Hunaja

Wikipedia

Hunaja on aromaattinen, viskoottinen sokeriliuos, joka maistuu makealta ja tuntuu tahmealta nesteeltä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Valmistus

Hunajakennosto
Suurenna
Hunajakennosto

Mehiläiset (työmehiläiset) valmistavat hunajaa kukkien nektarista eli medestä tai kirvojen mesikasteesta. Mesi ja mesikaste ovat kasvien solukkonestettä, joka sisältää mm. sokereita, vettä sekä monia hivenaineita. Työmehiläiset keräävät hunajaa sadottomaksi kesäajaksi ja talviravinnoksi. Mehiläispesässä on hunajavarastoa 5 - 50 kg. kimalaiset keräävät samalla tavalla mettä ja varastoivat sitä, mutta pesäkohtaiset määrät ovat pieniä, satoja grammoja, ja ne on tarkoitettu vain sadepäivien ja kylmien jaksojen varalle sillä kimalaiset eivät talvehdi yhteiskuntana. ampiaiset eivät valmista hunajaa.

Mehiläisillä on leukansa alla pitkä kärsä, jolla ne imevät kukista mettä. Kärsästä mesi kulkeutuu mesimahaan. Mesimaha on mehiläisen takaruumiissa oleva paksu osa, ennen varsinaista mahaa. Mehiläinen erittää meteen rauhaseritteitään, sylkinestettä ja entsyymejään, jolla se muokkaa muun muassa meden sokerikoostumusta invertaasientsyymin avulla pilkkoen ruokosokeria rypäle- ja hedelmäsokeriksi. Mehiläinen haihduttaa medestä pois myös ylimääräistä vettä. Valmiin hunajan mehiläiset varastoivat kennoihin ja peittävät kennot vahakansilla, jotka estävät mikrobien ja kosteuden pääsyn hunajaan.

Hunaja erotetaan kennoista linkoamalla. Ennen linkoamista kennoja peittävät vahakannet kuoritaan pois ja hunajakakut asetetaan hunajalinkoon, jossa hunaja erottuu kennoista keskipakovoiman avulla. Linkouksen jälkeen hunajasta poistetaan pienet vahamuruset siivilöimällä. Hunajalinkoja on kolmenlaisia: pystyakseli-, vaaka-akseli- ja tähtilinko.

Nykyään vähemmän käytetty tapa on hunajan valutus omalla painollaan, koska se on hitaampaa ja työläämpää.

[muokkaa] Aineyhdisteet

Hunajassa on noin 200 erilaista aineyhdistettä. Pääainesosat ovat erilaiset sokerilajit, joita on lähes 30. Hunaja sisältää keskimäärin:

Muihin aineosiin kuuluu mm entsyymejä, proteiineja, kivennäisaineita, orgaanisia hedelmähappoja, aromiaineita ja vitamiineja.

[muokkaa] Ominaisuudet

Juoksevaa hunajaa
Suurenna
Juoksevaa hunajaa

Hunajan happamuus eli pH on yleensä alle 5. Hunajan alhainen pH johtuu glukonihaposta, joka estää useimpien bakteerien lisääntymisen. Se toimii siten hunajan luonnonmukaisena säilöntäaineena.

Hunaja voi olla juoksevaa tai lähes kivikovaa. Se voi olla suuri- tai pienikiteistä, sitkeää tai helposti lusikalla otettavaa. Hunajan väri vaihtelee värittömästä tummanruskeaan, ja maussa on mitä erilaisempia vivahteita. Hunajan värit, tuoksu ja maku, kuten kaikki muutkin ominaisuudet, määräytyvät kasvin erittämän meden koostumuksen ja aromin mukaan. Jokaisesta kasvista saadaan juuri sille tyypillistä hunajaa.

Tyypillisimmät suomalaiset hunajalajit ovat horsma- ja kanervahunaja sekä monikukkahunajalajit. Horsmahunaja on yleensä juoksevaa ja lähes väritöntä, tuoksultaan ja maultaan se on mietoa. Kanervahunaja on hyytelömäistä, väriltään ruskeaa, tuoksultaan ja maultaan voimakasta. Suurin osa hunajistamme on vaaleita monikukkahunajia.

Hunajan kiteytymiseen vaikuttavat sen hedelmä- ja rypälesokeripitoisuudet. Mitä enemmän hedelmäsokeria hunaja sisältää suhteessa rypälesokeriin, sitä pitempään se pysyy juoksevana. Suomessa horsma- ja muutamat muut luonnonkukkahunajat pysyvät juoksevina jopa muutamia vuosia. Pääosa hunajistamme kiteytyy kuitenkin parin kuukauden sisällä linkoamisesta.

[muokkaa] Ravintosisältö

Hunajan ravintosisältö eli 100 grammaa hunajaa sisältää:

[muokkaa] Käyttö

Hunajaa käytetään ruoanlaitossa, leivonnassa, leivän päällä ja sitä lisätään makeutusaineeksi juomiin kuten teehen ja kahviin.

Hunaja säilyy parhaiten viileässä ja kuivassa, valolta suojattuna. Jos hunajaa ei pidä suljetussa astiassa, se imee itseensä nopeasti kosteutta ja rupeaa käymään.

Mehiläishoitajat suosittelevat, että hunajaa ei tulisi koskaan kuumentaa juurikaan yli 37 celsiusasteen, joka on mehiläispesän luonnollinen lämpötila. Tätä korkeammassa lämpötilassa hunajan monet entsyymit tuhoutuvat ja niiden terveysvaikutus menee hukkaan.

Korkealaatuinen, luonnonmukainen hunaja onkin parhaimmillaan sellaisenaan. Hunajaa syövät mielellään myös eläimet kuten karhut ja mesimäyrät.

[muokkaa] Katso myös