Karakalpakin kieli
Wikipedia
Karakalpakki | |
Muu nimi | |
Omakielinen nimi | |
Englanti | Karakalpak |
Ranska | |
Tiedot | |
Alue | Uzbekistan (mm. Karakalpakia), Kazakstan, Turkmenistan, Kirgisia, Afganistan |
Virallinen kieli | Karakalpakia |
Puhujia | 409 000 (1993) |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | kyrillinen, myös latinalainen |
Kielenhuolto | |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | altailaiset kielet |
Kieliryhmät | turkkilaiset kielet länsiturkkilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | |
ISO 639-2 | kaa |
SIL | KAC |
Ohje |
Karakalpakki on altailaisten kielten turkkilaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan pääasiassa Uzbekistaniin kuuluvassa Karakalpakiassa, mutta myös muualla Uzbekistanissa ja Kazakstanissa, Kirgisiassa, Turkmenistanissa ja Pohjois-Afganistanissa (noin 2 000) sekä siirtolaisuuden myötä myös Venäjällä.
[muokkaa] Aakkoset
Karakalpakkia kirjoitettiin arabialaisilla aakkosilla vuoteen 1928 asti, jolloin siirryttiin käyttämään latinalaista kirjoitusta. Vuonna 1940 siirryttiin käyttämään kyrillisiä kirjaimia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on latinalaista kirjoitusta alettu myös käyttää uudelleen.
Turkkilaiset kielet |
azeri | baškiiri | gagauzi | hakassi | haladži | jakuutti | karaiimi | karakalpakki | karatšai-balkaari | kaškai | kazakki | krimintataari | kumykki | nogai | salari | šoori | tataari | tofa | tšuvassi | turkki | turkmeeni | tuva | uiguuri | uzbekki |