Kambodža
Wikipedia
![]() Preah Réachéanachâkr Kâmpuchéa |
|||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||||||
Kuningas Pääministeri |
Norodom Sihamoni Hun Sen |
||||||
Pääkaupunki | Phnom Penh (999 084 as.) |
||||||
Muita kaupunkeja | Kâmpóng Saôm (175 891 as.) | ||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
181 040 km² (sijalla 87) 2,7 % |
||||||
Väkiluku (2004) – väestötiheys – väestönkasvu |
13 363 421 (sijalla 65) 72,5 / km² 1,81 % (2005) |
||||||
Viralliset kielet | khmerin kieli | ||||||
Valuutta | Riel (KHR) | ||||||
BKT (2003) – yhteensä – per asukas |
sijalla 22,76 miljardia USD 1 700 USD |
||||||
HDI (2002) | 0,568 (sijalla 130) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 35 %, palvelut 35 %, teollisuus 30 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+7 ? |
||||||
Itsenäisyys Ranskasta |
9. marraskuuta 1953 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
KH ajoneuvot: K lentokoneet: XU |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+855 | ||||||
Motto | ![]() (Kansakunta, uskonto, kuningas) |
||||||
Kansallislaulu | Nokoreach | ||||||
Kambodžan kuningaskunta on valtio Kaakkois-Aasiassa, rajanaapureinaan Vietnam, Laos ja Thaimaa. Maan aiempi suomenkielinen nimi on Kamputsea, joka yhdistetään Puna-khmerien hirmuhallintoon. Kambodžassa on yli 13 miljoonaa, pääosin theravada-buddhalaista asukasta. Kambodža on Indokiinaa 1000–1300-luvuilla hallinneen Khmer-valtakunnan seuraajavaltio. Kambodžan maantiedettä hallitsevat Mekong-joki (khmeriksi Tonle Thom, "suuri joki") ja Tonle Sap -järvi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
- Pääartikkeli: Kambodžan historia
[muokkaa] Funan ja Chenla
Kambodžan alueen ensimmäiset kehittyneet sivilisaatiot ilmaantuivat ensimmäisellä vuosituhannella. 300-, 400- ja 500-luvuilla intialaistuneet Funanin ja Chenlan valtiot pitivät hallussaan Kambodžan ja Lounais-Vietnamin alueita. Valtioilla oli läheiset suhteet Kiinaan ja Intiaan. Valtioiden kadottua Khmer-kulttuuri alkoi kukoistaa alueella 800-luvulta 1200-luvulle.
[muokkaa] Angkor ja Khmer-valtakunta
Angkorin aikakausi oli kulttuurin ja politiikan kannalta Kambodžan kulta-aikaa. 800-luvulta 1400-luvulle kestäneen khmer-kuningaskunnan perusti Jayavarman II, ja pääkaupungiksi otettiin Angkor. Khmerit olivat omaksuneet uskonnollisia ja poliittisia ideoita ja instituutioita Intiasta ja perustivat keskitetysti hallitun kuningaskunnan, joka hallitsi Kaakkois-Aasiaa suuren osan olemassaoloajastaan. Jayavarman VII:n valtakauden (1181-n. 1218) aikana kuningaskunta laajentui voimakkaasti. Toisin kuin edektäjänsä, jotka olivat pitäneet yllä hindulaista jumalkuninkaan myyttiä, Jayavarman VII oli theravadabuddhalaisuuden suojelija.
Jayavarman VII aloitti rakennustyöt, jotka käsittivät tunnetun Angkor Thom -temppelin ja Bayonin temppelin. Hän rakennutti myös yli 200 lepotaloa ja sairaalaa valtakuntaansa ja piti yllä pääkaupungista maakuntakeskuksiin johtanutta tieverkkoa, joka helpotti verojen keräämistä ja rakennusprojekteja. Historioitsija George Coedesin mukaan "Kukaan muu kambodžalainen kuningas ei voi väittää siirtäneensä niin paljon kiveä". Usein laatu kärsi määrän ja nopean rakentamisen vuoksi, kuten kauniissa mutta huonosti rakennetussa Bayonissa.
[muokkaa] Miehitys ja siirtomaa-aika
Thaimaalaisten valloitettua Angkorin vuonna 1431 Kambodža joutui vuosia kestäneen vieraan vallan alle – Siam lännessä ja Vietnam idässä. Tämä aikakausi tunnetaan myös "Kambodžan pimeänä aikana". Ajanjakso päättyi, kun maasta tehtiin Ranskan protektoraatti vuonna 1863 ja siitä tuli osa Ranskan Indokiinaa. Kambodžan siirtomaapäällikkö oli Résident Supérieur, ja maakunnissa hallitsivat paikalliset kuvernöörit. Vuonna 1897 maan kuvernööri valitti esimiehilleen Pariisissa, että Kambodžan kuningas Norodom ei enää ollut kykenevä hallitsemaan maata, ja sai oikeuden ottaa kuninkaan roolin verojen määräämisessä sekä kuninkaallisten virkamiesten ja seuraavan kuninkaan nimittämisessä. Norodomille ja hänen seuraajillensa jäi keulakuvan rooli, myöskin buddhalaisessa uskonnossa. Siirtomaa-aikana ranskalaiset saivat korkeimmat virat, ja alempiin virkoihin palkattiin mieluiten vietnamilaisia.
Toisen maailmansodan aikana japanilaiset miehittivät Kambodžan. Sodan loputtua vuonna 1945 kuningas Norodom Sihanouk vaati itsenäisyyttä Ranskasta. Sotilaallisen tilanteen huonontuessa koko Indokiinassa Ranska päätti myöntää Vietnamille, Laosille ja Kambodžalle itsenäisyyden vuonna 1953. Sankariksi noussut kuningas Sihanouk tuli Phnom Penhiin riemusaatossa ja itsenäisyyspäivää juhlittiin 9. marraskuuta 1953. Viimeiset ranskalaiset virkamiehet lähtivät maasta vuonna 1954.
[muokkaa] Sisällissota ja kansanmurha
Ranskan indokiinan sodassa (1946–1954) kommunistit johtivat kapinaa Ranskan Indokiinan siirtomaavaltaa vastaan Vietnamissa ja Laosissa. Myös Kambodžassa syntyi ranskalaisten ja monarkian vastainen sissiliike, Khmer Issarak (Vapaat Khmerit), jossa kuitenkin kommunistien vaikutus oli varsinkin alkuun vähäinen. Indokiinan sodan päätyttyessä 1954 Kambodzan kommunisteja ei hyväksytty edes neuvotteluosapuoleksi ja suurin osa heistä pakeni Vietnamiin. Alusta alkaen hajanainen Khmer Issarak lopetti pääosin toimi toimintansa, joskin sen oikeistosiipi muodosti Khmer Serei (Valkoiset Khmerit)-sissiliikkeen joka toimi Sihanoukin hallintoa vastaan.
Ranskan vetäydyttyä Yhdysvallat siirtyi tukemaan Etelä-Vietnamin hallintoa kommunistien hyökkäykseltä Vietnamin sodassa.
Kambodžaa yksinvaltaisesti hallinnut Sihanouk pyrki pysyttelemään konfliktissa puolueettomana. Alkuun Sihanoukin hallinto oli USA:n tukema, mutta 60-luvun puolvälissä suhteet USA:han viilenivät ja Sihanouk alkoi lähestyä Pohjois-Vietnamia ja Kiinaa. FNL ja Pohjois-Vietnam alkoivat Sihanoukin hiljaisella suostumuksella sijoittaa lukuisia tukikohtia Kambodžaan.
Kambodžan kommunistit, ns. "Punaiset khmerit" käynnistivät 1967-1968 kapinan Sihanoukia vastaan. Sihanoukin pitäessä yllä hyviä suhteita Hanoihin, Pekingiin ja Moskovaan, punakhmerit jäivät kuitenkin alkuun vaille ulkopuolista tukea, mikä vahvisti liikkeen kansallismielistä asennetta.
