Iittala

Wikipedia

Kalvolan kunnan keskustaajaman nimi on myös Iittala.
'
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1881
Toimitusjohtaja
Kotipaikka
Liikevaihto 168 miljoonaa euroa (2004)
Henkilökuntaa 1 356
Kotisivu www.iittala.fi
Simaa Iittalan Stella-lasissa (design Elina Joensuu 1995)
Suurenna
Simaa Iittalan Stella-lasissa (design Elina Joensuu 1995)

Iittala (iittala oy ab) on kodintuotteita kuten astioita, aterimia ja koriste-esineitä valmistava ja markkinoiva yritys.

Iittala-ryhmän (Iittala Group) tuotemerkkejä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ovat Arabia, Hackman, Iittala, BodaNova, Höganäs Keramik, Rörstrand ja Høyang-Polaris.

Kansainvälisillä markkinoilla yritys keskittyy Iittala-tuotemerkin kehittämiseen. Iittala oli aiemmin osa Hackmania. Nykyään Iittalan omistaa toimiva johto yhdessä ABN AMRO Capitalin kanssa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Iittalan historia

Lasitehdas perustettiin vuonna 1881. Perustajana oli ruotsalainen Petrus Magnus Abrahamsson. Alussa työvoima tuotiin Ruotsista, sillä Suomesta ei tuolloin vielä löytynyt juuri lainkaan lasinpuhalluksen taitajia.

Vuodesta 1917 omistajana oli A. Ahlström Osakeyhtiö, joka omisti myös Karhulan lasitehtaan. Nämä muodostivat yhdessä Karhula-Iittalan lasitehtaan aina 1950-luvulle asti.

Alussa tehdas valmisti enimmäkseen apteekkilasia, pulloja ja öljylamppulaseja, mutta myös jonkin verran talouslasia.

1920- ja 30-lukujen perinteisten, taidokkaasti hiottujen hienostolasien hallitseman kauden jälkeen Iittala alkoi vähitellen panostaa uuteen muotoiluun ja Iittalasta alkoi muodostua lasitaiteen ja -teollisuuden edelläkävijä. Ensimmäisiä pioneeriaskeleita olivat suurta kansainvälistä suosiota osakseen saaneet Aino Aallon "Aino Aalto"-lasisto sekä Alvar Aallon vuonna 1936 suunnittelema Aalto-maljakko.

Toisen maailmansodan aikana tuotanto oli pitkiä aikoja pysähdyksissä raaka-aine- ja työvoimapulan vuoksi. Tuotanto saatiin jälleen käyntiin vuonna 1946. Tuolloin tehdas oli päässyt ränsistymään pahoin.

Sodan jälkeen Iittala oli menestyvä ja kasvava yritys aina 1970-luvun öljykriisin ajoille saakka. Tuolloin alkoivat irtisanomiset sekä tuotannon supistukset jotka jatkuivat aina 1980-luvulle asti.

Vuonna 1987 A. Ahlström Osakeyhtiö myi Iittalan lasitehtaan Wärtsilä Oy:lle, joka omisti ennestään Nuutajärven lasitehtaan Urjalassa. Iittala yhdistettiin Nuutajärven lasitehtaan kanssa Iittala-Nuutjärvi Oy:ksi. Tämän yrityksen osti vuonna 1990 Hackman Oy. Vuodesta 2003 on toiminut iittala oy ab. Vuonna 2004 se siirtyi toimivan johdon ja ABN AMRO Capitalin omistukseen.

[muokkaa] Vuosilukuja

  • 1726 Rörstrand perustettiin Tukholmaan kuningas Fredrik I kehotuksesta
  • 1790 saksalainen Johan Friedrich Hackman perusti kauppahuoneen Viipuriin
  • 1793 Kapteeni Jacob Wilhelm De Pont & Harald Furuhjelm perustivat Nuutajärven lasipruukin
  • 1873 Rörstrand perusti Arabian tehtaan Helsinkiin
  • 1876 Hackman aterin- ja hienotaetehdas Nurmeen, Viipurin lähelle
  • 1881 P.M. Abrahamsson perusti Iittalaan lasitehdataan
  • 1891 Aterintuotanto käynnistyi Sorsakoskella
  • 1909 Höganäs Keramik perustettiin. Tunnettiin aluksi nimellä Andersson&Johansson
  • 1920 Høyang-Polaris perustettiin
  • 1971 BodaNova perustettiin
  • 1956 Professori Timo Sarpaneva suunnitteli Iittalan tuotemerkin
  • 1989 Hackman osti Høyang-Polaris -tehtaan Norjasta
  • 1990 Hackman osti Arabian, Rörstrand-Gustavsbergin ja Iittala-Nuutajärven, syntyi Hackman Tabletop
  • 1994 Hackman Housewares ja Hackman Tabletop yhdistyivät, syntyi Hackman Designor
  • 2002 Kansainvälisen Iittala-brändin ja -valikoiman lanseeraus. Designor osti BodaNova-Höganäs Keramik AB:n Ruotsista
  • 2003 iittala oy ab yrityksen nimeksi
  • 2004 italialainen keittiölaitevalmistaja Ali Group (Alifin Oy) osti Iittalan omistavan Hackman Oyj Abp:n ja ilmoitti luopuvansa Iittalan omistuksesta. Hackmanin osake ja sen mukana Iittala poistui Helsingin Pörssin päälistalta
  • 2004 Iittala siirtyi toimivan johdon ja ABN AMRO Capitalin omistukseen

[muokkaa] Lasimuseot

Iittalan lasimuseo perustettiin tehtaan yhteyteen vuonna 1971. Iittalan Lasimuseo, Nuutajärven Lasimuseo, Arabian museo, Rörstrandin museo sekä Aterinmuseo tallettavat ja tutkivat Arabian, Hackmanin, Iittalan ja Rörstrandin historiaa.

[muokkaa] Tuotantolaitoksia

[muokkaa] Tuotanto ja muotoilijat

Iittalan palveluksessa on työskennellyt joukko kuuluisia muotoilijoita kuten:

[muokkaa] Tunnetuimpia lasiesineitä ja lasistoja muotoilijoineen

Iittalan astioita. Kaj Franckin suunnittelemalla Teema-lautasella etualalla Aino Aalto-lasi ja Kerttu Nurmisen Verna-lasi, takana Kaj Franckin Teema-sarjan juomalasi
Suurenna
Iittalan astioita. Kaj Franckin suunnittelemalla Teema-lautasella etualalla Aino Aalto-lasi ja Kerttu Nurmisen Verna-lasi, takana Kaj Franckin Teema-sarjan juomalasi

1932

  • Aino Aalto: "Aino Aalto"-lasisto

1936

1940- ja 1950-luku

  • Göran Hongell: "Aarne"-lasisto
  • Kaj Franck: "Kartio"-lasisto
  • Tapio Wirkkala: "Tapio"-lasisto, "Kantarelli"-maljakko
  • Timo Sarpaneva: "Tsaikka"-lasit, "Orkidea"-maljakko, "Hiidenkirnu"-koriste-esinesarja.

1960- ja 1970-luku

  • Tapio Wirkkala: "Gaissa"- ja "Ultima Thule"-lasistot
  • Valto Kokko: "Otso"-lasit
  • Jorma Vennola: "Paula"-lasi
  • Oiva Toikka: "Birds"-koristelintusarja (ensimmäiset mallit 1973, uusia malleja vuosittain)

1980-luku

  • Heikki Orvola: "Kivi"-lämpökynttiläpidike
  • Timo Sarpaneva: "Kolibri"

1990- ja 2000-luku

  • Kerttu Nurminen: "Verna"-lasisto
  • Alfredo Häberli: "Essence"- ja "Senta"-lasistot
  • Björn Dahlström: "HotCool"-lasit

Lasin ohella Iittalan tuoteperheeseen kuuluu nykyään aterimia ja ruoanvalmistusvälineitä sekä keramiikkaa, kuten Kaj Franckin "Teema" ja Stefan Lindforsin "Ego". Alvar Aallon suunnittelema Aalto-maljakko on edelleenkin tuotannossa.

[muokkaa] Triviaa

Iittalan logo "i" punaisessa pallossa on Timo Sarpanevan suunnittelema.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä