Ajanlasku

Wikipedia

Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
Syy: Tarvitaan näkökulman laajentamista ja muotoilua. Lähde tarkennettava, ilmeisesti moniosainen kirjasarja
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ajanlasku tai kronologia tarkoittaa menneiden ja tulevien tapahtumien ajallisten suhteiden määrittämistä arjen ja historian näkökulmasta. Ajanlaskentaan käytettävää järjestelmää kutsutaan kalenteriksi. Ajanlaskennalla on ollut suuri merkitys kaikille järjestäytyneille yhteiskunnille. Sitä käytetään ennustamaan jaksoittain toistuvia luonnon tapahtumia ja kiertoja sekä ihmisten välisen yhteistyön suunnitteluun.

Uusi ajan määrityksen tarve on mm. fysiikassa tarvittava ajanmääritys. Tällöin puhutaan ajan mittaamisesta tai kronometriasta mutta myös ajanlaskua käytetään.

Ajanlaskun ongelmia on yhtä monta kuin sen osiakin eli nollahetki ja aikayksikkö. Nollahetki on yleensä määritelty jonkin kyseisen yhteiskunnan historiallisen tapahtuman mukaan. Ajan käytön yleisin tarve on luonnonkiertokulkujen ennustaminen, esimerkiksi sen, milloin Aurinko laskee. Toinen käyttökohde on ihmisten välisen yhteistoiminnan suunnittelu. Nämä tarpeet yhdessä ihmisen eliniän kanssa ovat johtaneet nykymuotoiseen ajanlaskentaan, jossa suurin yksikkö on vuosi eli Maan kiertoaika Auringon ympäri ja siten vuodenaikojen vaihtelu. Kaksi muuta keskeisintä kiertoa ovat Kuun kierto Maan ympäri ja Maan pyöriminen akselinsa ympäri. Yksiköiden määrittelyn ongelmat johtuvat siitä, että nämä eivät suhtaudu toisiinsa jatkuvalla suhteella ja koska kuitenkin halutaan, että jaksolliset tapahtumat sijoittuvat aina samaan kohtaan aikajaksoa.

Kansaivälisen standardin

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Ihminen on mitannut aikaa historian kuluessa monin eri tavoin. Varhaisin kuukalenteriksi tulkittu löytö on Ranskasta löydetty, 28 000 eaa. ajoitettu Cro -Magnon ihmisen kaivertama kaiverrettu luu. Varhaiseksi kalenteriksi on tulkittu myös 11 000 eaa. ajoitettu Ranskan La Placardista löydetty kotkanluusta tehty kalenteri. Varhaisin tiedetty vuosiluku on Egyptistä 4241 eaa. Varhaisimmat nilometrit ja kalenterit taas on ajoitettu 4000 eaa.[1]Kaikissa kulttuureissa on olemassa jonkinlainen tapa mitata ja jaotella aikaa. Eri aikoina samassakin kulttuurissa aikaa on laskettu erilaisista tapahtumista, ajanlasku on saatettu aloittaa esimerkiksi hallitsevan kuninkaan valtaannoususta.

Länsimaissa nykyään käytössä oleva gregoriaaninen kalenteri on 1500-luvulla paavi Gregorius XIII:n toimesta laadittu, ja perustuu Julius Caesarin uudistamaan juliaaniseen kalenteriin. 500-luvulta lähtien ajanlasku aloitettiin Jeesuksen arvioidusta syntymävuodesta. Sitä ennen vuodet saatettiin laskea Rooman kaupungin perustamisesta tai hallitsijoiden mukaan.

Islamilainen ajanlasku alkaa siitä päivästä, jolloin profeetta Muhammed pakeni Mekasta Medinaan. Gregoriaanisessa kalenterissa päivä oli 16. heinäkuuta 622 jaa.

Juutalainen ajanlasku alkaa maailman luomisesta, joka ajoitetaan Talmudin kronologian perusteella tapahtuneen 3760 eaa. Vuoden 2006 syyskuussa alkaa juutalainen vuosi 5767.

[muokkaa] Erilaisia ajanlaskuja

  • Muinaisten egyptiläisten vanhin tunnettu päivämäärä on vuodelta 4236 eaa. Egyptiläisten vuodessa oli 365 ja 1/4 päivää. Sen ajanlasku alkoi kyseisestä vuodesta.
  • Muinaisen kiinan vuosi perustui kuukalenteriin ja sen vuoden pituus oli 354 päivää.
  • Juutalaiset käyttivät jonkin aikaa Egyptistä lähtöään ajanlaskun alkukohtana (2 Moos). Juutalaisten vuoden pituus oli 354 päivää.
  • Roomalaiset aloittivat jossakin vaiheessa ajanlaskun arvioidusta Rooman synnystä (n. 753 eaa) Roomalaisten vuoden pituus oli 304 päivää ja se muutettiin kalenteriuudistuksessa vuonna 700 eaa. 355 päiväksi.
  • Julius Caesar uudistutti Roomalaisten ajanlaskun Egyptistä saatujen tietojen pohjalta Juliaaniseksi ajanlaskuksi 1. tammikuuta 45 eaa. Muutoksen jälkeen vuoden pituus oli 365 1/4 päivää. Caesarin muutoksen vuoksi vuotta 45 eaa kutsuttiin "sekaannuksen vuodeksi" koska sen vuoden pituus ajoittamisen vuoksi 445 päivää(vuoteen lisättiin 80 päivää).
  • Kreikkalaiset käyttivät nelivuotisia olympiadeja joista ensimmäinen alkoi 776 eaa. Kreikkalaisten vuoden pituus oli 354 päivää.
  • Syyrialaisten selukidinen ajanlasku alkoi 312 eaa, myös juutalaiset käyttivät sitä makkabialais aikana
  • Tehdessään pääsiäisen aikataulukkoa 500-luvun alussa apotti Dionysius Exiguus alkoi laskea vuosia Kristuksen syntymästä. Hän erehtyi hieman ajankohdasta, mutta vuosi 754 a.u.c. (ab urbe condita eli kaupungin (Rooman) perustamisesta)
  • Paavi Gregorius uudisti kalenteria vuonna 1582. Hän poisti 10 päivää(5-14. lokakuuta) saadakseen vuoden juhlapäivät kohdalleen.
  • 1792 Ranskassa tehtiin vallankumouksen jälkeen lyhytaikaiseksi jäänyt kalenteriuudistus, ns "Järjen kalenteri", jossa oli 30 päiväisiin kuukausiin perustuva kalenteri, johon lisättiin 5 päivää ja 6 karkausvuosina. Siinä ajanlasku aloitettiin vuodesta 1792. Viikossa oli 10 päivää ja kuukaudessa oli täten 3 viikkoa. Napoleon palautti gregoriaanisen kalenterin 1806.
  • Nykyisin ajanlaskua ei ole sidottu auringon ja kuun liikkeisiin vaan sen aika, atomiaika (UTC) on sidottu cesium -atomin värähtelyyn jota korjataan tähtien sijaintiin liittyvien mittausten pohjalta. Vuoden pituus on 290 091 500 000 000 cesiumatomin värähdystä. Atomiaikaan siirryttiin virallisesti vuonna 1972.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  • Iso Raamatun tietosanakirja
  • David Ewing Duncan, "Kalenteri"(engl "Calender"), 1998 ISBN 951-0-23645-4

[muokkaa] Viitteet

  1. David Ewing Duncan, "Kalenteri"