Kalparitaristo
Wikipedia
Kalpaveljekset oli keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin Riiassa 1202 käännyttämään baltteja kristinuskoon. Perustajana oli paavin käskynhaltija, Riian piispa Albert. Ensimmäisenä suurmestarina toimi V. von Rohrbach. Jäseninä oli aseistettuja kalpaveljiä, uskontoon keskittyviä munkkiveljiä sekä varsinaisina sotilaina ritariveljiä. Kalpaveljesten tunnuksena oli punainen miekka takissa.
Kalparitaristo toimi vuodesta 1237 Saksalaisen ritarikunnan yhteydessä käännytettyään Liivinmaan, Kuurinmaan, Saarenmaan sekä etelä Viron. 1500-luvulla viimeinen suurmestari, Gotthard Ketler, neuvotteli Puolan kuninkaan kanssa, ja maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Suurin osa ritarikunnan maista siirtyi Puola-Liettualle, ja hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan hän perusti ruhtinaskunnan. Viron pohjoisosa siirtyi Ruotsille ja Tanskalle.