F. W. Murnau

Wikipedia

Friedrich Wilhelm Murnau (28. joulukuuta 188811. maaliskuuta 1931) oli saksalainen elokuvaohjaaja. Häntä pidetään yleisesti yhtenä mykkäelokuvan tärkeimmistä elokuvaohjaajista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Varhaiset vuodet

Murnau syntyi hyvätuloiseen ja sivistyneeseen biefeldiläisperheeseen. Hän kiinnostui jo nuorena teatterista ja taiteesta, ja siirtyi vuonna 1907 opiskelemaan taidehistoriaa Heidelbergin yliopistoon. Vuonna 1912 hän liittyi Max Reinhardtin oppiin, jossa hän näytteli muun muuassa paljon Shakespeare-rooleja. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin katkaisi Murnaun nousevan uran teatterissa. Sodassa hän taisteli ilmavoimissa. Hän oli komppaniansa ainoita eloonjääneitä Verdunissa.

[muokkaa] Ura Saksassa

Pian sodan jälkeen Murnau osallistui elokuvantekoon ja oli mukana saksalaisen mykkäelokuvan nousussa. Hänen ohjaajan uransa alkoi vuonna 1919 pienessä elokuvayhtiössä, jonka elokuvista on suurin osa nykyään kadonnut. Varhaisin säilynyt on vuodelta 1920, nimeltään Matka yöhön, joka kertoo silmälääkärin vaimon rakastumisesta sokeaan taiteilijaan. Tuona aikana Murnau ohjasi myös muun muuassa luvattoman version Jekyl & Hyde -kirjasta nimellä Der Januskopf. Kyseinen elokuva oli kauhulegenda Bela Lugosin ensiesiintyminen valkokankaalla. Yksi yhtiön tärkeimmistä elokuvista oli Nosferatu, eine Symphonie des Grauens (1922), josta Murnau on vielä nykyisinkin tunnettu. Samalta vuodelta oleva Phantom on myös yksi Murnaun tunnetuimpia.

Kaikki Murnaun viimeiset saksalaiset elokuvan Phantomista lähtien tuotti Ufan Erich Pommer, joka antoi aina käyttöön parhaat resurssit ja työtoverit. Murnaun menestyksen takia myös Murnaun unelmakaupunki Hollywood alkoi kiinnostua hänestä. Ufan filmeistä muistettavimpia ovat muun muuassa Murnaun ainoa komedia, Suurherttuan raha-asiat (1923) ja maailmankuva Viimeinen mies (1924). Näillä elokuvilla Murnau takasi menestyksensä jatkon. Murnaun viimeinen Saksassa ohjaamansa elokuva Faust (1926) oli kuitenkin Metropoliksen ohella niitä elokuvia, jotka veivät Ufan tuhon partaalle, loistavuudestaan ja arvostuksestaan huolimatta. Tuolloin Murnau suuntasi katseensa Yhdysvaltoihin.

[muokkaa] Hollywood

Hollywoodissa Murnau sai ensialkuun vapaat kädet, jotka toivatkin tulosta yhtenä mykän elokuvan kulmakivistä, Auringonnousun (Sunrise: A Song of Two Humans, 1927) myötä. Kyseinen elokuva valittiin vuonna 1958 "maailman kauneimmaksi elokuvaksi", mutta se ei menestynyt odotetusti. Murnaun fanit olivat tottuneet hänen yllätyksellisyyteensä ja tuntuivat olettaneen automaattisesti, että Murnau lataa heidän silmilleen jotain uutta ja mullistavaa. Auringonnousu oli kaikesta kauneudestaan huolimatta vain "tavallinen" melodraama muiden joukosta. Tämän elokuvan takia Murnau menetti täydelliset vapautensa, eikä ikinä ehtinyt saada niitä takaisin.

Hollywoodissa Murnau työskenteli muun muuassa Fox-elokuvastudiolle.

Murnaun viimeinen elokuva oli vuonna 1931 ilmestynyt Tabu. Murnau ajoi kohtalokkaan kolarin matkalla Tabun ensi-iltaan 11. maaliskuuta ja kuoli lähes välittömästi.

[muokkaa] Murnaun perintö

Murnau muistetaan yleisesti elokuvien nerokkuudesta ja kauneudesta. Murnaun elokuvat ovat niitä, jotka tunnetaan, mutta joita harvoin siteerataan. Esimerkiksi Nosferatun omaperäistä tunnelmaa ei ikinä ole yritetty kopioida.

Murnau on hyvin arvostettu elokuvan tekijä edelleenkin ja hänet on monessa yhteydessä nimetty maailman parhaaksi elokuvaohjaajaksi. Murnauta on muistettu myös elokuvissa, esimerkiksi Werner Herzogin Nosferatu - yön vältias (1979) on monilta osin selvä kunnianosoitus Murnauta ja hänen Nosferatu-elokuvaansa kohtaan.

[muokkaa] Filmografia

Murnaun 21 elokuvasta on nykypäiville säilynyt vain 12.

  • Tabu (1931)
  • City Girl (1930)
  • 4 Devils (1928) kadonnut
  • Auringonnousu (Sunrise: A Song of Two Humans, 1927)
  • Faust (1926)
  • Tartuffe (Herr Tartüff, 1926)
  • Viimeinen mies (Der letzte Mann, 1924)
  • Der Finanzen des Großherzogs (1924) kadonnut
  • Suurherttuan raha-asiat (Austreibung, Die, 1923)
  • Phantom (1922)
  • Nosferatu, eine Symphonie des Grauens (1922)
  • Palava pelto (Der brennende Acker, 1922)
  • Marizza (1922) kadonnut
  • Vogelödin linnassa (Schloß Vogeloed, 1921)
  • Sehnsucht (1921) kadonnut
  • Matka yöhön (Der Gang in die Nacht, 1921)
  • Abend – Nacht – Morgen (1920) kadonnut
  • Der Januskopf (1920) kadonnut
  • Der Bucklige und die Tänzerin (1920) kadonnut
  • Satanas (1920) kadonnut
  • Der Knabe in Blau (1919) kadonnut