Islam
Wikipedia
Islam |
Uskomukset ja tavat |
Jumalan Ykseys |
Tärkeitä henkilöitä |
Muhammad |
Tekstit & lait |
Koraani • Hadith • Sunna |
Islamin suuntaukset |
Islamilainen kulttuuri |
Filosofia |
Katso myös |
Islamin sanasto |
Islam (arab. الإسلام, al-islām kuuntele ääntämys?, vanha nimitys muhamettilaisuus) on monoteistinen maailman toiseksi suurin ja yksi maailman nopeimmin kasvavista uskonnoista[1]. Se sai alkunsa Arabian niemimaalla 600-luvun alkupuolella. Nykyään suurin osa maailman islamia tunnustavista eli muslimeista on etniseltä taustaltaan muita kuin arabeja. Muslimeita oli vuonna 1993 1,1 miljardia. Arviot muslimien lukumäärästä vuonna 2005 liikkuvat pääosin välillä 1,3–1,5 miljardia.
Synnyinseutunsa Arabian niemimaan lisäksi islam on valtauskonto myös Turkissa, Iranissa, Bosnia-Hertsegovinassa, Albaniassa, Azerbaidžanissa, eräissä Etelä-Venäjän tasavalloissa (Tšetšenia, Tatarstan, Baškortostan, Dagestan jne.), Keski-Aasiassa, Pohjois-, Itä- ja Länsi-Afrikassa sekä monin paikoin Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa (Pakistan, Indonesia, Malesia jne.). Lukumääräisesti mitaten eniten muslimeita on Indonesiassa.
Islam on arabiaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti "alistumista" (Jumalalle). Tarkempi käännös olisi ehkä "alistumisesta seuraava mielenrauha". Sitä voidaan kuvata sekä elämäntavaksi että uskonnoksi. Islamin pyhä kirja on Koraani. Islam jakaa monia yhteisiä piirteitä kahden muun suuren Lähi-idän monoteistisen uskonnon, kristinuskon ja juutalaisuuden kanssa. Sekä islamissa että juutalaisuudessa uskonnollisella lailla (šaria ja halakha) on keskeinen merkitys.
Seuraavat tiedot ovat sunni-islamin mukaisia ellei toisin mainita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
- Pääartikkeli: islamin historia

Islam syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla profeetta Muhammadin opetusten pohjalle. Hän ilmoitti olevansa Jumalan (arabiaksi Allāh الله) viimeinen profeetta.
Näihin aikoihin Arabian niemimaalla valtaosa väestöstä sai toimeentulonsa paimentolaisuudesta, mutta myös maanviljelystä harjoitettiin keitailla ja sateisilla vuoristoalueilla. Islam kuitenkin syntyi kaupunkiympäristössä. Mekan kaupunki sijaitsi monien kauppareittien risteyskohdassa ja oli näin otollinen ympäristö uusien ajatusten kehitykselle. Kaupan mittakaavasta vallitsee kuitenkin erilaisia näkemyksiä, ilmeisesti Mekka oli kuitenkin ainakin alueellisesti merkittävä kaupan keskus. Suuri osa niemimaan ihmisistä harjoitti animistisia uskontoja, mutta myös kristinusko ja juutalaisuus vaikuttivat alueella.
Muhammad yhdisti Arabian paimentolaiskansat. Kun hän sairastui ja kuoli Medinassa vuonna 632, oli suurin osa niemimaata tunnustanut hänen valtansa, vaikka kaikki heimot eivät olleetkaan kääntyneet islamiin. Muhammadin seuraajat eli kalifit valloittivat nopeassa tahdissa suurimman osan Lähi-itää, Pohjois-Afrikan ja Espanjan. Sadan vuoden aikana Muhammadin kuolemasta islamilainen valtio ulottui aina Atlantilta Keski-Aasiaan. Kyse oli tällöin ennen muuta islamilaisen alueen laajenemisesta, ei käännytyksestä uuteen uskontoon.
