Karla Homolka
Wikipedia
Karla Leanne Homolka, joka tunnetaan myös nimellä Karla Leanne Teale, syntyi 4. toukokuuta 1970 Port Creditissä, Kanadan Ontariossa. Hänet tuomittiin 12 vuoden vankeuteen taposta sekä osallisuudesta miehensä Paul Bernardon tekemiin rikoksiin.
Homolka kävi koulua Ontarion St. Catharinessa, jonne hän oli muuttanut lapsena. Lukion jälkeen hän aloitti työt eläinklinikalla ja tapasi Paul Bernardon lokakuussa 1987 Toronton lemmikkialan ammattilaisten kokouksessa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Murhat
17. lokakuuta 1987 17-vuotias Homolka tapasi 23-vuotiaan Bernardon hotellin ravintolassa, ja suhde muuttui pian seksuaaliseksi. Suhde kesti vuoteen 1994 asti, jolloin Karla otti avioeron ja todisti miestään vastaan. Myöhemmin kävi ilmi, että Bernardo oli jo raiskannut useita tyttöjä torontolaisessa Scarboroughin lähiössä kun hän kohtasi Homolkan.
23. joulukuuta 1990 Homolka varasti eläinlääkäriltä Halothane-nimistä nukutusainetta. Yhdessä Bernardon kanssa hän antoi sitä 15-vuotiaalle pikkusiskolleen Tammy Lyn Homolkalle alkoholiin ja halcioniin sekoitettuna. Bernardo ja Karla raiskasivat Tammyn perheen kotitalon kellarissa, kun tyttö oli tajuton. Virallinen kuolinsyy oli omaan oksennukseensa tukehtuminen. Kuolema todettiin onnettomuudeksi.
Homolka ja Bernardo menivät kihloihin ja vuokrasivat talon Port Dalhousien hiljaisesta lähiöstä. 15. kesäkuuta 1991 Bernardo oli varastamassa rekisterikilpiä salakuljetustarkoituksiin, kun hän huomasi Leslie Erin Mahaffyn seisomassa kotioven edessä. Hän oli jättänyt avaimet sisälle, eikä päässyt sisään. Bernardo ja Leslie keskustelivat hetken ja menivät sitten hakemaan Bernardon autosta savukkeita. Tällöin mies pakotti Leslien autoon ja ajoi hänet kotiin. Homolka ja Bernardo pitivät häntä vankina useiden päivien ajan ja raiskasivat hänet useaan otteeseen. Kaksikko tallensi tekonsa videonauhoille, mukaan lukien kohtaus jossa Karla meikkaa itseään kameraa varten ennen kuin raiskaa tytön. Lopulta he tappoivat Mahaffyn ja Bernardo leikkasi ruumiin pyörösahalla kodin kellariin pystytetyssä muoviteltassa. Hän antoi irtojäsenet Karlalle, joka pesi ne ja valoi ne sementtiin. Melomassa ollut pariskunta löysi 29. kesäkuuta osan Mahaffyn ruumiista matalasta vedestä. Samana päivänä Karla Homolka vietti juhlavia häitä.
Pariskunta ajoi 16. huhtikuuta 1992 kirkon pysäköintialueelle. Homolka astui kartan kanssa ulos autosta ja pyysi ajo-ohjeita 15-vuotiaalta Kristen Dawn Frenchiltä. Bernardo kiersi Kristenin taakse ja pakotti tämän auton takaosaan puukolla uhaten. Rikospaikalta löytyi ainoastaan kartanpalanen, yksi Frenchin kengistä ja hieman hiuksia. Pariskunta toi Frenchin kotiinsa, jossa he raiskasivat, pahoinpitelivät ja kiduttivat häntä useiden päivien ajan. He surmasivat uhrinsa ja menivät sitten pääsiäislounaalle Homolkan vanhempien luokse. Ruumis löytyi 30. huhtikuuta Ontarion Burlingtonista ojaan heitettynä.
[muokkaa] Tuomio
Homolka jätti aviomiehensä 1993, kun tämä pahoinpiteli hänet sairaalakuntoon. Ensiavussa työskennellyt lääkäri kuvaili Karlan vammoja "pahimmaksi vaimonhakkaamistapaukseksi jonka olen koskaan nähnyt". Homolkalla oli kaksi mustaa silmää sekä pään takaosaan kohdistuneista iskuista aiheutunut verenpurkautuma vasemmassa silmässä; iskut olivat saaneet aivot painautumaan kallon etuosaan. Otsassa oli ruhje, kaulassa ja käsissä lukuisia mustelmia. Paha turvotus oli levinnyt 75% jalkoihin, ja alkoi reiden puolivälistä alaspäin. Lisäksi jalat olivat mustelmilla, ja oikean polven yläpuolella oli ruuvimeisselin aiheuttama pistohaava.
