Akseli Gallen-Kallela

Wikipedia

Akseli Gallen-Kallela
Suurenna
Akseli Gallen-Kallela

Akseli Gallen-Kallela (syntyjään Axél Waldemar Gallén, s. 26. huhtikuuta 1865, Pori, Suomi – k. 7. maaliskuuta 1931, Tukholma, Ruotsi) oli Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita.

Gallen-Kallela avioitui Mary Helena Slöörin kanssa vuonna 1890. 1890-luvulla perheeseen syntyivät lapset Kirsti ja Jorma Gallen-Kallela. Perheeseen syntyi myös aikaisemmin Impi Marjatta, joka menehtyi neljävuotiaana.

Hänen tyylisuuntansa oli 1800-luvun kansallisromantiikka ja realismi.

Pariisissa opiskellessaan Gallen-Kallela maalasi aluksi boheemielämää kankaalle, mutta vähitellen suomalainen luonto, korpimaisemat ja korpien kansa alkoivat vetää häntä puoleensa. Myös Kalevalan myyttiset aiheet alkoivat kiehtoa häntä.

Gallen-Kallelan maalauksiin kuuluvat esimerkiksi Iso hauki, Conceptio Artis ja Taiteilijan koti Taoksessa.

Gallen-Kallela antoi vuosisadan vaihteessa vahvan panoksensa Suomen venäläistämistä vastaan taistellessa. Hän loi kansallista taidetta, jolla hän osoitti kulttuurimme elinvoimaisuuden ja Suomen täyden oikeutuksen olla olemassa kansakuntana. Tuohon aikaan taiteilijapiirit olivat laajalti nuorsuomalais-perustuslaillisia. Gallen-Kallela myös maalasi nuorsuomalaisen lähipiirinsä kokoontumisen Kämpissä. Piiriin kuuluivat mm. Jean Sibelius, Eino Leino ja Robert Kajanus. Venäläisistä vallankumouksellisista Maksim Gorki piileskeli talvella 1905–1906 Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa Helsingissä, missä taiteilija maalasi hänen muotokuntavansa.

Gallen-Kallelan museo Tarvaspäässä Espoossa.
Suurenna
Gallen-Kallelan museo Tarvaspäässä Espoossa.

Gallen-Kallela suunnitteli ja rakennutti Tarvaspäähän ateljeekotinsa vuosina 1911–1913. Vuonna 1961 se avattiin yleisölle Gallen-Kallelan museona.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Gallen-Kallela toimi hetken Mannerheimin adjutanttina ja suunnitteli Suomen asevoimien univormut ja kunniamerkit.

Vuonna 1925 Gallen-Kallela alkoi kuvittaa niin sanottua Suur-Kalevalaa. Hänet oli kutsuttu vuonna 1931 Kööpenhaminaan luennoimaan työstään ja myös tapaamaan muita pohjoismaalaisia taiteilijoita. Hän kuoli paluumatkalla Suomeen 17. maaliskuuta 1931 yöpyessään Tukholmassa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma Akseli Gallen-Kallela -sitaatteja.