Jordania
Wikipedia
المملكة الأردنّيّة الهاشميّة al-Mamlakah al-Urduniyah al-Hāšimiyah |
|||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||||||
Kuningas Pääministeri |
Abdullah II Marouf al-Bakhit |
||||||
Pääkaupunki | Amman (1 300 603 as.) 31°57'N 35°56' E |
||||||
Muita kaupunkeja | Al-Zarqa (484 614 as.), Irbid (313 121 as.) |
||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
92 300 km² (sijalla 110) 0,01 % |
||||||
Väkiluku (2000) – väestötiheys – väestönkasvu |
5 153 378 (sijalla 107) 48 / km² 2,56 % (2005) |
||||||
Viralliset kielet | arabian kieli | ||||||
Valuutta | Jordanian dinaari (JOD) | ||||||
BKT (2003) – yhteensä – per asukas |
sijalla 101 23 640 miljoonaa USD 4 300 USD |
||||||
HDI (2002) | 0,750 (sijalla 90) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 2,5 %, palvelut 71,5 %, teollisuus 26 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+2 UTC+3 |
||||||
Itsenäisyys Kansainliitto |
25. toukokuuta 1946 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
JO ajoneuvot: HKJ lentokoneet: JY |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+962 | ||||||
Motto | Ei mottoa | ||||||
Kansallislaulu | As-salam al-malaki al-urdoni | ||||||
Jordanian hašemiittinen kuningaskunta (arab. المملكة الأردنّيّة الهاشميّة, al-Mamlakah al-Urduniyah al-Hāšimiyah) eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-idässä. Jordanian rajanaapureita ovat Syyria pohjoisessa, Irak koillisessa, Saudi-Arabia idässä ja etelässä, Israel ja Palestiinan Länsiranta lännessä. Maa sijaitsee Akabanlahden ja Kuolleenmeren rannalla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suurin osa entisestä Osmanien valtakunnasta jaettiin. Britit irrottivat 80 % Palestiinan mandaatistaan Transjordanian emiraatiksi (trans-Jordan = Jordanin takana). Siitä tuli autonominen osa brittien hallinnoimaa Palestiinan mandaattia Kansainliiton hyväksynnän mukaan. Brittihallinnon alaisuudessa Transjordaniaa hallitsi kuningas Abdullah I. Jordania itsenäistyi brittien hallinnosta vuonna 1946. 20. heinäkuuta 1951 kuningas matkusti pyhiinvaellukselle Jerusalemiin nuoren pojanpoikansa, prinssi Husseinin kanssa. Abdullah ammuttiin Al-Aksan moskeijan portailla, yhdellä islamin pyhimmistä paikoista. Kuningas Hussein hallitsi maata vuosina 1953–1999. Hussein tasapainotteli taitavasti USA:n NL:n, UK:n, eri arabivaltojen ja Israelin välissä läpi sotien ja kaappausyritysten. Husseinia pidettiin käytännönläheisenä rauhaa ja demokratiaa korostaneena hallitsijana. Vuoden 1967 kuuden päivän sota Israelia vastaan toi maahan lukuisan joukon palestiinalaispakolaisia, joiden fedayeen-taistelijat jatkoivat sotaa Israelia vastaan Jordianiasta käsin. Palestiinalaisjärjestöjen kasvava vaikutusvalta oli uhka maan turvallisuudelle ja maassa käytiin heinä–syyskuussa 1970 sisällissota jossa palestiinalaisten järjestöt karkotettiin Libanoniin. Lokakuun 1973 sodassa Jordanian lähetti prikaatin Syyriaan taistelemaan Israelia vastaan, mutta maiden välisellä rajalla ei käyty taisteluja. Vuonna 1991 Jordanian aloitti neuvottelu Madrissa ja solmi rauhansopimuksen Israelin kanssa 26. lokakuuta 1994. Nykyinen kuningas on Husseinin poika Abdullah Ibn Hussein eli Abdullah II, joka on hallinnut vuodesta 1999.
[muokkaa] Politiikka
Vuonna 1951, lyhytaikaisen kuningas Talilin aikana otettiin käyttöön uusi perustuslaki, joka teki Jordaniasta perustuslaillisen monarkian, jossa kuninkaalla on vahvat valtaoikeudet. Vallankaappausyrityksen jälkeen 1957 kuningas Hussein hajotti parlamentin. Vuonna 1989 pidettiin vaalit ja 1992 sallittiin poliittiset puolueet. Rauhansopimus Israelin kanssa solmittiin vuonna 1994. Vuosina 1989 ja 1993 pidettiin vapaat ja reilut vaalit. Vuoden 1997 vaaleja islamilaiset puolueet boikotoivat kiistellyn vaalilain vuoksi.
Jordaniassa on kaksikamarinen parlamentti. 110-jäseniseen edustajainhuoneeseen valitaan edustajat nelivuotiskausille yleisellä äänioikeudella. Yhdeksän paikkaa on varattu kristityille, kuusi naisille ja kolme tšerkesseille ja tšetšeeneille. 40-jäsenisen senaatin jäsenet kuningas nimittää kahdeksanvuotiskaudelle.
Kuningas ja ministerit käyttävät toimeenpanovaltaa. Kuninkaalla on veto-oikeus päätöksiin, joka voidaan ohittaa kansalliskokouksen molempien kamarien 2/3 enemmistöllä. Kuningas hallitsee myös armeijaa ja tiedustelupalvelua (Dairat al-Mukhabarat al-Ammah; GID).
[muokkaa] Osat
Jordaniassa on 12 kuvernonaattia (muhafazat, yksikkö - muhafazah):
- Ajlun
- Al-'Aqabah
- Al-Balqa'
- Al-Karak
- Mafraq
- 'Amman
- Al-Tafilah
- Al-Zarqa'
- Irbid
- Jarash
- Ma'an
- Madaba
[muokkaa] Maantiede
[muokkaa] Talous
Jordanialla ei ole juurikaan luonnonvaroja, esimerkiksi öljyä (vaikkakin on jonkin verran öljykenttiä) tai vettä. Osittain tämän takia maalla on ollut taloudellisia vaikeuksia.
[muokkaa] Väestöjakauma
Pääosa asukkaista (98 %) on arabeja. 70% väestöstä asuu kaupungeissa, 6% maaseudun väestöstä on paimentolaisia.
Maassa on myös huomattava palestiinalaisvähemmistö, noin 1,5 miljoonaa on rekisteröitynyt pakolaisiksi.
[muokkaa] Kulttuuri
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
Lähi-idän valtiot |
Arabiemiirikunnat | Bahrain | Irak | Iran | Israel | Jemen | Jordania | Kuwait | Kypros | Libanon | Oman | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Turkki |
Itsehallintoalueet |
Aasian valtiot |
Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam |
Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet
Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan |