Axel Kempe
Wikipedia
Axel Andreæ Kempe tai Axelius Andreæ Kempe (3. tammikuuta 1623, Närpiö – 4. tammikuuta 1682, Turku) oli monipuolinen yliopistomies sekä Suomen ja Turun akatemian ensimmäinen kirjastonhoitaja. Kempen vanhemmat olivat Lapväärttin kirkkoherra ja filosofian maisteri Anders Kempe (Andreas Magni, k. 1658) ja Anna Mårtensdotter Wargius (Warg).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yliopistoura
Axel Kempe tuli oppilaaksi Turun akatemiaan vuonna 1641. Hänet vihittiin maisteriksi vuonna 1647 varsin levottoman ja paljon myös ei-akateemisia ansioita sisältäneen opiskeluajan päätteeksi. Samana vuonna hänet nimitettiin Turun akatemian virkaatekeväksi deposiittoriksi, ja vakinaisen viran hän sai hoitaakseen vuosina 1649–1652.
[muokkaa] Kirjasto
Merkkipaalua Kempen uralla edustaa eittämättä hänen toimintansa Akatemian ja siten koko Suomen ensimmäisenä varsinaisena kirjastonhoitajana (aiemmin joku akatemian professoreista oli oman toimensa ohella hoitanut tehtävää). Kempe nimitettiin virkaan vuonna 1650, ja hän toimi siinä vuoteen 1658 saakka. Akatemian kirjaston kokoelmat eivät olleet suuret, mutta Torsten Stålhandsken lesken suuri kirjalahjoitus sekä kreivi Pietari Brahen Tukholman kuninkaallisesta kirjastosta hankkimat kaksoiskappaleet olivat kuitenkin saattaneet kirjaston hyvään alkuun. Kuningatar Kristiinan antamiin lupauksiin vedoten Axel Kempe pyrki toimimaan lisälahjoitusten saamiseksi Tukholmasta kirjastolle, ja hän oleskeli tämän vuoksi pitkään valtakunnan pääkaupungissa. Kempe onnistuikin saamaan yli kolmesataa lahjoituskirjaa viemiseksi Turkuun.
Kempe julkaisi vuonna 1655 luettelon yliopiston kirjaston teoksista: "Bibliotheca Academiae Aboensis : sive elenchus, quo non modo certus scriptorum & librorum cujusq[ue] facultatis numerus ordine alphabetico continetur; sed etiam ex quo initio, quibus incrementis, quorumve liberalitate & munificentia bibliotheca haec Academica, ad tantam, qua nunc est, excreverit molem, paucis indigitatur. Adjectis ubivis forma, loco [et] tempore impressionis". Tämä kirjanen ei ole kuin ohut 32-sivuinen vihkonen, ja sitä on säilynyt todennäköisesti vain yksi ainoa kappale Upsalan yliopiston kirjastossa. Luettelossaan Kempe ryhmitteli teokset lahjoittajan mukaan ja sitten aiheen ja koon mukaiseen järjestykseen.
[muokkaa] Professuurit
Kirjastonhoitajan toimeentulo ei ollut kovin vakaalla pohjalla, ja näin akatemian konsistori ehdotti, että Kempe nimitettäisiin kirjastonhoitajan viran ohella myös filosofisen tiedekunnan apulaiseksi, jolloin hän syrjäyttäisi erään toisen virkaa hakeneen, jolle konsistori oli jo kertaalleen luvannut kyseisen viran.
