Baltian ilmapuolustus

Wikipedia

Sisällysluettelo

[muokkaa] Hävittäjätorjunta ja ilmatorjunta

Ilmapuolustus voidaan jakaa ilmavoimien hävittäjätorjuntaan ja ilmatorjuntaan sekä ilmasuojeluun. Ilmatorjunta voi tapahtua ilmavoimien avulla torjuntahävittäjin tai ilmatorjuntaan ammusten tai ohjusten avulla. Puolustustoimenpidettä edeltävä valvonta voidaan suorittaa valtakunnallisesti ja alueellisesti tutkien avulla tai paikallisina aisti-ilmavalvontoina näkö- ja kuulohavainnoin. (Vrt. Baltian ilmavalvonta).

[muokkaa] Baltian hävittäjätorjunta

Yksi Luftwaffen DDR:lta saamista MiG-29:stä, mitkä myytiin Puolaan. Kuvassa kone on Luftwaffen saksalaisissa kelta-puna-mustissa näytösväreissä.
Suurenna
Yksi Luftwaffen DDR:lta saamista MiG-29:stä, mitkä myytiin Puolaan. Kuvassa kone on Luftwaffen saksalaisissa kelta-puna-mustissa näytösväreissä.
Yhdysvaltain ilmavoimien F-16C Kuva:Don Taggart
Suurenna
Yhdysvaltain ilmavoimien F-16C Kuva:Don Taggart
Royal Air Forcen Panavia Tornado F-3        Kuva: Raimond Spekking
Suurenna
Royal Air Forcen Panavia Tornado F-3 Kuva: Raimond Spekking

Virossa, Liettuassa ja Latviassa ei ole varsinaisia ilmavoimia torjuntaa varten, mutta Baltian ilmavalvontaa suorittavat muut Nato-maat vuorotteluperiaatteella. Liettualaisessa lentotukikohdassa on kerrallaan Baltic Air Policy:yn osallistuvista NATO-maista neljä hävittäjää (yksi parvi), mikä jakautuu tarvittaessa kahden koneen partioihin tunnistuslennoille lähdettäessä.

Baltiaan suoritetuiksi epäillyt ilmatilanloukkaukset ovat pääasiassa suoritetut vain hitailla kuljetus- ja matkustajakoneilla yhtä harhautunutta Suhoi Su-27:ää lukuun ottamatta, mikä putosi lentäjän hypättyä heittoistuimella. Kuljetus- ja matkustajakoneissa voi kuitenkin olla asennettuna elektronisen tiedustelun laitteet, minkä vuoksi myös tätä voidaan pitää sotilaallisena toimintana.Tätä ennen ilmatilanloukkauksia oli suoritettu myös hävittäjillä. Ilmatilanloukkaukset tai nopeat lähestymiset kohti toisen valtion ilmatilaa ovat myös tapa kokeilla toisen valtion ilmapuolustuksen havainnointi- ja reagointikykyä. Baltic Air Policy:ssä hävittäjien pitäisi ehtiä kohteeseen kaikkialla Baltiassa 15 minuutissa.

Venäjällä on Suomen ja Viron laajennettua vesirajaansa kapeimmillaan 10 km - 30 km:n laajuinen vapaa kansainvälinen ilmatila Pietarista ja Leningradin alueelta Kaliningradiin suoritettavia sotilaslentoja varten. Suuri osa epäillyistä ilmatilanloukkauksista tapahtuu Viron Suomenlahdella olevan Vaindloon saaren kohdalla, missä ilmantilan loukkaus on ajalliselta kestoltaan lyhyt.

Belgialaisten, tanskalaisten, norjalaisten ja hollantilaisten F-16-torjuntahävittäjien lisäksi tehtävään on käytetty brittiläisiä F-3 Tornadoja sekä saksalaisia F-4 Phantom II:ia.

Valvontavuoronsa joulukuun 2005 lopulla aloittaneet puolalaiset käyttävät neljää MiG-29:ä.

Yhdysvaltain ilmavoimien F-4 Phantom II pommittamassa
Suurenna
Yhdysvaltain ilmavoimien F-4 Phantom II pommittamassa

2006 siirrytään kolmen kuukauden vuorotteluista neljän kuukauden vuorotteluihin hävittäjäkoneiden tarvitseman huollon edullistamiseksi. Näin vuoden aikana Baltian ilmatilaa valvoo neljän Nato-liittolaisen sijasta kolme liittolaismaata. Neljän koneen hävittäjäparvi on varustettu ilmataisteluohjuksin, joten ne kykenevät yksittäisten koneiden torjumiseen teoriassa. Neljästä hävittäjistä valvontalennolle tarvittaessa lähtee yleensä vain kaksi.

[muokkaa] Ilmatorjunta

Baltian maihin ollaan hankkimassa ajanmukaisia ilmatorjuntaohjuksia. Maiden ilmatorjuntakalusto perustuu pääasiassa lähi-ilmapuolustuksellisiin pienikaliiberisiin ilmatorjuntakanuunoihin, mitkä ovat alun perin neuvostovalmisteisia.

Kevyt neuvostoliittolainen 23 mm:n ilmatorjuntakanuuna ZU-23-2 / 23 Itk 61
Suurenna
Kevyt neuvostoliittolainen 23 mm:n ilmatorjuntakanuuna ZU-23-2 / 23 Itk 61

Viron ilmatorjunta perustuu keveisiin 23 mm:n venäläisiin ilmatorjuntakanuunoihin, raskaisiin ilmatorjuntakonekivääreihin sekä olkapäältä laukaistaviin lähi-ilmatorjunnan lyhyen kantaman ohjuksiin.

[muokkaa] Aiheesta muualla