Joensuun puistot

Wikipedia

Joensuun lukuisat puistot luovat kaupungista viihtyisän ja vihreän paikan. Lähes kaikkia puistot vilkkaassa käytössä talvellakin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Keskustan puistot

[muokkaa] Vapaudenpuisto

Vapaudenpuisto (vuoteen 1920 Nelikulmapuisto [1]) on Joensuun "virallinen puisto". Se on aivan ydinkeskustassa: kaupungintalon ja torin välissä ja osaa taidemuseolle johtavaa keskusta-akselia. Puistossa on Vapaudenpatsas (Yrjö Liipola, 1923) ja Antin ahven -suihkulähde (Lauri Leppänen, 1949).

Puistossa ylioppilaat kokoontuvat lakkiaispäivänä päivällä, ja he marssivat sieltä sankarihaudoille. Kaupungin suuri joulukuusi pystytetään joulukuussa Vapaudenpuistoon.

Puiston ainoa rakennus on vuolukivipintainen yleisö-wc (2005).

[muokkaa] Rantapuisto, Elielinpuisto ja Kanavapuisto

Pielisjoen rannalla oleva Rantapuisto alkaa kaupungintalolta, Elielinpuistosta ja jatkuu alajuoksun suuntaan. Papinkadun päässä on Merenkulun muistomerkki (Jouko Solonen, 1968).

Puistossa oli 1990-luvulla suosittuja puistokirpputoreja. Kalamarkkinat pidetään Rantapuistossa keväisin ja syksyisin. Rantapuistossa on mukulakivisen Elielinkujan päässä ravintolalaiva Elina ja matkustajasatamassa kesäravintola Tuulaaki.

Joulukuussa 2006 valmistui [2] rantaan ns. promenaadilaituri, yli 200 metriä pitkä puinen kävelylaituri, jossa on yhtä pitkä puupenkki. Puistosta on tarkoitus tehdä viihtyisiä ja monipuolinen virkistys- ja kokoontumispaikka. Sataman lähellä on laattapintaiden taideaukio, jonka viereen tulee keväällä 2007 teräspitsinen taideteos. Puistoremontin muutkin viimeistelytyöt valmistuvat keväällä 2007.

Puisto jatkuu kaupungintalolta joen rantaa ylöspäin Kanavapuistona. Puistossa on lasten leikkipaikka ja Maiju Lassilan muistomerkki Kolmijakoinen muusa (Nina Terno, 1973). Paloaseman edustalla oleva alue on Pötkänniemi, jossa on mattolaituri, pysäköintialue. Ennen rautatiesiltaa on ABC-aseman venelaituri.

[muokkaa] Keskuspuisto

Keskuspuisto on pieni, neljänneskorttelin kokoinen alue Pankkitalon ja taidemuseon välissä. Puistossa pidetään kesäisin yhteislauluiltoja. Puistoalue pieneni, kun Pankkitalon pysäköintialuetta laajennettiin 1990-luvulla.

[muokkaa] Ystävyydenpuisto

Ystävyydenpuisto sijaitsee Urheilutalon ja yliopiston välissä, pääkirjaston edustalla. Puistossa on monipuolinen lasten leikkipaikka ja kilometriviitat Joensuun ystävyyskaupunkeihin, mistä puisto on saanut nimensä.

[muokkaa] Jääkäripuisto eli Kolmiopuisto

Rantakadun ja Torikadun alkupäässä sijaitseva kolmikulmainen puisto nimitettiin Jääkäripuistoksi, kun sinne pystytettiin Suomen sodan aikaista Karjalan jääkäriä esittävä Jääkäripatsas (Erkki Eronen, 1998). Lasten leikkipaikka on monipuolinen.

[muokkaa] Ristinpuisto

Ortodoksisen kirkon takainen puisto on nimeltään Ristinpuisto. Puistossa on iso leikkikenttä, ja talvella puiston mäessä saa pitkät liu'ut. Puisto on ortodoksisen päiväkoti Pääskyn leikkipaikkana. Puistoon aiottiin sijoittaa Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki 1990-luvun alussa, mutta asukkaat vastustivat sitä, koska se olisi pienentänyt vapaassa käytössä olevan puistoalueen pinta-alaa, ja muistomerkki saikin paikan hautausmaan vierestä.

[muokkaa] Kirkkopuisto

Luterilaisen kirkon ympärillä oleva puisto ja sen laaja, etelään viettävä nurmikko on kesäisin suosittu piknik-paikka. Vanhat petäjät tarjoavat vilpoisia varjopaikkoja. Puistossa pelataan frisbeetä, petangueta ja jalkapalloa. Talvella puiston rinne on keskustan vilkkain pulkkamäki. Puisto rajoittuu Koivuniemen kenttään. Puistoalue pieneni vuonna 2004, kun Papinkadun laitaan tehtiin kirkon uusi parkkipaikka. Asukkaat valittivat parkkipaikasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Puistossa on Joensuun seurakunnan ensimmäisen ja toisen väliaikaisen kirkon muistomerkki (Veikko Jalava, 1953).

