Doom II

Wikipedia

Doom II: Hell on Earth
Kehittäjä id Software
Julkaisija GT Interactive
Pelimoottori Doom-pelimoottori
Julkaistu 10. lokakuuta, 1994
Lajityyppi FPS
Pelityyppi yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus BBFC: 15
ESRB: 17+
PEGI: 15+
Alusta MS-DOS, Windows, GBA
Tallennusväline CD

Doom II: Hell on Earth on id Softwaren kehittämä FPS-peli, joka julkaistiin PC:lle alun perin syyskuussa 1994. Se on kuuluisan Doom-pelisarjan toinen osa, ja julkaistiin noin vuosi ensimmäisen jälkeen.

[muokkaa] Tarina

Heti Doomin tapahtumien jälkeen pelaaja ottaa jälleen nimettömän avaruussotilaan roolin, joka on osoittautunut kovaksi vastukseksi Helvetin joukoille. Tultuaan tapetuksi Phobosissa, ja taisteltuaan tiensä läpi Deimosin ja Helvetin, pelaaja palaa Maapallolle vain todetakseen sen joutuneen helvetillisten voimien invaasion kohteeksi.

Pelaaja etenee 30 kentän läpi, ja matkansa aikana saa tietää invaasiosta selvinneiden Maapallon asukkaiden olevan vangittuina avaruusportissa, josta heidän täytyy paeta siirtimen avulla. Kun avaruussotilas saa ihmiset pelastettua, hän on vapaa elämään loppuelämänsä yksin maapallolla muun ihmiskunnan toivottavasti jatkaessa elämäänsä jossain muualla. Mutta ennen pitkää avaruussotilas oppii keinon kukistaa invaasio lopullisesti..

[muokkaa] Muutokset

Doom II ei eronnut merkittävästi edeltäjästään. Siinä ei ollut suuria teknologisia eikä graafisia muutoksia, eikä myöskään huomattavia muutoksia pelattavuudessa. Peli koostui edelleen epälineaaristen kenttien selvittämisestä, uusille alueille pääsemiseen tarvittavien avaimien etsimisestä ja tietenkin satojen ja taas satojen hirviöiden ampumisesta.

Pelissä oli muutamia uusia aseita ja hirviöitä. Helvetin joukkojen riveihin oli lisätty muun muassa:

  • Hell Knight, Baron of Hellin junioriversio.
  • Mancubus, iso ja paksu olio, jolla on kaksi suurta, tulipalloja ampuvaa mega-blasteria käsien sijalla.
  • Revenant, luurankomainen lämpöhakeutuvia ohjuksia ampuva olio, joka on melko nopea ja pystyy jahtaamaan pelaajan kiinni.
  • Arachnotron, junioriversio Spider Mastermindista, tosin varustettuna plasma-aseella konekiväärin sijaan.
  • Pain Elemental, ympäriinsä kelluva olio, joka (mikäli sitä ei tapettu tarpeeksi nopeasti) pystyy päästämään lähes rajattoman määrän Lost Souleja pelaajan kimppuun. Monien pelaajien mielestä tämä olio on rasittava.
  • Arch-Vile, laiha demoni, jolla ei ole minkäänlaista ampuma-asetta, vaan taikoja, joilla se pystyy herättämään useimmat vihollistyypit henkiin. Se on myös hyvin nopea, ja pystyy jahtaamaan pelaajan kiinni.
  • Loppuvastus, Icon of Sin.

Wolfenstein 3D:stä tuttu SS-sotilas vilahtaa kahdessa salatasossa, jotka ovat mallinnoksia Wolfenstein 3D:n kentistä. Myös musiikki on mallinnettu Wolfenstein 3D:stä. Commander Keen löytyy hirtettynä toisesta salatasosta.

Ainoa lisäys pelaajan asearsenaaliin oli kaksipiippuinen haulikko, jolla pystyy ampumaan kaksi haulia kerrallaan perushaulikon yhden sijaan. Kaksipiippuinen haulikko on hyvin tehokas demoneiden, cacodemoneiden ja minkä tahansa keskikokoisen hirviön tuhoamiseen.

Myös yksi esine, Megasphere, oli uutta. Pelaaja saa sen poimiessaan 200% suojukset ja terveyden.

Doom II koostuu yhdestä pitkästä episodista kolmen lyhyemmän sijaan. Tämä muutos merkitsi, ettei pelaajan tarvinnut aloittaa pelkällä pistoolilla noin joka yhdeksännessä tasossa. Tasojen välissä oli ensimmäisen osan pelin etenemistä seuraavan kartan sijasta pelkkä taustakuva.

Doom II sai yleisesti hyvän vastaanoton ja myi 2 miljoonaa kopiota, tullen täten myydyimmäksi id Softwaren peliksi tähän päivään asti.

Elementtejä pelistä käytettiin myös Final Doomissa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Doom-pelisarja
Pelit: Doom | Doom II | The Ultimate Doom | Master Levels for Doom II | Final Doom | Doom 64 | Doom 3 | Resurrection of Evil | Doom RPG
Muuta: Doom-pelimoottori | Doom 3 -pelimoottori | Doom-elokuva | Doom-lautapeli

id Software | GT Interactive | Activision