Järjestys

Wikipedia

Järjestys on sitä suurempi, mitä vähemmän informaatiota tarvitaan kohteen rakenteen ja sen osasten järjestyksen esittämiseen. Vastaavasti epäjärjestys on sitä, että kohteen kuvaamiseen tarvitaan maksimissaan koko kohteen sisältämä tieto lyhentämättömänä. Luonnon sanotaan usein pyrkivän epäjärjestykseen, ihmisen taas järjestykseen. Toisaalta esimerkiksi luonnon kiteet ovat järjestyneitä atomihiloja. Arkielämässä järjestys liitetään yleensä siisteyteen, mutta tällöinkin kyseessä on periaatteessa sama ilmiö kuin informaatioteoriassa: kun astiat on järjestetty kaappiin, on kaapin sisällön rakenne yksinkertaisemmin kuvattavissa kuin jos astiat olisivat siellä sekaisin.

[muokkaa] Esimerkki

Merkkijonoista

A = "OOOOOOOOOOOOOOOOOOXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX" ja
B = "XOOXOXOOOOOXOXOOXOXXXOOXXOXOXOOXOOOXOOXX"

A on kuvattavissa paljon lyhyemmin, tässä 9 merkillä "18*O, 22*X", kuin B, josta kuvauksena olisi lähetettävä esimerkiksi tiedonsiirtokanavaan koko 40 merkkiä pitkä kuvaus "XOOXOXOOOOOXOXOOXOXXXOOXXOXOXOOXOOOXOOXX". Täten A on järjestyneempi merkkijono kuin B.

Järjestystä on sanottu muun muassa entropian, "epäjärjestyksen", vastakohdaksi. Lisäksi se merkitsee usein sattumanvaraisuuden vastakohtaa, ennustettavuutta ja epätodennäköistä tilaa.