Yhtenäinen valtiorakenne hajosi kuitenkin pian ja alkoi kilpailevien dynastioiden ja sisällissotien kausi, jota islamilaiset historioitsijat kutsuvat fitnaksi. Muhammadin aikaa seurasi Mekan ja Medinan ns. ortodoksinen kalifaatti (n. 632–661). Omaijadien kalifaatti (n. 661-750) oli ensimmäinen dynastia kalifeja, jotka eivät olleet suoranaista sukua profeetta Muhammadille itselleen. Abbasidien kalifaatti (n. 750–1258) oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, jotka syöksivät Omaijidit vallasta vuonna 750. Dynastia hallitsi 200 vuotta, mutta alkoi vähitellen hiipua turkkilaisen mamelukkien armeijan vallan kasvaessa. Kalifaattien aikaa seurasi turkkilainen Osmanien valtakunta (n. 1300–1918).
1700-luvulta lähtien islamilaiset alueet joutuivat eurooppalaisen imperialismin piiriin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen laajalti tunnustettua kalifaattia ei enää ollut. 1900-luvun kuluessa islamiin vaikuttivat monet muut ideologiat kuten sosialismi, mutta uskonto säilytti ominaispiirteensä. Uskonnon nopea kasvu, länsimaiden kiinnostus islamilaisiin alueisiin, kansainväliset konfliktit ja globalisaatio ovat osaltaan pitäneet islamin merkittävänä nykymaailmaa muokkaavana tekijänä.
[muokkaa] Oppi


Islamin tunnustajia kutsutaan muslimeiksi. He uskovat, että Jumala paljasti sanansa ihmiskunnalle profeetta Muhammadin kautta. Muita profeettoja ovat muiden muassa Adam, Abraham, Mooses ja Jeesus. Islam perustuu siis monilta osin samoille periaatteille kuin juutalaisuus ja kristinusko. Muslimit kuitenkin kieltävät Jeesuksen olevan Jumalan poika, kuten kristityt uskovat. Myöskään muut profeetat, kuten Muhammad, eivät ole muslimeille Jumalan poikia, vaan tavallisia ihmisiä, jotka välittivät Jumalan sanomaa ihmisille.
Muhammadin takia islamilaisia on vanhastaan kutsuttu lännessä muhamettilaisiksi. Islamilaiset kuitenkin kiistävät olevansa muhamettilaisia, sillä sanan voi tulkita siten, että he palvoisivat Muhammadia, mistä ei ole kysymys.
Muslimien mukaan ihmiskunnan tärkein lähde Jumalasta on kuitenkin Koraani, joka on heidän mukaansa virheetön, muuttumaton ja Jumalan viimeinen ilmoitus. Koraanin nähdään korjaavan Tooraan ja Raamattuun ajan kuluessa syntyneitä vääristymiä. Islam näkee juutalaisuuden ja kristinuskon "kirjan uskontoina", jotka on johdettu profeettojen opetuksista. Tämän vuoksi nämä uskonnot ovat islamille erityisen läheisiä.
Yksi huomattava islamin ja kristinuskon ero on se, että islam syntyi yhteisöllisenä uskontona. Se ei ollut vain yksilön elämään vaikuttava katsomusjärjestelmä. Niinpä sitä pidetään yhä monin paikoin myös poliittisen ja juridisen elämän säätelijänä. Tämän johdosta monissa islamilaisissa maissa (esim. Iran ja Saudi-Arabia) uskonnon vaikutus näkyy voimakkaana kaikilla elämänaloilla. Toisaalta Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa islamin asema on samantapainen kuin kristinuskon asema Etelä-Euroopassa. Turkki on maallinen valtio ja uskonto on teoriassa erotettu valtiosta yhtä jyrkästi kuin Ranskassa.
Islam jakautuu kahteen pääsuuntaukseen, sunnalaisuuteen ja šiialaisuuteen, joiden sisällä puolestaan on erilaisia koulukuntia ja lahkoja. Lisäksi on ahmadiyyalaisia ja druuseja. Sufilaisuus on mystiikkaa korostava islamin suuntaus, jonka seuraajia löytyy niin šiialaisten kuin sunnien joukosta.
Poliittiset radikaali-islamilaiset eli islamistiset liikkeet ja aseelliset ryhmät (kuten Al-Qaida) nojaavat pääasiassa fundamentalistisiin islamilaisiin suuntauksiin, kuten wahhabismiin eli salafi-suuntaukseen tai intialaisen deobandi-koulukunnan opetuksiin. Tärkeänä periaatteena näissä suuntauksissa on käsite jihad (pyhä sota). Jihad on sekä henkistä kilvoittelua ihmisen sisäistä pahuutta vastaan, että Islamin puolustaminen sodalla, mutta voidaan myös tulkita sodaksi Islamin puolesta.
[muokkaa] Tärkeimmät opinkappaleet
Islamin perusta on lause "Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja Muhammad on hänen profeettansa" (arabiaksi lā ilah illā al-Lāh wa-Muhammad rasūl al-Lāh لا إله إلا الله ومحمد رسول الله). Tullakseen muslimiksi täytyy toistaa ja uskoa tämä lause. Kaikki islamin suuntaukset ovat yhtä mieltä tästä lauseesta.
Islamiin kuuluu kuusi perususkomusta:
- Usko Jumalaan
- Usko enkeleihin
- Usko Jumalan lähettämiin kirjoihin
- Usko profeettoihin ja sanansaattajiin
- Usko tuomionpäivään ja ylösnousemukseen
- Usko kohtaloon
[muokkaa] Viisi peruspilaria
Sunni-muslimin tulee elämässään noudattaa viittä peruspilaria. Ne ovat hänen tärkeimmät velvollisuutensa, ja niiden noudattaminen on keskeistä Jumalan miellyttämiseksi.
- Shahada, todistus. Uskon todistaminen peruslauseella.
- Salat rukous. Viisi rukoiluhetkeä päivittäin.
- Zakat, almut. Yleensä 2,5% omaisuudesta vuosittain jaetaan köyhille.
- Saum, paasto. Ramadanin aikana tulee paastota päivisin.
- Hajj, pyhiinvaellus. Muslimin tulee ainakin kerran elämässään matkustaa pyhiinvaellukselle Mekkaan, jos hän vain kykenee siihen.
Šiialaisille vastaavana ohjenuorana toimii kymmenen "uskon haaraa", jotka ovat:
- Salat rukous. Viisi rukoiluhetkeä päivittäin.
- Saum, paasto. Ramadanin aikana tulee paastota päivisin.
- Hajj, pyhiinvaellus. Muslimin tulee ainakin kerran elämässään matkustaa pyhiinvaellukselle Mekkaan, jos hän vain kykenee siihen.
- Zakat, almut. Yleensä 2,5% omaisuudesta vuosittain, jaetaan köyhille.
- Khums, Tulovero, viidenneksen vero
- Jihad Taistelu päästäkseen lähemmäs Jumalaa. Jihad Al-akbar on suuri taistelu itseänsä vastaan ja se on elämän läpi kulkeva pysyvä kamppailu. Pieni jihad on sota jossa taistellaan hyökkäyksen kohteena puolustaen islamia.
- Amr-Bil-Ma'rūf, kehottaa hyvään.
- Nahi-Anil-Munkar , kieltää pahasta.
- Tawalla, talonväen (Ahl-ul-bayt) rakastaminen.
- Tabarra, olla olematta tekemisissä talonväen (Ahl-ul-bayt) vihollisten kanssa.
[muokkaa] Muita uskomuksia
Muihin uskonkappaleisiin kuuluu usko dzinneihin ja taikuuteen. Taikuuden harjoittaminen on islamissa ehdottomasti kielletty.
[muokkaa] Koraani
- Pääartikkeli: koraani
Koraani on islamin pyhä kirja. Muslimien mukaan se on Jumalan profeetta Muhammadille välittämä. Muhammad sai 22 vuoden aikana 114 ilmestystä, jotka muodostavat Koraanin 114 suuraa eli lukua. Koraania alettiin koota yhtenäiseksi kirjaksi vasta Muhammadin kuoleman jälkeen. Koraanitekstien eli suurojen kokoajaksi mainitaan Muhammadin medinalainen ystävä Zaid ibn Thābit. Zaid ibn Thābitin kokoaman koraanilaitoksen rinnalla oli todennäköisesti useita vastaavanlaisia kokoelmia. Zaid ibn Thābitin kokoama quraišilaisten murretta seuraava koraanilaitos yleistyi vasta kalifi Otmānin julkaistua sen ja lähetettyä siitä kopiot islamilaisen maailman keskeisiin kaupunkeihin kuten Mekkaan, Medinaan ja Basraan.
Koraanin suurat näyttävät olevan järjestetty pituuden mukaan. Poikkeuksen tässä kuitenkin tekee toinen eli Lehmän suura, joka on kaikkiaan 286 jaetta pitkä. Viimeinen Ihmisten suura käsittää vain 6 jaetta. Pituusjärjestyksen lisäksi on havaittu, että koraanin suurat noudattavat ikäjärjestystä. Ikäjärjestys kulkee pääosin takaperoisesti siten, että koraanin lopussa olevat lyhyemmät suurat ovat vanhimpia ja etuosassa olevat pitemmät suurat nuorimpia. Tästä syystä Koraanin painoksissa on yleensä jokaisen suuran alussa merkintä, onko se Mekan vai Medinan aikakaudelta. Suurat ovat riimiproosamuodossa. Riimiproosa ei ole mitallista, mutta täysin loppusoinnullista. Tyyli oli Muhammadin aikana varsin tyypillinen uskonnollisten ja runollisten tekstien tehokeino. Riimitys helpottaa säkeiden muistamista, mutta tekee Koraanin kääntämisen muille kielille erityisen vaikeaksi.
Koraanin suurat käsittelevät usein keskenään samoja asioita. Toistuvana teemana kirjassa on, että oikein uskovat pääsevät kuoltuaan paratiisiin ja vääräuskoiset joutuvat helvettiin. Koraanissa myös annetaan paikoin yksityiskohtaisia kuvauksia helvetissä odottavista kärsimyksistä. Koraanin suurista löytyy toistuvien teemojen lisäksi historiallista materiaalia, joka on osittain yhteneväinen Raamatun kertomusten kanssa. Jeesus on Muhammadin jälkeen Koraanissa useiten mainittu Islamin profeetta.
Yksi huomattavimmista tutkimuksista Koraanin synnystä on Noeldeke-Schwalley'n Geschichte des Qorans.
[muokkaa] Islam ja politiikka
Islamilaisessa maailmassa uskonnon ja politiikan läheinen suhde selittyy monelta osin lainsäädäntöoikeuden kautta. Klassinen poliittisen islamin teoria pitää islamilaisen valtion tunnusmerkkinä jumalakeskeisyyttä, jolloin koko islamilainen yhteiskunta on valjastettu jumalan lain, šarian toteuttamiseen. Hallinnon tärkein tehtävä on luoda olosuhteet, joissa ihmiset voivat elää Jumalan tahdon mukaisesti. Käytännössä fundamentalistisissa valtioissa – kuten Talibanien vuosina 1995–2001 hallitsemassa Afganistanissa – ihmisten on täytynyt elää hallinnon tulkitseman ja politisoiman Jumalan tahdon mukaisesti.
Ihanteellinen islamilainen valtio perustaa ideologiansa ja toimintansa islamin normeille. Malli on löydettävissä legendanomaisesta profeetta Muhammadin elämästä sekä hänen luomastaan teokraattisesta valtiosta, joka kaatui profeetan kuollessa vuonna 632. Profeetta Muhammadissa itsessään yhdistyivät poliittinen ja uskonnollinen valta ja hän hallitsi maataan Jumalalta saamiensa ilmoitusten ja ilmestysten mukaisesti. Koska profeetta Muhammad oli viimeinen profeetta, "profeettojen sinetti", vastaava ihannevaltio ei ole enää milloinkaan mahdollinen.
Profeetan kuolema aiheutti myös valtatyhjiön kehittyvään ja nopeasti laajenevaan arabiyhteisöön. Valtion kasvaessa suurvallaksi muslimit pyrkivät kehittämään sääntöjä, jotka säätelisivät valtion toimintaa Jumalan edellyttämällä tavalla ja pitäisivät valtion lähempänä islamilaista ihannetta. Lainsäädännön ongelman muodosti vallanjako, sillä Muhammadille ei ollut yhtä selkeää seuraajaa. Erilaiset ratkaisumallit valtatyhjiön täyttämiseksi muodostuivat kehityksen tuloksina eriytyneiksi oppisuunnikseen, joista muslimien enemmistöä edustaa sunnilaisuus ja vähemmistöä šiialaisuus. Nyttemmin 1980- ja 1990-luvuilla muslimit ovat palanneet uudelleen samoihin ongelmiin lain asemasta yhteiskunnasta, sekä sen sisällöstä ja alkuperästä. Jotkut muslimit tahtovat luopua maallisen valtion ja lainsäädännön ajatuksista kokonaan ja korvata ne Muhammadin kautta ilmenneille Jumalan opetuksilla.
