Bahá'í

Wikipedia

Babin hautapyhäkkö, Haifa, Israel
Suurenna
Babin hautapyhäkkö, Haifa, Israel

Bahá’í-usko on nuorin itsenäisistä maailmanuskonnoista. Sen historialliset juuret ovat islamissa, mutta se on eriytynyt selvästi omaksi uskonnokseen samalla tavalla kuin kristinusko on eriytynyt juutalaisuudesta.

Bahá’i-uskon perustaja on persialainen profeetta Bahá’u’lláh (1817-1892), alkuperäiseltä nimeltään Mírzá Husayn`Alí, jota bahá’ít pitävät uusimpana ja toistaiseksi viimeisimpänä lenkkinä Jumalan sanansaattajien ketjussa, mistä aiemmin tunnetaan mm. Abraham, Mooses, Buddha, Zarathustra, Jeesus ja Muhammad.

Bahá’u’lláhin keskeinen sanoma on, että ihminen on yksi laji, ja että on tullut ihmiskunnan globaalin yhdistymisen aika.


Bahá’i-uskon keskeiset henkilöt


Yksi Bahá'í-uskonnon symboleista, yhdeksänsakarainen tähti
Suurenna
Yksi Bahá'í-uskonnon symboleista, yhdeksänsakarainen tähti


Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Bahá'í-usko on kehittynyt persialaisen Bábin (1819-1850) johtamasta uskonnollisesta liikkeestä, baabilaisuudesta. Baabilaisuus puolestaan kehittyi 1700-luvulla kehittyneestä šiialaisuuden muodosta, šaikhilaisuudesta.

[muokkaa] Šaikhilaisuus

Yhdeksännellätoista vuosisadalla syntyi liikehdintää Messiaan odottamiseksi niin islamin kuin kristinuskonkin alueilla. Persiassa vaikuttivat ja opettivat kaksi teologia Shaykh Ahmad-í-Ashá’i (1753-1825) ja hänen seuraajansa Siyyid (arvonimi Siyyid viittaa profeetta Muhammadin jälkeläiseen) Kázim-í-Rashti (1798-1843). Heidän oppinsa erosivat radikaalisti ortodoksisesta shiialaisuudesta, sillä he tulkitsivat Koraania vertauskuvallisesti eivätkä kirjaimellisesti ja julistivat Kätketyn Imaamin, Mahdin paluuta.

Ennen kuolemaansa v. 1843 Siyyid Kázim-í-Rashti rohkaisi oppilaitaan (shaikhilaiset) etsimään kaikkialta Persiasta Luvattua, joka ilmaantuisi lähiaikoina. Hän viittasi muslimikalenterin vuoteen 1260 (v.1844), jolloin olisi kulunut tuhat vuotta Mahdin kätkeytymisestä.

[muokkaa] Báb

Siyyid Kázim-i-Rashtin tärkeimmän oppilaan Mulla Husaynin etsintä päättyi illalla 23.5.1844 hänen kohdattuaan Shirazin kaupungissa nuoren kauppiaan Siyyd Alí-Muhammadin (1819-1852) (myöh. Báb), joka ilmoitti Mulla Husaynille olevansa se Luvattu, jota shaikhilaiset etsivät. Ilmoituksen perustelut ovat dokumentissa Qayyúmu’l-Asma, jonka kirjoittamisen Alí-Muhammad aloitti samana iltana ja josta tuli Bàbi-uskonnon (babilaisuuden) perusta.

Dokumentti identifioi tekijänsä Jumalan Ilmaisijaksi, liittäen hänet aiempien uskontojärjestelmien perustajien linjaan: Mooses, Jeesus, Muhammad ja heidän edeltäjiinsä. Myöhemmissä lausunnoissaan Siyyd Alí-Muhammad viittasi itseensä perinteisellä arvonimellä Báb (portti), vaikka hän käytti sitä eri merkityksessä kuin mitä sillä tarkoitettiin islamin piirissä.

Käytännössä Bábin ilmoitus merkitsi vaatimusta sekä maalliseen että hengelliseen yksinvaltaan. [1] Papisto hylkäsi Bábin ilmoituksen ja aloitti babilaisten vainot kautta Persian. Vainojen seurauksena Báb vangittiin ja surmattiin v.1850. Samalla vuosikymmenellä tapettiin myös parikymmentätuhatta hänen seuraajaansa julmasti kiduttaen.lähde?

Pääteoksessaan Bayanissa Báb toi esille, että hänen ilmoituksensa keskeisin tarkoitus oli valmistaa tietä ”Hänelle, jonka Jumala on ilmaiseva” ja jonka tuloa kaikki maailman uskonnot odottivat. Arvonimi Báb merkitsi tässä yhteydessä airutta, joka edelsi yleismaailmallisen Jumalan sanan Ilmaisijan tuloa. ”Hän, jonka Jumala on ilmaiseva” täyttäisi kaikkien aiempien uskontojen ennustukset eikä vain muslimimaailman odotuksia luvatusta Mahdista.

