Avaruussukkulat
Wikipedia
Avaruussukkulat ovat eräs luokka avaruuslentokoneita.
Ajatus avaruussukkulasta on 1920-luvulta. Ensimmäiset sukkulat esisuunniteltiin Kolmannessa valtakunnassa. 1950-luvulla pohdittiin avaruuden sotilaallista käyttöä, mm. Yhdysvaltain ilmavoimien Dyna Soar-projekti oli osa tätä tutkimusta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] NASA
Vain yksi avaruussukkula on päässyt operatiiviseen käyttöön, NASAn Avaruussukkula (STS, Space Transportation Systems, Shuttle).
[muokkaa] Neuvostoliitto
Neuvostoliitto, kehitti omaa Buran-sukkulaansa 1970-luvulta alkaen. Vuonna 1988 miehittämätön Buran laukaistiin yhden kerran Energija-kantoraketilla Maan kiertoradalle.
[muokkaa] Venäjä
Venäjän avaruusjärjestö ja ESA kehittävät yhdessä Kliper-sukkulaa (englannin kielessä käytetään joskus ulkoasua Clipper), joka on nostava runko-tyyppinen avaruusalus. Se olisi Burania ja yhdysvaltain avaruussukkulaa halvempi ja kevyempi. Kliperin on suunniteltu tekevän mm. ratamuutoksia satelliitteihin hinaamalla niitä.
15. maaliskuuta 2005 Ranskan CNES ja Venäjän avaruusjärjestö allekirjoittivat 5-vuotissopimuksen koskien Orel-projektia. Sopimuksen koko on 200 miljoonaa euroa. Sillä pyritään kehittämään sukkulan kaltainen raketti. Raketin ajoaine on nestehappi- ja -vety sekä metaani. Se perustuu mm. venäläiseen Orel 6-koealukseen.
[muokkaa] Euroopan avaruusjärjestö, Ranska, Saksa, Englanti
Myös läntinen Eurooppa yritti kehittää omia avaruussukkuloitaan 1980-luvun lopulla. ESA otti kehitysohjelmaansa Ranskan Hermes-sukkulan. Se käytti Ariane 5-kantorakettia voimalaitteenaan. Saksa kehitti Sänger-sukkulaa ja Englanti HOTOL-sukkulaa, jotka olivat lentokoneen kaltaisesti lentoon lähteviä. Sängerissä oli kaksi lentolaitetta, kantoalus ja siitä laukaistava sukkula. HOTOLissa kantoalusta ei ollut. Myös nämä päättyivät rahoitusvajeisiin paljon ennen prototyypin rakentamista.
Euroopan avaruusjärjestöllä (ESA) on edelleen (2005) oma sukkulaohjelma (Phoenix). Tavoitteena on saada sukkula käyttöön noin 2015–2020. ESA teki toukokuussa 2004 Kiirunassa sukkulan pienoismallilla koelennon, jolla testattiin onnistuneesti automaattista laskeutumista.
Paperitutkimusvaiheessa on useissa maissa muitakin sukkulakonsepteja (esim. CNESin Pre-X), mutta tunnetusti lentäviksi laitteiksi kehittyy ani harva tutkielma. Yhdysvalloissa tehtiin luonnoksia useista kymmenistä aerospace-aluksista ennen Sukkulan kehittämistä.
[muokkaa] Japani
Japanin avaruusjärjestö (JAXA) kehitti HOPE-sukkulaansa, mutta ohjelma keskeytettiin 2003. Vuoden 2005 alussa Japani on jälleen ilmaissut kiinnostustaan omaan avaruussukkulaan.