Vikipedii vepwiki https://vep.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4lehtpol%E2%80%99 MediaWiki 1.47.0-wmf.4 first-letter Media Specialine Lodu Kävutai Lodu kävutajas Vikipedii Paginad Vikipedii Fail Lodu failas MediaWiki Lodu MediaWikiš Šablon Lodu šablonas Abu Lodu abus Kategorii Lodu kategorijas TimedText TimedText talk Moodul Mooduli arutelu Üritus Ürituse arutelu 0 399 188135 187717 2026-05-29T19:16:05Z Motoranger 10577 + 188135 wikitext text/x-wiki {{10000}} {{Eländpunkt | Nimi = Nikosii / Lefkosii<br />Λευκωσία <small>(grek.)</small><br />Lefkoşa <small>(turk.)</small> | Lidnanznam = Coat of arms of Nicosia.svg | Flag = Flag of Nicosia.svg | Lidnanznam text = Nikosijan lidnanznam | Flag text = Nikosijan flag | Valdkund = Kipr | Eläjiden lugu = 253,660 (grekan pala) / 75,929 (turkan pala) | Voz' = 2021 | Pind = 111 | Fail = Nicosia Collage.png | Pämez' = Haralambos Pruncos (grekan pala) / Mehmet Harmandži (turkan pala) | Telefonkod = +357-22 | Aigvö = tal'vel [[UTC]]+2,<br />kezal [[UTC]]+3 }} [[Fail:Map of Nicosia.png|thumb|left|250px|Lidnan kart (2016), jagai zon om ozutadud ruskedvauvhaks šoiduks]] '''Nikosii''' (vai '''Lefkosii''', {{lang-el|Λευκωσία}} ''Lefkosía'' [lefkoˈsi.a], {{lang-tr|Lefkoşa}} [lefˈkoʃa], kipran araban kelel ''Nikusija'') om [[Kipr]]an pälidn da kaikiš suremb lidn. Nügüd'aigan se om üks'jäižeks jagadud pälidnaks mail'mas faktižikš, turkan palan ühthine nimi om Lefkoš (vai Pohjoižnikosii). == Istorii == Eländpunktan aluz om pandud ''Ledr''-nimenke (''Ledra'') 7. voz'sadal EME. [[Vizantijan imperii|Vizantijan]] olendan aigan sai grekan ''Lefkosii''-nimitust («vauged lidn», ''leukas''-sanaspäi «vauged»). ''Nikosii''-nimi om vägestusen Nika-jumalnaižen oiktastuseks, se tuli kävutamižhe 13. voz'sadal i sai avarod levigandust evropan keliš. Keskaigan lidn oli imperijan torguindan znamasižeks keskuseks. Möhemba oli alištunu [[Venecijan tazovaldkund]]an tobmudele. Vl 1570 lidn oli anastadud Selim II-sultanan sodavägil hätkeližen blokadan jäl'ghe i oli [[Osmanan imperii|Osmanan imperijan]] Kipr-ejaletan administrativižeks keskuseks 19. voz'sadan lophusai, sid' kändihe [[Britanine imperii|Britanižen imperijan]] palaks (Suren Britanijan kaks' sodabazad jädas sarel tähäsai). Vspäi 1960 om ripmatoman valdkundan pälidnaks. Nikosii šingotase pälidnan funkcijoil, rahvahidenkeskeižil finansižil holitišil, torguindal. Lidn om saren professionaližen opendusen keskuseks. == Geografii == [[Fail:Map of Cyprus.svg|thumb|left|250px|Lidnan sijaduz valdkundas vn 2020 kartal]] Lidn sijadase saren keskuzpalan pohjoižes, tazangištol Troodos- i Kirenii-mägisel'giden keskes, 149 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Klimat om Keskmeren, pol'letetazangišton pirdoidenke. Voden keskmäine lämuz om +20,1 C°, kezakun-sügüz'kun +26,7..+30 C°, tal'vkun-uhokun +10,7..