Grafiittihidasteinen kevytvesireaktori

Wikipedia

Reaktor Bolšoi Moštšnosti Kanalnyi (ven. Реактор Большой Мощности Канальный) eli RBMK on vesijäähdytteinen ja grafiittihidasteinen ydinreaktori. Polttoaineena on rikastettu uraanioksidi. Polttoaine ja jäähdytinputket sijaitsevat pystysuorina massiivisessa grafiittilohkossa, joka on typellä ja heliumilla täytetyssä paineastiassa grafiitin hapettumisen estämiseksi. Jäähdytinaine on 75 baarin paineessa ja poistuu reaktorista 350°C:sena höyrynä, jollaisena se johdetaan suoraan turbiiniin. Reaktorin etuna on, että polttoainetta voidaan vaihtaa käytön aikana.

[muokkaa] Ominaisuudet

RBMK-reaktori on kehitetty Neuvostoliitossa Anatoli Aleksandrovin johdolla, ja tunnetaan laajimmin Tšernobylin voimalan reaktorina. Toisin kuin länsimaissa käytettävissä kevytvesireaktoreisssa, hidastinaine on palonarkaa hiiltä. Länsimaissa käytetään vettä. RBMK on alusta asti tunnettu epävakaana reaktorityyppinä. Siinä on sekä suunnitteluvikoja että tarkoituksellisia ominaisuuksia, jotka olennaisesti heikentävät reaktorin turvallisuutta. Reaktorilla on tietyillä tehoalueilla taipumusta yllättäviin tehonnousuihin ja epävakauteen. Lisäksi reaktorin säätösauvojen kärjistä puuttuu absorbaattoriaine, jolla reaktiota säädetään. Näin ollen säätösauvojen syötöllä ei aluksi ole reaktiota hillitsevää vaikutusta - pahimmillaan päinvastoin. Reaktorin hidastinaine grafiitti eli alkuaine hiili voi vakavassa onnettomuudessa syttyä palamaan, mikä mahdollisti yhdessä muiden suunnitteluvikojen kanssa Tshernobylin onnettomuuden massiivisen päästön. Länsimaisisissa kevytvesireaktoreissa ei ole syttyviä aineita. RBMK-reaktoreiden suunnitteluvikoja on nyttemmin korjattu.

[muokkaa] Käyttö

RBMK-tyyppisiä eli grafiittihidasteisia kiehutusvesireaktoreita on yhä käytössä pitkin entistä Neuvostoliittoa kaikkiaan 16 kpl. Ne tuottavat vielä miltei puolet nykyisen Venäjän ydinsähköstä. Kaikkiaan alueen sähköstä tuotetaan ydinvoimalla reilut kymmenen prosenttia. Tauoton reaktorin käyttö on mahdollista, sillä polttoaine voidaan vaihtaa käytön aikana uuteen erikseen kussakin polttoainekanavassa. Operaatio tehdään reaktorihallin 200 tonnia painavalla latauskoneella.

Polttoaineen vaihto "lennossa" merkitsee myös sitä, että RBMK-tyyppiä voidaan käyttää plutoniumin tuotantoon ydinaseita varten. Soveltuvuus sotilaskäyttöön selittää sitä, ettei Tšernobyl-tyypin voimaloita viety ulkomaille. Ns. painevesireaktoriin verrattuna RBMK oli lisäksi halpa ja sen osia voitiin valmistaa tavallisissa konepajoissa. RBMK oli Neuvostoliiton ydinvoimateollisuuden selkäranka huhtikuussa Ukrainassa 1986 sattuneeseen Tshernobylin turmaan asti. Sittemmin RBMK-mallin reaktorihankkeita alettiin perua ja käytössä oleviin reaktoreihin tehtiin teknisiä muutoksia, joiden toivotaan estävän Tšernobylin onnettomuuden toistuminen.

Suomea lähimmät muut RBMK-voimalat ovat Sosnovyi Borissa Pietarin läheisyydessä, Ignalinassa Liettuassa (kaksi valmista 1450 megawatin yksikköä, lisäksi yhtä ei ole otettu käyttöön) ja Smolenskissa Ukrainan rajan tuntumassa (kolme valmista 950 megawatin yksikköä, lisäksi yhtä ei ole otettu käyttöön). Jos vanhat päätökset toteutuvat, toimivia RBMK-reaktoreita on määrä alkaa poistaa käytöstä lähivuosina. Urakka pitäisi saada päätökseen kymmenessä vuodessa. Energiahuolto on IVY:ssä kuitenkin niin tiukoilla, että suunnitelma vaikuttaa epärealistiselta.