[muokkaa] Babilaisuus

Babilaisuus: silta erillisten uskontojen ja yleismaailmallisen uskonnon välillä.

Jalosukuinen Mirzá Husayn Alí, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Bábin hänelle antamalla nimellä Bahá’ulláh (Jumalan Kirkkaus), toimi aktiivisesti Bábin asian edistämiseksi. Vaikka Báb ja Bahá’u’lláh eivät koskaan tavanneet toisiaan fyysisesti, he olivat kirjeenvaihdossa keskenään. Vähän ennen kuolemaansa Báb lähetti hallussaan olevat dokumentit, kynäkotelonsa, sinettinsä ja sormuksensa Bahá’u’lláhille.

Bahá’ulláh vangittiin babilaisiin kohdistuneiden vainojen yhteydessä, ja Persian hallitus langetti hänelle papiston myötävaikutuksella kuolemantuomion, joka kuitenkin muutettiin elinikäiseksi maastakarkotukseksi, ensin Irakiin ja Turkkiin ja lopulta Akkon vankilakaupunkiin Palestiinaan, nykyiseen Israeliin. Karismaattisuutensa ja luomansa verkoston avulla Bahá’ulláh kykeni maanpaosta käsin hallitsemaan persialaista liikettä. [2]

Muslimien mukaan profeetta Muhammed oli ”profeettojen sinetti”, viimeinen profeetoista. Bábin uskonto, joka kesti vain 19 vuotta, sulki bahá'í-uskoa tunnustavien mukaan portin aikaisempien, erillisten uskontojen profeettojen ajanjaksolle ja avasi sen koko planeetan kattavan yleismaailmallisen, uskonnon alkamiselle.

Bábin ennustus toteutui v. 1863, sillä saatuaan Persian hallituksen päätöksen karkotuksestaan Bagdadista Konstantinopoliin Bahá’u’lláh ilmoitti muutamille lähimmille seuraajilleen olevansa Bàbin lupaama yleismaailmallinen profeetta. Julistuksen jälkeen baabilaisuus jakaantui kolmeen osaan, joista yksi kehittyi bahá’íksi ja kaksi muuta hävisivät 1900-luvun alkuun mennessä. Uskovat suorittivat Bahá’u’lláhin luokse Akkoon pyhiinvaelluksen kaltaisia vierailuja. Bahá’u’lláh'n kuoltua 1892 liikkeen johtajana seurasi `Abdu'l-Bahá, jonka aikana liike lopullisesti erosi omaksi uskonnokseen šiialaisuudesta, jonka edustajia sekä Báb että Bahá’u’lláh olivat katsoneet olleensa. [3]

[muokkaa] Bahá'í

`Abdu'l-Bahá siirsi bahá’í'den maailmankeskuksen Akkosta Haifaan, jossa se edelleen on. `Abdu'l-Bahán aikana liike alkoi siirtyä Amerikkaan ja saada siellä enemmän kristillisiä piirteitä, kun taas Lähi-idässä uskonto säilyi lähempänä islamia. Bahá’í sai kannattajia Persiassa sivistyneistön parissa modernina vaihtoehtona islamille, mutta Pahlavien dynastian tehtyä valtion sekulaariseksi 1920-luvulla, liikkeen eteneminen pysähtyi: sille ei ollut enää tarvetta. [4]

Egyptiläisen oikeusistuinen päätös 1925, jonka mukaan bahá’í ei kuulunut islamiin, merkitsi bahá’í-uskoisten aseman heikentymistä Lähi-idässä. Etenkin Iranissa islamilaisen tasavallan aikana bahá’í-uskoisten asema on vaikea, vaikka kiivaimmat vainot ovat asettuneet. Amerikkaan liikkeen vei syyrialainen entinen kristitty Ibrahim Khairallah, ja siellä liike sai lopullisesti universaalin luonteensa: vielä 1930-luvulla ei ollut tavatonta, että bahá’í-uskoinen kuului samalla kristilliseen kirkkokuntaan. Yhdysvalloissa liike sai kannattajia pääosin valkoisesti keskiluokasta. [5]

[muokkaa] Bahá’i-usko, itsenäinen uskonto

Egyptissä, Beban uskonnollinen neuvosto julkaisi vuonna 1925 päätöksen: ”Bahá’i-usko on uusi, täysin riippumaton uskonto, omine uskomuksineen, pääperiaatteineen ja lakeineen, jotka eroavat ja ovat ristiriidassa islamin uskomusten periaatteiden ja lakien kanssa.

Nykyislamin tuntijan Allámah Siyyid Muhammad Husayn Tabátabá’in mukaan sunnalaisuus kieltäytyy hyväksymästä minkäänlaista yhteyttä itsensä ja bahá’i-uskon välillä.

Historioitsija Arnold Toynbee tunnusti v. 1959 bahái-uskon itsenäisen aseman tunnettujen maailmanuskontojen rinnalla. Suomessa bahá’i-usko sai virallisen uskonnon aseman v. 1963.

