Hämähäkkieläimet
Wikipedia
Hämähäkkieläimet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
Lahkot | ||||||
|
Hämähäkkieläimet (Arachnida) ovat eräs niveljalkaisten (Arthropoda) luokka.
Hämähäkkieläimillä niveljalkaisten kaksiosainen eli biraminen rakenne on kehittynyt niin, että keskiruumiissa kidukset ovat kadonneet raajojen kehittyessä kun taas takaruumiissa raajat ovat kadonneet kidusten kehittyessä. Hämähäkkieläimet siis hengittävät kiduksilla, toisin kuin hyönteiset. Hämähäkkieläimillä ei myöskään ole koskaan siipiä tai tuntosarvia, kuten hyönteisillä. Tyypillisesti hämähäkkieläimillä on 4 raajaparia, eli yhteensä 8 jalkaa.
Kuten hyönteisilläkin, hämähäkkieläimillä elimistöä suojaa kitiinistä koostuva ulkoinen tukiranka. Kaikille hämähäkkieläimille yhteinen taksonominen piirre on erityinen raajarakenne, leukakoukku eli kelikeri. Hämähäkkieläimiin voidaan myös viitata nimellä leukakoukulliset (Chelicerata). Leukakoukku on raajasta kehittynyt suuosa, jossa raajan päässä on yleensä ontto koukku. Sitä kautta hämähäkkieläin ruiskuttaa ruoansulatusnestettä ruokaansa. Hämähäkkieläimillä on yleensä useampi kuin kaksi verkkosilmää sekä useita pistesilmiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lahkot
Hämähäkkieläimiin kuuluvia lahkoja ovat mm.
[muokkaa] Hämähäkit (Araneae)
Hämähäkeille tyypillinen piirre on taito kehrätä seittiä, josta ne kutovat taidokkaasti verkkoja. Verkoilla hämähäkit pyydystävät saaliinsa. Osa hämähäkeistä ei kudo verkkoja, vaan pyydystää saaliinsa juoksemalla.
[muokkaa] Lukit (Opiliones)
Lukit muistuttavat ulkoisesti suuresti hämähäkkejä. Niillä on usein erityisen pitkät jalat. Lukit eivät kudo seittejä.
[muokkaa] Punkit (Acari)
Punkit ovat pieniä, harvoin yli 2 mm pidempiä hämähäkkieläimiä. Suuri osa niistä on loisia tai puoliloisia ja ne käyttävät ravinnokseen eläinten ja kasvien nesteitä.
[muokkaa] Skorpionit (Scorpiones)
Skorpionien tunnusmerkkejä ovat sakset sekä takaruumiin myrkkypistin. Myrkkypistin on kehittynyt takaruumiin viimeisestä jaokkeesta eli telsonista. Skorpionien sakset ovat kehittyneet huulirihmoista eli palpeista. Niiden lisäksi skorpioneilla ovat myös luokalle tyypilliset leukakoukut.
[muokkaa] Valeskorpionit (Pseudoscorpionida)
Tämän lahkon lajeja on maastamme tavattu 17 lajia. Tunnetuin lienee pieni, varsinkin usein asunnoissa tavattava kirjaskorpioni (Chelifer cancroides). Luonnossa tavattavat lajit elävät erityisesti sammalissa, karikkeessa ja puiden kuoren alla.