Funk rock

Wikipedia

Funk rock on musiikin tyyli, jossa rock-musiikille tyypillinen särjetty kitarasoundi ja aggressiivisuus yhdistyvät funk-musiikin rytmeihin ja riffeihin.

Funk rockin juuret juontuvat 1960-luvun lopulta. Samalla kun varsinainen funk syntyi James Brownin ja Sly Stonen johdolla, alkoi Jimi Hendrix yhdistää funkille tyypillisiä rytmejä omaan rock-musiikkiinsa (varhaisin esimerkki tästä on hänen kappaleensa "Little Miss Lover" vuodelta 1967, myöhemmästä tuotannosta etenkin kappaleet "Freedom", "Izabella", "Straight Ahead" sekä lähes koko Band of Gypsys -albumi). Muutamat muut mustien muusikoiden yhtyeet jatkoivat Hendrixin jalanjäljillä. Ehdottomasti tärkeimpänä näistä pidetään George Clintonin Funkadelicia vuosien 1970-1977 albumeillaan.

Tyylin uusi tuleminen tapahtui Yhdysvalloissa 1980-luvun jälkipuoliskolla ja 1990-luvun alussa, jolloin se yhdistettiin ns. vaihtoehtorockiin. Tässä funk rockin toisessa tulemisessa vaikutteita haettiin nyt myös hip hop -musiikista. Tyylin tunnetuin edustaja oli tuolloin Red Hot Chili Peppers (joka tosin myöhemmillä levyillään on siirtynyt selvästi poispäin funkista). Sen ohella suosittuja funk rock -yhtyeitä olivat tällöin esimerkiksi Fishbone, Living Color, Primus ja Jane´s Addiction. Näiden yhtyeiden musiikissa oli mukana myös raskaan rockin elementtejä, ja joskus käytetäänkin termiä funk metal. Funk rockin toista aaltoa lähellä oleva tyyli on rap rock.

[muokkaa] Keskeisiä funk rock ja funk metal -levyjä

  • Jimi Hendrix - Band of Gypsys (1970), First Rays of the New Rising Sun (1997)
  • Funkadelic - Free Your Mind and Your Ass will Follow (1970), Maggot Brain (1971), Standing on the Verge of Getting It on (1974), Let's Take It to the Stage (1975)
  • Red Hot Chili Peppers - Freaky Styley (1985), The Uplift Mofo Party Plan (1987), Blood Sugar Sex Magik (1991)
  • Primus - Sailing the Seas of Cheese (1991), Pork Soda (1993)
Muilla kielillä