Joulupukki

Wikipedia

Suklainen Joulupukki käärepaperissa.
Suurenna
Suklainen Joulupukki käärepaperissa.

Joulupukki on hahmo, joka tuo jouluna lahjoja kilteille lapsille. Yleensä Joulupukki kuvataan kilttinä, punanuttuisena, pyöreävatsaisena vanhana miehenä, jolla on suuri valkoinen parta.

Suomalaisen perinteen mukaan Joulupukki asuu Joulumuorin ja tonttujen kera Korvatunturilla, Suomen Lapissa. Tontut auttavat Pukkia tekemään lahjat Joulupukin pajassa Korvatunturilla ja tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat kilttejä. Jouluaattoisin televisiosta tulee Joulupukin kuumalinja -niminen ohjelma, jossa lapset voivat soittaa Kosti Kotirannan näyttelemälle Joulupukille.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Joulupukki kiiltokuvassa.
Suurenna
Joulupukki kiiltokuvassa.

Joulupukin taustalla on 6. joulukuuta 345 tai 352 kuollut Myran piispa Pyhä Nikolaus (tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena), josta hahmon englanninkielinen nimitys Santa Claus juontaa juurensa. Piispan kerrotaan tuoneen yöllä kultaa kolmelle köyhälle neidolle näiden myötäjäisiä varten. Eräissä maissa Nikolaus tuokin lahjoja 6. joulukuuta. Vaikka suomalainen Joulupukki on nykyisin täysin vastaava hahmo kuin Santa Claus, suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin. Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivät nuutinpäivän (13. tammikuuta, vuoteen 1708 asti 8. tammikuuta) aikaan taloissa syömässä ja juomassa joulun tähteitä.

Joulupukin nykyinen ulkoasu kehittyi useiden ihmisten vaikutuksesta. Alun perin erilliset hahmot Saint Nicholas ja Kris Kringle (Criscringle) yhdistyivät. Philadelphialainen kauppias J. W. Parkinson palkkasi markkinointitemppuna Criscringle-asuisen miehen kiipeämään kauppansa savupiippuun noin vuonna 1841.

Joulupukki ja poroja kanadalaisessa julkaisussa Canadian Illustrated News vuodelta 1875.
Suurenna
Joulupukki ja poroja kanadalaisessa julkaisussa Canadian Illustrated News vuodelta 1875.

Vuonna 1863 pilapiirtäjä Thomas Nast kehitti oman versionsa Joulupukista. Hän lisäsi hahmolle viikset ja parran sekä puki sen turkikseen. Hänen vuonna 1881 julkaistu teoksensa Merry Old Santa Claus on jo melko lähellä nykyään tuntemaamme Joulupukkia. Vuonna 1885 bostonilainen kirjanpainaja Louis Prang painoi joulukortteja, joissa hän esitteli punapukuisen Joulupukin. Tätä ennen Joulupukin asut olivat olleet vaihtelevasti sinisiä, vihreitä, punaisia tai violetteja.

Amerikkalainen Haddon Sundblom, jonka isä oli ahvenanmaalaista syntyperää ja äiti Ruotsista, piirsi vuonna 1931 Coca-Colalle joulumainoksen, jossa oli Joulupukki. Ensimmäistä kertaa Sundblomin Pukki esiintyi Saturday Evening Postissa vuonna 1931. Sundblom sai tehtäväkseen seuraavienkin vuosien joulumainoksen piirtämisen, ja aina hän teki Pukille punaiset vaatteet. Lyhyessä ajassa tämä kuva vakiintui, ja niinpä nykyisinkin ovia kolkuttelee punanuttuinen Pukki.

Joulupukki
Suurenna
Joulupukki

[muokkaa] Joulupukki eri kulttuureissa

[muokkaa] Hollanti/Alankomaat

Sinterklaas/Sint Nikolaas

Sinterklaasin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran arkkipiispa Nicholas, joka oli tunnettu hyväntekijä. Myra sijaitsee nykyisen Turkin alueella lähellä nykyistä Anatoliaa. Hänestä tuli merimiesten ja kauppiaiden suojeluspyhimys. Hänen kuoltuaan hänen maineensa levisi Välimeren alueelle ja Atlantin rannoille.

Hollantilaiset merimiehet toivat alkujaan mukanaan tiedon pyhän Nikolauksen jaloista teoista. Kun sitten 1400-luvulla Alankomaista tuli Espanjaan kuuluva alue, Nikolaus alkoi purjehtia sieltä käsin alusmaittensa alamaisia tervehtimään. Myöhemmin hänestä alettiin käyttää nimitystä Sinterklaas.

