Cooperin testi

Wikipedia

Cooperin testi on testi, jolla mitataan fyysistä kuntoa. Sen kehitti amerikkalainen tohtori Kenneth H. Cooper 1968 Yhdysvaltain armeijalle. Ideana testissä on edetä 12 minuutissa niin pitkälle kuin pääsee. Lapset saattavat juosta puolicooperin eli kuusi minuuttia. Suomessa Cooperin testi tuli koulujen vakiotestiksi jo noin kolmekymmentä vuotta sitten. Ihanteellinen tulos alle kolmekymmentävuotiaalle juoksijalle on yli 2800 metriä.

Testiä kannattaa harjoitella ennen varsinaista suoritusta, sillä kylmiltään juokseminen on haastavaa. Harjoituksissa kannattaa pitää tasaista vauhtia vauhdin arvioimista varten. Myös testin jälkeisen pahan olon voi välttää harjoittelulla. Testiä suorittaessa täytyy olla täysin terve.

Testi on hyvin laajassa käytössä, vaikkakin sitä myös kritisoidaan laajasti. Yleisimpiä kritiikin aiheina on se, että testi mittaa vain hyvin kapeaa fyysisen kunnon aluetta: lähinnä ns. vauhtikestävyyttä. Lisäksi yleensä testin arvostelumenetelmät perustuvat tavallisten ihmisten tuloksiin. Harjoitellut juoksee hyvällä juoksutekniikalla helpohkosti erinomaiseen tulokseen.


Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.