Jääkausiajat
Wikipedia
Jäätiköityminen on verrattain harvinainen tapahtuma maapallon historiassa. Suurimman osan ajasta maapallon lämpötilat ovat olleet 8–15° C lämpimämpiä kuin nyt. Jäätiköitä on ollut vain 15-20 %:lla maapallon olemassaoloajasta. Tämä viittaa siihen, että jääkausiin on monia yhtaikaa vaikuttavia syitä. Jääkausien ajoituksia on tarkennettu jäätiköistä poratuista näytteistä. Jäätiköityminen toistuu noin 100 000 vuoden jaksoissa. Niiden aikana lämpötilat ovat 5 astetta nykyistä alempana tai alempia, ja välikausina maksimissaan 1–3 astetta nykyistä lämpimämpiä. Jokaisella jaksolla muodostuu alussa pieniä jäätiköitä ja lopussa suuria. Jäätiköt sulavat aina muutamassa tuhannessa vuodessa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Viimeistä edeltävistä jääkausista
- Pääartikkeli:Pleistoseenikausi
Tiedot vanhoista jääkausista ovat hatarat. Pleistoseenikaudella suuret jäätiköt alkoivat kasvaa Amerikassa ja Euroopassa noin 870 000 vuotta sitten. Sitä ennen on ollut jäätiköitymisiä ainakin 2,75 miljoonaa vuotta sitten ja jäätiköitä vuoristoissa vähintään 5–3, jopa 10 miljoonaa vuotta sitten.
Pleistoseenikautta edeltävän kvartäärin viimeinen vaihe, plioseeni, päättyy kerrostumissa Reuver-kauteen eli Piacenzian-kauteen. Ilmasto viileni plioseenin lopuilla alle kolme miljoonaa vuotta sitten yhä kiihtyvällä vauhdilla muuttuen pitkällä aikavälillä aika myöten epävakaammaksi.
Jäätiköt levittäytyivät viimeisen 900 000 vuoden aikana ainakin 10 kertaa laajalle, Puolaan asti Euroopassa. Vahvempia todisteita on ainakin neljästä-viidestä suuresta jääkaudesta.
Kaikkein kylmimmät jääkaudet pleistoseenilla lienevät olleen 60 000-200 000 vuotta sitten.
Eri puolilta maailmaa löydettyjen kerrostumien ajoitus on vaikeaa jo viime jääkaudenkin osalta. Jääkausien nimistö on siksi kirjavaa, jokaisella seudulla on omat nimityksensä.
Saale-jääkausi oli 300 000/200 000 vuotta sitten jakautuen Drenthe- ja Warthe-jäätiköitymisiin. Jäätikkö oli laajimmillaan varhaisemman Drenthe-vaiheen aikana. Tällöin jäätikkö ulottui Elster-vaihetta kauemmaksi - ilmasto oli silloin kylmin kaikista jääkausista. Jäätikön kielekkeitä oli jopa 300 km. Kiovasta etelään ja jäätikön rajalla ja sisässä olivat Moskova, Praha sekä Leipzig ja Lontoo. Saalen toisen vaiheen Warthen-jäätikkö oli huomattavasti pienempi. Ollaan sitä mieltä, että jäätikkö ei laajentunut viimeisellä Veiksel-jääkaudella niin valtavaksi, koska kylmin kausi jäi verraten lyhyeksi.
Saalea vanhempi Elster-jäätiköityminen noin 500 000-400 000 vuotta sitten oli paikoin saalen Drentheä laajempi.
[muokkaa] Jääkausijaksot
Suuret jääkausijaksot. Nykyään eteletään pleistoseenin jääkausijakson lämmintä vaihetta, holoseenia.
Jääkausjakson nimi | Maailmankausi | Miljoonaa vuotta sitten | Kylmyys | Muuta |
---|---|---|---|---|
(Arkeeinen) | Arkeeinen | m. 3000 - 2800 | (pieni) | Chuosin tilliitit eteläisessä Länsi-Afrikassa ja
Sturtin tilliitit Finders Range:ssa, Keski-Australian eteläosissa. |
Huron | Varhainen proterotsooinen | 2400—2100 (2300): 2450, 2350, 2275-2200 | 2450 pieni, muut suuria | |
Kryogeenikausi eli Sturt-Varang tai Marinoan 900/800—650/600 | ||||
Gnesjö | Prekambri | n 950 | ||
Sturt (Sturtian) | Prekambri | 760-740: 780-760 (pieni) ja 750-700 | ||
Varang (Varangian) | Prekambri | 660-680 (ja myös/tai 650-610) | ||
Andit-Sahara | Ordoviki | 460—430 (450—420) | Pieni ja lyhyt | |
Karoo | Permi, ala-kivihiili | 250—220(350—250)? | Pieni, mutta pitkä | |
Kenotsooinen | Pleistoseenikausi | 15—0 | pieni | Nykyinen jääkausiaika, jopa 30 % kuivasta maasta jään alla |
[muokkaa] Sturtin-Varangin prekambrinen jääkausijakso
- Pääartikkeli: Kryogeenikausi
Sturtin-Varangin prekambrista jääkautta sanotaan nykyään kryogeenikaudeksi. Kautta kutsutaan myös Sturtin-Varangin jääkaudeksi tai Marinoanin jääkaudeksi. Jotkut tutkijat ovat väittäneet sen jäädyttäneen koko Maan tai melkein koko maan.
[muokkaa] Viimeinen jääkausi karkeasti
Viimeinen eli Veiksel- (Würm-, Wisconsin-) jääkausi]].
Kausi | Nimi | tyyppi | vuotta sitten |
Holoseeni | Flanderi | interglasiaali, nykyaika | 11 600—0/(+5000/15 000?) |
Myöhäis-Veiksel - LGM | kauden laajin jäätiköityminen | 25 000—11 600 | |
"Keski-Veiksel II" | ö | suppeahko jäätiköityminen välitila, epävakaa vaihe | 45000/55 000—25 000 |
Würm II | "Keski-Veiksel I", "O18 vaihe 4", Alempi pleniglasiaali LPG | laaja jäätiköityminen kylmä, kuiva | 75 000—55 000/45 000? |
Odderade | Peräpohjola? | interstadiaali | 85 000—75 000 |
Rederstall | Varhais-Veiksel II | jäätiköityminen Lappiin asti | 100 000/95 000—85 000 |
Brörup | ??? | interstadiaali , voimakkaita vaihteluita, nykyistä kylmempi | 105 000—100 000/95 000 |
Varhais-Veiksel I | Herning / Würm I? | jäätiköityminen Lappiin asti, voimakkaita vaihteluita | 115 000—105 000 |
Eem | Leveäniemi | interglasiaali, jäähtyi voimakkaasti lopussa | —115 000 |