Asetyylikoentsyymi-A

Wikipedia

Asetyylikoentsyymi-A eli aktiivinen etikkahappo on kaikille ravintoaineille yhteinen välituote solun valmistaessa energiaa. Asetyylikoentsyymi-A:ta saadaan monosakkarideista, triglyserideistä sekä aminohapoista erilaisten reaktiovaiheiden kautta. Asetyylikoentsyymi-A:n hiilet (C) hapettuvat hiilidioksidiksi Krebsin syklissä ja vedyt (H) siirtyvät erityisten koentsyymien avulla elektroninsiirtoketjuun. Näissä reaktioissa syntyy energiaa, joka varastoidaan fosfaattiyhdisteisiin esimerkiksi ATP:ksi.

[muokkaa] Ravintoaineiden muuttuminen asetyylikoentsyymi-A:ksi

Proteiinit hajoavat proteolyysissä aminohapoiksi. Jotta aminohappoja voidaan käyttää energian tuotannossa on typpi (N) saatava irti aminohaposta. Tämä tapahtuu joko transaminaation tai deaminaation avulla. Transaminaatiossa aminoryhmä siirretään jollekin vastaanottajamolekyylille, joka on useimmiten ketohappo. Deaminaatiossa aminoryhmä poistuu ammoniumionina, mutta koska ammonium on vaarallinen yhdiste ja se läpäisee aivojen veri-aivoesteen, deaminaatio on paljon harvinaisempaa kuin transaminaatio.

Glukoosi hajoaa glykolyysissä kahdeksi pyruvaatiksi, joista edelleen molemmista saadaan aerobisessa glykolyysissä kaksi asetyylikoentsyymi-A:ta. Jos taas happea (O) ja mitokondrioita ei ole tarpeeksi saatavilla, pyruvaatti hajoaa edelleen maitohapoksi.

Muilla kielillä