Juurikas
Wikipedia
Juurikas | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() Juurikkaan lehtimangoldilajike |
||||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Juurikas (Beta vulgaris) on kaksisirkkaisten luokkaan (Magnoliopsida) ja savikkakasvien alaheimoon (Chenopodiaceae) kuuluva kasvi.
Lajin villi muoto rantajuurikas (tai merijuurikas) (Beta vulgaris subsp. maritima) kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Se on sopeutunut korkeaan suolapitoisuuteen kasvuympäristössään. Viljeltyjä muunnoksia kasvatetaan ihmisten ja eläinten ravinnoksi lähes kaikkialla maapallolla. Näihin kuuluvat:
- punajuurikas (Beta vulgaris var. conditiva)
- valkojuurikas (Beta vulgaris var. conditiva)
- rehujuurikas (Beta vulgaris var. alba)
- sokerijuurikas (Beta vulgaris var. altissima)
- keltajuurikas (Beta vulgaris var. lutea)
- lehtimangoldi (Beta vulgaris var. cicla)
- ruotimangoldi (Beta vulgaris var. flavescens).
[muokkaa] Viljelyn historiaa
Juurikasta on käytetty ihmisten ja eläinten ravintona ja lääkekasvina jo varhain. Antiikin aikana Kreikassa ja Roomassa kasvit olivat lehtimangoldin tyylisiä muotoja joista käytettiin pääasiassa lehtiä ja varsia. Jo silloin tunnettiin vaalean- ja tummanvihreitä sekä punalehtisiä muotoja. Myös juuren käytöstä ravinnoksi löytyy viitteitä jo antiikin ajoilta mutta todennäköisesti sitä käytettiin yleisemmin vain lääketarkoituksiin. Juurikkaat olivat alun perin pitkä- ja ohutjuurisia mutta vähitellen jalostuksen kautta kehittyivät ensimmäiset paksujuuriset muodot 1500-luvulle tultaessa. Punajuurinen muoto jalostettiin vasta 1600-luvulla. Moderni sokerintuotanto juurikkaasta kehitettiin 1700-luvulla jolloin rehujuurikaslajiketta White Silesian alettiin jalostaa sokeripitoisemmaksi.