Katalaani

Wikipedia

Katalaani
Muu nimi  
Omakielinen nimi català
Englanti Catalan
Ranska catalan
Tiedot
Alue Espanja, Ranska, Andorra, Sardinia
Virallinen kieli Osassa Espanjaa (Katalonia, Valencia, Baleaarit), Andorra
Puhujia 6,5 miljoonaa, toisena kielenä 5 miljoonaa lisäkäyttäjää
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Institut d'Estudis Catalans ja Acadèmia Valenciana de la Llengua
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmät romaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ca
ISO 639-2 cat
SIL CLN
Ohje

Katalaani (català) on kieli, joka kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään ja jota puhutaan Espanjassa (Katalonian ja Valencian maakunnat, El Carxe Murcian maakunnassa sekä Baleaarien ja Pityuusien saaret Mallorca, Menorca, Ibiza - katalaaniksi Eivissa - ja Formentera), Ranskassa, Andorrassa sekä Algheron kaupungissa Sardiniassa. Katalaaninkielisistä maista ja alueista käytetään katalaaniksi mielellään yhteisnimitystä Els Països Catalans.

Valencian maakunnan asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä valencià ja mallorcalaiset mallorquì, ja paikalliset autonomiset maakuntahallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin täysin kiistattomasti saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Esimerkiksi vakavastiotettavista valencialaisista ja baleaarilaisista kaunokirjailijoista ehdoton enemmistö kirjoittaa samaa kirjakieltä kuin varsinaisen Katalonian asukkaat, ja paikallisten murteiden muotoja ja sanastoa käytetään ennen kaikkea kirjallisten tarpeiden mukaan, kuten antamaan paikallisväriä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Alueellinen sijoittuminen

Katalaanin puhuma-alue
Suurenna
Katalaanin puhuma-alue

[muokkaa] Murteet

Katalaanin kielen murteet jakautuvat kahteen pääryhmään, itäkatalaaniin ja länsikatalaaniin, jotka puolestaan jaotellaan seuraavasti:

[muokkaa] Itä-katalaani

[muokkaa] Länsi-katalaani

Huomaa, että valencialaiset itse usein kutsuvat murrettaan, valenciàa, mieluummin kieleksi kuin murteeksi. Baleaarien, erityisesti Mallorcan katalaania taas usein nimitettään myös nimellä mallorquí.

[muokkaa] Äänteet

[muokkaa] Vokaalit

a, e, i, o, u

[muokkaa] Konsonantit

b, c, ç, d, f, g, h, j, k, l, m, n, p, q, r, s, t, v, w, x, z

[muokkaa] Digrafit

gu, gü, ig, ix, ll, l·l, ny, qu, rr, ss, tg, tj, tm, tx

[muokkaa] Ääntäminen

Ensimmäisenä on kenoviivojen välissä esitetty foneemi (äänne), ja sen jälkeen sitä ilmaiseva kirjain tai digrafi.

[muokkaa] Vokaalit

Vokaalit ääntyvät kuten suomessa ja espanjassa. Y esiintyy vain digrafissa ny

[muokkaa] Klusiilit

/p/ p
/b/ b, v (ks /v/ alempana), ääntyy frikatiiviäänteenä [β] (lähes suomalainen v) vokaalien tai likvidojen välissä; [p] sanan lopussa
/t/ t
/d/ d, ääntyy espanjan tapaan frikatiivina [ð] vokaalien tai likvidojen välissä; [t] sanan lopussa
/k/ c ennen a, o, u tai konsonanttia; qu ennen e, i; qu on /kw/ ennen a, o, u; qü (treema) on /kw/ ennen e, i; k (vain lainasanoissa)
/ɡ/ g ennen a, o, u; gu ennen e, i; gu on /ɡw/ ennen a, o, u; gü (treema, vrt q) on /ɡw/ ennen e, i, ääntyy frikatiivina [ɣ] vokaalien tai likvidojen välissä , [k] sanan lopussa

Loppuasemassa klusiilit muuttuvat soinnittomiksi.

[muokkaa] Affrikaatat

/ts/ ts
/dz/ tz; Ribagorçan ja Apitxat-Valencian murteissa /dz/ on sulautunut soinnittomaan /ts/:hen.
// (suomalaisittain ) tx; joskus myös ig sanan lopussa; paljon poikkeuksia.
// (suomalaisittain ) tj ennen a, o, u; tg ennen e, i; paljon poikkeuksia. Ribagorçan ja Apitxat-Valencian murteissa, // on sulautunut soinnittomaan //:hen.