+12,5 C°. Ekstremumad oma −2,9 C° (uhoku) i +45,6 C° (eloku). Kezaaigan minimum om +10,5 C° (heinku), tal'vaigan maksimum om +28,4 C° (tal'vku). Paneb sadegid 330 mm vodes, enamba kül'mkus-uhokus (39..64 mm kus), vähemba heinkus-elokus (kuz' millimetrad pordos). [[Fail:Nicosia local government units (2).png|thumb|left|250px|Lidnan administrativižed rajonad (2013)]] == Eläjad == Vl 2012 lidnan ristitišt ezilidnoidenke oli 276,410 eläjad 111 nellikkilometrad pindal. Valdkundaline Kirpan universitet (alusenpanend 1989, 7 tuh. üläopenikoid) i severz'-se privatižid universitetoid anttas üläopendust pälidnas. == Homaičendad == <references /> {{Evropan pälidnad}} {{Azijan pälidnad}} {{stub}} [[Kategorii:Nikosii| ]] [[Kategorii:Kipran lidnad]] [[Kategorii:Eländpunktad kirjamišton mödhe]] [[Kategorii:Kipr|*]] [[Kategorii:Pälidnad]] ssjnxciafzfrijoy27jsqqgxu2jf8m3 0 1060 188133 161720 2026-05-29T18:46:19Z Motoranger 10577 +hom 188133 wikitext text/x-wiki {{1000}}{{A10000}} [[Fail:Fire02.jpg|thumb|right|250px|Lämoi]] '''Lämoi''' om terav muigotamine ([[paland|palamine]]), sen aigan nägui sädegoičend i lämuzenergijan eritand tegesoiš. Tedoel'genduses lämoi om [[gaz]]oiden da [[plazm]]an ühtmuz, kudamb ozaidase, konz: * mitte-ni substancii palamižmahtusenke lämbitase märitud lämudhesai; * mäneb [[himine reakcii]]; * korktan kingitesen joksuz kosketab substancijad palamižmahtusenke. == Süd == Lämoi om [[palamine|palandan processan]] päfaz. Ičezen lämoin [[lämuz]] rippub substancijas-poltusespäi i muigotajan painudespäi. Kaik ned koume faktorad (sättujad poltuz, muigoitai, lämuden korktuz) oma tarbhaižed lämoin zavodindan täht. Äjad substancijad voidas olda poltusen. Palamine tegese [[hapanik]]an atmosferas paksumba kaiked, no ei ole vaiše siš, oz., [[hlor]]as i [[ftor]]as mugažo. [[Vezi]] palab ftoran atmosferas vauvazruskedsinižel mujul, sen aigan vezi om poltuz, hapanik sädase palamižen rezul'tataks. == Lämoin muju == Lämoin muju rippub palajas substancijaspäi i sen puhthudespäi. Ozutesikš, [[hil'nik]] i puhtaz substancii paladas taivazmal mujul, substancii läz hil'nikata — rusttal, kopr i tohuz — ruskedpakuižel hil'muiktuzgazan äjüden tagut, [[vas'k]] — vihandal, [[selen]] — sinižel, [[alüminii]] i [[titan (himine element)|titan]] — vauktal mujul. == Istorii == Lämoin kontrolin ''Homo''-heimon ezitajiden polespäi sel'ktad todestused ozutadas, miše se oli jo 1,7..2 mln vozid tagaz<ref>''James, Steven R.'' Hominid Use of Fire in the Lower and Middle Pleistocene: A Review of the Evidence (Lämoin kävutand gominidoil pleistocenan keskes da lopus: todestamižiden ümbrikacund) // ''Current Anthropology''-aiglehtez («Nügüdläine antropologii»). — University of Chicago Press, 1989. — Uhoku (tom 30, nomer 1). — Lpp. 1−26. — doi:10.1086/203705. {{ref-en}}</ref>. Lämoin samižen mahtusen avaiduz tegihe aigaližes [[paleolit]]as völ kividen ümbriradmižespäi. Palamižprocessan kävutand [[sinantrop]]oil om todestadud. Eziauguižešti ottihe lämoid kävutamižhe savun samižen täht lendajid gavedid vaste, i vaiše sen jäl'ghe amuižed ristitud löutihe lämoin ledeks kulinarijan funkcijanke. Savukurdihe sömäd, sid' zavottihe räkištada avoinudel lämudel i paštta hiliš. Keitand om melestehtud [[neolit]]an aigan keramikastjoidenke ühtes. == Lämoihe sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed == ;Muštatišed <blockquote> * ''Lämoid savuta ei olele.'' * ''Lämoiš läheli vered, ka poltab.'' * ''Palanu lämoid ei varaida, a upnu — vet.'' * ''Raud ei pala lämoiš.'' * ''Tuuda kutn'a lämein' otmaha.'' (tulda lühüdaks aigaks) * ''Vargastai vargastab, ka seinäd jätab, a lämoi nimidä ei jäta.'' </blockquote> ;Ozoitez <blockquote> * Söb, söb, ei voi kül'düda. (lämoi) </blockquote> == Homaičendad == <references /> {{Commons|Fire}} [[Kategorii:Lämoi| ]] [[Kategorii:Himii]] gtfxbvylaoi8opmxhrq9ijjo71zgrpy 188134 188133 2026-05-29T18:48:27Z Motoranger 10577 188134 wikitext text/x-wiki {{1000}}{{A10000}} [[Fail:Fire02.jpg|thumb|right|250px|Lämoi]] '''Lämoi''' om terav muigotamine ([[paland|palamine]]), sen aigan nägui sädegoičend i lämuzenergijan eritand tegesoiš. Tedoel'genduses lämoi om [[gaz]]oiden da [[plazm]]an ühtmuz, kudamb ozaidase, konz: * mitte-ni substancii palamižmahtusenke lämbitase märitud lämudhesai; * mäneb [[himine reakcii]]; * korktan kingitesen joksuz kosketab substancijad palamižmahtusenke. == Süd == Lämoi om [[palamine|palandan processan]] päfaz. Ičezen lämoin [[lämuz]] rippub substancijas-poltusespäi i muigotajan painudespäi. Kaik ned koume faktorad (sättujad poltuz, muigoitai, lämuden korktuz) oma tarbhaižed lämoin zavodindan täht. Äjad substancijad voidas olda poltusen. Palamine tegese [[hapanik]]an atmosferas paksumba kaiked, no ei ole vaiše siš, oz., [[hlor]]as i [[ftor]]as mugažo. [[Vezi]] palab ftoran atmosferas vauvazruskedsinižel mujul, sen aigan vezi om poltuz, hapanik sädase palamižen rezul'tataks. == Lämoin muju == Lämoin muju rippub palajas substancijaspäi i sen puhthudespäi. Ozutesikš, [[hil'nik]] i puhtaz substancii paladas taivazmal mujul, substancii läz hil'nikata — rusttal, kopr i tohuz — ruskedpakuižel hil'muiktuzgazan äjüden tagut, [[vas'k]] — vihandal, [[selen]] — sinižel, [[alüminii]] i [[titan (himine element)|titan]] — vauktal mujul. == Istorii == Lämoin kontrolin ''Homo''-heimon ezitajiden polespäi sel'ktad todestused ozutadas, miše se oli jo 1,7..2 mln vozid tagaz<ref>''James, Steven R.'' Hominid Use of Fire in the Lower and Middle Pleistocene: A Review of the Evidence (Lämoin kävutand gominidoil pleistocenan keskes da lopus: tundištusiden ümbrikacund) // ''Current Anthropology''-aiglehtez («Nügüdläine antropologii»). — University of Chicago Press, 1989. — Uhoku (tom 30, nomer 1). — Lpp. 1−26. — doi:10.1086/203705. {{ref-en}}</ref>. Lämoin samižen mahtusen avaiduz tegihe aigaližes [[paleolit]]as völ kividen ümbriradmižespäi. Palamižprocessan kävutand [[sinantrop]]oil om todestadud. Eziauguižešti ottihe lämoid kävutamižhe savun samižen täht lendajid gavedid vaste, i vaiše sen jäl'ghe amuižed ristitud löutihe lämoin ledeks kulinarijan funkcijanke. Savukurdihe sömäd, sid' zavottihe räkištada avoinudel lämudel i paštta hiliš. Keitand om melestehtud [[neolit]]an aigan keramikastjoidenke ühtes. == Lämoihe sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed == ;Muštatišed <blockquote> * ''Lämoid savuta ei olele.'' * ''Lämoiš läheli vered, ka poltab.'' * ''Palanu lämoid ei varaida, a upnu — vet.'' * ''Raud ei pala lämoiš.'' * ''Tuuda kutn'a lämein' otmaha.'' (tulda lühüdaks