Avaarit (Kaukasia)
Wikipedia
Avaarit (toisinaan myös uusavaarit erotukseksi muinaisesta avaarikansasta) ovat noin 700 000 hengen kansakunta Kaukasiassa. Pääosa asuu Dagestanissa, jonka väestöstä heitä on runsas neljännes ja jossa he muodostavat suurimman etnisen ryhmän. Avaarit asustavat tasavallan vuoristoisessa lounaisosassa, jota kutsutaan Avariaksi. Lisäksi pieni vähemmistö asuu myös Azerbaidžanissa. Heidän puhumansa avaarin kieli kuuluu dagestanislaisiin kieliin ja on sukua useimmille muille Dagestanin kielille. Nämä kansat ovatkin todennäköisesti samaa sukujuurta.
Kaukasuksen avaarit ovat islaminuskoisia sunnimuslimeita. Tärkeä henkilö heidän historiassaan on imaami Šamil, joka johti 1800-luvulla taistelua Venäjää vastaan.
Avaari-nimen alkuperästä on kiistelty. Nykyavaarit käyttävät sanaa Avar islamin profeetoista puhuessaan, joten nimen on päätelty liittyvän uskontoon. Toisaalta he ovat voineet saada nimensä vanhasta turkinkielisestä sanasta avare, joka merkitsee nomadia eli paimentolaista. Täysin poissuljettua ei ole edes avaarien ja kabardien jonkinasteinen sukulaisuus keskiajan Euroopan avaareihin, jonka esitetään joskus olevan seurausta kasaarien valtakunnassa tapahtuneesta liikehdinnästä.
[muokkaa] Kuuluisia avaareja
- Muhu Alijev, Dagestanin presidentti (2006–)
- Imaami Šamil, avaarien hengellinen johtaja ja sotapäällikkö, sekä Dagestanin ja Tšetšenian kolmas imaami vuosina 1834–1859.