Jamaika
Wikipedia
Jamaica | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||||||
Valtionpäämies Kenraalikuvernööri Pääministeri |
Elisabet II Kenneth Hall Portia Simpson-Miller |
||||||
Pääkaupunki | Kingston (600 000 asukasta) 17,59° pohjoista pituutta 76,48° läntistä leveyttä |
||||||
Muita kaupunkeja | Mandeville, Montego Bay ja Spanish Town | ||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
10 991 km² (sijalla 159) 1,5 prosenttia |
||||||
Väkiluku (2003) – väestötiheys – väestönkasvu |
2 695 867 (sijalla 135) 245 / km² 0,71 % (2005) |
||||||
Viralliset kielet | englanti | ||||||
Valuutta | Jamaikan dollari (J$) (JMD) | ||||||
BKT (2003) – yhteensä – per asukas |
sijalla 132 11 130 miljoonaa USD 4 300 USD |
||||||
HDI (2003) | 0,738 (sijalla 98) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 4,9 %, palvelut 61,3 %, teollisuus 33,8 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC-5 -4 |
||||||
Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Länsi-Intian liittovaltiosta |
6. elokuuta 1962 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
JM tai JAM ajoneuvot: JA lentokoneet: 6Y |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+1-876 | ||||||
Motto | Out of Many, One People | ||||||
Kansallislaulu | Jamaica, Land We Love | ||||||
Jamaika on Isoihin Antilleihin kuuluva saarivaltio Karibianmeressä Länsi-Intiassa. Se sijaitsee Kuuban eteläpuolella ja Hispaniolan länsipuolella. "Karibianmeren helmeksi" kutsuttu Jamaika tunnetaan muun muassa reggae-musiikin ja rastafari-uskonnon kehtona.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Jamaikan alkuperäiset asukkaat olivat arawak- tai taino-intiaaneja, jotka antoivat saarelle nimeksi Xaymaca eli lähteiden saari. Ensimmäisenä eurooppalaisena Jamaikalle saapui Kristoffer Kolumbus vuonna 1494 toisella matkallaan Atlantin yli. Espanja piti Jamaikaa siirtomaanaan vuosina 1509–1655 perustaen saarelle kaakao- ja kahviplantaaseja. Saarelle tuotiin mustia orjia Afrikasta. Vuonna 1655 Englanti valtasi Jamaikan espanjalaisilta ja teki siitä siirtomaansa. 1700-luvun aikana Jamaika kehittyi brittiläisen imperiumin tärkeimmäksi sokerin tuottajaksi ja Karibian orjakaupan keskukseksi. Orjuus lakkautettiin 1830-luvulla, mikä johti työvoimapulaan sokeriplantaaseilla. Entisistä orjista tuli pientilallisia, mutta heidän elinolot olivat surkeita. 1865 puhkesi talonpoikaiskapina, joka kukistettiin verisesti. Jamaika sai osittaisen itsehallinnon vuonna 1944. 1958 siitä tuli osa brittiläistä Länsi-Intian liittovaltiota ja lopulta Jamaika itsenäistyi vuonna 1962. Itsenäisyyden aika on ollut taloudellisesti vaikea kasvaneen ulkomaan velan takia ja levottomuuksien leimaama. Vuonna 1972 valtaan nousseen vasemmistolaisen kansanpuolueen (PNP) johtaja Michael Manley oli näkyvä kehitysmaiden puolestapuhuja kansainvälisillä foorumeilla. Pian Manleyn noustua valtaan puolueiden tukemien jengien väliset yhteenotot äityivät aseellisiksi ja kokaiinikaupalla rikastuneiden jengien levottumuuksista pääkaupungissa Kingstonissa tuli säännöllisiä erityisesti vaalien aikaan.
[muokkaa] Politiikka
Jamaika on perustuslaillinen monarkia. Maan muodollinen valtionpäämies on kuningatar Elisabet II, mutta hänen roolinsa on seremoniallinen, ja todellinen valta on pääministerin käsissä. Monarkkia edustaa kenraalikuvernööri. Parlamentti on kaksikamarinen. Likimain tasavahvoja puolueita on kaksi: sosialistinen kansanpuolue (PNP) ja konservatiivinen työväenpuolue (JLP). Jamaika kuuluu Brittiläiseen kansanyhteisöön sekä Karibian maiden yhteistyöjärjestöön CARICOM:iin.
