Henrik Tikkanen
Wikipedia
Henrik Tikkanen (9. syyskuuta 1924, Helsinki – 19. toukokuuta 1984, Espoo) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija. Tikkanen toimi Hufvudstadsbladetissa pakinoitsijana ja piirtäjänä vuodesta 1947 ja Helsingin Sanomissa vuodesta 1967 . Tikkasen puoliso oli kirjailija Märta Tikkanen. Hänen isänsä oli arkkitehti, olympiamitalisti Toivo Robert Tikkanen ja äitinsä Kyllikki Ingeborg (o.s. Vitali) Tikkanen. Isoisä oli taidehistorioitsija J. J. Tikkanen ja tämän isä Paavo Tikkanen, joka oli perustamassa Suometarta.
Piirtäjänä Tikkanen tunnetaan ohuella tussilla tehdyistä Helsingin maisemista, naisvartaloista ja aforismeja kuvittavista nopeasti piirretyistä kasvokuvista. Lisäksi hän kirjoitti mm. matkakirjoja, lastenkirjoja, näytelmiä, kuunnelmia ja pakinoita.
[muokkaa] Osoitesarja
Kirjailijana Tikkanen muistetaan kuitenkin parhaiten vuonna 1975 alkaneesta muistelmasarjastaan. Sarja tunnetaan osoitetrilogiana, joka koostuu teoksista Kulosaarentie 8 (1975), Majavatie 11 (1976) ja Mariankatu 26 (1977). Myöhemmin sarjaa jatkoivat vielä teokset Yrjönkatu (1980) ja Henrikinkatu (1982).
Kaikki osoitetrilogian osat ovat n. 140-sivuisia pienoisromaaneja. Sarja kuvaa suomenruotsalaista sivistyneistöä 1920-luvulta 1970-luvulle asti. Keskiössä ovat Tikkanen itse sekä hänen perheensä. Sarjan tematiikkaa kuvaavat hyvin ensimmäisen osan aloitussanat: "Tämä on karmea tarina synnillisestä elämästä, äkkikuolemasta, haureudesta ja viinasta. Aiheena on eräs onneton perhe ja sen taistelu kohtaloaan vastaan, sehän juuri kaikessa mahdottomuudessaan on elämän tarkoitus."
Osoitetrilogiassaan Tikkanen pyrkii rehellisyyteen. Paljastavuudessaan se lähestyy ns. tunnustuskirjallisuutta, jolla on vankka asemansa Suomessa nimenomaan suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa. Sarjassa todelliset henkilöt – mm. runoilija Arvo Turtiainen, kirjailija Jörn Donner ja presidentti K. J. Ståhlberg – esiintyvät omilla nimillään. Tärkeimpänä taiteellisena ohjenuorana Tikkasella on kuitenkin satiirinen tyyli, mikä vaikuttaa tosiasioitten valintaan ja keskinäiseen painotukseen. Terävä ironia ja sarkasmi leimaa kaikkea kuvausta, minkä ansiosta Tikkasta on verrattu mm. Swiftiin ja Voltaireen. Kirjalija myös pohtii objektiivisen muistamisen mahdollisuutta, kun kyseessä on oma, tunnesiteitten leimaama elämänhistoria.
Kulosaarentie 8 aloittaa Tikkasen syntymän tienoilta vuondesta 1924. Kirjailija etsii syitä perheensä olemisen tapaan myös sukunsa historiasta. Tikkanen osallistuu jatkosotaan vapaaehtoisena, ja sotamuisteluun sisältyy voimakas kritiikki tapaan kuvata sotaa maailmankirjallisuudessa. Teos päättyy kirjailijan isän kuolemaan kohta sodan jälkeen. Kukin muistelmateos on saanut nimensä osoitteesta, joka on ollut Tikkaselle keskeinen kuvattuna aikana. Tässä teoksessa se on Kulosaaressa oleva kirjailijan lapsuudenkoti, jonka hän jättää perinnönjaon myötä.
Majavatie 11 keskittyy sodanjälkeisen nuorison ajelehdintaan. Tikkanen solmii ensimmäisen avioliittonsa ja aloittaa suhteensa tulevaan vaimoonsa, Märtaan. Mariankatu 26 ulottuu 1950-luvulta 20 vuotta eteenpäin. Keskeisenä teemana teoksessa on kirjailijan kohtalonyhteys alkoholisoituneena kuolleeseen isäänsä.
[muokkaa] Teoksia
- Kulosaarentie 8 (Brändövägen 8 Brändö Tel. 35, 1975, suom. Elvi Sinervo)
- Majavatie 11 (Bävervägen 11 Hertonäs Tel. 78 035, 1976, suom. Elvi Sinervo)
- Mariankatu 26 (Mariegatan 26 Kronohagen, 1977, suom. Elvi Sinervo)
- Yrjönkatu,
- Henrikinkatu,
- Viimeinen sankari,