[muokkaa] Bahá’i-uskon muotoutuminen

Bahá'í-usko on ensimmäinen maailmanuskonto, jossa johtajuuden perimisjärjestys on kirjallisesti vahvistettu ja lahkoontuminen estetty. Bahá'u'lláh nimitti testamentissaan (Liiton kirja) poikansa 'Abdu'l-Bahán kirjoitustensa arvovaltaiseksi edustajaksi, josta tuli baha’i-yhteisön keskushenkilö Bahá'u'lláhin kuoleman jälkeen v.1892.

Bahá’u’lláhin ilmaisema Liiton kirja, ’Abdu'l-Bahán Tahto ja Testamentti sekä Jumalallisen suunnitelman muistiot loivat perustan myöhemmin syntyvälle Bahá’u’lláhin uskontojärjestelmän käytännön ilmenemismuodolle.

[muokkaa] Bahá’u’lláh

Bahá’ulláhin ilmaiseman maailmanuskonnon korkein tavoite on uskontojen ja ihmiskunnan ykseys; ykseys erilaisuudessa ja niiden myötä saavutettavissa oleva rauha. Hänen yhteiskunnalliset opetuksensa on tarkoitettu toimimaan ohjeina ja määräyksinä uudelle syntyvälle sivilisaatiolle. Niiden soveltamisen kautta tultaisiin toteuttamaan sen taloudelliset, koulutukselliset, lainsäädännölliset ja kasvatukselliset tarpeet.

Lukuisissa yli sata teosta ja kaikkia inhimillisen käyttäytymisen alueita käsittelevissä kirjoituksissaan Bahá’u’lláh esitti haasteen koko ihmiskunnalle, ”rakentaa uudeksi koko maailma”.

Bahá'u'lláh: "Älkää luulko että Me olemme ilmoittaneet teille pelkän lakikokoelman. Ei, vaan Me olemme mahdin ja voiman sormin murtanut valioviinin sinetin."

[muokkaa] ’Abdul-Bahá

Muistiossaan, Jumalallisen suunnitelman muistiot, ’Abdu’l-Bahá laajensi báha’i-sanoman yleismaailmallista merkitystä ja vapauduttuaan vankeudesta 64-vuotiaana v. 1908 hän matkusti Egyptiin, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan tehdäkseen Bahá'u'lláhin opetusten pääperiaatteet tunnetuksi lännessä.

Hän hankki Israelissa sijaitsevan Karmel-vuoren rinteiltä maa-alueita ja toi esille vision tulevasta Bahá’i-maailmankeskuksesta, joka rakennettaisiin Haifan-lahden ympäristöön.

’Abdu'l-Bahá nimesi testamentissaan tyttärenpoikansa Shoghi Effendin uskon Suojelijaksi, jonka tehtävä oli ylläpitää uskon opillista perintöä ja saattaa sen periaatteet ja opetukset käytäntöön. Shoghi Effendistä tuli bahá'í-uskon Suojelija ’Abdu'l-Bahá n kuoleman jälkeen vuonna 1921.

[muokkaa] Shoghi Effendi

Shoghi Effendi aloitti Abdu’l-Bahán esittämän vision toteuttamisen hankkimalla Karmel-vuorelta uusia maa-alueita. Hän laati Bahá’i-maailmankeskuksen arkkitehtonisen, 19-terassisen, kaaren muotoisen, perusmallin ja loi lukuisia yksityiskohtia, jotka ilmentävät ja symboloivat bahá’í-uskon hallintojärjestelmää, sen opillista rakennetta ja päähenkilöiden roolia.

Hänen toimikautenaan valmistuivat muun muassa Bábin hautapyhäkkö ja Kansainvälinen arkistorakennus, joka oli ensimmäinen hänen Karmel-vuorelle suunnittelemastaan hallintorakennusten kokonaisuudesta. Lopullisen muotonsa Bahá’í-maailmankeskus sai vuonna 2000.

Shoghi Effendi suunnitteli myös Bahá’u’lláhin hautapyhäkön ympärillä, lähellä Akkoa, sijaitsevat Bahjín puutarhat sekä saattoi loppuun Wilmettin Illinois’ssa sijaitsevan bahá’í-temppelin rakentamisen, jonka peruskiven 'Abdu'l-Bahá oli laskenut Amerikkaan tekemällä matkallaan vuonna 1912. Hän teki myös alustavat suunnitelmat Euroopan, Afrikan ja Australian ja Pyhän maan temppeleiden rakentamiseksi ja hänen toimestaan Bahá'í Kansainvälinen Yhteisö saavutti vuonna 1948 ei-valtiollisen aseman Yhdistyneissä kansakunnissa.

