CP-vamma
Wikipedia
CP-vamma (engl. cerebral palsy) on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota. Vamman aiheuttaa vaurio yhdellä tai useammalla aivoalueella, jotka säätelevät liikkumista ja liikkeiden hallintaa. Vaurio voi tapahtua raskauden aikana, pian syntymän jälkeen tai varhaislapsuudessa, kuitenkin ennen kolmatta ikävuotta.
Englannin kielen sana cerebral viittaa aivoihin ja palsy liikkeiden tai asennon säilyttämiseen liittyvään häiriöön. CP-vamma siis tarkoittaa, että aivoissa tapahtuneen (cerebral) vaurion takia henkilö ei kykene käyttämään joitakin kehonsa lihasryhmiä normaalilla tavalla (palsy). CP-vamma ei etene eikä tartu. Sitä ei myöskään voida parantaa, vaan se on ihmisellä koko eliniän, mutta erilaisten terapioiden (kuten fysio-, toiminta-, ja puheterapia) sekä apuvälineiden avulla voidaan parantaa CP-vammaisten elämänlaatua ja edistää tasavertaista osallistumista yhteiskunnassa.
CP-vamma on liikunnallinen vamma, eikä yksinään vaikuta muuhun aivotoimintaan. Toisaalta CP-vammaan voi liittyä liitännäisvammoja, yleisimpänä puhevamma (80 %:lla CP-vammaisista). Muita lisävammoja voivat olla esimerkiksi hahmotushäiriöt (n. 50 %) epilepsia (30 %), kehitysvammaisuus (25 %), sekä kuulo- ja näkövammat (10-15 %).
Suomessa on jotakuinkin 6 000 CP-vammaista.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vammatyypit
[muokkaa] Spastinen
Spastinen CP-vamma on yleisin CP-vammatyyppi, sitä esiintyy n. 80 %:lla kaikista CP-vammaisista. Spastisuus tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän lihasjänteys eli tonus on pysyvästi kohonnut. Kohonnut lihasjänteys vaikeuttaa lihaksen työtä, eli spastinen CP-vamma näkyy ulospäin jäykkänä ja vaikean näköisenä liikkumisena ja joissakin tapauksissa esimerkiksi esineeseen tarttuminen ja irti päästäminen voi olla vaikeaa. Vaikeimmissa tapauksissa lihasjänteys on niin suuresti kohonnut, että omaehtoinen liikkuminen on mahdotonta.
Sen mukaan, mikä lihasryhmä on spastinen, voidaan tämä vammatyyppi jakaa kolmeen eri luokkaan. Diplegialla tarkoitetaan alaraajojen spastisuutta, mutta myös yläraajojen toiminta voin olla vaikeutunutta. Hemiplegiassa spastisuutta on toisen puolen (vasen /oikea) raajoissa. Tetraplegiassa sekä ylä- että alaraajat ovat spastiset.
[muokkaa] Atetoottinen
Atetoottisessa CP-vammassa (esiintyvyys n. 10 %) henkilöllä esiintyy nopeita, tahattomia liikkeitä päässä, käsissä ja vartalossa. Ne ilmenevät etenkin puhuessa, syödessä tai esimerkiksi tavoitellessa jotakin esinettä, eli sellaisissa tilanteissa, joissa liikkeiden koordinoiminen on välttämätöntä. Kasvojen pakkoliikkeet vaikeuttavat nielemistä ja puhumista. Stressitilanteet lisäävät pakkoliikkeitä ja unen aikana ne häviävät. Ihmisillä, joilla on atetoottinen CP-vamma on usein alentunut lihastonus, joten he eivät pysty säilyttämään seisoma- tai kävelyasentoa.
[muokkaa] Ataktinen
Ataktinen CP-vamma on melko harvinainen CP-vamman muoto (esiintyvyys 5-10 %:lla CP-vammaisista). Tyypillistä ataktikolle on alentunut lihasjänteys ja huono liikkeiden hallinta. Kävely on leveäraiteista ja epävakaata, ja pikkutarkkoja tehtäviä suoritettaessa (esim. kirjoittaminen) heillä esiintyy vapinaa. Tämä vaikeuttaa hienomotorisia toimintoja.
[muokkaa] Sekamuodot
Noin 10%:lla CP-vammaisista esiintyy samanaikaisesti kahta tai jopa kolmea edellä esitetyistä CP-vamman muodoista. Yleisin sekamuoto on spastisen ja atetoottisen CP-vamman yhdistelmä, jolloin lapsella esiintyy sekä kohonnutta lihasjänteyttä että pakkoliikkeitä. Tällaisessa tapauksessa lihasjäykkyys ilmenee useimmiten aluksi selvemmin ja pakkoliikkeitä alkaa esiintyä 9 kk-3 v. iässä.
[muokkaa] Tunnettuja CP-vammaisia
- Christy Brown (1932–1981), irlantilainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.ovk.fi/Nmi/keskustelut/ovopas.nsf/(AllDocsByID)/C5CC4AA4F04E865442256B21004975FC?OpenDocument
- ↑ http://www.irishwriters-online.com/christybrown.html