Itä-Aasian myöhäispaleoliittiset kulttuurit
Wikipedia
Itä-Aasian myöhäispaleoliittiset kulttuurit: Ihminen levittäytyi Afrikasta Itä-Aasiaankin varsin varhain, eteläiseen osaan ehkä jo 50000 vuotta sitten. Mielenkiintoisempi on Itä-Aasian noin 35000-15000 vuotta sitten tapahtnut asuttaminen, joka johti intiaanien saapumiseen Amerikkaan. Koillis-Siperiassa oli asutusta ehkä jo 14000, viimeistään 11000 radiohiilivuotta sitten.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Asutus leviää Siperiassa kivikaudella
Nykyihminen saapui Itä-, Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan myöhäispaleoliittisen kauden alussa. Asutus levisi Etelä-Aasiasta Australiaan ja Uuteen-Guineaan 50 000 vuotta sitten, viimeistään 40 000–30 000 vuotta sitten. Etelä-Kiinassa asuttiin ehkä 67 000 vuotta sitten. Intian eteläpuolisen Sri Lankan Batadomba Ieanan luolasta on löydetty 29 000 vuotta vanhoja mikroliitteja ja luutyökaluja, Japanista Iwatosta on löydetty vanhoja jäänteitä.
Koillis-Siperian tundralla oli nykyihmisiä jo 35 000–20 000 vuotta sitten, ja tarkemmin ehkä noin 25000 vuotta sitten ihmiset alkoivat asuttaa tundraista jääkauden Siperiaa. Pysyvää asutusta oli 30 000–15 000 vuotta sitten jo Tshuktshien niemimaalla.
Olot olivat ankarat. Luusta ja sarvesta tehtiin tyypilliseen jääkauden tapaan työkaluja. Siperian kulttuuri oli yhdistelmä läntistä säletekniikkaa ja Kaakkois-Aasian levytekniikkaa. Jääkauden huippukaudella Itä-Siperiassa oli tundraa ja vuoristojäätiköitä, tosin suuria, ei suurta mannerjäätikköä. Keski-Siperiasta on tehty löytöjä nykyihmisestä melko läheltä Baikaljärveä Mal'tasta ja Afontova Gorasta. Ma'lta-Afontovassa asuttiin läntistä rakennustyyliä muistuttavissa pitkissä taloissa noin 22 000 vuotta sitten arktisella alueella. Täältä Baikaljärven läheltä on löydetty luisia lintuveistoksia, ehkä lintujumalan kuvia, ja myös Venus-veistoksia. Afontovan kulttuuriin noin 22000-14000 vuotta sitten liittyy ensimmäinen merkki mongolideista Itä-Aasiassa.
Arkeologisesti mikroliitit, pienet piikiviterät, ilmestyivät Mongoliasta pohjoiseen ehkä jo 45 000 vuotta sitten. Afrikassa niitä oli ollut jo 60 000 vuotta sitten. Mikroliittien lisäksi on löydetty keihäänkärkiä ja linnunmuotoisia patsaita. Japanissa niitä oli ensimmäistä kertaa 20 000 vuotta sitten.
[muokkaa] Djuktain kulttuuri
Itä-Siperiassa oli ihmisiä varmasti viimeistään 15 000 vuotta sitten; vanhoja Itä-Siperian löytöpaikkoja ovat Uptar ja Diuktain (Djuktain, Djuhtaj:in) kulttuuri Aldan-joen altaassa melko lähellä Jakutskia.
Djuktaissa oli asutusta 18 000–12 000 vuotta sitten, ehkä jo aikaisemmin (35 000 vuotta sitten). Tälle kulttuurille ovat ominaisia pienet kivisäleet, joita oli 22 000 vuotta sitten Pohjois-Kiinassa. Djuktain kulttuuriin liittyy mm. Maiorych Kolymajoen lähellä Magadanista pohjoiseen.
Itä-Siperian kulttuuri sai siis vaikutteita Kiinan suunnalta. Ikhinen löydöt ovat osa Djuktain kulttuuria ja jopa 30 000 vuotta vanhoja. Itä-Siperian kivikautisia asuinpaikkoja ovat Puturak, Ulhum ja Kurupka. Kamtshatkan niemimaan Ushkin järven löydöt ovat 150000 vuotta vanhoja, Pohjois-Siperian Berelekhin löydöt 12000 vuoden ikäisiä. Berelekh Pohjois-Siperian rannikolla on Uuden Siperian saarista etelään.
[muokkaa] Kiinan ja Japanin myöhäispaleoliittista kulttuureista
Kiinassa oli Shanxin provinssissa Xiachuanin kulttuuri, noin 26000-16000 radiohiilivuotta sitten. Siihen liittyen on löydetty tyypillisiä kivisäleiden ytimiä, mikroterien oton ytimiä, kaapimia, kaivertimia, poria , veitsiä, heittoaseen kärkiä. Useimmat heittoaseen kärjet ovat kaksipuolisesti iskettyjä pehmeän taltan avulla. Kärjet tuovat joissain suhteissa mileeen ranskalaiset Solutren kulttuurin kärjet ja amerikkalaisen Clovisin kulttuurin kärjet. Xiachuanin löytöjä on tehty myös Xueguanista.
Varhaisin myöhäispaleoliittinen kausi Japanissa käsitti vierinkivityökaluja ja säletyökaluja noin 35000-23000 vuotta sitten Seuraavassa vaiheessa Japanissa tehtiin veitsimäisiä työkaluja noin 24000/22000 vuotta sitten. Terät oli tehty muutamalla iskulla muovaamalla kivestä iskettyä sälettä. Noin 16000 vuotta sitten kaikki alkeelliset vierinkivityökalut katosivat.
16000-13000 vuotta sitten työkaluvalikoima vaihtui Siperian ja Euroopan työkaluja muistuttaviksi. Tällöin vallitsi 2-puolinen kärkityökaluteollisttus. 16000 vuoden takaiset kärjet olivat taitavasti joka puolelta työstettyjä ja 2-puoleisesti iskettyjä, ja muistuttivat hieman Solutren kärkiä.
Mikroteriä oli 15000 vuotta sitten Hokkaidossa, muualla japanissa jo 20000 vuotta sitten. Noin 14000 vuotta sitten ilmestyi suuria, malko karkeatokoisia kärkiä ja samaan aikaan päätyökalut olivat prismamaisia mikroteriä.
Litteitä hyvin työstettyjä kaksipuolisia kivikärkiä oli 13000-12000 vuotta sitten Hokkaidossa.
[muokkaa] Katso myös
- Jääkausi
- Myöhäispaleoliittinen
- Kostenkin kulttuuri
- Gravetten kulttuuri
- Pavlovin kulttuuri
- Streletsin kulttuuri
- Solutren kulttuuri
- Paleointiaanit
- Clovisin kulttuuri
- Beringia