Joensuun kaupunginosat

Wikipedia

Ruutukaavakeskusta eli I-IV kaupunginosat muodostavat Joensuun keskustan. Kaupunki sijoitettiin eri vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen entisille kosteille pelto-, niitty- ja metsämaille Pielisjoen suulle. Näin laivat pääsivät sataman laitureille joutumatta heti yläpuolella olevaan virtaosuuteen. Joensuu oli 1900-luvun alkupuolelle saakka maamme tärkeimpiä vientisatamia.Alueen maaperä koostuu vaihtelevan paksuisesta savi- ja silttikerroskesta kantavan moreenikerroksen päällä, mikä aiheutttaa korkeiden rakennuksien rakentamiselle paalutustarpeen. Myös toriparkin rakentamisesta on käyty kiivaita keskusteluja, koska alueen korkealla oleva pohjaveden pinta voisi laskea varomattomien kaivutöiden seurauksena. Pohjaveden pinnan lasku taas voisi lahottaa eräiden vanhempien rakennusten puupaalutuksia ja siten johtaa perustusten sortumiseen. Toriparkkikeskustelussa on erilaisia arvioita myös hankkeen vaikutuksia koko keskustan liikenne- ja pysäköintijärjestelmään. Keskustan alueella on pääosin 3-7 kerroksisia rakennuksia. Koko keskusta on ruutukaava-aluetta, eli korttelit ovat suorakulmion muotoisia. Keskustan kaakkoispuolella virtaa Pielisjoki, joka laskee Pyhäselkään heti kaupungin edustalla. Länsikadun alakoulu sekä Joensuun lyseon lukio ja peruskoulu.

Linnunlahti on laaja, pääosin omakotitaloalue Joensuun keskustan luoteispuolella. Täällä on mm. Joensuun yliopisto, Siilaisen terveysasema ja uimahalli. Asukkaita noin 1000.

Otsola on eräs vanhimpia Joensuun asuinalueita. Heti keskustan koilliosasta alkava asuinalue levittäytyy pohjoiseen. Pääosin omakoti- ja rivitaloasutusta, asukkaita noin 500. Normaalikoulun yläkoulu ja lukio.

Kanervala on asuinalue heti Otsolan kaupunginosan pohjoispuolella. Koostuu pääosin vuosina 1960-1970 rakennetuista omakotitaloista. Asukkaita noin 1000. Kanervalan alakoulu ja Itä-Suomen koulu.

Käpykangas ja Raatekangas ovat kaupunginosia Kanervalan kaupunginosan pohjoispuolella. Alueilla on paljon kaupallisia rakennuksia, sekä hieman pienteollisuutta. Asutusta ei ole huomattavasti, mutta omakotitaloja on rakennettu, varsinkin alueen eteläpäähän.

Pilkko on kaupunginosa Noljakan ja Kanervalan kaupunginosien välissä. Alue on tullut tutuksi enemmän kauppakeskus Citymarketista kuin asutuksestaan. Asukkaita joitakin satoja. Kydön aleutta pidetään osana Pilkkoa. Alueen pelloille suunnitellaan golfkenttää.

Noljakka on eräs Joensuun nopeimmin kasvaneista asuinalueista. Noljakka oli vielä 1980-luvulla erillinen taajama, erillään Joensuun keskustaajamasta. 1980-luvulta alkaen Siilainen ja Noljakka alkoivat kasvaa yhteen ja Noljakasta tuli kiinteä osa muuta kaupunkia. Noljakassa on pienkerrostalo-, omakotitalo-, ja rivitaloasutusta. Noljakan kauppakeskuksen läheisyydessä on myös joitakin korkeampia kerrostaloja. Asukkaita noin 6000. Noljakan kaupunginosan katsotaan alkavan Linnunlahden kaupunginosan pohjoispäässä virtaavasta Siilaisenpuron pohjoispuolelta, ja päättyvän Marjalan kanavaan. Noljakan alakoulu. Noljakan kirkko (Ari-Jukka ja Veijo Martikainen) valmistui 1997. Noljakassa on laaja luonnonsuojelualue. Sinkkolan kotieläinpiha on kaupunkilaisten suosittu kesäkeidas.

Marjala on Marjalan kanavan pohjoispuolella oleva kaupunginosa. Alueella on paljon omakotitalo- ja rivitaloasutusta, mutta etenkin kanavan suiston läheisyyteen on noussut useita kerrostaloja. Asukkaita 3000. Marjalassa pidettiin asuntomessut 1995, mitä voidaan pitää nyky-Marjalan syntynä. Marjalan alakoulu.

Siihtala on kaupunginosa Joensuun keskustan luoteispuolella. Tämä asuinalue on yksi Joensuun vanhimmista. Pienkerrostalo-, rivitalo-, ja omakotitaloasutusta. Alue on yrittäjien suosiossa. Asukkaita noin 500.

Mutala on kaupunginosa Siihtalan luoteispuolella. Vanha työläiskaupunginosa houkuttelee nykyisin rauhallisesta ympäristöstä ja vehreistä pihapiireistä pitäviä asukkaita. Pääosin omakotitaloasutusta. Alueen länsi- ja pohjoispuolella kulkee päärautatie. Keskellä virtaa Kurapuro. Asukkaita noin 3000. Mutalan alakoulu ja steinerkoulu.

Rantakylän ajatellaan olevan Joensuun toinen keskusta: sillä on laaja liikekeskusta, Joensuun toinen uimahalli ja toinen kasinoistakin. Täällä on myös Joensuun korkeimpia kerrostaloja - alue on muutenkin kerrostalopainotteinen. Runsaat viheralueet. Rantakylä (Utran kansa) itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1983, jolloin myös Rantakylän kirkko valmistui.