aigaks) * ''Vargastai vargastab, ka seinäd jätab, a lämoi nimidä ei jäta.'' </blockquote> ;Ozoitez <blockquote> * Söb, söb, ei voi kül'düda. (lämoi) </blockquote> == Homaičendad == <references /> {{Commons|Fire}} [[Kategorii:Lämoi| ]] [[Kategorii:Himii]] tkw5w4vjmbqc977jfjrss3mud1v535y 0 11602 188136 155320 2026-05-29T19:45:31Z Motoranger 10577 +kart, transport+ 188136 wikitext text/x-wiki {{Eländpunkt | Nimi = Tangerang<br />Kota Tangerang | Lidnanznam = Lambang Kota Tangerang.png | Flag = Flag of Tangerang City.png | Lidnanznam text = Tangerangan lidnanznam | Flag text = Tangerangan flag | Valdkund = Indonezii | Eläjiden lugu = 1,895,486 | Voz' = 2020 | Pind = 164.55 | Fail = Mall Tangerang City - panoramio.jpg | Pämez' = Arief Račadiono Vismansjah<br/>(tal'vku 2013—,<br/>''Arief Rachadiono Wismansyah'') | Telefonkod = +62-(0)21 | Aigvö = [[UTC]]+7 }} [[Fail:Location map Jakarta metropilitan area.png|thumb|left|250px|Lidnan kart (2018) Džakartan- i Suvitangerang-lidnoidenke]] '''Tangerang''' ({{lang-id|Kota Tangerang}} [taˈŋəɾaŋ]) om lidn [[Indonezii|Indonezijan]] suvipäivlaskmas. Se om valdkundan kudenz' lidn eläjiden lugun mödhe. Mülüb [[Banten]]-agjaha (kaikiš suremb lidn) i [[Džakart]]an lidnaglomeracijha, sen päivlaskmaine ezilidn. == Istorii == Bantenan sultan pani sodalidnusen alust 17. voz'sadan kahtendes poles. Indonezijan ripmatomuden sandaspäi vl 1945 territorii šingotihe Džakartan tegimištoližeks ezilidnaks i sai erigoittud lidnan statusad vn 1993 28. päiväl uhokud. Tuha da sen enamba erazvuiččiden sarakoiden tehmišt i korporativišt palakundad šingotadas Tangerangad. Üläopendusen znamasine keskuz, om torguindan, finansoiden i toižiden holitišiden edheotandoid. == Geografijan andmused == Lidn sijadase agjan pohjoižpäivnouzmas, [[Jav (sar')|Jav]]-saren lodehes, 18 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Röunatab [[Džakart]]anke päivnouzmas (erigoittud agj), [[Tangerang Selatan]]-lidnan (vai Suvitangerang) municipalitetanke suves (mülüb Banten-agjaha). Ühtenzoitase senke da lähižidenke lidnoidenke Džabotabek-transportsistemal, mugoi-žo lidnaglomeracijan nimi om. == Tobmuz == [[Fail:Locator Kecamatan Tangerang di Kota Tangerang.png|thumb|left|250px|Tangerang-rajonan sijaduz lidnas (2006)]] Tangerang jagase koumetoštkümneks rajonaks ({{lang-id|kecamatan}}): Batuceper, Bend (''Benda''), Cibodas, Ciledug, Cipondoh, Džatiuvung (''Jatiuwung''), Karang Tengah, Karavaci (''Karawaci''), Larangan, Neglasari, Periuk, Pinang, Tangerang. == Eläjad == Vn 2010 Indonezijan rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 1,798,601 ristitud, agjan kudendez. Kaikiš suremb lidnan ristitišt om nügüd'. Eläjiden kitajan augotižlibundanke znamasine lugumär om lidnas. Äi lidnalaižid ratas pälidnas, i vastkarin, Džakartan eläjad ajeltas radmaha Tangerangan tegimil. == Transport == Avtobusad oma kundaližeks transportaks lidnas. Lidnjonused ühtenzoittas Džakartanke. Järed rahvahidenkeskeine civiline ''Sukarno-Hatta''-lendimport<ref>[http://jakarta-airport.com/ Sukarno-Hatta-lendimportan oficialižetoi sait (''jakarta-airport.com'').] {{ref-en}}</ref> (''CGK / WIII'', {{lang-id|Bandar Udara Internasional Soekarno–Hatta}}, 54,5 mln matknikoid vl 2019) radab lidnas. == Kacu mugažo == * [[Tangerang Selatan]] («Suvine Tangerang») == Homaičendad == <references /> == Irdkosketused == * [http://www.tangerangkota.go.id/ Lidnan oficialine sait (''tangerangkota.go.id'').] {{ref-id}} {{Commons|Category:Tangerang}} [[Kategorii:Tangerang| ]] [[Kategorii:Indonezijan lidnad]] [[Kategorii:Eländpunktad kirjamišton mödhe]] [[Kategorii:Banten|*]] 9b2fisdl468a8r1s4rd23py9t28u1of 10 40782 188129 2026-05-29T16:26:36Z Motoranger 10577 videon ümbrikirjutand 188129 wikitext text/x-wiki Likkuden ani meripohjanno ''ROV Deep Discoverer''-apparat vastsi sidä ujujad [[meduz]]ad, kudamb leviti scupalcoid kaikihe polihe. Irdnägon mödhe se oli ''Crossota millsae''-erikon meduzan ižač ''Rhopalonematidae''-sugukundaspäi. Vn 2018 video om sätud [[Puerto Riko]]-saren suvipäivlaskmaiženno randanno, meripohjanno 1015 metrad süvüdel, [[Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad]]. Sen hätkeližuz om 1 min 8 s, tegi amerikaine ''NOAA'' (Nacionaline valdmeren i atmosferan tedoidusiden ohjanduz) ''OKEANOS''-tedoiduzprograman mödhe kahesanden čukloitelendan aigan.<noinclude> [[Kategorii:Päivän medijan šablonad]] </noinclude> azh9465ob8mp95aqtlihhks0fr0uazn 188130 188129 2026-05-29T16:32:11Z Motoranger 10577 orfo 188130 wikitext text/x-wiki Likkuden ani meripohjanno ''ROV Deep Discoverer''-apparat vastsi sidä ujujad [[meduz]]ad, kudamb leviti mujeldimid kaikihe polihe. Irdnägun mödhe se oli ''Crossota millsae''-erikon meduzan ižač ''Rhopalonematidae''-sugukundaspäi. Vn 2018 video om sätud [[Puerto Riko]]-saren suvipäivlaskmaiženno randanno, meripohjanno 1015 metrad süvüdel, [[Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad]]. Sen hätkeližuz om 1 min 8 s, tegi amerikaine ''NOAA'' (Nacionaline valdmeren i atmosferan tedoidusiden ohjanduz) ''OKEANOS''-tedoiduzprograman mödhe kahesanden olendan čuklos aigan.<noinclude> [[Kategorii:Päivän medijan šablonad]] </noinclude> i1sljib8lcovra1ipbsn0ihcfdidoyt 10 40783 188131 2026-05-29T18:25:24Z Motoranger 10577 videon ümbrikirjutand 188131 wikitext text/x-wiki Pordaigaližen (7.-10. semendku vl 2026) ''Belflorissimo''-äniktorgusen üläihastuseline avaiduz [[Bel'for]]-lidnas, [[Francii|Francijan]] päivnouzm, 9. semendku 2026. Videon hätkeližuz om 7 min 55 sekundad, tegi ''Thomas Bresson''-kävutai.<noinclude> [[Kategorii:Päivän medijan šablonad]] </noinclude> 0iunyj10ozwjxekf0d7cevhoeoa1o8z 10 40784 188132 2026-05-29T18:35:46Z Motoranger 10577 videon ümbrikirjutand 188132 wikitext text/x-wiki Konz sinä tegid [[kopr]]ad järghižen kerdan? Ala virita tohust viril, no tege todesišt pažagad auguspäi. Tuhad vozid tagaz ristitud tegiba jo [[lämoi]]d. Endrü Sorensen-arheolog (''Andrew Sorensen'') [[Leiden]]an universitetaspäi, [[Alamad]], sel'gitab, konz i kut hö tegiba sidä. Videon hätkeližuz om 14 min 24 sekundad, 17. semendku 2021, tegi ''Universiteit van Nederland''-aluzkund (Alamaiden universitet), anglijan kelel.<noinclude> [[Kategorii:Päivän medijan šablonad]] </noinclude> cwscjkedl1am4p8bsu3rp8il5ibdbuh