Irlanninvesispanieli
Wikipedia
Irlanninvesispanieli | |
---|---|
Kuva:Irski.jpg | |
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Irlanti |
Määrä | Suomessa 198 |
Rodun syntyaika | 1600-luku |
Alkuperäinen käyttö | vedestä noutava lintukoira |
Nykyinen käyttö | noutava lintukoira,seurakoira,harrastuskoira |
Elinikä | n.11 vuotta |
Muita nimityksiä | Irski, vespa |
FCI-luokitus | ryhmä 8 |
Ulkonäkö | |
Paino | ei määritelty |
Korkeus | 51-59cm |
Väritys | maksanruskea |
Irlanninvesispanieli (engl. Irish water spaniel) on spanieliroduista suurin ja sitä on perinteisesti käytetty metsästyskoirana etenkin vedestä noutavana lintukoirana. Irlanninvesispanieli on vahva- ja voimakasrakenteinen rotu ja sen tunnistaa keskipitkästä maksanruskeasta kiharasta turkista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Irlanninvesispanielista on kirjallisia mainintoja jo 1600-luvulta, joten se on vanha rotu. Rotua on käytetty sen kotimaassaan Irlannissa linnustamiseen jo ennen kuin ihmiset alkoivat saalistaa tuliaseilla. Rodun alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta luultavammin rotua on kehitetty käyttämällä afgaaneja, villakoiria, settereitä, vihikoiria ja kiharakarvaisia noutajia. Tähän aikaan Irlannissa kerrotaan olleen kolmen laista vesispanielityyppiä; lyhytkorvaisempi ja kirjavan ja laineikkaan turkin omaava pohjoinen muunnos, tweed ja eteläinen muunnos. Eteläinen muunnos oli turkiltaan kiharampi ja väritykseltään maksanruskea. Tämän muunnoksen uskotaan olevan nykyisen rotutyypin takana. Tämän rotutyypin luojaksi tunnustetaan dublinilainen metsästäjä Justin McCarthy. Vuosisadan vaihteessa rodun kantavana henkilönä oli Mr. Trench O'Rouke, jonka Briefny-koirat olivat rodun huipputasoa. 1940-luvulta eteenpäin kennelnimet Annagh, Brittas, Shotwick ja Seedhill olivat rodun merkittäviä vaikuttajia kasvatustyössä. Edellä mainittujen kenneleiden koiria löytyy jokaisen nykyisen rodun edustajan sukutaulusta.
Ensimmäiset suomalaiset spanielit olivat irlanninvesispanielit Apollo ja Nelly, jotka tulivat suomeen vuonna 1890. 1960-luvulla syntyi Suomeen yksi irlanninvesispanielipentue, mutta varsinainen rodun juurruttaminen ja määrätietoinen kasvatustyö tapahtui vasta 1980-luvulla, jolloin maahan tuotiin muutamia yksilöitä Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Irlannista.
[muokkaa] Kanta Suomessa
Suomen Irlanninvesispanielikanta on pieni johtuen vähäisestä koira- ja rekisteröintimäärästä. Kanta on kuitenkin hitaasti kasvava ja rotu on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Vuonna 1997 Suomessa rekisteröitiin ennätykselliset 28 yksilöä ja vuonna 2005 18 yksilöä. Tällä hetkellä Suomeen on rekisteröity yhteensä 198 irlanninvesispanielia.
[muokkaa] Kanta muualla
Irlanninvesispanieli on melko lailla tuntematon kaikkialla maailmassa.. Irlanninvesispanieli omistaa myös edellä mainittujen maiden lisäksi suuren kannattajajoukon Saksassa, U.S.Assa ja Kanadassa, jossa rodulla on myös omat rotuyhdistykset.
[muokkaa] Nykyinen/entinen käyttö
Alun perin rotu on jalostettu lintujen metsästämiseen. Vielä tänä päivänäkin rotua käytetään metsästyksessä, mutta rotu on myös yleistynyt seura/harrastuskoirana. Rodun kotimaassa Irlannissa koirilla on edelleen paljon sekä näyttö- sekä käyttötuloksia ja esimerkiksi Iso-Britanniassa rodulla on rodun pääyhdistyksen lisäksi erityinen oma käyttöpuolen koirien yhdistys. Irlanninvesispanielia käytetään myös mm. tokossa, agilityssä ja jälkestyksessä, eli rotu on monipuolinen harrastusrotu. Suomessa rotu ei ole jakautunut selvästi näyttö- ja käyttölinjaisiin yksilöihin.
[muokkaa] Luonne
Irlanninvesispanieli on parhaimmillaan iloinen, ulospäinsuuntautunut ja huumorintajuinen sekä erittäin oppivainen ja seurallinen koira. Nopeasti uusia asioita omaksuvana koirana rotu vaatii selkeyttä elämäänsä ja hyvän peruskoulutuksen. Irlanninvesispanieli on älykäs ja energinen koira, joten se tarvitsee reilusti liikuntaa ja aktivointia. Kokonsa ja voimiensa takia rodusta ei ole lasten ulkoilutettavaksi, mutta yleisesti ottaen se soveltuu hyvin lapsiperheisiin koiran pitkän pinnan ja huumorintajun ansiosta.
[muokkaa] Ulkonäkö
Irlanninvesispanieli on väritykseltään syvän maksanruskean värinen ja karva on kiharaa ja keskipitkää. Karvapeite ei ole lainkaan villavaa, vaan luonnostaan öljyistä. Päässä ja kaulassa on lyhyempää karvaa, ja samoin myös rodulle ominaisessa ”rotanhännässä” eli ylhäältä alas voimakkaasti ohenevassa hännässä on lyhyt karva. Otsalla on rodulle tyypillinen top-knot, eli kihara ”etutukka”. Säkäkorkeudeltaan urokset ovat 53-59cm ja nartut 51-56cm. Rotu on rakenteeltaan voimakas- ja tiivisrunkoinen ja sillä on tynnyrimäinen rintakehä, joka tekee liikkeistä rullaavat.
[muokkaa] Terveys
Myös irlanninvesispanielilla esiintyy lonkka– ja kyynärniveldysplasiaa (vuosina 1995-2005 tutkittu 55,3% koirista joista A-tuloksia 26,5%, B-tuloksia 32,4% ja C-tuloksia 33,8%) . Rodulla ei ole tavattu silmäsairauksia, mutta silmiin kohdistuva suurin murhe on löystyvät alaluomet. Rodussa on myös esiintynyt joitakin hermostoltaan liian arkoja yksilöitä.
[muokkaa] Rotumääritelmä
- Alkuperämaa: Irlanti
- YLEISVAIKUTELMA: Reipas, ryhdikäs, voimakas- ja tiivisrakenteinen, lyhytrunkoinen.
- Käyttäytyminen / Luonne: Itsetietoinen luonne, jossa yhdistyvät suuri älykkyys ja sitkeys. Rohkea, vauhdikkaan innokas, erittäin sisukas ja uskollinen. Hyvä ja huumorintajuinen perhekoira, mutta pidättyväinen vieraita kohtaan.
- PÄÄ: Kallon ja kuonon tulisi olla riittävän kookkaat. Pään etuosa on täysin lyhytkarvainen.
- KALLO-OSA: Korkea, holvautunut, pitkä, leveä ja tilava. Päälaen tupsun (topknot) tulisi muodostua pitkistä ja löysistä kiharoista, jotka kasvavat alaspäin muodostaen selvän kiilan silmien väliin. Se ei saa olla peruukkimainen eli kiharan karvan raja ei saa olla suora.
- OTSAPENGER: Loiva.
- KUONO-OSA: Pitkä, voimakas ja edestä katsottuna melko neliömäinen. Alaleuan takaosassa karva kasvaa kapealla alueella muodostaen parran.
- KIRSU: Suuri, hyvin kehittynyt ja väriltään tumman maksanruskea.
- HAMPAAT / PURENTA: Hampaat ovat vahvat ja säännölliset. Leikkaava purenta.
- SILMÄT: Suhteellisen pienet, mantelinmuotoiset ja tumman meripihkanväriset tai tumman pähkinänruskeat. Ilme on hyvin älykäs.
- KORVAT: Hyvin pitkät, lappumaiset, alas kiinnittyneet ja poskenmyötäisesti riippuvat; pitkien ja kierteisten kiharoiden peittämät.
- KAULA: Melko pitkä, vahva ja kaareutunut (pään asento on selvästi selkälinjan yläpuolella), vahvasti lapoihin liittyvä
- RUNKO: Suurehko; kokonaisuutena tasasuhtaisen tynnyrimäinen, mitä kylkiluiden kaarevuus vielä korostaa; kauttaaltaan vahva ja lihaksikas.
- SELKÄ: Lyhyt, leveä ja tasainen; vyötärö ei ole selvästi erottuva.
- RINTAKEHÄ: Syvä ja ympärysmitaltaan suuri, ei eturaajojen välistä liian leveä eikä pyöreä, vaan lapojen takaa selvästi kaareutunut. Kylkiluut ovat taakseulottuvat.
- HÄNTÄ: Lyhytkarvainen, voimakas, tyvestään paksu ja ohutta kärkeä kohti tasaisesti kapeneva; hännän tyvi on 7, 5 - 10 cm: n matkalta lyhyiden kiharoiden peitossa. Häntä ei saa olla niin pitkä, että se ulottuu kintereeseen asti; asennoltaan se on lähes selkälinjan tasolla ja suora.
- ETURAAJAT: Eturaajat ovat vankkaluustoiset ja suorat. Kyynärpää on samalla pystysuoralla linjalla kuin lavan kärki.
- LAVAT: Hyvin voimakkaat ja viistot.
- KÄPÄLÄT: Suuret ja pyöreähköt, varpaat ovat hieman harittavat. Käpälät ovat runsaskarvaiset myös varpaiden välistä ja päältä, mutta vailla liioiteltuja hapsuja.
- TAKAOSA: Takaosa on hyvin voimakas.
- POLVET: Hyvin kulmautuneet.
- KINTEREET: Matalat.
- KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.
- LIIKKEET: Irlanninvesispanielilla on rodulle ominaiset, erikoislaatuiset liikkeet. Rintakehän tynnyrimäisyyden johdosta liikkeet ovat rullaavat.
- KARVAPEITE: Tiheät, tiiviit ja selvät kiharat. Karvapeite ei ole lainkaan villava, vaan luonnostaan öljyinen. Kaulan takaosassa ja sivuilla tulee olla samanlaista kiharaa kuin rungossa; kaulan alapuolella karvan tulee olla lyhyttä ja se muodostaa V: n muotoisen alueen alaleuan takaosasta rintalastaan. Eturaajat ovat kauttaaltaan hapsuiset ja runsaskarvaiset, joskin raajan etuosassa karva on lyhyempää. Välijalat ovat etuosastaan lyhytkarvaiset, mutta takaa runsashapsuiset käpäliin asti.
- VÄRI: Syvä lämmin maksanruskea, jossa purppura vivahde. Valkoinen väri rinnassa ei ole suositeltavaa.
- SÄKÄKORKEUS: Urokset 53 - 59 cm, nartut 51 - 56 cm.
- VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Valkoista rinnassa tai käpälissä; haalistunut tai villava karvapeite; vaaleat silmät; hapsutus välijalan etuosassa; puutteelliset hapsut eturaajojen etuosassa; litteät käpälät; hapsuja hännässä tai pään etuosassa.
- HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet.
- MUUTA: Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin