Akhenaten

Wikipedia

Akhenaten hieroglyfein
syntymänimi
Kuva:Hiero_Ca1.png
M17 X1
N35
N5
G25 Aa1
N35
Kuva:Hiero_Ca2.png
Akhenaten
Aton-jumalan palvelija
valtaistuinnimi
Kuva:Hiero_Ca1.png
N5 F35 L1 N5 Z2
T21
N35
Kuva:Hiero_Ca2.png
Neferkheperura-waenra
Kauniit ovat Ra-jumalan ilmenemismuodot
Ra-jumalan ainoa

Akhenaten (vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto Ekhnaton, alun perin Amenhotep IV) on yksi tunnetuimmista Egyptin faaraoista. Hän hallitsi 18. dynastian aikaan vuosina 1352–1336 eaa. Hän yritti käännyttää Egyptiä monoteismiin kieltämällä vanhat jumalat ja asettamalla oman Aton-jumalansa ainoaksi jumalaksi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Perhetausta

Faarao Akhenaten
Suurenna
Faarao Akhenaten

Akhenatenin isä oli hänen edeltäjänsä Amenhotep III ja hänen äitinsä Amenhotepin vaimo kuningatar Tiy. Hänen päävaimonsa oli Nefertiti, joka oli pääministeri Ayn tytär. Nefertitin kanssa hän sai kuusi tytärtä mm. Merytaten, Meketaten ja Ankhesenpaaten. Nefertitin kuoleman Akhenaton otti päävaimokseen tyttärensä Merytatenin, jonka kanssa hän todennäköisesti sai lapsen nimeltä Merytaten-taseret (Merytaten nuorempi). Muita merkittäviä vaimoja olivat mm. Kiya, jonka kanssa Akhnetatenilla oli nimettömäksi jäänyt tytär ja poika nimeltä Tutankhamon, sekä Ankhesenpaaten, joka oli myös Akhenatenin tytär. Akhenatenin kuoleman jälkeen Ankhesenpaatenista tuli Tutankhamonin päävaimo. Akhenaton saattoi olla myös Ankhesenpaatenin tyttären isä.

[muokkaa] Akhenatenin uusi uskonto

Akhenaten laittoi alulle koko maahan vahvasti vaikuttaneen uskonnonmuutoksen, jossa hän pyrki hankkiutumaan eroon vanhoista uskonnoista ja asettamaan omansa niiden tilalle. Akhenatenin uskonnollisen mullistuksen aikaa kutsutaan nykyisin yleensä Amarna-kaudeksi, joka on saanut nimensä Akhetatenin nykyisen nimen Tell el-Amarna mukaan.

[muokkaa] Atonin kultin synty

Akhenatenin ainoaksi jumalaksi nostama Re-Horakhtystä johdettu auringonjumala Aton ei suinkaan ollut hänen oma keksintönsä. Atonia oli palvottu paikoin jo pidemmän aikaa, mutta palvonta oli hyvin pienimuotoista vielä 18. dynastian alkuaikoinakin. Vasta Amenhotep III:n hallituskaudella Aton nousi pientä paikallista jumalaa tärkeämpään asemaan. Tämän jälkeen Akhenaten nosti Atonin valtakunnan viralliseksi jumalaksi kieltäen kaikki vanhat jumaluudet. Hän myös pyrki uudistamaan uskontoa siten, että auringon palvomisen jumalana sijaan palvottaisiin auringon kautta säteilevää Jumalan valoa. Tätä sääntöä tiedetään kuitenkin kansan keskuudessa noudatetun varsin huonosti, sillä jopa Akhetatenista on löydetty muiden jumalten amuletteja ja kuvia.

[muokkaa] Faarao jumalana

Entisistä perinteistä poiketen Akhenaten julistautui käytännössä jumalaksi ja teki itsestään ja perheestään pääasiallisen palvonnan kohteen. Lisäksi hän kielsi kansaa palvomasta Atonia suoraan. Kaikki palvonta tuli kohdistaa kuninkaaseen ja kuningasperheeseen, joka yksin sai suoraan palvoa Atonia.

[muokkaa] Amonia vastaan

Akhenatenin uskonnonmuutoksen varsinaista syytä on mahdotonta tietää, mutta on erittäin todennäköistä, että se liittyi hänen vastustukseensa Amon-jumalaa ja Amonin papistoa kohtaan. Thutmosis III:n kaudella Egypti oli vaurastunut huomattavasti suurten Syyria-Palestiinasta saatujen sotasaaliiden ansiosta. Tämä sotasaalis jaettiin pääasiassa temppeleille, joista Amonin temppeli luonnollisesti valtakunnan suurimpana sai pääosan. Tämä huomattava varojen lisääntyminen sekä muistakin syistä johtuva Amonin papiston vallan nouseminen huolestutti Akhenatenia, joten hän päätti valtaan astuttuaan murentaa papiston vallan ja nostaa itsensä täydelliseen valtaan. Koko Akhenatenin uskonnon muutoksen, vaikka se koskikin kaikkia jumalia, uskotaan kohdistuneen etupäässä Amonia ja Amonin papistoa vastaan. Heikentääkseen Amonin asemaa, Akhenaten päätti siirtää uskonnollisen pääkaupungin pois Thebasta, itse rakennuttamaansa Akhetateniin (Atonin horisontti).

