Herätyskello

Wikipedia

Suurenna

Herätyskello on kello, jonka tarkoitus on antaa heräte tiettynä ajankohtana. Herätteen antaminen toimintaideana erottaa ne tavallisesta kellosta, vaikka nekin ovat kelloja ja mittaavat aikaa. Herätyskelloja käytetään herättämään nukkuja unesta, jotta hän olisi hereillä ja toimintakykyinen haluttuna kellonaikana. Herätyskelloissa on hälytyksen katkaisunappi, josta herätysääni hiljennetään sen jälkeen kun kello on tehnyt tehtävänsä. Munakellon tarkoitus on antaa heräte kun haluttu aika on kulunut jossain prosessissa. Näitä prosesseja voi olla perinteinen kananmunien keittäminen, ruokien valmistus, paisto, koeaika, torkku-uni, jne.

Matkapuhelimissa voi olla herätyskello-ominaisuus.

Mekaanisen herätyskellon herätysääntä on vahvistettu asettamalla se alassuin olevan pelti- tai emalivadin päälle. Vati toimii kaikupohjana.

[muokkaa] Herätyksen ongelmia

Herätys on muistettava asettaa joka kerta ennen ajan mittaamista (yötä). Jos käytetään automaattisia herätysaikoja, vaarana on taas heräte silloin kun sitä ei haluttaisi (esim. viikonloppuisin ei ole töihinlähtöä).

Mekaaniset herätyskellot ovat perinteisesti saaneet voimansa vieteristä. Vieteri pitää muistaa virittää ennen käyttöä. Vieterin voima voi myös loppua kesken, jos siihen ei ole viritetty tarpeeksi vetoa.

Nykyisin herätyskellot toimivat lähes poikkeuksetta verkkovirralla tai paristojen sähkövirralla. Paristokäyttöisen kellon huono ominaisuus on virran loppuminen ennen hälytystä. Silloin kello ei anna hälytystä. Virran loppumisvaaraa vähenee, jos kello käy verkkovirralla. Silloinkin mahdollinen sähkökatkos siirtää todellista herätysaikaa tai estävät sen. Käytännössä lähes varma toiminta saadaan käyttämällä yhdessä akkua ja verkkovirtaa.

Jos heräävä ihminen ei ole nukkunut kylliksi, hän voi puolinukuksissa hiljentää herätyskellon hälytysäänen painamalla hiljennysnapin alas. Sen jälkeen hän voi tahtomattaan nukahtaa uudelleen. Tätä estämään kelloihin on kehitetty herätyksen toisto viiveellä (torkkutoiminto).