FNL:n sissit hyökkäilivät etelävietnamilaisten kimppuun Kambodžasta käsin, joten presidentti Nixon määräsi USA:n ilmavoimat pommittamaan heidän asemiaan Kambodžassa. Vähitellen pommitukset lisääntyivät ja tulivat julkisuuteen. Ne jatkuivat vuodesta 1969 vuoteen 1973, jona aikana pommeja käytettiin noin puoli miljoonaa tonnia (enemmän kuin toisen maailmansodan aikaiseen Japaniin) ja pommituksissa arvioidaan kuolleen noin 600,000 kambodžalaista. Sihanouk, joka oli jälleen alkanut lähentyä USA:ta, hyväksyi pommitukset hiljaisesti.
Vuonna 1970 parlamentti ja Sihanoukin oma hallitus syrjäyttivät kuninkaan USA:n tuella ja johtoon nimettiin pääministeri Lon Nol. Protestiksi Sihanouk siirsi tukensa kommunistisille Pol Potin johtamille Punaisille khmereille. Punakhmerit saivat maaseudun suosiota Sihanoukin avulla ja lupaamalla karkottaa kaikki ulkovallat.
Lon Nolin noustua valtaan myös FNL ja Pohjois-Vietnam alkoivat tukea punakhmerejä. Pohjoisvietnamilaiset valtasivat FNL:n huoltoreitit turvatakseen suuria alueita maan itäosissa ja luovuttivat niiden hallinnon punakhmereille. Vaikka Etelä-Vietnamin armeijan ja USA:n joukkojen vastahyökkäykset muuttivat Kambodžan yhdeksi Vietnamin sodan taistelutantereeksi, lopulta punakhmerit hallitsivat käytännössä koko maaseutua.
Kun Yhdysvallat lähti Vietnamista ja FNL Kambodžasta, punaiset khmerit jatkoivat taistelua syrjäyttäen Lon Nolin hallinnon. 17. huhtikuuta 1975 Kambodžan kommunistinen puolue valloitti Phnom Penhin ja Lon Nol pakeni Yhdysvaltoihin. Norodom Sihanouk palasi valtaan, mutta joutui pian radikaalien kommunistien syrjäyttämäksi. Jäljellä oleva hallitus hajotettiin nopeasti ja Sihanouk menetti virallisesti asemansa valtion päämiehenä. Kambodžasta tuli kommunistinen tasavalta ja Khieu Samphanista ensimmäinen presidentti.
Pol Pot nimitettiin Kambodžan pääministeriksi ja hän aloitti koko maan läpäisevät sosialistiset reformit. Pol Pot vastusti "kaupunkielämää" tiukasti ja piti kaupunkilaisia loisina. Ennen punakhmerien valtaannousua Phomn Phenissä asui 2.5 miljoonaa ihmistä. Sota oli ajanut ihmisiä kaupunkeihin. Punaiset khmerit evakuoivat kansalaiset kaupungeista maalle, missä heidät pakotettiin kolhooseihin. Kaupungit lakkautettiin viikossa ja koko kansasta puolet menetti kotinsa. Uskonnot kiellettiin. Sivistyneistö, varakkaat ihmiset ja liike-elämässä toimineet surmattiin ja raha lakkautettiin. Omaisuudesta tuli yhteistä ja koulutus järjestettiin yhteiskouluissa. Monet kuolivat nälkään, sairauksiin tai teloituksiin. Sisällissodan, Pol Potin ohjelmien ja Vietnamin miehityksen uhriluvusta kiistellään. Yleisin arvio Pol Potin ajan uhriluvusta on 1,3–1,7 miljoonaa, josta ehkä puoli miljoonaa teloituksina. Vankiloissa kuoli saman verran, pakkosiirtojen uhreina hieman vähemmän ja tauteihin ja nälkään ehkä lähes miljoona ihmistä. Vuonna 1979 väestö oli pudonnut 8 miljoonasta arviolta 5,2 miljoonaan, josta ehkä 0,8 miljoonaa menehtyi jo ennen Pol Potin valtaantuloa 1975.
Punakhmerien välit Vietnamiin alkoivat pian kiristyä. Kambodžan vietnamilaisvähemistö joutui vainon kohteeksi ja Pol Potin hallinto esitti Vietnamille aluevaatimuksia. Rajakahakoiden jälkeen Vietnam hyökkäsi Kambodžaan loppuvuodesta 1978. Armeijasta ei ollut juuri vastarintaa ja Pol Pot joutui pakenemaan Thaimaan rajalle. Vietnam asetti valtaan hallituksen, joka koostui Pol Potin vainoja paenneista punakhmereistä. Pol Pot säilytti kuitenkin seuraajia ja kykeni jatkamaan taistelua pienellä alueella maan läntisessä osassa. Tässä vaiheessa Kiinan kansantasavalta, joka oli aikaisemmin tukenut Pol Potia, hyökkäsi ja kävi lyhyen sodan Vietnamin kanssa. Myös Thaimaa ja Yhdysvallat vastustivat Vietnamin valtapyrkimyksiä. Kiinan kansantasavalta ja etenkin Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter estivät Vietnamin tukeman Kamputsean kansantasavallan pääsyn YK:hon, jossa Kambodzaa edusti 90-luvun alkuun asti punakhmerien, Sihanoukin ja tasavaltalaisen oikeiston yhteinen pakolaishallitus.
[muokkaa] Vaalit
Rauhansopimus eri osapuolten (Vietnamin, Kamputsean kansantasavallan hallituksen, punaisten khmerien sekä tasavaltalaisen KPNLF:n ja monarkistisen ANS:n) välillä syntyi parin vuoden neuvottelujen jälkeen 1991. Vietnamin joukot vetäytyivät ja sissiliikkeiden johtajat pääsivät palaamaan Kambodžaan.
YK:n tukemat vuonna 1993 järjestetyt vaalit auttoivat palauttamaan järjestystä. Vuonna 1998 perustettu hallitus loi vakautta ja teki rauhan Punaisten khmerien kanssa. Yhtään puna-khmerien johtajaa ei ole syytetty heidän valtansa aikana tapahtuneista rikoksista. Kambodžalaiset yrittävät nyt jälleenrakentaa maataan vuosien kauhun jälkeen.
Kambodžassa ei ole ollut merkittävää innostusta tuomita punakhmerien johtajia. Ta Mok kuoli vuonna 2006 ja entisistä johtajista on vangittuna vain Khang Khek Leu. Suurin osa nykyään elävistä kambdozalaisista on syntynyt punaisten khmerien jälkeen.
[muokkaa] Politiikka
- Pääartikkeli: Kambodžan politiikka

Kambodža oli sekasortoisessa tilassa 1970-luvulta 1990-luvulle, kunnes maassa pidettiin YK:n järjestämät vaalit. Niiden jälkeen tilanne maassa on rauhoittunut. Yksi vakautumisen seurauksista oli vallanvaihdon vaivattomuus kuningas Sihanoukin luopuessa kruunusta poikansa Norodom Sihamonin hyväksi 14. lokakuuta 2004.
Kambodža on perustuslaillinen monarkia, jota johtaa pääministeri. Valtionpäämies on kuningas, mutta hänellä ei ole todellista valtaa. Kuninkaasta käytetään virallisesti nimitystä preahmâhaksat (khmeriksi – kirjaimellisesti preah–pyhä, mâha–suuri (sanskritista, vastaava sana maharaja) ja ksat–sotilas, hallitsija). Kuningas Norodom Sihanoukin jäätyä eläkkeelle hänelle luotiin uusi titteli preahmâhaviraksat (khmeriksi
– vira tulee sanskritin sanasta vīra ja tarkoittaa "rohkea tai tärkeä mies, sankari, päällikkö", vastaava sana latinassa vir, viris ja suomessa viriili) Preahmâhaviraksatina Norodom Sihanoukilla on paljon arvovaltaa ja hän on Kambodžassa kunnioitettu mielipidejohtaja. Kambodžassa sanotaankin olevan kaksi valtionpäämiestä: nykyinen ja entinen kuningas.