Tšernobylin onnettomuuden jälkeen saman tyypin valmiita voimaloita alettiin paikkailla lisäämällä niihin turvallisuusjärjestelmiä. Sosnovyi Borin ykkösyksikköön tehtiin äsken puolitoista vuotta kestänyt remontti, ja sama työ on käynnissä kakkosessa. Suurimmat ongelmat Sosnovyi Borissa liittyvätkin kahteen vanhimpaan reaktoriin. Niihin rakennettiin 1995 samanlaiset onnettomuuksien paikantamisjärjestelmät kuin kahteen uusimpaan reaktoriin. Järjestelmä on olennainen reaktorin sulkemisen kannalta ajoissa ennen tilanteen riistäytymistä hallinnasta.

[muokkaa] Suomen ja Venäjän turvallisuusyhteistyö

Suomi ja Venäjä ovat tehneet yhteistyötä Sosnovyi Borin ja muiden Suomen lähellä sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamiseksi. Projekti on ollut mallina kaikille muille RBMK-laitosten muutoksille. Yhteistyön tuloksia ovat diesel-varavoimaloiden, valvontakameroiden ja kulunvalvonnan rakentaminen voimaloihin. Aikaisemmin Venäjän ydinvoimaloita ei ollut edes aidattu kunnollisesti. Valvontakameroilla voimalan johto voi huolehtia mm. siitä, että valvomossa on tarpeellinen henkilökunta läsnä. Mahdolliset tulipalot sekä höyry- tai vesivuodot havaitaan kameroiden välityksellä nopeasti.

STUK:n tarkastajat totesivat ultraäänitutkimuksissa monien venäläisvoimaloiden vesiputkien heikon laadun ja niiden uudistaminen on ollut eräs kiireellisimmistä töistä. Muita turvallisuuden kannalta tärkeitä uudistuksia ovat voimaloiden sisäpuhelinjärjestelmien parantaminen ja sähköjärjestelmien huolto. Alun perin sisäpuhelimien soittoääni peittyi usein voimalan meluun. Nyt puhelimissa on soittoäänen kanssa samanaikaisesti toimiva valosignaali.

Diesel-varavoiman lisääminen on erittäin tärkeä parannus turvallisuuteen, sillä aikaisemmin RBMK-voimalat ovat olleet Venäjän valtakunnan sähköverkon varassa. Sähkön katkeaminen voimalassa reaktorin käydessä pysäyttäisi kaikki jäähdytysvettä kierrättävät pumput ja voisi aiheuttaa Tšernobylin toisinnon, koska RBMK-reaktorilla on taipumus kiihtyä itsekseen. Voimalan henkilökunta testaa diesel-varavoiman toiminnan vuosittain.

Venäjän ydinvoimaloiden henkilökunnan koulutus ja palkkaus on ollut eräs tärkeimmistä turvallisuusongelmista, joiden ratkaisu on Venäjän talousvaikeuksien aikana 1990-luvulla ollut eräs suurimpia tehtäviä. STUK on osallistunut RBMK-voimaloiden valvomosimulaattorin rakentamiseen. Henkilökunnan koulutus ja ydinvoimalan sisäinen komentoketju ovat tärkeitä tekijöitä poikkeustilanteissa, kuten kaikki tähänastiset ydinturmat osoittavat.

Suomen lähellä sijaitsevien venäläisten ydinvoimaloiden alueille STUK on saanut Venäjän hallitukselta luvan rakentaa radioaktiivisen säteilyn mittausasemat. Ne ovat samanlaisia kuin STUK:in Suomessa käyttämät valtakunnalliset säteilyn varoitus- ja mittausasemat. Suomen avustuksella RBMK-laitoksiin on myös asennettu hälyttimet, jotka varoittavat ääni- ja valosignaalein reaktorin lähestyessä epävakaaksi tiedettyä tehoaluetta.

Ydintekniikka
Ydinfysiikka | Atomi | Fissio | Fuusio | Säteily | Radioaktiivisuus | Ionisoiva säteily | Säteilyturvallisuus | Ydinturvallisuus | Ydinvoima | Ydinreaktori | RBMK-reaktori | Hyötöreaktori | Kiihdytinreaktori | Fuusioreaktori | Ydinpolttoainekierto | Ydinjätehuolto | Geologinen loppusijoitus | Uraani | Uraanirikastamo | Plutonium | Painevesireaktori | Nestemäisellä metallilla jäähdytetty reaktori | Ydinvoiman käyttökohteet | Ydinvoima Suomessa | Ydinsota | Ydinaseet | Vetypommi | Neutronipommi | Ydinaseriisunta | Ydinonnettomuus | Tšernobylin ydinonnettomuus | Three Mile Islandin ydinonnettomuus | Luettelo ydinonnettomuuksista | Luettelo ydinlaitostapahtumista

muokkaa