Johan Beckman Institute

Wikipedia

Johan Beckman Institute
Tyyppi Pietarin kaupunginhallinnon rekisteröimä venäläinen oikeushenkilö "ei-valtiollinen tieteellinen tutkimuslaitos" (ven. negosudarstvennyi nautshno-issledovatelski institut, NNIU)
Perustettu Pietari, Venäjä (2000)
Sijainti Pietari, Venäjä
Henkilökuntaa Johan Bäckman, johtaja
Henri Hirvenoja, pr-päällikko
Dmitri Shubin, suunnittelija
Toimiala Yhteiskuntatieteellinen tutkimus- ja julkaisutoiminta
Julkaisujen ISBN 952-5412
Sarjajulkaisun ISSN 1459-4080

Johan Beckman Institute on Pietarin kaupunginhallinnon 5.12.2000 rekisteröimä tutkimuslaitos ja tiedekustantamo, jonka kotipaikka on Pietari. Sen on perustanut suomalainen tutkija Johan Bäckman. Instituutilla on toimintaa Venäjällä ja Suomessa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Instituutin tehtävät

Instituutin tehtäviksi on sen peruskirjassa mainittu tieteellinen julkaisutoiminta, seminaaritoiminta ja apurahatoiminta.[1]. Julkaisutoiminnan tavoite on edistää tieteellisen tiedon välittymistä suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden kesken. Instituutti on erikoistunut Suomen ja Venäjän välisiä sotia koskevaan tietokirjallisuuteen. Kustannusohjelmassa on yli 30 nimikettä. Lisäksi instituutti julkaisee Pietarissa ilmestyvää Ulkopolitiikka -nimistä aikakauskirjaa. Instituutin julkaisuilla on pienimuotoisen myynnin ohella ilmaisjakelua. Instituutin rahoitus koostuu perustajan varoista, apurahoista ja kirjojen myynnistä.

Instituutti julkaisee teoksia erityisesti Suomen ja Neuvostoliiton sotahistoriasta. Tärkeimpiin julkaisuihin kuuluu mm. Terijoen hallituksen historia, mistä on julkaistu suomenkielinen laitos[2] ja laajennettu venäjänkielinen versio[3]. Eniten instituutin julkaisuista keskustelua on herättänyt Daniel Rancour-Laferrieren tutkimus Stalinin psyyke.[4] [5]

Instituutti on järjestänyt tilaisuuksia Suomessa ja Venäjällä esim. Regional Press Instituten[6] kanssa.

[muokkaa] Ulkopolitiikka-lehti

Yhteiskuntapoliittinen kulttuuri- ja tiedelehti Ulkopolitiikka
Lehtityyppi Tieteellinen aikakauskirja
Kustantaja {{{kustantaja}}}
Julkaisija Johan Beckman Institute
ISSN 1459-4080
Levikki 300-400 (kustantajan ilmoittama)
Perustettu 2004
Lakkautettu {{{lakkautettu}}}
Päätoimittaja Johan Bäckman
Sitoutuneisuus {{{sitoutuneisuus}}}
Kotipaikkakunta Pietari
Kotimaa Venäjä
Sivukoko A5
Ilmestymistiheys 1-2 / vuosi
Kotisivu ei

Instituutti on vuodesta 2004 on julkaissut Yhteiskuntapoliittinen kulttuuri- ja tiedelehti Ulkopolitiikka -nimistä julkaisua. Lehdessä on kirjoituksia suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Lehden päätoimittaja on sen perustaja Johan Bäckman, jonka mukaan lehden ydinajatus on käsitellä Suomen ja Venäjän suhteita ja erityisesti sotahistoriaa vaikeitakaan aiheita kaihtamatta. Lehdessä on julkaistu suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden artikkeleita, asiantuntijoiden haastatteluita sekä kirja-arvioita. Lehdellä on tilaajia Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sillä on myös ilmaisjakelua.

Helsingin Sanomien artikkelissa arveltiin ennen lehden ilmestymistä, että lehti olisi tarkoitus perustaa Ulkopoliittisen instituutin julkaiseman Ulkopolitiikka-lehden kilpailijaksi.[7] Lisäksi Helsingin Sanomissa on kommentoitu Vladimir Baryšnikovin Mainilan laukauksia käsittelevää artikkelia[8] ja käsitelty Vladimir Fjodorovin haastattelua, jossa esiteltiin termi "Ahtisaaren-Lipposen linja"[9].

[muokkaa] Instituutin julkaisemia teoksia

  • Baryshnikov Nikolai: Finland and the Siege of Leningrad 1941-1944
  • Verigin Sergei et al.: Talvisodan panttivangit
  • Rancour-Laferriere Daniel: Stalinin psyyke

[muokkaa] Viitteet

  1. Instituutin virallinen peruskirja Ustav Instituta Iohana Bekmana (venäjänkielinen asiakirja)
  2. Erkki Tuomiojan kirja-arvio
  3. Teoksen venäjänkielinen laitoksen kommentointia Nevskoje Vremjassa (venäjäksi)
  4. Robert Koiomainen: Teräsmiehen ydin. Kirja-arvio teoksesta Daniel Rancour–Laferriere, Stalinin psyyke. Carelia 3/2003
  5. Blogiarvio Stalinin psykohistoriasta
  6. Regional Press Institute (venäjäksi)
  7. Helsingin Sanomat 1.4.2003: "Ulkopolitiikka-lehti saa kilpailijan".
  8. Helsingin Sanomat 14.2.2004: "Venäläistutkija epäilee: Mainilan laukauksia ei koskaan ammuttu".
  9. Helsingin Sanomat 5.8.2004: "Fjodorov: Suomi Ahtisaaren-Lipposen linjalla".

[muokkaa] Aiheesta muualla