Maan lakiasäätävät elimet ovat 61-jäseninen senaatti, jonka jäsenet nimitetään, ja 123-jäseninen alahuone, joka valitaan vaalein viiden vuoden välein. Oikeuslaitos on heikko, sillä suurin osa lakimiehistä ja tuomareista tapettiin puna-khmerien aikana. Vuonna 1997 Kambodžan kansanpuolueen (Cambodian People's Party, CPP) Hun Sen syrjäytti lyhyessä sisällissodassa kanssaan yhteisesti maata hallinneen pääministerin, prinssi Norodom Ranariddhin. Kansanpuolue voitti vaalit vuonna 1998 ja muodosti koalition Ranariddhin rojalistisen FUNCINPEC-puolueen kanssa, tällä kertaa Hun Sen ainoana pääministerinä. Vuoden 2003 vaaleissa CPP sai parlamentissa 73 paikkaa ja 47 % äänistä. Liberaalinen oppositiopuolue Pak Sam Rainsy sai 24 paikkaa (22 %) ja FUNCINPEC 26 paikkaa (21 %). Valittujen joukossa oli yksitoista naista.
[muokkaa] Kambodžan nimi
Khmerin kielellä Kambodžalle on kaksi nimeä. Muodollinen nimi on Prâteh Kampuchea (khmeriksi mul-kirjoituksella ; tavallisella tyylillä
), kirjaimellisesti "Kambodžan maa". Prâteh on virallinen maata tarkoittava sana, joka on peräisin sanskritista ja vastaa sanaa pradesh, kuten Intian osavaltiossa Uttar Pradesh. Nimi Kampuchea tulee muinaiselta khmer-kuningaskunnalta Kambudžalta, jota asuttivat pohjoisintialaiset, perustajansa Kambu Svayambhuvan mukaan nimetyt kambudžat. He olivat iranilainen heimo, joiden alueella mm. zarathustralaisuuden on arveltu syntyneen.
Kambodžan epävirallinen, maan asukkaiden yleisesti käyttämä nimi on Srok Khmae – , kirjaimellisesti "khmerien maa" (nimen Khmae lopussa on kirjoitettaessa r, mutta se on hävinnyt puheesta jo 1800-luvulla). Kambodžan virallinen nimi khmeriksi on lisäksi Preahreachanachâk Kampuchea (Mul-kirjoituksella
, tavallisella
), "Kambodžan kuningaskunta". Vuoden 1953 itsenäistymisen jälkeen maan virallinen nimi on vaihtunut useita kertoja.
[muokkaa] Osat
- Pääartikkeli: Kambodžan osat
Kambodža jaetaan 20 maakuntaan (ខេត្ត – khet) ja neljään maakunnantasoiseen kuntaan (ក្រុង – krong). Maakunnat jaetaan edelleen piirikuntiin (srok), jotka vuorostaan jaetaan kuntiin (khum). Kunnat jaetaan piireihin (khan) ja edelleen kortteleihin (sangkat).
Kunnat on merkitty tähdellä *.
- Banteay Meanchey
- Battambang
- Kampong Cham
- Kampong Chhnang
- Kampong Speu
- Kampong Thom
- Kampot
- Kandal
- Koh Kong
- Kep*
- Kratié
- Mondulkiri
- Oddar Meancheay
- Pailin*
- Phnom Penh*
- Sihanoukville* (Kompong Som)
- Preah Vihear
- Pursat
- Prey Veng
- Ratanakiri
- Siem Reap
- Stung Treng
- Svay Rieng
- Takéo
[muokkaa] Maantiede
- Pääartikkeli: Kambodžan maantiede
Kambodžan alue on noin 181 040 neliökilometriä suuri. Maalla on 800 kilometrin raja Thaimaan kanssa pohjoisessa ja lännessä, 541 kilometrin raja Laosin kanssa koillisessa ja 1228 kilometrin raja Vietnamin kanssa idässä ja kaakossa. Kambodžalla on lisäksi 443 km:n pituinen rantaviiva Thaimaanlahdella.
