Wikipedia smnwiki https://smn.wikipedia.org/wiki/Ovd%C3%A2sij%C4%91o MediaWiki 1.47.0-wmf.2 first-letter Media Tooimah Savâstâllâm Kevttee Savâstâllâm kevttest Wikipedia Savâstâllâm Wikipedia Tiätuvuárkká Savâstâllâm tiätuvuárhást Systeemviestâ Savâstâllâm systeemviestâst Myenster Savâstâllâm myensterist Raavâ Savâstâllâm ravvust Luokka Savâstâllâm luokkaast TimedText TimedText talk Mooduul Savâstâllâm modulist Event Event talk 0 3863 153974 64818 2026-05-19T17:09:17Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153974 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1745''' ('''MDCCXLV''') lâi normaalihe, mon älgim- já nuuhâmpeivin lâi [[gregoriaanlâš kalender]] mield [[vástuppeivi]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] kuuđâd ihe. ==Tábáhtusah== ===Tärhis peivimeeri ij tiäđust=== * Räji- já [[staappâlkaavpug]] [[Loviisa|Degerby]] vuáđudui [[Pernaja]] Degerby -[[raccutáálu]] enâmáid. ==Šoddâmeh== * [[porgemáánu 30.]] peeivi – [[Johann Hieronymus Schröter]], saksalâš täsnitiettee (j. [[1816]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://planetarium.hs-bremen.de/bremen/astronomen/schroeter_bio.html|nommâ=Johann Hieronymus Schröter|almostittem=planetarium.hs-bremen.de|čujottum=2022-06-30|ietf-kielâkoodi=de}}</ref> ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1745|*]] 8eecgr4v9lbmvb6e0vbw6a0ril48x9s 0 4370 153970 64917 2026-05-19T17:08:38Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153970 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1741''' ('''MDCCXLI''') lâi normaalihe, mon älgim- já nuuhâmpeivin lâi [[gregoriaanlâš kalender]] mield [[pasepeivi]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] nubbe ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== * [[kesimáánu 14.]] peeivi – [[Antonio Foschini]], italialâš arkkiteht (j. [[1813]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.treccani.it/enciclopedia/antonio-foschini_(Dizionario-Biografico)|nommâ=FOSCHINI, Antonio in "Dizionario Biografico"|almostittem=www.treccani.it|čujottum=2022-07-02|ietf-kielâkoodi=it-IT}}</ref> * [[čohčâmáánu 2.]] peeivi – [[Pietro Augustoni]], italialâš arkkiteht (j. [[1815]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.treccani.it/enciclopedia/pietro-augustoni_(Dizionario-Biografico)|nommâ=AUGUSTONI, Pietro in "Dizionario Biografico"|almostittem=www.treccani.it|čujottum=2022-06-30|ietf-kielâkoodi=it-IT}}</ref> ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1741|*]] i35qzko8u5v66fgfkfxh2j0z73hu0yh 0 4429 153976 29452 2026-05-19T17:09:34Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153976 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1747''' ('''MDCCXLVII''') lâi normaalihe, mon älgim- já nuuhâmpeivin lâi [[gregoriaanlâš kalender]] mield [[pasepeivi]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] káávcád ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1747|*]] 6vnruxs3z0vlbvqo3hnc68rekynayhd 0 4519 153978 75745 2026-05-19T17:09:57Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153978 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1749''' ('''MDCCXLIX''') lâi normaalihe, mon älgim- já nuuhâmpeivin lâi [[gregoriaanlâš kalender]] mield [[koskokko]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] majemuš ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== * [[juovlâmáánu 17.]] peeivi – [[Domenico Cimarosa]], [[italia]]lâš šuoŋârähtee (j. [[1801]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.britannica.com/biography/Domenico-Cimarosa|nommâ=Domenico Cimarosa {{!}} Italian composer {{!