Kallio (Helsinki)
Wikipedia
|
|||
Helsingin alueellinen jako | |||
Kaupunginosa nro | 11 | ||
Suurpiiri | Keskinen suurpiiri | ||
Pinta-ala | 1,09 km² | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 17 979 (1.1.2004) | ||
- Väestötiheys | 16 494/km² | ||
Postinumerot | 00530 | ||
Osa-alueet | Siltasaari, Linjat, Torkkelinmäki | ||
Lähialueet | Kruununhaka, Kluuvi, Sörnäinen, Alppiharju, Etu-Töölö, Taka-Töölö |
Kallio (ruots. Berghäll) on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa. Se on perinteisesti tunnettu työväestön asuinalueena, mutta nykyään enemmistö asukkaista on työläisperheiden sijaan yksin asuvia nuoria aikuisia ja iäkkäämpiä ihmisiä. Kallio on profiloitunut ajan kuluessa erityisesti opiskelijoiden ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Tämä on asuntojen edullisuuden, hyvän viihdetarjonnan, keskeisen sijainnin ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien ansiota. Kalliossa, jossa asukkaiden vaihtuvuus on kaupungin suurinta, asuntoja etsivät tyypillisesti ensiasuntoa ostavat opiskelijat, Helsinkiin muuttavat työssäkäyvät sinkut ja sijoittajat.
Kallion asunnot ovat pieniä, useimmat asunnot ovat yksiöitä tai kaksioita. Suomen tiheimpiin kuuluva asutus ja väestörakenne mahdollistaa ehkäpä Helsingin parhaimman palvelutarjonnan, kivijalkakauppoja ja muita palveluja on lähes jokaisen talon alakerrassa. Liikenneyhteydet ovat erittäin hyvät. Kalliota palvelevat kaksi metroasemaa (Hakaniemi ja Sörnäinen), viisi raitiovaunulinjaa ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Itäväylän kaukobusseihin. Julkisista palveluista Kalliossa on terveysasema, kirjasto ja ala-aste. Lisäksi alueella on sekä ilmaisutaitoon erikoistunut Kallion lukio, että kuvataideopetusta painottava Helsingin kuvataidelukio. Kallion kirkko on koko Helsingin näkyvimpiä maamerkkejä.
Kallio alkaa Pitkänsillan pohjoispuolelta ja jatkuu aina Itäväylän alkuun, Vallilan ja Alppilan reunalle. Kallion tarkoista rajoista on kuitenkin olemassa useita erilaisia näkemyksiä.
[muokkaa] Kallion alue
Kallion aluetta on vaikea yksikäsitteisesti määritellä: eri ihmiset voivat tarkoittaa Kalliolla eri asioita. Monet mieltävät esimerkiksi Helsinginkadun pohjoispuolella olevan Harjun alueen osaksi Kalliota, vaikka se virallisesti kuuluu Alppiharjuun. Toisaalta usein erilliseksi ajateltu Hakaniemi on Helsingin kaupunginosajaottelun mukaan osa Kallion peruspiiriä.
Laajimmillaan Kallioon voidaan laskea noin 25 200 asukkaan Kallion peruspiiri (joka sisältää mm. Hakaniemen, Merihaan, Sörnäisten ja Siltasaaren) ja lisäksi Harju eli Vaasankadun ja Brahen kentän ympäristö. Koko tällä alueella asuu yhteensä noin 32 500 ihmistä. Suppeimmillaan Kallio määritellään Hämeentien, Helsinginkadun ja Töölönlahden väliin jäävänä alueena, jolla asukkaita on noin 15 900. Tämä Kallion ydinalue voidaan jakaa vielä kahteen pääosaan: Linjat (noin 9000 as.) ja Torkkelinmäki (noin 6900 as.).
Muun muassa kiinteistörekisterissä käytetyn kaupunginosajaon mukaan Kallioon (11. kaupunginosaan) kuuluu kuitenkin Linjojen ja Torkkelinmäen osa-alueiden lisäksi myös Siltasaari, mutta ei Sörnäinen, Merihaka eikä Harju. Tällöin Kalliota rajoittavat idässä Näkinkuja ja Hämeentie, pohjoisessa Helsinginkatu, lännessä Töölönlahti sekä etelässä Kaisaniemenlahti ja Siltavuoren salmi. Tosin näin määriteltynäkin Kallioon kuuluu myös Töölönlahden rannalla oleva Linnunlaulun huvila-alue, joka kuitenkin luonteeltaan täysin eroaa varsinaisesta Kalliosta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kalliosivut - Kallio-seuran ylläpitämä sivusto
- Kallion peruspiiri (PDF)
- Alppiharjun peruspiiri (PDF)
Kallion kirjasto (1912) oli Suomen ensimmäinen täysin kunnan rahoilla rakennettu kirjastorakennus |