Helsingin ilmatorjunta

Wikipedia

Tämä artikkeli sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Helsingin suurpommitukset kanssa, ja ne pitäisi yhdistää.
Suomalaista luutnanttia tilannehuoneessa kuvaava malli Ilmatorjuntamuseossa
Suurenna
Suomalaista luutnanttia tilannehuoneessa kuvaava malli Ilmatorjuntamuseossa


Valonheittimiä Ilmatorjuntamuseossa
Suurenna
Valonheittimiä Ilmatorjuntamuseossa


Helsingin suojana oli syksyllä 1939 neljä raskasta 3-4-tykkistä patteria, yksi kevyt patteri ja yksi ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Jatkosodan aikana Saksasta saaduista kahdesta ilmavalvonta- ja neljästä tulenjohtotutkasta pääosa, samoin kuin Saksasta hankitut 18 tehokasta 88 mm raskasta ilmatorjuntatykkiä, sijoitettiin Helsinkiin. Uudet 6-tykkiset patterit ryhmitettiin Lauttasaareen, Käpylään ja Santahaminaan. Helmikuussa 1944 Helsingin suojana oli jo 13 raskasta ilmatorjuntapatteria sekä kevyttä ilmatorjuntatykistöä. Ilmatorjuntatykkejä oli yhteensä 77, valonheittimiä 36, kuulosuuntimia 18 ja tutkia 6 kappaletta.

Helsingin ilmatorjunnan johtamisjärjestelmä ja henkilöstön koulutus olivat hyvin korkealla tasolla. Henkilöstöä oli kuitenkin liian vähän. Tästä johtuen otettiin ilmatorjunnan palvelukseen 14-16-vuotiaita sotilaspoikia ja ryhdyttiin kouluttamaan valonheitinlottia nuorista Lotta Svärd-järjestöön kuuluvista ylioppilaista.

Helsingin ilmatorjunta joutui kovalle koetukselle Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944. Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät silloin hyvin suurin voimin, kymmenen vuorokauden välein, kolmena yönä Helsinkiin. Siviiliväestöä vastaan kohdistetuilla terroripommituksilla Neuvostoliitto pyrki murtamaan kansan puolustustahdon ja pakottamaan Suomen irtautumaan sodasta Neuvostoliiton ehdoilla. Helsinkiin tehtiin kolmena yönä yhteensä 2121 pommituslentoa. Lentokoneet pudottivat yli 15 000 pommia. Tällä pommimäärällä olisi Helsingin pitänyt muualta Euroopasta saatujen kokemusten mukaan murskautua ja palaa rauniokaupungiksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä vain 530 pommia putosi kaupunkialueelle.

Helsingin ilmatorjunta oli pelastanut Helsingin ja helsinkiläiset. Voimakas tutkajohtoinen ilmatorjunta seurasi viholliskoneita ja osa pattereista ampui sulkuja vihollisen eteen. Valonheittimet kiinnittivät keilansa havaittuihin maaleihin. Ilmatorjunta ampui yli 20 000 laukausta. Hyökänneitä pommituskoneita ammuttiin alas 20. Verrattain pieni pudotusten määrä johtui siitä, että suurin osa lentäjistä pelkäsi ilmatorjuntaa, kääntyi takaisin jo ennen Helsinkiä ja pudotti pomminsa esimerkiksi mereen. Pommituksissa sai surmansa vain 146 henkilöä ja 346 haavoittui. Yhteensä 109 rakennusta tuhoutui ja 300 vaurioitui. Helsingin ilmatorjunnan saavuttama torjuntavoitto oli poikkeuksellinen koko maailmassa.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Kunnia pääkaupungin pelastajille, torjuntavoitto 1944