Jämijärven lentopaikka

Wikipedia

Jämijärven lentopaikka (ICAO: EFJM) eli "Jämi" on purjelennon suurimpia keskuksia Suomessa. Se sijaitsee Jämijärven kunnassa Satakunnassa.

Jämin suosio on jatkunut kilpaillen Nummelan, Kymin ja Räyskälän kanssa Suomen suosituimman purjelentokeskuksen asemasta.

Jämiä kotikenttänään pitävät seuraavat ilmailukerhot:

  • Tampereen kevytilmailukerho (varjo- ja riippuliito) [1]
  • Tampereen laskuvarjokerho (laskuvarjohyppy) [2]
  • Jämin riippuliitäjät (riippuliito)
  • Pohjois-Satakunnan Ilmailukerho r.y. (purjelento)

Lennokkitoiminta ajoittuu kesäkauteen ja silloin lennokkeja lennätetään Soininharjulla likimain joka viikonloppu.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Lentokenttä ja palvelut

Jämi on Suomen harvoja kevytilmailukeskuksia, jossa on ympäri vuoden lämpimät tilat rakennus- ja harrastustoiminnalle, yöpymismahdollisuus oheispalveluineen (mm. seisova pöytä, sauna- ja kokoustilat).

Jämijärven lentopaikalla on kaksi kiitotietä:

  • 15/33 - 1200 metriä pitkä (asfaltoitua 850 metriä) ja 15 metriä leveä
  • 27/09 - 830 metriä pitkä ja 18 metriä leveä

Kentällä on noin 800 m² lentokonehalli. Kentällä on myynnissä Avgas 100LL-polttoainetta.

Kentän lähellä on Jämijärven ilmailuperinteestä kertova pieni ilmailumuseo. Siellä on esillä replika Harakka II-liitokoneesta. Kyseinen ilmailuperinnehuone on auki iltapäivisin vain kesäloma-aikaan ja ilmailutapahtumien yhteydessä.

Heinäkuun puolivälissä kentällä järjestetään Jämi Fly-In-tapahtuma, johon tulee kymmeniä experimental-luokan lentokoneita (pääosin ultralight-lentokoneita). Vuonna 2006 tilaisuus järjestettiin 15.7. ja vuonna 2007 se järjestetään 13.-15.7.

[muokkaa] Historia

Saksalaiset, Deutscher Luftsportsvereinin vierailun muodossa, esittelivät purjelentoa Suomelle vuonna 1934. Vierailu pääsi lehdistön kautta koko kansan tietoon ja purjelento sai lisää suosiota. Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun purjelentopaikan löytämiseksi. Kilpailun voitti jämijärveläinen maanviljelijä Arvo Kontti, joka kirjeessään ehdotti Jämin Soininharjua.

Lentopaikka on perustettu 15. heinäkuuta 1935. Kentällä piti järjestää kesällä 1940 Helsingin olympialaisten purjelentokilpailu. Liitolentäjien koulutus järjestettiin saksalaisen malli mukaan - kuminauhoilla ilmaan veto oli liikuntaa ilmailusta kiinnostuneille pojille. Lentojen kesto mitattiin sekunneissa tai kymmenissä sekunneissa. Ohjaajan ensimmäinen lento oli yksinlento, joka kasvatti lentäjän itseluottamusta.

17. heinäkuuta 1935 alkoi Jämin Purjelentokoulussa ensimmäinen kurssi. Vuoteen 1945 asti kursseille sai osallistua vain ilmapuolustusyhdistyksen jäsenet. Lennokkikursseille saattoi päästä isänmaallishenkisiksi katsottavien järjestöjen jäseniä. Suomen Ilmapuolustusliitto antoi Jämillä toimiville yhdistyksille ilmaiseksi purjelentokoneiden rakennussarjoja.

Jatkosodan aikana Jämillä oli lisäksi sotilaslennon peruskursseja ja radiosähköttäjäkursseja.

Vuonna 1945 Liittoutuneiden valvontakomissio tarkasti Jämijärven, koska se oli Suomen ilmapuolustusliiton koulutuskeskuksena nähty sotilaslentäjien esikoulutuspaikkana. Tällöin mm. lentopaikan hakaristit, jotka liittyivät Suomen Ilmavoimien kokardiin, poistettiin. Puolustusministeriö oli syksystä 1944 alkaen vähentänyt rahallista tukeaa lentokeskukselle. Tuen avulla sotilaiden antama lentokoulutus ja laaja puurakenteisten liitokoneiden valmistus oli ollut mahdollista.

Purjelento Jämillä siirtyi Suomen ilmailuliitolle ja pelkästään harrastuslentämiseksi. Vuoden 1945 kesällä suoritettiin Jämillä ennätysmäinen määrä liitolentotutkintoja kenties jonkinlaisena reaktiona venäläisten toimille.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla