Kausalan–Leininselän rautatie

Wikipedia

Kausalan–Leininselän rautatie oli kapearaiteinen rautatie Iitin kunnan Kausalan kylältä Leininselän rantaan. Rautatien raideleveys oli 750 millimetriä, eli vajaa puolet Suomen valtion rataverkolla käytetystä 1 524 millimetrin raideleveydestä. Kapearaiteisen rautatien linjapituus oli noin viisi kilometriä, ja se avattiin liikenteelle 20. kesäkuuta 1910. Samana kesänä alkoi myös Leininselän höyrylaivaliikenne.

Rautatie oli rakennettu alun perin puutavaran kuljetusta varten, ja sen omistaja oli toiminimi Matti Multalan Pyörä- ja Puuteollisuus, Kausalan Saha ja Mylly. Yhtiön metsäalueet sijaitsivat Iitin–Jaalan rajamailla Leininselän rannoilla.

Rautatielle hankittiin Helsingin Raitiotie ja Omnibus Oy:ltä neljä kappaletta vanhoja hevosraitiotievaunuja, jotka asetettiin henkilöjunaliikenteeseen Valtionrautateiden Kausalan rautatieaseman ja Leininselän höyrylaivojen väliseen yhdysliikenteeseen. Raitiovaunut oli rakentanut Scandia AS Randersissa Tanskassa 1890, ja niiden alkuperäinen raideleveys oli 1 000 millimetriä. Yleistä henkilöjunaliikennettä rautatiellä harjoitettiin 1910-luvun ajan, sen jälkeen radalla kuljetettiin vain yhtiön omaa henkilökuntaa.

Muuhun kalustoon kuului 12 tavaravaunua sekä kaksi saksalaisvalmisteista höyryveturia. Rautatiellä oli käytössä lyhyen aikaa myös Valmetin valmistama Move21-tyyppinen sotakorvausveturi.

Kapearaiteinen rautatie purettiin, kun Valtionrautatiet rakensi pistoraiteen Kausalan sahalle 1940-luvun lopulla. Kuitenkin liikenteen vähentyessä myös leveäraiteisen pistoraiteen vaihde purettiin vuonna 1987 ja itse pistoraide muutamia vuosia myöhemmin.

[muokkaa] Aiheesta muualla