Loppuasemassa affrikaatat muuttuvat soinnittomiksi. Sananloppuinen /ts, tʃ/ jota seuraa vokaali, on soinnillinen.

[muokkaa] Frikatiivit

/f/ f
/v/ v, w (vain lainasanoissa). Monissa nykykatalaanin murteissa /v/ on sulautunut soinnillisen klusiilin /b/ kanssa (ilmiö nimeltä betasismi). Kuitenkin /v/ on edelleen erillinen foneemi Baleaarien, Algueren, Valencian ja Tarragonan ympäristön murteissa.

Loppuasemassa frikatiivit muuttuvat soinnittomiksi kuten saksassa.

[muokkaa] Sibilantit

/s/ s; ss vokaalien välillä; myös c ennen e, i ja ç kaikkialla.
/z/ z; s vokaalien välillä (vrt. portugali). Ribagorçan ja Apitxat-Valencian murteissa /z/ on sulautunut soinnittomaan /s/:ään.
/ʃ/ (suomalaisittain š) x; ix vokaalin jälkeen tai sanan lopussa. Länsimurteissa (Lleida, Valencia), kirjoitettu -ix- äännetään [] tai [js]. Barcelonan kaupungissa, sananalkuinen tai nasaalien jälkeinen /ʃ/ ääntyy usein affrikaattana [].
/ʒ/ (suomalaisittain ž) j ennen a, o, u; g ennen e, i; paljon poikkeuksia. Barcelonan kaupungissa, sananalkuinen tai nasaalinjälkeinen /ʒ/ ääntyy usein affrikaattana [].

Sananloppuiset /s/ and /ʃ/, joita seuraa vokaali, muuttuvat soinnillisiksi.

[muokkaa] Nasaalit

/m/ m

Digrafi tm vokaalienvälisessä asemassa ääntyy kaksois-m:nä (setmana (viikko) -> "semmana"). Poikkeuksena lainasanat, kuten ritme (rytmi). Sanan lopputavussa digrafi mp redusoituu m:ksi .

/n/ n

Digrafi tn vokaalienvälisessä asemassa ääntyy kaksois-n:nä (cotna (kaarna) -> "konna"). Poikkeuksena lainasanat, kuten ètnitat (etnisyys).

/ɲ/ ny, palataalinaasali, kuten espanjan ñ (nj "yhteenlausuttuna").

Nasaalit loppuasemassa ääntyvät selkeinä, toisin kuin espanjassa tai ranskassa.

[muokkaa] Lateraalit

/l/ l. Katalaanin /l/:ssä on selkeä velaarinen resonanssi.
l·l on ela geminada, katalaanille tunnusomainen grafeemi, joka merkitsee kaksois-l:ää (esim Barcelonan katu Paral·lel). Tämä grafeemi ääntyy kaksois-l:nä, ja tämä erottaa selkeimmin katalaanin ja espanjan puhujat toisistaan. Digrafi tl vokaalienvälisessä asemassa ääntyy myös kaksois-l:nä (espatla (olkapää) -> 'espalla'), paitsi lainasanoissa, kuten atleta (urheilija).
/ʎ/ ll, palaatalilateraali (lj "yhteenlausuttuna"). Standardikatalaanin /ʎ/ ei ole sulautunut /j/:hin kuten ranskassa tai amerikanespanjassa, ja tätä ilmiötä (ieisme) pidetään sosiaalisesti stigmatisoivana. Trigrafi tll on sulautunut kaksois-ll:ään [ʎː], (rotllo (käärö) -> "rolljo").

[muokkaa] R-äänteet

Katalaanissa on kaksi r-äännettä, kuten espanjassa ja portugalissa

/ɾ/ Yksitäryinen r, r kaikkialla muualla paitsi sanan alussa.
/r/ Monitäryinen r, rr kaikkialla ja r sananalussa.

[muokkaa] Kielioppi

Katalaani erottuu muista romaanisista kielistä erityisesti erikoisen analyyttisen perfektinsä ansiosta. Tämä muodostetaan asettamalla verbin eteen anar-verbin ("mennä") preesensmuoto - niinpä esimerkiksi vaig menjar tarkoittaa "olen syönyt". Muissa romaanisissa kielissä tällaiset rakenteet viittaavat yleensä tulevaisuuteen, kuten espanjan voy a comer. Tälläkin on katalaanissa on analogiansa: vaig a menjar tarkoittaa kyllä katalaaniksikin "lähden syömään" (joka siis viittaa ainakin implisiittisesti tulevaisuuteen, koska en ole vielä syönyt), mutta kannattaa huomata, että jos prepositio a pudotetaan pois, saamme menneeseen aikaan viittaavan rakenteen.

Sellaiset päätteillä muodostettavat perfektimuodot (preteriti) kuin esim. espanjan hablé "olen puhunut" eivät ole katalaanille täysin vieraita, mutteivät ne ole luontevaa puhekieltä kaikissa murteissa. Hablé kääntyy katalaaniksi sekä Valenciassa, Barcelonassa että Palma de Mallorcassa luontevimmin muodossa vaig parlar. Muoto parlí on myös olemassa, mutta puhekieltä se on vain Valenciassa ja Baleaareilla. Kirjakielessä se on muodollisempi kuin vaig parlar, eikä se ole yksinomainen eikä välttämätön edes niissä murteissa, joissa se on elävää kieltä. Sama puhuja voi samassa lauseessa ja rinnakkain käyttää molempia muotoja.

Katalaanissa ei tunneta olla-verbissä espanjan ser vs. estar -vastakkainasettelua. Sieltä löytyvät kyllä samannäköiset olla-verbit ésser ja éstar, mutta ero on muualla: katalaanissa ensimmäinen viittaa kerralliseen, jälkimmäinen toistuvaan olemiseen - sama ero on esim. venäjän verbeillä byt´ ja byvat´.

Määräiset artikkelit ovat katalaanissa maskuliini el (monikko els) ja feminiini la (monikko les - kuuluisa Las Ramblasin kävelykatu Barcelonassa on siis kataloniaksi nimrltään Les Rambles). Murteissa ja katalaanin aiemmissa historiallisissa vaiheissa artikkelista voi esiintyä muitakin muotoja, kuten lo (esim. kuuluisa historiallinen ritariromaani Tirant lo Blanc). Nykykatalaanissa lo-artikkelia saatetaan käyttää espanjan tapaan neutraalin adjektiivin substantivoimiseen, mutta normatiivinen kielioppi pitää tätä virheenä. Baleaareilla esiintyy sellaisia muotoja kuin esim. sos ja so: amb sos amics "ystävien kanssa", kirjak. amb els amics.

Määräisiä artikkeleita käytetään kataloniassa aivan normaalisti henkilönnimien edellä: kuuluisan sopraano Montserrat Caballén katalaania puhuva ystävä käyttäisi sopraanosta aivan varmasti nimeä la Montse. Maskuliini artikkeli muuttuu etunimen edessä usein muotoon en, esim. en Joan "Jussi". Selkeä ero espanjaan (mutta yhtäläisyys italiaan) on määräisen artikkelin käyttö omistuspronominien edellä silloinkin kun jäljessä tulee substantiivi: kat. el meu temible adversari "pelottava vastustajani", mutta esp. mi temible adversario.

[muokkaa] Sanasto

Sanastoltaan katalaani muistuttaa eräiltä osin enemmän ranskaa kuin espanjaa, vrt. esim.:

"syödä" - menjar, ra. manger (lat. manducare "pureskella"), mutta esp. comer (lat. com-edere "syödä yhdessä")

"löytää" - trobar, ra. trouver, esp. encontrar

"puhua" - parlar, ra. parler, esp. hablar

Se on myös säilyttänyt sanoja, jotka espanjassa ovat vanhentuneet, esim. vegada "kerta" (nykyespanjassa vez).

[muokkaa] Esimerkkejä

  • La cuina és just a davant del menjador. Keittiö on juuri ennen ruokasalia.
  • Està casada i té una filla, l'Emma. Hän on naimisissa ja hänellä on tytär, Emma.
  • És rossa i té els ulls blaus Hänellä on vaaleat hiukset ja siniset silmät.
  • Vaig a fer un volt amb la bicileta. Lähden pyörälenkille. (Vaig fer... tarkoittaisi "lähdin, olen lähtenyt...")

[muokkaa] Tunnettuja puhujia

Antoni Gaudí arkkitehti, Salvador Dalí taidemaalari, Manuel Castells sosiologi, Joan Miro taidemaalari ja graafikko

[muokkaa] Aiheesta muualla


Romaaniset kielet
aragonia | asturia | dalmaatti | espanja | galego | italia | katalaani | moldavia | monegassi | oksitaani | korsika | portugali | ranska | retoromaani | romania | sardi | sisilia | valloni