Herakleios

Wikipedia

Herakleioksen lyöttämä raha, jonka etupuolella Herakleiosta ympäröivät Konstantinos III ja Heraklonas.
Suurenna
Herakleioksen lyöttämä raha, jonka etupuolella Herakleiosta ympäröivät Konstantinos III ja Heraklonas.

Herakleios (575641) oli Bysantin keisari vuosina 610641.

Herakleioksen aikana kreikasta tehtiin Bysantin virallinen kieli latinan sijaan. Vanhat roomalaiset arvonimet imperator, augustus ja caesar jäivät syrjään keisarin alkaessa käyttää kreikaksi kuningasta tarkoittavaa arvonimeä basileus.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Herakleios kaappaa vallan

Herakleios vanhempi, joka oli Karthagon eksarkki, lähetti laivaston poikansa Herakleioksen johdolla hirmuvaltias Fokasta vastaan. Herakleioksen laivasto saapui 3. lokakuuta 610 Konstantinopoliin, missä hänet vastaanotettiin pelastajana. 5. lokakuuta Konstantinopolin patriarkka kruunasi hänet keisariksi.

Sota Persiaa vastaan oli vielä käynnissä ja vuonna 613 persialaiset valtasivat Damaskoksen ja Armenian. Suurin isku kristittyjen moraalille tuli, kun persialaiset valtasivat Jerusalemin ja ottivat sotasaaliiksi Pyhän Ristin, jota uskottiin samaksi jolle Jeesus oli ristinnaulittu. Vuonna 614 persialaiset taas etenivät Vähä-Aasiaan ja osa heidän armeijasta pääsi Bosporinsalmelle asti. Egypti vallattiin 619 ja samaan aikaan avaarit ja slaavit etenivät Balkanilla.

Herakleioksen aikana Vähä-Aasiassa olevat alueet, joihin vihollinen ei ollut vielä koskenut, järjestettiin sotilaallisesti "teemoihin" (θέμα). Teemat tulivat olemaan osa Bysantin hallintoa monen vuosisadan ajan. Teemoja johti strategos, jolla oli korkein valta niin sotilas- kuin siviiliasioissa. Sotilaille annettiin maita teemoissa ja sotilaspalveluksesta tuli perinnöllinen. Teemojen ansiosta Bysantille voitiin luoda luotettava armeija eikä tarvittu enää luottaa barbaarien palkkasotureihin.

[muokkaa] Persialaiset ja avaarit lyödään

Herakleios sai aikaan rauhansopimuksen avaarien kanssaan suurta rahapalkkiota vastaan. Näin hän pystyi siirtämään armeijansa Vähä-Aasiaan. Koko vuoden 622 Herakleios koulutti uutta armeijaansa teemoissa. Armeija koostui nyt suurelta osin ratsuväestä ja ratsastavat jousiampujat olivat ilmeisesti Herakleioksen mielestä erittäin tärkeä osa armeijaa. Bysantin armeija siirtyi syksyllä Armeniaan kiertäen persialaiset, jotka jättivät valtaamansa alueet ja seurasivat keisarin armeijaa. Kun armeijat kohtasivat Armeniassa, Bysantin menestys oli täydellinen.

Herakleios joutui palaamaan Konstantinopoliin koska avaarit olivat taas alkaneet käyttäytyä vihamielisesti. Heille maksettiin lisää lunnaita, ja keisarin sukulaisia lähetettiin avaarien kaanille panttivangeiksi. Sota Persiaa vastaan jatkui vuonna 623, kun Herakleios suuntasi taas Armeniaan ja sieltä eteenpäin Ganzakiin, joka oli persialaisten uskonnollinen keskus. Kristityt kostivat nyt Jerusalemin kärsimät tuhot kun he polttivat Zarathustran temppelin.

Persialaiset tekivät vastahyökkäyksiä vuonna 626 ja pääsivät Bosporille asti kenraali Sahrbarâzin johdolla. Vähän myöhemmin avaarien kaani piiritytti Konstantinopolin toiselta puolelta. Voiton vei lopulta Bysantin laivasto, joka tuhosi avaarien ja slaavien laivaston 10. elokuuta. Kun keisarin veli Theodoros löi yhden persialaisen armeijosta, Sahrbarâz joutui vetäytymään Syyriaan. Samalla kun pääkaupunki oli ollut uhattuna, keisari oli kaukaisessa Lazicassa solmimassa liittoa kasaarien kanssa.

Kasaarien avustamana keisari hyökkäsi Persiaan syksyllä 627 ja pääsi joulukuuksi Nineveen. Nineven taistelussa Persian armeija lakkasi käytännössä olemasta. Vuonna 628 vallattiin Dastegers, Persian kuninkaan suosikkiasuinpaikka, josta hänen oli paettava. Kuningas Khosroes murhattiin vähän tämän jälkeen ja hänen seuraajaansa Kavadh-Siroe solmi Herakleioksen kanssa rauhan. Bysantti sai takaisin Mesopotamian, Syyrian, Palestiinan ja Egyptin. Kun uusi kuningas kuoli muutaman kuukauden jälkeen, hän nimitti Herakleioksen poikansa holhoojaksi.

Herakleios palasi voittajana Konstantinopoliin kuusi vuotta kestäneen sotaretken jälkeen.

[muokkaa] Muslimien valloitukset

Vuonna 634 muslimit hyökkäsivät kalifi Omarin johdolla Persialta juuri takaisin valloitetuille alueille. Jarmukin taistelussa 20. elokuuta 638 he löivät bysanttilaisen armeijan. Antiokia kuten monet muutkin kaupungit antautuivat valloittajille. Vuonna 639 arabit kukistivat Persian ja jatkoivat valtaamalla Mesopotamian (639), Armenian (640) ja Egyptin (641).

Herakleios ei johtanut joukkoja arabeja vastaan ja Antiokian valtauksen jälkeen hän vetäytyi murtuneena miehenä Konstantinopoliin. Koko hänen elämäntyönsä oli ollut turhaa.

[muokkaa] Kotirintama

Herakleioksen ensimmäinen vaimo Fabia Eudocia kuoli vuonna 612 saatuaan yhden tytön ja yhden pojan (tulevan keisari Konstantinos III:n). Herakleios meni uusiin naimisiin siskontyttärensä Martinan kanssa. Tätä avioliittoa kirkko ja kansa ei olisi halunnut hyväksyä, olihan se lain vastainen. Yli yhdeksästä lapsesta, jotka Herakleios sai Martinan kanssa, neljä kuoli lapsena ja kaksi vanhinta poikaa olivat vammaisia. Martina yritti saada keisarinvallan omille lapsillensa mutta Herakleios määräsi että Konstantinos ja hänen velipuolensa Heraklonas hallitsisivat yhdessä hänen kuoltuaan.

Herakleios kuoli 11. helmikuuta 641.

Edeltäjä
Fokas
Bysantin keisari
 
Seuraaja
Konstantinos III ja Heraklonas