}} Britannica|almostittem=www.britannica.com|čujottum=2022-06-15|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1749|*]] bx73p8oe9i3j44a5dp03vye9ujruhqa 0 4570 153972 137078 2026-05-19T17:08:56Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153972 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1743''' ('''MDCCXLIII''') lâi normaalihe, mon älgim- já nuuhâmpeivin lâi [[gregoriaanlâš kalender]] mield [[majebargâ]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] niäljád ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== * [[njuhčâmáánu 4.]] peeivi – [[Salomone Fiorentino]], italialâš tivtâsteijee (j. [[1815]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.treccani.it/enciclopedia/salomone-fiorentino_(Dizionario-Biografico)|nommâ=FIORENTINO, Salomone in "Dizionario Biografico"|almostittem=www.treccani.it|čujottum=2022-06-30|ietf-kielâkoodi=it-IT}}</ref> * [[cuáŋuimáánu 13.]] peeivi – [[Thomas Jefferson]], ovtâstumstaatâlâš politikkár já [[Ovtâstum staatâi president|Ovtâstum staatâi 3. president]] (j. [[1826]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.britannica.com/biography/Thomas-Jefferson|nommâ=Thomas Jefferson|almostittem=www.britannica.com|čujottum=2022-06-17|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1743|*]] 1spcqdx983qvd3pf0g792nin6gd3tda 0 4619 153979 95198 2026-05-19T17:10:06Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153979 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1750''' ('''MDCCL''') lâi normaalihe, mon älgim- já nuuhâmpeivin lâi [[gregoriaanlâš kalender]] mield [[tuorâstâh]]. Tot lâi [[1750-loho|1750-lovo]] vuossâmuš ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== * [[kuovâmáánu 28.]] – [[Ignacy Potocki]], puolalâš filosof (j. [[1809]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.britannica.com/biography/Ignacy-Potocki|nommâ=Ignacy Potocki|almostittem=www.britannica.com|čujottum=2022-07-03|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> * [[skammâmáánu 14.]] peeivi – [[Francesco Gianni]], italialâš tivtâsteijee (j. [[1822]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.treccani.it/enciclopedia/francesco-gianni_(Enciclopedia-Italiana)|nommâ=GIANNI, Francesco in "Enciclopedia Italiana"|almostittem=www.treccani.it|čujottum=2022-06-26|ietf-kielâkoodi=it-IT}}</ref> ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1750|*]] b66rw1i68782ec51qpqf7dyokoajfnb 0 4665 153971 29457 2026-05-19T17:08:47Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153971 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1742''' ('''MDCCXLII''') lâi normaalihe, mon älgim- já nuuhâmpeivin lâi [[gregoriaanlâš kalender]] mield [[vuossargâ]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] kuálmád ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1742|*]] 3umkkjf4xn9lje0uj16706df2gpuacu 0 4676 153975 29453 2026-05-19T17:09:25Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153975 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1746''' ('''MDCCXLVI''') lâi normaalihe, mon älgim- já nuuhâmpeivin lâi [[gregoriaanlâš kalender]] mield [[lávurdâh]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] čiččâd ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1746|*]] o6xe43ze772nm2jmadlg8hyulojselx 0 4681 153977 75772 2026-05-19T17:09:48Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153977 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1748''' ('''MDCCXLVIII''') lâi [[kárgámihe]], mii [[gregoriaanlâš kalender]] mield aalgij [[vuossargâ|vuossaargâ]] já nuuvâi [[majebargâ|majebaargâ]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] oovcád ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== * [[kesimáánu 20.]] peeivi – [[Pietro Cossali]], italialâš matematikkár (j. [[1815]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.treccani.it/enciclopedia/pietro-cossali_(Dizionario-Biografico)|nommâ=COSSALI, Pietro in "Dizionario