Järjestyksenvalvoja

Wikipedia

Järjestyksenvalvoja on poliisin tehtävään hyväksymä henkilö, jonka tehtävänä on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ja onnettomuuksien estäminen siinä tilaisuudessa tai toimialueella, jonne hänet on asetettu järjestyksenvalvojaksi. Järjestyksenvalvoja voi toimia majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, yleisissä kokouksissa, yleisötilaisuuksissa, leirintäalueilla ja matkustaja-aluksilla. Järjestyksenvalvojien toiminta perustuu lakiin järjestyksenvalvojista (533/1999) sekä järjestyslakiin (612/2003).

Lisäksi järjestyslaki mahdollistaa poliisilaitoksen luvalla järjestyksenvalvojien asettamisen julkisiin kulkuneuvoihin, liikenneasemille ja kauppakeskuksiin ylläpitämään poliisin apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää. Järjestyslain tarkoittaman järjestyksenvalvojan tulee olla vartioimisliikkeen palveluksessa ja hänellä tulee olla hyväksyntä sekä järjestyksenvalvojaksi että vartijaksi. Järjestyslain tarkoittamilla järjestyksenvalvojilla on kuitenkin hieman rajoitetummat toimivaltuudet kuin muilla järjestyksenvalvojilla. Lisäksi julkisissa kulkuneuvoissa kuljettajilla ja konduktööreillä on käytännössä järjestyksenvalvojia vastaavat valtuudet, joskin nämä valtuudet perustuvat eri lakiin ja ovat laajemmat kuin kulkuneuvossa toimivalla järjestyslain tarkoittamalla järjestyksenvalvojalla.

Järjestyksenvalvojaa ei voi asettaa esimerkiksi torille, kävelykadulle tai muulle yleiselle paikalle, ellei kyseessä ole yleinen kokous tai yleisötilaisuus.

Järjestyksenvalvoja voi estää pääsyn toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta taikka joka ei ole täyttänyt sinne pääsyn edellytykseksi asetettua ikää. Lisäksi hänellä on oikeus estää pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta; tai joka ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle; tai jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien ehtojen mukaan kielletty.

Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa henkilö tai seurue alueelta/tilaisuudesta mikäli tämä päihtyneenä häiritsee siellä järjestystä tai muita henkilöitä; tai uhkaavasti esiintyen, meluamalla tai väkivaltaisuudella häiritsee järjestystä tai vaarantaa turvallisuutta siellä; tai huomautuksesta huolimatta jättää noudattamatta järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi annetun tarpeellisen käskyn. Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa henkilö kiinni, jos kiinniottaminen on välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi. Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Oikeutta henkilön kiinniottamiseen järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole yleisessä kokouksessa.

Järjestyksenvalvojalla on oikeuksiensa lisäksi velvollisuus puuttua havaitsemiinsa häiriötä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin. Järjestyksenvalvojan tulee myös valvoa lakien noudattamista, esimerkiksi tupakkalain ja alkoholilain.

Järjestyksenvalvojaksi asetetulla henkilöllä tulee tehtävää suorittaessaan olla sisäasiainministeriön vahvistama näkyvä tunnus. Kaikilla järjestyksenvalvojilla on tunnistelaattaa asunsa rintamuksen vasemmalla puolella. Tunnuksessa on luetteava "järjestyksenvalvoja" ja "ordningsvakt". Virallisen järjestyksenvalvojatunnuksen käyttö on eräs edellytys järjestysksenvalvojien oikeuksien käyttämiseksi ja korotetun rikosoikeudellisen suojan syntymiseksi.

[muokkaa] Voimankäyttö

Voimakeinojen käyttämisessä on kysymys tilanteesta, jossa järjestyksenvalvoja on tehtävässään sekä oikeutettu että velvollinen puuttumaan jonkun oikeuksiin. Järjestyksenvalvojalla on aina oltava lakiin perustuva toimivalta voimakeinojen käyttämiseen. Voimakeinojen käyttämisen tulee aina olla tarpeellista ja perusteltua; jos tavoitteeseen päästään lievempiä keinoja käyttäen, on turvauduttava niihin. Jos tilanne näyttää siltä, että tavoitteisiin ei päästä voimakeinoja käyttämälläkään on niistä luovuttava. Voimakeinoja on käytettävä oikea-aikaisesti; ei ennenaikaisesti tai liian myöhään eikä silloin, kun vastarinta on jo päättynyt. Voimakeinojen käyttäminen ei siten ole enää mahdollista eikä laillista esimerkiksi tilanteessa, jossa kiinniotto on jo suoritettu ja kiinniotettu on rauhallisena järjestyksenvalvojan hallinnassa.

Voimakeinoja käyttävällä järjestyksenvalvojalla tulee olla vaadittavan harkintakyvyn lisäksi myös riittävät koulutukselliset, fyysiset ja taidolliset edellytykset voimakeinojen käyttämiseen.

Järjestyksenvalvojan peruskurssin hyväksytysti suorittanut ja järjestyksenvalvojaksi hyväksytty saa käyttää voimankäyttövälineenä pelkästään käsirautoja järjestyksenvalvontatehtävissä. Muiden voimankäyttövälineiden mukanapitäminen järjestyksenvalvojatehtävissä ei ole sallittua yksinomaan peruskurssin suorittaneille järjestyksenvalvojille. Tilapäinen järjestyksenvalvoja saa käyttää voimankäyttövälineenä ainoastaan käsirautoja.

Järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutuksen suorittanut ja järjestyksenvalvojaksi hyväksytty voi pitää mukanaan ja tarvittaessa käyttää tehtävässään käsirautojen ohella patukkaa (järjestyslain 22 § mukaisissa tehtävissä tietyin edellytyksin myös teleskooppipatukkaa) sekä kaasusumutinta. Kaasusumuttimen osalta edellytetään lisäksi ampuma-aselakiin perustuvan kaasusumuttimen hallussapitoedellytyksen täyttymistä (henkilökohtainen tai yhteisölle myönnetty kaasusumutinlupa).

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.