De Leaun perheen tapaus
Wikipedia
De Leaun perheen tapauksella tarkoitetaan Yhdysvalloissa 1930-luvulla tapahtunutta kummitustapausta, josta raportoitiin tarkasti Journal of the American Society for Psychical Research -lehdessä. Perheen vaimon Esther De Leaun kertomuksesta käy ilmi, että aaveeksi tulkitut ilmiöt vaikuttivat pahantahtoisilta. Tilanne sai lopulta perheen muuttamaan talosta.
De Leaun perhe oli muuttanut vasta uuteen taloon, koska edellisen talon puutarhassa ei ollut vähääkään varjoa heidän kolmelle leikki-ikäiselle lapselleen. Vastahakoisesti pastori De Leau hankki uuden asunnon, mutta totesi ärsyyntyneenä vaimon löytävän tusinan verran vikoja tästäkin talosta. Vaimo kuitenkin vannoi, ettei sanoisi ainuttakaan pahaa sanaa talosta, vaikka siitä löytäisikin vikaa.
Muuttopäivänä perheen lapsi Ernie De Leau kieltäytyi leikkimästä eräässä makuuhuoneista, julistaen äidilleen: "En pidä tuosta huoneesta. Komerossa on kammotus.", tarkoittaen kammotuksella kummitusta. Esther käski lasta lopettamaan leikkimisen, mutta Ernie kieltäytyi ehdottomasti menemästä huoneeseen yksinään. Esther jätti kuitenkin mainitsematta asiasta pojan isälle, koska oli päättänyt pidättäytyä valittamasta talosta.
Muutaman viikon kuluttua Esther alkoi aistia uhkaavia tunnelmia talossa. Pastori De Leaun ollessa työtehtävissään vaimo tunsi, että jotain kauhistuttavaa on ilmassa. Se tuli huvimajan alla olevasta kannellisesta vesisäiliöstä jatkaen kulkuaan verannan katolle ja yläkerran eteisaulaan. Esther kuvailee artikkelissaan aaveen läsnäoloa seuraavasti: "Päivästä päivään ja viikosta viikkoon tunnelma tiivistyi ja muuttui yhä karmeammaksi. Illan tunteina tuo tunne voimistui, kunnes saatoin ajoittaa täsmällisesti sen tulon - tasan kello 10 illalla paholainen odotti minua eteisaulassa. Näyn voimistuessa ja kummituksen vihamielisyyden kasvaessa "näin" sen yhä selvemmin - pitkän, tumman, kasvottoman olion."
Esther rukoili useita kertoja päivässä ja asetti Raamattuja ympäri taloa. Vaikka Esther ei aluksi maininnutkaan miehelleen kokemistaan asioista, oli selvää että tämäkin oli tuntenut jotain: hän laudoitti huvimajan täysin mitättömästä syystä ja nukkui huonosti.
Kerran pastorin lähtiessä kolmen päivän kirkolliseen kokoukseen hän joutui omituisen pakon valtaamana ajamaan koko yön päästäkseen takaisin kotiin. Hän löysi vaimonsa ja lapsensa yhteen painautuneina ja kauhistuneina alakerran huoneesta. He olivat asettaneet Raamatun jokaiselle alakertaan johtavalle porrasaskelmalle. Tapauksen jälkeen Esther kertoi miehelleen kokemuksistaan ja peloistaan, ja heidän verratessaan muistiinpanojaan ne osuivat kohta kohdalta yksiin. Pariskunta päätti muuttaa heti, kun uusi asunto löytyisi. Asuntoyhtiö suostui peruuttamaan vuokrasopimuksen ja perhe löysi uuden kodin muutaman päivän kuluttua.
Muuttopäivää edeltäneenä iltana pastori oli pakkaamassa kirjojaan yläkerran työhuoneessa. Vaimo odotti peloissaan alakerrassa. Yhtäkkiä miehen askelten äänet katosivat. Estherin kirjoituksen mukaan "kauhu, pelko ja uhka täyttivät talon hyökyaallon lailla". Pastori ryntäsi alakertaan kalpeana ja henkeään haukkoen: "Luojani, nyt se piru on työhuoneessani.". Hän odotti aamunkoittoon ennen kuin uskalsi palata pakkaamaan loput tavaransa. De Leaut jättivät talon samana aamuna - asuttuaan siellä vain neljä kuukautta.