[muokkaa] Uusi taide

Amarna-kauden aikana egyptiläinen kuvataide koki valtaisia muutoksia. Ennen oli tapana kuvata ihmiset, varsinkin faaraot, aina atleettisina, nuorekkaina ja muutenkin ihanteellisina, heidän oikeasta iästään ja ruumiinrakenteestaan riippumatta. Akhenatenin noustua valtaan tämä suuntaus muuttui kuitenkin aivan erilaiseksi. Akhenatenia kuvaavat patsaat ovat luonnollisempia ja kuvaavat esim. Akhenatenin naismaisen lantion varsin realistisesti. Tämä ei olisi tullut kysymykseenkään vanhassa taiteessa. Toisaalta on myös esitetty, että naismainen lantio olisi ilmentänyt faaraon jumalallisuutta maskuliinisuuden ja feminiinisyyden ilmentymänä. Eräs teoria puolestaan pohtii leveän lantion merkitystä perspektiivin kannalta: patsasta katsottiin alhaalta ylöspäin. Tämä viimeksi mainittu teoria kuitenkin jättää huomiotta reliefiaiheet. Myös henkilöiden välisissä suhteissa kuvaus muuttui vapaammaksi. Ennen faarao kuvattiin aina lähes epäinhimillisenä olentona. Amarna-kauden taiteessa faarao saatettiin kuitenkin kuvata hyvinkin arkisissa puuhissa, kuten leikkimässä lastensa kanssa.

Ei ole täysin varmaa miksi Akhenaten hylkäsi vanhan tyylin ja siirtyi luonnollisempaan kuvaukseen. Oletettavasti tämän kaiken päämääränä oli kuitenkin tukea hänen aloittamaansa uskonnonmuutosta. Joidenkin teorioiden mukaan Akhenaten yritti luoda itsestään eräänlaisen jumal-hahmon luomalla muista faaraoista poikkeavan tavan kuvata itseään.

[muokkaa] Amarna-kausi päättyy

Akhenatenin kuoleman jälkeen häntä seurannut faarao Tutankhamon palautti, suurelta osalta Amonin papiston painostuksen takia, vanhat jumalat takaisin Atonin tilalle. Tutankhamonin ja Ayn kaudella ei kuitenkaan vielä suuremmissa määrin pyritty tuhoamaan Atonin kulttia. Vasta 18. dynastian viimeinen faarao Horemheb tuhosi kaikki Amarna-kaudelle viittaavat maalauksen ja rakennukset, Akhetaten mukaan lukien. Suuri osa tuhotuista rakennuksista jääneestä rakennusjätteestä kuitenkin käytettiin uudelleen seuraavien faaraoiden toimesta ja siksi ne ovatkin säilyneet aina tähän päivään asti.

[muokkaa] Akhenatenin hautaus

Akhenaten haudattiin todennäköisesti Akhetateniin, josta on löytynyt hänen sarkofaginsa sirpaleita. Varmuutta tähän asiaan ei kuitenkaan voida saada, sillä kaikki hautaamiseen liittyvät maalauksen on ilmeisesti hävitetty. Muumiota ei ole löydetty. Kuninkaiden laaksossa sijaitsevasta haudasta, jonka epäillään kuuluneen kuningatar Tiylle (KV55), on kuitenkin löydetty miehen muumio, jonka epäillään olevan Akhenaten. Hänet on mahdollisesti siirretty sinne joitain satoja vuosia hautauksen jälkeen.

[muokkaa] Akhenaten kulttuurissa

Faarao Ekhnaton on yksi Mika Waltarin kirjan Sinuhe egyptiläinen päähenkilöistä. Kirjan juoni noudattaa historiaa.

[muokkaa] Revisioitu kronologia

David Rohl on esittänyt, että Akhenatenin hallituskausi olisi todellisuudessa ollut 300 vuotta myöhemmin kuin tähän asti on uskottu. Perusteeksi hän on esittänyt auringonpimennyksen, joka on tapahtunut puoli tuntia ennen auringonlaskua 9. toukokuuta 1012 eaa. Vähän isänsä Amenhotep III:n kuoleman jälkeen Akhenaten sai kirjeen Tyyroksesta vasalliltaan Abimilkulta, joka kertoi että Ugaritin kaupunki (pohjoiseen Tyyroksesta Syyrian rannikolla) oli tuhoutunut tulipalossa. Ugaritin raunioista on löytynyt lasittunut savitaulu, joka kuvasi täydellisen auringonpimennyksen hiyaru-kuussa puoli tuntia ennen auringon laskua. Tätä pidettiin erityisen pahana enteenä. Tietokonelaskelmat esittävät, että koko toisella vuosituhannella eaa. ainoa tällainen auringonpimennys, joka on voinut näkyä Lähi-idässä puoli tuntia ennen auringonlaskua hiyaru-kuussa on ollut 9.5. 1012 eaa. Rohlin mukaan savitaulu on kirjoitettu ennen tätä tapahtumaa, ja se kuvaa vuoden 1012 eaa. auringonpimennystä.

[muokkaa] Katso myös


Edeltäjä
Amenhotep III
Faarao
18. dynastia
Seuraaja
Smenkara