Keihäsrausku

Wikipedia

Keihäsrausku

Dasyatis pastinaca, keihäsrausku
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Elasmobranchii
Ylälahko: Rajomorphii
Lahko: Rauskut Rajiformes
Yläheimo: Dasyatoidea
Heimo: Dasyatidae
Suku: Dasyatis
Laji: pastinaca


Keihäsrausku (Dasyatis pastinaca) on rustokala, jota esiintyy Koillis-Atlantilla ja Välimerellä. Lajia tavataan hiekkaisissa ja mutaisissa merenpohjissa ja silloin tällöin rannalla ja kivisten rinteiden luona.

Noin 60 cm leveäksi kasvavan keihäsrauskun pääasiallista ravintoa ovat pohjassa elävät pieneläimet ja kalat. Se on ovovivipaarinen eli se hautoo poikaset sisällään, missä ne myös kuoriutuvat munista. Tiineysaika on noin neljä kuukautta, ja poikasia syntyy yleensä 4–7. Rausku viettää suurimman osan ajastaan pohjaan hautautuneena ja naamioituneena.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Myrkyllisyys

Lähellä keihäsrauskun häntämäisen pyrstön juurta on myrkkypiikki[1], jolla voi olla pituutta jopa 35 senttiä. Rausku uusii piikin, jossa on teräviä taaksepäin osoittavia väkäsiä, satunnaisesti pudottamalla sen ja kasvattamalla uuden.

Jos rausku onnistuu iskemään ihmistä, iskukohta turpoaa ja kipu voi kestää kuukausia. Keihäsrausku ei ole aggressiivinen, mutta voi iskeä, jos se tuntee olonsa uhatuksi. Rauskun päälle voi astua vahingossa, koska niillä on tapana maata pohjassa osittain hiekkaan hautautuneena.

[muokkaa] Keihäsrausku ravintokäytössä

Keihäsrauskun siipiä myydään savustettuna, kuivasuolattuina ja niitä käytetään myös ruokaöljyn lisäaineena. Erilaiset rauskulajit ovat suosittua ruokaa esim. Japanissa.

[muokkaa] Lähteet

  1. Artikkeli myrkyllisyydestä ja hoidosta

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Keihäsrausku.
Tämä kaloja käsittelevä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.