Jääkiekko
Wikipedia
Jääkiekko on sekä pelivälineen että pelin nimi. Peliä pelataan käyttämällä kyseistä pelivälinettä. Yleensä sana kiekko tarkoittaa pelivälinettä ja sana jääkiekko itse peliä (ja sana jääkiekkopeli pöytäjääkiekkopeliä). Jääkiekko on joukkuepeli, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan jäällä siten, että kullakin joukkueen pelaajalla on luistimet jaloissaan ja jääkiekkomaila käsissään. Molemmilla joukkueilla on oma maalialueensa jäällä. Maalialue on yleensä kehikko, jota yksinkertaisesti sanotaan maaliksi. Joukkueet yrittävät jääkiekkomailoja apunaan käyttäen siirtää pelivälineen, kiekon, vastustajan maaliin ja estää vastustajaa siirtämästä kiekkoa omaan, puolustettavaan, maaliin. Myös itse sitä tapahtumaa sanotaan maaliksi, kun kiekko sääntöjen puitteissa siirretään maaliin, siis maalialueelle, kehikkoon. Kun peli loppuu, voittajajoukkue on se, joka on tehnyt enemmän maaleja kuin vastustaja. Yleensä jääkiekkoa pelataan jääkiekkokaukalossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia


Jääkiekon syntymäpaikka- ja aika on tuntematon ja kiistanalainen. Sen on esitetty syntyneen jääpallon muunnelmana, tai skotlantilaisten siirtolaisten ryhdyttyä pelaamaan shintyä jäällä, tai Kanadan alkuperäisasukkaiden lacrossen muunnelmana. Tarkasta vuosiluvusta tai syntymäpaikasta ei ole varmuutta. Jääkiekkoa on alkuun pelattu ulkojäillä, josta myöhemmin on siirrytty sisähalleihin.
Nykyaikaisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealin McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Alkuaikoina kentällä on ollut viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen, kuuden pelaajan, kokoisen miehityksen käyttöönottoa. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin. Eroa nykyiseen jääkiekkoon on myös se, että vaihtopelaajia ei käytetty, eli samat miehet pelasivat pelin alusta loppuun.
Jääkiekkoa harrastetaan perinteisesti maissa, joissa on riittävän kylmät talviolosuhteet luonnonjään muodostumiselle. Kanadassa kiekkoilulla on kansallisurheilun asema. Jääkiekko on myös Suomen suosituin urheilulaji yleisömäärien perusteella, ja sillä on vahva asema myös Ruotsissa, Venäjällä, Tšekissä ja Slovakiassa. Nämä kuusi maata ovatkin voittaneet kaikki tuoreimmat maailmanmestaruus- ja olympiakisat (vuodet 1993-2006) ja jakaneet loput mitalisijat keskenään. Yhdysvalloille on tuona aikana jäänyt vain yksi olympiahopea ja kaksi MM-pronssia. Jääkiekolla on vahva asema myös Latviassa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Historiallisista syistä johtuen sellaiset maat kuin Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia, ovat Kanadan ja Ruotsin ohella voittaneet suurimman osan kansainvälisisten arvokilpailujen mitaleista.
[muokkaa] Organisaatioita, jääkiekkosarjoja ja turnauksia
Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa (IIHF, International Ice Hockey Federation) on kaikkiaan 64 jäsenmaata. Jääkiekkoa pelataan kilpailumuotoisena jopa muun muassa Australiassa, Namibiassa, Arabiemiraateissa, Brasiliassa, Thaimaassa ja Intiassa, mutta laji on niissä yleensä suhteellisen pienen harrastajajoukon varassa. Yhdysvalloissa lajilla on vahva asema tietyillä alueilla, mutta se ei ole noussut suosiossa lähellekään "kolmen suuren" ammattilaisurheilulajin tasolle (baseball, amerikkalainen jalkapallo ja koripallo). Jääkiekon kovatasoisimpana liigana pidetään Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivaa NHL-liigaa (National Hockey League), jonka kuuluisuuksien galleriaan Hockey Hall of Fameen pääsevät vain harvat.
- NHL-jääkiekkoliigaa pelataan Kanadassa ja Yhdysvalloissa; siihen osallistuu tällä hetkellä 30 joukkuetta.
- Suomessa pelattava korkein sarjataso on SM-liiga, jossa on tällä hetkellä 14 joukkuetta.
- Mestis, Suomen toiseksi korkein jääkiekon sarjataso (vuosina 1974-2000 I-Divisioona)
- Suomi-sarja, Suomen kolmanneksi korkein sarjataso
- Ruotsissa pelattava korkein sarjataso on Elitserien, jossa on tällä hetkellä 12 joukkuetta.
- Jääkiekon MM-kilpailut
- Jääkiekon maailmancup
- Jääkiekon Continental cup
- Laji on talviolympialaisissa, katso jääkiekko olympialaisissa.
- Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja ja Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on Kalervo Kummola.
- Kansainvälisen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on sveitsiläinen Rene Fasel.
[muokkaa] Rekisteröityjen pelaajien määrä maittain
Maa | Pelaajia yhteensä | Osuus väestöstä |
---|---|---|
Kanada | 574 125 | 1,76% |
Yhdysvallat | 485 017 | 0,16% |
Venäjä | 77 702 | 0,05% |
Tšekki | 72 075 | 0,7% |
Ruotsi | 65 613 | 0,7% |
Suomi | 52 597 | 1,0% |
Saksa | 25 934 | 0,03% |
Slovakia | 12 375 | 0,23% |
Tanska | 4 255 | 0,075% |
Valko-Venäjä | 2 850 | 0,02% |
Latvia | 2 740 | 0,12% |
Kazakstan | 1 800 | 0,01% |
Ukraina | 1 728 | 0,003% |
Slovenia | 980 | 0,05% |
[muokkaa] Säännöt
Säännöt vaihtelevat hieman sarjoittain. Virallisten pelien sääntöihin kuuluu muun muassa seuraavaa. Jääkiekkokaukalon suurin sallittu pituus on 61 m ja maksimileveys 30 m, minimipituus on 56 m ja minimileveys 26 m. Kaukalon kulmat ovat pyöristetyt. Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa 6 pelaajaa, joista yleensä yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pelaajia saa vaihtaa ottelun aikana peliajan juostessa kuinka usein tahansa. Yhteen otteluun saa yhdestä joukkueesta osallistua enintään 18 - 20 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia. Pelin tarkoitus on saada kuminen musta laatta, kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja paino 156-170 g), vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja. Maaleina ovat kaksi kehikkoa kaukalon eri päissä, molemmille joukkueille omansa. Peliaika on 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on tehokasta, eli tuomarin keskeyttäessä pelin kello pysäytetään. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen 15-18 minuuttia.
Rangaistukset ovat seurausta kaukalossa tapahtuvasta väärästä käyttäytymisestä. Rangaistukset ovat yleensä henkilökohtaisia. Joukkuerangaistus voi tulla esimerkiksi siitä, että joukkueella on samanaikaisesti liian monta pelaajaa kaukalossa. Rangaistukset tarkoittavat sitä, että rangaistuksen saanut henkilö joutuu olemaan rangaistukseksi määrätyn ajan pois kaukalosta. Vaikka rangaistukset ovatkin henkilökohtaisia, ne koskevat kuitenkin samalla koko joukkuetta, sillä joukkue ei saa laittaa kentälle rangaistun pelaajan tilalle ketään muuta. Näin joukkue joutuu pelaamaan vajaamiehisenä rangaistuksen ajan. Vain peliajan kuluminen kuluttaa rangaistusaikaa. Toisin sanoen myös rangaistusaika on tehokasta peliaikaa. Sitä se varsinaisesti on vastustajajoukkueelle, joka yrittää ylivoimallaan tehdä maalin. Jos vastustaja saa tehdyksi maalin ennen kuin kahden minuutin rangaistus (joka on nimeltään pieni rangaistus) on kulunut loppuun, niin rangaistus nollautuu välittömästi. Loppuaika rangaistuksesta ikään kuin annetaan anteeksi hyvitykseksi siitä, että vastustaja teki maalin. Viiden minuutin rangaistus (eli iso rangaistus) ei nollaudu, vaikka vastustaja tekisi useampiakin maaleja. Kahden ja viiden minuutin rangaistukset koskevat sekä henkilöä että joukkuetta. Yli viiden minuutin rangaistukset ovat pelkästään henkilökohtaisia, eli joukkue ei joudu niiden aikana pelaamaan vajaalla. Tosin nykyisiin yhdistelmärangaistuksiin sisältyy yleensä aina osana kahden tai viiden minuutin rangaistus (esimekiksi 5+20 min tai 2+10 min). Yleensä rikkeestä annetaan kahden minuutin rangaistus, mutta erotuomari voi harkintansa mukaan määrätä monista rikkeistä myös ankarampia rangaistuksia sääntöjen puitteessa. Esimerkiksi kampituksesta voidaan antaa 2 min, 5 min + pelirangaistus käyttäytymisestä (PRK) (merkitään 20 min) tai ottelurangaistus (OR) (merkitään 25 min). Toisaalta joistain rikkeistä minimirangaistus voi olla ankarampi kuin 2 minuuttia. Esimerkiksi päähän kohdistuneesta taklauksesta ja selästä taklaamisesta minimirangaistus on 2 + käytösrangaistus (10 min).
Mikäli samalla pelikatkolla määrätään useampia rangaistuksia kuin yksi 2 min rangaistus kummankin puolen pelaajalle tai joukkuerangaistus, rangaistukset kumoavat toisensa. Tällöin esimerkiksi:
- Joukke A
- 2 min
- 5 min
- 20 min
- Joukkue B
- 2+2 min
- 5 min
- 20 min
Tässä tapauksessa peliä jatketaan viidellä (A) neljää (B) vastaan, koska kaikki muut rangaistukset, paitsi joukkueen B pelaajan 2+2 min toinen kaksiminuuttinen kumoavat toisensa. Kuitenkin, joukkueesta B on mentävä kaksi miestä rangaistusaitioon. Tämä johtuu siitä, että rangaistukset on kuitenkin istuttava ja joukkueen B pelaaja sai 2+2 minuuttia. Tässä tapauksessa menetellään siten, että hänen kaverikseen aitioon menee "sijaiskärsijä" joka pääsee pois aitiosta 2 min kuluttua pelin käydessä. Koska varsinainen jäähynottaja aiheuttaisi ikävän 5-6 tilanteen (kuusi pelaajaa kentällä) siinä tapauksessa että hän palaisi peliin 4 min kuluessa, menetellään hänen suhteensa niin, että hänen rangaistuksensa päättyy 4 min täyttymistä seuraavalla pelikatkolla, jolloin hän saa luistella takaisin vaihtoaitioonsa.
Isojen rangaistusten ollessa kyseessä (5+20 min tai OR) on erotuomarin aina raportoitava kyseisen kilpailun kurinpitoelimelle. Säännön 510 perusteella kurinpitoelin voi määrätä lisärangaistuksia riippumatta siitä, onko ottelun erotuomari määrännyt rangaistuksia rikkeistä. Mikäli pelaaja saa pelirangaistuksen käytöksestä (PRK) hän on pelikelpoinen kunnes kilpailun kurinpitoelin on käsitellyt asian ja mikäli hän saa ottelurangaistuksen (OR) hän EI OLE pelikelpoinen kunnes kurinpitoelin on käsitellyt asian.
