Ahvenanmaan maakunta

Wikipedia

Landskapet Åland
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaan vaakuna Ahvenanmaan sijainti
vaakuna sijainti
Lääni Ahvenanmaan lääni
Historialliset läänit Turun ja Porin lääni
Maakuntakeskus Maarianhamina
Maakuntajohtaja Maaneuvos Roger Nordlund
Pinta-ala
- Yhteensä
Sijalla –
6 784 km²
Väkiluku
- Yhteensä
- Väestötiheys
Sijalla –
26 766 (31.12.2005)
17,5/km² – as/km²
Nimikkoeläin Metsäkauris
Nimikkolintu Merikotka
Nimikkokala Hauki
Nimikkokasvi Kevätesikko
Nimikkokivi Eloperäinen kalkkikivi

Ahvenanmaa (ruots. Åland) on saariryhmä ja Suomen autonominen maakunta, jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Maakunnan väkiluku on 26 530 ja sen ainoa kaupunki on Maarianhamina. Suomen läänijakoa koskevassa lainsäädännössä maakunnasta on käytetty myös nimeä Ahvenanmaan lääni. Ahvenanmaalaiset itse pitävät tätä nimeä harhaanjohtavana ja itsehallintolain vastaisena. [1]

Ahvenanmaan ruotsinkielinen nimi Åland on Lars Huldénin 1900-luvun alussa esittämän teorian mukaan muunnos muinaispohjoismaisesta sanasta ahva, joka on sama sana kuin latinan aqua 'vesi'. Toisaalta hän pitää mahdollisena sitäkin, että lähtökohtana voisi olla suomalainen sana ahvena 'ahven'), josta kielen äännekehityksen sääntöjen mukaan on voinut kehittyä ruotsalainen sana å.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

Ahvenanmaan saaristo
Suurenna
Ahvenanmaan saaristo

Ahvenanmaa sijaitsee Ahvenanmeren itäpuolella ja Selkämeren eteläpuolella. Ahvenanmaan itäpuolella on Turunmaan saaristo Varsinais-Suomessa, jonka suuntaan rajana on Kihti Maakuntaan kuuluu yli 6 500 saarta ja luotoa, joista Manner-Ahvenanmaa on suurin.

Pääsaari, Manner-Ahvenanmaa, on yli 50 km pitkä; siihen luetaan myös kapean Marsundin erottama Eckerö sekä Lemland ja Lumparland. Muita huomattavia saaria ovat Vårdö, Föglö, Sottunga, Kumlinge, Kökar ja Brandö. Vuoriperusta on enimmäkseen karkearakeista punervaa graniittilajia, ahvenanrapakiveä. Korkein huippu on Orrdalsklint (132 m) Saltvikin kunnassa.

Ahvenanmaan ilmasto on lauhkeampaa kuin muualla Suomessa, vuoden keskilämpö +6°, helmikuun -4 - 0°. Kasvillisuus on yleensä rehevää. Kasvisto on runsaslajinen, siemenkasveja on näet noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava marjakuusi ja rantamaisemiin leimaa antava tyrnipensas. Eläimistöstä puuttuvat muun muassa hirvi, ilves ja metso.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Esihistoria

Orrdalsklint ja Långbergen Saltvikissä, korkeimmat kohdat, alkoivat kohota merestä n. 10 000 vuotta sitten. Pikku hiljaa syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa kivikaudella. Saarten vanhimmat arkeologiset kulttuurilöydöt edustavat kampakeraamista kulttuuria n. 4000 eaa. Noin 2500 eaa Ahvenanmaalle saapui kuoppakeramiikka, ja noin 1800 eaa kuoppakeramiikan korvaavat Kiukaisten kulttuurin löydöt. Saarten sijainnin takia skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan pohjoisrannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan.

Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. Kulttuuriyhteyksiä oli sekä Ruotsin että Manner-Suomen suuntaan. 1000-luvulla saariryhmä ehkä autioitui, mutta sai pian uuden asutuksen Ruotsin suunnasta. Erään 1900-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan Ahvenanmaan nimistöön sisältyy kuitenkin joitakin suomalaisiin viittaavia nimiä, kuten esimerkiksi Finbo, Finby ja Finholma, sekä myös suomalaisperäisiä nimiä, kuten esim. Seglinge (Seilonen), Sålis (Saarilaksi) ja Töftö (Toivottu).[1]

[muokkaa] Ruotsalaisuuden aika

Keskiajalla Ahvenanmaasta tuli Kastelholman linnaläänin keskusalue. Lääni siirtyi vuoden 1809 Haminan rauhassa osaksi Venäjän keisarikuntaa osana Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjä rakensi saarille Bomarsundin linnoituksen, joka myöhemmin tuhoutui Oolannin sodassa.

Sodan jälkeen saaret demilitarisoitiin. Venäjä sitoutui Pariisin rauhassa vuonna 1856 olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata mutta rakensi sinne kuitenkin linnoituksia ensimmäisen maailmansodan aikana.

Suuriruhtinaskunnalta Ahvenanmaa periytyi Suomen tasavallalle. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläinen sotaväki alkoi esiintyä hillittömästi myös Ahvenanmaalla. Tämän seurauksena siellä heräsi eräissä piireissä ajatus Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin. Tämä pyrkimys, jonka johtomiehet olivat varatuomari C. Björkman ja toimittaja J. Sundblom, ja joka esiintyi muun muassa 7 135 hengen allekirjoittamassa adressissa, sai kannatusta Ruotsissa, mutta kohtasi koko Suomessa jyrkkää vastustusta.

Suomen sisällissodan (1918) aikana Ruotsi lähetti saarille sotilasretkikunnan — nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Ruotsalaiset kuitenkin väistyivät saksalaisten tieltä.

