Grönlanti

Wikipedia

Kalaallit Nunaat
Grønland
 
lippu vaakuna
Kuva:LocationGreenland.png
Valtiomuoto
Monarkki
Pääministeri
Margareeta II
Hans Enoksen
Pääkaupunki Nuuk
Muita kaupunkeja
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
2 166 086 km² (sijalla 13)
81,1 % (suurin osa jäätikköä)
Väkiluku (2005)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
56 375 (sijalla 211)
0,025 / km²
-0,03 % (2006)
Viralliset kielet grönlannin kieli, tanskan kieli
Valuutta Tanskan kruunu (DKK)
BKT (2001)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 192
1,1 miljardia USD
20 000 USD
HDI (2003)  ? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne maatalous %,
palvelut %,
teollisuus % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+0...-4
?
Itsenäisyys
– Tanskan itsehallintoalue
 
Lyhenne
Maatunnus
 

ajoneuvot:
lentokoneet:
Kansainvälinen
suuntanumero
+299
Motto
Kansallislaulu Nunarput utoqqarsuanngoravit

Grönlanti (lausutaan usein Gröönlanti /ˈɡrøːnlɑnti/, grönlanniksi Kalâtdlit nunât (Kalaallit Nunaat), tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva saari Pohjois-Atlantissa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nimi

Nimi Grönlanti on viikinkien antama ja tarkoittaa vihreää maata. Nimi oli ilmeisesti tarkoitettu mainokseksi houkuttelemaan siirtolaisia, kuten Grönlantilaisten saaga avoimesti kertoo. Todellisuudessa viikinkiaikainen Grönlanti tuskin oli juuri sen vihreämpi kuin nykyinenkään. [1]

[muokkaa] Historia

Grönlannin asuttivat ensimmäisen kerran, jo tuhansia vuosia sitten, inuittisukuiset heimot, mutta ilmeisesti 300400-luvuilla asutus hävisi. Viikingit asuttivat Grönlannin vuoden 1000 tienoilla, jolloin saaren ilmasto oli huomattavasti nykyistä lauhkeampi. 1400-luvulla skandinaavinen asutus hävisi ilmaston kylmetessä. Nykyisten inuittien eli eskimoiden esi-isät saapuivat Grönlantiin 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede (1686–1758) tutki maata ja kehotti uuden siirtokunnan perustamiseen.

Norjan ja Tanskan persoonaaliunionin purkauduttua vuonna 1815 Grönlanti jäi Tanskalle. Yhdysvallat tunnusti alueen Tanskan omaisuudeksi vuonna 1916, mutta Norja vaati vuonna 1931 tunnustusta itärannikolla, 71:sen ja 75. leveysasteen välissä, hallussaan olleelle alueelle. Kansainvälinen oikeus tunnusti vuonna 1933 Grönlannin osaksi Tanskaa.

Vuonna 1941 Grönlanti joutui USA:n sotilaalliseen vaikutuspiiriin. Kööpenhaminan ja Washington D.C.:n välille solmittiin 27.4. 1951 puolustussopimus. Thuleen perustettiin ensimmäinen amerikkalainen sotilastukikohta. Vuonna 1953 maan siirtomaa-asema kumottiin. Kuninkaallisella kauppaseuralla ollut kaupallinen monopoli lakkautettiin ja Grönlanti, josta tuli Tanskan täysvaltainen maakunta, sai oikeuden lähettää kaksi edustajaa Tanskan valtiopäiville. Vuonna 1979 Grönlannista tuli autonominen alue.

[muokkaa] Politiikka

Grönlannin yksikamarisessa parlamentissa (Inatsisartut) on 31 edustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla. Grönlannista valitaan myös kaksi edustajaa Tanskan parlamenttiin.

Pääpuolueet ovat sosiaalidemokraattinen Siumut ja liberaali Atassut.

Grönlanti kuului EEC:hen vuodesta 1975, mutta erosi EU:sta vuonna 1985. Pohjoismaiden neuvoston jäsen se kuitenkin on.

