Harmaaleppä
Wikipedia
Harmaaleppä | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Harmaaleppä (Alnus incana) on koivujen heimoon ja leppien sukuun kuuluva puulaji.
Se on saanut nimensä runkonsa ja oksiensa harmaasta kuoresta. Se kasvaa hyvin monenlaisilla kasvupaikoilla, esimerkiksi rannoilla, metsänlaidoissa ja vanhoilla laidunalueilla. Metsälaidunnuksen loputtua on harmaaleppä taantumassa, sillä karja ei syö sen pahan makuisia versoja, ja harmaaleppä menestyi muita lehtipuita paremmin. Se menestyy kuivemmilla mailla kuin tervaleppä. Kasvutavaltaan se on usein pensasmainen. Harmaaleppää kasvaa koko Suomessa, mutta aivan etelärannikolla se on harvinainen.
Harmaaleppä on levinnyt lähes koko Eurooppaan. Pioneeripuulaji kasvaa parhaiten valoisassa ympäristössä pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta.
Harmaaleppä viihtyy parhaiten kalkkipitoisilla, ravinteikkailla ja kosteilla mailla. Hyvällä kasvupaikalla se kasvaa nopeasti, tukkipuuta siitä saadaan jopa 30 vuodessa.
Harmaaleppä on puu tai iso pensas ja se kasvaa jopa 20-metriseksi. Latvus on kartiomainen ja runko sileä. Sillä on laaja ja monihaarainen juuristo, joka tekee hyvin juuri- ja kantoversoja. Harmaaleppä lisääntyy sekä siemenistä että vesoista.
Harmaaleppää käytetään metsänhoidossa suojuspuuna. Sahatavarana se on kaunista, vaaleata puuta, mutta runsaat mustat kuivat oksat alentavat sahatavaran saantoa, aivan kuin tervalepälläkin. Pyyt ja liito-oravat syövät sen norkkoja ja lehtiä, vihervarpuset ja urpiaiset siemeniä. Tikat kovertavat pesäkolonsa mielellään harmaalepän pehmeään puuhun.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta harmaaleppä on tärkeä puu, sillä sen elinkaari on lyhyt ja se tuottaa nopeasti lahopuuta. Se on myös tärkeä ruokapuu monille eläinlajeille ja sienille.