[muokkaa] Vekarapuisto

Länsikadun varrella, Vesikon edustalla oleva lasten leikkipuisto on Vekarapuisto. Se tunnetaan myös Naskalin puistona, puistossa olevan päiväkerhotalon Naskalin mukaan. Puistoon on rakennettu pieniä kumpareita; puisto valmistui nykymuotoonsa Lasten vuonna 1979.

[muokkaa] Eteläpuisto, Koivuniemi

Eteläkadun eteläpuolella olevassa Hasanniemeen jatkuvassa puistossa on koirien ulkoilupuisto. Puisto rajoittuu Pielisjokeen. Puiston nimenä on myös Koivuniemi, aikaisemmin se oli Rättiniemi. Puistossa pidettiin kesäisin lampaita 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.

[muokkaa] Kanervalan ja Otsolan puistoja

Ilvespuisto sijaitsee Ilveksenkadun ja Länsikadun välissä, Jänönpuisto Otsonkadun varrella. Puistot syntyivät vuoden 1947 asemakaavan myötä.

Vuokonpuistossa Matarakadun ja Vanamokadun välissä on urheilukenttä.

[muokkaa] Rantakylän ja Utran puistoja

Koillispuisto on laaja alue, joka käsittää muun muassa pientaloalueen, urheilukenttiä, koirapuiston ja ulkoilualueen.

Paulapuisto Rantakylän ostoskeskuksen lähellä. Sen lähellä on liikennepuisto Pataluodon ja Latolankadun välissä

Ollilantien puisto.

Kaakkurintien lähileikkipaikka.

Airotien, Kölitien, Kaaritien, Laurinpuistikon, Aaponpuistikon, Timonpuistikon, Huopaajantien, Hankaintien leikkipaikat.

Ahdinpuisto Utran koulun vieressä on puisto, jonka suunnitteluun Utran koulun lapset ovat osallistuneet.

[muokkaa] Niinivaaran, Pentttilän, Hukanhaudan ja Karsikon puistoja

Joen rannalla hotelli Kimmelin takana oleva Sirkkalanpuisto on melko vähän käytetty laaja alue, mm. siksi, että sitä luullaan Kimmelin pihaksi. Kesällä 2006 siellä oli ympäristötaidenäyttely Joen 3. ulottuvuus. Puiston paikalle suunniteltiin 1970-luvulla teatteri- ja konserttitaloa.

Tiaisenpuisto on rajakapteeni Olli Tiaiselle nimetty puisto Tiaisenkadun ja Tikkamäentien kulmauksessa. Puistossa on Olli Tiaisen muistopatsas (Bertel Jung, 1932).

Kirjurinkadun puistossa pidetään alueen asukasjuhlat.

Niinivaaran vesitorninpuistossa Pielisensuun kirkon takana on vanha vesitorni.

Penttilän Mäntylän alueella oleva Aarnialanpuisto tunnetaan komeista hongistaan.

Muita puistoja: Lakkapuistikon ja Vesitorninpuiston lähileikkipaikka. Kissamäen Innanpuisto.

[muokkaa] Linnunlahden ja Noljakan puistoja

Kasvitieteellinen puisto on perustettu puulajipuistoksi eli arboretumiksi. Sen keskus on Botania. Puisto ulottuu Linnunniemestä Siilaisenpuron pohjoisrannalle ja rajautuu Heinäpurontien itäpuolisiin korttelialueisiin, kasvitieteellisen puutarhan alueeseen ja Pyhäselkään. Pinta-ala on noin 71 ha.

Siirtolapuutarhan puistossa on leikkipaikka.

Martinpuisto ulottuu Mehtimäeltä Siilaisenpurolle.

[muokkaa] Marjalan puistoja

Marjalassa bunkkerinmuseon alue nimettiin Veteraanipuistoksi vuonna 2003.

Peikkopuistossa on leikkipaikka ja aikuisten puutarhakeinu.

[muokkaa] Koirapuistot

Joensuun koirapuistot ovat muun muassa Koivuniemessä (aidattu 2005), Rantakylän Koillispuistossa (aidattu 2005), Niinivaaranpuistossa (aidattu 2006), Siilaisella ja Penttilässä Villanpuistossa.

[muokkaa] Lähteet

  1. Joensuun kaupungin historia II-IV, s. 179
  2. Karjalainen 16.12.2006