Hissimusiikki

Wikipedia

Hissimusiikki on hisseissä, kauppakeskuksissa, puhelinkeskuksissa, hammaslääkäreissä ja monissa muissa julkisissa paikoissa kaiuttimista soivaa musiikkia.

Edellä mainituissa paikoissa voidaan soittaa esimerkiksi tunnettujen pop-kappaleiden kevyesti sovitettuja instrumentaali-sovituksia, mutta on olemassa myös varta vasten taustamusiikiksi sävellettyä musiikkia, joka muodostaa jonkinlaisen oman tyylinsä. Varsinainen hissimusiikki tyylilajina on vahvasti melodioihin nojaavaa, tempoltaan rentoa musiikkia, jossa käytetään usein sähköpianon tai erilaisten urkujen tapaisia soittimia. Joskus aidot soittimet on korvattu syntetisaattorin äänillä. Silloin, kun taustamusiikkina käytetään pop-musiikin tunnettuja kappaleita – Beatlesin melodiat lienevät käytetyintä materiaalia – on soittimina usein jousipainotteinen kevyt orkesteri tai esimerkiksi hillitty latinalais-vaikutteinen ryhmä. Varsinaisen taustamusiikin tai hissimusiikin sijasta monilla julkisilla paikoilla taustamusiikkina käytetään yksinkertaisesti radioasemia.

On väitetty, että taustamusiikki saisi ihmiset ostamaan enemmän tuotteita kaupoista. Toinen syy hissimusiikille voi olla pyrkimys luomaan tietynlainen – kenties arkisen leppoisa – tunnelma. Jotkut ihmiset pitävät hissimusiikkia rentona ja asiaan kuuluvana, toiset taas ärsyttävänä. Radiokanavien käyttäminen taustamusiikkina voi kuitenkin ärsyttää enemmän kuin tarkoituksella neutraaliksi tehty hissimusiikki. Kun ihmiset valittavat taustamusiikista, on kyse yleensä radiokanavien tai pop-levyjen soittamisesta julkisella paikalla, eikä varsinaisesta hissimusiikista, jota soitetaan suhteellisen matalalla äänenvoimakkuudella.

Hissimusiikin varsinkin anglo-saksisissa maissa käytetty toinen nimitys on "muzak". Aikanaan myös hissimusiikkia teki yhtiö, jonka nimi oli "Muzak". Sekä sanoja "hissimusiikki", että "muzak" käytetään myös pilkkanimityksinä huonona pidetylle musiikille. Haukkumanimenä muzakkia on käytetty erityisesti smooth jazzin yhteydessä, joka on jazz-vaikutteista, tahallisen kevyttä instrumentaalimusiikkia. Samoin käsitettä on halventamismielessä yhdistetty easy listening -musiikkiin.

Hissimusiikille läheistä sukua on esimerkiksi osa tietokonepelien musiikista, erityisesti alalaji chiptune. Samoin ambient-musiikki on lähestymistavaltaan usein hieman samantyyppistä: esimerkiksi Brian Eno sävelsi tunnetuimman ambient-levynsä lentokenttien taustamusiikiksi rauhoittamaan lentopelosta kärsiviä matkustajia.

[muokkaa] Ääninäytteitä

Seuraavat OGG-formaatissa olevat kappaleet ovat mahdollisimman tyypillisiä esimerkkejä hissimusiikista. Kappaleissa on hissimusiikille tyypillinen mukavaksi tarkoitettu melodia sekä leppoisaa tunnelmaa luova sovitus (kappaleet ovat huoltoasemien taustamusiikkina Lucasartsin tietokonepelissä Sam & Max Hit the Road, 1993).

Muilla kielillä