Ajatusrikos
Wikipedia
George Orwellin teoksessa Vuonna 1984 hallitus pyrki kontrolloimaan sekä kansalaisten toimia että ajatuksia. Epätoivottuja ajatuksia kutsuttiin ajatusrikoksiksi. Orwellin dystopiassa ajatusrikoksiin kuuluivat valtioon, sen ideologiaan tai johtajaan (Isoveli) kohdistuvat negatiiviset, paheksuvat tai epäkunnioittavat ajatukset. Sanana ajatusrikos piti tämän kaiken sisällään niin, että selventäviä termejä ei tarvittu ja uuskielestä voitiin poistaa ajatusrikokseen sisältyvät sanat. Terminä ajatusrikos lienee tullut suomen kieleen juuri Orwellin teoksesta, eikä se käytännössä esiinny yleisessä kielenkäytössä.
Ajatusrikoksen käsite on implisiittisenä määritelty Neuvostoliiton suurten näytösoikeudenkäyntien syyttäjä Krylenkon sanoissa: "Neuvostoliiton lainsäädäntö ei tee eroa aikomisen ja itse rikoksen välillä, ja tässä on Neuvostoliiton lainsäädännön paremmuus porvarilliseen lainsäädäntöön verrattuna." Koska Neuvostoliiton näytösoikeudenkäynnit saivat julkisuutta 1930-luvulla Länsi-Euroopassa, ei ole mahdotonta, että myös Orwell oli kuullut nämä sanat ja että ne vaikuttivat käsitteen syntymiseen romaanin kirjoitusvaiheessa.
Ajatusrikoksen käsite viittaa lainsäädännön rikkomiseen. Ihmisoikeudet kieltävät sellaisen lainsäädännön tai yhteiskunnalliset rajoitukset, jotka voisivat johtaa ajatusrikoksen kaltaisten ilmiöiden syntymiseen.
[muokkaa] Katso myös
- Kaksoisajattelu
- Poliittinen epäkorrektius
- Sensuuri
- Vuonna 1984