ERS
Wikipedia
Euroopan avaruusjärjestö (ESA) toteutti kaksi ERS (European Remote Sensing Satellite)-kaukokartoitussatelliittia. Niiden toteutusperiaatteet on lainattu Ranskan SPOT-kaukokartoitussatelliittiohjelmasta. Satelliittien tarkoituksena on merien (mm. aallot, veden syvyys), napajäiden, maaekologian, geologian, metsien, ilmakehän tutkimus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] ERS-1
ERS-1 laukaistiin heinäkuussa 1991. Se kiertää 780 km korkeudella 98,52 asteen inklinaatiolla ja käyttää kierrokseen aikaa 100 minuuttia.
[muokkaa] Satelliitin instrumentit
Satelliitissa on instrumentteina
- AMI (Active Microwave Instrumentation). Sen käyttömoodit ovat: SAR-tutkakuva, SAR-aalto sekä sirontamittaus. SAR-kuvaus kerää dataa C-kaistalla (taajuudella 5,3 GHz = 5,66 cm:n aallonpituus, kaistanleveys 15,55 MHz ja polarisaatio Linear Vertical) 23° katselukulmalla ja 30 m resoluutiolla. SAR-aaltomoodi mittaa muutoksia tutkapulssin heijastumisessa vedenpinnasta, jotka aiheutuvat vedenpinnan aaltoliikkeestä. Sirontamittausmoodi mittaa merenpinnan tuulten nopeuksia ja suuntia. Tutkakorkeusmittari toimii AMI:n yhteydessä K-kaistalla (taajuus 13,8 GHz) tehden tarkkoja mittauksia merenpinnan ja jäänpinnan kaiuista. AMI:n sovelluksia ovat mm. maanpinnan korkeusmallit, geologia ja maankäytön suunnittelu ja seuranta.
- ATSR-1 (Along-Track Scanning Radiometer with Microwave Sounder), joka koostuu mikroaaltoradiometristä ja infrapunaradiometristä. Instrumentilla mitataan merenpinnan lämpötiloja sekä tehdään kasvillisuuskartoituksia noin 1 km resoluutiolla, jolloin kuvakoko on 500 km x 500 km.
- LRR (Laser Retro-Reflector), jolla voidaan seurata tarkasti satelliitin rataa maanpinnalta
- PRARE (Precise Range And Range-Rate Equipment) ilmakehä-instrumentti.
[muokkaa] ERS-2
ERS-2 laukaistiin huhtikuussa 1995. Se kiertää samalla radalla kuin ERS-1. Satelliitin instrumentit ovat samat kuin ERS-1:ssä. Uusia instrumentteja ovat GOME (Global Ozone Monitoring Experiment) on optisen alueen spektrometri jonka aallonpituusalue on 0,24-0,79 µm. GOME:lla havainnoidaan Maan ilmakehästä ja pinnalta heijastunutta ja sironnutta UV-säteilyä. Havaintojen perusteella voidaan määrittää otsonin määrä.
ERS 1:n toiminta päättyi marraskuussa 2000.