Muslimiveljeskunnan perustaja Hasan al-Banna määrittelee islamistisen ihannevaltion nykyajan vaatimusten mukaisesti ja hänen näkemyksensä nauttii suhteellisen laajaa kannatusta niin sanottujen islamistien keskuudessa. Al-Banna kuvailee autoritaarisen ihannevaltionsa järjestäytymistä seuraavalla tavalla: valtio koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen on Koraanin pohjaava perustuslaki, toinen on neuvonantoon, šuuraan, perustuva yksipuolueinen parlamentti ja kolmas on oikeudenmukainen hallitsija, joka noudattaisi islamin lakeja ja kansan enemmistön tahtoa. Tällaisessa valtiomallissa ei ole tilaa oppositiolle tai uskonnollisille vähemmistöille ja al-Banna itsekin korosti, ettei valtio voisi pysyä yhtenäisenä, jollei vältettäisi keskustelua muun muassa filosofiasta ja metafysiikasta.
[muokkaa] Islam nykyään

CIA World Factbook 2004:n mukaan islam on maailman toiseksi suurin uskonto. Koko maailmassa arvioidaan olevan jo yli miljardi islamilaista. Noin 18 % muslimeista asuu arabimaissa, 20 % Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja noin 30 % Pakistanissa, Intiassa ja Bangladeshissa. Eniten yhden maan sisällä muslimeita on kuitenkin Indonesiassa, yli 200 miljoonaa, mikä vastaa yli 15% maailman muslimeista. Myös Euroopassa, Venäjällä, Keski-Aasiassa ja Kiinassa on merkittävät muslimiyhteisöt.
Valtiot, joissa on eniten muslimeja (arvioitu lukumäärä):
- Indonesia (213 000 000)
- Pakistan (156 000 000)
- Intia (129 000 000)
- Bangladesh (127 000 000)
- Egypti (71 000 000)
- Turkki (69 000 000)
- Iran (67 000 000)
- Nigeria (64 000 000)
Muissa maissa islamilaisten lukumäärä jää alle 40 miljoonan.
[muokkaa] Islam Suomessa
Islaminuskolla on suhteellisen pitkät perinteet Suomessa. Tataarivähemmistö on harjoittanut islamia jo 1800-luvun alkupuolelta asti. Ensimmäiset tataarit muuttivat Venäjältä Suomeen kauppiaiksi pian Suomen sodan jälkeen. Helsingin tataarit perustivat maamme ensimmäisen islam-yhdistyksen 1830 ja seurakunnan 1925. Esimerkiksi talvi- ja jatkosodissa islaminuskoisille järjestettiin useimmiten vapaata uskonnon tärkeimpien juhlien ajaksi. Nykyisin Suomessa on noin 700 tataaria, joilla on moskeija myös Järvenpäässä ja Tampereella. He ovat pysyneet erossa myöhemmin tulleista muslimeista, eikä seurakuntiinkaan oteta jäseniksi muita kieliä puhuvia.
Islam on noussut suomalaisten tietoisuuteen viime vuosina etenkin median kautta, ja Suomen katukuvassakin vähitellen näkyvät Suomessa asuvat noin 30 000 muslimia. Suomessa asuvista muslimeista on tosin vaikea saada tarkkaa tilastollista lukumäärää ja Väestörekisterikeskuksenkin tilastot ovat vain suuntaa antavia. Tilastoista on luettavissa ulkomaalaiset maittain, jolloin oletetaan, että islamilaisista maista tulevat henkilöt ovat muslimeja. Kaikki näistä maista tulevat eivät kuitenkaan ole muslimeja vaan joukossa on myös muiden uskontojen edustajia. Tilastoista puuttuvat myös Suomen kansalaisuuden saaneet islaminuskoiset sekä islamiin kääntyneet suomalaiset. Viime aikoina islamia tunnustavien ihmisten määrä on ollut kasvussa, kun Suomeen on saapunut aiempaa enemmän maahanmuuttajia islamilaisista maista. Suhteet valtaväestöön ovat olleet pääosin hyvät, joskin joitakin ongelmiakin on ilmennyt. Enemmän kuin uskonnosta ovat hankaukset syntyneet kulttuurillisista erimielisyyksistä, jotka usein virheellisesti luetaan yksin islamista johtuviksi.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Jaakko Hämeen-Anttila, suom. (1995): Koraani. Basam Books. ISBN 952-9842-05-8.
