Irlanti

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee Irlannin tasavaltaa. Koko Irlannista katso Irlanti (saari).
Éire
Ireland
Irlannin lippu   Irlannin vaakuna
lippu vaakuna
Irlannin sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri(Taoiseach)
Mary McAleese(Máire Mhac Ghiolla Íosa)
Bertie Ahern (Pádraig Parthalán Ó hEachthairn)
Pääkaupunki Dublin (Baile Átha Cliath, 495 781 as.)
Muita kaupunkeja Cork (123 062 as.), Limerick (54 023 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
70 273 km² (sijalla 117)
2 %
Väkiluku (2002)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
4 234 925 (pdf)
(sijalla 121)
56 / km²
1,16 % (2005)
Viralliset kielet iiri, englanti
Valuutta euro (EUR)
BKT (2003)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 53
117 miljardia USD
29 800 USD
HDI (2003) 0,946 (sijalla 8)
Elinkeinorakenne maatalous 5 %,
palvelut 49 %,
teollisuus 46 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+0
+1
Itsenäisyys
Anglo-Irlantilainen sopimus
 
6. joulukuuta 1921
Lyhenne
Maatunnus
 
IE
ajoneuvot: IRL
lentokoneet: EI
Kansainvälinen
suuntanumero
+353
Motto Éire go Deo (epävirallinen)
Kansallislaulu Amhrán na bhFiann (engl. The Soldier's Song)

Irlanti on valtio, joka käsittää suurimman osan Irlannin saaresta. Pohjois-Irlanti, johon kuuluu suurin osa perinteisestä Ulsterin maakunnasta, on kuitenkin osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Irlannin tasavallan kokonaispinta-ala on 70 280 km² ja sen väkiluku runsaat 4,2 miljoonaa. Se on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1973 alkaen. Irlannin pääkaupunki on itärannikolla sijaitseva Dublin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Irlannin historia

[muokkaa] Politiikka

Irlannin parlamentti Oireachtas on jaettu ylähuoneeseen Seanad Éireann ja alahuoneeseen Dáil Éireann. Irlannin hallitusta johtaa taoiseach (pääministeri), joka tällä hetkellä on Bertie Ahern Fianna Fáil -puolueesta. Hallituksen varapääministeriä kutsutaan tánaisteksi.

Irlannin presidentin hallituskausi kestää seitsemän vuotta ja hänet voidaan valita uudestaan vain kerran. Presidentin valta ei ole käytännössä kovin suuri, mutta hän voi esimerkiksi joissain tapauksissa alistaa Seanad Éireannin viivyttämän lakiesityksen kansanäänestykseen. Tällä hetkellä presidenttinä toimii vuonna 1997 valittu Mary McAleese.

Leinster House, rakennus jossa kokoontuu Oireachtas Éireann (Irlannin parlamentti)
Suurenna
Leinster House, rakennus jossa kokoontuu Oireachtas Éireann (Irlannin parlamentti)

Irlannin lähes koko itsenäisen historian ajan suurin puolue on ollut Fianna Fáil, joka on keskusta-oikeistolainen ja nationalistinen puolue. Toiseksi suurin puolue on kristillisdemokraattinen Fine Gael. Muita merkittäviä puolueita ovat Labour, Progressive Democrats sekä Sinn Féin.

Irlannin politiikassa on koko maan itsenäisyyden ajan ollut tärkeänä aiheena Pohjois-Irlannin asema. Suurin osa Irlannin puolueista kannattaa Pohjois-Irlannin liittämistä tasavaltaan, mikäli pohjoisirlantilaiset hyväksyvät liitoksen kansanäänestyksessä. Perinteisesti eniten Pohjois-Irlannin liittämistä tasavaltaan on suurista puolueista kannattanut Fianna Fáil, mutta myös Fine Gael on kutakuinkin samoilla linjoilla. Sinn Féin kannattaa liitosta selvästi eniten.

Katolisella kirkolla on aina ollut suuri valta Irlannissa. Viimeaikaiset uudistukset ovat kuitenkin lieventäneet tai poistaneet useita kirkon asettamia rajoituksia, ja vuonna 1972 katolisen kirkon erityisasema poistettiin perustuslaista. Esimerkiksi avioero sallittiin vasta vuonna 1995.

Sotilaallisesti Irlanti on puoleeton maa.

[muokkaa] Maantiede

Irlannin kartta
Suurenna
Irlannin kartta

[muokkaa] Kreivikunnat provinsseittain

Irlanti jakautuu neljään provinssiin. Provinssin iirinkielinen nimitys Cúige tarkoittaa oikeastaan viidennestä (cúig = viisi), ja alkujaan provinssejakin oli viisi - viides oli Meath eli iiriksi An Mhí. Nykyään Meathin provinssi lasketaan osaksi Leinsteriä ja on jakaantuneena kahdeksi kreivikunnaksi, varsinaisen Meathin lisäksi Westmeathiksi (An Iarmhí).

Provinssijaolla ei ole hallinnollista merkitystä, mutta esimerkiksi urheilujärjestöt ja monet kulttuurijärjestöt ovat organisoituneet provinsseittain, ja otteluita pelataan provinssimestaruuksista sekä provinssien välillä. Useimmat provinssijaot noudattavat alla olevaa kaavaa, mutta ainakin iirinkielisyystyössä Louthin kreivikunta lasketaan osaksi Ulsteria.

