Afrikaans
Wikipedia
Afrikaans | |
Muu nimi | |
Omakielinen nimi | Afrikaans |
Englanti | Afrikaans |
Ranska | afrikaans |
Tiedot | |
Alue | Etelä-Afrikka, Namibia |
Virallinen kieli | Etelä-Afrikka |
Puhujia | 6 miljoonaa |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmät | germaaniset kielet länsigermaaniset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | af |
ISO 639-2 | afr |
SIL | AFR |
Ohje |
Afrikaans on Etelä-Afrikan afrikaanien kieli, joka on kehittynyt hollannin kielestä. Kielet ovat keskenään ymmärrettäviä ainakin kirjallisesti, mutta afrikaansille on ominaista taivutuksen yksinkertaistuminen jopa siinä määrin, että sitä on kutsuttu pidginisoituneeksi tai kreolisoituneeksi hollanniksi. Joka tapauksessa hollanti on Etelä-Afrikassa muuttunut afrikaansiksi niin nopeasti, että se tuskin olisi ollut mahdollista ilman jonkinasteista pidginisoitumista.
Buurien lisäksi afrikaans on monien värillisten äidinkieli, ja muut kuin eteläafrikkalaiset kielitieteilijät lähtevätkin siitä, että Portugalin siirtomaista Etelä-Afrikkaan orjiksi tuotujen värillisten puhuma pidginisoituneesta portugalista vaikutteita saanut kielimuoto on vastuussa ainakin afrikaansin tavasta käyttää prepositiota vir (hollannin vóór) viittaamaan verbin määräiseen objektiin: ons ken vir hem baie goed "me tunnemme hänet oikein hyvin", vrt. romaanisten kielten tapaan käyttää prepositiota a, esim espanjan lo conocemos a él muy bien. Etelä-Afrikassa ajatus kreolisaatiosta oli kuitenkin ainakin rotuerotteluaikoina lähestulkoon tabu, ja buurikielitieteilijät ovatkin hakeneet afrikaansin erikoispiirteille selityksiä hollantilais- ja flaamilaismurteista.
Afrikaans oli pitkään syrjitty ja halveksittu kieli: kun buurien asuinalueet joutuivat englantilaisten valtaan ja buuriälymystö pitäytyi standardihollannissa, afrikaans jäi oppimattoman kansan kieleksi. Vuonna 1925 afrikaans sai virallisen aseman kirjakielenä: tämä päätös herätti buurinationalisteissa suurta innostusta, ja runoilija C. J. Langenhoven julisti sen tulleen suoraan Jumalalta.
Langenhoven on kirjoittanut sanat Etelä-Afrikan apartheidin aikaiseen kansallislauluun Die Stem van Suid-Afrika. Muita tärkeitä kirjailijoita olivat Etienne Leroux, Eugene Marais, W. E. G. Louw ja tuottelias, monipuolinen Uys Krige. Monet afrikaansinkieliset kirjailijat, kuten Suomessakin tunnettu André Brink, ovat kirjoittaneet molemmilla kielillä: sekä englanniksi että afrikaansiksi. Brink kuului ns. Sestigers-kirjailijoihin eli kuusikymmenlukulaisiin, jotka toivat avoimet seksuaalisuuskuvaukset, yhteiskunnallisen realismin ja modernistisen kerronnan afrikaansinkieliseen kirjallisuuteen. Runoilijoista Breyten Breytenbach osallistui apartheidin vastaiseen taisteluun ja joutui kahdeksaksi vuodeksi eteläafrikkalaiseen vankilaan.
Apartheidin aikana afrikaansista tuli kansainvälisesti tunnettu rotusorron symboli: televisiosta oli helppo oppia, että slegs blankes tarkoittaa "vain valkoisille". Kuitenkin afrikaansia puhuu yhtä moni värillinen kuin buurikin, ja rotuerottelun poistuttua afrikaansinkielinen kirjallisuus onkin pyrkinyt tuomaan yleiseen tietoisuuteen afrikaansinkielisten värillisten elämäntapaa, kulttuuria ja kieltä.
[muokkaa] Tunnettuja afrikaansin puhujia
[muokkaa] Aiheesta muualla
Germaaniset kielet |
afrikaans | alasaksa | englanti | friisi | fääri | gootti | hollanti | islanti | jiddiš | luxemburg | norja | ruotsi | saksa | tanska | yola |