Devonikausi

Wikipedia

Devonikausi (416,0 ± 2,8 - 359,2 ± 2,5 miljoonaa vuotta sitten) tunnetaan kalojen valtakautena. Tämä on hieman virheellisesti sanottu. Kaudella kukoisti ja kehittyi meren elämä, mutta myös maalla otettiin ensimmäiset askeleet. Luukalat ja hait ilmestyivät, sammakkoeläimet ja hyönteiset sekä hämähäkit alkoivat vallata maata. Siemenkasvit levisivät maan pinnalle suuriksi metsiksi. Ammoniitit ilmestyivät ja trilobiitit ja brakiopodit sekä sulkakorallit olivat yhä tavallisia. Malla syntyivät ensimmäiset metsät. Devonikaudella sattui neljä pientä joukkotuhoa, joissa lajistosta tuhoutui alle 30%. Viimeinen, viides joukkotuho oli suurin – tällöin lajeista tuhoutui yli 60%.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Geologia ja ilmasto

Muinaisessa kartassa näkyi Gondwanamaa etelässä, Siperia pohjoisessa ja Euramerikan varhainen muodostuminen keskellä. Ilmasto oli kuiva ja lämmin, ei ollut mannarjäätiköitä. Meren pinta oli yleensä korkealla. Ison Britannian hiekkakivi "Old Red Sandstone" on tältä ajalta.

[muokkaa] Kasvillisuus

Maalla oli ollut ennen devonikautta bakteereita ja leviä. Nyt maalle ilmestyivät ensimmäiset kasvit, jotka synnyttivät ensimmäiset tunnistettavat maannokset. Ensimmäiset devonin kasvit lieneveät oleen korkeintaan muutaman senttimetrin korkuisia, juurettomia ja lehdettömiä liekomaisia kasveja. Itiökasvit yleistyivät maalla ja lopulta ensimmäiset siemenkasvit ilmestyivät. Siemen merkitsi suurta sopeutumista maaelämään.

Alkeellislla devonikauden sanikkaismaisilla maakasveilla ei ollut juuria ja lehtiä. Ne olivat maassa likertavia liekomaisa kasveja, joista nousi varsia ylös. Varren päässä oli siitepölytin. Lieko-osasta saattoi ulottua haikkoja juurentapaisia. Varret olivat haarautuvia. Alkeellinen maakasvi oli Zosterophyllum ( kaukainen katinlieon edeltäjiä) joka kehittyi luultavasti Cooksonian tapaisesta haarusanikkaisesta devonikauden alussa. Liekokasveja Rhyniophyta (liekomaisia lehdettömiä, maassa luikertavia, joista kohosi haarautuvia varsia ylös , ylhäällä varsien päässä siitepölyttimet, korkeus alle 50 cm)

Myöhäisen devonin ensimmäiset kehittyneet maakasvit olivat saninaisia, katinliekoa , mähkää ja lahnaruohoa muistuttavia kasveja(Lycopodiophyta), Sphenophyta, Progymnosperm (esipaljassiemeniset).

Näillä kasveilla oli juuret ja lehdet, ja useimmat niistä melko pitkiä. Keskisellä devonikaudelle ilmestyivät ensimmäiset puut, ja Frasnian-kaudella näillä oli jo valtavat juurakot. Keskidevonin lopuilla ja Frasnian-kaudelle ilmestyivät esipaljassiemeniset. Myöhäisdevonin Fammenian-kaudella ilmastyivät paljassiemeniset (Gymniosperm). Varhainen saniaispuu Archaeopteris sisälsi oikeaa puuta ja kasvoi suureksi. Kauden tunnetuin kasvi lienee ollut kortetta ja liekoa muistuttava Rhynia. Kauden lopulla tapahtui kasvien nopea lajiutuminen, syntyi saniaisia ja siemensaniaisia sekä kortepuita (Calamites-puita), liekoja ja sinettipuita. Palmujen ja havupuiden edeltäjät luultavasti haarautuivat devonikaudella omalle linjalleen. Siemenkasvit ilmestyivät kauden lopulla ja lajiutuivat räjähdysmäisesti "Devonin räjähdyksessä". Hyönteisten ja siemenkasvien riippuvuus on peräisin devonikaudelta. Kasvillisuuden leviäminen maalle pienensi ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, sillä kasvithan yhteyttävät hiilidioksidia pois. Tämä alensi maapallon keskilämpötilaa kasvihuoneilmiön heikettyä. Se saattoi aiheuttaa myöhäisen devonin joukkotuhon.

[muokkaa] Eläimistö

Merissä jatkui laaja sammaleläinten (Ectoprocta), simpukkamaisten brakiopodien , graptoliittien ja ja korallien levinneisyys. Punaleviä kasvoi siellä minne aurinko ei paistanut voimakkaasti. Oli kaksikuorisia simpukoita ja meritähden sukuisa eläimiä. Liljamaiset krinoidit olivat tavallisia, trilobiittejakin oli mutta jo harvemmin. Korelleissa oli nykyisestä poikkeavia taulukoralleja (Tabula) ja sarvikoralleja (Rugosa).

Leuattomat panssarikalat kehittyivät Devonin keskivaiheilla leuallisiksi kaloiksi, placodermeiksi (Placodermi), jotka olivat leuallisia panssarikaloja. Placodermeistä kehittyi pian suuria saalistajia.

Leualliset luukalat (Actinopterygii ) kehittyivät. Varsieväiset (Sarcopterygii) ilmestyivät. Ensimmäinen hai Cladoselache ilmestyi. lauelliset kalat syrjäyttyvät alkeellisemmat, hitaammat leuattomat. Kalasammakko (Itchyostega) nousi maihin myöhäisellä devonikaudella. Kalasammakon arvellaan kehittyneen varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta, joita tällöin kehittyi.

Samaan aikaan myös hämähäkkieläimet (mm. tuhatjalkaiset, skorpionit ja punkit) ja siivettömät hyönteiset vaelsivat ensimmäistä kertaa kuivalle maalle.

Ensimmäiset rustokalat eli hait syntyivät. Ensimmäiset ammoniitit ilmestyivät. Trilobiitit, brakiopodit ja suuret sulkakorallit olivat yhä yleisiä. Devonikauden kalkkia kehittävät eläimet olivat suureksi osaksi erilaisia kuin nykyiset. Myöhäisen Devonin joukkotuho tuntui pahasti meren elämässä.

[muokkaa] Devonikauden jako

Devonikausi jaetaan tavallisesti alempaan, keskiseen ja ylempään alakauteen.

  • Myöhäisdevoni (ylädevoni) 385 - 359 Mvs
    • Famennian'/Chautauquan/Canadaway/Conneaut/Conneautan/Conewango/Conewangan 375 - 359 Mvs
    • Frasnian/Senecan/Sonyea/Sonyean/West Falls 385 - 375 Mvs
  • Keskidevoni 398-385 Mvs
    • Cazenovia/Cazenovian
    • Givetian/Erian/Senecan/Tioughniogan/Tioughnioga/Taghanic/Taghanican/Genesee/Geneseean]] 392 - 385 Mvs
    • Eifelian/Southwood 398 - 392 Mvs
  • Varhaisdevoni (aladevoni) 416-398 Mvs
    • Helderberg
    • Emsian/Sawkill/Deer Park 407 - 398 Mvs
    • Pragian/Siegenia 411 - 407 Mvs
    • Lochkovian/Gedinnian 416 - 411 Mvs

[muokkaa] Katso myös