Biografico"|almostittem=www.treccani.it|čujottum=2022-06-30|ietf-kielâkoodi=it-IT}}</ref> * [[porgemáánu 11.]] peeivi – [[Joseph Schuster]], saksalâš šuoŋârähtee (j. [[1812]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://kalliope-verbund.info/de/eac?eac.id=119267632|nommâ=Schuster, Joseph (1748-1812) |almostittem=kalliope-verbund.info|čujottum=2022-07-02|ietf-kielâkoodi=de}}</ref> * [[juovlâmáánu 10.]] peeivi – [[Giovanni Barberi (juuriist)|Giovanni Barberi]], italialâš juuriist (j. [[1821]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.treccani.it/enciclopedia/giovanni-barberi_(Dizionario-Biografico)|nommâ=BARBERI, Giovanni in "Dizionario Biografico"|almostittem=www.treccani.it|čujottum=2022-06-26|ietf-kielâkoodi=it-IT}}</ref> ==Jämimeh== * [[uđđâivemáánu 1.]] peeivi – [[Johann Bernoulli]], [[sveicci]]lâš matematikkár (š. [[1667]]) == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1748|*]] k890fnlvjplsj8rlmpaxl3x9lfyi0b3 0 4707 153973 64860 2026-05-19T17:09:07Z Seipinne 19 /* Käldeeh */ myenster 153973 wikitext text/x-wiki {{Čyeti-iveh|n=17}} '''1744''' ('''MDCCXLIV''') lâi [[kárgámihe]], mii [[gregoriaanlâš kalender]] mield aalgij [[koskokko|koskoho]] já nuuvâi [[tuorâstâh|tuorâstuv]]. Tot lâi [[1740-loho|1740-lovo]] viiđâd ihe. ==Tábáhtusah== ==Šoddâmeh== * [[uđđâivemáánu 12.]] peeivi – [[Giuseppe Pistocchi]], italialâš arkkiteht (j. [[1814]])<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.treccani.it/enciclopedia/giuseppe-pistocchi_(Dizionario-Biografico)|nommâ=PISTOCCHI, Giuseppe in "Dizionario Biografico"|almostittem=www.treccani.it|čujottum=2022-07-01|ietf-kielâkoodi=it-IT}}</ref> ==Jämimeh== == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:1744|*]] 8443lkf28vnnq91epuiwvi1o2951aiw 0 11112 153966 148072 2026-05-19T14:57:27Z ~2026-29838-39 7138 153966 wikitext text/x-wiki {{Taksonomia | nommâ = Čapisviäđŋásâš | tieđâlâš nommâ = Sorex isodon<br><small>(Turov, 1924)</small> | kove = [[Tiätuvuárkká:Sorex_isodon.jpg|pienoiskuva]] | tile = '''LC''' (eellimvuáimálâš) | tile Suomâst = '''LC''' (eellimvuáimálâš)<ref>{{Nettikäldee | Čujottâs = https://laji.fi/taxon/MX.45354 | Nommâ = Čapisviäđŋásâš – ''Sorex isodon'' | Tahhee = Thomas Lilley | Almostittem = [[Suomen Lajitietokeskus]] | Äigimuddo = 2019 | Čujottum = 2022-03-31 | Kielâ = {{fi}} }}</ref> | kove_tile = Status iucn3.1 LC smn.svg | kove_tile_Suomâst = | doomeen = [[Sellâvááimusliih]] ''Eucarya'' | kodde = [[Elleekodde]] ''Animalia'' | uáiviráiđu = [[Savosuonâsiih]] ''Chordata'' | vyeliráiđu = [[Čielgitávtáliih]] ''Vertebrata'' | pajeluokka = | luokka = [[Njomâtteijeeh]] ''Mammalia'' | vyeliluokka = | uásiluokka = | lahko = [[Soricomorpha]] | vyelilahko = | paječerdâ = | čerdâ = [[Viäđŋásiih]] ''Soricidae'' | vyeličerdâ = [[Eidusiih viäđŋásiih]] ''Soricinae'' | suuhâ = ''Sorex'' | šlaajâ = ''isodon'' | vyelišlaajâ = }} '''Čapisviäđŋásâš''' teikkâ '''rotoviäđŋásâš''' (''Sorex isodon'') lii Tave-[[Aasia]]st ellee [[Viäđŋásiih|viäđŋásâššlaajâ]]. Šlaajâ tiättoo meid [[Suomâ]]st, kost tot lii rávhuidittum. Čapisviäđŋásiist láá 1–2 piäsáduv, main láá 5–7 čivgâd. Eellimvyevih láá mudoi viehâ siämmáálágáneh ko [[Viäđŋásâš|viäđŋásiist]].<ref name="Pohjolan nisäkkäät">Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.</ref> ==Olgohäämi== Čapisviäđŋásâš lii 55–82 mm kukke, já tast lii 41–55 mm kukkosâš seibi. Čapisviäđŋásâš tiäddá 6,5–14,5 g. Čapisviäđŋásâš lii stuárráb ko [[Viäđŋásâš|viäđŋásâš]] mutâ ucceeb ko [[Čäcikuávđâš|čäcikuávđâš]].<ref name = "Suomen nisäkkäät">Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.</ref> Čapisviäđŋásii selgi lii keessiv tevkisruškâd já tälviv čapisruškâd. Tälvidem ääigi čapisviäđŋásiih távjá ránásmeh. Čuávjipeeli lii keessiv ränisruškâd já tälviv fiskisruškisräänis. Selgipele já čuávjipele ivnerääji ij lah čielgâs. Čuávji lii čielgâsávt tevkkâdub ko viäđŋásiist.