Kreivikuntajako: Irlannin kreivikunnat vihreällä ja Pohjois-Irlannin vaaleanpunaisella
Suurenna
Kreivikuntajako: Irlannin kreivikunnat vihreällä ja Pohjois-Irlannin vaaleanpunaisella

Provinssien englanninkielisissä nimissä esiintyy pääte -ster. Tämä on yhdistelmä englannin- tai muinaisskandinaavinkielisestä genetiivinpäätteestä -s, 's ja iirin kielen sanasta tír "maa". Esimerkiksi Leinster on siis "Laighean's tír". Seuraavassa provinssikohtaisessa kreivikuntaluettelossa kreivikunnan nimen jäljessä oleva numero viittaa oheisen kreivikuntajakokartan vastaavaan vihreään alueeseen.

[muokkaa] Ulster (Uladh)

Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa (oheisessa kreivikuntakartassa vaaleanpunaisella värillä) kuuluvat Pohjois-Irlantiin.

[muokkaa] Munster (An Mhumhain)

[muokkaa] Connacht (Chonnacht)

[muokkaa] Leinster (Laighean)

[muokkaa] Talous

O'Connell Street, Dublin
Suurenna
O'Connell Street, Dublin

Irlannin hallitus on noin viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentänyt hallituksen roolia taloudessa, lisännyt koulutusta ja luonnut sijoitusystävällistä ympäristöä. Maan taloudesta on tullut kasvavimpia maita maailmassa.

Irlannin ostovoimaan suhteutettu bruttokansantuote on neljänneksi suurin maailmassa ja se on sijalla 8. Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2005 inhimillisen kehityksen indeksissä. The Economist-lehden vuoden 2005 elämänlaatuvertailussa[1] Irlanti sijoittui ensimmäiseksi maailmassa.

[muokkaa] Väestö

Irlannin väestö periytyy pääosin kelttiläisistä, mutta mukaan on sekoittunut vuosien myötä myös englantilaisia, pohjoismaalaisia (lähinnä norjalaisia ja tanskalaisia, viikinkien ajalta) sekä iberialaisia.

Väestö puhuu pääosin englantia, mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa, Connachtin provinssissa niin kutsutuilla Gaeltacht-alueilla, puhuu alkuperäiskieltä iiriä. Iiriä puhuvien määrä on muutaman prosentin luokkaa ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti. Valtauskontona on katolisuus, jota harjoittaa noin 91,6 prosenttia kansasta. Irlannin protestantit kuuluvat Irlannin anglikaaniseen kirkkoon (Church of Ireland) tai presbyteerikirkkoon. Irlannin kirkossa kävijöitten määrä on eurooppalaista keskimäärää korkeampi.

[muokkaa] Kulttuuri

Irlannissa tehdään paljon suosittua musiikkia. Irlantilaisia musiikkiyhtyeitä ovat muun muassa U2, Ash, The Cranberries, Sinéad O'Connor, Thin Lizzy, The Corrs, Van Morrison, Therapy?, Rory Gallagher, The Undertones, Damien Rice, Paddy Casey, Christy Moore, The Thrills, Snow Patrol, Stiff Little Fingers, My Bloody Valentine, Clannad, Boomtown Rats (ja laulaja Bob Geldof), Boyzone, Westlife, Flogging Molly sekä The Dubliners. Myös muut irlantilaiset artistit menestyvät maailmalla, eturivin tähdistä mainittakoon Enya ja Gary Moore.

Ernest Walton Dublinin Trinity Collegesta jakoi vuonna 1951 Nobelin palkinnon fysiikassa "atomin jakamisesta". William Rowan Hamilton oli huomattava matemaatikko.

Irlannista tulee myös useita tunnettuja kirjailijoita, joista suurin osa kirjoittaa englanniksi. Näiden joukossa ovat muun muassa James Joyce (jonka muistoksi vietetään vuosittain Bloomsdayta), Jonathan Swift, Oscar Wilde, Samuel Beckett, William Butler Yeats, George Bernard Shaw, C. S. Lewis, Patrick Kavanagh, Seamus Heaney, Brendan Behan, Roddy Doyle sekä Draculan luoja Bram Stoker.

Irlannin symboleita ovat apila sekä kelttiläinen harppu, joka esiintyy myös kaikissa Irlannin eurokolikoissa. Harppu esiintyi ennen myös Irlannin puntakolikoissa ja on edelleen Irlannin vaakuna.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Irlanti.
Euroopan valtiot
Alankomaat | Albania | Andorra | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Espanja | Islanti | Irlanti | Italia | Itävalta | Kroatia | Kreikka | Latvia | Liechtenstein | Liettua | Luxemburg | Makedonia | Malta | Moldova | Monaco | Montenegro | Norja | Puola | Portugali | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | San Marino | Serbia | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Ukraina | Unkari | Yhdistynyt kuningaskunta | Valko-Venäjä | Vatikaanivaltio | Viro

Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: Armenia | Azerbaidžan | Georgia | Kazakstan | Kypros | Turkki | Venäjä

Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni


Euroopan unioni
Alankomaat | Belgia | Espanja | Irlanti | Italia | Itävalta | Kreikka | Kypros | Latvia | Liettua | Luxemburg | Malta | Portugali | Puola | Ranska | Ruotsi | Saksa | Slovakia | Slovenia | Suomi | Tanska | Tšekki | Unkari | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta
Euro
Euromaat: Alankomaat | Belgia | Espanja | Irlanti | Italia | Itävalta | Kreikka | Luxemburg | Portugali | Ranska | Saksa | Suomi

1.1.2007 euroalueeseen liittymässä : Slovenia

Muut valtiot ja alueet, joissa euro on virallinen valuutta: Andorra | Kosovo | Monaco | Montenegro | San Marino | Vatikaanivaltio