Vasemmistolaisen kansallinen kansanpuolueen (People's National Party; PNP) P. J. Patterson toimi pääministerinä 1992–2006, ja luovutti tehtävänsä Portia Simpson-Millerille 30. maaliskuuta 2006.
[muokkaa] Aluejako
Jamaika jakaantuu kolmeen maakuntaan ja neljääntoista kuntaan. Maakunnat ovat saaneet nimensä Englannin kreivikuntien mukaan: Cornwall lännessä, Middlesex keskellä ja Surrey idässä. Myös kuntien nimissä näkyy englantilaisen kulttuurin ja kristinuskon vaikutus: Clarendon, Hanover, Kingston, Manchester, Portland, Saint Andrew, Saint Ann, Saint Catherine, Saint Elizabeth, Saint James, Saint Mary, Saint Thomas, Trelawny ja Westmoreland.
[muokkaa] Väestö
Jamaikan väestöstä kolme neljännestä on negridejä ja viidennes mulatteja. Loput ovat valkoihoisia, kiinalaisia ja intialaisia. Kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kingstonissa tai sen lähellä. Jamaikassa on suuret tuloerot, ja suuri osa elää puutteellisissa oloissa. Työttömyys valtiossa on suuri. Lukutaito Jamaikalla on 86,9 prosenttia. Maan imeväiskuolleisuus on 1,3 prosenttia. Jamaikalla keskimääräinen elinikä naisilla on 78 vuotta ja miehillä 74 vuotta.
Jokainen jamaikalainen saa peruskoulun ala-astetta vastaavan koulutuksen. Peruskoulun yläasteen tasoista koulutusta saa noin 60 % väestöstä ja vain 6 % on siitä korkeammin koulutettuja. Lukutaitoisten osuus aikuisvästöstä on 88 %
[muokkaa] Kulttuuri
Urheilun saralla maa tuottaa kokoonsa nähden huomattavan runsaasti pikajuoksijoita, kuten esimerkiksi kaksinkertainen olympiavoittaja Veronica Campbell, 100 metrin juoksun maailmanennätysmies Asafa Powell, Sloveniaan muuttanut Merlene Ottey, Britanniaan muuttanut Linford Christie sekä Kanadaan muuttaneet Donovan Bailey ja Ben Johnson. Jamaikan kansallispäivä on elokuun ensimmäisenä maanantaina.
[muokkaa] Musiikki
Jamaikan kulttuurilla on tyypillinen karibialainen leima, ja afroamerikkalaisilla vaikutteilla on vahva vaikutus muun muassa musiikissa. Ska- ja reggae-musiikkityylit syntyivät Jamaikalla 1960-luvulla. Jamaikalainen Bob Marley vei reggaen maailmansuosioon. Nykyisin Jamaikalla ovat suosittuja moderni dancehall-, reggae- sekä amerikkalainen rap-musiikki.
[muokkaa] Uskonto
Noin kaksi kolmasosaa Jamaikan väestöstä on kristittyjä, etupäässä protestantteja (eri protestanttisia kirkkokuntia on saarella satoja). Katolisia on noin neljä prosenttia. Loput ovat eri uskontokuntien edustajia kuten juutalaisia ja rastafareja. Uskonnollisuus kuuluu Jamaikalla jokapäiväiseen elämään näkyvällä tavalla.
[muokkaa] Liikenneverkko ja yhteydet
Jamaikalla on rautatie ja tieverkosto. Liikenne saarella on vasemmanpuoleista ja yleinen nopeusrajoitus kaupungeissa on 45 km/h ja maanteillä 80 km/h. Kaupunkien ulkopuoliset tiet ovat melko huonokuntoisia, mutkaisia ja kuoppaisia. Liikennemerkkejä ja tienviittoja on harvassa. Maantieverkosto on melko hyvä ja kattaa lähes koko saaren. Paikallisella Trans Jamaica Airlines -yhtiöllä on kotimaanlentoyhteydet Kingstonin, Montego Bayn, Negrilin, Ocho Riosin ja Port Antonion välillä. Paikalliset linja-autot ovat halpa tapa matkustaa ympäri maata, mutta vuoroja ei ajeta kovin luotettavasti ja lähtöajat ovat mitä sattuu. Kuljettaja lähtee liikkeelle vasta, kun auto on täynnä. Takseja maassa on runsaasti. Autoissa on punainen PPV-laatta, joka tarkoittaa, että ajoneuvo on julkisessa liikenteessä. Joissain takseissa saattaa olla myös "Tourism" -kyltti, joka tarkoittaa sitä että ajoneuvo on käynyt läpi tiukemman tarkastuksen. Kingstonin ja Montego Bayn välillä kulkee päivittäin junavuoroja. Matka on halpa ja kestää alle viisi tuntia. Rautatieverkon pituus on 294 km ja se kulkee lähinnä saaren eteläosassa. Pohjoisrannikolle voitaisiin rakentaa uusi rautatie, mikä nopeuttaisi kulkua saaren eri osiin.
