Johan Gadolin

Wikipedia

Johan Gadolin

Suomalainen tiedemies
Syntyi 5. kesäkuuta, 1760
Turku
Kuoli 15. elokuuta, 1852
Mynämäki

Johan Gadolin (5. kesäkuuta 176015. elokuuta 1852) oli suomalainen kemisti, fyysikko ja mineralogi. Gadolin löysi alkuaine yttriumin vuonna 1794. Häntä pidetään Suomen kemiantutkimuksen varsinaisena perustajana. Gadolin vaikutti myös suomalaiseen teollisuuteen toimimalla ahkerasti Suomen Talousseurassa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Perhesuhteet

Johan Gadolinin isä Jakob Gadolin (1719–1802) toimi Turun Akatemian fysiikan ja teologian professorina ja myöhemmin Turun piispana. Gadolinin äiti oli Elisabet Brovallius, jonka isä Johan Brovallius (1707−1755) niin ikään oli toiminut Turun Akatemian fysiikan ja teologian professorina sekä Turun piispana. Johan Gadolinilla oli ensimmäisestä avioliitostaan Hedvig Magdalena Tihlemannin kanssa yhdeksän lasta. Leskeksi jäätyään hän avioitui Ebba Catharina Palanderin kanssa.

[muokkaa] Opinnot

Johan Gadolin alkoi opiskella matematiikkaa Turun Akatemiassa jo 15-vuotiaana. Hän piti matematiikkaa kuitenkin liian raskaana ja vaihtoi pääaineekseen kemian. Akatemiassa hän kuunteli Suomen ensimmäisen kemian professorin Pehr Adrian Gaddin luentoja sekä myös fysiikan ja kasvitieteen luentoja.

Gadolin siirtyi vuonna 1779 Uppsalan yliopistoon opiskelemaan tutkimusmenetelmiä tunnetun analyyttisen kemistin Torbern Bergmanin ohjauksessa. Uppsalassa hän julkaisi raudan analyysiä käsitelleen pro excertio -väitöskirjansa De analysi ferri vuonna 1781 ja pro gradu -väitöskirjan otsikolla De problemato catenario vuonna 1782 (nykyisen kaltaista väitöskirjaa ei tuolloin tunnettu). Gadolinista tuli filosofian maisteri 1782.

Gadolin palasi Turkuun 1783. Vuosina 1786–88 hän oli opintomatkalla Keski-Euroopassa ja Englannissa. Matkallaan hän teki yhteistyötä useiden tunnettujen tiedemiesten kanssa. Gadolin kävi myöhemmin kirjeenvaihtoa merkittävien eurooppalaisten kemistien kanssa, mikä edisti hänen tutkimustulostensa vastaanottoa.

[muokkaa] Tutkimukset

Gadolinista tuli maailmalla tunnettu kemisti, kun hän löysi ensimmäisen niin sanotun harvinaisen maametallin. Hän sai vuonna 1792 käsiinsä Ytterbyn kylästä Tukholman saaristosta löytynyttä mustaa, raskasta mineraalia. Ennen Gadolinia samaa mineraalia olivat turhaan yrittäneet analysoida kokeneet kemistit Bengt Reinhold Geijer (1758–1815) ja Sven Rinman (1720–1792). Gadolinin huolelliset tutkimukset osoittivat, että mineraalissa oli uusi, alumiini- ja kalsiumoksidia muistuttava maametallioksidi. Se nimettiin löytöpaikan mukaan yttriaksi eli yttriumoksidiksi. Alkuaine yttriumin eristi Friedrich Wohler vuonna 1828.

Gadolin esitti ensimmäisenä, että tinalla voi olla kaksi hapetusastetta. Gadolin määritteli ominaislämmön ja mittasi useiden kymmenien aineiden ominaislämmöt vuosina 1784–92.

[muokkaa] Virat

Gadolin nimitettiin Turun Akatemian ylimääräiseksi kemian professoriksi vuonna 1785. Pehr Gaddin kuoltua 1797 Gadolin pääsi varsinaiseksi kemian professoriksi. Hän järjesti laboratorioharjoituksia opiskelijoille, mikä ei siihen aikaan ollut yleistä muissakaan maissa. Gadolin jopa antoi oman laboratorionsa opiskelijoiden käyttöön. Gadolin kirjoitti kirjan Inledning till Chemien (Johdatus kemiaan), joka oli ensimmäinen pohjoismainen Lavoisier'n järjestelmän mukainen oppikirja.

Gadolin oli Turun Akatemian rehtori kahteen otteeseen. Häntä voidaan pitää Suomen Talousseuran varsinaisena alkuunpanijana. Hän toimi myös yrittäjänä. Gadolin oli perustamassa Turun Soitannollista Seuraa vuonna 1790.

Gadolin erosi professorin virasta täysin palvelleena vuonna 1822. Turun palon jälkeen 1827 Gadolin lopetti tutkimuksensa ja muutti Mynämäelle, jossa hän kuoli 25 vuotta myöhemmin 92-vuotiaana.

[muokkaa] Kunnianosoitukset

Gadolinin tutkima mineraali nimettiin gadoliniitiksi vuonna 1800. Alkuaine gadolinium, joka löydettiin 1880, on sekin saanut nimensä Gadolinilta. Alun perin Gadolinin mukaan nimettiin itse asiassa gadoliniumin oksidi, gadolinia. Suomalaisten Kemistien Seura jakaa kultaista Gadolin-mitalia, jonka on suunnitellut Emil Wikström vuonna 1936. Mitali on vuoteen 2004 mennessä annettu tunnustukseksi kymmenelle ansioituneelle kemistille.

Gadolinista on julkaistu juhlapostimerkki vuonna 1960. Åbo Akademin teknillisen tiedekunnan päärakennus on nimeltään Gadolinia. Helsingin yliopiston kemian laitoksen vieressä on Gadolininkatu.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Hjelt–Tigerstedt. Johan Gadolin 1760–1852. In memoriam. Wissenschaftliche Abhandlungen Johan Gadolins in Auswahl. 1910.
  • Kemia-Kemi 2/1982 (s. 85–88), 12/1985 (s. 1112–1115), 5/2002 (s. 24–25), 8/2004 (s. 16–17)

[muokkaa] Aiheesta muualla