Kaskelotti
Wikipedia
Kaskelotti | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Kaskelotti (Physeter macrocephalus) on suurin hammasvalaista. Lajia tavataan lähes kaikkialla maailmassa.
Kaskelotin tunnistaa valtavasta päästä, joka on pituudeltaan jopa kolmannes koko eläimen pituudesta. Sen aivot, jotka painavat noin seitsemän kiloa, ovat myös eläinkunnan suurimmat, mutta eivät erityisen suuret eläimen kokoon nähden. Urokset ovat 16–18 metriä pitkiä ja painavat 50 tonnia. Naaraiden pituus on 12–14 metriä ja paino 25 tonnia. Sen päässä on juoksevaa öljyä erittäviä rauhasia. Kaskelotin tunnusomaisen viistosti nousevan vesihöyrypatsaan tunnistaa kaukaa.
Kaskelotit voivat sukeltaa jopa 3 000 metrin syvyyteen ja pysyä sukelluksissa kaksi tuntia.
[muokkaa] Lisääntyminen
Lisääntymisaikana uros- ja naaraskaskelotit kokoontuvat laumoiksi, joihin kuuluu kaikenikäisiä naaraita, poikasia, nuoria yksilöitä sekä 1-5 kookasta urosta. Uros parittelee vatsa vasten vatsaa kiimaan tulleen naaraan kanssa. Pian sen jälkeen se lähtee laumasta etsimään uusia parittelukumppaneita. Pitkän tiineyden päätteeksi naaras synnyttää noin 4 metrin mittaisen poikasen. Aluksi se tönii jälkeläisensä varovasti vedenpintaan hengittämään. Poikanen liikkuu kauan emonsa seurassa. Emo imettää sitä yli kaksi vuotta, ja voi kulua jopa seitsemän vuotta, ennen kuin se synnyttää uuden jälkeläisen.
[muokkaa] Ravinto
Mustekalat ovat kaskelotin ehdotonta mieliruokaa. Nämä herkut asustavat yli 1000 metrin syvyydessä ylöspäin kumpuavissa kylmissä virtauksissa. Kaskelotit nauttivat pääasiassa alle metrin mittaisia mustekaloja, mutta voivat pyydystää myös syvyyksien parikymmenmetrisiä jättiläiskalmareita. Kaskelotti nauttii päivässä ravintoa määrän, joka vastaa 3% sen ruumiinpainosta. Se täydentää ruokavaliotaan simpuilla, lohilla, rauskuilla, hailla ja muilla kaloilla. Syvyyksissä näkyvyys on perin kehno, ja kaskelotti paikantaakin saaliinsa usein kaikuluotaamalla. Toisinaan se havaitsee syötävän eläimen näkönsä avulla, sillä mm. monilla syvänmeren kaloilla on itsevalaisevia elimiä, jotka loistavat pimeydessä.
[muokkaa] Kaskelotti kirjallisuudessa
Herman Melvillen romaanissa Moby Dick esiintyvä valas oli kaskelotti.