Maan huomattavin maantieteellinen piirre on Tonle Sapin (Suuri järvi) tulvatasanko, joka on kuivana kautena 2 590 neliökilometrin suuruinen ja sadekautena noin 24 605 km². Tiheästi asutettu, riisinviljelyyn käytetty tasanko on Kambodžan keskeisin alue. Suurin osa maasta (noin 75 %) on alle 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Poikkeukset ovat Cardamon-vuoret (korkein kohta 1 813 metriä) ja niiden kaakkoinen laajentuma Dâmrei-vuoret (noin 500-1000 metrin korkuiset "Elefanttivuoret"), sekä Dângrêk-vuorten jyrkänne Thaimaan rajalla (korkeus noin 500 metriä). Kambodžan korkein kohta on 1813 metriin kohoava Phnom Aoral Pursatin lähellä maan keskiosassa.
Kambodžan lämpötila vaihtelee 10 °C ja 38 °C välillä. Lounaasta tulevat monsuunit tuovat maahan kosteaa ilmaa Thaimaanlahdelta ja Intian valtamereltä toukokuusta lokakuuhun. Eniten Kambodžassa sataa syys-lokakuussa. Koillinen monsuuni puhaltaa kuivalla kaudella, joka kestää marraskuusta maaliskuuhun. Kuivin kausi on tammi-helmikuussa.
[muokkaa] Talous
- Pääartikkeli: Kambodžan talous
Viime aikojen kehityksestä huolimatta Kambodžan talous kärsii yhä vuosikymmenien sisällissodasta ja levottomuuksista. BKT henkeä kohti kasvaa nopeasti, mutta on yhä alhainen muihin alueen maihin verrattuna. Suurin osa maaseudun talouksista ovat riippuvaisia maataloudesta. Kambodžan tärkeimmät vientituotteet ovat riisi, kala, raakapuu, vaatteet ja kumi. Maan suurimmat vientikumppanit ovat Yhdysvallat, Singapore, Japani, Thaimaa, Hong Kong, Indonesia ja Malesia.
Kambodžan talouden toipuminen hidastui rajusti vuosina 1997-1998 Aasian talouskriisin, väkivaltaisuuksien ja poliittisten ongelmien vuoksi. Turismi ja ulkomaisten investointien määrä vähentyivät. Myöhemmin talouskasvu on kuitenkin ollut vakaata. Vuonna 1999, joka oli ensimmäinen täysin rauhallinen vuosi 30 vuoteen, kkasvu oli 5,0%. Vakavista tulvista huolimatta BKT kasvoi 5,0% vuonna 2000, 6,3% vuonna 2001 ja 5,2% vuonna 2002. Turismi on Kambodžan nopeiten kasvava elinkeino, ja saapumiset maahan lisääntyivät vuoden 1997 219 000:sta yhteensä 1 055 000:een vuonna 2004. Vuonna 2004 BKT henkeä kohti oli Kambodžassa 1900 dollaria.
Kambodžan väestöltä puuttuu kunnollinen koulutus etenkin köyhällä maaseudulla, jonka infrastruktuuri on lähes olematon. Pelko poliittisesta epätasapainoisuudesta ja korruptiosta vähentävät ulokmaisia investoijia ja viivyttävät ulkomaisen avun saapumista maahan.
[muokkaa] Turismi
Turismi on maan toiseksi suurin kovan valuutan lähde tekstiiliteollisuden jälkeen [1]. Valtaosa maahan saapuvista turisteista vierailee Angkorissa tai Phnom Penhissä [2]. Muita tärkeitä kohteita ovat Sihanoukville (Kambodžan ainoa satama), jossa on suosittu ranta, ja Kampotin kaupungin ympäristö.
Angkor Watin temppelikompleksi on parhaiten säilynyt esimerkki khmer-arkkitehtuurista. Angkor tarkoittaa "kaupunkia" ja Wat "temppeliä". Alue oli turisteilta kielletty sisällissodan aikana. Se sai kansainvälistä huomiota osakseen toimittuaan elokuvan Lara Croft: Tomb Raider kuvauspaikkana vuonna 2001. Kuuluisa 54-torninen Bayonin hymyilevin kasvoin koristeltu temppeli sijaitsee Angkor Thomin keskellä. Monet turistit käyvät myös Tuol Sleng-museossa, punakhmerien vankilassa, sekä yhdellä tärkeimmistä kuoleman kentistä Choeung Ekissä. Kambodža on myös seksiturismin tärkeä kohdemaa – erityistä huolta on esitetty lapsiprostituoitujen ja prostituutioon pakotettujen kohtalosta [3].
[muokkaa] Liikenne
Sisällissota vahingoitti Neuvostoliiton antamasta avusta huolimatta pahasti Kambodžan liikennejärjestelmää. Maassa on kaksi rautatielinjaa, joiden pituus on yhteensä 612 kilometriä. Linjat kulkevat pääkaupungista Sihanoukvilleeen etelärannikolle ja Phnom Penhistä Sisophoniin (vaikka junat usein jäävätkin Battambangiin).
Kambodžan suuri vesitieverkko on ollut kaupankäynnin kannalta historiallisesti tärkeä. Mekong-joki ja Tonle Sapin joki, niiden lukuisat sivujoet ja Tonle Sap -järvi muodostavat yhteensä 3 700 kilometriä vuoden ympäri kulkukelpoisia vesireittejä. Kambodžalla on kaksi tärkeää (Phnom Penh ja Sihanoukville) ja viisi pienempää satamaa. Maassa on kuusi siviililentokenttää: Pochentongin kansainvälinen lentokenttä Phnom Penhin lähellä on suurin ja Siem Reap, Battambang, Mondulkiri, Ratanakiri ja Stung Treng pienempiä. Paikalliset käyttävät liikkumiseen yleensä autoja, mootoripyöriä tai busseja. Turistit käyttävät usein riksoja.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Väestö

- Pääartikkeli: Kambodžan väestö
Kambodža on etnisesti hyvin homogeeninen: yli 90 % kambodžalaisista on khmerejä ja puhuvat khmerin kieltä, joka on myös valtion virallinen kieli. Vähemmistöjä ovat kiinalaiset, vietnamilaiset, chamit ja khmer loeut. Khmerin kieli kuuluu austroaasialaisten kielten mon-khmer-ryhmään. Ranskan kieli on yleisin vieras kieli, jota myös opetetaan kouluissa ja yliopistoissa ja käytetään hallinnossa. Viime vuosina monet nuoret kambodžalaiset ovat kuitenkin siirtyneet käyttämään englantia, ja sen asema onkin vahvistumassa.
Theravada-buddhalaisuus, jota punakhmerit sortivat, on jälleen maan pääuskonto.
[muokkaa] Kulttuuri
- Pääartikkeli: Kambodžan kulttuuri
Khmer-kulttuuri, joka kehittyi ja levittäytyi erityisesti Khmer-valtakunnan aikana, on vaikuttanut suuresti naapurimaihin Laosiin ja Thaimaahan. Khmerit ovat kehittäneet oman musiikkinsa, arkkitehtuurinsa ja veistostaiteensa. Nykyäänkin khmer-kulttuuri on hyvin hierarkista, mikä näkyy muidenkin Aasian maiden tapaan mm. vanhuuden kunnioituksessa.
