Jacobus Finno
Wikipedia
Jacobus Petri Finno (n. 1540–1588), myöhemmin suomalaisittain Jaakko Suomalainen, oli suomalainen pappi ja Turun katedraalikoulun rehtori. Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan sekä laati katekismuksen ja rukouskirjan. Opillisesti Finno oli maltillinen uskonpuhdistaja.
[muokkaa] Henkilöhistoria
Jacobus Finnon nuoruudesta ei tiedetä juuri mitään. Hän opiskeli ilmeisesti aluksi Turussa, myöhemmin vuodesta 1563 Wittenbergin yliopistossa ja vuodesta 1567 Rostockin yliopistossa. Opiskeluaikoinaan hän luultavasti sai vaikutteita filippistien näkemyksistä.
Finno nimitettiin 1568 Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän toimi myös Turun hiippakunnan tuomiokapitulin jäsenenä ja lukeutui hiippakunnan vaikutusvaltaisimpiin pappeihin. Finno ajoi uskonpuhdistuksen asiaa muttei tyrmännyt kokonaan kirkon vanhoja perinteitä. Hän myötäili Juhana III:n kirkollispoliittista linjaa ja saavutti siten kuninkaan suosion. Sen ansiosta Finno nimitettiin 1578 teologian lehtoriksi ja tuomiokapitulin rippivaltuutetuksi. Samana vuonna hänestä tuli Räntämäen eli Maarian seurakunnan kirkkoherra.
Viipurilaislähtöinen Theodoricus Petri Rutha julkaisi Saksassa 1582 kokoelman teinien latinankielisiä lauluja nimellä Piae Cantiones. Finno sai tehtäväkseen tarkastaa laulut. Niistä poistettiin keskiajan katolisia aineksia, ja niitä muokattiin paremmin luterilaisuuteen sopiviksi. Suurin osa lauluista liittyi liturgiseen käytäntöön. Mukana ei ollut juoma- ja rakkauslauluja, joita teinien kuitenkin tiedetään laulaneen.
Vuonna 1583 ilmestyi Finnon laatima ensimmäinen suomenkielinen virsikirja, josta ei ole säilynyt ehjää kappaletta ja jonka ainoa tunnettu kappale on Upsalan yliopistossa. Edes kirjan nimestä ei ole varmaa tietoa. Kirjassa on 101 virttä, joista useimmat oli käännetty latinasta, ruotsista ja saksasta. Mukana om myös varhemmin – muun muassa Mikael Agricolan aikana – suomennettuja virsiä sekä luultavasti seitsemän Finnon omaa virttä. Finnon virsikirjan rakenteellisena mallina oli ruotsalainen virsikirja.
Vuonna 1583 painettiin Tukholmassa myös Finnon suomenkielinen rukouskirja Yxi wähä Rucous Kiria. Finnon rukouskirja oli suppeampi kuin Mikael Agricolan Rucouskirja Bibliasta (1544), mutta sellaisena se sopi paremmin kansan käyttöön ja arkielämän tilanteisiin. Rukouskirja jakautuu viiteen osaan käyttötarpeiden mukaan. Kirjan lähteinä Finno käytti pääasiassa ruotsinkielisiä rukouskirjoja mutta hyödynsi myös Agricolan teosta ja saksankielisiä rukouskirjoja. Hän muokkasi rukouksia sopimaan Suomen olosuhteisiin ja puhdasoppisena pidettyyn luterilaisuuteen. Finnon rukouskirja pysyi hyvin suosittuna 1600-luvun loppuun asti, ja Finnon rukouksia oli yleisesti käytössä vielä 1800-luvun lopulle asti.
Vuosi 1583 oli Finnolle erittäin tuottelias, sillä silloin ilmestyi myös hänen suomenkielinen katekismuksensa, jonka ensimmäisen painoksen täsmällistä nimeä ei tunneta; toinen painos ilmestyi 1615 nimellä Catechismus Eli Sen Christilisen opin pää cappalet. Katekismus oli Finnon omaperäisin kirjallinen teos: sillä ei tiettävästi ole suoranaisia lähdekirjoja. Opillisesti se seurasi Martti Lutheria ja Agricolaa mutta oli sallivampi ripin kaltaisia perinteisiä uskonnollisia käytäntöjä kohtaan. Finnon katekismus ei saavuttanut suurta suosiota, ja uudemmat katekismukset syrjäyttivät sen 1600-luvulla.
Finno palasi samana vuonna 1583 virkaansa Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän oli naimisissa Margareta Henrikintyttären kanssa, ja heillä oli ainakin kaksi lasta: Agnes ja Heikki. Heikistä tuli Hämeenkyrön kirkkoherra. Jacobus Finno kuoli ruttoon syksyllä 1588 noin 48 vuoden ikäisenä.
[muokkaa] Teokset
- Catechismus Eli Sen Christilisen opin pää cappalet (1583; nimi toisesta painoksesta 1615)
- Piae Cantiones (1582)
- Yxi wähä Rucous Kiria (1583)
- Yxi vähä Suomenkielinen Wirsikiria (1583; nimi kolmannesta painoksesta 1630)
[muokkaa] Lähteet
- Fennica, Suomen kansallisbibliografia.
- Lempiäinen, Pentti: Jacobus Finno. Kansallisbiografia.
- Varpio, Yrjö & Liisi Huhtala 1999: Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.