Hänen mukanaan kulki usein Zwarte Piet eli Musta Pekka, joka sulki tuhmat lapset säkkiin ja vei mukanaan Espanjaan. Tällä "uskomuksella" on juurensa keskiajan orjakulttuurissa, jolloin ainoat tummaihoiset olivat Espanjassa asuvia maurilaisorjia. Nikolaus taas oli parrakas pyhimys, jolla oli päällään papinkaapu ja joka ratsasti valkoisella hevosella. Aikoinaan hollantilaiset lapset jättivät puukenkäänsä Sinterklaasin hevoselle heinää, porkkanaa ja sokeripaloja. Zwarte Pietin tyhjennettyä kengät Sinterklaas täytti ne lahjoilla: kilteille lapsille lahjoja, tuhmille vitsakimppu.

Nykyisin piispanasuinen Sinterklaas purjehtii Espanjasta höyrylaivalla Hollantiin marraskuun puolivälissä, eri vuosina eri kaupunkiin, jossa hänet otetaan juhlallisesti vastaan. Marraskuun lopulla ja joulukuun alussa Sinterklaas ja Zwarte Piet kiertävät Hollantia, kuten Suomessa tontut, seuraamassa lasten käytöstä.

Hollannissa lahjat jaetaan illalla joulukuun 5. päivänä, Sinterklaasin syntymäpäivänä. Jouluaatto on tavallinen työpäivä ja joulupäivä kirkollinen juhlapäivä.

[muokkaa] Yhdysvallat

Santa Claus

Joulupukin englanninkielisistä nimistä tunnetuin on Santa Claus eli lyhyemmin Santa. Alun perin joulupukkiperinne kulkeutui 1600-luvulla Yhdysvaltoihin Alankomaista muuttaneiden siirtolaisten mukana Amsterdamista silloiseen New Amsterdamiin (nykyisin New York). Yhdysvalloissa alettiin viettää Pyhän Nikolauksen päivää.

Washington Irving kirjoitti aikanaan amerikkalaisten rakastamia mielikuvituksellisia ja jännittäviä kertomuksia. Häntä on myös kiittäminen tai vihaaminen Joulupukin aiempaa iloisemmasta, koristeellisemmasta ja muhkeammasta ulkomuodosta.

[muokkaa] Saksa

Weihnachtsmann, Nikolaus

Protestanttisessa Saksassa Joulupukkia kutsuttiin kahdella nimellä: Weihnachtsmann ("Joulumies") tai pelkkä Nikolaus. Katolisessa Etelä-Saksassa Pukki taas oli nimeltään Nikolaus. Joulukuun kuudentena hän kulki punaisessa nutussa säkki selässä kertomassa joulusta. Mukanaan hänellä saattoi olla mies, Knechtruprecht (Pukin apulainen). He eivät tuoneet tuolloin lahjoja, vaan ne antoi jouluaattona tai -päivänä Christkindl ("Jeesus-lapsi"), joka jätti paketit talon ulkopuolelle.

[muokkaa] Iso-Britannia

Father Christmas

Isossa-Britanniassa käytetään Pukista nimitystä Father Christmas ("Isä Joulu"). Hän jättää joulukuun 25. päivänä pikkulahjat joulusukkiin ja isommat kuusen alle. Joulusukat ripustetaan yleensä jouluaattoiltana takan reunukselle. Ainakin ennen muinoin lapset asettivat takan reunukselle joulupiiraan ja isä lasillisen sherryä. Näin Pukki saattoi rentoutua hetkisen ennen kuin lähti taas kiipeämään ylös ja ulos savupiipusta jatkaakseen matkaansa ilmojen halki poroineen.

[muokkaa] Itävalta

Itävallassa joulupukkina toimii piispa Nikolaus ja hänen kanssaan kulkee Mustan Pekan serkku, Krampus-niminen musta paholainen. Krampuksella on mukanaan tyhjä hiilisäkki. He kulkevat 6. joulukuuta yhdessä talosta taloon kyselemässä, ovatko lapset olleet kilttejä. Joka on, sille Pyhä Nikolaus antaa lahjan (hedelmiä tai makeisia), joka taas ei, se tuodaan ovelle Krampuksen nuhdeltavaksi. Jos on ollut todella tuhma, Krampus saattaa sulkea hiilisäkkiinsä hetkeksi. Paatuneimmatkin rikollisenalut säikähtävät siitä pahanpäiväisesti. Syntinsä voi kuitenkin sovittaa täyttämällä Pyhän Nikolauksen pyynnön laulamisesta. Ihmiset antavat Krampukselle usein hehkuviiniä. Ikkunalaudalle jätetyistä tyhjistä sukista ja kengistä löytyy aamulla pieniä lahjoja ja makeisia.