Shoghi Effendi kehitti maailmanlaajuisen bahá’i-hallintojärjestelmän sen nykyiseen muotoonsa perustaen kansallisia ja paikallisia hallintoneuvostoja kaikkialle maailmaan, ja vuonna 1944 hän kirjoitti bahá’i-historian 100 ensimmäistä vuotta käsittävän teoksen, God Passes By. Hänen kuolemansa jälkeen uskon yhteisöllisten asioiden hoito siirtyi vuonna 1963 Yleismaailmalliselle Oikeusneuvostolle, joka on bahá’i-uskon korkein hallinnollinen elin.

[muokkaa] Bahá’i-uskon kolme keskeisintä periaatetta

  • Jumalan ykseys
  • Uskonnon ykseys
  • Ihmiskunnan ykseys

[muokkaa] Jumalan ykseys

Bahá’u’lláhin mukaan Jumalan ydinolemus on ihmisymmärryksen ulottumattomissa. Jumalaa ei voida millään tavoin rinnastaa luotuihinsa eikä ole missään oloissa verrattavissa ihmisiin. Hän on kaikista luoduista erillinen ja mittaamattomasti niiden yläpuolella. Hän on tuntematon, itsestään oleva.

[muokkaa] Jumalan tunteminen

Jumala voidaan oppia tuntemaan Hänen nimiensä ja ominaisuuksiensa perusteella, jotka heijastuvat luomakunnasta; Jumala itsessään on pyhä yli kaikkien nimien ja ominaisuuksien.

Jokainen olemassa oleva asia on merkki Jumalan luomistyöstä ja jokaista luotua asiaa tulisi tarkastella sille säädetyn aseman varassa. Luoja on riippumaton luoduistaan ja niille saavuttamaton.

Täydellisimmillään Jumalan nimiä ja ominaisuuksia heijastavat Jumalan Ilmaisijat, uskontojärjestelmien perustajaprofeetat; Jumala on heidän inspiraationsa lähde.

[muokkaa] Uskonnon ykseys

Bahá’u’lláhin mukaan Jumalan uskonto on yksi: "Nämä periaatteet ja lait, nämä lujasti vakiintuneet ja mahtavat järjestelmät ovat syntyneet samasta lähteestä ja saman valon säteitä. Niiden keskinäiset eroavuudet on käsitettävä johtuvan niiden ilmaisemisen ajankohtien erilaisista tarpeista."

Syklisesti etenevässä Jumalan suunnitelmassa jokaisella uskonnolla on ollut jokin keskeinen teema opetettavanaan, jonka teeman ympärillä sen uskonnon periaatteet, opetukset ja lait pyörivät. Bahá’i-uskon keskeisin teema on ihmiskunnan ykseys.

[muokkaa] Uskonnon kaksi pääaspektia

Uskonnon henkinen puoli liittyy ihmisluonnon eettis-moraaliseen kehitykseen. Se painottaa Jumalan tuntemisen tärkeyttä ja tuo esille uskonnon olennaisen laadun. Henkisyyteen liittyvät erilaiset hyveet ja jumalalliset ominaisuudet kuten: usko, tieto, oikeudenmukaisuus, Jumalan rakkaus, uskollisuus, varmuus ym. Nämä henkiset ominaisuudet ovat katoamattomia ja ne on vahvistettu kaikkina profeetallisina ajanjaksoina.

Uskonnon sosiaalis-yhteiskunnallinen puoli liittyy käytännöllis-aineelliseen maailmaan. Sen ohjeiden kautta säädellään oikeudenmukaisen ja tasapainoisen yhteiskunnan toimivuutta: lainkäyttöä, elinkeinoja, turvallisuutta, hallintoa, erilaisiin väärinkäytöksiin varautumista, ihmisoikeuksia jne. Siihen kuuluvat myös uskonnolliset muotomenot kuten määräykset rukouksista ja paastosta.

Aineellis-käytännöllinen puoli on sidoksissa kulloiseenkin yhteiskuntatilanteeseen ja on uudistettu ja uudistetaan siirryttäessä uskontojärjestelmästä toiseen vastaamaan kunkin ajankohdan tarpeita.

[muokkaa] Profeettojen asema

Bahá’i-uskon opetusten mukaan kaikkien uskontojen perustajaprofeetat ovat koko ihmiskunnan kasvattajia. Heidän opetustensa kautta jokainen ihminen edistyy ja kehittyy kyetäkseen ilmentämään itsessään piilevinä olevia voimia ja ominaisuuksia. Baha’u’llah: ”Tiedä varmasti, että kaikkien Jumalan profeettojen sisin olemus on yksi ja sama. Ehdoton on heidän ykseytensä… Ei suinkaan ole sallittua kunnioittaa yhtä enemmän kuin toista…”

Profeettojen yhteyttä Jumalaan on kuvattu eri uskonnoissa erilaisin vertauksin:

Mooses kuuli Jumalan kutsun palavasta pensaasta, Jeesus näki Jordan virralla sen laskeutuvan taivaasta kyyhkysen muodossa ja Muhammad sai kutsun enkeli Gabrielin välityksellä.

