Anders Chydenius
Wikipedia
Anders Chydenius (26. helmikuuta 1729, Sotkamo – 1. helmikuuta 1803, Kokkola) oli suomalainen valistusajattelija, pappi, poliitikko ja pohjoismaisen klassisen liberalismin tärkein hahmo ja taloustieteen isä. Hänen voidaan nähdä myös edustaneen vahvasti valistusajan periaatteita Suomessa.
Anders Chydeniuksen pääteoksena pidetään taloudellisen liberalismin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten perusteiden esitystä Kansallinen voitto (1765, alkukielellä ruotsiksi Den Nationalle Winsten), jonka hän julkaisi toimiessaan ensimmäistä kertaa valtiopäiväedustajana myssyiksi kutsutussa silloisessa puolueessa (toinen valtiopäiväpuolue oli konservatiivinen "hatut"). Teoksen aatehistoriallista merkitystä korostaa se, että teoksessa Chydenius esittää Adam Smithin näkymätöntä kättä vastaavan teoriansa, vaikka Smithin taloudellisen liberalismin kansainvälisesti tunnetumpi merkkiteos Kansakuntien varallisuus ilmestyi vasta 11 vuotta myöhemmin, 1776.
Ennen kaikkea Chydenius keskittyi liberaaleilla kirjoituksillaan hyökkäämään silloin valloilla ollutta merkantilismia, merkantilistista valloituspolitiikkaa, konservatismia, protektionismia sekä etuoikeusyhteiskuntaa vastaan. Hänen mielestään valtion virkoja ei pitänyt voida ostaa, eikä valtion tullut asettaa millekään säädylle minkäänlaisia rajoituksia tai etuoikeuksia. Hän kritisoi papistoa, aatelistoa, virkamiehiä ja muita etuoikeutettuja, todeten heidän elävän talonpoikien työstä, pyrkien kääntämään keskustelun talonpoikien asemasta pikemminkin keskusteluksi etuoikeutettujen asemasta. Vallalla olevan käsityksen mukaan talonpojat ja työväestö piti pitää köyhinä, jotta he eivät laiskottelisi. Chydenius osoitti, että päinvastoin työntekijät eivät ole laiskureita, jotka pitää pakottaa tekemään valtio rikkaiksi, vaan elinvoimaisia yksilöitä, jotka vapaina omaa onneaan tavoitellessaan hyödyttäisivät myös muita. He olivat jopa parempia kuin työväestön veroilla ja etuoikeuksilla elävät ylemmät säädyt.
"Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut."
Chydeniuksen valtiopäivätyön saavutuksiin luetaan painovapauden toteutuminen Ruotsissa 1766 ja rajoitetun uskonvapauden myöntäminen ulkomaalaisille 1791, mistä kuningas Kustaa III:n kerrotaan sanoneen: "Kyllä minäkin olen rohkea mies, mutta koskaan en olisi uskaltanut tehdä sitä, minkä Chydenius teki". Tosin Chydeniuksen tavoitteena oli laajempi uskonvapaus. Painovapauttakin rajoitettiin myöhemmin mutta vain osittain. Siitä tuli laajempi kuin missään muualla maailmassa, edes Englannissa, vaikkei sensuuri täysin poistunutkaan. Se myös muodosti perustan sille, mikä nyt tunnetaan "pohjoismaisena julkisuusperiaatteena".
Chydenius sai myös alennettua tukiaisia, kevennettyä verotusta, vähennettyä byrokratiaa, lisättyä hallinnon avoimuutta ja demokratiaa sekä vähennettyä rahapolitiikan aktiivisuutta. Chydenius onnistui myös vapauttamaan sääntelystä monia Suomenlahden rannikkokaupunkeja. Hänen toimintansa mahdollisti Ruotsissa 1719-1772 vallinnut poikkeuksellinen vapaudenaika, jona maa toisena maailmassa siirtyi itsevaltiudesta parlamentarismiin kauppakumppaninsa Englannin mallin mukaan.
Chydenius oli johdonmukaisen liberaali. Hän kannatti rauhaa, vaati täyttä ja loukkaamatonta maanomistusoikeutta, halusi antaa pakolaisille suojan ja talonpojille ja käsityöläisille oikeuden myydä tuotteitaan milloin ja missä tahansa. Hän vastusti hintojen ja palkkojen sääntelyä ja työpakkoa sekä vaati työntekijöille oikeutta valita työnantajansa. Vähäasutuksisen Lapin pelastukseksi hän ehdotti sen muuttamista yövartijavaltioksi.
"- - vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi." [1]
Näin radikaaleja ehdotuksia ei kuitenkaan toteutettu. Lopulta Chydeniuksen oma myssypuoluekin nousi häntä vastaan hänen tuomittuaan sen talouskeplottelut. Hänet voitiin sulkea pois valtiopäiviltä perusteena "säätyjen tekemän päätöksen arvostelu", koska hänen läpi ajamansa painovapauslaki (eli sensuurin poisto) ei ollut vielä ehtinyt tulla voimaan.
Chydenius sai myös seuraajia ja hänen katsotaan olleen merkittävin tekijä siihen, että näiden vaikutuksesta Ruotsi vähitellen liberalisoitui 1800-luvulla. Suomessa vastaava kehitys tapahtui vasta Leo Mechelinin ja nuorsuomalaisten myötä, vaikka ylsikin joissain suhteissa pidemmälle.
Vuonna 1986 käyttöön tulleen viimeisen markka-arvoisen suomalaisen setelisarjan suurimman eli 1000 markan setelin etusivun kuva-aiheena oli Anders Chydeniuksen muotokuva, taustalla Suomenlinnan kuninkaanportti sekä purjelaiva. Tämä viittaa mm. Chydeniuksen toimintaan ulkomaankauppaoikeuksien myöntämiseksi Pohjanmaan kaupungeille valtiopäivillä 1765–1766.
Chydenius oli myös aloitteellinen monilla muilla aloilla, käynnisti väestön rokottamisen isorokkoa vastaan, oli kirjastojen perustamisen uranuurtaja, taitava silmäkirurgi, hoiti niin kansan ruumista kuin sieluakin, perusti orkesterin, teki lukuisia keksintöjä ja eri alojen tieteellistä tutkimusta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Anders Chydenius -säätiö
- Anders Chydeniuksen esittely vapaasana.net-sivuilla
- Juha Manninen: Anders Chydenius - suomalaisen valistuksen ajankohtainen perintö Euroopan Unionissa — Liittää Chydeniuksen aatehistorialliseen ympäristöönsä ja kertoo hänen saaneen vaikutteita mm. suomalaiselta Peter Forsskålilta, Johan Arckenholtzilta, Samuel Pufendorfilta, Carl von Linnélta ja John Lockelta
- Arno Forsius: Anders Chydenius — pappi ja valistusmies terveydenhuollon tehtävissä
- Kansallisbibliografia