Fobia

Wikipedia

Fobialla tarkoitetaan tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyvää kohtuuttoman vahvaa pelkoa, kammoa tai kauhua, jota pelko-oireinen ei pysty hallitsemaan. Vastenmielisyys esimerkiksi jotain eläinlajia kohtaan ei ole vielä fobia. Fobiat luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin. Sanaa fobia käytetään lääketieteessä joskus myös oireiden kuvailuun. Esimerkiksi sairauksissa, joissa syöminen aiheuttaa potilaalle pahoinvointia tai kipua voidaan puhua sitofobiasta eli syömisen pelosta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Jaottelu ja syyt

Todelliset fobiat kehittyvät mm. jonkin lapsuuden aikaisen tapahtuman vuoksi. Usein ongelmat syntyvät yksilön tavasta ajatella, tuntea tai käyttäytyä. Myös tietämättömyys voi olla osasyynä fobiaan.

Fobiat jaetaan kolmeen ryhmään: yksittäiset fobiat kuten eläinfobiat, sosiaalinen fobia ja agorafobia eli avoimien paikkojen tai tilojen kammo. Edellä mainittujen lisäksi mm. käärme-, pistos- tai kummituskammo ovat verrattain yleisiä, mutta useimmilla kyseiset pelot eivät ilmene niin voimakkaina, että niistä olisi haittaa tavanomaisessa elämässä.

Mielenterveyshuollon ammattilaiset käyttävät Suomessa ICD-10-oireluokitusta, jossa eri pelkotiloja ei luokitella, vaan ne kuuluvat kategoriaan F40 Pelko-oireiset (foobiset) ahdistuneisuushäiriöt.

  • F40.0 Julkisten paikkojen pelko
  • F40.00 Julkisten paikkojen pelko; ilman samanaikaista paniikkihäiriötä
  • F40.01 Julkisten paikkojen pelko; samanaikainen paniikkihäiriö
  • F40.1 Sosiaalisten tilanteiden pelko
  • F40.2 Määritetyt (yksittäiset) pelot
  • F40.8 Muu pelko-oireinen (foobinen) ahdistuneisuushäiriö
  • F40.9 Määrittämätön pelko-oireinen (foobinen) ahdistuneisuushäiriö

Lisäksi Suomessa erityisesti tutkijoiden käytössä on DSM-IV-oireluokitus, jossa pelkotilat luokitellaan seuraavasti:

  • Panic Disorder With Agoraphobia
  • Agoraphobia Without History of Panic Disorder
  • Social Phobia & Specific Phobia.

Erityyppisiä fobioita on listattu paljon erityisesti internetissä. Ne muodostuvat usein kohteen latinan- tai kreikankielisestä nimestä liitettynä fobia-sanaan.

[muokkaa] Oireet

Oireet jaotellaan yleensä fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin. Fyysisiä oireita voivat olla mm. vapina, hikoilu, huimaus, sydämen tykytys, punastuminen sekä ripuli. Psyykkisiä oireita taas ovat mm. voimakas halu paeta tilanteesta, kyvyttömyys hallita fyysisiä oireita, jännittäminen sekä unettomuus.

Fobia pakottaa välttelemään tilanteita, asioita ja paikkoja jossa pelkoa aiheuttava ärsyke jouduttaisiin kohtaamaan. Se voi esimerkiksi pakottaa ihmisen pysymään kotonaan ja jättämään tästä syystä työpaikkansa tai keskeyttämään opintonsa.

[muokkaa] Hoito

Nykyisin fobioita voidaan hoitaa erilaisilla kursseilla, joilla pyritään voittamaan esimerkiksi pelko lentämistä tai sosiaalisia tilanteita kohtaan.

[muokkaa] Yksittäinen fobia

Yksittäisten fobioiden hoidossa yleisin terapiahoito lienee asteittainen altistaminen epämiellyttävälle asialle, ja samalla muokataan asiakkaan ajatusmallia ko. asiasta.

[muokkaa] Sosiaalinen fobia

Sosiaalista fobiaa hoitavassa terapiassa käydään läpi henkilön fyysiset ja psyykkiset reaktiotavat pelkotilanteessa, hänen välttelemänsä tilanteet ja niihin liittyvät ajatukset sekä selvitetään, mitä hoidettava tulevaisuudessa haluaa tehdä. Monet sosiaalisesta fobiasta kärsivät jäävät kiinni liialliseen yleistämiseen ja asioiden valikoivaan suodattamiseen. Henkilö voi esimerkiksi luulla, että häntä tuijotetaan, vaikkei niin todellisuudessa tehdä. Tilanteista nähdään vain negatiiviset puolet ja positiiviset unohdetaan.

[muokkaa] Agorafobia

Agorafobiaan liittyy usein katastrofiajatuksia ja sen onkin todettu kehittyvän pitkittyneen paniikkihäiriön seurauksena, kun ihminen alkaa vältellä paikkoja joissa ahdistus on yllättänyt hänet. Usein tähän on hoitomenetelmänä pelkkä ajatusten keskittäminen toisaalle. Jos asiakas pelkää pyörtyvänsä, häntä ohjataan ajattelemaan selviämisajatuksia. Lisäksi terapiassa voidaan käsitellä henkilön pelkäämiä asioita ja opetellaan hallitsemaan niistä johtuvia paniikkireaktioita.

[muokkaa] Virtuaalitodellisuusterapia

Uusimpana hoitomuotona on terapia, jossa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta (Virtual Reality Exposure Therapy). Sitä on sovellettu mm. julkisten paikkojen pelkoon, lentopelkoon, hämähäkkipelkoon, julkisella paikalla puhumisen pelkoon sekä korkean paikan ja ahtaan paikan kammoon. Tutkimusten mukaan virtuaalitodellisuudessa koettu pelkoärsyke aiheuttaa samanlaisia reaktioita kuin todellisuudessa koettu.

Virtuaalitodellisuuden etuja ovat parempi kontrollointi. Esimerkiksi oikean hämähäkin kontrolloiminen on hankalaa, mutta virtuaalihämähäkki tottelee täysin tietokonetta. Virtuaalihämähäkkiä voidaan myös koskettaa ilman todellista vaaraa. Hoitomuoto on myös edullisempaa, sillä terapia voidaan toteuttaa terapeutin vastaanotolla eikä altistumista tarvitse järjestää todellisissa olosuhteissa.

Altistuminen virtuaalitodellisuudessa voi aiheuttaa väliaikaista pahoinvointia, joten tällaisten istuntojen on oltava lyhyitä, korkeintaan 45 minuuttia pitkiä.

[muokkaa] Yleisimmät fobiat

Katso myös Luettelo fobioista


#lähde? Fobia Selitys
1. Araknofobia Hämähäkkikammo
2. Antropofobia ihmiset ja sosiaaliset tilanteet
3. Aerofobia lentäminen
4. Agorafobia avoimet tilat
5. Klaustrofobia suljetut tilat
6. Akrofobia korkeat paikat
7. Kanserofobia/karsinofobia syöpä
8. Brotofobia/Astrafobia ukkonen/salama
9. Tanatofobia/Nekrofobia kuolema/ruumis
10. Kardiofobia sydäntauti


Katso myös Mielenterveys