Caravelle
Wikipedia

Sud SE 210 Caravelle oli ensimmäinen lyhyen ja keskipitkän kantaman suihkumatkustajakone. Sen rakensi ranskalainen Sud Aviation -yhtiö vuonna 1955. Se oli ensimmäinen menestyksellinen suihkumatkustajakone. Aiempia englantilaisia De Havilland Comet -suihkumatkustajakoneita oli tuhoutunut useita, ja ne vedettiin pois käytöstä. Caravelle oli hyvin suosittu Länsi-Euroopassa, mutta Yhdysvaltoihin niitä ostettiin vain 20 kappaletta. Caravelle oli ensimmäinen lentokone, jonka moottorit oli sijoitettu taakse.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
12. lokakuuta 1951 Ranskan Comité du Matériel Civil (siviililentokonekomitea) julkaisi spesifikaation keskipitkän kantaman lentokoneelle. Direction Technique et Industrielle toimitti sen teollisuudelle. Siinä pyydettiin suunnitelmaa 55-65 -paikkaisesta lentokoneesta, jonka kantama on 2000 km, joka kuljettaa 1000 kg rahtia ja lentää 600 km/h nopeudella. Moottorien tyyppi ja lukumäärä oli vapaasti valittavissa. Ranskan lentokonetehtaat olivat tehneet tutkielmia tällaisesta koneesta vuodesta 1946 asti. 1951 jokainen ranskalainen lentokonetehdas teki ainakin yhden oman ehdotuksen, kaikkiaan ehdotuksia tuli 20.
Comité du Matériel Civil valitsi kolme ehdotusta lähemmin tarkasteltaviksi 28. maaliskuuta 1952:
- 4-moottorinen Avon/Marbore S.0.60
- 2-moottorinen Avon Hurel-Dubois
- 3-moottorinen Avon Sud-Est X-210.
Tässä vaiheessa Rolls-Royce lupasi toimittaa uuden version Avon-moottorista, jossa olisi 40 kN:n työntövoima, jolloin S.O.60:n ja X-210:n moottoreiden lukumäärää voitiin vähentää.
Komitea pyysi SNCASE:a päivittämään X-210 -ehdotusta kaksimoottoriseksi, joka jätettiin komitealle heinäkuussa 1952. Tämä hanke valittiin rahoitettavaksi. 6. heinäkuuta 1953 tilattiin kaksi prototyyppiä ja kaksi runkoa väsymistesteihin. Koneessa oli DH Cometista lainattuja piirteitä, mm. nokka ja ohjaamo. Comet oli tuhoutunut siten, että sen neliskulmaisten ikkunoiden kulmista oli metallin väsymisen kautta syntynyt säröjä, jotka saavutettuaan kriittisen koon hajottivat koko koneen lennon aikana. Tämä johtui siitä, että brittiläiset pommikoneet eivät olleet toisen maailmansodan aikana paineistettuja, ja siksi paineistetun koneen suunnittelussa ei ymmärretty tehdä pyöreitä ikkunoita. Amerikkalaiset ymmärsivät tämän, koska olivat tehneet paineistettuja pommikoneita sotaan. Ranskalaiset pyrkivät välttämään brittien virheet.
Ensimmäisen prototyypin ensiesittely oli 21. huhtikuuta 1955 ja se teki ensilentonsa 27. toukokuuta 1955. Air France tilasi konetta 1956 ja SAS 1957. 1957 Sud-Est fuusoitui Sud-Ouest -yhtiön kanssa ja syntyi Sud Aviation, mutta koneen tyyppinimessä SE säilyi. Kone sai tyyppihyväksynnän toukokuussa 1959.
Koneesta valmistettiin useita eri versioita sen käyttöiän aikana. Moottorit tulivat tehokkaammiksi ja lentoonlähtöpaino kaksinkertaistui.
Sud Aviation alkoi suunnitella yliäänimatkustajakonetta, jonka nimeksi tuli Super-Caravelle. Tämä suunnittelutyö johti tulokseen vasta yhdessä brittiläisen Bristol Aeroplane Companyn suunnitelmien kanssa - tuloksena syntyi Concorde.
Kaikkiaan 279 Caravellea rakennettiin, kun 200 konetta oli kannattavuusraja. Caravelle oli lentokonetehtaille ensimmäinen suihkumoottoreilla varustettu matkustajakone, joka tuotti voittoa. Tähän päästiin seuraavaksi vasta 1970-luvulla.
28. elokuuta 2004 tuhoutui Ruandassa viimeinen varmasti käytössä oleva Caravelle, tosin toukokuussa 2005 raportoitiin arvostetussa AirlinerWorld-lehdessä, että kaksi Caravellea olisi vielä käytössä, molemmat Afrikassa.
[muokkaa] Versiot
- Caravelle I - 19 kpl valmistettiin. Käyttäjiä Air France ja SAS.
- Caravelle IA - 13 kpl.
- Caravelle III - 78 kpl
- Caravelle VI-N - 53 kpl alkaen 1960
- Caravelle VI-R - 56 kpl, joista 20 kpl United Airlinesille. Koneessa oli reverssit ja spoilerit.
- Caravelle VII - 1 kpl General Electric-yhtiölle, koneessa GE:n moottorit
- Caravelle 10A - 1 kpl. TWA aikoi ostaa 20 kpl, mutta ostikin lopulta DC-9 -koneita.
- Caravelle 10B - 22 kpl. Pratt & Whitney JT8D-moottorit. Käyttöön 1964.
- Caravelle 10R - 20 kpl
- Caravelle 11R - 6 kpl
- Caravelle 12 (Super-Caravelle) - 3,2 m pitempi versio, 128 matkustajaa. 12 kpl valmistettiin alkaen 1972.
[muokkaa] Teknisiä tietoja
Caravelle I/IA | Caravelle III | Caravelle VI-N | Caravelle VI-R | Caravelle 10B | Caravelle 10R | Caravelle 11R | Caravelle Super 12 | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Pituus: | 32,01 m | 32,01 m | 32,01 m | 32,01 m | 33,01 m | 32,01 m | 32,94 m | 36,42 m |
Korkeus: | 8,72 m | 8,72 m | 8,72 m | 8,72 m | 8,72 m | 8,72 m | 8,72 m | 8,72 m |
Siipiväli: | 34,30 m | 34,30 m | 34,30 m | 34,30 m | 34,30 m | 34,30 m | 34,30 m | 34,30 m |
Istuimia max: | 89? | 89 | 89? | 89? | 89? | 99 | 89? | 128 |
Paino tyhjänä: | ? | 24185 kg | 27330 kg | 28655 kg | 30055 kg | 29075 kg | 28841 kg | 30055 kg |
Suurin lentoonlähtöpaino: | ? | 46000 kg | 48000 kg | 50000 kg | 56000 kg | 52000 kg | 54000 kg | 56000 kg |
Suurin polttoainemäärä: | 21500 l | 19000 l | 21500 l | 21500 l | 21500 l | 19000 l | 21500 l | 21500 l |
Moottorit (2 kpl): | Rolls-Royce Avon 522 (46,7 kN) | Rolls-Royce Avon 527 (50,7 kN) | Rolls-Royce Avon 531 (54,3 kN) | Rolls-Royce Avon 533R (56,2 kN) | Pratt & Whitney JT8D7 (62,3 kN) | Pratt & Whitney JT8D7 (62,3 kN) | Pratt & Whitney JT8D7 (62,3 kN) | Pratt & Whitney JT8D7 (62,3 kN) |
Pisin lentomatka: | ? | 1700 km | 2350 km | 2350 km | 3000 km | 2650 km | 2800 km | 2655 km |
Teknisissä tiedoissa voi olla eroja lähteistä riippuen. Tiedoissa voi olla myös virheitä.
[muokkaa] Käyttö Finnairilla
1958 Finnair tilasi kolme Caravelle IA:ta, jotka toimitettiin keväällä 1960. Koneissa oli 16 ensimmäisen luokan 57 turistiluokan paikkaa. 1961 nämä Caravellet muutettiin Caravelle III:ksi. 1962 Finnair sai Caravelle II:n, jonka myötä tilauslennot tulivat mahdollisiksi, niitä lennettiin Teneriffalle, Palma de Mallorcaan ja Riminiin. Näistä käytettiin kutsumanimeä Höyry-Caravelle uudempien versioiden tultua käyttöön Suomessa.
1964 Finnair sai ensimmäisen Caravelle 10B3:n, josta yhtiö käytti nimeä Super Caravelle. 1964-1967 Super Caravelleja saatiin yhteensä kahdeksan.
Huhtikuussa 1983 lennettiin viimeinen säännöllinen reittilento Super Caravellella.
Lähde: www.finnair.fi
Eräänlaisena tunnustuksena koneen menestyksestä Finnairin palveluksessa tie Vantaalla on nimetty koneen mukaan Caravellentieksi.
[muokkaa] Museokoneita Suomessa
Suomen ilmailumuseossa on yksi kappale.
[muokkaa] Kuvia
www.airliners.net Finnairin SE-210 Caravelle 10B3 Super B Helsingissä 1980
www.airliners.net Athis-Paray Aviatiaonin Sud SE-210 Caravelle VI-N:in matkustamo
www.airliners.net Altairin Sud SE-210 Caravelle 10B3 Super B:n matkustamo
www.airliners.net Finnairin SE-210 Caravelle 10B3 Super B:n ohjaamo