[muokkaa] Maantiede
Absoluuttinen sijainti
Jamaika sijaitsee pohjoisella pallon puoliskolla, päiväntasaajan ja Kravun kääntöpiirin välissä. Se sijaitsee 18 astetta päiväntasaajalta pohjoiseen ja 5 astetta Kravun kääntöpiiriltä etelään. Tarkalleen ottaen Jamaikan saari sijaitsee 17”30 ja 18”30 pituus ja 79 ja 74 leveyspiirien välissä.
Jamaikan levein kohta kulkee itä-länsisuunnassa ja on 233 kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassa 80 kilometriä. Jamaikan pinta-ala on 10 991 neliökilometriä. Etäisyys Jamaikan pääkaupungista, Kingstonesta, Helsinkiin on noin 8910 kilometriä.
Suhteellinen sijainti
Jamaika on Karibianmeren kolmanneksi suurin saari, jonka muodon sanotaan muistuttavan uivaa kilpikonnaa. Saari on yhtenäinen, tosin rannikon läheisyydessä sijaitsee muutamia yksittäisiä pikkusaaria. Sen etäisyys Kuubaan on 145 kilometriä ja matkaa Haitiin on 161 kilometriä. Floridaan matkaa kertyy noin 800 kilometriä
Säteilyvyöhykkeet
Jamaika kuuluu trooppiseen lämpövyöhykkeeseen. Tropiikki on alue päiväntasaajan molemmin puolin, kravun ja kauriin kääntöpiirien välissä. Tällä alueella kaikkien kuukausien keskilämpötila on vähintään 18C.
Jamaika kuuluu trooppiseen valaistusvyöhykkeeseen. Koska Jamaika sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, aurinko lämmittää ja valaisee melko tasaisesti ympäri vuoden, joten alueella ei ole suuria vuodenaikojen välisiä vaihteluja. Aurinko paistaa lähes kohtisuoraa maanpintaan nähden. Läheisyys päiväntasaajaan aiheuttaa myös sen, että päivä ja yö, eli valoisan ja pimeän ajan pituus päivässä, ovat alueella molemmat 12 tuntia. Yö ja päivä muuttuvat nopeasti ja hämäräaika jää lyhyeksi. Jamaikan aikavyöhyke on GMT - 5 (Greenwich Mean Time). Jamaikalla ei ole käytössä kesäaikaa. Eroa Suomen aikaan on miinus seitsemän tuntia ja kesäaikaa noudattaessa miinus kahdeksan tuntia. Jamaikan aika on koko vuoden sama kuin Yhdysvaltojen itärannikon aika.
Maanpinnan muodot
Saaren läpi kulkee vuorijono aina saaren länsipäästä itäpäähän, jossa sijaitsee saaren korkein kohta Blue Mountain. Vuoriston korkeimmat huiput kohoavat 2 256 metrin korkeuteen ja sijaitsee vain 16 kilometrin päästä rannikkoalangosta. Saaren pinta-alasta yli puolet sijaitsee vähintään 300 metrin korkeudella merenpinnasta. Korkeimmat kohdat sijaitsevat saaren keskiosassa, hieman enemmän saaren pohjoispuolella. Pohjoispuoli on kukkulaista ja ylänkömaata. Eteläpuolella on rannikkoalankoja.
Endogeeniset tapahtumat
Jamaika sijaitsee Karibian litosfäärilaatalla ja alueella esiintyy matalia maanjäristyksiä. Vuonna 1907 Jamaikalla tapahtuneessa maanjäristyksessä kuoli tosin 1 400 ihmistä. Miljoonia vuosia sitten Jamaikan saari on noussut merestä vulkaanisen toiminnan johdosta, mutta ajan kuluessa se on siirtynyt Karibian laatan reunasta keskelle päin. Saarella ei sijaitse tulivuoria. Suurin osa saaren maaperän kiviaineksesta on sedimentti- eli kerroskivilajeja, kuten kalkkikiveä, joita syntyy, kun maanpintaan kohdistuvan kulutuksen irrottamat hienojakoiset aineet kulkeutuvat mereen ja vajoavat sen pohjalle muodostaen kerrostumia.
