Fredrik Paksuniemi

Wikipedia

Tämän artikkelin ulkoasu ja tyyli kaipaavat korjausta.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Fredrik Paksuniemi (1840 - 1921), "Penikkamaan Paksu-Feetu", tai "Penikka-Feetu" oli yhdessä veljensä Pietari Hanhivaaran kanssa uudenheräyksen ensimmäisiä saarnaajia. Paksuniemi oli talonpoikaissäädyn edustajana Kittilästä säätyvaltiopäivillä vuonna 1891[1].

Fredrik Mikonpoika (Jokela) Paksuniemi vaimonsa Johanna Juhontytär Paksuniemi (os. Paksuniemi). Lapset Fredrik Fredrikinpoika Paksuniemi (S.03.10.1869) (pikku Feetu) ja Juho Fredrikinpoika Paksuniemi.(s.15.09.1878).

Fredrik Mikonpoika Paksuniemi nai talontyttären ja otti nimekseen Paksuniemi talon mukaan. Paikka, johon hän muutti, sijaitsi samassa kylässä Kittilän Könkäällä ja kutsuttiin kylässä Penikkamaaksi tilan nimen mukaan. Täältä hän teki laajoja saarnamatkoja ympäri Lappia ja jopa ulkomaita myöten.

"Fredrik Paksuniemi oli koulujakäymätön, mutta itseopiskelun ja laajan kirjastonsa kautta omasi sangen laajat tiedot. Hengellisten asioiden ohella hän paneutui maallisten olojen järjestelyyn. Hänellä oli hyvä muisti, hyvä huomiokyky sekä sangen tarkka ihmistuntemus. Samalla oli hän laajakantoinen, ja huomaten kansan taloudelliset ja henkiset tarpeet, josta syistä hän miehuutensa päivinä suuntasikin kykynsä ja voimansa niiden palvelukseen. Tämä teki hänet edistyshaluiseksi, joten hänen kykynsä tulivat huomatuksi sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Omaa taloaan Hän hoiti huolellisesti, ollen ahkera maanviljelijä ja työmies. sekä vaatimaton elämäntavoiltaan, joten saavutti riittävän ja huolista vapaan toimeentulon." (ks. Herman - Laitinen 1926,-110)

Fredrik Paksuniemi edusti Lapin tuomiokuntaa ja talonpoikia vuoden 1891 säätyvaltiopäivillä ja oli hyvin aktiivisesti mukana kunnallishallinnossa, mm kunnallislautakunnassa, säästöpankin johtokunnassa, vaivaistalon sekä Kirkonkylän ja Könkään kylän kansakoulun ensimmäisessä johtokunnassa. [2] Monet aikakauslähteet antavat vaikutelman älyllisesti ja hengellisesti uteliaasta, valistushenkisestä, sujuvasanaisesta ja leikkisestäkin "pikkuprofeetasta". Tästä kertoo myös Aatu Heiskasen Armon Sanomat -lehteen laatimassaan muistokirjoituksessa: "Hänellä oli monessa kohdassa vapaampi ja avarampi käsitys kuin on yleensä lestadiolaisilla kristityillä." Kerran hän lausui: "Minulla on siitä Raamatun paikasta sellainen ymmärrys etten uskalla sitä kenellekkään lausua."

Lars Leevi Laestadiuksen oma lähetti Juhani Raattama, joka tiettävasti antoi Penikka-Feetulle ja Hanhi Pietille "voitelun hengelliseen virtaan", on verrannut veljeksiä ytimekkäästi: "Feetulla on terävä miekka ja Pietillä väkevä henki. [3]

[muokkaa] Lähteet

  1. Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista. [1]
  2. Andersson 1955, 332-345
  3. ks. esim. Marja Tuominen Suku suvulle juttelee -artikkeli Suvun pitää suvulle jutteleman kirjassa. Sukuseura Kittilän Jokelat.


Tämä henkilöstä kertova artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.