Bitumi

Wikipedia

Bitumi on raskaista hiilivedyistä koostuva seos. Sitä muodostuu maaöljyn tislauksessa, mutta sitä esiintyy luonnossa sellaisenaan (kts. Piki). Tyypillisin käyttökohde on teiden päällystyksessä käytettävä asfaltti.

Bitumin hyvin raskaihin hiilivetyketjuihin on sitotunut myös rikkiä, typpeä, vanadiinia ja nikkeliä sekä pieniä määriä muita metalleja. Tarkan kemiallisen rakenteen selvittäminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Rakennetta on selvitetty jakamalla bitumia mm. liukoisuuden, molekyylipainon ja polaarisuuden perusteella eri komponetteihin. Näitä ovat asfalteenit, hartsit ja öljyosa.

Sokeribitumi on uutta teknologiaa, joka käsittelee asfalttibitumin valmistamista muista raaka-aineista kuin petrokemiasta saaduista jäteaineista. Tämä uusi bitumiteknologia tekee mahdolliseksi valmistaa tierakennukseen kelvollista asfalttia bitumilla, jota voidaan tehdä luonnon uudesti kasvatettavista raaka-aineista kuten sokerista, perunasta, vehnästä, maissista, riisitärkkelyksestä, melassista ja kaikista vesiliukoisista jäteaineista.

Uuden bitumiteknologian hyödyllisiä piirteitä ovat muun muassa seuraavat: se on täysin myrkytöntä eikä eritä pahoja kaasuja ilmaan asfaltin valmistus- ja tierakennusvaihessa, lisäksi asfalttiteiden pinnat ovat vähemmän liukkaita, mikä lisää tie- ja liikenneturvallisuutta. Lisähyöty on bitumin väritettävyys, joka on tieturvallisuuden kannalta tärkeä piirre. Lisäksi vaaleapintaisesta asfaltista tehdyt tiet auttavat myös niin sanotussa kaupunkisaarekeilmiössä.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.