Jordania

Wikipedia

المملكة الأردنّيّة الهاشميّة

al-Mamlakah al-Urduniyah al-Hāšimiyah

Jordanian lippu   Jordanian vaakuna
lippu vaakuna
Jordanian sijainti
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Kuningas
Pääministeri
Abdullah II
Marouf al-Bakhit
Pääkaupunki Amman (1 300 603 as.)
31°57'N 35°56' E
Muita kaupunkeja Al-Zarqa (484 614 as.),
Irbid (313 121 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
92 300 km² (sijalla 110)
0,01 %
Väkiluku (2000)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
5 153 378 (sijalla 107)
48 / km²
2,56 % (2005)
Viralliset kielet arabian kieli
Valuutta Jordanian dinaari (JOD)
BKT (2003)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 101
23 640 miljoonaa USD
4 300 USD
HDI (2002) 0,750 (sijalla 90)
Elinkeinorakenne maatalous 2,5 %,
palvelut 71,5 %,
teollisuus 26 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+2
UTC+3
Itsenäisyys
Kansainliitto
 
25. toukokuuta 1946
Lyhenne
Maatunnus
 
JO
ajoneuvot: HKJ
lentokoneet: JY
Kansainvälinen
suuntanumero
+962
Motto Ei mottoa
Kansallislaulu As-salam al-malaki al-urdoni

Jordanian hašemiittinen kuningaskunta (arab. ‏المملكة الأردنّيّة الهاشميّة‎, al-Mamlakah al-Urduniyah al-Hāšimiyah) eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-idässä. Jordanian rajanaapureita ovat Syyria pohjoisessa, Irak koillisessa, Saudi-Arabia idässä ja etelässä, Israel ja Palestiinan Länsiranta lännessä. Maa sijaitsee Akabanlahden ja Kuolleenmeren rannalla.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suurin osa entisestä Osmanien valtakunnasta jaettiin. Britit irrottivat 80 % Palestiinan mandaatistaan Transjordanian emiraatiksi (trans-Jordan = Jordanin takana). Siitä tuli autonominen osa brittien hallinnoimaa Palestiinan mandaattia Kansainliiton hyväksynnän mukaan. Brittihallinnon alaisuudessa Transjordaniaa hallitsi kuningas Abdullah I. Jordania itsenäistyi brittien hallinnosta vuonna 1946. 20. heinäkuuta 1951 kuningas matkusti pyhiinvaellukselle Jerusalemiin nuoren pojanpoikansa, prinssi Husseinin kanssa. Abdullah ammuttiin Al-Aksan moskeijan portailla, yhdellä islamin pyhimmistä paikoista. Kuningas Hussein hallitsi maata vuosina 19531999. Hussein tasapainotteli taitavasti USA:n NL:n, UK:n, eri arabivaltojen ja Israelin välissä läpi sotien ja kaappausyritysten. Husseinia pidettiin käytännönläheisenä rauhaa ja demokratiaa korostaneena hallitsijana. Vuoden 1967 kuuden päivän sota Israelia vastaan toi maahan lukuisan joukon palestiinalaispakolaisia, joiden fedayeen-taistelijat jatkoivat sotaa Israelia vastaan Jordianiasta käsin. Palestiinalaisjärjestöjen kasvava vaikutusvalta oli uhka maan turvallisuudelle ja maassa käytiin heinä–syyskuussa 1970 sisällissota jossa palestiinalaisten järjestöt karkotettiin Libanoniin. Lokakuun 1973 sodassa Jordanian lähetti prikaatin Syyriaan taistelemaan Israelia vastaan, mutta maiden välisellä rajalla ei käyty taisteluja. Vuonna 1991 Jordanian aloitti neuvottelu Madrissa ja solmi rauhansopimuksen Israelin kanssa 26. lokakuuta 1994. Nykyinen kuningas on Husseinin poika Abdullah Ibn Hussein eli Abdullah II, joka on hallinnut vuodesta 1999.

[muokkaa] Politiikka

Vuonna 1951, lyhytaikaisen kuningas Talilin aikana otettiin käyttöön uusi perustuslaki, joka teki Jordaniasta perustuslaillisen monarkian, jossa kuninkaalla on vahvat valtaoikeudet. Vallankaappausyrityksen jälkeen 1957 kuningas Hussein hajotti parlamentin. Vuonna 1989 pidettiin vaalit ja 1992 sallittiin poliittiset puolueet. Rauhansopimus Israelin kanssa solmittiin vuonna 1994. Vuosina 1989 ja 1993 pidettiin vapaat ja reilut vaalit. Vuoden 1997 vaaleja islamilaiset puolueet boikotoivat kiistellyn vaalilain vuoksi.

Jordaniassa on kaksikamarinen parlamentti. 110-jäseniseen edustajainhuoneeseen valitaan edustajat nelivuotiskausille yleisellä äänioikeudella. Yhdeksän paikkaa on varattu kristityille, kuusi naisille ja kolme tšerkesseille ja tšetšeeneille. 40-jäsenisen senaatin jäsenet kuningas nimittää kahdeksanvuotiskaudelle.

Kuningas ja ministerit käyttävät toimeenpanovaltaa. Kuninkaalla on veto-oikeus päätöksiin, joka voidaan ohittaa kansalliskokouksen molempien kamarien 2/3 enemmistöllä. Kuningas hallitsee myös armeijaa ja tiedustelupalvelua (Dairat al-Mukhabarat al-Ammah; GID).

[muokkaa] Osat

Jordaniassa on 12 kuvernonaattia (muhafazat, yksikkö - muhafazah):

  • Ajlun
  • Al-'Aqabah
  • Al-Balqa'
  • Al-Karak
  • Mafraq
  • 'Amman
  • Al-Tafilah
  • Al-Zarqa'
  • Irbid
  • Jarash
  • Ma'an
  • Madaba

[muokkaa] Maantiede

Jordania satelliittikuvassa marraskuussa
Suurenna
Jordania satelliittikuvassa marraskuussa
Jordanian kartta
Suurenna
Jordanian kartta

[muokkaa] Talous

Jordanialla ei ole juurikaan luonnonvaroja, esimerkiksi öljyä (vaikkakin on jonkin verran öljykenttiä) tai vettä. Osittain tämän takia maalla on ollut taloudellisia vaikeuksia.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääosa asukkaista (98 %) on arabeja. 70% väestöstä asuu kaupungeissa, 6% maaseudun väestöstä on paimentolaisia.

Maassa on myös huomattava palestiinalaisvähemmistö, noin 1,5 miljoonaa on rekisteröitynyt pakolaisiksi.

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet


Lähi-idän valtiot
Arabiemiirikunnat | Bahrain | Irak | Iran | Israel | Jemen | Jordania | Kuwait | Kypros | Libanon | Oman | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Turkki
Itsehallintoalueet

Palestiinalaishallinto

Aasian valtiot
Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam
Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet

Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan


Tämä Lähi-itään liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.