Aasialainen paradoksi

Wikipedia



Aasialainen paradoksi on kansanterveydellinen ristiriita, joka perustuu siihen havaintoon, että monissa Itä-Aasian maissa sekä syöpä että sydän- ja verisuonitaudit ovat harvinaisempia kuin useimmissa länsimaissa, vaikka Aasiassa tupakoidaankin paljon. Esimerkiksi japanilaisten miesten odotettavissa oleva elinaika on maailman korkein, vaikka japanilaismiehet tupakoivatkin enemmän kuin esimerkiksi pohjoiseurooppalaiset. Paradoksia ei ole pystytty selittämään tyydyttävästi, kuten ei ranskalaistakaan paradoksia, jonka mukaan ranskalaisten sydäntautikuolleisuus on alhaisempi kuin ruokavalion perusteella voisi olettaa.

Aasialaista paradoksia on yritetty selittää muun muassa ravinnon sisältämillä antioksidanteilla ja soijan sisältämillä kasviestrogeeneillä. Yhdysvaltalaistutkimuksessa on analysoitu yli sata aiheesta tehtyä tutkimusta. Monissa niistä oli päädytty siihen, että teen, erityisesti vihreän teen sisältämät antioksdantit, katekiinit, suojaisivat mm. japanilaisia syövältä ja sydäntaudeilta. Monet aasialaiset juovatkin yli litran verran teetä päivässä. Yhden katekiinin, epigallokatekiinin, onkin osoitettu psytyvän estämään elimistössä haitallisia hapettumisreaktioita, kuten pahan kolesterolin hapettumista, jota pidetään yhtenä pääsyyllisenä valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Epigallokatekiini saattaa myös ehkäistä tiettyjen syöpäkasvainten kasvua. Lisäksi katekiinit voivat parantaa ruoansulatuselimistön sekä sekä maksan ja munuaisten toimintaa. Vihreä tee voisi olla aasialaisen paradoksin takana, mutta tarvitaan jatkotutkimuksia. Pelkkä tee ei kuitenkaan riitä, vaan monia sairauksia voi ehkäistä tätäkin paremmin muutenkin terveellisillä elintavoilla.

[muokkaa] Lihavuus voi selittää paradoksin

Miesten eliniänodote on Japanissa 77,9 vuotta ja Suomessa 74,8 vuotta. Vuonna 2005 30-100 vuotiaista japanilaismiehistä lihavia (BMI>30) oli 2,6 % ja Suomessa 25 %. Japanissa oli ylipainoisia (BMI>25) 34 % ja Suomessa 72 %.[1] Lihavuus lisää mm. sydäntaudin, diabeteksen ja syövän riskiä ja alentaa tilastollisesti elinikää.[2]

Vuonna 2002 sydäntautikuolleisuus oli Japanissa 0,07 % (90196) ja Suomessa 0,24 % (12 488). Siten eliniän ero saattaa selittyä vähäisemmällä sydäntautikuolleisuudella Japanissa verrattuna Suomeen.[3] Japanilaiset ovat merkittävästi suomalaisia hoikempia ja syövät ainakin suomalaisia runsaammin kalaa.[4]

[muokkaa] Keuhkosyöpäkuolemat verrannollisia tupakointiin

Keuhkosyöpäkuolleisuus on Japanissa tilastollisesti verrannollinen tupakoinnin yleisyyteen, vaikka Japanin eliniänodote on Suomea korkeampi. Keuhkosyövän lisäksi tupakka voi lisätä myös muiden tautien riskiä. Japanissa miehistä 51 % ja naisista vajaa 10 % tupakoi.[5] Suomessa tupakoi vuonna 2005 miehistä 26 % ja naisista 18 %.[6] Jos oletetaan, että 100 % kehkosyövistä on tupakoijilla ja naisia ja miehiä on yhtä paljon saadaan arviot:

  • Suomi 5,2 miljoonaa ihmistä, kuolleisuus 50900/vuosi, Keuhkosyöpäkuolleisuus: 2100/vuosi[7] => 4,1 % kuolee keuhkosyöpään eli 18,8 % tupakoijista
  • Japani 128 miljoonaa ihmistä, kuolleisuus 1 145 600/vuosi, 100 000 keuhkosyöpäkuolemaa/vuosi [8] => 8,7 % kuolee keuhkosyöpään eli 28,6 % tupakoijista


Suomalaisten yleisemmät sydäntaudit ja syöpä voivat selittyä ylipainolla.


[muokkaa] Lähteet

  1. WHO, maiden vertailutilastot
  2. Obesity and overweight WHO Fact Sheets
  3. Sydäntaudit, TilastoWHO
  4. WHO Global InfoBase Online: Country Reports
  5. Tupakointitilasto WHO
  6. TupakkatilastoSuomen ASH ry
  7. Keuhkosyöpä Suomessa
  8. Keuhkosyöpä Japanissa