Espoo
Wikipedia
Espoon kaupunki Esbo stad |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.espoo.fi | |||||
Sijainti | {{{koordinaatit}}} | ||||
Lääni | Etelä-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Uudenmaan maakunta | ||||
Seutukunta | Helsingin seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1972 | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa |
528 km² 312 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
234 520 (31.10.2006) 751,6 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 17,5 % | ||||
Kunnanjohtaja | Marketta Kokkonen | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |

Espoo (ruots. Esbo) on Helsingin ja Vantaan sekä kokonaan Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisten naapurikaupunki. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Muita naapurikuntia ovat Kirkkonummi lännessä sekä Nurmijärvi ja Vihti pohjoisessa. Espoo on kiinteästi sidoksissa Helsinkiin yhdyskuntarakenteeltaan ja joukkoliikenteen osalta.
Espoon väkiluku on reilut 234 000, joten se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupunki on tunnettu siitä, että useilla suomalaisilla ja kansainvälisillä yrityksillä on siellä pääkonttoreita, toimitiloja ja varastoja. Lisäksi se tunnetaan koulukaupunkina.
Espoon maapinta-alasta 312 km2 oli 31. joulukuuta 2004 kaavoitettuna hieman vajaa kolmannes.
1. tammikuuta 2005 espoolaisista puhui äidinkielenään suomea 194 656 asukasta (85,6 % väestöstä) ja ruotsia 20 067 (8,8 %). Voimakkain kielellinen muutos tapahtui 1950-luvulla, jolloin kymmenessä vuodessa ruotsia puhuvien osuus väheni 43,1 %:sta (1950) 23,5 %:iin (1960). Tähän vaikutti ennen kaikkea voimakas maaltamuutto kaupunkiin.
Vuonna 2005 espoolaisista kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon 78,1 % ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 19,2 %.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle noin 9 000 vuotta sitten, ja Espoossa on ollut pysyvää asutusta 1100- ja 1200-luvuilta lähtien. Espoon keskeisin läpikulkuväylä, kaupungin läpi kulkeva Kuninkaantie (vanha Turun - Viipurin valtatie) rakennettiin 1200-luvulla.
Espoon nimi viitannee joennimeen (Espå / Espåå), jonka puolestaan arvelleen saaneen nimensä jokea reunustaneilta haavoilta (ruotsin kielen haapaa tarkoittava vanha sana on äspe). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431. Espoon vaakunassa esiintyvä kruunu viittaa Espoon kuninkaankartanoon, ja hevosenkenkä puolestaan viittaa kyyditysvelvollisuuteen, joka kuninkaantien varrella sijaineella pitäjällä oli. Monin paikoin nykyinen Espoon Kuninkaantie noudattaa yhä edelleen vanhaa, keskiaikaista linjaustaan.
Espoon seurakunta itsenäistyi Kirkkonummen kappelista vuonna 1458. Espoon harmaakivikirkon vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Se on yksi pääkaupunkiseudun vanhimmista säilyneistä rakennuksista, mutta Helsingin pitäjän kirkko on todennäköisesti hieman vanhempi. Espoon keskus on kasvanut kirkon ja rautatieaseman ympärille.
Vuonna 1920 Espoo oli alle 9 000 asukkaan maalaiskunta, ja 70 prosenttia asukkaista oli ruotsinkielisiä. 75 prosenttia koko väestöstä elätti itsensä maataloustyöllä. Kauniainen erotettiin Espoon kunnasta vuonna 1920, mutta Espoon ja Kauniaisten välinen raja vahvistettiin vasta 1940-luvun lopulla.
Espoo alkoi kasvaa voimakkaasti 1940- ja 1950-luvuilla, ja se kehittyi maatalousvaltaisesta maalaiskunnasta nopeasti kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi. Espoon sijainti Helsingin vieressä houkutteli pääkaupungissa työskenteleviä muuttamaan kasvavaan naapurikaupunkiin.
Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki vuonna 1972. Vuosina 1950–2000 Espoon väkiluku kasvoi 22 000:sta 210 000:een. Samalla Espoo muuttui enemmistöltään ruotsinkielisestä kunnasta enemmistöltään suomenkieliseksi. Nykyään kasvu jatkuu, mutta on sittemmin hidastunut.
[muokkaa] Väestönkehitys
Vuosi | | | Väkiluku |
---|---|---|
|
||
1.1.1901 | | | 5 888 |
1.1.1910 | | | 7 891 |
1.1.1920 | | | 8 817 |
1.1.1930 | | | 11 370 |
1.1.1940 | | | 13 378 |
1.1.1950 | | | 22 874 |
1.1.1960 | | | 53 042 |
1.1.1970 | | | 92 655 |
1.1.1980 | | | 133 835 |
1.1.1985 | | | 153 019 |
1.1.1990 | | | 169 833 |
1.1.1995 | | | 186 507 |
1.1.2000 | | | 209 667 |
1.1.2005 | | | 227 472 |
1.1.2006 | | | 231 704 |
30.9.2006 | | | 234 185 |
[muokkaa] Espoon aluejako
Espoo jakautuu seitsemään hallinnolliseen suuralueeseen, joista asukasluvultaan suurin on Suur-Leppävaara. Suuralueiden aluekeskuksiin on keskitetty kaupungin terveys-, sosiaali-, kulttuuri- ja koulupalveluja.
Suuralue | | | Väkiluku 1.1.2005 | | | Aluekeskus |
---|---|---|---|---|
|
||||
Suur-Leppävaara | | | 56 570 | | | Leppävaara |
Suur-Tapiola | | | 41 565 | | | Tapiola |
Suur-Matinkylä | | | 32 635 | | | Matinkylä – Olari |
Suur-Espoonlahti | | | 47 382 | | | Espoonlahti |
Suur-Kauklahti | | | 5 506 | | | Kauklahti |
Vanha-Espoo | | | 31 694 | | | Espoon keskus |
Pohjois-Espoo | | | 9 133 | | | Kalajärvi |
Suuralueiden lisäksi Espoo on jaettu kaupunginosiin, joita on 55.
Postinumerot alkavat Espoossa numeroilla "02" (kuten myös Kirkkonummella ja Siuntiossa), ja Espooseen kuuluvat 02100-02380, 02600-02860 sekä 02920-02980. Pienemmät alueet sijaitsevat etelässä ja suuremmat pohjoisessa.
[muokkaa] Espoossa sijaitsevat
- Teknillinen korkeakoulu eli TKK sekä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen päätoimitilat Otaniemessä
- Nokian, Orionin, Fortumin, Neste Oilin, Huhtamäen, M-realin, TietoEnatorin ja Outokummun pääkonttorit
- Vermon ravirata Perkkaalla
- Espoon harmaakivikirkko 1400-luvulta on Espoon vanhin säilynyt rakennus
- Nuuksion kansallispuisto Espoon koillisosassa, osin Vihdin puolella
- Träskändan kartano, Järvenperässä sijaitseva kartanoalue, jonka on omistanut mm. Aurora Karamzin.
- Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspäässä
- WeeGee-talossa Tapiolassa sijaitsevat EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Suomen kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen lelumuseo Leikkilinna.
