Jaavansarvikuono

Wikipedia

Jaavansarvikuono - Äärimmäisen uhanalainen
Jaavansarvikuono
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kavioeläimet Perissodactyla
Heimo: Sarvikuonot Rhinocerotidae
Suku: Rhinoceros
Laji: sondaicus

Jaavansarvikuono (Rhinoceros sondaicus) on sarvikuonoihin kuuluva uhanalainen nisäkäs.

[muokkaa] Ulkonäkö

Jaavansarvikuonon nahka on harmaa ja useimpien sarvikuonojen tapaan karvaton. Sen säkäkorkeus on 1,5-1,7 metriä ja sillä on kuonossaan yksi n. 25 senttiä pitkä sarvi. Painoa tällä eläimellä on 900-1400 kiloa, joten se on sumatransarvikuonon jälkeen pienin sarvikuonolaji.

[muokkaa] Lisääntyminen

Jaavansarvikuonojen elintavoista tiedetään hyvin vähän, sillä harvalukuista lajia on erittäin vaikea tutkia luonnossa. Naaras synnyttää yhden poikasen kolmen tai neljän vuoden välein. Kantoaika on 16 kuukautta. Naaras saavuttaa sukukypsyyden kolme tai neljä vuotiaana, uros vasta kuuden vuoden iässä. Jaavansarvikuono elää n. 40-vuotiaaksi.

[muokkaa] Levinneisyys ja kannan suuruus

Jaavansarvikuonoja esiintyy varmasti vain kahdella suojelualueella. Ujung Kulonin kansallispuistossa, Jaavan saarella Indonesiassa lajia elää vielä 40-60 yksilöä. Cat Tien kansallispuistossa Vietnamissa niitä on enää alle kymmenen. Jaavansarvikuono elää tiheissä sademetsissä ja on mahdollista, että Indokiinassa ja Thaimaassa on jäljellä vielä joitakin yksilöitä.

Lajia ovat harventaneet salametsästys ja sopivien elinalueiden katoaminen. Nykyisin yksilöitä arvellaan olevan jäljellä korkeintaan 70. Jaavansarvikuono onkin ilmeisesti maailman uhanalaisin suuri nisäkäs.

Suurin osa harvoista jaavansarvikuonoista elää pienellä alueella Jaavan saarella
Suurenna
Suurin osa harvoista jaavansarvikuonoista elää pienellä alueella Jaavan saarella


Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.