Assyria

Wikipedia

Assyrian kartta
Suurenna
Assyrian kartta
Siivekäs ihmispäinen härkä. Dur Sharrukinista kuningas Sargon II:n palatsin raunioista löydetty korkokuva. N. 713-716 eaa. Nykyään Louvressa.
Suurenna
Siivekäs ihmispäinen härkä. Dur Sharrukinista kuningas Sargon II:n palatsin raunioista löydetty korkokuva. N. 713-716 eaa. Nykyään Louvressa.
Libanonilaisen setripuun kuljetusta. Korkokuva Sargon II:n palatsissa.
Suurenna
Libanonilaisen setripuun kuljetusta. Korkokuva Sargon II:n palatsissa.
Siivekäs henki antaa siunauksensa. Korkokuva Sargon II:n palatsissa.
Suurenna
Siivekäs henki antaa siunauksensa. Korkokuva Sargon II:n palatsissa.

Assyria oli Raamatusta tunnettu muinainen sotilasvaltio Lähi-idässä Mesopotamian pohjoisosissa. Sen pääkaupunkien Niniven ja Assurin rauniot sijaitsevat nykyisessä Pohjois-Irakissa Mosulin kaupungin lähettyvillä. Assyrialaiset loivat 700-600 eaa suuren imperiumin, joka ulottui Babyloniasta Palestiinaan ja Egyptiin asti.

Assyrialaiset loivat mahtinsa tehokkaalla armeijalla ja säilyttivät sen terrorilla ja pakkosiirroilla. Assyrialla oli tarve laajeta, koska se halusi kauppareitit valvontaansa ja pääomaa muun muassa hovin rakennushankkeisiin. Sotia perusteltiin uskonnolla; Assyrian valloitusretkissä oli ristiretkenomaisia sävyjä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Assyrian varhaishistoria

Pohjois-Mesopotamian alueella oli ollut asutusta jo vuosituhansia, Ninive ja Assur on perustettu kumpikin noin 5000 eaa. pieninä kylinä. Assyriakin sijaitsi tärkeiden kauppateiden varrella jotka johtivat Mesopotamiasta Anatoliaan. Ehkä noin 3000 eaa. alueelle saapui seemiläisiä. Assyrian keskuskaupungit Ninive, Assur ja Arbil olivat huomattavia jo 2500 eaa. Akkadilaiset liittivät Assyrian osaksi valtakuntaansa noin 2350 tai 2250 eaa.

[muokkaa] Vanha Assyria

Uus-Sumer eli Urin kolmas dynastia hallitsi maata ainakin ajoittain hieman ennen vuotta 2000 eaa. Assyrian ensimmäinen valtio perustettiin ehkä noin 2000 eaa. Noin 1920-1740 eaa. Assyrialla oli paljon kauppasiirtokuntia Anatoliassa, mm. Kültepessä ja Kaneshissa ja se oli suurvalta. Vanhan Assyrian hallitsijana oli Shamshi-Adad I 1813-n. 1781 eaa., Babylonian kuningas Hammurabi valloitti maan noin 1760 eaa.

[muokkaa] Keski-Assyria

Noin 1470 eaa Mitannin kuningas Saushtatar kukisti Assyrian. Tällöin alkoi Lähi-idässä suurvaltojen välillä noin sata vuotta kestänyt kausi, jolloin suurvaltojen välisiä asioita pyrittiin hoitamaan diplomatian avulla. Egypti oli johtavin valtio alueella. Assur solmi Mitannin vasallina Babylonin kanssa rajasopimuksen. Muuten Assurin valta ei ulottunut laajalle.

Keski-Assyrian 200 vuotta kestävä ajoittaisen laajenemisen aika alkoi 1365 eaa kun mitannilaiset ajettiin pois. Mitannissa näet puhkesi levottomuuksia ja sen vasallit ja heettiläiset kävivät valtion kimppuun. Mitannin alueellinen suurvalta romahti. Assurin kuninkaana oli Assur-uballit, ("Assur on herännyt henkiin"). Mitannista tulikin puolestaan Assurin vasalli nimellä Hanigalbat. Assur-uballit valloitti myös Niniven itäpuolella sijaitsevan Musrun viljavan tasangon, josta tuli myöhemmin imperiumin kantamaata. Assyrialla oli näet pula hedelmällisestä maasta. Sinne perustettiin Kalhun (Kalahkin) kaupunki. Itse Egyptin faarao tunnusti Assyrian, Babylonin kuninkaan Burna-Buriashin vastustuksesta huolimatta. Lopulta Burna-Buriash liittoutui Assyrian kanssa. Mitanni oli yrittänyt usuttaa heettiläiset Assyrian kimppuun ja estää maansa luhistumisen, mutta egyptiläinen rutto pysäytti nämä 1338 eaa ennen kuin he ehtivät hyökätä Assyriaan.

