Bay City Rollers

Wikipedia

Bay City Rollers eli BCR oli skotlantilainen 70-luvun hittibändi. Se esitti teinipoppia, ja oli erityisesti tyttöjen suosiossa. Yhtye kävi kaksi kertaa Suomessa. Tytöt ilmaisivat faniuttaan skottiruutuisilla kaulaliinoilla joihin usein kirjailtiin suosikkiesiintyjän nimi: Eric, Alan, Les tai Derek. BCR:ää voidaan pitää poikabändien esiasteena (vrt. New Kids on the Block tai Take That).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Bändin Tarina

Bändin löysi Edinburghista Skotlannista perunamyyjän poika, Tom Paton, josta tuli heidän ajoittain kiistanalainen managerinsa. Alun perin "Saxons"-niminen yhtye valitsi nimensä heittämällä tikan Yhdysvaltain kartalle. Se osui Michiganiin lähelle Bay Cityä.

Bändin kokoonpano vaihteli useaan otteeseen vuosina 1971-1974, jolloin he saivat yhteensä 17 hittiä Euroopassa ja/tai Pohjois-Amerikassa. Niistä ensimmäinen oli "Keep On Dancing", joka sijoittui yhdeksänneksi Britanniassa.

Alkaen vuoden 1974 hitistä "Remember (Sha La La La)" yhtye julkaisi monta hyvin suosittua singleä Britanniassa ja sai siellä myös oman TV-sarjan Shang-a-Lang, josta he yrittivät tehdä yhtä suosittua amerikkalaista versiota myöhemmin urallaan. Kevääseen 1975 mennessä he olivat yksi Britannian kovimmin myyvistä bändeistä. Heidän coverinsa Four Seasonsin "Bye, Bye, Baby" -biisistä pysyi ykkösenä kuusi viikkoa ja myi miljoona kappaletta keväällä 1975. Seuraava julkaisu "Give A Little Love" nousi listan kärkeen kesällä. Näihin aikoihin heitä verrattiin jopa Beatlesiin.

Bay City Rollerssin uran huippuhetkillä leikkikentillä kuultiin usein toistettavan tunnetun lastenlaulun, "This Old Man", tahtiin:

B-A-Y, B-A-Y,
B-A-Y, C-I-T-Y,
With an R-O-double-L, E-R-S,
Bay City Rollers are the best!

Vuonna 1976 bändi pääsi Billboardin Hot 100 -listan kärkeen kappaleella "Saturday Night", jota ei koskaan julkaistu Britanniassa. "Money Honey" seurasi sitä sijoittuen yhdeksänneksi. Yhtye sai samana vuonna hitin sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa Dusty Springfield -coverilla "I Only Want To Be With You", joka jäi heidän viimeiseksi top 10 -hitikseen Britanniassa.

1970-luvun loppua kohden yhtyeen suosio alkoi hiipua. Paton erotettiin vuonna 1979 ja bändi vaihtoi päälaulajia sekä vaihtoi nimekseen The Rollers. Uudella nimellä julkaistiin kolme albumia, mukaan lukien vuoden 1981 julkaisu Ricochet, mutta pian bändi hajosi.

1980- ja 1990-luvuilla bändiä yritettiin elvyttää muutamien alkuperäisten jäsenten avulla useaan otteeseen, joista tunnetuin lienee uuden vuoden konsertti vuonna 1999. Kiinnostus heräsi Britanniassa televisiossa näytettyjen dokumenttien sekä samalla mainostetun Greatest Hits -kokoelman myötä. Se nousi korkeimmillaan sijalle 11 julkaisuvuotenaan 2004.

Tällä hetkellä bändistä on olemassa kaksi versiota, jotka molemmat tekevät kiertueita: Les McKeown's Legendary Bay City Rollers ja Ian Mitchell's Bay City Rollers. Nämä kaksi nimeltä mainittua ovat ainoat alkuperäiset jäsenet yhtyeen huippuvuosilta.

[muokkaa] Kokoonpanot

Vuosien 1973-1976 tunnetuin kokoonpano:

  • Eric Faulkner (soolokitara)
  • Alan Longmuir (basso)
  • Derek Longmuir (rummut)
  • Les McKeown (laulu)
  • Stuart Wood (komppikitara)

McKeown oli korvannut Gordon Clarkin, jota kuultiin "Keep On Dancing" -kappaleella. Alan Longmuir korvattiin hetkeksi irlantilais-amerikkalaisella kitaristilla Ian Mitchellillä, joka taas korvattiin kitaristi Pat McGlynnillä. Longmuir palasi bändiin vuonna 1978, ja vuonna 1979 hänet korvattiin eteläafrikkalaisella laulajalla Duncan Faurella.

[muokkaa] Perintö

Bay City Rollerssin skottilaisuus oli suuri tekijä bändin markkinoinnissa ja se olikin yksi harvoista yhtyeistä, joiden faneilla oli hyvin erottuva pukeutumistyyli. Siihen kuuluivat suurimmalta osalta nilkkoihin ylettyvät tartaani-kuvioiset housut ja samanlaiset huivit.

Heillä oli yhteensä kuusi top 40 -hittiä Yhdysvalloissa.

2000-luvun TV-dokumentti tutki epäilyjä, joiden mukaan bändin managerit ja levy-yhtiö veivät suurimman osan yhtyeen tienaamasta omaisuudesta. On epäilty, että bändi myi 100-300 miljoonaa levyä 5 miljardin punnan edestä, mistä yhtye on saanut hyvin vähän. [1] [2] [3]. BBC:n mukaan bändi myi 70 miljoonaa levyä, mutta useat tahot, mukaan lukien heidän levy-yhtiönsä, ovat kiistelleet tästäkin luvusta. [4].

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet