Ersän kieli

Wikipedia

Ersä
Muu nimi ersämordva, erzä
Omakielinen nimi эрзянь (eŕźäń)
эрзянь кель (eŕźäń keĺ)
Englanti Erzya, Erza, Erzia
Ranska erzya
Tiedot
Alue Mordovia, Nizhni Novogorod, Tshuvassia, Uljanovsk, Samara, Penza, Saratov, Tatarstan, Bashkortostan, Kazahstan, Uzbekistan, Azerbaidzan, Armenia
Virallinen kieli Mordva
Puhujia 500 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielenhuolto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmät suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
volgalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 myv
SIL MYV
Ohje

Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan. Ersän lähin sukukieli on mokša. Aikaisemmin näitä kieliä pidettiin mordvan murteina, mutta ne ovat keskenään niin erilaisia, että ne on luontevaa luokitella omiksi kielikseen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nykytilanne

[muokkaa] Kielioppi

[muokkaa] Kirjaimet

Ersää kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin.

Kirjain Äänne
А а [a]
Б б [b]
В в [v][w]
Г г [g]
Д д [d]
Е е [je]
Ё ё [jo]
Ж ж [ʒ]
З з [z]
И и [i]
Й й [j]
К к [k]
Л л [l]
М м [m]
Н н [n]
О о [o]
П п [p]
Р р [r]
С с [s]
Т т [t]
У у [u]
Ф ф [f]
Х х [h]
Ц ц [ts]
Ч ч [ʧ]
Ш ш [ʃ]
Щ щ [ʃʧ]
Ъ ъ kova merkki
Ы ы [ï]
Ь ь pehmeä merkki
Э э [e]
Ю ю [ju]
Я я [ja], [jä]

[muokkaa] Vokaalit

Ersän kirjakielessä on viisi vokaalia: a, e, i, o ja u. Vokaalit e ja i ääntyvät hieman takaisina liudentumattomien konsonanttien (d, n, s, t, z, ʦ, l ja r) jälkeen. Tämä takainen ääntämys saattaa esiintyä onomatopoeettisissa sanoissa silloinkin, kun edellinen konsonantti ei ole dentaali. Vokaalilla "a" saattaa olla keskivokaalinen allofoni, kun se esintyy liudentuneen konsonantin jälkeen. esim. s'kamonzo ~ s'kämonzo.

[muokkaa] Konsonantit

Ersässä on 28 konsonanttifoneemia ja ne luokitellaan alla olevan taulukon mukaisesti.

Bil. Lab. Den. Alv. Pal. Vel.
Nasaalit m n ń
Soinnittomat klusiilit p t ť k
Soinnilliset klusiilit b d ď g
Soinnittomat frikatiivit f s ʃ ś x
Soinnilliset frikatiivit v z ʒ ź
Affrikaatat ʦ ʧ ʦ́
lateraalit l ĺ
Tremulantit r ŕ
Puolivokaalit j

Huom! Ortograafinen "v" on useimmiten puolivokaali. Se reaalistuu v:nä vain silloin, kun sitä seuraa lavea vokaali. Huom! Oikeinkirjoituksessa ei esiinny velaarista nasaalia. On kuitenkin minimipareja olemassa: panks ja pangs. Edellisessä on alveolaari ja jälkimmäisessä velaari nasaali.

Lyhenteiden selitykset:
Bil. = bilabiaalinen
Lab. = labiodentaalinen
Den. = dentaalinen
Alv. = alveolaarinen
Pal. = palataalinen
Vel. = velaarinen

[muokkaa] Katso myös


Uralilaiset kielet
akkalansaame | aunuksenkarjala | enetsi | ersä | eteläsaame | hanti | inarinsaame | inkeroinen | juratsi | kamassi | karjala | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | komi | komipermjakki | kveeni | liivi | luulajansaame | lyydi | mansi | mari | matori | merja | metserä | meänkieli | mokša | muroma | nenetsi | nganasani | niittymari | piitimensaame | pohjoissaame | selkuppi | suomi | turjansaame | udmurtti | unkari | uumajansaame | varsinaiskarjala | vatja | vepsä | viro | võro