Alkoi pitkään jatkunut Assyrian ja Babylonian välinen kamppailu, jossa Assyria oli monesti vahvoilla. Kun Babylonian kuningas kuoli, vallananastaja surmasi Babylonin kuninkaan ja assyriaisen vaimon jälkeläisen joka oli laillinen hallitsija. Assur-uballit kuitenkin nosti Babylonin valtaistuimelle Kurigalzu II:n, toisen tyttärenpoikansa. Seuraavien hallitsijoiden aikana Assyria kutistui Syyriassa muttei menettänyt Niniven takaista vilja-aittaa.

Salmanassar 1273-1242 eaa. palautti Assyrian mahdin, mutta oli hyvin julma vihollista kohtaan. Julmuus toimi myös pelotteena - kun tiedot kaupunkien hävittämisistä ja vihollisten surmaamisista levisivät, esim heettiläiset olivat sovinnollisempia.

Tukulti-Ninurta I ("Sodan jumala Ninurta on turvani") 1243-1207 eaa voitti heettiläiset, sai 28000 vankia ja pystytti temppelin. Noin 1223 eaa hän hyökkäsi Babyloniaan, joka pian nousi kapinaan, minkä jälkeen Assyrian rangaistusretkikunta repi Babylonin muurit, surmasi kaupungin asukkaita, vei kaupungin jumalan Mardukin patsaan Assyriaan ja asetti valtaistuimelle uuden nukkehallitsijan. Tukulti-Ninurtan valtakunta ulottui nyt Bahrainista Syyriaan. Tukulti-Ninurta rakensi suuren palatsin Assuriin ja Kar-Tukulti-Ninurtan kaupungin Tigriin toiselle puolelle Assuria vastapäätä. Hän myös linnoitutti Assurin. Tukulti-Ninurtan kukisti lopulta hänen oma poikansa, sillä hän oli muuttunut hirmuhallitsijaksi. Babylon oli itsenäistynyt kapinassa Tukulti-Ninurtan viimeisinä hallitusvuosina.

Tämän jälkeen Assyria heikkeni mm. sisäisten kahnausten takia. Noin 1200 eaa Assyria taisteli pohjoisia hyökkääjiä, urartulaisia vastaan. Urartu mainittiin assyrialaisissa asiakirjoissa jo 1260 eaa . 1155 eaa Assyria valloitti Elamin kanssa Babylonian, kukistaen kassiittien dynastian.

Tiglatpileser I ajoi 1114 eaa pois maahan tunkeutuneet fryygialaiset, palautti Assyrian entiseen kokoonsa, ja taisteli maahan tunkeutuvia aramealaisia vastaan tunkeutuen Syyrian Palmyraan. Libanon valloitettiin 1095; foinikialaiset maksoivat Assyrialle veroa. Babylonialaiset ryösteltyä Etelä-Assyriaa assyrialaiset kostivat hyökkäämällä Babyloniaan valloittaen Babylonin ja Keski- sekä Pohjois-Babylonian.

Kuivina vuosina aramealaiset paimentolaiset (Ahlamu) tunkeutuivat kaupunkeihin ryöstelemään. 1083 eaa Assyrian nälänhätä oli niin kova että esiintyi ihmissyöntiä. Aramealaiset tunkeutuivat suurina joukkoina maahan ja myös kukistivat Babylonian kuninkaan. Vuoteen 934 mennessä Tigriin itäpuoliset kaupungit olivat päätyneet aramealaisten vallan alle. Seuraavina vuosisatoina aramean kieli yleistyi käyttökielenä alueella. Vaara uhkasi Assyriaa myös pohjoisesta. 1000 eaa Urartu, pohjoinen indoeurooppalainen valtio, valloitti suuren osan Assyriaa.

[muokkaa] Uusassyrian imperiumi

Assyria alkoi uudestaan laajeta vuoden 900 eaa paikkeilla. Laajenemista jatkui tälläkin kerralla noin 200 vuotta. Noin 910 eaa Assyrian kuningas Adad-Nirari II valloitti Nisibisin. Tukulti-Ninurta II:n aikana vuonna 884 eaa Assyrian valta ulottui jo Harraniin asti Syyriassaa ja luonaassa ja etelässä Eufratille. 856 eaa Salmanassar löi Urartun kuninkaan Aramun. Assyrian valta vasta valloitetuilla alueilla ei ollut pysyvää vaan alueet kapinoivat heti.

