Art Blakey

Wikipedia

Arthur "Art" Blakey (s. 11. lokakuuta 1909 - k. 16. lokakuuta 1990) oli yhdysvaltalainen jazzrumpali ja orkesterinjohtaja. Hän aloitti musiikkiopinnot pianonsoitolla ja murrosikäisenä soitti jo kokopäivätoimisesti johtaen omaa yhtyettään. Pian tämän jälkeen hän siirtyi rumpujen pariin joka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Hänen ensimmäiset esikuvansa olivat swing-aikakauden suuria rumpaleita, kuten Chick Webb ja Sid Catlett. Vuosina 1943-1944 hän sai rumpalin pestin Fletcher Hendersonin erinomaisessa orkesterissa mutta sitäkin tärkeämmäksi tuli Billy Eckstinen orkesterin parissa työskentely (1944-1947). Kyseisenä aikana hän tutustui sellaisiin muusikoihin kuten Miles Davis, Dexter Gordon, Thelonious Monk, Wardell Gray, Charlie Parker, Dizzy Gillespie ja Fats Navarro.

1940-luvun lopulla Blakey teki pitkän, yli vuoden pituisen matkan Afrikkaan, tutustuen afrikkalaisiin juuriinsa ja sieltä hän löysi islamilaisen kulttuurin joka teki häneen lähtemättömän vaikutuksen. Palattuaan reissultaan, hän lyöttäytyi yhteen Clifford Brownin (trumpetti) ja Horace Silverin (piano) kanssa, The Jazz Messenger oli saanut alkunsa.

Vuonna 1955 Blakeyn ja Silverin mukaan liittyi trumpetisti Kenny Dorham, saxofonisti Hank Mobley ja kontrabasisti Doug Watkins. Seuraavana vuonna Silver lähti yhtyeestä perustaaksen oman kokoonpanonsa. Tämän jälkeen aina Blakeyn kuolemaan asti The Jazz Messenger on ollut ehkä kaikista suurin, Hard Bop -tyylisuunnan edustamista yhtyeistä. Yhtyeen tavaramerkiksi tuli svengaava, aggressiivinen bebop-tyylin pohjautuva, blues-sävytteinen jazz. Myös gospel-musiikista saatiin vaikutteita.

Art Blakeyn jazzin lähettiläät olivat monille lahjakkaille, nuorille jazz muusikoille erityisen hyvä ja antoisa koulu. Siellä opittiin jazzin syvin olemus, mustien juurien lähtökohdista ammentavaa sykkivää, sielullista ja sinistä musiikkia.

Art Blakeyn merkitys jazzmusiikkiin on ollut moniulotteista. Hän on ottanut yhtyeensä siipien suojaan sellaisia (aikoinaan tuntemattomia nuoria) kuten Clifford Brown, Donald Byrd, Johnny Griffin, Benny Golson, Lee Morgan, Wayne Shorter, Freddie Hubbard, Chuck Mangione, Woody Shaw, Cedar Walton, Jackie McLean, Wynton Marsalis, Randy ja Mike Brecker.

Lukemattomat muusikot saivat hänestä vaikutteita ja hänen merkityksensä jazzin historiassa on paljon suurempi kuin hänen rumpalin taitojensa antama vaikutus. Vaikka Blakeyn hi-hatin käyttö olikin aikoinaan uraauurtavaa, (voimakas 2 ja 4 iskun kohdilla sulkeutuva) myös aggressiivinen virvelin ja svengaavan symbaalin käyttäminen teki hänestä yhden parhaista rumpaleista. Vahvasta, perkussiivisesta lähestymistavasta huolimatta Blakey oli hyvä kuuntelemaan kanssamuusikoitaan ja tukemaan yhtyeen yhteisiä pyrkimyksiä antaen kaikille tilaa musiikin luomiseen ja improvisoimiseen.

[muokkaa] Lainauksia

"To pass through life and miss this music is to miss out on one of the best things about living."

"When people come in to relax and enjoy themselves after a hard day's work, its my job to make them happy-to wash away the dust of everyday life."

"Thats what Jazz music is all about. We started the Messengers because somebody had to mind the store for jazz. No America--no Jazz. It is the only culture that America has brought forth."