Euklidinen geometria

Wikipedia

Euklidinen geometria on geometrian osa-alue, jolla tarkoitetaan yleensä tasoa ja kolmiulotteista avaruutta tutkivaa geometriaa. Euklidisiksi kutsutaan myös useampiulotteisia avaruuksia, joilla on samat ominaisuudet.

Euklidisen geometrian on nimetty kreikkalaisen matemaatikon Eukleides Aleksandrialaisen mukaan.

[muokkaa] Aksioomaattinen lähestymistapa

Eukleideen teosta Alkeet pidetään aksiomaattisen matematiikan eräänä perusteoksena. Teoksessa Eukleides esittää viisi aksioomaa, joista hän johtaa loogisella päättelyllä satoja lähinnä geometrisia teoreemoja ja todistaa ne.

  1. Mitkä tahansa kaksi pistettä voidaan yhdistää suoralla.
  2. Mikä tahansa jana voidaan jatkaa äärettömäksi.
  3. Mille tahansa janalle voidaan piirtää ympyrä siten, että jana on ympyrän säde ja janan toinen päätepiste on ympyrän keskipiste.
  4. Kaikki suorat kulmat ovat yhtäsuuria.
  5. Jos kaksi viivaa leikkaavat kolmannen siten, että sisempien kahden kulman summa on vähemmän kuin kaksi suoraa kulmaa niin nämä kaksi suoraa leikkaavat väistämättä toisensa kolmannen viivan sillä puolella, jolla ko. kulmat ovat, mikäli suoria jatketaan riittävän pitkiksi.

Viidettä aksioomaa kutsutaan yleensä paralleeliaksioomaksi. Sen tasolle pätevä muotoilu on: Pisteen, joka ei ole annetulla suoralla, läpi voidaan piirtää ainoastaan yksi suora joka ei leikkaa annettua suoraa. Epäeuklidisissa geometrioissa mahdollisten suorien määrä on muu kuin yksi.

Eukleideen aksioomista on sittemmin luovuttu matematiikan täsmällisyyden kehittyessä. David Hilbert kehitti nykyään käytössä olevat euklidisen geometrian aksioomat, Hilbertin aksioomat.


Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.