Kainuunmaa

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Kainuunmaa on rekonstruktio jossain Pohjois-Suomessa ja Perämeren ympäristössä sijainneesta suomalaisesta kuningaskunnasta, josta muutama muinaisnorjalainen ja -islantilainen lähde käyttäisi nimitystä Kvenland. Kainuunmaan ja Kvenlandin yhteys on täysin teoreettinen. Mikään historiallinen lähde tai edes perimätieto ei mainitse "Kainuunmaata" tai sen asukkaiksi selitettyjä "kainulaisia" erillisenä kansana tai kansakuntana. Sanojen ympärille rakennettu käsitteistö on pitkälti 1900-luvun kansallismielisten historiankirjoittajien spekulaatiota.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kainuunmaa historiallisena ongelmana

Kainuunmaan väitetään ulottuneen Pohjanlahden perukasta Pohjoiseen Jäämereen. Se ei välttämättä ollut yhtenäinen asutusalue, vaan saattoi olla myös eränkäynti- ja verotusalue.

Kansainvaellusajan (n. 400–550) jälkeen arkeologisia hautalöytöjä tunnetaan Vaasan seudun (Etelä-Pohjanmaa) pohjoispuolelta vain hyvin vähän, vaikka sitä edeltävältä ajalta niitä on jonkin verran. Vaasankin seudulta arkeologiset löydöt häviävät lähes täysin 800-luvulla. Tutkijoiden keskuudessa ei tällä hetkellä ole yksimielisyyttä siitä, tarkoittaako tämä alueen autioitumista vai ei. Kysymys Perämeren alueen myöhäisrautakautisen asutuksen olemassaolosta ja sen yhteydestä tarunomaisiin "kainulaisiin" on siis yhä avoin.

Eräät tutkijat uskovatkin kainulaisten olleen pikemminkin lounaissuomalaisia eräjoukkoja, jotka tekivät metsästys-, kauppa- ja ryöstöretkiä nautinta-alueilleen. 1000- ja 1100-luvuilla Lounais-Suomesta alkoi nähtävästi levitä uutta asutusta Perämereen laskevien jokien varsille. Alueelle saapui myös karjalaista ja myöhemmässä vaiheessa ruotsalaistakin asutusta.

[muokkaa] Kvenland saagoissa

Kvenland-niminen alue, joka lähteiden mukaan on sijainnut nyky-Suomen läntisellä rannikkoalueella, esiintyy islantilaisissa saagoissa. Muinais-Kainuuseen samaistetun Kvenlandin järjestäytyneen kaupankäynnin myöhemmiksi edustajiksi on katsottu mm. pirkkalaiset. 1200-luvulla kirjoitettu Egilin saaga kuvaa Kvenlandin yhtenäiseksi suuralueeksi, jolla on yhteinen kuningas. Myös eräs kveenien laki mainitaan. Saagojen käyttäminen lähteenä on osoitettu kiistanalaiseksi, mutta saagassa alueen maantieteellinen kuvaus on joka tapauksessa tarkka ja asianmukainen ja muiden maantieteeltään tunnettujen maiden osalta saagoja pidetään luotettavina. Egilin saagassa mainittu "kuningas" Faravid kenties oli todellinen päällikkö 1100-luvun Kvenlandissa.

Kvenland mainitaan myös 1100-luvulla kirjoitetussa Fundin Noregr -tekstissä. Tässä saagassa esitellään joukko ilmeisesti fiktiivisiä "Suomen ja Kvenlandin kuninkaiksi" tulkittuja hahmoja, joista Norjan myyttisen perustajan Norrin väitetään polveutuvan. Jotkut harrastajatutkijat ovat halunneet nähdä saagassa hämäriä muistoja muinaisten kainulaisten sotaretkistä Norjaan merovingiajalla. Tämä on kuitenkin vain hataraa spekulaatiota. Rautakauden tähän vaiheeseen liittyviä arkeologisia löytöjä on Fennoskandian pohjoisosissa varsin vähän, eikä edellä esitettyjä ajatuksia voida niiden perusteella todistaa.

[muokkaa] Kainuunmaa kalevalaisessa runoudessa

Kainuunmaa ei esiinny nimenä missään muodossa kalevalaisessa runoudessa. Jotkut kuitenkin näkevät Kainuunmaan vastineena mahdollisesti Pohjolan sillä perusteella, että nykyisen Pohjanmaan nimi tarkoittaa Pohjolan maata, ja Pohjanmaa olisi maantieteellisesti lähellä oletettua muinaista Kainuunmaata. Tämän väitteen tueksi ei kuitenkaan ole arkeologisia tai kirjallisia todisteita.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä