Jouko Puhakka

Wikipedia

Jouko Yrjö Puhakka (s. 5. toukokuuta 1922 Kontiolahdessa, k. 4. helmikuuta 2002 Joensuussa), pohjoiskarjalainen kirjailija. Hän on tunnettu nuorten kirjoistaan, kalastustarinoistaan ja näytelmistään, erityisesti 1960-luvun lopun maaltamuuttoa kuvaavasta näytelmästä Hyvästi, Mansikki (1969). Pro Finlandia -mitalin hän sai 1972.

Ennen kirjalijanuraansa hän toimi muun muassa myllärinä ja ammattikalastajana mm. Höytiäisellä. Hän osallistui 17-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan, haavoittui sodassa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Romaanit ja kertomukset

  • Kalatulet, 1958
  • Vaskentakoja, 1961
  • Kaupunkiin, 1963
  • Sodan satuttamat, 1967
  • Takametsien evankeliumi, 1973
  • Ukkoahvenia, kalakukkoja, tuulasöitä, 1975
  • Tietäjä, 1978
  • Niko Surakan vapaussota, 1985
  • Haavilla ja haulikolla, 1994

[muokkaa] Runokokoelmat

  • Järveltä ikuisuuteen, 1968

[muokkaa] Nuortenkirjat

  • Kaiskunkallio kestää, 1959
  • Poika ilman paitaa, 1963
  • Jyrkänpuron lohitarhurit, 1964
  • Huippumaileri, 1965 (viroksi Tippmailer, 1973)

[muokkaa] Näytelmät

  • Hyvästi Mansikki, 1969
  • Pois alta -akkavalta, 1970
  • Kesämökkihöperöt, 1971
  • Väinämöisen naimapuuhat, 1973
  • Vaskentakoja, 1974
  • Akat asialla, 1976
  • Miettis-Kallen kuolintanssi,1978
  • Perintö, 1979
  • Vähäsyrjän seksus, 1981
  • Kesälystit Lempilässä, 1992

[muokkaa] Äänikirjat

  • Haavilla ja haulikolla, 1995

[muokkaa] Lähteet

Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli