Bussionnettomuus

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se käsittelee aihetta lähinnä Suomen näkökulmasta.

Bussin joutuessa onnettomuuteen on yleensä kysymys suuronnettomuudesta tai ainakin sen vaaratilanteesta. Suomessa bussi, juna tai lentokone joutuu harvoin onnettomuuteen. Näissä tapauksissa monia ihmishenkiä on vaarassa tai on useita loukkaantuneita.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tieto tapahtumasta

Pelastustoiminta alkaa hälytyskeskuksen saadessa ilmoituksen onnettomuudesta. Tämä soitto on tapahtumaketjun tärkein osa. Ilmoituksen vastaanottaja yrittää selvittää kaikki onnettomuuteen liittyvät tekijät. Samalla hän hälyttää pelastusyksiköt ja poliisin. On tärkeää selvittää onnettomuuden vakavuusaste, kuten montako on loukkaantunut, millaisia ajoneuvoja on osallisena, kuljettavatko ne vaarallisia aineita, palavatko ne jne. Tämä sen takia, että pelastusyksiköt tiedetään lähettää matkaan heti sopivin resurssein.

Lisäksi hälytyskeskus tekee lyhyen tiedotteen ja lähettää sen tiedotusvälineille. Samalla lähtevät myös ilmoitukset sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Paikalle kutsutaan myös Onnettomuustutkintakeskuksen lautakunta.

[muokkaa] Poliisin osallistuminen

Poliisin tehtäviä ovat pääsääntöisesti liikenteenohjaus ja alustava tutkimus onnettomuuspaikalla. Jotkut osalliset pitävät epäeettisenä poliisin puhallutuksia ja kyselemistä. Puhalluttamisen kannattajien mukaan puhallutus on vain yksi osa, jolla suljetaan pois tiettyjä tekijöitä.

[muokkaa] Pelastushenkilöstön osuus

Bussionnettomuus on suuronnettomuus, joihin suhtaudutaan erittäin vakavasti. Pelastusyksikkö ottaa mukaansa tarpeellisen määrän sairaanhoitajia ja lääkärin. He perustavat paikalle ensiapuaseman, jossa annetaan ensihoitoa. Samalla hoidetaan sairaankuljetusten tärkeysjärjestyksen tekeminen.

Palomiehet tuovat loukkaantuneet bussista ulos. Samalla otetaan kuvia ja tehdään muistiinpanoja jatkotutkimuksia ajatellen, etenkin jos bussia joudutaan silpomaan tai siirtämään. Mikäli pelastusyksiköt saapuvat paikalle ennen poliisia, he sulkevat tapahtuma-alueen ajamalla sammutusautot tien poikki, liikenteenohjaukseen ei ole aikaa tässä vaiheessa.

[muokkaa] Jälkihoito

Pelastusyksikkö ja/tai hälytyskeskus ilmoittavat myös SPR:lle, jotta kriisihoito saadaan toimimaan välittömästi. Tarvittaessa SPR:n työntekijät tulevat onnettomuuspaikan lähelle ja perustavat sinne oman pisteensä. Siihen tarpeelliset tilat on ennalta suunniteltu.

[muokkaa] Onnettomuustutkinta

Paikalla olevat poliisipartiot tekevät perustutkimuksen, jonka pohjalta poliisin tutkijat alkavat onnettomuutta selvittää. Poliisitutkinta johtaa aikanaan syyteharkintaan. Onnettomuustutkintalautakunnan osuus on tehdä omaa itsenäistä selvitystyötä, josta tehdään lausunto ja myöhemmin raportti. Lautakunnan tehtävä ei ole etsiä syyllisiä vaan hakea pelkät faktat, jotka onnettomuuteen johtivat ja tarvittaessa he antavat suosituksia turvallisuuden parantamiseksi.

Vakavia bussionnettomuuksia tapahtuu hyvin harvoin. Bussinkuljettajien peruskoulutukseen kuuluvat EA2- ja raskaan kaluston ennakoivan ajon kurssit. Ne antavat perusteet onnettomuuksien välttämiseen ja alustavat taidot onnettomuustilanteissa toimimiseen. Taitojen ylläpitäminen ja kartuttaminen ovat työnantajan ja työntekijän vastuulla. Oma lukunsa ovatkin satunnaiset keikkoja tekevät kuljettajat, joilta varsin usein puuttuvat edes nämä minimitaidot. Bussinkuljettajan täytyy tuntea bussinsa turvavarusteet, kuten ea-laukkujen, alkusammuttimen ja hätäpoistumisteiden sijainti.