884 eaa-859 eaa Assurnasirpal II aloitti laajan valloituskampanjan, aiheuttaen suurta tuhoa valloitetuilla alueilla. Kapinointi valloitetuilla alueilla estettiin ankaralla terrorilla. Vihollisen johtajat nyljettiin tai seivästettiin. Kaupungit ryöstettiin, hävitettiin ja poltettiin, väestö vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Assurnasirpalin marssiessa kohti Libanonia Tyyros ja Siidon antautuivat, koska olivat kuulleet Assyrian armeijan hirmutöistä. Assurnasirpal teki Kalhusta pääkaupungin.

Salmanassar III, Assurnasirpalin poika, laajensi Assyriaa entisestään. Israelin Jeehu joutui vasalliksi, Damaskos ei kuitenkaan koskaan antautunut piirityksestä huolimatta. Salmanassar III tunkeutui Etelä-Babyloniaan saakka, muttei hävittänyt sen pyhiä kaupunkeja.

Salmanassarin kuoltua syntyi valtataistelu, jonka Shamshi-Adad V voitti. Tämän kuollessa taas nousi kuningattareksi Sammu-ramat eli Semiramis. Semiramiin valta rajoitti koko ajan kasvavan aateliston mahti. Lopulta seuraavien kolmen kuninkaan aikana aatelisista tuli kuninkaita, jotka kävivät itsenäisiä sotia omista provinsseistaan käsin. Maa hajosi moneksi valtioksi.

Vasta Tiglatpileser III yhdisti Assyrian uudestaan. Noin 745 hän alkoi rakentaa Uusassyrian imperiumia (746-609), palauttaen Urartun valtaamia alueita Pohjois-Assyriassa ja Syyriassa. Syyria ja Israel valloitettiin, ja assyrialaiset hyökkäsivät aika ajoin Teheraniin asti taistellessaan meedialaisia vastaan. Noin 728 Tiglatpileserista tuli myös Babylonian kuningas, nimellä Pulu mutta hän säilytti Babylonian muodollisen itsenäisyyden.

Salmanassar V 727-722 valloitti Samarian ja Israelin. Hänen veljensä Sargon II ("Oikea kuningas") kaappasi kuitenkin käsiinsä vallan. Kaldean Merodak-Baladan kaappasi Elamin tuella Babylonin kuninkuuden. Kaldealaiset olivat tuntematonta aramealaistunutta kansaa, joka asui Mesopotamian eteläosissa. He pyrkivät irti Babyloniasta ja Assyriasta, ja Elam tuki heitä. Joskus Babylon liittoutui kaldealaisten kanssa assyrialaisia vastaan. Sargon antoi Merodak-Baladanin hallita, koska hänellä oli kädet täynnä töitä Syyriassa ja Palestiinassa. 720 Assyria kukisti Syyrian kapinan ja löi kapinallisia auttaneet Egyptin joukot. Sargoniakin uhkasivat Iraniin asettuneet meedialaiset 900-luvulta lähtien. 716 Sargon voitti meedialaiset Harharissa Hamadanin lähettyvillä.

Urartulaiset olivat uhka pohjoisessa - Sargon ei onnistunut valloittamaan Manneaa joka oli Urartun hallitseman alueen eteläosissa jonka kautta kulki tärkeitä kauppateitä. 715 eaa Urartun kuningas hävisi kimmerialaisille, ja Urartun pääkaupungissa Turushpassa sattui kapinoita. Sargon hyökkäsi tämän jälkeen Urartuun ja valloitti sen eteläiset alueet. Sitten tuli irti päässeen Babylonian vuoro. Sargon hyökkäsi Babyloniaan 710 eaa. Merodak-Baladan pakeni ja Babylon antautui. Monet valtiot kuten Fryygian Midas ja Kypros sekä Bahrain suostuivat Assyrian vasalleiksi. Sargon rakennutti itselleen uuden pääkaupungin Dur-Sharrukinin. Sargon kaatui 706 eaa sotaretkellä meedialaisia vastaan.

Sargonin poika Sanherib 704 eaa-681 eaa hävitti lopulta Babylonin 689 eaa. Merodak-Baladan tuli taas Babylonian kuninkaaksi nostattean Assyrian alistamia kansoja sitä vastaan. Sanherib karkotti kaldealaisen kapinallisen takasin Merimaan soille. Rutto pysäytti Sanheribin retken Jerusalemiin.Kaldealainen palasi Babylonian johtoon ja pian hänet taas syrjäytettiin assyrialaisten toimesta ja ajettiin Elamiin. Pian kuitenkin Sanheribin poika syöstiin Babylonian valtaistuimelta. Nyt alkoi olla Sanheribin mitta täysi kapinoivan Babylonin suhteen.