Bahá’u’lláh kysyy: ”Miksi sitä ei voitaisi kuulla ihmiseltä.”

[muokkaa] Aiempien uskontojen ennustuksia

Kaikkien uskontojen Ilmaisijat ovat tunnustaneet edeltäjiensä aseman ja ennustaneet seuraajansa tulosta. He ovat myös viitanneet pitkälle tulevaisuuteen ns. Kultaiseen aikakauteen, yleismaailmallisen profeetan aikaan, joka on samalla profeettojen lupaama ”ylösnousemuksen päivä”:

  • Juutalaisten ennustusten mukaan silloin taotaan miekat auroiksi.
  • Buddhalaisuudessa odotetaan Maitreyaa, Yleismaailmallisen veljeyden Buddhaa, joka tuo koko ihmiskunnalle rauhan.
  • Hindulaisuudessa hän on kymmenes Avatar. Bhagavad-Gitassa luvataan, että hän ”vakiinnuttaa oikeudenmukaisuuden” maan päälle.
  • Evankeliumeissa viitataan Kristuksen paluuseen ”Isän kunniassa”, joka palaa ”kuin varas yöllä”.
  • Koraanissa puhutaan ”Jumalan päivästä”, ”ylösnousemuksen päivästä” ja ”suuresta ilmoituksesta”

[muokkaa] Ihmiskunnan ykseys

Bahá’i-ajattelun mukaan koko ihmisrotu on erillinen laji, orgaaninen kokonaisuus, elämän ja tietoisuuden korkein muoto. Ihmiskunta on kulkenut läpi historiansa kohti asteittain kehittyvää kollektiivista kypsyyttä, jonka vaiheita ovat olleet perheen, suvun, heimon, kansan ja kansakuntien ykseys. Nyt tavoitteena on saavuttaa koko ihmiskunnan ykseys.

Shoghi Effendi: ”Bahai-näkemyksen mukaan ihmiskunnan ykseyden tajuaminen merkitsee kaiken kaikkiaan koko sivistyneen maailman uudelleenrakentamista ja demilitarisointia – maailman, joka on orgaanisesti yhdentynyt kaikilla tärkeillä elämän aloilla: poliittiselta koneistoltaan, henkisissä pyrkimyksissään, kaupankäynnissään ja taloudessaan, kirjoitusjärjestelmältään, ja yleiskieleltään, mutta jonka jäsenvaltioiden kansalliset piirteet silti ovat äärettömän moninaiset.”


[muokkaa] Bahá’i-uskontojärjestelmä

[muokkaa] Bahá’i-maailmankeskus

Bahá’u’lláh ilmoitti ennen kuolemaansa, että hänen perustamansa uskonnon maailmankeskus tulisi sijaitsemaan Israelissa, Haifan alueella.

Maailmankeskuksesta käsin hoidetaan bahá’í-yhteisön kansainvälisiä asioita. Sen ja kansallisten yhdyskuntien välillä kulkee monenlaista tietoa: laaditaan kansainvälisiä tavoitteita, ohjataan sosiaalisia ja taloudellisia kehitysprojekteja, kerätään ja ylläpidetään tilastoja ja hoidetaan kansainvälisiä rahastoja. Keskuksen henkilökunta käsittää yli 900 henkilöä noin 50 maasta.

Bahá’i-uskossa ei ole papistoa, vaan se hoitaa yhteisöllisiä asioitaan maailmanlaajuisen hallintojärjestelmänsä avulla, jonka perustamisesta Bahá’u’lláh sääti kirjoituksissaan.

[muokkaa] Uuden maailmanjärjestyksen perustekijöitä:

  • maailman liittovaltion perustaminen
  • tunnustetut ja turvalliset rajat kaikille kansakunnille
  • matkustamisen ja ajattelun vapaus kaikille kansoille
  • sitoutuminen kulttuurien moninaisuuden säilyttämiseen
  • maailman tuomioistuimen perustaminen kansainvälisten erimielisyyksien sovittamiseksi
  • yleinen aseistariisunta
  • kansainväliset sotavoimat, jotka pystyvät kollektiivisen turvallisuuden takaamiseksi estämään sodankäynnin

[muokkaa] Perusperiaatteita

Bahá’u’lláh määritteli tietyt periaatteet, joille uusi maailman sivilisaatio rakentuu. Niihin kuuluvat mm.:

  • naisten ja miesten yhdenvertaisuus
  • ennakkoluuloista luopuminen (rodulliset, uskonnolliset yms.)
  • köyhyyden ja rikkauden äärimäisyyksien poistaminen
  • yksilön velvollisuus tutkia totuutta vapaasti
  • kaikille mahdollisuus koulutukseen
  • tieteen ja uskonnon sopusointu
  • uskonnollinen suvaitsevaisuus
  • yleismaailmallinen apukieli olemassa olevien kielten lisäksi tai niiden joukosta
  • kansainvälisen mittajärjestelmän omaksuminen
  • kansainvälinen valutta

