Böömi
Wikipedia
Böömi (lat. Bohemia, engl. Bohemia, tšek. Čechy (tšekin kielessä ei käytetä böömi-pohjaista sanaa), saks. Böhmen) on historiallinen alue Keski-Euroopassa. Böömi sijaitsee Tšekin tasavallassa ja kattaa noin kaksi kolmasosaa maasta, eli sen länsiosat ja enimmät keskiosat, 52 750 km² ja noin 6,25 Tšekin 10,3 miljoonasta asukkaasta. Böömin rajat ovat Böömin metsä ja Ore-vuoret (Krkonoše), joka on osa Sudeetteja.
Maakunta on antanut nimensä koko Tšekille, eikä tšekin kielessä ole eroa "böömiläisen" ja "tšekin" (Česky) välillä.
[muokkaa] Historia
Tšekin tasavallan historia on pitkälti Böömin historiaa. Praha keskuspaikkanaan tšekeillä oli kotimainen ruhtinassuku, joka päätyi saksalais-roomalaisten keisareiden vasalliksi ensin herttuan arvonimellä. 1000-luvun loppupuoliskolla eräät herttuat saivat Böömin kuninkaan arvonimen ja lopulta kuningaskunta-asema vakiintui.
Perimyksen kautta Böömin hallitsijoista nousi useita keisareita, ja alue joutui myös sotien ja riitojen keskiöön. Se päätyi osaksi Habsburg-suvun Itävalta-Unkaria. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävallan puoliskoon luetusta Böömin kuningaskunnasta ja Unkariin luetuista slovakialaisista alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio. 1939–1945 Böömi oli Määrin kanssa osa Saksan Böömin–Määrin valtakunnanprotektoraattia (saks. Reichsprotektorat Böhmen-Mähren). Tšekkoslovakian hajoamisen jälkeen Böömi on ollut keskeinen osa Tšekkiä vuodesta 1993.