Adalbert
Wikipedia
Adalbert (puolaksi Wojciech, tšekiksi Vojtěch) (noin 956 - 997) oli Prahassa elänyt piispa, joka julistettiin Böömin, Puolan, Unkarin ja Preussin suojeluspyhimykseksi. Hän kärsi marttyyrikuoleman yrittäessään käännyttää Itämeren ranta-alueiden pakanallisia preussilaisia kristinuskoon.
Adalbert syntyi böömiläiseen ruhtinassukuun yhtenä kuudesta veljeksestä. Hän opiskeli kymmenen vuotta Magdeburgissa Magdeburgin Adalbertin johdolla, ja tämän kuoltua otti itsekin nimen Adalbert Vojtěch. Adalbert Vojtěch oli ahkera ja lahjakas ja hänestä tuli pian tunnettu kirkonmies koko Euroopassa.
Vuonna 980 Adalbert päätti opintonsa ja palasi Prahaan missä hänestä tuli ensin pappi, ja vuonna 982 piispa. Hänet tunnettiin hyväntekeväisyydestä ja vaatimattomuudesta. Työ oli rankkaa, vaikka pääosa böömiläisistä oli kastettu kristityiksi, sillä pakanalliset tavat kuten moniavioisuus olivat yleisiä alueella.
Vuonna 989 Adalbert luopui piispanvirasta ja lähti Roomaan elääkseen erakkona luostarissa. Neljä vuotta myöhemmin paavi lähetti hänet takaisin Böömiin. Siellä hän perusti Brenovin luostarin lähelle Prahaa. Kronikan mukaan piispanvirka oli Adalbertille rasite, ja hän tarjosi sitä Strachvasille.
Adalbert Vojtěchin veljet saivat surmansa alueen valtataisteluissa, ja Adalbert Vojtěch lähti maasta. Hän meni Unkariin ja kastoi madjaariruhtinaan Gézan ja hänen poikansa Istvánin, josta tuli myöhemmin Tapani Pyhä. Adalbert pistäytyi lyhyesti Puolassa ja jatkoi Preussiin tekemään lähetystyötä yhdessä puolalaisen sotajoukon kanssa.
Sen aikainen lähetystyö oli yksinkertaista: koska pakanallinen kansa palvoi pyhiä tammilehtoja, lähetystyön tekijät hakkasivat näitä uhrilehtoja mataliksi. Adalbertia varoitettiin koskemasta Preussin lehtoihin, mutta hän ei kuunnellut, vaan koki marttyyrikuoleman 997 Itämeren rannalla Trusossa (nykyinen Elblag).
Aldalbert julistetiin pyhäksi Adalbert Prahalaiseksi muutamia vuosia myöhemmin.