[muokkaa] Musiikki
Kambodžan musiikki luokitellaan perinteiseen kansanmusiikkiin ja pop-musiikkiin. Kansanmusiikkiin liittyy usein uskonnollisia tansseja, jotka esittävät tarinoita ja myyttejä. Monia tansseja säestää orkesteri, johon kuuuvat ching (symbalit), roneat (bambuksylofoni), pia au (huilu), sralai (oboe), chappay (banjo), gong (pronssinen gong), tro (viulu) ja erilaisia rumpuja. Jokainen tanssijan tekemä ele tai liike viittaa tiettyyn ideaan, myös abstrakteihin konsepteihin kuten tänään (sormen osoittaminen ylöspäin). Klassinen tanssi koki renessanssin 1960-luvulla prinsessa Norodom Bopha Devin johtamana.
Kambodžalainen popmusiikki jaetaan kahteen kategoriaan: ramvong and ramkbach. Ramvong on hidasta tanssimusiikkia, kun taas ramkbach liittyy kiinteästi Thaimaan kansanmusiikkiin. Siem Reapin provinssissa Thaimaasta lähtöisin oleva kantrum-musiikki on suosittua. Tunnettuja Kambodžalaisia artisteja ovat Sinn Sisamouth, Ros Sereysothear, Pan Ron, Noy Vannet, Meng Keo Pichenda ja Lour Sarith.
[muokkaa] Ruoka
Khmer-keittiö on samantapainen kuin naapurimaiden huomattavasti tunnetummat keittiöt. Se ei käytä yhtä paljon mausteita kuin thai-keittiö. Curry-ruoat, khmeriksi kari (ការី) osoittavat alueen siteet Intian keittiöön. Kiinan vaikutus on nähtävissä monissa erityyppisisssä riisinuudeleissa, ja kiinalaisten emigrnttien maahan tuona nuudelikeitto tunnetaan nimellä kuytheav (កុយទាវ). Banh chiao on Kambodžalainen versio vietnamilaisesta bánh xèosta, joka vuorostaan on versio ranskalaisista krepeistä. Khmer-keittiö käyttää tietynlaista fermentoitua kalatahnaa (prahok) tai katkaraputahnaa (kapik) mausteena monissa ruoissa. Tärkein curryen ja ja jälkiruokien ainesosa on kookosmaito. Melkein joka ateria syödään riisikulhollisen kanssa.
- Amok - kalaa kookosmaitocurryssa käärittynä banaaninlehtiin ja höyrytettynä
- Ansom chek - sylinterinmuotoinen banaaninlehtiin kääritty ja banaanilla täytetty riisikakku
- Ansom chrook - sylinterinmuotoinen banaaninlehtiin kääritty, porsaanlihalla ja mungopaputahnalla täytetty riisikakku
- Banh chiao - keltainen pavunversoilla ja lihalla täytetty, valkosipuli-kalakastikkeen kanssa tarjoiltava riisijauhoista tehty kreppi
- Bok l'hong - papaijasta tehty, happamalla limetti- ja kalakastikkeella maustettu salaatti. Voi sisältää tomaattia.
- Bistek - raa'an lehtisalaatin ja tomaatin päällä lihaa ja sipulia
- Kari - Curreja on useita erilaisia – tärkeimmät ovat mausteinen punainen kanacurry ja makea vihreä kalacurry. Curry tarjoillaan joskus riisivermicellin tai patongin kanssa.
- Kuytheav - naudanliemi, riisinuudeleita ja muita aineksia
- Babar - eräänlainen riisipuuro, joka tarjotaan sellaisenaan tai lihan kanssa
- Samlar machu - hapan tamarindikeitto. Sisältää lihaa, tomaatteja, ananasta ja muita kasviksia ja yrttejä.
- Ngam nguv - sitruunoilla maustettu kanakeitto
- Yao hon tai yaohon - eräänlainen kambodžalainen fondue
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kambodžan hallitus (englanniksi)
- www.mycambodianews.com
- Kambodžan kulttuurista
- Kuningas Norodom Sihanouk
- Matkaopas aiheesta Cambodia Wikitravelissa (englanniksi)
Aasian valtiot |
Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam |
Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet
Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan |