Eteisvärinä

Wikipedia

Eteisvärinä (Fibrillatio atriorum) eli flimmeri on hyvin tavallinen rytmihäiriö, jonka esiintyminen kasvaa iän myötä. Eteisvärinää ei pidä sekoittaa kammiovärinään, joka on aivan toinen, muutamassa minuutissa kuolemaan johtava rytmihäiriö. Yli 70-vuotiailla flimmeriä esiintyy n 5 %:lla ja yli 85-vuotiaista jo yli 10 %:lla.

Sydämen normaalissa sinusrytmissä ensin supistuvat eteiset ja heti perään koordinoidusti sydämen kammiot. Eteisvärinässä eteiset eivät supistu normaalisti, koordinoidusti, vaan värisevät ja myös kammioiden supistuminen on epäsäännöllistä ja ilman lääkitystä monesti liian tiheää, yleensä luokkaa 120-180/minuutti. Ranteesta tunnustellen pulssi on nopea ja epäsäännöllinen ja osa lyönneistä tuntuu voimakkaampina ja osa heikompina.

Koska eteiset eivät flimmerissä supistu tehokkaasti voi eteisten sisään muodostua verihyytymiä, jotka saattavat lähteä verenkierron mukana liikkeelle ja päätyä esimerkiksi aivoverisuoneen tukkien sen ja aiheuttaen aivoinfarktin eli halvauksen. Tätä verihyytymän muodostumisen riskiä voidaan suuresti vähentää verta ohentavalla Marevan-lääkityksellä. Marevanhoito estää 60-80 % aivohalvauksista, jonka riski ilman hoitoa on 5 % joka vuosi.

Hoitamattomassa eteisvärinässä sydämen supistustaajuus on normaali korkeampi, yleensä selvästi yli 100/minuutti. Lisäksi supistuminen on epäsäännöllistä. Tämä korkea, epäsäännöllinen syketaajuus rasittaa sydänä ja heikentää sen supistusvoimaa. Digoxinia käytetään hidastamaan sydämen supistustaajuus sopivalle tasolle, taajuus 60-90/min on sopiva valtaosalle potilaista.

Eteisvärinän vallitessa sydämen pumppausteho putoaa normaalista supistustoiminnan koordinoimattomuuden vuoksi. Sydämen rytmi voidaan yrittää palauttaa normaaliksi nukutuksen aikana tehtävällä rytminsiirrolla. Yleensä rytmi saadaankin kääntymään rytminsiirrolla normaaliksi, ongelma on vain se, että hyvin usein rytmi palautuu takaisin flimmeriin muutaman viikon tai kuukauden kuluessa. Esimerkiksi vuonna 2002 julkaistussa suomalaisessa selvityksessä hoitotulos, eli normaali sinusrytmi säilyi vuoden ajan vain 23 %:lla potilaista, joille normaali rytmi saatiin aikaan rytminsiirrolla.

Toistuvat flimmerit ovat yleinen ongelma. Koska normaalirytmin pysyvyys rytmin siirron jälkeen on monesti niin huono, ei useinkaan ole järkevää pyrkiä kääntämään rytmiä normaaliksi aina uudelleen, vaan pyrkiä sopivalla lääkityksellä hidastamaan kammioiden supistuminen alle 100:aan/minuutti. Tämän syketaajuuden vallitessa flimmeri-potilas voi monesti kokonaisuus huomioiden paremmin, kuin tilanteessa, jossa rytmi on välillä saatu rytminsiirrolla palautumaan normaaliksi, mutta sitten taas odottamatta kääntyy flimmeriksi.

Viimeisten vuosien aikana on kehitetty myös flimmerin kirurgisia estoleikkauksia, mutta nämä leikkaukset tai verisuoniteitse tehtävät toimenpiteet eivät ole vielä rutiinikäytössä.

Impulssien johtuminen sydämessä. Kuvan yläosassa eteiset, alaosassa kammiot.
Normaali sinusrytmi. Impulssi leviää koordinoidusti.
Eteisvärinä. Impulssi leviää eteisissä kaaoottisesti.