Grönlannin kartta.
Suurenna
Grönlannin kartta.

[muokkaa] Maantiede

Länsi-Grönlannin jäätikköä.
Suurenna
Länsi-Grönlannin jäätikköä.

Grönlanti irtosi Euroopan mantereesta noin 54–55 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin Grönlanti on maailman suurin saari, josta valtaosa on maailman toiseksi suurimman jäätikön peitossa. Jäätikön keskipaksuudeksi arvioidaan noin 1,5 kilometriä. Muilta osin saari muodostuu rikkonaisista vuorista, vuonoista, jäävuorista ja pienistä saarista. Korkein vuori on Dolmen (3 700 m). Asutus on rajoittunut pienille jäättömille rannikkoalueille. Jos Grönlantia peittävä jäätikkö sulaisi, siitä tulisi todennäköisesti saaristo.

[muokkaa] Ilmasto

Grönlannin ilmasto vaihtelee voimakkaasti sekä pohjoisen ja etelän että rannikon ja sisämaan välillä.

Ilmasto on arktinen. Etelässä vuoden keskilämpötila on +0,5 °C ja kylmimmän kuukauden keskilämpötila -7,8 °C, pohjoisessa taas vuoden keskilämpötila -8,7 °C (jäätiköllä -25 °C) ja kylmimmän kuukauden -30,6 °C.

Kuitenkin kesäisin lämpötila saattaa nousta yli 10 celsiusasteeseen.

[muokkaa] Kasvisto ja eläimistö

Arktisen ilmaston takia kasvi- ja eläinlajeja on suhteellisen vähän. Kasvilajeja on noin 500, kalalajeja noin 125 ja lintuja noin 210.

Nisäkkäitä on 33 lajia, joista vain 8 elää maalla.

Puita kasvaa hyvin vähän, Etelä-Grönlannissa (koivuja), mutta suurilta osin kasvusto on sammalta ja matalaa varvikkoa.

Viljelykasveja viljellään vähäisissä määrin Etelä-Grönlannissa. Lisäksi saarella on muualta tuotuja eläimiä (esim. vetokoiria, lampaita).

[muokkaa] Talous

Grönlannin elinkeinot voidaan jakaa neljään pääryhmään: kalastus ja metsästys, mineraalivarat, turismi sekä palveluelinkeinot.

Valtaosin Grönlanti on riippuvainen kalastuksesta, jonka tärkein saalis ovat katkaravut. Myös hylkeenpyynnillä ja sen ympärillä toimivalla turkisteollisuudella on merkittävä työllistävä vaikutus.

Turismin merkitys on kasvanut, mutta ei ole vielä kovin suuri syrjäisen sijainnin sekä tämän takia myös liikenneyhteyksien hankaluuden ja kalleuden takia.

Palveluelinkeinojen puolella julkisella sektorilla on suuri merkitys, ja noin puolet hallinnon tuloista tulee tukina Tanskasta.

[muokkaa] Tärkeimmät luonnonvarat

[muokkaa] Tärkeimmät vientituotteet

[muokkaa] Väestöjakauma

Syntyperäisiä grönlantilaisia (inuitteja ja eurooppalaisperäisiä yhteensä) on 87 prosenttia sekä tanskalaisia ja muita 13 prosenttia.

[muokkaa] Kulttuuri

Grönlannin kulttuurin tärkeä osa on ollut aina oma kieli. Niinpä tänäkin päivänä Grönlannissa on useita kirjailijoita, joiden teoksia on julkaistu ja käännetty eri puolilla maailmaa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

  1. http://globalwarming.enviroweb.org/ishappening/historclim/histclim_vikings.html


Pohjois-Amerikan valtiot
Kanada | Meksiko | Yhdysvallat | Grönlanti (epäitsenäinen, kuuluu Tanskalle)

Amerikka | Väli-Amerikka | Etelä-Amerikka | Latinalainen Amerikka