Joonan kirja

Wikipedia

Raamatun kirjat

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. Kuninkaiden kirja
2. Kuninkaiden kirja
1. Aikakirja
2. Aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. Kirje korinttilaisille
2. Kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. Kirje tessalonikalaisille
2. Kirje tessalonikalaisille
1. Kirje Timoteukselle
2. Kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Joonan kirja (hepreaksi ‏ספר יונה‎, Sefer Yona) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 32. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin neljästoista kirja. Kirja kertoo kertomuksen vastentahtoisesta profeetasta, josta tulee yksi koko Raamatun tehokkaimmista profeetoista.

Kirjan kertomusta on kautta historian tulkittu hyvin monella eri tavalla, ja se on inspiroinut myös useita lastensatuja.

[muokkaa] Historia

Joona saarnaa Ninivessä (Gustave Doré)
Suurenna
Joona saarnaa Ninivessä (Gustave Doré)

Kertomuksen päähenkilö Joona, Amittain poika, eli kuningas Jerobeam II:n aikana (786-746 eaa). Joona mainitaan muualla vain kerran Toisessa kuninkaiden kirjassa (2 Kun. 14:25).

Historialliselta taustaltaan kirja sijoittuu Joonan aikaan 700-600 -luvuille eaa. ja uskonnolliselta ja yhteiskunnalliselta taustaltaan 500-300 -luvuille eaa. Näin se rinnastuu Jesajan kirjan viimeisten osien (niin sanotun Deuterojesajan) aikaan, jolloin Israelille annettiin huomattava osa Jahven valtakunnan levittämisessä pakanoiden pariin. Nämä seikat ovat saaneet jotkut tutkijat ajattelemaan, että itse kirja kirjoitettiin todennäköisesti pakkosiirtolaisuuden jälkeisenä aikana, vuoden 530 eaa. jälkeen, ja että se perustuu suulliseen perimätietoon, joka on peräisin 700-luvulta eaa.

Joona oli kotoisin Gath-hepherin kaupungista, nykyisestä el-Meshedistä, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Nasaretista. Kaupunki sijaitse siis pakkosiirtolaisuutta edeltäneessä Israelin kuningaskunnassa ja Jeesuksen ajan Galileassa.

Kirjassa esiintyvä Ninive oli muinaisen Assyrian pääkaupunki, joka kukistui Medesille vuonna 612 eaa. Kirja itse kutsuu Niniveä "suureksi kaupungiksi", mikä viittaa todennäköisesti sen vaurauteen, mutta mahdollisesti myös kokoon. Koska kirja olettaa kaupungin olevan olemassa ja säästyneen tuholta, se saattaa perustua vanhempaan 700-600 -luvuilta olevaan traditioon. Assyria oli usein sodassa Israelin kanssa, ja otti israelilaiset vangeiksi 722-721 eaa. Assyrian painostus Israelia vastaan voidaan nähdä hyvin Nahumin kirjan katkerissa profetioissa.

Joonan kirja luetaan pieniin profeetoihin siksi, että se oli alun perin sijoitettu muiden pienten profeetoiden joukkoon samalla kirjakäärölle. Päinvastoin kuin muut profeetalliset kirjat, Joonan kirja ei kuitenkaan ole selonteko profeetan Israelin kansalle julistamista sanoista.

[muokkaa] Sisältö

Valas on heittänyt Joonan maihin (Gustave Doré)
Suurenna
Valas on heittänyt Joonan maihin (Gustave Doré)

Joonan kirja on ennen kaikkea kertomus Jumalan luonteesta. Se voidaan jakaa neljään osaan sen neljän luvun mukaan: 1) Jumalan kaikkivaltius, 2) Jumalan suorittama pelastus, 3) Jumalan armo, ja 4) Jumalan oikeudenmukaisuus. Se voidaan jaotella myös seuraavalla tavalla:

  • Jumalan ensimmäinen käsky ja Joonan kapinointi sitä vastaan.
  • Jumalan suorittama Joonan pelastaminen ja Joonan kiitosrukous.
  • Jumalan toinen käsky ja Joonan tottelevaisuus.
  • Jumalan suorittama Niniven palastaminen ja Joonan valitus kiittämättömyydestä.

Kirjan juoni on melko suoraviivainen, vaikkakin ironian käyttö muuttaa tapahtumien suuntaa odottamattomasti. Kertomus keskittyy Joonan ja Jumalan väliseen konfliktiin. Jumala kutsuu Joonan julistamaan tuomiota Niniven kaupungille kaupungin pahojen tekojen vuoksi. Joona vastustelee, ja yrittää paeta Tarsisiin laivalla. Jumala nostattaa suuren myrskyn. Merimiehet pelästyvät ja huutavat avuksi jumaliaan. He heittävät arpaa saadakseen selville, kenen syytä myrsky on. Arpa lankeaa Joonalle, ja hänet heitetään mereen hänen omasta kehotuksestaan.

Seurauksena myrsky tyyntyy, mutta suuri kala nielaisee Joonan Jumalan lähettämänä. Joona on kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä. Joona rukoilee ja kiittää Jumalaa. Kala oksentaa Joonan maihin. Hän saa uuden käskyn saarnata Ninivessä, että kaupunki hävitetään neljänkymmenen päivän päästä. Niniveläiset uskovat Joonaa, ja aloittavat paaston ja pukeutuvat säkkeihin. Jumala armahtaa kaupungin.

Lopussa Joona syyttää Jumalaa ja selittää paenneensa siksi, että tiesi Jumalan kuitenkin olevan armahtavainen. Lopussa Jumala opettaa Joonaa armahtavaisuudesta esittämällä vertauksen.

Kirjoittajan ironia näkyy muun muassa siinä, että Joonasta tulee kaikkein menestyksekkäin profeetta. Yleensä kukaan profeetoista, edes suurista ja kuuluisista, ei saanut kansaa kääntymään. Joona, joka yritti ensin paeta, saa melko helposti 120 000 ihmistä katumaan ja kääntymään Jumalan puoleen.

[muokkaa] Aiheesta muualla