- Jaakko Hämeen-Anttila (2004): Islamin käsikirja. Otava. ISBN 951-1-18669-8.
- Heikki Palva ja Irmeli Perho, toim. (1998): Islamilainen kulttuuri. Otava. ISBN 951-1-13315-2.
- Bernard Lewis (2004): The Crisis of Islam: Holy War and Unholy Terror. Phoenix. ISBN 0753817527.
- Bernard Lewis (2002): What Went Wrong?: Western Impact and Middle Eastern Response. Phoenix. ISBN 075381675X.
- Karen Armstrong (2001): Islam: A Short History. Weidenfeld & Nicholson. ISBN 1842125834.
- Syed Igbal Zaheer (1993): ISLAM uskonto, jota et voi sivuuttaa, Lyhyt johdatus Islamiin (osa 1). Igra Welfare Trust, Jakelu Suomen Islamilainen Yhdyskunta. (tunniste puuttuu).
- Leitzinger, Antero (1996): Mishäärit : Suomen vanha islamilainen yhteisö. . ISBN 9529752083.
- Hjärpe, J. (1992): Islam-oppi ja elämäntapa. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 9516625487.
- Risto Soramies (2002): Islam ovellamme. Helsinki: Uusi Tie. ISBN: 9516193544.
- Hämeen-Anttila, J. (2001): Islam -taskusanakirja. Helsinki: Basam Books. ISBN 9529842600.
- Murdoch, P. Nimike= Puolikuu ja Pohjantähti (1996): {{{Nimike}}}. Hämeenlinna: Karisto Oy.. ISBN 9529842600.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Islam-opas - Suomalaisten muslimien kokoama sivusto, jolla on tietoa uskonnosta.
- Islam-tieto - Tällä sivulla keskustellaan Islamin ja uskonnon asioista.
- Koraani ja tiede - Antaa lukijalle tietoa Koraanin ja tieteellisen tiedon yhteensopivuudesta
- Yleistä Islamista - Yleistä tietoa Islamista
- Yleistä Islamista - Yleistä tietoa Islamista
- Islam tietoa - Tietoa Islamin uskosta
- Islam sivusto - Keskustelua ja linkkejä Islamiin liittyen
- Muslim Heritage – Islamilaisen kulttuurin, oppineisuuden ja tieteen kattava esittely (englanniksi)
- Harun Yahya - Paljon artikkeleita sekä videoita Islamiin ja tieteeseen liittyen (englanniksi)
- Islam ja Kristinusko - Yksi vertailu Islamin ja Kristinuskon välillä (englanniksi)
- Islam Articles - Artikkeleita Islamista (englanniksi)
- The Modern Religion (englanniksi)
- Vastauksia kritiikkiin (englanniksi)
- Islam terrorismia vastaan (englanniksi)
- Muslimit terrorismia vastaan (englanniksi)
- Islam sivusto (englanniksi)
Kriittisiä näkökulmia islamiin:
- Opas islamiin-Suomalainen sivusto islamista
- Comprehensive List of Islamic Terrorist Attacks
- dmoz.org Opposing views
- faithfreedom.org
- Women in Islam
- Islam Review
- Answering Islam
- Prophet of Doom
- The Skeptic's Annotated Quran
[muokkaa] Lähteet
- ↑ CNN: Fast-growing Islam winning converts in Western world The second-largest religion in the world after Christianity, Islam is also the fastest-growing religion. In the United States, for example, nearly 80 percent of the more than 1,200 mosques have been built in the past 12 years. [http://www.religioustolerance.org/growth_isl_chr.htm GROWTH RATE OF CHRISTIANITY & ISLAM ]
Maailmanuskonnot |
Buddhalaisuus | Kungfutselaisuus | Kristinusko | Hindulaisuus | Islam | Juutalaisuus | Šintolaisuus | Taolaisuus | Sikhiläisyys |