Ammattikorkeakoulu

Wikipedia

Ammattikorkeakoulut ovat työelämäsuuntautuneita korkeakouluja.

Ammattikorkeakouluja on Suomessa 29 kappaletta, ja lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskolan på Åland. Ammattikorkeakoulut ovat erityisesti suomalainen sovellutus vastaamaan ammatillisessa työelämässä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin, ja niiden toiminnassa korostuvat aktiiviset ja toimivat yhteydet elinkeinoelämään, yritystoimintaan, yrittäjyyteen ja alueelliseen kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen johtaa käytännön ammattikoulutuksen saamiseen ja korkeakoulututkintoon. Ammattikorkeakouluopintojen laajuus on 210–270 opintopistettä (vastaa noin 140–180 opintoviikkoa) ja opiskeluaika yleensä 3,5–5 vuotta. Jo korkeakoulututkinnon suorittaneilla on mahdollista pyrkiä suorittamaan ammattikorkeakouluun myös ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tietyin ehdoin.

Ammattikorkeakoulut ja tiedeyliopistot muodostavat Suomen koulutusjärjestelmässä niin sanotun duaalimallin, jossa kummallakin on oma roolinsa. Toisin sanoen ammattikorkeakouluilla on yliopistoja vahvempi ammatillinen ja käytännön osaamiseen liittyvä painotus, mutta ei tieteellistä perus- ja jatkotutkimusta, eivätkä sen alemmat tutkinnot valmista akateemiseen jatkotutkintokelpoisuuteen tai muodolliseen virkakelpoisuuteen valtion virkoihin. Sen sijaan ammattikorkeakoulut pyrkivät aktiivisesti soveltamaan jo olemassa olevaa tietoa ja tekemään niin sanottua soveltavaa tutkimusta tai tilaustutkimusta pääasiassa elinkeinoelämän ja yritysten suoriin tarpeisiin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Opetusministeriö aloitti ammattikorkeakoulukokeilun elokuussa vuonna 1991, jolloin opistoasteen oppilaitosten yhteistyönä käynnistettiin ensimmäiset väliaikainen ammattikorkeakoulu -nimiset ammattikorkeakoulut. Ensimmäiset vakinaisella valtioneuvoston toimiluvalla toimineet ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa elokuussa vuonna 1996 arviointiprosessin jälkeen. Syksyllä vuonna 2003 koulut saivat yliopistoja vastaavan sisäisen itsehallinnon siihenastisen opetusministeriön suorassa alaisuudessa toimimisen sijaan. Ammattikorkeakoulut toimivat nykyään monenlaisin hallintomuodoin: osa on yksityisiä osakeyhtiön tai säätiön ylläpitämäiä, osa on kuntien ja kuntayhtymien omistamia osakeyhtiöitä, osa on suoraan kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä, mutta ammattikorkeakoulutusta ja sen tavoitteiden toteutumista valvoo kuitenkin edelleen opetusministeriö.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista annettiin viisivuotinen kokeilulaki vuonna 2001. Jatkotutkinnot vakinaistettiin vuonna 2005 nimikkeellä "ylempi ammattikorkeakoulututkinto". Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot rinnastetaan virantäyttötilanteissa ylempään korkeakoulututkintoon. Suomalaiseen koulutusjärjestelmään, eli jakoon ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä tämä muutos ei kuitenkaan vaikuta.

Ammattikorkeakoulut ovat panostaneet enenevässä määrin opetuksen laadun kehittämiseen ja oman soveltavan tutkimuksen kehittämiseen. Lisäksi koulujen yliopettajilta, koulutusalajohtajilta ja rehtoreilta vaaditaan yliopistollista jatkotutkintoa eli käytännössä tohtorintutkintoa tai lisensiaatin tutkintoa.

[muokkaa] Nykytilanne

Suomen ammattikorkeakouluissa opiskeli vuonna 2005 noin 130 000 opiskelijaa. Tutkintoja suoritettiin 21 400, joista 200 oli ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja tai ammattikorkeakoulun jatkotutkintoja.

Ammattikorkeakoulutus on joiltain osin etsinyt paikkaansa suomalaisessa koulutuskentässä. Osittain on oltu huolestuneita siitä, että tällä hetkellä Suomessa yritetään kouluttaa ikäluokasta liian suuri osa alempaan korkeakoulututkintoon, koska kaikki eivät voi kuitenkaan työllistyä koulutustaan vastaavaan työhön. Opetusministeriö pyysi vuonna 2005 selvitystä 66 pienimmältä ammattikorkeakoulun toimipisteeltä johtuen huonosta vetovoimasta ja opiskelijoiden puutteesta, ja luultavasti vuosina 2007-2009 osa niistä lopetetaan tai yhdistetään suurempiin yksiköihin[1].

Ammattikorkeakoulu-sanan englanninkielisestä käännöksestä käydään keskustelua. Useat ammattikorkeakoulut ovat siirtyneet käyttämään Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE ry:n suosittelemaa käännöstä University of Applied Sciences, jota käytetään saksankielisissä maissa Fachhochschulen eli ammattikorkeakoulun käännöksenä. Opetusministeriö ja opetusministeri Antti Kalliomäki ovat ohjeistaneet ammattikorkeakoulujen perustamisen yhteydessä ja uudelleen vuonna 2006 käytännöksi, että ammattikorkeakoulu käännetään nimellä Polytechnic [2]. Erityisesti kansainvälisessä yhteistyössä Polytechnic-termi aiheuttaa Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston näkemyksen mukaan ongelmia, koska se ei kuvaa koulutuksen luonnetta ja tasoa [3]. Opetusministeriö on huolestunut sanan university myötä ammattikorkeakoulututkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta syntyvistä vääristä käsityksistä [4]. Lisäksi etenkin yliopistojen rehtorit ovat arvioineet, että sanan sciences käyttö loisi etenkin kansainvälisesti monia vääriä mielikuvia [5], koska ammattikorkeakoulu ei ole suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tiedeyliopisto, eikä ammattikorkeakoulututkinto ole yliopistotutkinto. Kansainvälisesti University-termiä käytetään kuvaamaan korkeakouluja, myös suomalaisia ammattikorkeakouluja vastaavia korkeakouluja.

Vuosien 2005 ja 2006 aikana jokaisessa ammattikorkeakoulussa aloittaa toimintansa ammattikorkeakoululakiin perustuva opiskelijakunta, joka huolehtii opiskelijoiden edunvalvonnasta sekä opiskelijaedustajien valinnasta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin hallinnon toimielimiin. Opiskelijakunnan toiminta korvaa aiemmin toimineet ammattikorkeakoulukohtaiset opiskelijayhdistykset.

[muokkaa] Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Vuonna 2002 alkoi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kokeilu, joka päättyi vuonna 2005, jolloin annetun lain mukaan AMK-jatkotutkinto vakinaistettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimellä. Tämä tutkinto ei ole kuitenkaan kaikin osin suoraan rinnasteinen yliopistossa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon, esimerkiksi maisterintutkintoon.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tarvetta on perusteltu muun muassa muuttuvilla työelämän tarpeilla ja joidenkin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opinto- ja virkakelpoisuuden mahdollistamisella. Voidakseen suorittaa kyseisen erikoistutkinto koulutuksen hakijalla pitää olla alalta vähintään kolmen vuoden työkokemus soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutus on työelämälähtöinen, ja se onkin mahdollista suorittaa työn ohessa. Tarkoituksena on kehittää jo työelämässä olevia tai olleita henkilöitä niin, että heidän osaamisensa ja tiedot pysyisivät ajan tasalla. Koulutukseen kuuluukin olennaisena osana ammatillinen opinnäytetyö, jolla pyritään ratkaisemaan jokin työelämään tai yritykseen liittyvä ongelma, tai vastaavasti kehittämään jokin uusi idea, malli tai ratkaisu.

Ylemmän AMK-jatkotutkinnon kehittäminen alkoi vuonna 2002 kolmella koulutusalla:

  • yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla
  • sosiaali, terveys ja liikunta-alalla
  • tekniikan ja liikenteen alalla

Vuonna 2006 koulutusta laajennettiin muillekin aloille. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60–90 opintopistettä.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt saavat esimerkiksi nimikkeen sairaanhoitaja (ylempi AMK) tai tradenomi (ylempi AMK). Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman muodollisen kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopiston perustutkinto. Tutkinnon suorittamisen jälkeen on myös mahdollista jatkaa opintoja ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

[muokkaa] AMK-koulutusalat ja tutkinnot

[muokkaa] Humanistinen ja kasvatusala

[muokkaa] Kulttuuriala

[muokkaa] Luonnontieteiden ala

  • Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)

[muokkaa] Luonnonvara- ja ympäristöala

[muokkaa] Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

  • Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)

[muokkaa] Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

  • Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto, Estenomi (AMK)
  • Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto, Liikunnanohjaaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Apuvälineteknikko (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Ensihoitaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Geronomi (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Hammasteknikko (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Jalkaterapeutti (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Kuntoutuksen ohjaaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Kätilö (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Optometristi (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Osteopaatti (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Röntgenhoitaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Suuhygienisti (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Toimintaterapeutti (AMK)

[muokkaa] Tekniikan ja liikenteen ala

[muokkaa] Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

  • Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

  1. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ammattikorkeakoulut++karsimassa+yksiköitään/1135219320810
  2. Opetusministeriö, 2006; opetusministeriön julkaisema Korkeakoulusanasto, ISBN 951-570-616-5, 2002
  3. RAMK englanniksi Rovaniemi University of Applied Sciences
  4. Ammatillisten tutkintojen asemointiryhmän muistio 44/043/2004, 2005
  5. Eduskunta/kirjallinen kysymys ja opetusministerin vastaus 1084/2005


Suomen ammattikorkeakoulut
Diakonia-AMK | EVTEK-AMK | Etelä-Karjalan AMK | Haaga Instituutin AMK | Helsingin AMK Stadia | Helsingin liiketalouden AMK | Humanistinen AMK | Hämeen AMK | Högskolan på Åland | Jyväskylän AMK | Kajaanin AMK | Kemi-Tornion AMK | Keski-Pohjanmaan AMK | Kymenlaakson AMK | Lahden AMK | Laurea-AMK | Mikkelin AMK | Oulun seudun AMK | Pirkanmaan AMK | Pohjois-Karjalan AMK | Poliisi-AMK | Rovaniemen AMK | Satakunnan AMK | Savonia-AMK | Seinäjoen AMK | Svenska YHS | Tampereen AMK | Turun AMK | Vaasan AMK | YHS Arcada | YHS Sydväst
Muilla kielillä