<ref name="Pohjolan nisäkkäät"/>[[Tiätuvuárkká:Sorex isodon range map.png|pienoiskuva|Čapisviäđnásii lavdâm|vasen]] ==Lavdâm== Šlaajâ tiättoo [[Fennoskandia]]st [[Ruoššâ|Ruošâ]] já [[Siberia]] čoodâ ain [[Kiina]] já [[Sahalin]] suolluu räi. Lavdâmkuávlu viestâroobdâin populaatioh šaddeh härvinubbon. Šlaajâ kavnui vuossâmuu keerdi [[Suomâ]]st ive [[1949]] já [[Taažâ]]st uv [[1968]]. Kuábbááh-uv kavnumsajeh láá [[Ruotâ]] rääji aldavuođâst. Suomâ peln čapisviäđŋásâš lii táválub nuorttân, mutâ tot tiättoo meid tavveen ain Ruotâ rääji räi. Čapisviäđŋásâš mákkoo puáris, šaddaas já lahtâ kuosâ- já siähálâsvuovdijn, távjá vohâdis čääsi aldavuođâst. Tot pivnohist soojijd, kost šadolâšvuotâ lii eennâm alne saahâd. ==Käldeeh== {{Commonscat}} {{Käldeeh}} [[Luokka:Viäđŋásiih]] 0j192z5rl5ms0ishh1kho4otyze5l2r 153969 153966 2026-05-19T17:06:14Z Seipinne 19 153969 wikitext text/x-wiki {{Taksonomia | nommâ = Čapisviäđŋásâš | tieđâlâš nommâ = Sorex isodon<br><small>(Turov, 1924)</small> | kove = Sorex_isodon.jpg | tile = '''LC''' (eellimvuáimálâš) | tile Suomâst = '''LC''' (eellimvuáimálâš)<ref>{{Nettikäldee | Čujottâs = https://laji.fi/taxon/MX.45354 | Nommâ = Čapisviäđŋásâš – ''Sorex isodon'' | Tahhee = Thomas Lilley | Almostittem = [[Suomen Lajitietokeskus]] | Äigimuddo = 2019 | Čujottum = 2022-03-31 | Kielâ = {{fi}} }}</ref> | kove_tile = Status iucn3.1 LC smn.svg | kove_tile_Suomâst = | doomeen = [[Sellâvááimusliih]] ''Eucarya'' | kodde = [[Elleekodde]] ''Animalia'' | uáiviráiđu = [[Savosuonâsiih]] ''Chordata'' | vyeliráiđu = [[Čielgitávtáliih]] ''Vertebrata'' | pajeluokka = | luokka = [[Njomâtteijeeh]] ''Mammalia'' | vyeliluokka = | uásiluokka = | lahko = [[Soricomorpha]] | vyelilahko = | paječerdâ = | čerdâ = [[Viäđŋásiih]] ''Soricidae'' | vyeličerdâ = [[Eidusiih viäđŋásiih]] ''Soricinae'' | suuhâ = ''Sorex'' | šlaajâ = ''isodon'' | vyelišlaajâ = }} '''Čapisviäđŋásâš''' teikkâ '''rotoviäđŋásâš''' (''Sorex isodon'') lii Tave-[[Aasia]]st ellee [[Viäđŋásiih|viäđŋásâššlaajâ]]. Šlaajâ tiättoo meid [[Suomâ]]st, kost tot lii rávhuidittum. Čapisviäđŋásiist láá 1–2 piäsáduv, main láá 5–7 čivgâd. Eellimvyevih láá mudoi viehâ siämmáálágáneh ko [[Viäđŋásâš|viäđŋásiist]].<ref name="Pohjolan nisäkkäät">Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.</ref> ==Olgohäämi== Čapisviäđŋásâš lii 55–82 mm kukke, já tast lii 41–55 mm kukkosâš seibi. Čapisviäđŋásâš tiäddá 6,5–14,5 g. Čapisviäđŋásâš lii stuárráb ko [[Viäđŋásâš|viäđŋásâš]] mutâ ucceeb ko [[Čäcikuávđâš|čäcikuávđâš]].<ref name = "Suomen nisäkkäät">Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.</ref> Čapisviäđŋásii selgi lii keessiv tevkisruškâd já tälviv čapisruškâd. Tälvidem ääigi čapisviäđŋásiih távjá ránásmeh. Čuávjipeeli lii keessiv ränisruškâd já tälviv fiskisruškisräänis. Selgipele já čuávjipele ivnerääji ij lah čielgâs. Čuávji lii čielgâsávt tevkkâdub ko viäđŋásiist.<ref name="Pohjolan nisäkkäät"/>[[Tiätuvuárkká:Sorex isodon range map.png|pienoiskuva|Čapisviäđnásii lavdâm|vasen]] ==Lavdâm== Šlaajâ tiättoo [[Fennoskandia]]st [[Ruoššâ|Ruošâ]] já [[Siberia]] čoodâ ain [[Kiina]] já [[Sahalin]] suolluu räi. Lavdâmkuávlu viestâroobdâin populaatioh šaddeh härvinubbon. Šlaajâ kavnui vuossâmuu keerdi [[Suomâ]]st ive [[1949]] já [[Taažâ]]st uv [[1968]]. Kuábbááh-uv kavnumsajeh láá [[Ruotâ]] rääji aldavuođâst. Suomâ peln čapisviäđŋásâš lii táválub nuorttân, mutâ tot tiättoo meid tavveen ain Ruotâ rääji räi. Čapisviäđŋásâš mákkoo puáris, šaddaas já lahtâ kuosâ- já siähálâsvuovdijn, távjá vohâdis čääsi aldavuođâst. Tot pivnohist soojijd, kost šadolâšvuotâ lii eennâm alne saahâd. ==Käldeeh== {{Commonscat}} {{Käldeeh}} [[Luokka:Viäđŋásiih]] 