Deneb

Wikipedia

Deneb
Nimen alkuperä
Bayerin designaatio Alfa Cygni,Alpha Cygni,Alpha Cyg, α Cygni, α Cyg, ALP CYG, ALF CYG
Flamsteedin designaatio 50 Cyg
HR-designaatio {{{HR}}}
HD-designaatio HD 197345
Muut designaatiot Arided, Aridif, Gallina, Arrioph, HR 7924, BD +44°3541,SAO 49941, FK5: 777, HIP 102098.
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus (mv) 1,25
Absoluuttinen kirkkaus (Mv) −8,73
Valovoima (Aurinko = 1) 60000 (jos 1600 valovuotta)
250000 (jos 3200 valovuotta)
Spektriluokka A2 Ia
Väri-indeksi B-V +0,09
U-B −0,24
Pintalämpötila 8400 K
Massa (Aurinko = 1) 20-25
Säde (Aurinko = 1) 200-300 tai 160-200
Muuttujatyyppi Alfa Cygni-tyyppiä
Pyörimisnopeus
Metallipitoisuus
Ikä Kuva:Cygnus constellation map,png
Elinkelpoisen
planeetan
etäisyys
{{{ekokehä}}}
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Cygnus
Rektaskensio (J2000) 20h 41m 25.9s
Deklinaatio (J2000) +45° 16' 49"
Etäisyys valovuotta, parsekia
Parallaksi mas 1,01 +/- 0,57
Säteisnopeus −4,5 km/s
Ominaisliike mas/v RA 1,56
dekl. 1,55
Näkyy leveysasteiden {{{leveysmax}}}° N ja {{{leveysmin}}}° S välillä.

Deneb (α Cygni, Arided, Aridif, HR 7924, HD 197345) on Joutsenen tähdistön kirkkain tähti, vaikka se onkin noin 30 kertaa tähdistön muita kirkkaita tähtiä kauempana. Sen näennäinen kirkkaus on 1,25, joten se on taivaan 12. kirkkain tähti. Denebin arvioitu absoluuttinen magnitudi on −7,2, joka tekee siitä yhden valovoimaisimmasta tunnetuista tähdistä. Kolmen asteen päässä Denebistä on tunnettu Pohjois-Amerikka-sumu. On esitetty, että juuri Deneb saa sumun loistamaan. Tähden ja sumun keskinäinen välimatka on 70 valovuotta, mutta sumunkin koko on noin 45 valovuotta. Deneb näkyy Suomessa ympäri vuoden eli se on sirkumpolaarinen ja se on yksi Kesäkolmion kärkipisteistä yhdessä Altairin ja Vegan kanssa.

[muokkaa] Tähden ominaisuuksia

Tähden etäisyys on kiistanalainen, sillä hyviä vertailukohtia ei enää näin kaukana ole ja parallaksimenetelmä antaa jo tällä etäisyydellä epätarkkoja arvoja. On kuitenkin arvioitu, että etäisyys olisi noin 1600–3200 valovuotta. Koska etäisyyttä ei tiedetä aivan tarkasti, on melkein mahdotonta esittää arvioita Denebin absoluuttisesta kirkkaudesta. Arviot vaihtelevat 60 000 -kertaisesta (etäisyydeksi oletettu 1600 vv) Auringon kirkkaudesta aina neljännesmiljoonaiseen (3200 vv etäisyysarviona) Auringon kirkkauteen. Jos Deneb sijoitettaisiin Aurinkokuntamme keskelle Auringon paikalle, olisi siitä Maahan tuleva valovuo voimakkaampi kuin useimmissa teollisuuden käyttämissä lasereissa. Se säteileekin enemmän valoa yhdessä päivässä kuin Aurinko ehtii säteilemään 140 vuodessa.

Tähden halkaisijaksi on arvioitu noin 160–200 kertaa Auringon halkaisija. Tähden kulmaläpimitta on 2 millikaarisekuntia. Omassa Aurinkokunnassamme tähden pinta ulottuisi Maahan asti. Spektriluokaltaan tähti on A2Ia pintalämpötilan ollessa 8 400 K.

[muokkaa] Nimi

Tähden nimi tulee arabiankielisestä sanasta Al Dhanab, joka tarkoittaa 'häntää'. Melkein sama nimi on annettu viidelle muullekin tähdelle; näistä tunnetuimpina Deneb Kaitos Valaassa ja Denebola Leijonassa.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Taivaan kirkkaimmat tähdet
Aurinko
Achernar | Acrux | Adhara | Aldebaran | Alfa Centauri | Alnilam | Altair | Antares | Arcturus | Bellatrix
Betelgeuze | Canopus | Capella | Castor | Deneb | Elnath | Fomalhaut | Gacrux | Hadar | Miaplacidus
Mimosa | Pollux | Procyon | Regulus | Rigel | Shaula | Sirius | Spica | Vega