Kaukomieli

Wikipedia

Kaukomieli, Kaukamoinen eli Kauko eri muodoissaan on Suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä nimi. Nimi Kaukomieli liittyy usein Lemminkäiseen, mutta ei aina.

Runoissa Marjatta tai joku muu nainen, riippuen runoperinteestä, saa isättömän lapsen. Lapsen isää yritetään etsiä, jotta lapsi saisi hyväksynnän. Yhteison nuoret miehet kootaan kuulusteltavaksi, mutta kaikki vannovat, etteivät ole lapsen isä. Joissain runoissa lapsi löytyy metsästä, jolloin etsitään myös äitiä, jota sitäkään ei löydy. Väinämöinen tuomitsee lapsen äpäränä tapettavaksi. Silloin lapsi alkaa puhua ja sanoo, että Väinämöinen itse makasi hänen äitinsä, tai syyttää Väinämöistä jostain muusta synnistä. Tulee ukko, Ukko ylijumala, Vironkannas tai joku muu, joka ristii lapsen Kaukomieleksi tai Kaukamoiseksi, Kainuun kuninkaaksi, rahavuoren vartijaksi, taikka, kuten Kalevalassa, Karjalan kuninkaaksi, kaiken vallan vartijaksi. Väinämöinen tästä suuttuneena ja häpeillen poistuu yhteisöstä rautaisessa tai vaskisessa veneessä. Kainuun rahavuorella saatetaan viitata tuottavaan turkiskauppaan muinais-Kainuussa.

Kalevalassa lapsi on nimetön. Elias Lönnrot ei kokoamaansa Kalevalaan ole ottanut mukaan Kaukomielen nimeä tämän henkilön yhteydessä, sillä sitä käytetään jo Lemminkäisen toisintonimenä. Toisaalta Lönnrot on saattanut haluta korostaa sitä tulkintaa, että kyseessä on Jeesus-lapsi.

[muokkaa] Lähteet