[muokkaa] Eettis-moraalisia tavoitteita:

  • rehellisyys
  • luotettavuus
  • siveys
  • palvelualttius
  • vaikuttimien puhtaus
  • anteliaisuus
  • teot ovat tärkeämpiä kuin pelkät sanat
  • arkinen työnteko on Jumalan palvelemisen muoto


[muokkaa] Bahai-hallintojärjestys

Bahá’i-hallintojärjestelmä toteuttaa käytännön tasolla Bahá’u’lláhin opettamia yhteiskunnallisia periaatteita. Sen maailmanlaajuinen paikallisten ja kansallisten neuvostojen verkosto edustaa uudenlaista hallinnon hajauttamisen mallia, jossa vastuu yhdyskunnan asioista päättämisestä on täysin vapailla vaaleilla valituilla neuvostoilla.

Vaaleissa ei ole minkäänlaista kampanjointia eikä ehdokkaiden ennakkoasettelua. Jokainen yhdyskunnan äänivaltainen jäsen (21v.)on yhtä hyvin äänestäjä kuin äänestettävissä neuvoston jäseneksi.

[muokkaa] Bahá’i-neuvottelu

Bahá’i-neuvostojen päätösprosessi perustuu neuvottelumenetelmään, jonka periaatteet Bahá’u’lláh antoi kirjoituksissaan. Neuvottelun tavoitteena on päästä totuuteen, löytää yhteisymmärrys, luoda uutta ajattelua ja saavuttaa tasapaino yksilön ilmaisuvapauden ja yhteisen edun edistämisen välillä.

Samoja periaatteita sovelletaan käytäntöön niin yhdeksäntoista päivän juhlien hallinnollisessa osassa kuin kaikissa hallintoneuvostojen kokouksissa paikalliselta tasolta yleismaailmalliselle tasolle asti.

Bahá’u’lláhin mukaan jokaisen ihmisen oikeudenmukaisuus tulee esille hänen neuvottelukykynsä kautta.

[muokkaa] Paikalliset henkiset neuvostot

Bahá’i-hallintojärjestelmän perustan muodostavat paikalliset neuvostot, jotka valitaan vuosittain kaikkien ko. paikkakunnan bahá’iden toimesta. Bahá’i-vaaleissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa neuvoston jäsenmäärää (9) vastaavan määrän nimiä. Valituiksi tulevat yhdeksän eniten ääniä saanutta.

Paikalliset henkiset neuvostot ohjaavat bahá’i-yhdyskuntaelämän olennaisimpia toimintoja, joihin kuuluvat mm. lastenkasvatus, opintopiirit, hartaustilaisuudet ja pyhien päivien vieton järjestäminen, avioliitot ja -erot, hautajaisjärjestelyt yms.

Neuvostot pyrkivät vaikuttamaan aktiivisesti myös paikkakuntansa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Varsinkin kolmannen maailman maissa neuvostot ovat vastuussa myös koulutus-, talous- ja ympäristöprojekteista. Sama toimintamalli toteutuu pääpiirteissään myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

[muokkaa] Kansalliset henkiset neuvostot

Kansalliset neuvostot valitaan kansallisessa vuosikokouksessa aluevaaleilla valittujen valtuutettujen toimesta. Valtuutetut voivat äänestää kansallisen neuvoston jäseneksi ketä tahansa maassa asuvaa aikuisjäsentä.

Kansalliset henkiset neuvostot, vastaavat kunkin maan bahá’i-yhteisön asioista ja hyvinvoinnista. Neuvostojen toiminta ulottuu laajoista sosiaalis-taloudellista kehitysprojekteista kustannustoimintaan ja korkeimman viranomaistason suhteiden ylläpidosta yhteistyöhön muiden uskonnollisten ryhmien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

[muokkaa] Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto

Bahá’i-hallintojärjestelmän kansainvälinen ja korkein taso on Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto (YON). Kaikkien kansallisten henkisten neuvostojen jäsenet valitsevat sen viideksi vuodeksi kerrallaan. Vaalikäytäntö on sama kuin paikallisella ja kansallisilla tasoilla; ehdokasasettelua ei ole ja henkilökampanjointi on kielletty. Valituiksi tulevat yhdeksän eniten ääniä saanutta.

Yleismaailmallisella Oikeusneuvostolla on oikeus säätää lakeja, kaikista niistä asioista, joista Bahá’u’lláh itse ei antanut säädöstä. Se voi perua tai muuttaa säätämiään lakeja olosuhteiden muuttuessa, mikä tekee bahá’i-laeista joustavia ja pitää yhteisön kehityksen ajan tasalla.

Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston jäsenillä, kuten ei muidenkaan bahá’i- neuvostojen jäsenillä ole yksilöinä minkäänlaista valtaa tai eritysoikeuksia, vaikka heitä kunnioitetaan. Bahá’i-uskossa ei tunneta henkilöpalvontaa.


[muokkaa] Baha’i Kansainvälinen Yhteisö ja YK

Maailmanlaajuinen bahá’i-yhteisö hoitaa ulkoisia suhteitaan Bahá’i Kansainvälisen Yhteisön (BIC, Bahá’i International Community) toimiston kautta. Vuodesta 1948 se on toiminut kansainvälisenä ei-valtiollisena järjestönä YK:ssa. Vuodesta 1970 sillä on ollut neuvotteleva asema:

  • YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa (ECOSOC
  • YK:n lastenavun rahastossa (UNICEF).
  • BIC työskentelee myös Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa
  • Se on mukana YK:n ympäristöohjelmassa (UNEP).

Baha’i Kansainvälisen Yhteisön työtä hoitavat monet erityistoimistot. Niihin kuuluvat sihteeristö, YK-toimisto, tiedotustoimisto sekä naisten asemaa edistävä toimisto.

Haifassa, NEW Yorkissa, Genevessä, Pariisissa, Hong Kongissa, Lontoossa, Jerusalemissa ja Fidzi-saarilla olevien edustajiensa välityksellä nämä toimistot ovat mukana monissa hankkeissa, joihin kuuluvat ponnistelut edistää rauhantyötä, ihmisoikeuksia, kasvatusta, terveydenhuoltoa, luonnonsuojelua ja kestävää kehitystä sekä naisten asemaa. Monia näitä projekteja toteutetaan yhteistyössä kansallisten baha’i-yhteisöjen kanssa.

Kansainvälinen uutislehti One Country kertoo näistä hankkeista. http://www.onecountry.org

Baha’i Kansainvälinen Yhteisö tekee yhteistyötä myös monien kansainvälisesti vaikuttavien kansalaisjärjestöjen kanssa. Se on jäsen mm.:

  • Luonnon suojelu ja uskonto -verkostossa
  • Yhteinen tulevaisuutemme-keskuksessa
  • Koulutusta kaikille-verkostossa
  • Uskonto ja rauha-konferenssissa
  • Afrikan ruokapörssissä.


[muokkaa] Bahá’i-yhdyskuntaelämä

[muokkaa] Bahá’i-temppelit

Bahá’i-temppeleitä on toistaiseksi seitsemän, yksi kullakin mantereella, mutta myöhemmin niitä rakennetaan jokaiselle paikkakunnalle yhteisön henkisiksi keskuksiksi. Temppelit ovat avoinna kaikille ihmisille, niihin voidaan vetäytyä hiljentymään ja mietiskelemään. Temppeleissä ei pidetä rituaalisia Jumalanpalvelusmenoja.

Jokaisella temppelillä on yksilölliset piirteensä, mutta kukin täyttää tietyt yhtenevät arkkitehtoniset vaatimukset, temppeleissä tulee olla yhdeksän sivua, yhdeksän sisäänkäyntiä ja keskuskupoli.

[muokkaa] Yhdeksäntoistapäivänjuhla

Bahá’iden yhdyskuntaelämän keskipiste on yhdeksäntoistapäivänjuhla, jota vietetään kerran bahá’i-kuukaudessa. Juhla on tarkoitettu sekä aikuisille että lapsille. Vaikka juhlan ohjelma voidaan sovittaa erilaisten kulttuurien tarpeisiin, se sisältää aina kolme elementtiä: henkisen, hallinnollisen ja yhteisöllisen.

Henkisessä osassa luetaan otteita bahá’í-uskon ja muiden maailmanuskontojen pyhistä kirjoituksista. Hallinnollisessa osassa neuvotellaan hallintoon ja toimintaan liittyvistä asioista. Jokaisella paikalliseen yhdyskuntaan kuuluvalla bahá’illa on tällöin mahdollisuus vaikuttaa yhteisön toimintaan. Yhteisöllinen osa koostuu juhlaan järjestetystä kulttuuriohjelmasta ja keskinäisestä seurustelusta tarjoiluineen.

[muokkaa] Bahá’i-toiminnan rahoitus

Bahá’i-toiminta rahoitetaan yhteisön jäseniltä tulleilla lahjoituksilla. Bahá’u’lláh kieltää ottamasta vastaan lahjoituksia, jotka tulevat yhteisön ulkopuolelta.

Paikallisesta ja kansallisesta rahatilanteesta keskustellaan ja neuvotellaan yhdeksäntoista päivän juhlissa sekä neuvostojen kokouksissa. Bahá’ita rohkaistaan ylläpitämään bahá’i-rahastoa säännöllisin lahjoituksin, mutta jäseniltä tulevat lahjoitukset ovat kuitenkin täysin vapaaehtoisia ja kunkin jäsenen yksityisasia.

[muokkaa] Bahá’i-uskon opettaminen

Bahait opettavat uskoa muuttamalla asumaan alueille, missä sitä ei tunneta, järjestävät erilaisia julkisia keskustelutilaisuuksia ja pyrkivät pääsemään esille tiedotusvälineissä tarjotakseen bahá’i-uskon ratkaisuja ihmiskunnan erilaisiin ongelmiin.

