1919
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- 5. tammikuuta – Saksan tasavallassa puhkesi Spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys.
- 16. tammikuuta – Yhdysvalloissa annettiin perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
- 18. tammikuuta – Versaillesin rauhankokous alkoi Pariisissa.
- 25. tammikuuta – Kansainliitto perustettiin.
- 3. helmikuuta – Puna-armeija miehitti Ukrainan.
- 11. helmikuuta – Friedrich Ebert valittiin Saksan presidentiksi.
- 14. helmikuuta – Puolan-Neuvostoliiton sota alkoi.
- 1. maaliskuuta – Maaliskuun ensimmäisen päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
- 2. maaliskuuta – Ensimmäinen kommunistinen internationaali alkoi Moskovassa.
- 23. maaliskuuta – Benito Mussolini perusti fasistipuolueen Italiassa.
- 31. maaliskuuta – Yleislakko alkoi Ruhrin alueella.
- 6. huhtikuuta – München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.
- 13. huhtikuuta – Britit ja gurkhat surmasivat 389 intialaista.
- 1. toukokuuta – Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
- 4. toukokuuta – Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan.
- 29. toukokuuta – Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin suppean suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
- 1. kesäkuuta – Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (se kumottiin 9. helmikuuta 1932).
- 21. kesäkuuta – Amiraali Ludvig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettaviksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 51 alusta upotettiin ja operaatiossa kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
- 28. kesäkuuta – Versaillesin rauhansopimus allekirjoittiin Saksan osalta.
- 31. heinäkuuta – Lontoon ja Liverpoolin poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2000 erotettiin.
- 25. heinäkuuta – Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
- 11. elokuuta – Weimarin tasavallan perustuslaki allekirjoitettiin.
- 13. elokuuta – Etsivä keskuspoliisi, suojelupoliisin edeltäjä perustettiin.
- 16. elokuuta – Ensimmäinen Sleesian kansannousu, puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
- 19. elokuuta – Afganistan sai itsenäisyyden Britti-imperiumista.
- 31. elokuuta – Yhdysvaltain kommunistipuolue perustettiin (Communist Party of the United States of America).
- 27. syyskuuta – Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.
- 1. lokakuuta – Rotumellakoita Arkansasissa, Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
- 2. lokakuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson sai sairauskohtauksen ja hän halvaantui.
- 28. lokakuuta – Kieltolaki astui voimaan Yhdysvalloissa.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys Ruotsiin liittymiseksi.
- Saksassa ja Luxemburgissa annettiin naisille äänioikeus.
[muokkaa] Syntyneitä
- 5. helmikuuta – Andreas Papandreou, kreikkalainen poliitikko (k. 1996)
- 17. maaliskuuta – Nat King Cole, laulaja (k. 1965)
- 8. huhtikuuta – Ian Douglas Smith, Rhodesian valkoisen hallituksen johtaja 1965–1970
- 7. toukokuuta – Eva Perón ("Evita"), Argentiinan presidentin Juan Perónin vaimo (k. 1952)
- 20. heinäkuuta – Edmund Hillary, vuorikiipeilijä
- 22. lokakuuta – Doris Lessing, kirjailija
- 26. lokakuuta – Mohammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi (k. 1980)
- 10. marraskuuta – Mihail Kalašnikov, maailman suosituimman rynnäkkökiväärin (AK-47) keksijä
- 11. marraskuuta – Kalle Päätalo, suomalainen kirjailija (k. 2000)
[muokkaa] Kuolleita
- 6. tammikuuta – Theodore Roosevelt, Yhdysvaltain 26. presidentti (s. 1858)
- 15. tammikuuta – Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht, saksalaiset vallankumoukselliset
- 4. huhtikuuta – Sir William Crookes, englantilainen fyysikko ja kemisti
- 10. huhtikuuta – Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumouksellinen
- 9. elokuuta – Ruggero Leoncavallo, italialainen säveltäjä
- 27. syyskuuta – Adelina Patti, sopraano
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes Stark
- Nobelin lääketieteen palkinto: Jules Bordet
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Carl Spitteler
- Nobelin rauhanpalkinto: Woodrow Wilson
[muokkaa] Kirjoja
- Hurskas kurjuus – Frans Eemil Sillanpää
- Hajamietteitä kapinaviikoilta – Juhani Aho
- Rakas isänmaani – Frans Eemil Sillanpää
- Nuori Tuomaala – Artturi Leinonen
- Kirkonlämmittäjä – Arvi Järventaus
- Putkinotkon metsäläiset – Joel Lehtonen
- Bellerophon – Eino Leino
- Elina. Murroskauden kertomus – Eino Leino
- Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Nil nisi mors – Eino Leino
- Lemmen lauluja – Eino Leino
- Simo Hurtta. Runosikermä Isonvihan ajoilta, toinen sarja – Eino Leino
- Demian – Hermann Hesse
- Kleind und Wagner – Hermann Hesse
- Herra ja koira – Thomas Mann
- Sateenkaarinotko – L.M. Montgomery
- Ihminen ja kansalainen – Santeri Alkio
- Yhteiskunnallista ja valtiollista – Santeri Alkio
- Maalaispolitiikkaa I-II – Santeri Alkio
- Nuoruuteni muistelmia – Arvid Järnefelt