Kazakstan

Wikipedia

Қазақстан Республикасы
Республика Казахстан
Kazakstanin lippu  
lippu vaakuna
Kazakstanin sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
Nursultan Nazarbajev
Danijal Ahmetov
Pääkaupunki Astana (343 250 as.)
Muita kaupunkeja Almaty (1 185 696 as.),
Karaganda (404 881 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
2 717 300 km² (sijalla 9)
ei merkittävästi
Väkiluku (2005)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
15 185 844 (sijalla 57)
5,6 / km²
0,3 % (2005)
Viralliset kielet kazakki ja venäjä
Valuutta tenge (KZT)
BKT (2003)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 56
105 300 miljoonaa USD
7 000 USD
HDI (2002) 0,766 (sijalla 78)
Elinkeinorakenne maatalous 7,4 %,
palvelut 54,8 %,
teollisuus 37,8 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+4...+6
?
Itsenäisyys
Neuvostoliitosta:
 
16. joulukuuta 1991
Lyhenne
Maatunnus
 
KZ
ajoneuvot: KZ
lentokoneet: UN
Kansainvälinen
suuntanumero
+7
Motto ei ole
Kansallislaulu Kazakstanin hymni

Kazakstanin tasavalta (kazakiksi: Қазақстан; Qazaqstan; ven. Казахстан, Kazahstan) eli Kazakstan on maailman suurin sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Kazakstanin läntisin osa kuuluu Itä-Eurooppaan. Kazakstanin rajanaapurit ovat Venäjä, Kiina, Kirgisia, Uzbekistan ja Turkmenistan. Kazakstanilla on myös rantaviivaa Kaspianmerelle.

Kazakstanin kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä kazakstanilainen. Nimitys kazakki viittaa kazakkien kansallisuuteen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kazakstan joutui Venäjän keisarikunnan valtaan 1700-luvulla. Vuosina 1906–1912 arolle perustettiin yli puoli miljoonaa farmia, jotka päättivät arojen perinteisen paimentolaiselämäntavan.

Venäjän sisällissodan jälkeen Kazakstan liitettiin Neuvostoliiton valtaan. Stalinin aikana Kazakstan tunnettiin arogulageistaan (Luglag, Steplag, Pestšanlag) ja Volgan saksalaisten karkotuspaikkana. Vuonna 1936 muodostettiin Kazakkien sosialistinen neuvostotasavalta.

Lähes asumatonta Kazakstania käytettiin myöhemmin ydinaseiden testaukseen Semipalatinskin koealueella (1949–) ja rakettien laukaisuun Baikonurin kosmodromilla (1957–). Neuvostoliitto yritti myös asuttaa Kazakstania Hruštšovin aikana vuodesta 1954, Pohjois-Kazakstaniin ja Altain alueella raivattiin ensimmäisen vuonna 190 000 km² peltoa jota viljemään saapui 300 000 maanviljelijää pääasiassa Ukrainasta. Ensimmäinen sato 1956 oli ennätyksellinen, eikä sitä pystytty varastoimaan ja osa oli heitettävä pois. 1960-luvulle mennessä maa oli kuitenkin köyhtynyt ja eroosio söi ruokamullan ja Neuvostoliitto joutui turvautumaan viljan tuontiin.

Kazakstan itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa. Vuonna 1997 pääkaupunki siirrettiin Alma-Atasta (nykyinen Almaty) Astanaan (entinen Akmola), osasyynä päätökseen oli pelko tulevista maanjäristyksistä.

[muokkaa] Politiikka

Kazakstanissa presidentillä on vahva asema. Nursultan Nazarbajev on ollut presidenttinä maan itsenäistymisestä lähtien, hänet valittiin 1990 nelivuotiskaudeksi. Vuoden 1999 vaalissa, jota ETYJ piti järjestettynä, hänet valittiin uudelleen vielä seitsemäksi vuodeksi, ja uudelleen 2005.

Kazakstanissa on kaksikamarinen parlamentti, jonka alahuoneessa (Mažilis) on 77 paikkaa ja senaatissa 39 paikkaa. 14:sta alueelta valitaan kaksi senaattoria ja kaupungeista yksi kummastakin. Puolueilla ei ole juurikaan merkitystä sisäpolitiikassa.

Kazakstanin hallitusta on syytetty ihmisoikeusloukkauksista, viimeksi lehtimies Sergei Duvanovin tapauksessa.

Kazakstan on ehdottanut Venäjälle, Ukrainalle ja Valko-Venäjälle talousliittoa.

[muokkaa] Osat

Kazakstanin kartta (2001)
Suurenna
Kazakstanin kartta (2001)

Kazakstanissa on 14 oblastia (oblystar; oblysy) ja 3 kaupunkialuetta.

Almaty, Almaty*, Aqmola (Astana), Aqtobe, Astana*, Atyrau, Batys Qazaqstan (Oral), Bayqongyr*, Mangghystau (Aqtau; entinen Ševtšenko), Ongtustik Qazaqstan (Šymkent), Pavlodar, Qaraghandy, Qostanay, Qyzylorda, Itä-Kazakstan (Öskemen; ennen Ust'-Kamenogorsk), Soltustik Qazaqstan (Petropavl), Zhambyl (Taraz; ennen Dzhambul)

Vuonna 1995 Venäjän federaation hallitus vuokrasi 20 vuodeksi Baikonurin kosmodromia (Bayqongyr) ympäröivän 6000 km² alueen ja Baikonurin kaupungin (entinen Leninsk).

[muokkaa] Maantiede

Kazakstan satelliittikuvassa marraskuussa
Suurenna
Kazakstan satelliittikuvassa marraskuussa

Kazakstan ulottuu Volgajoelta Altai-vuorille ja Länsi-Siperian tasangoilta Keski-Aasian aavikolle. Suurin osa Kazakstanista on alavaa tasankoa (mm. Kirgiisiaro ja Ustjurt). Araljärvi, suuri sisämaajärvi on kutistunut 1960-luvulta asti jokien vesien mennessä peltojen kasteluun. Järven pinta-ala on kutistunut 60 prosenttia ja vesimäärä 80 prosenttia. Veden suolaisuus on samalla lisääntynyt 45 grammaan litrassa entisestä 10 grammasta litrassa. Tämä on luonut valtavan ympäristöongelman.

Kazakstanissa on alueita, jotka ovat saastuneet ydinaseiden ja kemiallisten tai biologisten aseiden kokeista.

[muokkaa] Väestöjakauma

Kazakstanilainen paimen
Suurenna
Kazakstanilainen paimen

Etniset ryhmät: Kazakit (Qazaq) 46 %, venäläiset 34,7 %, ukrainalaiset 4,9%, saksalaiset 3,1 %, uzbekit 2,3 %, tataarit 1,9 %, muut 7,1 % (1996)

Uskonnot: Islam 47 %, Venäjän ortodoksinen 44 %, protestantti 2 %, muut 7 %

Kielet: Kazakki (Qazaq, valtion kieli) 40 %, venäjä (virallinen ja useimmin käytetty) 66 %

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Kazakstanin kulttuuri

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

Semey (vuoteen 1994 Semipalatinsk) satelliittikuvassa
Suurenna
Semey (vuoteen 1994 Semipalatinsk) satelliittikuvassa

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Kazakstan.


Aasian valtiot
Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam
Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet

Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan