Eugenius III
Wikipedia
Paavi Autuas Eugenius III (k. 8. heinäkuuta 1153) oli paavi 1145–1153. Hän oli kotoisin Pisasta, ja hänen oikea nimensä oli Bernardo Pignatelli.
Noustessaan paaviksi helmikuussa 1145 Bernardo Pignatelli oli vain Rooman ulkopuolella sijainneen luostarin apotti. Hänen nousuunsa vaikutti osittain se, että juuri kukaan ei ollut innokas pyrkimään virkaan, joka oli siihen aikaa vaarallinen ja vaikea. Eniten hänen nousuunsa vaikutti se, että hän oli vaikutusvaltaisen Bernhard Clairvauxlaisen oppilas ja ystävä. Bernhard ei kuitenkaan hyväksynyt valintaa vaan piti Eugeniusta liian yksinkertaisena ja kokemattomana. Eugeniuksen tultua paaviksi Bernhard käytti kuitenkin Eugeniuksen ominaisuuksia hyväkseen ja pyrki hallitsemaan Eugeniuksen nimissä.
Eugenius ei pystynyt lähes koko valtakautenaan olemaan Roomassa. Kun hän lähti saamaan paaviusvihkimyksen Farfan luostariin, Rooman kansalaiset palauttivat voimaan Rooman vanhan perustuslain paavin maallista valtaa vastustaneen Arnold Brescian vaikutuksesta. Eugenius kääntyi Tivolin ja muiden Rooman kanssa riidoissa olevien kaupunkien puoleen ja pystyi näiden avulla tekemään roomalaisten kanssa sopimuksen, jonka turvin hän toimi hetken aikaa näennäisesti Rooman hallitsijana. Kun Eugenius ei suostunut petolliseen sopimukseen Tivolia vastaan, hänen täytyi lähteä kaupungista maaliskuussa 1146. Hän oli jonkin aikaa Viterbossa ja Sienassa mutta meni lopulta Ranskaan.
Kun Eugenius kuuli, että turkkilaiset olivat vallanneet Edessan, hän kirjoitti joulukuussa 1145 kirjeen Ranskan kuningas Ludvig VII:lle ja pyysi tätä osallistumaan ristiretkeen. Speyerissa valtiopäivillä Saksan keisari Konrad III ja monet hänen aatelisistaan sitoutuivat ristiretkeen Eugeniuksen puhetaitojen ansiosta.
Eugenius piti kirkollisen elämän uudistukseen tähtääviä kirkolliskokouksia pohjoisessa Pariisissa, Reimsissä ja Trierissä. Hän myös hyväksyi Hildegard Bingeniläisen teokset. Vuonna 1149 Eugenius palasi Italiaan ja asettui Viterbohon. Sisilian kuninkaan avulla hän onnistui palaamaan Roomaan vuonna 1150, mutta valtansa puolesta pelkäävät tasavaltalaiset pakottivat hänet vetäytymään.
Keisari Fredrik I Barbarossa oli luvannut auttaa Eugeniusta kapinoivia alamaisia vastaan, mutta Eugeniuksen kuolema Tivolissa 8. heinäkuuta 1153 esti suunnitelman toteuttamisen. Vaikka Rooman asukkaat vastustivat Eugeniuksen pyrkimyksiä saada maallista valtaa, he hyväkyivät hänet aina hengelliseksi johtajakseen ja kunnioittivat häntä. Niinpä Eugenius haudattiin Vatikaaniin, ja hänen hautakammionsa sai pian mainetta kyvystä ihmeparannuksiin.
Edeltäjä: Lucius II |
Luettelo paaveista | Seuraaja: Anastasius IV |