8l30tmd8d17daaizpitvt7tnkg6jypl 0 23586 153967 151129 2026-05-19T15:28:09Z Mlolthuis 35 153967 wikitext text/x-wiki {{Taksonomia/elleeh | nommâ = Muotâleopard | tieđâlâš nommâ = Panthera uncia<br><small>([[Johann Christian Daniel von Schreber|Schreber]], 1775)</small> | kove = Uncia uncia.jpg | tile = '''VU''' (hiäjulum)<ref name="iucnredlist">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.iucnredlist.org/species/22732/50664030|nommâ=Snow Leopard|čujottum=8.8.2024|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> | tile Suomâst = | kove_tile = Status iucn3.1 VU smn.svg | kove_tile_Suomâst = | doomeen = [[Sellâvááimusliih]] ''Eucarya'' | kodde = [[Elleekodde]] ''Animalia'' | uáiviráiđu = [[Savosuonâsiih]] ''Chordata'' | vyeliráiđu = [[Čielgitávtáliih]] ''Vertebrata'' | pajeluokka = | luokka = [[Njomâtteijeeh]] ''Mammalia'' | vyeliluokka = [[Šoddâdeijee njomâtteijeeh]] ''Theria'' | uásiluokka = [[Vuosâmaadâlâš njomâtteijeeh]] ''Eutheria'' | lahko = [[Piätuelleeh]] ''Carnivora'' | vyelilahko = Feliformia | pajehiäimu = | hiäimu = [[Kissáelleeh]] ''Felidae'' | vyelihiäimu = [[Stuorrâ kisáh]] ''Pantherinae'' | suuhâ = ''Panthera'' | šlaajâ = ''uncia'' | vyelišlaajâ = }} '''Muotâleopard''' (''Panthera uncia'') lii [[Koskâ-Aasia]] váráduvâin iälusteijee kissáelleešlaajâ.<ref name="nationalgeographic">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nationalgeographic.com/animals/mammals/facts/snow-leopard|nommâ=Snow leopard|almostittem=|äigimuddo=2020-03-19|čujottum=2024-08-08|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Muotâleopard luokittâllui ovdil ''Leo''-suuhân, já ton läättinkielâlâš nommâ lâi ''Leo uncia''. Maŋeláá tot kuittâg sirdui uđđâ suuhân ''Panthera''. Muotâleopard lii motomin luokittâllum jieijâs suuhân ''Uncia'' ton skeletaalisij jiešvuođâi tiet.<ref name="britannica">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.britannica.com/animal/snow-leopard|nommâ=Snow leopard|almostittem=www.britannica.com|äigimuddo=2024-06-21|čujottum=2024-08-08|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> ==Olgohäämi já stuárudâh== [[Tiätuvuárkká:Snow leopard in Ladakh.webm|thumb|left|Muotâleopard]] Muotâleopard lii váhá ucceeb ko eres ''Panthera''-šlaajah. Tot lii 91–130&nbsp;cm kukke, já ton sevealodâh lii suullân 56–66&nbsp;cm.<ref name="dimensions">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.dimensions.com/element/snow-leopard|nommâ=Snow Leopard (Panthera uncia)|almostittem=www.dimensions.com|čujottum=2024-08-08|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Muotâleopard seibi lii suullân 80–105&nbsp;cm kukke.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://web.archive.org/web/20120401104725/http://www.science.smith.edu/msi/pdf/i0076-3519-020-01-0001.pdf|nommâ=Uncia uncia|tahhee=Hemmer, Helmut|almostittem=web.archive.org|äigimuddo=29.11.1972|almostittee=Mammalian Species|tiätuvuárkkáhäämi=PDF|čujottum=8.8.2024|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Ores tiäddá táválávt 45–55&nbsp;kg,<ref name="nowelljackson">{{Kirjekäldee|Tahhee=Nowell, K. & Jackson, P.|Nommâ="Snow leopard, Uncia uncia". Wild cats: Status survey and conservation action plan|Ihe=1996|Siijđoh=91–95|Almostittemsaje=Gland, Switzerland|Almostittee=International Union for Conservation of Nature and Natural Resources|Isbn=9782831700458}}</ref> mutâ tot puáhtá teddiđ joba 75&nbsp;kg.<ref>{{Kirjekäldee|Tahhee=Sunquist, M. & Sunquist, F.|Nommâ="Snow leopard Uncia uncia (Schreber, 1775)". Wild Cats of the World|Ihe=2002|Siijđoh=377–394|Almostittemsaje=Chicago|Almostittee=University of Chicago Press|Isbn=978-0-226-77999-7|www=https://web.archive.org/web/20230210100446/https://books.google.com/books?id=IF8nDwAAQBAJ&pg=PA378#v=onepage&q&f=false}}</ref> Niŋálâs vist tiäddá suullân 35–40&nbsp;kg.