Herman

Wikipedia

Suomen autonomisen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Herman (siviilinimeltään Herman Aav) syntyi Viron Hellamaalla Muhussa 2. syyskuuta 1878. Hänen isänsä Vassili oli kanttori.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Koulunkäynti ja opiskelu sekä työt Virossa

Herman Aav kävi Hellamaan seurakunnan kirkkokoulun, Kuressaaren kaupungin alkeiskoulun ja opiskeli Riikan hengellisessä koulussa sekä pappisseminaarissa vuodesta 1894 alkaen.

Jo opiskelunsa aikana hän toimi mm. Haapsalun kanttorina sekä diakoni- ja pappisvihkimyksiensä jälkeen 1904 pappina Lellen, Vändran ja Mustjalan seurakunnissa.

Näiden kirkollisten tehtävien lisäksi monipuolinen pappismies ehti toimia mm. maatalouskomiteoissa, raittiusseuratyössä, toimittajana, opettajana ja erilaisissa luottamustehtävissä hiippakunnassaan.

[muokkaa] Työ ja kirkolliset tehtävät Suomessa

Vuonna 1922 kirkolliskokous valitsi Herman Aavin apulaispiispaksi ja hän tuli Suomeen Sortavalan piispaksi.

Piispa Herman oli virolainen, hän ei osannut aluksi suomea kovinkaan hyvin, leskimies, jolla oli kuusi lasta. Hänet vihittiin Suomen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi Konstantinopolissa 1923 ja vuoden 1924 hiippakunta-asetuksessa piispa Hermanin arvonimeksi tuli Karjalan piispa.

Arkkipiispa Serafim siirrettiin vuoden 1924 alusta alkaen lakkautuspalkalle ja tähän tehtävään valitsi kirkolliskokous vuonna 1925 piispa Hermanin.

[muokkaa] Kansallistaja, jälleenrakentaja, eheyttäjä, kirjailija

Arkkipiispa Hermanin elämä ja toiminta Suomessa oli aktiivista kirkon hengellisen ja aineellisen elämän rakentamisen kautta. Arkkipiispa arvosti Suomea ja Karjalaa, isänmaallisuutta ja kansallisia perinteitä.

Sortavalaan valmistui uusi kirkkokunnan keskustalo ja pappisseminaarin kirkko. Seurakuntia yhdistettiin ja jopa pakkoliitettiin toisiin seurakuntiin. Toisen maailmansodan kynnyksellä Suomen ortodoksinen väestö oli noin 82 000 ihmistä, joista sitten sotien seurauksena 55 000 joutui evakkoon ja 90 % kirkon omaisuudesta menetettiin.

[muokkaa] Sotien jälkeinen aika

Kirkon hallinto sijoittui Kuopioon ja jäsenistö hajaantui ympäri laajaa Suomea. Arkkipiispan toimintakenttä laajeni ja vaikeutui samalla huomattavasti.

Silti arkkipiispa Herman laittoi kaiken tarmonsa ja taitonsa kirkon käyttöön. Hänen laaja kirjallinen toimintansa auttoi siirtoväkeä kaukana kotiseuduiltaan jälleenrakentamaan niin omaa fyysistä ympäristöään kuin hengellistä ympäristöään.

[muokkaa] Kunnianosoitukset

Arkkipiispa Hermanille on myönnetty mm. seuraavat ansio- ja kunniamerkit:

  • Latvian kolmen Tähden ritarikunnan kunniamerkki

Arkkipiispa Herman luopui tehtävistään vuonna 1960 ja siirtyi viettämään eläkepäiviään Kuopiossa. Hän kuoli 14. tammikuuta 1961.

[muokkaa] Kirjallisuutta

Jyrki Loima: Esipaimen siunaa - Suomen ortodoksiset piispat 1892-1988

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla



Suomen ortodoksinen kirkko
Arkkipiispa

Antonij | Nikolaj | Sergij | Serafim | Herman | Paavali | Johannes | Leo