Arseni Zakrevski

Wikipedia

Kreivi Arseni Zakrevski, puol. Arseniusz Zakrzewski, ven. Арсений Андреевич Закревский = Arsenij Andrejevitš Zakrevskij (24. syyskuuta 178623. tammikuuta 1865) oli venäläinen kenraali ja valtiomies, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 18231831.

Kun Venäjän keisari Aleksanteri I nimitti Zakrevskin Suomen kenraalikuvernööriksi vuonna 1823, piti tämä nimitystä epäedullisena käänteenä virkaurallaan. Hän piti Suomea syrjäseutuna, jossa asui epäilyttävän epävenäläisiä ihmisiä. Häntä ei myöskään miellyttänyt Suomen autonominen asema, sillä hänen näkemyksensä mukaan keisarin tuli olla ehdoton itsevaltias kaikkialla Venäjän valtakunnassa.

Vaikka Zakrevski ei ollut ottanut kenraalikuvernöörin virkaa innoissaan vastaan, sopeutui hän nopeasti uuteen asemaansa ja alkoi määrätietoisesti toteuttaa Suomessa omaa politiikkaansa. Hän pyrki lopullisesti katkaisemaan Suomen henkiset siteet Ruotsiin ja liittämään maan lujasti Venäjään. Suomen autonomista asemaa hän ei voinut kumota, mutta hän pyrki siihen, että Venäjän etu voittaisi silloin, kun Suomen ja Venäjän edut olivat ristiriidassa.

Kun Nikolai I:stä tuli Venäjän keisari vuonna 1825, saavutti Zakrevski nopeasti uuden keisarin luottamuksen, ja hänen asemansa Suomessa vahvistui. Hallintomenettelyä muutettiin niin, että kenraalikuvernööri saattoi aiemmasta poiketen itse esitellä Suomea koskevia asioita keisarille. Zakrevski perusteli tätä muutosta sillä, että vastaava oikeus oli kaikkien muidenkin Venäjän alueiden kenraalikuvernööreillä. Suomen senaatti koki Zakrevskin toiminnan kuitenkin oman valtansa rajoittamisena.

Vaikka Zakrevski ajoi melko kovaotteisesti Venäjän ja keisarin etua, ei häntä kuitenkaan voida pitää suomalaisten sortajana, sillä hän ei missään vaiheessa rikkonut Suomen lakeja. Ja kun hänen korkea asemansa suomalaisessa hallintojärjestelmässä tunnustettiin, oli hän yhteistyökykyinen. Tosin yhteistyötä vaikeutti se, että hän osasi vain puolaa ja venäjää.

Zakrevski sai nimityksen Venäjän sisäministeriksi vuonna 1828, mutta hän jatkoi työtään myös Suomen kenraalikuvernöörinä. Sisäministerin työ vaati häneltä kuitenkin oleskelua Pietarissa, ja niinpä hänen otteensa Suomen asioista höltyi. Voidaan myös olettaa, että Suomessa vietetty aika oli lieventänyt hänen epäluuloaan suomalaisia kohtaan.

Zakrevskin ura päättyi nolosti vuonna 1831. Hän joutui keisarin epäsuosioon, ja hänet erotettiin kaikista viroistaan. Epäsuosion taustalla oli todennäköisimmin se, että sisäministerinä Zakrevski oli johtanut huonosti Venäjällä tuolloin riehuneen koleraepidemian torjumista.


Suomen suuriruhtinaskunta Edeltäjä:
Fabian Gotthard von Steinheil
Suomen kenraalikuvernööri
18231831
Seuraaja:
Aleksandr Sergejevitš Menšikov
Muilla kielillä