Kempe yritti kaksi eri kertaa saada professorin virkaa Akatemiasta, mutta turhaan. Vuonna 1658 Kempe kuitenkin nimitettiin politiikan ja historian professoriksi. Professuurinsa aikana hänen nimiinsä kertyi useita väitöskirjoja, koska aikakauden tapana oli laittaa kaikki väitöskirjat professorin nimiin. Näissä yksittäisissä väitöskirjoissa käsiteltiin lähinnä eettisiä, poliittisia ja taloudellisia erikoiskysymyksiä. Lisäksi Kempe julkaisi väitöskirjasarjan etiikan alalta, joka ilmestyi vuonna 1656 erillisenä teoksena Philosaphia Maralis sive Ethica. Mitään uusia ja mullistavia näkökantoja Kempe ei tässä teoksessaan esittänyt, mutta sillä oli kuitenkin kysyntää Turun akateemisissa piireissä, ja se ilmestyi vuosina 1662 ja 1673 uusina painoksina.
Vuonna 1671 Axel Kempe nimitettiin lainopillisen tiedekunnan professoriksi. Aikalaistodistuksen mukaan hänen terveytensä horjui jo tällöin ja hän antoi opetusta vain harvakseen. Näin ollen tiedekuntaan oli hankittava ylimääräinen opettaja. Joka tapauksessa Kempe valittiin kahdesti akatemian rehtoriksi, vuosiksi 1664–1665 ja 1675–1676.
[muokkaa] Erityiset luottamustehtävät
- Pohjalaisen osakunnan inspehtori 1658, ja hän oli tässä tehtävässä vielä vuonna 1665.
- Itä- ja Länsi-Götanmaan sekä Länsipohjan maakuntien inspehtori nähtävästi vuonna 1671.
- Viipurin, Karjalan, Inkerin ynnä muiden maakuntien inspehtori 1679.
- Filosofisen tiedekunnan promoottori vuonna 1668.
[muokkaa] Kiista piispa Gezeliuksen kanssa
Vuonna 1667 professori Kempe julkaisi väitöskirjan ”De officialibus”. Tämä herätti akatemian varakanslerin ja Turun piispan Juhana Gezeliuksen huomion. Piispan mielestä Kempe oli paljastanut valtiosalaisuuksia käsitellessään Ruotsin valtio-oikeuteen kuuluvia seikkoja, ja niinpä piispa asetti hänet syytteeseen. Kempe puolustautui viittaamalla erään virassa aiemmin toimineen professorin esimerkkiin, yliopistojen vapauteen ja itsenäiseen asemaan sekä siihen, että kaikki kirjassa mainitut tiedot olivat muuallakin vapaasti saatavilla. Kansleri Pietari Brahe vapautti Kempen syytteistä, mutta ilmoitti samalla, että kuninkaallinen kirje, jossa kiellettiin vastaavien tietojen julkaiseminen, koski myös vapaita ja itsenäisiä yliopistoja ja niiden opettajia.
[muokkaa] Puoliso, lapset ja sukulaiset
Kempen ensimmäinen puoliso vuonna 1654 oli Agneta Eliasdotter Holm (k. 1656), rovasti Elias Holmiuksen ja Anna Reichembachin tytär. Tästä avioliitosta syntyi poika, Anders Kempe (yo 1672), joka toimi myöhemmin eskadroonansaarnaajana.
Kempen toinen puoliso noin vuonna 1659 oli Katarina Jakobsdotter. Tällä oli aiemmasta avioliitostaan Harvialan kartanon tilanomistajan Lauri Bockin kanssa poika, korpraali Lars Bockius, myöh. Bock (yo 1659/1660, k. 1674).
Kempen isoisä oli kirkkoherrana Ruotsissa, ja isoisän veli oli Skaran piispana. Kempen veli oli rykmentinpastori Mårten Wargius, myöh. Kempe (yo 1640/41), ja hänen lankonsa Närpiön kirkkoherra Jakob Holmius (yo 1652, k. 1697).
[muokkaa] Trívia
Axel Kempen nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] seuraavasti: "‹Etunimi Alexius on korjattu nimeksi Axelius.› Andreæ Kiämpe."
Axel Kempen teosten luettelo Fennicassa on laajuudeltaan kaikkiaan 76 nimikettä. Näistä suurin osa on muiden tekemiä väitöskirjoja, jotka laitettiin professorin nimiin.