Artemis
Wikipedia
Artemis (kreik. Ἄρτεμις) on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär. Hänen yllään on lyhyt tunika ja kädessään hänellä on jousi ja nuolikotelo. Hänen vierelleen kuvataan juoksemaan valkoinen naarashirvi. Artemis edisti kasvullisuutta ja varttuvaa elämää, hän on öisen taivaan ja kuun haltijatar, esiintyy saduissa metsän ajattarena ja neitseellisen puhtauden puolustajana. Vastaa roomalaisten Dianaa.
Zeus tavoitteli kauniita tyttöjä ja yksi näistä oli titaanien tytär Leto, joka asui Olympoksella. Kun Hera sai kuulla Leton odottavan Zeuksen lasta, hän karkotti tytön lähettäen Python-käärmeen vainoamaan tyttöä minne tämä sitten menikin, jotta Leto ei saisi levätä lainkaan. Yhdeksän uuvuttavan kuukauden jälkeen Leto saapui Sisilian rannikolla sijaitsevaan Ortygiaan, missä hän sai Artemiksen. Yhä Pythonin vainoamana hän siirtyi heti Aigeianmeren Delosaarelle. Sinne Python ei päässyt, ja siellä Leto synnytti Artemiksen kaksoisveljen, Apollonin.
Sekä Artemis että Apollon olivat erinomaisia lapsia ja kauniita katsella. Lasten kolmantena syntymäpäivänä Zeus kävi tapaamassa heitä ja oli näkemästään ylpeä. Hän päätti, että lapset kuuluvat Olympokselle. Vuodet vierivät ja Zeus lähetti hakemaan kaksosia. Zeus antoi Apollolle lahjaksi Hefaistoksen tekemät kultaiset vaunut, joiden eteen oli valjastettu valkoiset hevoset, kultaisen jousen ja kotelon täynnä kultanuolia. Zeus ei tiennyt, mitä Artemis olisi halunnut lahjaksi, joten hän kysyi. Artemis vastasi empimättä haluavansa jousen, nuolia ja samanlaiset vaunut kuin Apollo oli saanut, mutta hän halusi ne teetettävän hopeasta eikä kullasta. Hän halusi myös hopealangoista tehdyn metsästysviitan, lauman tulisia että nopsajalkaisia koiria sekä kaksikymmentä metsänneitoa ja kaksikymmentä vedenneitoa palvelijoiksensa ja seuraksensa. Kykloopit, jotka takovat Zeuksen salamat, tekivät Hefaistoksen johdolla Artemikselle hänen hopeajousensa ja -nuolensa. Pan-jumala hankki Spartassa kasvatetut koirat, ja Artemis itse valitsi kauneimmat nymfit metsistä ja joista.

Kun kaikki lahjat olivat koossa, Artemis lähetti kaksi nopeinta koiraansa vuorille hakemaan kaksi komeaa hirveä, joita ei saanut olla vahingoitettu. Koirat palasivat tuoden kaksi haarasarvista hirveä, jotka Artemis valjasti vaunujensa eteen. Sitten hän paukautti ruoskaansa hirvien päiden päällä, päästi hurjan huudon ja kiisi matkoihinsa vuorille. Perässä juoksivat hänen nymfinsä kuin nopsat peuranvasat, koirat kiisivät hänen edellään ja niiden kumea haukku kaukui ympärillä olevista kalliosta. Yö ehti tulla eikä Artemis ollut löytänyt hopeanuolilleen sopivaa kohdetta. Hän sytytti Olympoksen tulista soihdun ja sen valossa otti maalikseen kookkaan männyn halkaisten sen kiitävällä nuolellaan kahtia. Seuraavana aamuna toinen hänen nuolensa lävisti villikarjun, joka kuoli heti. Vieläkään Artemis ei ollut löytänyt taitonsa veroista kohdetta, niinpä hän jatkoi matkaa etsien päivät ja nukkuen yöt puiden suojassa. Vihdoin hän tuli pahaan kaupunkiin, jossa hallitsi epäoikeudenmukaisuus ja jonka kaikki asukkaat viettivät paheellista, itsekästä elämää. Kaupungin ohittaessaan hän ampui kolmannen nuolensa sen keskelle. Tuhansiksi hohtaviksi ja tappaviksi kappaleiksi pirstoutuen tuo yksi ainoa nuoli surmasi yhdellä kertaa koko kaupungin asujaimiston.
Tieto tästä ja tarinat Artemiksen ampumataidosta levisivät kaikkialle maahan, ja pian hänet tunnettiin metsästyksen jumalattarena, joka samastettiin vähitellen Kuun jumalattareen Seleneen, koska Artemis metsästi Kuun hopeisessa valossa. Vaikka Artemis ei lainkaan välittänyt miehistä, vaan oli päättänyt pysyä neitsyenä, kreikkalaiset palvoivat häntä synnytyksen jumalattarena ja pikkulasten suojelijana. Näin tapahtui kenties siksi, että Leto synnytti Artemiin kivuttomasti.
Efesoksessa sijaitsi Artemiin temppeli, joka laskettiin maailman seitsemän ihmeenjoukkoon. Efesoksen Artemis ei muistuttanut enää kovin paljon Kreikan "sydänalueiden" neitsytjumalatarta, vaan enemmän suurta äitijumalatarta ja hedelmällisyyden jumalattaria.