Hauli

Wikipedia

Tämän artikkelin määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Haulikon patruuna, sisällä nro 8 haulia
Suurenna
Haulikon patruuna, sisällä nro 8 haulia

Haulikon patruunassa käytetään ammuksena tavallisimmin pieniä, halkaisijaltaan useimmin 2-9 mm:n haulia, jotka on valmistettu lyijystä, nykyisin myös tinasta, sinkistä, volframista, teräksestä tai vismutista.

Pienimpiä haulia on yhdessä ammuksessa jopa useita satoja latauksesta ja kaliiperista riippuen. Tähän saakka tavallisin lataus on ollut 36 grammaa (12- tai 20 mag. kaliiperisissa ammuksissa). Haulien koko ilmaistaan joko halkaisijan mukaan millimetreinä tai numero- ja kirjaintunnuksin, esimerkiksi nro 9 (2,03 mm) tai BB (4,57 mm).

Ammushauleja valmistettiin aiemmin valuttamalla sulaa lyijyä korkeasta haulitornista seulan läpi, josta ne lähes vapaassa pudotuksessa muotoutuivat pallonmuotoisiksi ja kovettuivat putousmatkallaan hauleiksi. Pudottamisen jälkeen haulit lajiteltiin kokonsa mukaan. Kuuluisa haulitehdas on ollut mm. Pispalan Haulitehdas Tampereella. Haulia on valmistettu myös käsityönä luotipihtejä muistuttavissa valupihdeissä.

Lyijyhaulien käyttö on useissa maissa, myös Suomessa, kielletty vesilintumetsästyksessä lyijyn myrkyllisyyden ja ympäristöhaittojen vuoksi.

Haulikon ohella myös pienoiskivääreihin on valmistettu pienin haulein ladattuja patruunoita tuhoeläinten torjuntaan.

Haulien sijaan ammuksena voidaan käyttää myös luotia, jolloin puhutaan täyteisestä, nuoliammuksia, kumiluoteja, karkotusammuksia ja kaasu- tai valoammuksia. Pyöreiden haulten ohella valmistetaan myös kuutionmuotoisia tarkoituksena saavuttaa lähietäisyyksiltä tavallista laajempi osuma-alue.

Esimerkiksi musketit tai kiväärin patruuunat voidaan ladata vain yhdellä "haulilla". Tällöin puhutaan palloluodista tai kuulasta eroksi haulikon hauleihin tai täyteisiin.

Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.