Lopulta pariskunta pidätettiin. Homolka keskusteli asianajajansa kanssa mahdollisuudesta käyttää "pahoinpidellyn vaimon" puolustusta, mutta he hylkäsivät sen mahdottomana. Niinpä he yllättyivät syyttäjän ehdottaessa, että Karla on mahdollisesti pahoinpidelty osapuoli. Karlalle tarjottiin alennettua vankilatuomiota, mikäli hän todistaisi aviomiestään vastaan. Karla suostui, ja hänet tuomittiin 10 vuoden vankeusrangaistukseen kahdesta murhasta. Bernardo tuomittiin elinkaudeksi vankeuteen ilman ehdonalaisen mahdollisuutta.
[muokkaa] Muita uhreja
On lähestulkoon varmaa, että Bernardolla ja Homolkalla oli muitakin uhreja. Poliisi löysi kotietsinnöissä uutisleikkeen, joka kertoi Havaijilla tapahtuneesta väkivaltaisesta raiskauksesta. Pariskunta oli tuolloin lomailemassa Havaijilla. Molempien osavaltioiden poliisiviranomaiset ovat varmoja Bernardon syyllisyydestä, mutta tapausta ei koskaan viety syyteharkintaan luovutuksen hankaluudesta johtuen. Poliisin mukaan tämän artikkelin leikkaaminen, raiskauksen tekotapa sekä ajankohta Bernardon ja Homolkan loman yhteydessä viittaavat siihen, että tekijät voivat olla samoja.
Robert Baltovich oli tuomittu 22-vuotiaan Scarboroughilaisen Elizabeth Bainin murhasta vuonna 1990 vankeuteen, ja nyt hänen asianajajansa väittävät Bernardon olevan syyllinen tytön kuolemaan. Kanadan televisio seuraa tapauksen edistymistä tiiviisti. Todistajien mukaan Bain nähtiin hieman ennen katoamistaan vaalean miehen seurassa. Bernardon ja Bainin välillä on paljon muitakin yhteyksiä, mutta kanadalainen julkaisukielto estää tämän tiedon levittämistä. 2. joulukuuta 2004 Ontarion valitustuomioistuin määräsi Baltovichille uuden oikeudenkäynnin esitettyjen todisteiden perusteella. Vuonna 1998 kirjailija Derek Finkle julkaisi kirjan No Claim to Mercy, jossa esitettiin todisteita Bernardoa vastaan.
[muokkaa] Julkaisukielto
Tapauksen eniten keskustelua herättänyt piirre on oikeuden määräämä julkaisukielto. Alun perin kerrottiin, että kiellon tarkoitus on taata Bernardolle mahdollisuus puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Sittemmin on käynyt ilmi, että tarkoitus oli suojella perheitä. Internetissä on julkaistu paljon huhuja tapauksesta, ja usein kuvitellut yksityiskohdat ovat olleet huomattavasti todellisuutta kamalampia; osa huhuista on otettu suoraan muista sarjamurhaajatapauksista. Näitä tietoja on edelleen saatavilla verkosta, ja samanaikaisesti tosiasiat ovat yhä julkaisukiellon alla.
Kiellon julkistamisen jälkeen useat henkilöt julkaisivat paljon kiellettyä materiaalia, sekä runsaasti virheellistä tietoa. Suurin osa kiellon rikkomisista tapahtui uutisryhmässä alt.fan.karla-homolka.
[muokkaa] Vankeus
Ainakin seitsemän eri psykologia arvioi Karla Homolkaa hänen vankeutensa aikana, ja kaikki totesivät hänen kärsivän vakavasta kliinisestä masennuksesta, hakatun vaimon syndroomasta sekä post-traumaattisesta stressistä. Homolka sai vankilassa hoitoa kaikkiin ongelmiinsa.
Homolkan tapausta arvioinut ehdonalaislautakunta sanoi Karlan olevan psykopaatti, mutta kenelläkään jäsenistä ei ole psykiatrian tutkintoa. Yksikään Homolkaa arvioinut psykologi tai psykiatri ei ole todennut Karlan olevan psykopaatti. Mikäli ammattilainen on käyttänyt tätä termiä, mielipiteen perusteena on poikkeuksetta tapausselostukset, puhtaaksikirjoitetut haastattelut, videodokumentit ja uutisleikkeet.
22. syyskuuta 2000 Montreal Gazette julkaisi Homolkan vankeudesta artikkelin, jossa annettin ymmärtää että hänellä oli suhde Christina Sherryn kanssa. Artikkelin yhteydessä julkaistiin kuva, jossa Homolka ja Sherry olivat yhdessä. Todellisuudessa Homolkalla oli suhde pankkiryöstöstä tuomitun Lynda Verroneaun kanssa. Sittemmin varakas Verroneau myi medialle kuvia ja artikkeleita, jossa hän väitti Karlan aloittaneen suhteen saadakseen alusvaatteita ja tietokoneen käyttöönsä.
Homolka vapautettiin 4. heinäkuuta 2005.