Ihmisoikeudet
Wikipedia
Ihmisoikeudet viittaa käsitykseen, että ihmisyksilöillä on universaalit oikeudet tai asema riippumatta lainsäädännöstä tai muista paikallisista tekijöistä. Ihmisoikeuksiin liittyy läheisesti ihmisarvo, johon oikeuksien katsotaan ainakin maailmansotien jälkeisessä ajattelussa perustuvan.
Universaalien ihmisoikeuksien olemassaolo, pätevyys ja sisältö ovat filosofisen ja yhteiskunnallisen keskustelun kysymyksiä. Siitä huolimatta erilaisia ihmisoikeuksia on määritelty kansainvälisissä julistuksissa ja sopimuksissa sekä monien maiden sisäisessä lainsäädännössä. Käsitykset ihmisoikeuksista vaihtelevat kuitenkin hyvin paljon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ihmisoikeussopimuksia
Ihmisoikeuksia on julistettu mm. YK:n perussopimuksissa, joissa ne on jaettu kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin (esim. sananvapaus, painovapaus ja kokoontumisvapaus) ja ns. TSS-oikeuksiin (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet). Näiden suhde on vuosien mittaan ollut kiivaankin poliitisen väittelyn kohteena. Länsimaissa kansalais- ja poliittisista oikeuksista ollaan varsin yksimielisiä, kun taas TSS-oikeuksista vallitsee jonkin verran erimielisyyttä. Varsinkin vasemmistossa on painotettu että esim. sanan- ja painovapaudella ei ole juuri merkitystä, jos kaikki eivät osaa lukea tai tiedotusvälineet ovat vain harvojen omistuksessa ja käytössä. Niiden mukaan TSS-oikeudet ovat välttämättömiä, jotta klassiset ihmisoikeudet voisivat toteutua täysimääräisesti ja kaikille ihmisille. Liberalististen ja konservatiivisten näkemysten mukaan TSS-oikeuksien toteuttaminen tulee kuitenkin valtiolle kalliiksi eikä ole mahdollista aina. TSS-oikeuksien kieltämistä kokonaan ajaa kuitenkin vain liberalistien pieni äärisiipi.
Myös ETYK-sopimusta pidetään historiallisesti merkittävänä ihmisoikeusnormina. Sopimuksessa länsimaat suostuivat tunnustamaan Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa muodostamat sosialistimaat siitä hyvästä, että nämä hyväksyivät eräitä ihmisoikeusnormeja, jotka sittemmin johtivat toisinajattelijoiden parantuneisiin toimintamahdollisuuksiin ja arvioiden mukaan näin nopeuttivat sosialististen diktatuurien romahdusta.
- YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
- Kansalais- ja poliitisten oikeuksien sopimus
- Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus
- Lapsen oikeuksien sopimus
- Naisten oikeuksien sopimus
- Kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus
- Rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus
- ETYK-sopimukset
- Euroopan ihmisoikeussopimus
- Euroopan sosiaalinen peruskirja
Yllä olevat sopimukset ovat turvaamiensa oikeuksien osalta paljolti päällekkäisiä. Suomen lainsäädännössä ihmisoikeudet on sisällytetty perustuslain 2. lukuun (Perusoikeudet).
[muokkaa] Ihmisoikeusjärjestöt
Ihmisoikeusjärjestöistä Amnesty International keskittyi aluksi kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja mielipidevankeuden poistamiseen ja tällaisen kohtelun saaneiden auttamiseen mutta on sittemmin ottanut toimintakenttäänsä laajemmin klassisia ihmisoikeuksia ja jossain määrin myös sen valvontaa, että siltä osin kuin TSS-oikeuksia toteutetaan julkisin varoin, rahoja ei käytetä ketään syrjivästi.
Katso myös Amnesty International ja Human Rights Watch.
[muokkaa] Tunnettuja ihmisoikeustaistelijoita
[muokkaa] Kritiikkiä ja ihmisten velvollisuudet
Intialainen ihmisoikeusaktivistinakin tunnettu Mohandas Gandhi ja hänen jälkeensä monet muut, ovat pitäneet YK:n ihmisoikeuksien julistusta sinänsä hyvänä, mutta riittämättömänä välineenä ihmisten olosuhteiden riittävään parantamiseen. Gandhi olisi halunnut ihmisoikeuksien ("human rights") lisäksi mukaan myös ihmisten velvollisuudet ("human responsibilities"). Näitä ajatuksia on kehitetty edelleen.
Joidenkin mukaan ei riitä, että yksilöt, ryhmät tai yhteisöt voivat vaatia valtioilta ihmisoikeuksia olematta itse velvollisia juuri mihinkään. Heidän mielestään on hyvä, että valtioita vaaditaan toteuttamaan ihmisoikeuksia, mutta jokaisella ihmisyksilöllä on lisäksi oltava velvollisuus tehdä oikeita ja hyviä asioita, esimerkiksi velvollisuus tukea yhteiskuntaa ja muiden turvallisuutta. Mitä enemmän oikeuksia ihmisillä on, sitä enemmän heillä pitäisi olla myös velvollisuuksia.
Esimerkiksi ihmisillä on monesti ihmisoikeussopimusten mukaan oikeus moniin asioihin, jotka kuitenkin voivat vahingoittaa yhteiskuntaa tai ympäristöä. Oikeutta johonkin voidaan jopa käyttää tekosyynä johonkin vastuuttomaan. Joku voi esimerkiksi täysin luvallisesti kuluttaa tuotteita tai omistaa jotain, mitä hän ei tarvitse, ja joista olisi todellista hyötyä jollekin muille. Myös ajatuksen- ja mielipiteenvapaus koetaan usein tekosyyksi sille, ettei omia mielipiteitä tarvitse sen kummemmin pohtia ja perustella, eikä niihin tarvitse suhtautua kriittisesti. Kuitenkin tietämättömyys aiheuttaa suuria ongelmia.
Vuonna 1997 on "Interaction Council" niminen kansainvälinen järjestö ottanut kantaa ihmisten velvollisuuksien puolesta ehdottamalla yleismaailmallista ihmisten velvollisuuksien julistusta.[1].
[muokkaa] Triviaa
Ihmisoikeuksia valtakaudellaan räikeästi rikkonut Chilen entinen diktaattori Augusto Pinochet kuoli 10. joulukuuta 2006, kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Perttu Puro: Eurooppa ja ihmisoikeudet (Suomen YK-liitto, 1999) ISBN 952-9694-34-2 (nid.)
- Martin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme (Suomen YK-liitto, 1998) ISBN 952-9694-25-3 (nid.)
- Friidu: tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet [teksti ja toimitus: Rosa Puhakainen] (Suomen YK-liitto, 2004) ISBN 952-9694-53-9 (nid.)
- Lapsen oikeudet [toim. Jussi Honkanen ja Jaana Syrjälä] (Suomen YK-liitto, 2000) ISBN 952-9694-38-5 (nid.)