<ref name="nowelljackson"/> Muotâleopard turkkâ lii vielgissiähá teikkâ räänis, já seelgist, ertpeeleest já seeibist láá čapis tiälhuh. Turkkâ lii saahâd, já soksâmeh láá suullân 5–12&nbsp;cm kukkosiih. Muotâleopard čuávjivuálááš lii vielgâd. Muotâleopard piergee kolmâ kuávluin já váráduvâin maaŋgâi adaptaatioi áánsust. Ton peeljih láá uceh já jurbâseh, nuuvt ete toi peht ij lappuu ennuv liegâsvuotâ. Muotâleopard kubdâ kepileh išedeh muottuu alne jotemist, já kepilij assaas turkkâ iästá liegâsvuođâ lappum. Kuhes já sojelis seibi iššeed talle ko muotâleopard kuárŋu kiäđgáás soojijn. Seibi lii viehâ kossuv, tastko toos vyerkkejuvvoo pyeidi.<ref>{{Kirjekäldee|Tahhee=Gish, M.|Nommâ=Snow Leopards|Ihe=2016|Almostittee=Creative Education|Isbn=978-1-56660-746-9|www=https://web.archive.org/web/20231108185432/https://books.google.com/books?id=Zv_ZjgEACAAJ}}</ref> ==Lavdâm== [[Tiätuvuárkká:SnowLeopard distribution.jpg|thumb|left|Muotâleopard lavdâm]] Muotâleopard iälust suullân 2&nbsp;000&nbsp;000&nbsp;km² vijđosii kuávlust Koskâ-Aasia váráduvâin. Luándust iälusteh tuše suullân 3&nbsp;920–6&nbsp;390 muotâleopardid. Muotâleopard tiättoo 12&nbsp;enâmist: [[Afganistan]]ist, [[Bhutan]]ist, [[Kiina]]st, [[India]]st, [[Kazakstan]]ist, [[Kirgisia]]st, [[Mongolia]]st, [[Nepal]]ist, [[Pakistan]]ist, [[Ruoššâ|Ruošâst]], [[Tadžikistan]]ist já [[Uzbekistan]]ist. Muotâleopard suojâlemkuávluin 60 % láá Kiinast. [[Himalaja]] váráduvâst tot tiättoo 3&nbsp;000–5&nbsp;400 meetter aloduvâst. Ruošâst já Mongoliast vist muotâleopard iälust 1&nbsp;000 meetter aloduvâst. Muotâleopard tiettumkuávlust šoŋŋâdâh lii koolmâs já koškes, já tobbeen šaddeh tuše sinoh já miestuuh.<ref name="snowleopard">{{Nettikäldee|čujottâs=https://snowleopard.org/snow-leopard-facts/habitat/|nommâ=Habitat|almostittem=Snow Leopard Trust|čujottum=2024-08-09|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Jyehi muotâleopardist lii jieijâs reeviir. Muotâleopard ij lah nuuvt aggressiivlávt territoriaallâš ko motomeh šlaajah, mutâ orráás reeviir läävee leđe eksklusiivlâš. Jis salâselleeh láá valjeest, te muotâleopard reeviir lii táválávt ucceeb, suullân 30–65&nbsp;km². Tot puáhtá kuittâg leđe paijeel 1&nbsp;000&nbsp;km², jis salâselleeh iä lah siämmáá ennuv.<ref name="snowleopard"/> Muotâleopard lii nomadisâš ellee, já tot jotá alfáárug pirrâ jieijâs reeviir pivdemin já kyeđimin meerhâid, amas eres muotâleopardeh varriđ tohon. Motomin muotâleopard sáttá jotteeđ kuhes maađhijd jieijâs reeviir ulguubeln, já lii dokumentistum ohtâgâs, mii juuđij 43&nbsp;km oovtâ iijâst.<ref name="snowleopard"/> ==Raavâd== Muotâleopard áppád koddeđ elleid, moh láá kulmii ton matsiih. Tot pivdá el.&nbsp;baralijd, argaalijd, [[kaavrâs|kavrâsijd]], murmelijd já eres uccâ njomâtteijeid. Muotâleopard pivdem elleeh láá pivdoelleeh meiddei ulmuid. Tastko luánduliih saalâselleeh kiäppáneh, muotâleopard kárttá koddeđ šivettijd, já sehe páiháliih viljâleijeeh já nomadeh távjá mäksih muotâleopard koddemijn.<ref name="worldwildlife">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.worldwildlife.org/stories/where-do-snow-leopards-live-and-nine-other-snow-leopard-facts|nommâ=Where do snow leopards live? And nine other snow leopard facts|čujottum=19.8.2024|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> ==Lasanem== [[Tiätuvuárkká:Snow leopard puppy (Uncia uncia).jpg|thumb|Čivgâ]] Ores šadda suhâjuátkimahan 3-ihásâžžân, já niŋálâs vist 2-ihásâžžân.<ref name="torontozoo">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.torontozoo.com/animals/Snow%20leopard|nommâ=Snow leopard|almostittem=www.torontozoo.com|čujottum=2024-08-19|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Kieimâm tábáhtuvá uđđâivemáánust njuhčâmáánu pelimudo räi.<ref name="torontozoo"/> Ton ääigi hajâmeerhâi kyeđđim lii hirmâd táválâš.<ref name="torontozoo"/> Niŋálâs já ores joteh oovtâst muáddi peeivi já parâttâlleh koskânis.<ref name="snowleopard"/> Paarâ puáhtá meiddei pivdeđ oovtâst.<ref name="torontozoo"/> Niŋálâs lii čuávjist 90–103 peivid. Tot čivgá táválávt 2–4 čiivgâ vyesimáánust teikkâ kesimáánust. Čiivgah šaddeh syejeest, já toh teddih suullân 450&nbsp;grammâd. Čiivgâi čalmeh lekkâseh oho keččin šoddâmist. Čiivgah uáhuh jo love peeivi ahasâžžân, já toh pyehtih ruottâđ kyevti mánuppaje ahasâžžân. Niŋálâs njoomât čivgâidis 3–4 mánuppaje, mutâ čiivgah poreh piärgu jo kyevti mánuppaje ahasâžžân. Čiivgah pisottâlleh niŋálâssáin ton räi ko toh láá suullân kyevti-ihásiih, já toh šaddeh rävisin pelnubihásâžžân. Luándust muotâleopard iälá 15-ihásâžžân.<ref name="torontozoo"/> ==Uhkeh== Salâsellei lijgepivdo, eellimpirrâs tuššâm, syelipivdo, šoŋŋâdâhnubástus sehe kuástidemkoddemeh já muotâleopard já ulmui koskâsiih konflikteh láá stuárráámuuh uhkeh muotâleopardân. Ton eellimpiirâs lii kiäppánmin, tastko ain stuárráábeh kuávluh kiävttojeh ulmui asâidutmân já šivettij kuáđutmân. Stuárráámus uhke lii kuittâg vaarâ šoŋŋâdâhnubástus, mon keežild Himalaja váráduvâst sáttá lappuđ joba 30 % muotâleopard eellimpirrâsist.<ref name="worldwildlife"/> Muotâleopard syelipivdoo tuurhâ tiet, já ton täävtih já rumâšuásih kiävttojeh ärbivuáválii aasialii talhâstiettust.<ref name="torontozoo"/> == Nommâ eres kieláid == [[Suomâkielâ]]n muotâleopard lii "lumileopardi", já [[eŋgâlâskielâ]]n tot lii "snow leopard". == Fáádást eres soojijn == {{Commons-raddalâs}} == Käldeeh == {{Käldeeh|sárgáttuvah}} [[Luokka:Kissáelleeh]] sqzemh6d2iprtwlbkcuvcw73b3rgoep 4 30233 153968 153022 2026-05-19T17:04:56Z Seipinne 19 153968 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Uncia uncia.jpg|left|160px|Muotâleopard]] '''[[Muotâleopard]]''' (''Panthera uncia'') lii [[Koskâ-Aasia]] váráduvâin iälusteijee kissáelleešlaajâ. Muotâleopard lii váhá ucceeb ko eres ''[[Panthera]]''-šlaajah. Tot lii 91–130&nbsp;cm kukke, já ton sevealodâh lii suullân 56–66&nbsp;cm. Muotâleopard seibi lii suullân 80–105&nbsp;cm kukke. Ores tiäddá táválávt 45–55&nbsp;kg, mutâ tot puáhtá teddiđ joba 75&nbsp;kg. Niŋálâs vist tiäddá suullân 35–40&nbsp;kg. Muotâleopard turkkâ lii vielgissiähá teikkâ räänis, já seelgist, ertpeeleest já seeibist láá čapis tiälhuh. Turkkâ lii saahâd, já soksâmeh láá suullân 5–12&nbsp;cm kukkosiih. Muotâleopard čuávjivuálááš lii vielgâd. Muotâleopard piergee kolmâ kuávluin já váráduvâin maaŋgâi adaptaatioi áánsust. Ton peeljih láá uceh já jurbâseh, nuuvt ete toi peht ij lappuu ennuv liegâsvuotâ. Muotâleopard kubdâ kepileh išedeh muottuu alne jotemist, já kepilij assaas turkkâ iästá liegâsvuođâ lappum. Kuhes já sojelis seibi iššeed talle ko muotâleopard kuárŋu kiäđgáás soojijn. Seibi lii viehâ kossuv, tastko toos vyerkkejuvvoo pyeidi. p0t02o928dec0acovbva6h8z7m9bfgp 0 30370 153980 2026-05-19T17:16:58Z Seipinne 19 Stivrim siijđon [[Anna Morottaja]] 153980 wikitext text/x-wiki #REDIRECT[[Anna Morottaja]] fvbkdo9l29z7r62isoncwzv39iuijkl 0 30371 153981 2026-05-19T18:04:54Z Seipinne 19 Rahtum jurgâlmáin sijđo "[[:fi:Special:Redirect/revision/23833752|Korea (valtio)]]" 153981 wikitext text/x-wiki {{Taat artikkâl|kieđâvuš historjálii staatâ. Tááláá staatâin láá artikkâleh [[Korea demokraatlâš aalmugtäsiväldi]] já [[Korea täsiväldi]].