Ahvenanmaan kysymys joutui Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta vuonna 1920 Kansainliiton neuvoston käsiteltäväksi. Tämän kesäkuussa 1921 tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen, mutta saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli myönnettävä eräitä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon. Ålandstidningenin tekemän kyselyn mukaan vain pieni osa saarelaisista haluaa Ahvenanmaan itsenäistyvän. Itsehallinnon lisääminen ja pitäminen ennallaan ovat yhtä suosittuja mielipiteitä. [2]

Lokakuussa 1921 tehtiin Genevessä kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta. Ahvenanmaan linnoitukset purettiin jo vuonna 1919.

[muokkaa] Hallinto

Ahvenanmaalaisia postimerkkejä
Suurenna
Ahvenanmaalaisia postimerkkejä

Suomen eduskunta on vahvistanut itsehallinnon Ahvenanmaan itsehallintolailla 1920, jota uudistettiin 1951 ja 1991.

Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Ahvenanmaalla on oma lakeja säätävä parlamentti, maakuntapäivät. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Sitä juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Maakuntapäivät nimittää maakuntahallituksen.

Seuraavilla aloilla Ahvenanmaa toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja omine hallintokoneistoineen:

  • opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
  • terveyden- ja sairaanhoito
  • ympäristöasiat
  • elinkeinoelämän edistäminen
  • sisäinen liikenne
  • kunnallishallinto
  • poliisitoimi
  • postilaitos
  • radio ja televisio

Suomen liittyessä Euroopan unioniin Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaalla järjestettiin liittymisestä oma erillinen kansanäänestys. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon, mikä mahdollistaa verottoman myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnosta johtuen Ahvenanmaan lääninhallituksella on erilaiset tehtävät kuin muun Suomen lääninhallituksilla.

Ahvenanmaan postilaitos on julkaissut vuodesta 1984 alkaen Ahvenanmaan omia postimerkkejä. Myös omasta rahasta on välillä keskusteltu ja 1994 Ahvenanmaalta käsin pyrittiin julkaisemaan 100 taalerin juhlaraha. Tämä hanke kiellettiin, koska valtakunnan rahayksiköksi oli määrätty markka.

EU:n komissio nosti heinäkuussa 2004 kanteen Suomea vastaan EY:n tuomioistuimessa. Komissio oli tyytymätön siihen kuinka yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevaa direktiiviä noudatetaan Ahvenanmaalla. EU:n mukaan Ahvenanmaalla on huomioitava myös suomenkielisen väestön tarpeet ja oikeudet. lähde? Suomi ei voi pakottaa Ahvenanmaata noudattamaan EU:n direktiivejä, koska maakunnan lakien muuttamiseen tarvitaan Ahvenanmaan maapäivien suostumus.

16. elokuuta 2006 Ahvenanmaan oma ensimmäisen tason Internet-verkkotunnusten pääte, .ax, otettiin käyttöön. Se korvaa aikaisemman toisen tason .aland.fi-päätteen. Lakiesitys tämän päätteen käytössä hyväksyttiin helmikuussa, ja presidentti hyväksyi lakimuutoksen 17. maaliskuuta. .ax-päätteen käyttöä hallitsee Ahvenanmaan lääninhallitus.

[muokkaa] Kunnat

Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa, joista Maarianhamina on ainoa kaupunki.


[muokkaa] Väestö

Pääartikkeli: Ahvenanmaan väestö
Mariebad, kylpylä Ahvenanmaalla
Suurenna
Mariebad, kylpylä Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan väestö on 26 766 henkeä (2005), joista ruotsinkielisiä on 92,0 % ja suomenkielisiä 5,0 %. Naisten osuus maakunnan väestöstä on 51 %. Ulkomaalaisia oli vuonna 2005 1 627 henkeä, eli 6,1 % väkiluvusta.

Ahvenanmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Kotiseutuoikeuden saa automaattisesti, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea ruotsin kielen taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta. Suomen kansalaisella on oikeus itsehallintolain mukaan käyttää Ahvenanmaalla suomea tuomioistuimissa ja valtion viranomaisissa. Tarvittaessa käytetään tulkkia.

[muokkaa] Muuta

[muokkaa] Tunnettuja ahvenanmaalaisia

[muokkaa] Henkilöitä

[muokkaa] Yhtyeitä

  • Hitch Hikers (Meditation-single 1960-luvulla)
  • Good Evening Manchester (useita levytyksiä 1980–1990-luvuilla)

[muokkaa] Yrityksiä ja yhdistyksiä

[muokkaa] Urheiluseuroja

[muokkaa] Nippelitieto

  • Ahvenanmaalla on 92% ruotsinkielinen enemmistö ja 5% suomenkielinen vähemmistö. Luvut vastaavat käänteisesti Manner-Suomen lukuja, mutta silti Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen.

[muokkaa] Lähteet

  1. Väinö Voionmaa: Suomen uusi asema: Ahvenmaan kysymys. Ilm. 1919
  2. Ålandstidningen 8.5.2006

[muokkaa] Aiheesta muualla


Suomen lippu Suomen maakunnat

Ahvenanmaa | Etelä-Karjala | Etelä-Pohjanmaa | Etelä-Savo | Itä-Uusimaa | Kainuu | Kanta-Häme | Keski-Pohjanmaa | Keski-Suomi | Kymenlaakso | Lappi | Pirkanmaa | Pohjanmaa | Pohjois-Karjala | Pohjois-Pohjanmaa | Pohjois-Savo | Päijät-Häme | Satakunta | Uusimaa | Varsinais-Suomi



Satakunnan vaakuna Suomen historialliset maakunnat Savon vaakuna
Ahvenanmaa | Häme | Karjala | Lappi | Pohjanmaa | Satakunta | Savo | Uusimaa | Varsinais-Suomi