Aleksanteri I (Jugoslavia)

Wikipedia

Aleksanteri I
Suurenna
Aleksanteri I

Kuningas Aleksanteri I (serbiaksi: Kralj Karađorđević, Краљ Александар Карађорђевић) (16. joulukuuta 1888 Cetinje, Montenegro9. lokakuuta 1934 Marseille, Ranska) oli Jugoslavian ensimmäinen kuningas ja Karađorđevićien dynastian silloinen päämies.

Aleksander Karađorđević syntyi Cetinjessä, Montenegrossa, 16. joulukuuta 1888. Hänen isänsä oli kuningas Pietari I.

8. heinäkuuta 1922 Aleksanteri avioitui Marie von Hohenzollern-Sigmaringenin kanssa joka oli Romanian kuninkaan Ferdinand I:n tytär. Heillä oli kolme lasta: Pietari II, Tomislav Karađorđević ja Andrej Karađorđević.

Aleksanteri vietti lapsuutensa Montenegrossa, hänet oli koulutettu Genevessä. Hän kävi sotilaskoulua Pietarissa, Venäjällä ja sittemmin Belgradissa. Aleksanteri ei ollut perheen esikoinen vaan kruununperijä oli hänen veljensä prinssi Đorđe Karađorđević, joka julistettiin kuitenkin kyvyttömäksi hallitsemaan maata, syynä olivat poliittiset tapahtumat etenkin serbien keskuudessa. Kahden skandaalin seurauksena prinssi Đorđe pakotettiin luovuttamaan kruunu veljelleen.

Ensimmäisen Balkanin sodan (1912-1913) aikana Aleksanteri oli ensimmäisen armeijan komentaja. Hän voitti monia Kumanovon ja Bitolan taistelut ja toisen Balkanin sodan aikana vuonna 1913 Bregalnicassa.

Aleksanteri toimi komentajana ensimmäisessä maailmansodassa. Kuuluisassa Kolubaran taistelussa vuonna 1914 Jugoslavia voitti Itävalta-Unkarin armeijan ylivoimaisesti. 24. kesäkuuta 1914 hänestä tuli valtionhoitaja isänsä terveydentilan vuoksi.

Vuonna 1915 Serbian armeija hävisi monia taisteluita keskusvaltoja vastaan ja Aleksanterin piti vetäytyä Albanian kautta Korfun saarelle jossa suunniteltiin uusi strategia. Kun armeija oli saanut uusia aseita ja sen joukot olivat kunnossa ne palasivat takaisin sotimaan ja Thessalonikin rintamalla armeija löi vihollisensa vuonna 1918.

Aleksanteri I:n murha
Suurenna
Aleksanteri I:n murha

Vuonna 1921 Aleksanterista tuli Serbian kuningas isänsä Pietari I:n jälkeen. 9. lokakuuta 1934 Aleksanteri saapui valtiovierailulle Marseilleen, Ranskaan. Ranskan ulkoministeri Louis Barthou tuli kuningasta vastaan satamaan. Kun heidän autonsa lähti satamasta kohtia keskustaa eräs mies astui esille ja ampui Aleksanterin ja ulkoministeri Barthou'n ja autonkuljettajan. Murhaaja oli bulgarialainen Vlada Georgieff, Makedonian vallankumousliikkeen johtajan, Ivan Mihailovin autonkuljettaja. Hän sai iskun ratsupoliisin miekasta ja kaatui maahan jolloin yleisö rupesi pieksemään häntä. Kun yleisö poistui poliisin käskystä, Georgieff oli kuollut.

Aleksanteri I:n murha oli ensimmäinen poliittinen murha joka saatiin filmille. Kuvaaja seisoi vain muutaman metrin päässä murhapaikalta, hän oli kuvannut koko vierailun aina satamasta lähtien.

Aleksanteri I haudattiin Pyhän Yrjön kirkkoon Belgradiin. Aleksanterin poika Pietari II oli vielä 11-vuotias. Aleksanterin serkusta ruhtinas Pavle Karađorđevićstä tuli sijaishallisija kunnes Pietari täyttäisi 18 vuotta.

Aleksanterin murhasta kuvattu filmi on julistettu yhdeksi suurimmista valkokankaalle saaduista dokumenteista. Samanlaisia filmejä on keisari Nikolai II:n kruunajaisista saatu filmi, Britannian kuningatar Viktorian hautajaisista saatu filmi ja USA:n presidentin John F. Kennedyn murhasta saatu filmi. Aleksanterin murha oli yksi tuon ajan suurimpia mediatapahtumia. Murha kuuluu mm. John F. Kennedyn ja Olof Palmen ja Martin Luther Kingin murhien rinnalle.

Edeltäjä:
Pietari I
Jugoslavian kuningas
19211934
Seuraaja:
Pietari II