Ison rangaistuksen saanut pelaaja tai joukkueen toimihenkilö lähetetään aina pukuhuoneeseen. Mikäli kyseessä on 5+20 min jäähy, pelaaja menee pukuhuoneeseen ja hänelle asetetaan sijaiskärsijä, joka pääsee kentälle 5 min kuluttua. Mikäli kyseessä on vain pelirangaistus käytöksestä, lähetetään pelaaja pukuhuoneeseen eikä rangaistusaitioon komenneta ketään. Ottelurangaistuksen (25 min) ollessa kyseessä pelaaja lähtee pukuhuoneeseen ja sijaiskärsijä rangaistusaitioon viideksi minuutiksi.
Rangaistusnimikkeitä ovat mm.
- Koukkaaminen
- Väkivaltaisuus
- Mailasta kiinnipitäminen (vain 2 min)
- Estäminen (vain 2 min)
- Nyrkkitappelu (OR suomessa, Amerikassa 5min)
- Päähän kohdistuva taklaus (5+20 min tai 2+10 min)
- Huitominen
- Liian monta pelaajaa kentällä (2 min joukkuerangaistus)
- Poikittainen maila
- Kampitus
- Kiinnipitäminen (vain 2 min)
- Laitataklaus (aiheutetaan vastustajan raju kaatuminen laitaa vasten)
- Sukeltaminen (Tuomitaan, mikäli esim. kampituksen uhri räikeästi liioittelee kaatumistaan) SJL sarjat 2 min, SM-liiga 2+10 min
- Keihästäminen (OR tai PRK), tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan lappeen kärjellä. Yrittämisestä tuomitaan 2+2+10 min
- Kyynärpäätaklaus
- Pelin viivyttäminen (Ei 5 min)
- Kiekon sulkeminen (Ei 5 min)
- Korkea maila (osuma esim. vastustajan kypärään -> 2 min, osuma lyöntilaukausta suorittaessa takana olevan pelaajan kasvoihin vahingossa -> 2+2 min, osuma tahallisesti pelaajan kasvoihin siten, että pelaaja loukkaantuu -> 5+20 min tai OR)
- Selästä taklaaminen (2+10 min)
- Polvitaklaus (2, 5+20 min tai OR)
- Leikkaaminen (heittäydytään vastustajan jalkoihin)
- Mailan päällä lyöminen (OR tai PRK) tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan kahvapäällä. Yrittämisestä tuomitaan 2+2+10 min
- Jäähy voi tulla myös väärästä varusteesta ( sääntöjen kieltämästä, tai esim. jonkun muun kun kypärän, kaulasuojan, housujen, peli sukkien tai luistimien näkyminen ottelun aikana. )
- Jäähy tulee silloinkin, kun pelaajaa ei ole merkitty pöytä kirjaan. Silloin kyseinen pelaaja saa ottelurangaistuksen, ja kyseiselle joukkueelle tulee rangaistus.
- Ottelurangaistus, pelaaja tai joukkoeen toimihenkilö poistetaan ottelusta, ja pelaajan on poistuttava välittömästi pukuhuoneeseen ottelun loppu ajaksi vaihtopelaaja sallitaan viiden minuutin kuluttua
- Käytösrangaistus, Rangaistuksen saanut pelaaja poistetaan jäältä 10minuutiksi ja vaihtopelaaja sallitaan välittömästi.Ei koske maalivahteja.Toisesta käytösrangaistuksesta samassa ottelussa samalle pelaajalle mukaan lukien maalivahti tuomitaan pelirangaistus käytöksestä.
- Pelirangaistus käytöksestä, tuomitaan pelaajalle tai joukkoeen toimihenkilölle ja pelaajan on poistuttava välittömästi pukuhuoneeseen ottelun loppu ajaksi,pelaajalle sallitaan vaihtopelaaja välittömästi.
Muita sääntöjä:
- Aikalisä: Joukkue voi ottaa aikalisän, jonka aikana peli on keskeytynyt ja joukkue voi miettiä pelistrategiaansa. Aikalisä on puolen minuutin pituinen.
- Paitsio: Oma hyökkääjä on vastustajan puolustusalueella kun kiekko ylittää siniviivan vastustajan alueelle. Toisin sanoen: hyökkäävän joukkueen pelaaja ylittää hyökkäyspäässä siniviivan ennen kiekkoa. Aloitus keskialueelle, tai mikäli paitsio tuli syötettäessä, aloitus sieltä mistä syöttö lähti. Mikäli hyökkäävä pelaaja on hyökkäysalueella ja kiekko ammutaan maalia kohti tarkoituksella, tai tuomarin tulkinnan mukaan vie kiekon tahallaan paitsio asemaan, on kyseessä tahallinen paitsio ja aloitus suoritetaan hyökänneen joukkueen puolustusalueelta.
- Pitkä kiekko: Puolustavan joukkueen pelaaja lyö kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyyn siten, että kiekko ei kosketa matkallaan kehenkään muuhun pelaajaan tai heidän mailoihinsa. Aloitus laukaisseen joukkueen alueelle. Pitkä kiekko voidaan "lakaista" (hylätä) jos tuomari katsoo laukaisseen pelaajan vastajoukkueen pelaajan hidastelevan tai väistelevän kiekkoa. Silloin tuomari levittää kätensä ja huutaa "PELAA!" (ulkomailla omalla kielellä, USAssa "NO!"). Pitkä kiekko on voimassa vain tasakentällisillä pelatessa, eli mikäli joukkueella on lukumääräisesti vähemmän pelaajia kentällä kuin vastustajalla, he eivät voi tehdä pitkää kiekkoa.
- Kahden viivan syöttö (kutsutaan myös nimellä punaviivan/keskiviivan paitsio): Kiekko syötetään omalle pelaajalle kahden viivan yli. Ei voimassa Suomessa.
- Rangaistuslaukaus: Mikäli vastustajajoukkueen pelaaja estää esimerkiksi koukkaamalla tai kamppaamalla hyökkäävää pelaajaa selvästä läpiajosta ja maalintekotilanteesta, erotuomari voi määrätä tilanteesta rangaistuslaukauksen. Tällöin pelaaja saa edetä kerran vapaasti vain maalivahti vastassaan yrittämään maalintekoa. Rangaistuslaukaus tuomitaan, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:
-
- Hyökkäävä pelaaja oli ylittänyt kokonaan oman hyökkäyssiniviivansa.
- Hänellä oli kiekko hallussaan
- Rike tapahtuu takaapäin
- Rikotulta pelaajalta viedään kohtuullinen maalintekotilanne
- Rikotulla pelaajalla ei ole vastustajan maalivahdin lisäksi muita pelaajia ohitettavanaan
Lisätietoja
- Suomen jääkiekkoliiton kilpailutoiminnan säännöt
- Erotuomarien käsimerkit
- Sääntökirja 2006-2010
- Case-Book 2006-2010
[muokkaa] Muuta
- Lätkä on jääkiekon vakiintunut kutsumanimi Suomessa.
- Tšekkoslovakia ei aikanansa voittanut olympiakultaa.
- Iso-Britannia on muinoin voittanut arvoturnauksia, kuten olympiajääkiekon vuonna 1936, mutta lähinnä kanadalaisista pelaajista muodostetuilla joukkueilla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- IHWC.net (International Ice Hockey Federation World Championship) Jääkiekon maailmanmestaruuskisat.
- IIHF.com (International Ice Hockey Federation) Jääkiekon kansallisten liittojen kattojärjestö.
- EuroHockey.net Eurooppalaisen jääkiekon suurin sivusto
- Jatkoaika.com Suomen suurin jääkiekkosivusto
- TVOttelut.fi Jääkiekkolähetykset Suomen TV:stä