Keetin kieli
Wikipedia
Keetti | |
Muu nimi | ketti, jeniseinostjakki |
Omakielinen nimi | |
Englanti | Ket |
Ranska | ket |
Tiedot | |
Alue | Krasnojarskin aluepiiriin kuuluva Evenkian autonominen piirikunta Venäjällä |
Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
Puhujia | 500 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | kyrillinen |
Kielenhuolto | |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | jeniseiläiskielet |
Kieliryhmät | |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | - |
ISO 639-2 | - |
SIL | KET |
Ohje |
Keetti, jeniseinostjakki eli ketti on jeniseiläiskieliin kuuluva siperialainen kieli. Sillä ei ole tunnettuja sukulaiskieliä lukuun ottamatta hiljattain sammunutta jugin kieltä ja muita sammuneita jeniseiläiskieliä. Keettiä puhuu noin 500 ihmistä Siperiassa Jenisein varrella ja sen olemassaolo on vakavasti vaarantunut. Keetin sukulaisuutta on tutkittu erityisesti burušaskin ja sinotiibetiläisten kielten kanssa, mutta toistaiseksi tuloksia ei ole saavutettu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimen alkuperä
Sana keetti tulee keetin kielen miestä tai ihmistä tarkoittavasta sanasta ket. Aikaisempi nimitys jeniseinostjakki juontaa juurensa samoilla seuduilla asuvista uralilaisia kieliä puhuvista kansoista, erityisesti samojedikielten ja hantin puhujista, joita on kutsuttu ostjakeiksi. Nykyisin nimitystä jeniseinostjakki pyritään välttämään.
[muokkaa] Nykytilanne
Keetin kielen puhujat asuvat pääasiassa Jenisein varrella Turuhanskin (Туруханск) ja Baikitin (Байкит) alueella Krasnojarskin (Красноярск) aluepiirissä. Keetteihin kuuluu noin 1100 ihmistä ja heistä noin 500 osaa keettiä. Kieli jakautuu kolmeen murteeseen: pohjoiskeettiin, keskikeettiin ja eteläkeettiin. Keetin kieltä on alettu elvyttää, ja sitä tarjotaan oppiaineena kouluissa ensimmäisillä luokilla. Kaikki keetin puhujat ovat kaksikielisiä ja käyttävät venäjää äidinkielensä ohella.
[muokkaa] Kielioppi
[muokkaa] Kirjaimisto
Keetin kieleen luotiin latinalaisiin kirjaimiin perustuva kirjaimisto 1930-luvulla, mutta sen käyttö jäi vähäiseksi. Uusi kyrillisiin kirjaimiin perustuva kirjaimisto luotiin 1980-luvulla, jolloin alettiin julkaista ketinkielisiä oppi- ja sanakirjoja.
Kirjaimisto vuodelta 1930
A a | Ā ā | Æ æ | B b | C̣ c̣ | D d | E e |
Ē ē | Ə ə | F f | G g | H h | H̡ h̡ | I i |
Ī ī | J j | K k | L l | Ḷ ḷ | M m | N n |
Ṇ ṇ | Ŋ ŋ | O o | Ō ō | P p | Q q | R r |
S s | Ṣ ṣ | T t | U u | Ū ū | V v | Z z |
Z̶ z̶ | Ь ь |
Aakkoston kolmastoista kirjain H̡ h̡ esittää kirjainta H h, jonka toinen sakara kaartuu kirjaimen alapuolelle samaan tapaan kuin kirjaimessa Ŋ ŋ. Tämä merkki ei ilmeisesti sisälly Unicode-merkistöön, joten sen esittäminen on hankalaa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- The Red Book of the Peoples of the Russian Empire
- Ethnologue
- Endangered languages in Northeast Asia (Tapani Salminen)
Isolaattikielet |
ainu | baski | burušaski | japani | keetti | korea |