Jamaikan maaperässä on runsaasti bauksiittia, jota käytetään alumiinin raaka-aineena. Jamaikalla on teollisesti louhittu bauksiittia 1950-luvulta lähtien. Louhinta on vaikuttanut saaren maisemaan ja varsinkin saaren pohjoisrannikon ja etenkin Ochos Riosin alueen rannat ovat värjäytyneet bauksiittitomusta punaiseksi.
Eksogeeniset tapahtumat
Eksogeeniset tapahtumat kuvaavat alueen maaperään kohdistuvaa kulutusta, kuten rapautumista ja eroosiota. Jamaikan maaperän kalkkikivi on helposti rapautuvaa.
Saaren hiekkarantojen hiekka on hienoksi jauhautunutta korallia, josta myös rannikoita läheisyydessä olevat särkät ja pienet saaret ovat muodostuneet. Saarella on myös mustaa, vulkaanista alkuperää olevaa hiekkaa. Saaren pehmeään kalkkikivi kallioperään on rappautunut maanalaisia jokia, jotka ovat muuttuneet tippukiviluoliksi. Näistä luolista ja onkaloista käytetään nimitystä cockpit (suom. ohjaushytti) ja joista alue on saanut nimensä Cockpit Country. Alueella esiintyvät runsaat sateet kuljettavat maa-ainesta mereen. Vuorilta alas virtaava vesi aiheuttaa maanpinnan kulumista eli eroosiota. Varsinkin talvisateiden aikana joet virtaavat vuolaasti ja kuljettavat paljon irtomaata mukanaan.
Jamaikalla puhaltaa lähes poikkeuksetta leuto tuuli ja myös se aiheuttaa eroosiota. Mutta koska alueella ei sijaitse aavikoita, ei tuulen vaikutus ole järin suuri.
Tuulten synnyttävät aallot sen sijaan muovaavat tehokkaasti saaren rantoja. Aaltoihin latautunut energiamäärä purkautuu aallon törmätessä rannikkoon ja kuluttaa rantaa.
[muokkaa] Ilmasto
Jamaikan ilmasto on trooppinen, mutta kylmää ilmaa tuovat koillispasaati- ja merituulet vähentävät lämpötilaa ja kosteutta (katso kartta, liite 3). Alueella on matalapaine, jolle virtaa ilmaa ympäröiviltä korkeapaineen alueilta. Alueella esiintyy myös monsuunin kaltaisia tuulia. Merituulia syntyy, kun päivällä maanpinta lämpenee nopeasti muodostaen heikon matalapaineen ja mereltä alkaa tuulla kohti rantaa. Yöllä lämpötila- ja paine-erot ovat päinvastaiset ja maalta tulee merelle päin. Alueella esiintyy myös hurrikaaneja. Hurrikaanien yleisimpiä esiintymiskuukausia ovat kesäkuusta joulukuuhun.
Jamaikan alueella vaikuttaa Päiväntasaajavirta sekä Golfvirta, jotka tuovat lämpöä.
Saaren lämpötila vaihtelee vuoden aikana välillä 19C - 32C. Viileimmät kuukaudet ovat joulukuu ja maaliskuu, mutta se voi laskea jopa 10 Kuivin aikakausi on helmi- maaliskuussa. Kosteinta on keväisin touko- ja kesäkuussa sekä syksyisin syys- ja lokakuussa, jolloin sateet tulevat trooppisina iltapäiväkuuroina. Vuoristoalueilla sataa vuosittain 5100 mm.
[muokkaa] Vesistöt ja merialueet
Jamaikan saari sijaitsee Karibian merellä. Jamaikan saarella virtaa yli 120 jokea, jotka kulkevat vuorilta rannikkoja kohden muuttuen koskiksi, varsinkin rankkasateiden jälkeen. Tärkeimpiä jokia ovat Minho, Cobre ja Yallahs.
[muokkaa] Kasvillisuus
Sademäärien vaihtelu saaren eri osissa vaikuttaa paljon saaren maisemaan. Pohjoisrannikolla on kukkuloita ja ylänkömaata, jotka ovat runsaan kasvillisuuden, niin sanotun sumumetsän, peittämiä. Saaren itäosan Blue Mountain vuori ja sen ympäristö ovat sademetsän peitossa. Etelä osan laajat rannikkoalangot ovat kuivia ja muistuttavat Afrikan savanneja ja välimeren seudun pensaikkomaita. Kaikkialla Jamaikassa on metsiä ja pensaikkomaita, mutta myös laitumia ja viljelysmaita, joiden puut ovat eurooppalaisten toimesta raivattu pois vuosia sitten. Vuosisatoja sitten Jamaikalle saapuneet eurooppalaiset toivat saarelle mukanaan useita uusia kasveja, kuten sokerin, sitruskasveja, banaanin ja kookospähkinän. Jamaikan saarella kasvaa yli 3 800 erilaista kukkivaa kasvia, kuten 200 erilaista orkidea lajia. Monia Jamaikalla kasvavista kaseista ei löydy mistään muualta maailmassa. Tunnetuimpia saarella kasvavia puulajeja ovat mahonki ja sininen mahonki, joka on myös Jamaikan kansallispuu.
[muokkaa] Eläimistö
Jamaikalla on enemmän eläimistöä, kuin monilla muilla Karibian saarilla, mutta saaren eläinkanta ei ole kovin vaikuttava. Jamaikalla elää yli 252 erilaista lintulajia, joista 27 elää vain Jamaikalla. Näihin 27 lajiin lukeutuu myös Jamaikan kansallislintu, streamer-tailed kolibri (tohtori lintu), joka on yksi maailman pienimmistä linnuista. Jamaikalla asustaa myös useita eri sammakko lajeja, harvinainen keltainen käärme, useita etanalajeja, satoja lepakoita ja liskoja. Saarella ei elä suuria nisäkäslajeja, mutta siellä elää Coney, marsun sukulaislaji.
Suuri ryhmä ovat myös hyönteiset, joita on saarella runsaasti. Hauskin saarella esiintyvä hyönteinen on varmasti tulikärpäset, joita voi nähdä öisin. Jamaikalla elää myös 100 erilaista perhoslajia, joista jättiläis Swallowtail perhonen (lat. Papilio homerus) elää ainoastaan Jamaikalla. Sen uskotaan olevan läntisen pallonpuoliskon isoin perhonen ja toiseksi isoin koko maailmassa. Karibian meressä elää kilpikonnia, rauskuja ja miljoonittain värikkäitä kaloja.
[muokkaa] Luonnonsuojelu
Jamaikan luontoa on suojeltu vuodesta 1990 lähtien. Luontoa suojellaan lähinnä Jamaikan kansallispuisto – rahaston varoilla, joiden suurin lahjoittaja on Yhdysvaltojen hallitus. Saaren luonnonsuojelualueita ovat Blue ja John Crow – vuoret, Cookpit Country ja Pedro Bank. Blue ja John Crow – vuoret ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan, mutta niiden maaperä ja kasvillisuus ovat melko erilaisia. Cookpit Country on noin 61 hehtaarin kokoinen alue, jolla on paljon sademetsää. Pedro Bank on merialue, joka sijaitsee noin 80 kilometriä etelään Jamaikan saaresta. Siellä elää mm. harvinaisia korallilajeja.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
Keski-Amerikan ja Karibianmeren valtiot |
Antigua ja Barbuda | Bahama | Barbados | Belize | Costa Rica | Dominica | Dominikaaninen tasavalta | El Salvador | Grenada | Guatemala | Haiti | Honduras | Jamaika | Kuuba | Nicaragua | Panama | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Trinidad ja Tobago |
Epäitsenäiset alueet
Alankomaiden Antillit | Anguilla | Aruba | Brittiläiset Neitsytsaaret | Caymansaaret | Guadaloupe | Martinique | Montserrat | Navassa | Puerto Rico | Turks- ja Caicossaaret | Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
Amerikka | Etelä-Amerikka | Pohjois-Amerikka | Latinalainen Amerikka |
![]() |
Kansainyhteisö |
Antigua ja Barbuda | Australia | Bahama | Bangladesh | Barbados | Belize | Botswana | Brunei | Dominica | Etelä-Afrikka | Fidži | Gambia | Ghana | Grenada | Guyana | Intia | Jamaika | Kamerun | Kanada | Kenia | Kiribati | Kypros | Lesotho | Malawi | Malesia | Malediivit | Malta | Mauritius | Mosambik | Namibia | Nauru | Nigeria | Pakistan | Papua-Uusi-Guinea | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Salomonsaaret | Sambia | Samoa | Seychellit | Sierra Leone | Singapore | Sri Lanka | Swazimaa | Tansania | Tonga | Trinidad ja Tobago | Tuvalu | Uganda | Uusi-Seelanti | Vanuatu | Yhdistynyt kuningaskunta |