Itävallassa on myös Saksasta tullut Christkindl-perinne. Siellä vietetään joulua 24. joulukuuta, jolloin "Jeesus-lapsi" tuo lisää lahjoja taloon. Christkindl on muutenkin hyvin mielenkiintoinen hahmo, koska kukaan ei oikeastaan tiedä, miltä hän näyttää.

[muokkaa] Ranska

Père Noël

Ranskalaiset lapset saavat lahjansa joulupäivän aamuna. Père Noël ("isä Joulu") on laskeutunut taloon yöllä savupiipun kautta ja jättänyt lahjat lasten kenkiin.

Viime vuosisadan alussa Ranskassa oli useita lapsille lahjoja jakavia hahmoja: täti Arie, ukko Chalende, Barbassionne tai Olentzaro. Kaikki asuivat eri maakunnissa. Nykyään kuitenkin ainoa lahjojen tuoja on Saint Nicolas, joka asuu taivaassa ja laskeutuu sieltä joulupäivänä. Tunnettu ranskalainen joululaulu alkaakin jotensakin näin: Jouluisä pikkuinen, milloin laskeudut taivaasta tuhansien lelujesi kanssa, älä unohda minun pientä joulukenkääni.

[muokkaa] Ruotsi

Jultomten, Tomten

Ruotsissa on lähellä Moran kaupunkia kylä nimeltä Gesunda, jonka nimikkovuoren juurella on Tonttumaa, missä Joulupukkia vastaava, yli 400 vuotta vanha Tomten ("Tonttu") asuu ja työskentelee. Hänellä on paljon aputonttuja, joten jos menet joskus käymään Tonttumaassa, sinun kannattaa varoa pieniä apureita.

Tomten on myös Ruotsista muihin Pohjoismaihin levinneen glögikulttuurin isä. Alun perin hän paransi glögillä yskää.

Suomenruotsissa joulupukki on julgubben.

[muokkaa] Suomi

Joulupukki

Vanhassa, pakanallisessa Suomessa Joulupukki oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen shamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Hän vaelteli talosta taloon juoden tarjottua alkoholia. Hän saattoi esimerkiksi pelottaa lapsia ja olla humalassa. Hän saattoi myös jakaa lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille.

Brittiläis–amerikkalainen joulupukkiperinne on vaikuttanut suomalaiseen huomattavasti. Suomessa on tapahtunut ns. perinteiden sekoittuminen, jossa joulun isähahmo "Father Christmas" (brittiperinteen mukaan) on saanut Joulupukin nimen (suomalaisen perinteen mukaan). Vanha, pakanallinen Joulupukki todellakin muistuttaa ulkonäöllisesti pukkia, mutta se on vain ihmisen koristelema hahmo, ei mikään oikea pukki. Amerikkalaisten Coca-Cola-joulupukki on Suomessa aika tyypillinen Joulupukin ulkomuoto nykyään. Vanhan ajan Joulupukilla oli joskus musta kaapu, nykyään hän käyttää sen sijaan yleensä punaista kaapua ja hänellä on valkoparta. Käsitys Petteri Punakuonosta yhtenä Joulupukin rekeä vetävänä porona tulee Amerikasta.

Nykyisen jouluperinteen mukaan Joulupukilla on joulutonttuja apureinaan. Suomalaisessa jouluperinteessä joulutonttu on pienikokoinen partainen mieshahmo, hyvin paljon kuten minikokoinen joulupukki. Joulutontut ovat osittain peräisin kansanperinteen tuntemista haltijoista ja muista pikkuolennoista. Joulupukki taas on isovatsainen, isokokoinen naurava mies, jolla on valkoinen parta, "kuuraparta". Hän on erittäin vanha, jopa satoja vuosia vanha. Joskus hän saattaa olla raihnainenkin. Silti hän jaksaa nauraa ja jakaa lahjoja lapsille. Joskus Joulupukilla on puinen kävelykeppi. Hänellä on myös usein juuttisäkki jossa on lahjoja.

