Artturi Leinonen

Wikipedia

Artturi Aleksanteri Leinonen (s. 15. joulukuuta 1888, Ylihärmä – k. 26. helmikuuta 1963) oli opettaja, sanomalehtimies, poliitikko ja kirjailija. Varsinaiselta koulutukseltaan ja ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Artturi Leinonen kuvasi varsinkin pohjalaisten talollisen elämää. Hän kirjoitti 17 romaania ja parikymmentä näytelmää.

Leinonen oli Maalaisliiton kansanedustaja 19361939 ja 19411945 sekä puoluehallituksen jäsen 19311963. Hän seurasi Santeri Alkiota Ilkka-lehden päätoimittajana, jossa tehtävässä hän toimi 1930 - 1957. Vuonna 1958 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kirjailija Artturi Leinonen

Artturi Leinosen ura kirjailijana alkoi vuonna 1914, julkaistuaan silloin ensimmäisen näytelmänsä. Sen jälkeen ilmestyneissä lukuisissa näytelmissään ja romaaneissaan hän useimmiten palaa kotiseutunsa Etelä-Pohjanmaan kyläyhteisöön, sen uskonnollisiin, yhteiskunnallisiin sekä moraalisiin ongelmiin. Uskonnolliset kysymykset ja Artturi Leinosen suosima historiallinen aihe yhdistyvät hänen romaanissaan Profeetta (ilm. 1926). Artturi Leinosen 1930-luvun alkupuolella julkaistua romaanisarjaa Hakkapeliitat (1932-1934, 3 osaa), hallitsee voimakas kansallinen ja historiallinen henki. Teosten kerronta on Leinoselle ominaisen asiallista ja teokset etenevät yksitasoisina, sekä yksityiskohtien kannalta historiallisesti mahdollisimman todenmukaisina jaksoina. Useissa teoksissaan Leinonen käsittelee varsin voimakkaasti yhteiskunnan säätyvastakohtia. Romaanissaan Lakeuksien lukko, Leinonen asettuu todella voimakkaasti talonpoikien kannalle, julistaen samalla alkiolaista isäntähenkeä. Omissa muistelmateoksissaan Maalaispojan matkaanlähtö, Vuosikymmenten valinkauhassa ja Kohtalo miestä kuljettaa (julk. 1959-1960) Leinonen kertoo mielenkiintoisella ja elävällä tyylillään elämäntaipaleensa nahkurin pojasta kansalliseksi vaikuttajaksi.

[muokkaa] Tuotantoa

  • Kapituliherra (näytelmä, 1914)
  • Ilkan ja Poutun pojat (1918)
  • Nuori Tuomaala (1919)
  • Lakeuksien lukko (1920)
  • Leipäpappi (1922)
  • Kati (1923)
  • Värväri (1925)
  • Profeetta (1926, näytelmä 1937)
  • Kolmanteen ja neljänteen polveen (1928)
  • Maakunnan sinetti (1930)
  • Hauta rajan takana (1931, salanimellä Erkki Urpiala)
  • Hakkapeliitat (1932-1934)
  • Keväästä kevääseen (1935)
  • Yrjänän emännän synti (1937)
  • Punaisen aallon ajelemana. Yrjö Kultajärven seikkailut 1917–1937 (1943, salanimellä Yrjö Kultajärvi, oli Valvontakomission kiellettyjen kirjojen listalla)
  • Johannes Jussoila (1944)
  • Perintötalo (1946)
  • Kahden joen kansa (1948)
  • Imarinmaa (1952)
  • Kahden lipun alla (1953)
  • Maalaispojan matkaanlähtö (1959)[1]
  • Vuosikymmenten valinkauhassa (1960)[2]
  • Kohtalo miestä kuljettaa (1960)[3]
  • Päin nousevan Suomen rantaa (1962)

[muokkaa] Järjestömies ja poliitikko Artturi Leinonen

Nuoruudessaan Artturi Leinonen toimi innokkaasti erilaisissa isänmaallisissa ja kulttuurijärjestöissä. Hän oli Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuraliikkeen johtavia voimia. Leinonen toimi Etelä-Pohjanmaalla jääkäriliikkeen värvärinä ja joutui siitä toiminnastaan vangituksi sekä toimitetuksi Siperiaan vuonna 1916. Maalaisliitossa Artturi Leinonen oli Santeri Alkion lähimpiä tukijoita ja työtovereita. Maalaisliiton riveistä hänet valittiin kansanedustajaksi vuosiksi 1936-1939 sekä 1941-1945.

Lapuanliikkeen syntyvaiheissa ja alkuaikojen toiminnassa Leinonen oli innolla mukana, mutta asettui sitten vastustamaan Lapuanliikettä sen toiminnan käännyttyä epädemokraattiseksi ja yhteiskuntarauhan vastaiseksi. Lapuanliikkeen äärisiiven järjestämän Mäntsälän kapinan aikaan 1932, Artturi Leinonen yhdessä Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntien päällikön, jääkärieversti Matti Laurilan kanssa mahdollisesti esti uuden sisällisodan puhkeamisen.[4] Molemmat entisinä Lapuanliikkeen kannattajina asettuivat julkisesti laillisilla vaaleilla valitun tasavallan presidentin, eduskunnan ja hallituksen taakse, vastustamaan Lapuanliikkeen organisoimaa Mäntsälän Kapinaa. Tällä sekä muullakin sen hetkisellä toiminnallaan he yhdessä estivät tuhansien asestautuneiden Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntalaisten lähdön Mäntsälään taistelemaan laillista hallitusta vastaan. Mäntsälän kapinan aikaan Seinäjoelle oli kokoontunut huomattava joukko Etelä-pohjanmaan alueen suojeluskuntalaisia, valmiina lähtemään Mäntsälään, taistelemaan sinne Mäntsälän kapinaa kukistamaan komennettuja armeijan joukkoja vastaan.

[muokkaa] Yhteenveto

Artturi Leinonen on vaikuttanut Suomen itsenäistymisen, sekä itsenäisyyden ajan historiaan monella eri tasolla ja tavalla. Koulutukseltaan ja ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Hänen vaikutuksensa Suomalaiseen nuorisoon sivistykselliseen kehittymiseen kansakoululaitoksen, sekä nuorisoseuratoiminnan kautta on merkittävä.

Artturi Leinosen on kirjallisen tuotantonsa kautta tuonut tunnetuksi maaseutuväestön ja talonpoikien asemaa, elämistä sekä ennen kaikkea tuonut Etelä-Pohjalaista kulttuuria lukijakuntansa tietoisuuteen. Artturi Leinosen ura kirjailijana on Suomen itsenäisyyden ajan historiassa yksi merkittävimmistä.

Artturi Leinosen kolmas toiminta sektori, toimittaja, päätoimittaja ja poliitikko liittyvät oikeastaan kiinteästi yhteen. Hänen toimintansa Ilkka-lehden pitkäaikaisena päätoimittajana oli kiinteä osa hänen poliittista toimintaansa, sillä olihan Ilkka-lehti silloisen Maalaisliiton päääänenkannttaja ja sitä kautta Ilkka-lehden päätoimittajana Leinonen käytti melkoista poliittista vaikutusvaltaa.

Artturi Leinosen toiminta kansanedustajana jäi kahteen yksittäiseen kauteen, vuodet 1936-1939 ja 1941-1945. Varsinaisella politiikan saralla hänen toimintansa Etelä-Pohjanmaalaisena, Urho Kekkosen vahvana tukimiehenä, oli ehkä merkittävämpi kuin hänen varsinainen kansanedustaja uransa. Hänen toimintansa Etelä-Pohjanmaalla, Urho Kekkosen valitsemiseksi tasavallan presidentiksi, oli todella merkittävä.

[muokkaa] Lähteet

  1. Maalaispojan matkaanlähtö
  2. Vuosikymmenten valinkauhassa
  3. kohtalo miestä kuljettaa
  4. Heikki Ylikangas:meno Mäntsälään-mäntsälän kapina 1932
  • Maalaispojan matkaanlähtö (1959)
  • Vuosikymmenten valinkauhassa (1960)
  • Kohtalo miestä kuljettaa (1960)
  • Heikki Ylikangas;Meno Mäntsälään-Mäntsälän kapina 1932 (2004)