Antibes
Wikipedia
Antibes on vanha kauppa-, sotilas- ja hallintokaupunki Etelä-Ranskassa, Välimeren rannalla, Alpes-Maritimes departementissa. Asukkaita siellä on (1999) 72 412 ja sen pinta-ala on 26,48km².
[muokkaa] Historia
Marseillen asukkaat perustivat Antibesin kaupungin viidennellä tai neljännellä vuosisadalla eaa. Nimensä Antipolis eli vastakaupunki se sai Enkelten lahden toisella puolella olevan Nizzan kaupungin vastakaupunkina. Kaupungin sijainti meren ja sisämaan välissä on ollut ihanteellinen hyvän ilmastonsa ja hyvien yhteyksiensä tähden.
Kaupunkiin sijoitettiin piispanistuin 300-luvulla, mutta 1252 se siirrettiin sisämaahan Grasseen, koska kaupungin sijaintia meren rannalla pidettiin tuolloin riskinä ja näin itse kaupunkia helppona saaliina vieraille hyökkääjille. Linnoituskaupunkia Antibesista aloitettiin rakentamaan Frans I:n aikana ja rakennustyöt jatkuivat aina Henrik IV aikaan saakka. Henrik IV osti kaupungin 1608 Mainen herttualta ja Monacon herralta (tulevalta ruhtinaalta).
Ludivg XIII lahjoitti hallintoalueen 1643 Honoré II Grimaldille, jolta se oli aiemmin siis valtiolle ostettu. Myöhemmin alue palasi takaisin Ranskan kruunulle.
Kaupungin muurien repiminen alkoi 1800-luvulla samaan aikaan kun kaupungin asukasluku kasvoi ja kaupunki laajeni sisämaahan ja Cap d'Antibesiin päin, josta tuli varakkaiden eurooppalaisten, muun muassa venäläisten suurruhtinaiden, kesälinnojen kohde. Vuonna 1882 perustettiin Juan-les-Pinsin kylpyläalue, josta on tullut myöhemmin keskeinen turismin ja yöelämän alue.
Vanhan Antipolis-nimensä Antibes on myöhemmin antanut naapurissa, Valbonnen kunnassa, sijaitsevalle nykytekniikan keskittymälle, 1959 perustetulle Sophia Antipolisille, jota yleisesti pidetään Euroopan piilaaksona. Sofia-Antipolis koostuu 2300 hehtaarin alueesta ja siellä on 227 yritystä, oppilaitosta tai instituuttia, ja siellä työskentelee päivittäin yli 25 000 henkilöä.
[muokkaa] Talous
Malte-Brun kirjoitti raportissaan 1882, jolloin kaupungissa oli vain 6 700 asukasta, sen keskeisen talouden nojaavan maatalouteen: puutarhoihin, viininviljelykseen, hedelmätarhoihin, tupakan viljelyyn, mutta myös oliivinpuihin, silkkiperhosten kasvattamiseen tarvittaviin mulperipuihin, appelsiineihin ja hajusteisiin käytettäviin kukkiin ja kasveihin. Tämä kertoo kaupungin sijainnista kaikelle tälle viljelylle suotuisassa ilmastossa. Antipolissa on esimerkiksi Nizzaa suotuisampi oma mikroilmastonsa.
Tämä yli sata vuotta sitten tehty raportointi on melko lähellä myös nykypäivää. Kaiken lisäksi on kaupunkiin tullut vilkas turismi ja sen mukana hyvinkin vilkas kaupallinen elämä. Kaupunki on täynnä sekä ranskalaisten että ulkomaalaisten omistamia kesäasuntoja, joita voi käyttää leudon ilmaston vuoksi myös talvisin. Lisäksi se on monille eläkeläisille miellyttävä vetäytymispaikka eläkepäivien viettämiseen. Kaupungissa on myös yksi Välimeren parhaista huvivenesatamista, johon pääsevät hyvinkin suuret alukset.
[muokkaa] Aktiviteetit
Kaupungissa järjestetään, eritoten kesäisin, useita festivaaleja. Alue on kansainvälisten tähtien suosiossa ja usein heidän toinen asuinpaikkansa. Lisäksi sekä kaupungin ympäristön museot ja historialliset muistomerkit takaavat turisteille runsaasti nähtävää ja koettavaa. Tunnetuin lienee kaupungin edustalla oleva Fort-Carré-linnoitus, josta alkoi mm. Napoleonin paluumatka Ranskan maaperällä kohden 100 päivää kestänyttä keisariutta.
Ehdottomasti koettava nähtävyys ja kokemus on Antibesin tori, jossa viikonpäivästä riippuen myydään seudun tuottamia tuoreita herkkuja tai vaikkapa käsityöläisten tuotteita: kankaita, astioita jne. Tori on täynnä elämää ja sen tuoksuissa kokee koko Välimeren alueen hurmion.