Rantakylän liikekeskustan ja Pielisjoen välissä on Ranta-Mutalan asuinalue. Alueella on paljon omakotitalo- ja rivitaloasutusta. Rantakylän alueella asuu noin 9000 asukasta. Rantakylän koulu, Pataluodon koulu, Joensuun yhteiskoulun lukio.

Rantakylän itäpuolella on Utran kaupunginosa. Se sijaitsee siis aivan kaupunkialueen koillisimmassa osassa. Omakotitalo-, rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta, joka laajenee jatkuvasti. Utran puukirkko on Suomen ainoita pystyhirsikirkkoja. Utran koulu on maakunnan suurin alakoulu. Utran saaret ja Pielisjoen rantoja kunnostettiin 1990-luvun lopussa virkistysalueeksi. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa mm. lasitehdas ja saha.

Karsikko on kaupunginosa Pielisjoen rannalla. Alue rakennettiin pääosin vuosina 1970-1980. Omakotitalo-, rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta. Keskellä aluetta ja etenkin sen lounaispuolella on myös joitakin korkeampia kerrostaloja. 4000 asukasta. Alueen läpi virtaa Oksoja ja Iiksenjoki. Karsikon kaupunginosassa on sijainnut kansanperinteellinen vainajien muistometsä, karsikko, josta kaupunginosa on saanut nimensä. Karsikon alakoulu ja Pielisjooen yläkoulu.

Niinivaara Joensuun kaupungintalon edustalta, Pielisjoen toiselta puolelta kuvattuna. Ylimpänä näkyy Pohjois-Karjalan keskussairaalan rakennuksia
Suurenna
Niinivaara Joensuun kaupungintalon edustalta, Pielisjoen toiselta puolelta kuvattuna. Ylimpänä näkyy Pohjois-Karjalan keskussairaalan rakennuksia

Niinivaara on Joensuun suurimpia kaupunginosia. Alueella on paljon korkeampia kerrostaloja, myös Pohjois-Karjalan keskussairaala, rautatieasema ja linja-autoasema sijaitsevat täällä. Vaikka alue on Joensuun vanhimpia, sinne rakennetaan yhä paljon. Kaupunginosa on pääosin korkealla vaaralla, 107 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sieltä näkyy hyvin Pielisjoelle ja Joensuun keskustaan. Kallion sisällä on suuri väestönsuoja. Alue sijoittuu Karsikon kaupunginosan ja Pielisjoen väliin. Niinivaaraan kuuluu myös Joensuun kantakaupungin ainoa lampi, Varaslampi. Asukkaita noin 4000. Niinivaaran alakoulu, Juhanalan yläkoulu, Niinivaaran lukio, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Tikkarinteen, Wärtsilän ja Sortavalan yksiköt.

Sirkkala on teollisuusalue Pielisjoen rannassa, Karsikon ja Niinivaaran kaupunginosien välissä. Asutusta ei paljoa. Meijeri, Puugia, UPM-Kymmenen Schaumannin lastulevytehdas. Pekkalan kuvataideoppilaitos.

Penttilä on vanha teollisuusalue Pielisjoen ja Niinivaaran välisellä alueella, Joensuun keskustan eteläpuolella. Raskas teollisuus on lopettanut toimintansa, ja aluetta kaavoitetaan asutukselle. Penttilän sahan jo käytöstä poistunut, mutta suojeltu päärakennus, paloi vuonna 1996. Suvantosillan lähellä oleva alue on ollut muutoksessa 2000-luvulla, kun vanhoja teollisuusrakennuksia on purettu ja 14-kerroksisen tornitalon rakentaminen on alkanut. Timberjackin tehdas. Penttilän hovi.

Hukanhauta on kaupunginosa heti Niinivaaran kaupunginosan eteläpuolella. Alueella on paljon omakotitaloasutusta, mutta Niinivaaran läheisyydessä myös pienkerrostaloja. Asukkaita noin 4000. Nepenmäen koulu. Nepenmäki on saanut nimensä kauppanevos F.N Neppenströmistä.

Iiksenvaara ja Iiksenniitty ovat itäisimpiä kaupunginosia (ennen kuntaliitosta 1. tammikuuta 2005). Alueella on harvakseltaan omakotitaloasutusta. Iiksenvaaran koulu.

Ketunpesät ja Karhunmäki ovat kaupunginosia Joensuun kaakkoispäässä (ennen kuntaliitosta 1. tammikuuta 2005). Alueella on harvakseltaan omakotitaloasutusta.

[muokkaa] Kirjoja Joensuun kaupunginosista

Utra: Unohtumaton Utra - Utran historia- ja perinnekirja. Toim. Erkki Myller & Unto Martikainen. 2000.

Noljakka: Noljakan kirja. 2004.

Niinivaara: Vaaran laelta veden ääreen: Niinivaaran ja Penttilän entistä elämää. 1999

Hukanhauta: Kylästä kaupunginosiksi:Hukanhauta-Penttilä-Utra. 1996.

Rantakylä: Kinnunen, Ulla: Meidän kaikkien Rantakylä:Rantakylän kyläkirja. 1997.

Keskusta: Paalanen, Osmo: Kotikortteli Linnunlahdella: historiikki Joensuun kaupungin korttelista n:o 64(69). 1996.

Linnunlahti: Tapio Kosunen,toim: Linnunlahti

Lisäksi:

Neljä kaupunkimaantieteellistä kuvaa Joensuusta. 1997.

Oravuo, Ritva: Promenadeja ja puistosoittoja: Joensuun historialliset puistot. 1998.

Joensuun luonto-opas. 1988.

Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003.

[muokkaa] Katso myös