Käännytystyö on kielletty.

Muuttaessaan uusille asuinalueille bahá’ista tulee osa ympäröivää yhteisöä. He osallistuvat sen toimintaan, mutta ovat silti sitoutuneet noudattamaan bahái-uskon periaatteita ja osallistuvat bahá’i-yhteisön elämään.


[muokkaa] Bahá’i-yhteisö: ykseys erilaisuudessa

Maailmanlaajuinen bahá’i-yhteisö on kulttuuritaustaltaan kenties planeetan värikkäin ihmisryhmä, mutta on samalla myös maailman yhdistynein organisaatio. Yhteisöön kuuluu jäseniä miltei kaikista uskontotaustoista: buddhalaisuudesta, kristinuskosta, hindulaisuudesta, juutalaisuudesta, islamista sekä zarathustralaisuudesta. Jotkut jäsenet ovat olleet ennen bahá’iksi tuloaan animisteja tai ateisteja.

  • Bahá’ita on maailmassa noin 6 miljoonaa.
  • Itsenäisiä maita, joissa bahá’i-usko toimii, on 190
  • Territorioita ja merentakaisia alusmaita on 46.
  • Maita, joissa on kansallisia tai alueellisia hallintoelimiä on 182
  • Paikallisia hallintoelimiä 12 000
  • Heimoja ja etnisiä ryhmiä, joiden jäseniä kuuluu maailmanlaajuiseen bahá’i-yhteisöön, on yli 2100
  • Bahá’i-kirjallisuutta on käännetty 802 kielelle
  • Suomessa bahá’ita on yli 700 ja he asuvat n. 60 paikkakunnalla.


[muokkaa] Bahá’i-vainot

Iranin bahá’i-yhdyskunta on Iranin suurin (350 000 jäsentä) uskonnollisista syistä vainottu vähemmistö. Bahá’it ovat kärsineet vainoista uskon perustamisesta lähtien. Islamilaisen vallankumouksen jälkeen vuonna 1979 vainot tulivat järjestelmällisiksi. Yli 200 bahá’ita on teloitettu sen jälkeen, useita satoja vangittu ja kymmeniltä tuhansilta on estetty työnteko ja toimeentulo, yrityksiä on lakkautettu, eläkkeet jäädytetty ja koulutusmahdollisuudet evätty. Iranin hallitus on kieltänyt bahá’iden hallintorakenteet ja pyhiä paikkoja ja hautausmaita on takavarikoitu tai tuhottu.

YK:n ihmisoikeuskomissio ja yleiskokous ovat julkaisemissaan vuosittaisissa päätöslauselmissa painostaneet Iranin hallitusta ottamaan huomioon kansainväliset ihmisoikeussopimukset kiinnittäen erityishuomiota bahá’iden tilanteeseen. Myös Euroopan parlamentti sekä monet kansalliset hallintoelimet ovat julkistaneet tuomitsevia päätöslauselmia koskien Iranin bahá’iden tilannetta.

[muokkaa] Kirjallisuus

Bábin kirjoittamia teoksia

  • Qayyúmu’l-Asma
  • Bayan

Bahá’u’lláhin kirjoittamia teoksia

  • Kitàb-i-Aqdas
  • Poimintoja Bahá’u’lláhin kirjoituksista
  • Bahá’u’lláhin Julistus
  • Kätketyt Sanat
  • Seitsemän laaksoa
  • Epistle to the Son of the Wolf
  • Tablets of Bahá’u’lláh
  • The Summons of the Lord of Hosts

’Abdu’l-Bahán kirjoittamia teoksia

  • Vastauksia Joihinkin Kysymyksiin
  • Jumalallisen suunnitelman muistiot
  • Puheita Pariisissa
  • The Secret of Divine Civilization
  • The Promulgation of Universal Peace
  • Memorials of the Faithful
  • ’Abdu’l_Bahán Viimeinen Tahto ja Testamentti

Shoghi Effendin kirjoittamia teoksia

  • God Passes By
  • The Promised Day is Come
  • The Advent of Divine Justice
  • Bahá’i Administration, Selected Messages 1922-1932


[muokkaa] Lähdekirjallisuus

William S. Hatcher, J. Douglas Martin: The Bahá’iFaith The Emerging Global Religion

Suomen Bahá’iden Kansallinen Henkinen Neuvosto: Bahá’i Katsaus bahá’i-uskoon

Shoghi Effendi, God Passes By

[muokkaa] Aiheesta muualla

http://www.bahai.fi/

http://www.bahai.org/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bab?/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bah%C3%A1%27u%27ll%C3%A1h/

http://fi.wikipedia.org/wiki/%27Abdu%27l-Bah%C3%A1/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Shoghi_Effendi/

[muokkaa] Lähteitä

  • Hämeen-Anttila, Jaakko : Islamin monimuotoisuus, Gaudeamus 1999 ^