Hiiripöllö

Wikipedia

Hiiripöllö
Hiiripöllö
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Surnia
Laji: ulula

Hiiripöllö (Surnia ulula)

Sisällysluettelo

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Suurenna
  • Pituus 36–39 cm, paino 270 g (koiras), 320 g (naaras).

Pitkäpyrstöinen, teräväsiipinen päiväaktiivinen pöllö, jolla harmaanmustaa kuviointia takaraivossa ja selässä. Vatsa valkea, hienosti tummalla vipevöity. Istuu usein näkyvällä paikalla puun latvassa, ilmakaapelilla tai tolpan päässä.

Vanhin suomalainen rengastettu hiiripöllö on ollut 6 vuotta 29 päivää. Euroopan vanhin on ollut 8 vuoden 3 kuukauden ikäinen ruotsalainen lintu.

[muokkaa] Ääntely

Soidinääni koostuu pitkistä ja nopeista pulinasarjoista. Ääni muistuttaa lähinnä helmipöllöä. Varoitus on korviavihlova kvi,kvi...-huutosarja.

[muokkaa] Levinneisyys

Laji pesii Pohjois-Suomessa. Tunturi-Lapissa harvinainen. Syksyisin vaeltaa etelään, joinain vuosina suuremmissa määrin, jolloin lintuja tavataan aivan etelärannikkoa myöten. Suomen tiettävästi eteläisin pesimähavainto on vuodelta 2005 Tammisaaren saaristossa. Parimäärä vaihtelee paljon: 500-6000 paria. Levinnyt koko pohjoiselle pallonpuoliskolle Fennoskandiasta Kauko-Itään, Alaskaan ja Kanadaan.

Hiiripöllön levinneisyys
Suurenna
Hiiripöllön levinneisyys

[muokkaa] Elinympäristö

Hakkuuaukeiden, suonlaiteiden ja syrjäseutujen pesimälintu. Pesä on usein matalassa puunkolossa, josta lintu voi kurkistaa ulos. Se voi olla myös pökkelön nokassa tai pöntössä.

[muokkaa] Lisääntyminen

Muninta voi alkaa jo maaliskuun lopulla, mutta pääosa munii huhtikuussa, ja monet parit aloittavat vasta toukokuussa. Valkoisia, soikeita munia on tavallisesti 4-8, jyrsijöiden huippuvuosina jopa 10-12. Naaras hautoo kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä maastoon 3-viikkoisina, ja oppivat lentämään 5-viikkoisina.

[muokkaa] Ravinto

Pienet nisäkkäät ja linnut. Erityisesti metsä- ja peltomyyrä ovat pääravintoa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • Forsman, Dick 1980: Hiiripöllön iänmäärityksestä ja sulkasadosta. - Ornis Fennica 57:173-175.
  • Leinonen, Antti 1978: Hiiripöllön Surnia ulula pesimäbiologiasta ja pesimäaikaisesta käyttäytymisestä. - Lintumies 1.1978 s. 13-18. LYL.
  • Pulliainen, Erkki 1978: Nesting of the Hawk Owl, Surnia ulula, and Short-eared Owl, Asio flammeus, and the food consumed by owls on the island of Ulkokrunni in the Bothnian Bay in 1977. - Aquilo Ser. Zool. 18:17-22.
  • Tast, Johan 1982: Hiiripöllö, Surnia ulula, pesinyt Houtskärissä. - Lintumies 3.1982 s. 143. LYL.
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta hiiripöllö.
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.