- Pohjoismaiden suurin Vesipuisto Serena.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
Espoolla on useita ystävyyskaupunkeja:
Kristianstad (Ruotsi)
Køge (Tanska)
Kongsberg (Norja)
Sauðárkrókur (Islanti)
Hatsina (Venäjä)
Sotši (Venäjä)
Esztergom (Unkari)
Nõmme (Viro)
Irving (Yhdysvallat)
Shanghai (Kiina)
[muokkaa] Suurimmat työnantajat, työntekijät 1.1.2005
Työn | |
---|---|
-antaja | -tekijät |
Espoon kaupunki | 13 253 |
Nokia Oyj | 5 900 |
Teknillinen korkeakoulu | 3 190 |
Jorvin sairaala | 2 277 |
TietoEnator | 2 270 |
Orion | 2 127 |
VTT | 1 858 |
Tapiola | 1 606 |
Inex Partners | 1 544 |
Fortum | 1 372 |
Nordea | 1 340 |
[muokkaa] Kuuluisia Espoossa syntyneitä tai asuvia
- Outi Alanen, näyttelijä
- Vuokko Hovatta, näyttelijä ja laulaja
- Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija
- Virpi Kuitunen, hiihtäjä
- Pekka Kuusisto, viulisti
- Tero Lehterä, jääkiekkoilija
- Jere Lehtinen, jääkiekkoilija
- Taneli Mäkelä, näyttelijä
- Jami Puustinen, jalkapalloilija
- Janne Saarinen, jalkapalloilija
- Niilo Tarvajärvi, toimittaja
- Antti Törmänen, jääkiekkoilija
- Kimi Räikkönen, formulakuski
- J. J. Lehto, formulakuski
- Alexi Laiho, kitaristi/laulaja
- Ox, Lordi-yhtyeen basisti
- Aki Hakala, rumpali
- Mikko Kivinen, näyttelijä
[muokkaa] Katso myös
- Luettelo Espoon kaupunginosista
- Luettelo Espoon kaupunginosista suuralueittain
- Espoon keskuspuisto
- Espoon ulkoilusaaret
[muokkaa] Päätöksenteko
Espoo kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 67 kunnanvaltuutettua. Espoossa henkikirjoitettuja kansanedustajia on 12.
[muokkaa] Espoon valtuustopuolueiden kotisivut
- Espoon kokoomus
- Espoon sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö
- Espoon vihreät
- Keskustan Espoon kunnallisjärjestö
- Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
Espoossa RKP:llä ja sitoutumattomilla ei ole erillisiä kotisivuja.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Espoon kaupungin kotisivut
- Suomi24:n Espoo-keskustelu
- Tarinoiden Espoo – Espoon kaupunginosayhdistysten liiton portaali, jonne on kerätty linkkejä sivustoille, jotka kertovat jonkin tarinan Espoosta.
- Espoon kaupunginosayhdistysten liitto
- Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
- Helsinki.fi - Pääkaupunkiseudun kaupunkiportaali
Pohjois-Espoo: Puotinen | Kalajärvi | Lahnus | Lakisto | Luukki | Niipperi | Perusmäki | Röylä | Vanhakartano | Velskola |
Suur-Espoonlahti: Espoonlahti | Kaitaa | Latokaski | Nöykkiö | Saunalahti | Soukka | Suvisaaristo |
Suur-Kauklahti: Espoonkartano | Kauklahti | Kurttila | Vanttila |
Suur-Leppävaara: Karakallio | Kilo | Laaksolahti | Leppävaara | Lintuvaara | Lippajärvi | Sepänkylä | Viherlaakso |
Suur-Matinkylä: Henttaa | Matinkylä | Olari |
Suur-Tapiola: Haukilahti | Laajalahti | Mankkaa | Niittykumpu | Otaniemi | Pohjois-Tapiola | Tapiola | Westend |
Vanha-Espoo: Espoon keskus | Gumböle | Högnäs | Järvenperä | Karhusuo | Karvasmäki | Kaupunginkallio | Kolmperä | Kunnarla | Kuurinniitty | Muurala | Nupuri | Nuuksio | Siikajärvi | Vanha-Nuuksio |
Helsingin seutu |
Espoo | Helsinki | Hyvinkää | Järvenpää | Kauniainen | Kerava | Kirkkonummi | Nurmijärvi | Sipoo | Tuusula | Vantaa | Vihti |
Uusimaa | Etelä-Suomi | Suomi |