Jääkausi Alpeilla

Wikipedia

Bylot'n saari Kanadan pohjoispuolisilla Arktisilla saarilla, sen vuoristojäätikkö saattaa muistuttaa jääkauden Alppien jäätiköitä.
Suurenna
Bylot'n saari Kanadan pohjoispuolisilla Arktisilla saarilla, sen vuoristojäätikkö saattaa muistuttaa jääkauden Alppien jäätiköitä.

Jääkausi Alpeilla: Jäätikkö peitti Alpit viime jääkaudella jättäen monia vuorenhuippuja jäättömiksi. Alppien viimeistä jääkautta sanotaan Würm-jääkaudeksi. Edellisillä pleistoseenin jääkausilla Alppien yllä oleva jäätikkö oli hieman laajempi. Alpeilla on varmat todisteet neljästä suuresta jääkaudesta, muista todisteet ovat kiistanalaisia. Virtaava jää muovasi Alpeilla U:n muotoisia laaksoja ja järviä. Lumiraja lienee ollut 1400-1700 metrin korkeudessa eli suunnilleen 1100-1300 metriä nykyisen lumirajan alla. Pohjois-Alpeilla Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä jäätä valui lumirajan alle noin 600 metrin korkeuteen asti. Italiassa Po-joen laaksossa jää valui jopa 100 m korkeuteen merenpinnasta. Näin syntyi paikoitellen laajoja vuoristojen juurijäätiköitä. Nykyisen Sveitsin kaupungit Zürich ja Bern peittyivät jäähän, samoin Itävallan Innsbrück, Salzburg ja Klagenfurt.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Miksi jää valui Alpeilta lumirajan alle

Juravuoristo Pohjois-Sveitsissä ja Ranskassa ei joutunut jään alle. Pohjois-Sveitsissä oli jäätikön keskellä joitain jäättömiä vuoria. Syynä jään valumiseen Alppien etumaastoon lienee ollut suuri jään tuotanto. Luultavasti Alpeilta puhaltavat kylmät laskutuulet viilensivät vuorten alustoja. Jään raja aleni Pohjois-Alpeilla noin 560-590 metriin (tarkkuus noin 60 m, epätarkempi arvio 500-700 metriä). Tämä ei ole sama kuin lumiraja. Lumirajaksi voi kutsua rajaa, jossa jäätikkö alkaa haihtua. Sitä kutsutaan tasapainorajaksi ELA tai GWL. Nykyisin lumiraja on noin 2800, jopa 3050 metrin korkeudessa. Lumirajakin vaihteli malko paljon Alppien eri puolilla. Lumiraja oli Alppien pohjoispuolisilla Böhmerwaldin ja Schwartzwaldin vuoristoissa välillä 1000-1300m. Joidenkin alppien vuorten yllä oli valtavia jääkupoleita. Tämä on päätelty tietokoneilla mallintamalla.

Länsi-Alppien suurin jääkupoli monta Rosian yllä ulottui yli 3000 metrin korkeuteen. Toinen suuri jääkupoli Mont Blancin yllä oli yli 2500-2600 m korkeudessa. Nykynäkemyksen mukaan kosteutta tuli alpeille lännestä ja luoteesta, ei etelästä, niin kuin aikaisemmin luultiin.

[muokkaa] LIA ELA

Jääkauden aikaisen lumirajan kiintopisteenä käytetään pienen jääkauden aikaista lumirajaa vuodelta 1850, koska se on hyvin dokumentoitu. Tätä kutsutaan nimellä LIA ELA. Se on noin 2610-2700 m.

[muokkaa] Alppien jääkaudet

1800- ja 1900-lukujen vaihteissa Pwnck ja Brückner-nimiset tutkijat esittivät neljän jääkauden järjestelmän, josta on tullut jääkaustutkimuksen klasiikko. Tämä perustui eri laajuisiin päätemoreeneihin. Jääkaudet ovat Günz, Mindel, Riss ja Würm Tonavaan laskevien sivujokien mukaan. Uusien tutkimusten mukaan Mindel käsittäisi kolme suurta jäätiköitymistä.


Jääkauden nimi Vuotta sitten Interglasiaali
Günz-jääkausi 600 000  
540 000 Günz-Mindel-interglasiaali
Mindel-jääkausi 480 000
430 000 Mindel-Riss-interglasiaali
Riss-jääkausi 240 000
180 000 Riss-Würm-interglasiaali
Würm-jääkausi 120 000
 10 000   Holoseeni


  • Amper
  • Atter
  • Biber (Bieber) ehkä noin 2,3 miljoonaa vuotta sitten
  • Donau (Tonava) I ja II , ei yleisesti hyväksytty jääkaudeksi, jäätikön kuljettamaa hiekkaa
  • Günz 600 000-550 000
  • Haslach (Haßlach), pienempi jäätiköityminen ehkä juuri ennen Mindeliä, ei yleisesti hyväksytty
  • Mindel 480 000-420 000
  • Paar, Roth
  • Riss (Riß) 230 000-180 000
  • Würm 120 000-12 000

Perinteisesti luetellaan neljä viimeistä jääkautta Günz-Mindel-Riss-Würm.

Alpeilla esiintyi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ilmaston vaihteluja viileänkuivasta kosteanlämpimähköön, muttei jääkausia. Syntyii lössiä. Olduvain tapahtuman aikoihin (MIS63:n) alkoi 17 interglasiaalin sarja, muttei vieläkään suuria jäätiköitymisiä. Noin MIS24:n aikoihin noin 0,9 miljoonaa vuotta sitten jäätiköt kasvoivat Alpeilla yhä suuremmiksi ja tulivat lopulta näkyviin Gunz-jääkautena, joka pyyhki pois merkit aikaisemmista jääkausista. Jääkausi kuljetti hiekkaa jokiin kerrostumaan. Günz-jääkausi, MIS16 noin 620000 vuotta sitten tuotti "Altere Deckenschotter"-kerrostuman. Gunz-jääkaudella oli kolme kylmää kautta. Mindel tuotti Younger Deckenscotterin, Riss Höchterrassen ja viimeinen jääkausi Würm alaterassin. Donau-jääkausi perustuu epävarmoihin löytöihin, samoin Haslach-jääkausi kiisteltyyn keski-deckenscotteriin, joka saattaa olla Mindelin osa.

[muokkaa] Würm-jäätikön kasvu ja vetäytyminen Alpeilla

Jääkauden alkuvaiheilla Alpeilla vaihteli 115000- kylmien ja lämpimien kausien aikana tundra ja metsä. Ainakin Länsi-Alpeilla jäätiköt tulivat jo tällöin vuorilta alas noin 103000 vuotta sitten. Seurasi kolme havumetsä-interstadiaalia, lämmintä kautta, joista ensimmäinen oli 95000 vuotta sitten. Keski-Würm-kaudella oli kolme avoimen metsämaan interstadiaalia tundrakausien välissä.

Vuoristoissa lumiraja, jäätikön raja ja ilmaston nykyinen tila eivät seuraa pikkutarkasti toisiaan. Pieni vuoristojäätikkö reagoi lämpötilan muutoksiin nopeammin kuin suuri mennerjäätikkö. Jäätikkö valui Alpeilla aina lumirajan alle. Vuoristojäätikkö reagoi kylmenemiseen vasta 500 vuoden kuluttua. Alppien jäätikkö ei kasvannut vuorten juurelle Varhais- ja Keski-Würmilllä. Jää kasvoi Alpeilla suuriin pitkittäislaaksoihin 25000-24000 radiohiilivuotta sitten. Mskimissaan Alppien jäätikkö oli noin 23500 vuotta eli 21000-20000 radiohiilivuotta sitten. Alpeilla oli jäätikön maksimivaiheessa ennen 21000-17000 vuotta sitten pieniä jäätikön reunan värähtelyjä.

Jäätikön vetäytymismaksimeita eli stadiaaleja. Jäätikkö suli ja vetäytyi mutta kasvoi taas uudestaan. Itä-Alppien suurissa laaksoissa jäätikön arvellaan vetäytyneen hyvin nopeasti, suuria päätemoreeneja ei jäänyt. Lännempänä syntyivät Buhlin ja Steinachin päätemoreenit. Steinach lienee ollut noin 16000 radiohiilivuotta sitten. kolme pääasiallista kylmäkautta alpeilla vetäytymisen jälkeen enne Böllingiä olivat Bühl, Gschnitz ja Daun. Arvellaan Gschnitzin kauden noin 16700 vuotta sitten (karkeasti 14000 radiohiilivuotta sitten) jälkeen jäätikön vetäytyneen ennen Clayadelia Daunin tasalle. Jäätikön vetäytyminen Itä-Alpeilla:

Jakso Vuotta sitten Lumirajan alenema m
verrattuna

pieneen jääkauteen vuonna 1850

Lumiraja m
LGM - jääkauden maksimi 24000-19000 1000- yli 1200 (<1500?) n. 1600? (1410-1700 m) Jääkupoleita Alppien vuorten yllä, vuorten edustan seuduilla alas valuneita suurehkoja vuorenjuurijäätiköitä.

Silti monia jäättömia kohtia Alpeillakin. Itävallan LGM:n päätemoreeni 23500 kalenterivuotta sitten. Sveitsin vanhempi ja nuorempi Wangen, jotka ovat aivan lähekkäin olevia jäätikön päätemoreenisarjoja. Vaihe päättyi 21000-19000 vuotta sitten.

Varhaisen myöhäisjääkauden
jään vetäytyminen
19000- LGM-800 eli 1200-800 n. 1400-1600 Ennen Bölling-lämpökautta. Paikallisjäätiköiden osuus kasvoi. Vuorten edustan alamaan jäätiköt kadonneet. Muutama päätemoreeni. Bühl yli 17000 kalenterivuotta sitten ja Steinach.

Buhlin aikana vielä jäävirtaverkosto. Schaffhouse/Feuerthalen 22 000 - 19 600 v sitten Vetäytyminen alkanut (Stein-am-Rhein ja Konstanz) 19600-16400 ja Coppet ja Nyon-stadiaalit. 15800 Ganevejärvi (Lac Leman) Sveitsissä vapautui jäästä. Jää vetäytyi nopeasti 17 500 v sitten alkaen.

Gschnitz-stadiaali noin 16700-16000 kalenterivuotta sitten 700-650 m 1930-2100 Vanhin dryaskausi. Sama kuin Heinrichin tapahtuma I joka aiheutti ilmaston kuivumisen ja kylmenemisen, kun lämpimät kosteat ilmamassat eivät enää saapuneet Atlantilta.Jäätiköt etenivät rajusti uudestaan. Monia vuoriston laaksojäätiköitä, monet näistä vielä keskinäisessä verkostossa. Suuri yksittäinen moreeniharjanne

(suuri yhtenäinen kylmä kausi). jäät laajenivat alpeilla satojen vuosien ajan. Ei merkittävää maan routimista 1400 m:n alle. Gschniz Jäätikkö Alppien juurella. Sademäärä 2/3 nykyisestä, kesälämpötila 10 °C kylmempi kuin nyt. Jäätiköt etenivät vain 1/2 tai 2/3 maksimistaan LGM:n aikana.

Clavadel/Senders n. 15000? 400-500 m (aijainnista riippuen) 2250 m Vanhin dryas ennen Böllingiä, Gschnitziä pienempi jäätikön uudelleen eteneminen. Clavadel Davosin lähellä ja Senders Innsbrukin lähellä. Ehkä sama kuin Zschwisbergenin stadiaali Simplon-solan lähellä. Laaksojäätiköitä, monet jäätiköt vielä kosketuksissa.
Daun 15000-14500??? 400-250 m 2400 m Vanhin dryas ennen Böllingiä. Liittyy Clavadeliin. Alppien mereisellä alueilla Egesen pyyhki tämän päätemoreeneja pois. Tämän kauden päätemoreenit selviä mutta matalahkoja.
Bölling-Alleröd 14700-n. 12800 400-<<180? Lämmin kausi, jonka aikana jäätikkö luultavasti vetäytyi hyvin korkealle vuoristoon.
Egesen I-III n. 12800-10600 (11800-11200?) Maksimi 450-180 paikasta riippuen Kolme vaihetta I-III. Nuorempi dryas ja Salpausselät.

Tunnetaan hyvin laajalta alueelta Alpeilta. Vain muutamia jäätiköitä yhtenäisessä jäävirtojen verkostossa. Stubain laakso Innsbrükista luonaaseen. Egesen I laajin, lumirajan alenema pienestä jääkaudesta 290 m, Egesen II (Bockten) 190 m ja Egesen III 160 m. mereisemmässä pohjoisessa lumiraja aleni egesenillä 400 m. Nuoremmalla dryaskaudella Gschnitz-jäätikön alueella sademäärä oli 10 % nykyisestä ja kesälämpötila 3,5-4 °C astetta nykyistä alempi, vuoden keksilämpötila 2,5-4 astetta nykyistä alempi.

Holoseeni 10600-0 0 - +100 n. 2700-2600 4 suurehkoa jään laajenemista
Kromer/Kartell  ? varhais-holoseeni,
varh. preboreaali?
120-60 m paikasta riippuen 2550 m tai 2520 Jääkauden päättymisen lopun alku. Monia moreeneita (useita kylmiä alivaiheita), Ferwall Kartell ja Silvretta Kromer. Jäätiköiden muodostama yhteinen verkko täysin hajonnut.
Post-Kromer holoseeni n.100-0??? n. 2600 m
Pieni jääkausi n. vuonna 1550-1850, 150 0 2610-2700 Jäätiköt enenivät. Holoseenin aikana 4 vastaavaa etenemistä. Kesälämpötila 0,5 astetta nykyistä alempi.
Vuonna 2000 n. 0 +110 2720-2900 (keskim 2800?) (Alpeilla kaikkiaan välillä 2400-3000) Jäätiköt nousseet 110 m 150 vuoden aikana

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteitä

  • J. Ehrels, P. Gibbard. Quaternary glaciations: Extent and chronology