Hevari

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Tarkennus: Vaikuttaa tajunnanvirralta ja omalta tutkimukselta
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Hevarit ovat alakulttuurin ryhmä, jossa keskeistä on metallimusiikin kuunteleminen. 1980-luvun alussa syntynyt suomen kielen sana "hevari" juontuu termistä "heavy metal" samoin kuten punk-musiikin ympärille muodostuneen alakulttuurin edustajia kutsutaan punkkareiksi. "Hevarit" käyttävät joskus myös sanaa "metallisti".

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Hevin synnyttyä 1960-luvun lopulla olivat lajin kannattajat lähinnä sekalainen joukko hippejä ja rokkareita. Hevarit alkoivat muodostua omaksi alakulttuurikseen 1970-luvulla, mutta vasta 1980-luvulla heavy metal -fanit ja -muusikot erottuivat selkeästi rokkareista ja punkkareista alkuaikojen hippivaikutteiden jäädessä lähes kokonaan pois.

1980-luvun lopulla, hevin siirryttyä valtavirtaan, hevarit alkoivat jakautua erillisiin ryhmiin suosimansa hevityylin mukaan. Pienin eroin jakautuneista ja keinotekoisesti luoduista ryhmistä muotoutui 1990-luvulla muutama pääryhmä, kuten perinteiset "old school" hevarit ja raskaamman metallimusiikin kuuntelijat. Omana ryhmänään ovat muun muassa omaa pukeutumistyyliään suosivat gootit.

Nykyään hevarit eivät juuri erotu muista alakulttuureista. 1980-luvun kapinallisuus ja pyrkimys järkyttämään on muuttunut enemmänkin konservatiivisuudeksi, kun hevarit puolustavat heviä musiikkina rapia sekä "teollista" popmusiikkia vastaan. Hevarit luokitellaan yhä useammin yksinkertaisesti rokkareiksi.

[muokkaa] Vaatetus

Jo monet ensimmäisistä metallimusiikkia esittäneistä yhtyeistä rakensivat imagoaan muita aikalaisyhtyeitään tummempien asusteiden kautta. Kuitenkin vielä 1980-luvulla sininen farkkukangas ja lenkkarit olivat yksi luonteva vaihtoehto hevarille (lenkkareihin liitetään usein Iron Maiden -yhtye, jonka jäsenet ovat urheilullisia). 1990-luvulle tultaessa, epäilemättä black metal -musiikin vaikutuksesta johtuen, metallimusiikin kuuntelijoiden muoti alkoi mennä selvästi nimenomaan kokonaan tummanpuhuvaa asua suosivaan suuntaan. Hevarit suosivat nykyään Maihinnousukenkiä ja Maiharitakkeja. Takin alla on usein musta, jonkun yhtyeen logolla varustettu t-paita. Yksi tyypillinen merkki mieshevareilla on myös pitkä, yleensä vaalea tai musta tukka. Monet hevarit ovat kuitenkin myös kaljupäisiä(esim. Timo Rautiainen) . Parta on myös osa hevikulttuuria. Hevareilla on usein myös jotakin niittiasusteita ja kettinkiasetelmia, tosin näitä käyttävät enemmän black-, doom-, ja goottimetallin kuuntelijat; useimmilta muiden musiikkityylien kuuntelijoilta näitä tapaa harvoin tai ei koskaan. Nykypäivän hevarit suosivat myös Camo(Maastokuvioitu)asusteita, joita näkee usein paidoissa ja useammin housuissa. Useilla hevareilla on myös Rastat jotka liittyvät enemmän Reggae-kulttuuriin kuin heviin.

[muokkaa] Elämäntapa

Nihilistisen asenteen omaavia black metal -alakulttuurin edustajia ei yleensä pidetä kovin elämänmyönteisinä ihmisinä. Monilla keskivertohevareilla on kuitenkin varsin rento elämänasenne heidän suosimastaan aggressiivisesta musiikista huolimatta. Yleisen käsityksen mukaan Suomessa monien hevarien alkoholin käyttö on tavallista suurempaa. Kuitenkaan esimerkiksi Helsingin keskustassa vuosittain järjestettävä metallimusiikin tapahtuma, Tuska-festivaali, ei ole aiheuttanut järjestyshäiriöitä.

1980-luvulla nuorisokulttuurin tutkijat määrittivät hevarit "koviskulttuuriksi", joka houkutteli lähinnä työväenluokkaisissa perheissä kasvaneita, koulunkäyntiin huonosti motivoituneita murrosikäisiä poikia. Yleinen käsitys hevareiden koulutustaustasta on vielä nykyisinkin, että he ovat normaalisti matalan koulutustason ihmisiä, jotka ovat yleensä esimerkiksi autokuskeja, hitsaajia tai muita käytännön työtekijöitä. Myös työttömyysaste on korkea varsinkin niillä ihmisillä, joiden aatteeseen kuuluu jonkinasteinen yhteiskuntakapina. Kuitenkin myös monet akateemisesti koulutetut tunnustautuvat hevareiksi. Esimerkiksi monet tietokoneharrastajat ovat hevarimyönteisiä ihmisiä. Sukupuolijakauma on perinteisesti ollut miesvoittoinen, tosin nykyaikana naishevaritkaan eivät ole enää harvinaisia.

Hevareiden ideologinen tausta ei ole yhtenäinen. Ateismin ja agnostismin eri tyylit ovat melko yleisiä. Kristinusko ja satanismi ovat keskivertohevarien keskuudessa harvinaisempia ideologioita. Muut uskonnot ovat harvinaisia. Sen sijaan Black Metal -alakulttuurissa saatananpalvontamyönteisyys on hyvinkin yleistä värittyen yleensä viikinkien tai muiden pohjoisten kansojen muinaisuskonnollisilla käsityksillä. Poliittinen kanta voi olla eri ryhmittymillä hyvinkin vaihteleva, ja hyvin monia hevareita politiikka ei kiinnosta.

[muokkaa] Katso myös