Isin-Larsa -kausi

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Isin-Larsa-kausi on muinaisen Mesopotamian, nykyisen Irakin, historian kausi noin 2000-1750 eaa, jolloin sumerilaisten valta oli hajonnut, ja Babylonian mahti ei ollut ehtinyt kasvaa suureksi. Mesopotamiaan oli asettunut seemiläisiäamorilaisia. Mesopotamian eteläosassa käytiin kaupunkivaltioiden välillä valtataistelua, jossa Isinin kaupunki oli ensin johdossa, mutta myöhemmin Larsa valtasi alaa. Kauden lopussa Babylonian kuningas Hammurabi yhdisti hajanaisen Mesopotamian.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Isin-Larsa-kausi

Kausi alkoi Urin kolmannen dynastian vallananastajan Ishbi-Erran (. 2017-1985 keskikronologia) kaapatessa vallan Urissa. Urin kolmannen dynastian viime vuosina maata olivat tuhonneet Lagashin vallankaappauksesta johtuva nälänhätä Urissa, kulkutaudit, elamilaisten hyökkäys ja paikallisten amorilaisten halu valtaan. Ishbi-Erran valta ulottui ainakin Uriin, Urukiin ja Lagashiin, ja luultavasti Mariin ja Dilmuniin (ehkä Bahraissa) ja myös ehkä osaan Tigriin itäpuolisia alueita, ja hän piti itseään neljän maailmanäären kuninkaana. Isinin mahti kukoisti noin 100 vuotta. Sumerin koko Mesopotamian käsittänyt suurvalta pirstoutui pienempiin valtakeskuksiin, joissa suurkuninkaat hallitsivat pienempien sheikkien johtamia alueita. Suuria kekuksia Etelä-Mesopotamiassa olivat Isin, Larsa ja Eshnunna idässä Dijala-joen varrella. Sheikkejä hallitsi Urukissa, Dilbatissa, babylonissa, Kishissä, Kazallussa, Marissa, Malgumissa, Derissä Tigriin itäpuolella. Sumerin kieli alkoi jäädä kaduilla pois käytöstä. Uudet länsiseemiläiset kuninkaat jatkoivat sumerilaisia perinteitä, mutta aikaa myöten heidän jumaliaan ilmestyi sumerilaisten joukkoon, ja sumerilaisa jumalia alettiin kutsua seemiläisllä nimillä. Amorilaisia, länsiseemiläisiä, oli pitkään virrannut rauhallisesti Etelä-Mesopotamiaan eli Sumeriin. Amorilaiset levittäytyivät maahan 2000-1900 eaa kaapaten vallan kaupungissa toisensa jälkeen. Isinissä ja Assurissa hallitsivat edelleen akkadilaiset. 1950 eaa amorilaiset valtasivat Babylonin.

Lipit-Ishtar (1875-1865)laati Eshnunnassa lain, joka ei ole niin kuuluisa kuin Hammurabin laki. Larsassa Lagashin kuvernööri Gungunum julisti alueen itsenäiseksi isinin vallasta. Lipit-Ishtarin hallitessa Eshnunnaa Larsan Gungunum valtasi Isiniltä Urin ja valtasi hetkeksi Elamin ja Anshanin maata. Iisnin mahti heikkeni ja heikkeni edelleen Abisaren (n. 1905) ja Sumu-elin (n. 1894) aikana Isnin mahti heikkeni vauhdilla, ja Larsan kuninkaat pyrkivät kääntämään iisninn vievät kastelukanavat pois. Lyhyen kronologian mukaan Isinin dynastia romahti 1730 (keksipitkän 1860).

Larsa valtasi Isiniltä yhä enemmän alaa. Larsassa kaappasi vallan Nur-Adad 1865 halliten vuoteen 1850. Isin ja Larsa kamppailivat pyhän Nippurin hallinnasta noin vuosina 1838-1830, jolloin kaupunki oli monta kertaa vuorotellen Isinillä, vuoroin Larsalla. Pian Assyrian kuningas Ilushuma hyökkäsi etelään sotkien etelän voimasuhteet, ja Larsan Sumuel valtasi Nippurin ja julistautui jumalaksi. Uruk itsenäistyi Sinkashidin johdolla isinin vallan alta. Larsan Sinidinnan rakennutti Larsan saavuttaen jonkinlaisen mahtiaseman etelässä. Vähän enne tätä oli vallasta tuhotulvan takia positetun kuningas Erraimitin tilalle pantu varakuningas yhdeksi päiväksi, ja illala uhrattavaksi. Kun varsinainen kuningas Erraimit sai sydänkohtauksen mielenliikutuksesta, Enlilbani jäi henkiin ja hallitsi 24 vuotta. Kudurmabug hyökkäsi Larsaan, joka oli tullut Kazallusta riippuvaksi. Kudurmabug nosti Larsan valtaistuimelle Waradsinin (Varadsinin).

Larsan merkittäviä johtajia olivat Warad-Sin 1834-1823 ja hänen veljensä ja seuraajansa Rim-Sin 1822-1763 sekä Rim-Sin II 1740-1736. Mahtava Rim-Sin (n. 1822-1763) voitti 1747? (jonkin toisen kronologian mukaan) Isinin, Urukin, Babylonin ja monen muun kuningaskunnan yhtyneet armeijat. Larsa kontrolloi lopulta 10-15 kaupunkivaltiota. Myös Babylon tunnusti Larsan mahdin, mutta Eshnunna ei.

Noin 1790 eaa Babylonian kuningas Hammurabin noustessa valtaistuimelle Mesopotamiassa oli viisi suurvaltaa, jotka sotivat keskenään. Juonikas ja määrätietoinen Babylonian kuningas Hammurabi yhdisti maan, ja hajanainen Isin-Larsa-kausi päättyi.

[muokkaa] Larsan kuninkaat

Keskimmäinen kronologia.
  • Naplanum......................................2025-2004
  • Emisum........................................2004-1976
  • Samium........................................1976-1941
  • Zabaia........................................1941-1932
  • Gungunum......................................1932-1905
  • Abisare.......................................1905-1894
  • Sumuel........................................1894-1865
  • Nur-Adad......................................1865-1849
  • Sin-Iddinam...................................1849-1842
  • Sin-Eribam....................................1842-1840
  • Sin-Iqisham...................................1840-1835
  • Silli-Adad....................................1835-1834
  • Warad-Sin.....................................1834-1822
  • Rim-Sin I..................................... 1822-1763

jonka babylon kukisti 1763-1750

  • Rim-Sin II.........................................n. 1750



[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

mm.

  • Atlas of ancient Mesopotamia
  • Kirjayhtymä: Suuri maailmanhistoria
  • Otavan suuri maailmahistoria osa 1


[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Larsa.