Joulupukki asuu tonttuineen Korvatunturilla ja käyttää kulkupelinään porovaljakon vetämää rekeä. Joulupukki on ns. myyttinen hahmo. Suomalainen Joulupukki kulkee reellä maan pintaa pitkin toisin kuin amerikkalainen, jonka pororeki osaa lentää. Suomessa Joulupukki ei tule sisään savupiipusta vaan ovesta. Suomessa Joulupukki ei ole henkiolento eikä näkymätön vaan verta ja lihaa, ihmishahmo. Joulupukki kuuluu mytologiaan, jota kutsutaan joulumytologiaksi.

Joulupukilla on Joulumuori, ja he ovat pariskunta. He ovat molemmat vanhoja ihmisiä. Joulutonttujen, Joulupukin ja Joulumuorin yhteinen tehtävä on hoitaa lasten lahja-asiat kuntoon Korvatunturilla niin, että Joulupukki voi kuljettaa lahjat reellään perille. Suomessa Joulupukki on myyttinen isähahmo, joka päättää kuka on kiltti ja kuka ei. Joulutontut ovat vakoojia, jotka katselevat ikkunasta lapsien touhuja ja päättelevät ovatko lapset kilttejä vai eivät ja raportoivat sitten asiansa joulupukille.

Suomalaiselle Joulupukille on tyypillistä, että hän on naamioitunut tuttu mieshenkilö, jota ei välttämättä tunnista, mutta jonka saattaa tunnistaa vahingossa. Hän jakaa lahjoja kilteille lapsille, mutta tuhmat lapset eivät saa lahjoja.

Lapsille Joulupukki tuottaa jännitystä, ja hän on oletettavasti melko suuressa suosiossa heidän keskuudessaan. Yleensä jossain vaiheessa ala-astetta lapsi kuulee kaveriltaan, ettei Joulupukkia ole oikeasti olemassa.

Monien perheiden perinteeseen kuuluu, että lapset kirjoittavat Joulupukille kirjeitä. Lapsilla on tapana kirjoittaa lista toivomistaan lahjoista. Kirjeen voi antaa toimitettavaksi esimerkiksi vanhemmille. Lahjatoivetta vain harkitaan. Aina ei saa sitä mitä haluaa.

Vanha, pakanallinen joulu on keskitalven ns. hedelmällisyysriitti, jonka mukaan pian taas aurinko tulee esiin ja maa rupeaa kasvamaan viljaa. Pukki on hedelmällisyyden symboli. Kristillinen joulu on Jeesus Kristuksen syntymäjuhla, jolla juhlistetaan Jeesuksen syntymäpäivää 25. joulukuuta. Joulu on valon juhla. Vanha, pakanallinen joulu on juhla, jossa juhlitaan sitä, että pian aurinko taas valaisee ja lämmittää maata. Pukki on tämän viljaisan, hedelmällisen ajan symboli. Suomessa valmistetaan nuuttipukkeja, olkipukkeja, jotka muistuttavat tästä hedelmällisyysriitistä. Niillä on neljä jalkaa, joilla ne seisovat tavanomaisella tavalla. Sarvet ovat käyrät eivätkä terävät. Silmiä ei yleensä piirretä. Pukki onkin ns. karikatyyri, hahmotelma eläimestä.

[muokkaa] Norja

Julnissen, Nisse

Oslon lähellä, Oslovuonon rannalla on Drøbak-niminen pikkukaupunki, missä Norjan joulupukki eli Julnissen asuu tonttujensa kanssa. Tontut ovat niin pieniä, että kaduille on pystytetty paljon varoituskolmioita, jotta autoilijat tietäisivät varoa pikkutonttuja.

Koska Julnissenin koti sijaitsee etelässä, ei sillä ole poroja, vaan vuonohevosia. Niiden nimet ovat Joulutähti ja Jouluilo. Pitkillä matkoilla hän lainaa serkkutonttujensa poroja. Nissen esi-isät olivat noin puolen metrin korkuisia; he ratsastivat vuonoponeilla ja porsailla. Evoluution ja norjalaisen ruuan vuoksi nykyinen Nisse-tonttu on isokokoinen mies, jolla on punaiset posket, iso pyöreä vatsa ja lempeät silmät.

On myös huhuttu, että yksi Nissen tontuista löysi Amerikan ennen Kolumbusta, koska hän nousi Norjassa viikinkilaivaan ja oli ainoa, joka oli hereillä, kun laiva saapui Amerikan mantereelle.

