Karkun kirkko

Wikipedia

Karkun kirkko (1913) sisältä
Suurenna
Karkun kirkko (1913) sisältä

Karkun kirkko (Kristuksen tulemisen kirkko) on vuonna 1913 valmistunut harmaakivikirkko Vammalan Karkussa Riippilänjärven rannalla lähellä Rautavettä.

Kirkon sijaintia puitiin Karkussa pitkään, suurelta osin siksi, että molemmin puolin Rautaveden pohjoispäätä levittäytyvän silloisen Karkun kunnan asujaimet eivät päässeet yksimielisyyteen edes siitä, kummalle puolelle Rautavettä kirkko pitäisi rakentaa. Lopulta Alfons Ekholm ratkaisi kiistan lahjoittamalla maata kirkon rakentamista ja hautausmaata varten. Myöskään kirkon malli ei tullut selville kiistoitta. Osa asukkaista halusi Karkkuun samanlaisen ja samankokoisen kirkon kuin naapuripitäjässä hieman aikaisemmin, vuonna 1855, valmistunut Tyrvään (uusi) kirkko. Kilvan voitti arkkitehti Oiva Kallion piirtämä harmaakivikirkko, josta tuli paljon pienempi kuin kopioitavaksi haaveiltu Tyrvään kirkko. Kirkon kellot ovat 1700-luvulta, ne ovat peräisin aktiivikäytöstä poistuneesta Sastamalan keskiaikaisesta kivikirkosta. Karkun kirkon 12-äänikertaiset pneumaattiset urut ovat Thulén Urkutehtaalta Kangasalta vuodelta 1913.

Pian valmistumisensa jälkeen Karkun kirkko joutui näyttelemään epämiellyttävää osaa sisällissodassa. Punaiset käyttivät sitä linnoituksenaan 4.-17.4.1918 , ja raiskasivat sen pahoin ennen pakoaan. Karkun seutua panssarijunan avulla vapauttaneessa valkoisten joukossa mukana ollut Kaarlo Lehtonen kirjoitti myöhemmin Internetissä julkaistuun päiväkirjaansa: "Punikit olivat häväisseet (kauniin) temppelin vallan särkeneet urut pirstaleiksi samoin kynttiläkrunut ja penkit kiskoneet irti ja pilanneet vuolemalla kaikki ikkunat pirstattu pieniksi" . Taisteluissa kaatuneet ja niiden jälkeen teloitetut punakaartilaiset on haudattu Karkun kirkkomaahan heidän linnoituksenaan käyttämänsä kirkon viereen.

Kirkko on peruskorjattu 1980. Kirkon urut on peruskorjattu vuonna 2002.

[muokkaa] Lähteet