Kalium

Wikipedia

ArgonKaliumKalsium
Na

K

Rb  
 
 

Yleistä
Nimi Kalium
Tunnus K
Järjestysluku 19
Luokka metalli
Lohko s
Ryhmä 1, alkalimetalli
Jakso 4
Tiheys 0,890×103 kg/m3
Kovuus 0,4 (Mohsin asteikko)
Väri hopeisen valkoinen
Löytövuosi, löytäjä 1807, Sir Humphry Davy
Atomiominaisuudet
Atomipaino 39,0983 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) 220 (243) pm
Kovalenttisäde 196 pm
Van der Waalsin säde 275 pm
Orbitaalirakenne [Ar] 4s1
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 8, 1
Hapetusluvut +1
Kiderakenne tilakeskinen kuutiollinen (BCC)
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste 336,53 K (63,38 °C)
Kiehumispiste 1032 K (759 °C)
Moolitilavuus 45,94×10−6 m3/mol
Höyrystymislämpö 76,90 kJ/mol
Sulamislämpö 2,321 kJ/mol
Äänen nopeus 2000 m/s 293,15 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus 0,82 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,757 kJ/kg K
Sähkönjohtavuus (20 °C) 13,9 · 106 S/m
Lämmönjohtavuus (300 K) 102,5 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa

Kalium on alkuaine, jonka symboli on K ja atomiluku 19. Kalium on pehmeä hopeanvalkoinen alkalimetalli.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ominaisuudet

Kalium on toiseksi kevyin metalli litiumin jälkeen. Se on jopa vettä kevyempää ja niin pehmeää, että sitä voi leikata veitsellä. Se hapettuu nopeasti, joten sitä säilytetään mineraaliöljyssä. Kalium on radioaktiivista siinä olevan radioaktiivisen kalium-40 isotoopin (0,0118 %) takia. Muun muassa elintarvikkeena käytettävän ns. mineraalisuolan sisältämän kaliumkloridin radioaktiivisuus on n. 16 000 Becquerellia/kg. Kalium-40 isotoopin puoliintumisaika on 1,25 miljardia vuotta ja se hajoaa argon-40:ksi. Näiden isotooppien pitoisuusmittauksia voidaan hyödyntää kivien ja kallioiden iänmäärityksessä.

Kaliumia valmistetaan elektrolysoimalla kaliumkloridia tai kaliumhydroksidia. Kalium reagoi muiden alkalimetallien tavoin kiivaasti veden kanssa. Kun vedessä oleva vety kuumenee se voi syttyä palamaan tai jopa räjähtää. Samoin kuin natrium, kalium reagoi ronskisti myös fluorin ja kloorin kanssa, sekä kuumennettaessa rikin, vedyn ja muiden epämetallien kanssa. Kalium muodostaa yhdisteitä, seoksia ja kiinteitä liuoksia.

Kaliumia
Suurenna
Kaliumia


[muokkaa] Historia

Kalium osoittautui alkuaineeksi vasta vuonna 1807, jolloin, Sir Humphry Davy onnistui elektrolyyttisesti eristämään kaliumin.

[muokkaa] Esiintyminen

Kaliumia esiintyy luonnossa merivedessä ja mineraaleissa, kuten maasälvässä, kiilteessä, gneississä ja graniitissa. Tärkeimmät kaliumsuolat ovat sylviitti, sylviniitti, karnaliitti ja kainiitti. Ennen mineraalien löytämistä, oli tuhka ainoa kalium-yhdisteiden lähde.

[muokkaa] Käyttö

Kalium on erityisen tärkeä kivennäisaine, jota elollinen luonto sekä kasvit ja eläimet tarvitsevat. Niinpä kasviaineita poltettaessa syntyvä tuhka sisältää kaliumkarbonaattia, mutta jonkin verran myös natriumkarbonaattia. Nämä yhdisteet määräävät tuhkan emäksisen luonteen, minkä takia tuhkaa on käytetty puhdistusaineena ja saippuaan raaka-aineena jo kauan.

Kasvilannotteissa käytetään kaliumia. Kasvit ottavat kaliumin maasta ioneina. Kalium säätelee solun osmoottista potentiaalia ja on useiden entsyymien aktivaattori. Kaliumin puute näkyy lehden kärjen ja reunojen solukon kuolemisena.

Kuumennettaessa tai valotettaessa alkalimetalleilla on taipumus irrottaa elektroneja ja tähän perustuu kaliumin käyttö valoherkissä kennoissa.

[muokkaa] Kaliumin yhdisteitä

  • Kaliumarsenaatti (KH2AsO4) CAS-numero 7784-41-0
  • Kaliumarseniitti CAS-numero 10124-50-2
  • Kaliumasetaatti (C2H3KO2 / CH3COOK) CAS-numero 127-08-2
  • Kaliumbromaatti (KBrO3) CAS-numero 7758-01-2
  • Kaliumdikromaatti (K2Cr2O7) CAS-numero 7778-50-9
  • Kaliumferrisyanidi (C6FeK3N6 / K3[Fe(CN)6]) CAS-numero 13746-66-2
  • Kaliumheksafluorisilikaatti (K2SiF6) CAS-numero 16871-90-2
  • Kaliumhydroksidi (KOH) CAS-numero 1310-58-3
  • Kaliumkarbonaatti (vedetön) (K2CO3) CAS-numero 584-08-7
  • Kaliumkloraatti (ClKO3 / KClO3) CAS-numero 3811-04-9
  • Kaliumkloridi (KCl) CAS-numero 7447-40-7
  • Kaliummetabisulfiitti (K2S2O5) CAS-numero 16731-55-8
  • Kaliumnitraatti (KNO3) CAS-numero 7757-79-1
  • Kaliumnitriitti (KNO2) CAS-numero 7758-09-0
  • Kaliumoksidi (K2O) CAS-numero 12136-45-7
  • Kaliumperkloraatti (KClO4) CAS-numero 7778-74-7
  • Kaliumpermanganaatti (KMnO4) CAS-numero 7722-64-7
  • Kaliumpersulfaatti (K2S2O8) CAS-numero 7727-21-1
  • Kaliumsulfaatti (K2SO4) CAS-numero 7778-80-5
  • Kaliumsulfidi (K2S) CAS-numero 1312-73-8
  • Kaliumsyanidi (KCN) CAS-numero 151-50-8
  • Kaliumtiosyanaatti (KSCN) CAS-numero 333-20-0
  • Tetrakaliumpyrofosfaatti (K4O7P2) CAS-numero 7320-34-5


Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Kalium.