Hilja Pärssinen

Wikipedia

Hilja Pärssinen (o.s. Lindgren) (13. heinäkuuta 1876 Halsua23. syyskuuta 1935) oli kansakoulunopettaja, yhteiskoulun opettaja, toimittaja, Suomen ensimmäisiä kansanedustajia, kirjailija ja Sosialidemokraattisen Naisliiton puheenjohtaja.

Pärssisen vanhemmat olivat pastori Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund, ja hän avioitui vuonna 1899 filosofian tohtori Jaakko Pärssisen kanssa, josta hän sai avioeron hieman ennen kuolemaansa.

Pärssinen kävi tyttökoulun ja Sortavalan opettajaseminaarin, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1896. Hän aloitti uransa opettajana Helsingissä, missä toimi vuosina 18961900. Sieltä hän siirtyi opettajaksi Viipuriin, missä toimi vuoteen 1906 saakka. Sitten hän toimi Työ-lehden toimittajana Viipurissa 1906. Työläisnainen-lehden toimitussihteerinä hän toimi 19071917, Kansanvaltuuskunnan jäsen hän oli 1918. Se tehtävä vei hänet samana vuonna Venäjälle, mistä palasi takaisin Suomeen. Hän oli poliittisista syistä vankilassa aina vuoteen 1923 saakka. Pärssinen toimi Talikkalan yhteiskoulun opettaja 19271935.

Muiden tehtäviensä ohella Hilja Pärssinen toimi puhujana sosialidemokraattisessa puolueessa, Raittiuden ystävissä, Kansanvalistusseurassa, eri työväenopistoissa. Hän oli myös Työväen sivistysliiton luennoitsija.

Eduskunnan jäsen Pärssinen oli vuosina 19071914, 1917 ja 19291935. Hänet oli valittu eduskuntaan Viipurin läänin läntisen vaalipiirin edustajana. Hän kuului edustanuransa aikana jäsenenä sivistysvaliokuntaan, suureen valiokuntaan, toimitusvaliokuntaan ja työväenasiainvaliokuntaan.

[muokkaa] Teokset

Hilja Pärssinen julkaisi pseudonymillä Hilja Liinamaa tai omalla nimellään seuraavat kaunokirjalliset teokset:

  • Liinamaa, Hilja: Primuloita: poimittu kylän pojille ja tytöille. Tampere: Wesander, 1900
  • Liinamaa, Hilja: Kyllikki ja Lemminkäinen: laulurunoja. Helsinki: E. E. Sundvall, 1902
  • Pärssinen, Hilja: Taistelon tuoksinasta, 1907
  • Liinamaa, Hilja: Musta virta. Hancock (USA): Työmies, 1913
  • Liinamaa, Hilja: Elämän harha: runoja. Helsinki: Otava´, 1917
  • Liinamaa-Pärssinen; Jälleen vapaana: runoja. Helsink. Työväen sanomalehti. 1923
  • Liinamaa-Pärssinen; Muistojen mailta: Runoja. Helsink. Kansanvalta. 1926
  • Lasten laulukirja. Toimittanut Hilja Liinamaa-Pärssinen. Astoria (Or.). Lännen työväen kustannusyhtiö. 1918
  • Liinamaa-Pärssinen; Lasten laulukirja: nuottipainos. Astoria (Or.). Lännen työväen kustannusyhtiö. 1914
  • Liinamaa-Pärssinen; Lastu. Mikkeli. Mikkelin työväenyhdistys. 1915
  • Liinamaa-Pärssinen; Vallankumouskuvia työnjuhlaan Helsingissä 26 p:nä elok. Helsinki. Työnjuhlatoimikunta. 1917
  • Liinamaa, Hilja: Lausuttavia runoja, 5. Helsinki. Työväen sanomalehti. 1908
  • Punainen lippu: vihkonen runoja / suomenteli Hilja Liinamaa. Kuopio. Savon työväen sanomalehti-osuuskunta. 1910
  • Aikarunoja / Heinrich Heine; suomensi Hilja Liinamaa. Kotka. Kyminlaakson työväen sanomalehti-osuuskunta. 1910

[muokkaa] Lähteet

  • Sylvi-Kyllikki Kilpi; Hilja Pärssinen. teoksessa Tiennäyttäjät I, toim. Hannu Soikkanen; Tammi, 1967, s.121-161.
  • Kansanedustajat 1907–2000