Kanadan provinssit ja territoriot

Wikipedia

Kanadan provinssit ja territoriot, sekä niiden pääkaupungit Kanadan kartalla.
Suurenna
Kanadan provinssit ja territoriot, sekä niiden pääkaupungit Kanadan kartalla.

Kanada on kymmenen provinssin ja kolmen territorion liittovaltio. Suurin ero provinssien ja territorioiden välillä on se, että Kanadan vuonna 1867 säädetyssä hallitusmuodossa annetaan provinsseille toimivaltuudet, jotka mahdollistavat laajemman toimivallan ja oikeudet kuin territorioille, joita liittovaltion hallitus ohjaa.

Ontario, Québec, New Brunswick ja Nova Scotia olivat Kanadan ensimmäiset provinssit, kun brittien pohjoisamerikkalaiset siirtokunnat yhdistyivät liittovaltioksi 1. heinäkuuta 1867, ja alkoivat vähitellen tulla riippumattomammaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Seuraavina kuutena vuotena Manitoba, Brittiläinen Kolumbia ja Prinssi Edwardin saari liittyivät maan provinsseiksi.

Hudson's Bay Company piti hallinnassaan suurta osaa läntisestä Kanadasta vuoteen 1870 saakka, jolloin alue siirtyi Kanadan hallitukselle muodostaen osan Luoteisterritorioista. 1. syyskuuta 1905 60° leveyspiirin etelänpuoleinen osa Luoteisterritorioista jakautui Albertaksi ja Saskatchewaniksi.

Vuonna 1869 Newfoundland päätti äänestyksessä pysyä brittiläisenä territoriona, koska alueella epäiltiin keskisen Kanadan olevan hallitsevassa asemassa verotukseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Vuonna 1907 Newfoundland ja Labradorista tuli dominio, mutta vuonna 1933 alueen hallitus kaatui, ja toisen maailmansodan aikana Kanada huolehti sen puolustuksesta. Sodan aikana Newfoundlandin asema oli puheenalainen, ja pienellä äänten enemmistöllä Newfoundland ja Labradorin asukkaat äänestivät kansanäänestyksessä liittovaltioon liittymisen puolesta vuonna 1948. 13. maaliskuuta 1949 siitä tuli Kanadan kymmenes provinssi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Hallinto

Provinsseilla on paljon itsenäistä valtaa liittovaltion hallituksesta. Ne voivat muun muassa päättää moniin julkisiin toimintoihin, kuten terveydenhuoltoon, opetukseen, hyvinvointiin ja provinssin sisäiseen liikenteeseen kuuluvista asioista. Provinssit kustantavat nämä toiminnot liittovaltion hallitukselta saatavilla tulonsiirroilla ja omalla verotuksellaan. Liittovaltion hallitus voi suuremmalla verotus- ja rahankäyttövallallaan käyttää tulonsiirtoja vaikuttakseen provinsseihin. Esimerkiksi saadakseen terveydenhuollolle tukea, täytyy provinssien täyttää tietyt liittovaltion vaatimat mandaatit.

Provinssien ja territorioiden lakia säätävät elimet ovat yksikamarisia, toisin kuin kaksikamarinen Kanadan senaatti. Alun perin muutamilla provinsseilla oli toinen kamari, lakia säätävä valtuusto, mutta viimeinenkin niistä lakkautettiin vuonna 1968.

Provinssin hallituksen johtaja, pääministeri (premier), on yleensä sen puolueen puheenjohtaja, jolla on eniten paikkoja hallituksessa. Provinssien lisäksi samanlainen järjestelmä on Yukonissa, mutta Luoteisterritorioissa ja Nunavutissa ei ole poliittisia puoleita territorioiden tasolla. Kuningattaren edustaja provinssissa on kuvernööri (Lieutenant-Governor), ja jokaisella territoriolla on puolestaan vastaavanlainen edustaja (Commissioner).

Jokainen territorio valitsee vain yhden jäsenen parlamenttiin, sekä yhden senaattorin. Parlamentin jäsenellä on täysi äänestysvalta. Territorioiden asukkailla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kanadalaisilla.

[muokkaa] Provinssit

Provinssi Postitunnus/
ISO-tunnus
Muut lyhenteet Pääkaupunki Liittyi liittovaltioon Asukasluku
(2004)
Pinta-ala (km²)
maa- vesi- kokonais-
Ontario ON Ont. Toronto 1. heinäkuuta 1867 12 439 755 917 741 158 654 1 076 395
Québec QC Qué., PQ, P.Q., Qbc Québec 7 560 592 1 356 128 185 928 1 542 056
Nova Scotia NS N.S. Halifax 938 134 53 338 1 946 55 284
New Brunswick NB N.B. Fredericton 751 400 71 450 1 458 72 908
Manitoba MB Man. Winnipeg 15. heinäkuuta 1870 1 170 300 553 556 94 241 647 797
Brittiläinen Kolumbia BC B.C. Victoria 20. heinäkuuta 1871 4 168 123 925 186 19 549 944 735
Prinssi Edwardin saari PE PEI, P.E.I. Charlottetown 1. heinäkuuta 1873 137 900 5 660 0 5 660
Saskatchewan SK Sask. Regina 1. syyskuuta 1905 996 194 591 670 59 366 651 036
Alberta AB Alta. Edmonton 3 183 312 642 317 19 531 661 848
Newfoundland ja Labrador NL Nfld., NF, LB St. John's 31. maaliskuuta 1949 517 000 373 872 31 340 405 212

[muokkaa] Territoriot

Territorio Postitunnus/
ISO-tunnus
Muut lyhenteet Pääkaupunki Liittyi liittovaltioon Asukasluku
(2004)
Pinta-ala (km²)
maa- vesi- kokonais-
Luoteisterritoriot NT N.W.T., NWT Yellowknife 15. heinäkuuta 1870 42 800 1 183 085 163 021 1 346 106
Yukon YT Y.T., YK Whitehorse 13. kesäkuuta 1898 31 200 474 391 8 052 482 443
Nunavut NU   Iqaluit 1. huhtikuuta 1999 28 300 1 936 113 157 077 2 093 190

[muokkaa] Katso myös