}} [[Tiätuvuárkká:Korea_(orthographic_projection).svg|pienoiskuva|Korea lâi Nuorttâ-Aasiast]] '''Korea''' lii historjálâš staatâ Aasiast, [[Korea njargâeennâm|Korea njargâenâmist]]. Nommâ staatân puátá [[Goryeo-dynastia|Goryeo-dynastiast]], mii haldâšij tom iivij 918–1392. Iivij 1392–1910 tobbeen haldâšij [[Joseon]]-dynastia. Ive1905 enâmist poođij [[Portsmouth rávhusopâmuš|Portsmouth sopâmuššáin]] [[Jaapaan]] [[protektoraat]], já ive 1910 Jaapaan vaaldij eennâm haldusis. Korea lâi Jaapaan haldâšem [[Nubbe maailmsuáti|nube maailmsuáđi]] loopâ räi 1945, kuás [[Jaapaan adelâttâm|Jaapaan adelâđâi]]. Talle [[Ovtâstum staatah]] já [[Sovjetlitto]] juohhii eennâm koskâinis nuuvt, ete rääji juuđij 38. kobdodâhkiärdu. Ive 1948 Sovjetlito kuávlust rahtui ''Korea demokraatlâš aalmugtäsiväldi'' ađai [[Tave-Korea]], Ovtâstum staatâi kuávlust vuod ''Korea täsiväldi ađai'' [[Maadâ-Korea]]. Tai enâmij kooskâst lâi iivij 1950–1953 [[Korea suáti]], mii nuuvâi viärjuliäpun.<ref>{{Kirjekäldee|Nommâ=Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp)|Ihe=1973|Loho=Korea|Siijđoh=1929–1931|Almostittee=Otava|Tubdâldâs=|Isbn=951-1-00051-9}}</ref> == Käldeeh == {{Käldeeh}} == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} * [http://www.korea.net/ Korea] [[Luokka:Aasia historjá]] [[Luokka:Ovdiih staatah]] e0o52orjlxy6xcwnypv8617p80vdkjb 1 30372 153982 2026-05-19T18:06:19Z Seipinne 19 Uđđâ sijđo: {{Jurgâlus|1=:fi:Korea (valtio)}} 153982 wikitext text/x-wiki {{Jurgâlus|1=:fi:Korea (valtio)}} 1eyoc6fgvfniux93pxlc3o6pyrmpz8e 0 30373 153983 2026-05-19T18:16:04Z Seipinne 19 Uđđâ sijđo: '''Korea''' puáhtá merhâšiđ čuávuváid aašijd: * [[korea kielâ]], kielâ, mon sárnuh válduášálávt Korea njargâenâmist * [[Korea njargâeennâm]], mii lii Nuorttâ-Aasiast, Kiina já Ruošâ rääji máddáákeejist * [[Korea (staatâ)|Korea]], historjálâš staatâ, mii juohhui maŋeláá kyehti sierâ staatân nube maailmsuáđi já Korea suáđi maŋa: ** [[Korea täsiväldi]] ađai Maadâ-Korea ** [[Korea demokraatlâš aalmugtäsiväldi]] ađai Tave-Ko... 153983 wikitext text/x-wiki '''Korea''' puáhtá merhâšiđ čuávuváid aašijd: * [[korea kielâ]], kielâ, mon sárnuh válduášálávt Korea njargâenâmist * [[Korea njargâeennâm]], mii lii Nuorttâ-Aasiast, Kiina já Ruošâ rääji máddáákeejist * [[Korea (staatâ)|Korea]], historjálâš staatâ, mii juohhui maŋeláá kyehti sierâ staatân nube maailmsuáđi já Korea suáđi maŋa: ** [[Korea täsiväldi]] ađai Maadâ-Korea ** [[Korea demokraatlâš aalmugtäsiväldi]] ađai Tave-Korea * [[korea (talhâstieđâ)|korea]], el. [[Huntington tavdâ|Huntington taavdâst]] (tolebáá Huntington korea) tiettum lihâstâshemâdâs tavdâmerkkâ. {{Tärkkilistemsijđo}} rnqarolihyd9sqzc3my8rggwwjnr998 153984 153983 2026-05-19T18:17:35Z Seipinne 19 153984 wikitext text/x-wiki '''Korea''' puáhtá merhâšiđ čuávuváid aašijd: * [[korea kielâ]], kielâ, mon sárnuh válduášálávt Korea njargâenâmist * [[Korea njargâeennâm]], mii lii Nuorttâ-Aasiast, Kiina já Ruošâ rääji máddáákeejist * [[Korea (staatâ)|Korea]], historjálâš staatâ, mii juohhui maŋeláá kyevti sierâ staatân nube maailmsuáđi já Korea suáđi maŋa: ** [[Korea täsiväldi]] ađai Maadâ-Korea ** [[Korea demokraatlâš aalmugtäsiväldi]] ađai Tave-Korea * [[korea (talhâstieđâ)|korea]], el. [[Huntington tavdâ|Huntington taavdâst]] (tolebáá Huntington korea) tiettum lihâstâshemâdâs tavdâmerkkâ. {{Tärkkilistemsijđo}} qmh3yehgighb7nk1rtz6moqo0nr32bd 153985 153984 2026-05-19T18:17:50Z Seipinne 19 153985 wikitext text/x-wiki '''Korea''' puáhtá merhâšiđ čuávuváid aašijd: * [[koreakielâ]], kielâ, mon sárnuh válduášálávt Korea njargâenâmist * [[Korea njargâeennâm]], mii lii Nuorttâ-Aasiast, Kiina já Ruošâ rääji máddáákeejist * [[Korea (staatâ)|Korea]], historjálâš staatâ, mii juohhui maŋeláá kyevti sierâ staatân nube maailmsuáđi já Korea suáđi maŋa: ** [[Korea täsiväldi]] ađai Maadâ-Korea ** [[Korea demokraatlâš aalmugtäsiväldi]] ađai Tave-Korea * [[korea (talhâstieđâ)|korea]], el. [[Huntington tavdâ|Huntington taavdâst]] (tolebáá Huntington korea) tiettum lihâstâshemâdâs tavdâmerkkâ. {{Tärkkilistemsijđo}} jke1812o2nriankgieohuz5ufx5a6bc