[muokkaa] Grönlanti

Grönlannin Joulupukin toimisto sijaitsee saaren pääkaupungissa Nuukissa, vuonon rannalla. Talon edessä on viisimetrinen postilaatikko, johon maailman kaikki lapset lähettävät pukille kirjeitä ja kortteja, jotka pukki avaa vasta ennen joulua ja jokaiseen hän vastaa. Toimiston edessä on myös maailman korkein tuttitorni, johon tuhannet lapset lähettävät tuttinsa – siitä on helpompi luopua, kun tietää, että se menee Pukille eikä roskiin.

Pukki ei asu toimistossaan, vaan Pohjoisnavalla. Sieltä on ensiluokkaiset näkymät kaikkiin maailman koteihin. Joulupukki on iloinen ja hyväsydäminen. Hän uhkuu terveyttä, vaikka onkin pieni ja pyöreä. Koska hän on kuitenkin nopea ja ketterä, ei hänellä ole vaikeuksia hypätä jo liikkeellä olevaan rekeen. Pukilla on vaimo ja seitsemän lasta. Hän korostaa perheen tärkeyttä.

Hänellä on myös myrskymittari, jota hän tarkastelee useita kertoja päivässä. Sillä on suuri merkitys etenkin jouluaattona.

Vuonna 2003 Tanskassa kokoontunut joulupukkien maailmankokous valitsi Grönlannin joulupukin viralliseksi asuinpaikaksi.

[muokkaa] Venäjä

Дед Мороз

Pakkasukko on venäläinen versio Joulupukista. Hän tosin ilmestyy vasta uudenvuodenaattona eli 31. joulukuuta. Uskovaiset venäläiset juhlivat nykyään myös joulua, tosin vasta 7. tammikuuta, mutta siihen eivät vieläkään liity niinkään lahjat, vaan paremminkin hyvä ruoka sekä talon ja kuusen koristelu.

[muokkaa] Joulupukki eri kielillä

Isossa-Britanniassa (Father Christmas)

[muokkaa] Monenlaisia perinteitä

Pukin kotipaikkana pidetään kulttuurin mukaan joko pohjoisnapaa, pohjoista Kanadaa, Grönlantia, Taalainmaata tai Suomen Korvatunturia.

Suomessa Joulupukki sanoo yleensä tullessaan "Onkos täällä kilttejä lapsia?", kun taas anglosaksisten maiden Pukki nauraa: "Ho! Ho! Ho!". Suomessa Pukki tulee taloon aattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa, kun taas Yhdysvalloissa Pukki jakaa jouluaattona lahjat lentävien porojen vetämällä reellä ja kulkee sisään taloihin savupiipun kautta. Lahjat löydetään takan yläpuolella riippuvista sukista (tai isommat lahjat olohuoneen lattialta) vasta joulupäivän aamuna.

[muokkaa] Kirjeet Joulupukille

Pääartikkeli: Joulupukin kirje

Kirjeiden kirjoittaminen Joulupukille on jo pitkään kuulunut lasten jouluperinteisiin monissa maissa. Nämä kirjeet sisältävät usein lahjatoivelistan. Monissa maissa postilaitos palkkaa työntekijöitä tai antaa vapaaehtoisten hoitaa kirjeisiin vastaamisen. Esimerkiksi Kanadan postilla on oma postinumeronsa Joulupukin kirjeille: H0H 0H0, ja Grönlannin joulupukki saa noin 200 000 kirjettä vuodessa. Myös Suomen Joulupukki saa vuosittain yli puoli miljoonaa kirjettä yli 190 maasta, erityisesti Isosta-Britanniasta, Puolasta ja Japanista. Joulupukin postitoimisto sijaitsee Rovaniemellä.

[muokkaa] Kritiikki

Euroopassa monet kristilliset ryhmät ovat kritisoineet joulupukkia siitä, että se kiinnittää huomion pois joulun "todellisesta" sanomasta. Saksassa ja Itävallassa alkoi vuonna 2006 "Kieltäkää pukki" -kampanja, jonka johdosta joulupukkia ei päästetty joulumarkkinoille. Wienin joulumarkkinoilla pukkijulisteet ja -kuvat piti poistaa. Kampanjan järjestäjien mielestä Joulupukki on kaupallinen ja Coca Colan markkinamiesten luoma hahmo. Wienin kaupungintalon tiedottaja sanoi, että ne, jotka haluavat nähdä Joulupukin, voivat mennä Amerikkaan.[1]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. Iltasanomat 4.12.2006

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Joulupukki.