Sanherib lähetti suuren sotajoukon kohti Babylonia voittaen babylonialaiset Khalulessa. Babylonia piiritettiin 15 kuukautta, Babylon antautui ja Assyrian kuningas päästi Eufratin vedet pyyhkimään Babylonin yli.

Sanheribin seuraaja Assarhaddon oli Sanheribin sairaalloinen prinssi,jota Sanheribin lujatahtoinen vaimo suosi. Sanheribin murhasi hänen poikansa Arda-Mulishi, joka tavoitteli valtaa Assarhaddonin paikalle. Assarhaddon valloitti Egyptin ,joka oli hajanainen ja jota hallitsevat nubialaiset olivat kansan epäsuosiossa. Egyptin Taharkan joukot voitetiin 671 eaa, ja Ala-Egypti liitetiin Assyriaan. Assarhaddon kuoli 669 eaa sairauteensa.

Assurbanipal (hallitsi 668 eaa-630 eaa) oli oppinut, kurinalainen mies, joka kuitenkin kreikkalaisissa lähteissä kuvataan elostelevaksi despootiksi. Assurbanipal torjui vihollisten hyökkäyksiä ja laajensi Assyrian mm Ylä-Egyptiin ajaen nubialaiset pois sieltä.

652 eaa Babylonian kuningas Assurbanipalin veli Shamasshumukin nousi kapinaan Assyriaa vastaan, ja julisti Babylonian itsenäiseksi. Assurbanipal ei saanut Babyloniaa taivuteltua takaisin valtikkansa alle ja Babylon oli saanut aremealaisten, elamilaisten ja kaldealaisten tuen. Samaan aikaan Egypti irtosi Assyriasta ja arabien ryöstöretket Palestiinaan kiihtyivät.

Assurbanipal lähetti sotajoukkonsa Babyloniaa vastaan. Babylonian vastarinta alkoi murtua hitaasti vuoteen 650 eaa mennessä. Babylonia ja monia muita kaupunkeja piiritettiin pitkään, Babylon antautui 648 eaa, Elam voitettiin 646 eaa sekä myös arabit voitettiin. Lyydia ja Urartu alistuivat Assyrian suojelukseen kimmerialaisia vastaan. Assurbanipal saattoi olla tyytyväinen. Assurbanipal tunnetaan suuresta kirjastostaan. Hallitsijan loppuvuosina on nähtävissä merkkejä siitä, että ajan heiluri oli kääntymässä Assyrialle epäedulliseen suuntaan.

Assurbanipalin kuoltua Assyria ajautui sisällissotaan, joissa kolme johtajaa taistelivat vallasta. Maa ajautui kaaokseen. Merimaan Kaldean Nabopolassar kaappasi Babyloniassa vallan. Assyrian Sin-Shar-Ishkun voitti lopulta kaksi kilpailijaansa ja hyökkäsi Babyloniaan, muttei onnistunutkaan valloittamaan tätä. Päinvastoin, babylonialaiset olivat tulossa Assyrian kimppuun. Meedialaiset aloittivat oman valloitusretkensä vanhaa vihollistaan Assyriaa vastaan. 615 Meedian Kyaksares valloitti Arraphan (Kirkuk) ja Assurin, jonka jälkeen Babylonia ja Meedia sopivat Assyrian valloittamisesta ja jakamisesta. 612 Babylonian Nabopolassarin ja Kyaksareen yhtyneet armeijat piirittivät Niniveä. Piirittäjät katkaisvat kaupungin vesijohdot ja kaupunki antautui nopeasti. Voittajat hävittivät Niniven perusteellisesti. Sekä babylonialaiset että meedialaiset kostivat Assyrialle kärsimänsä vääryydet.

[muokkaa] Assyrialaiset nykyään

Nykyisin assyrialaisilla tarkoitetaan Lähi-idän nykyaramealaisia kielimuotoja puhuvia kristittyjä, joita on yhteensä noin miljoona, eniten Irakissa. Osa heistä itse katsoo olevansa muinaisen Assyrian valtakunnan perillisiä, vaikka nykyaramea ei olekaan sukulaisuudestaan huolimatta muinaisen Assyrian valtakunnan akkadin kielen perillinen, vaan kuuluu toiseen sukuhaaraan. On myös kiistelty siitä, miten kauan aramealaisia kristittyjä on kutsuttu assyrialaisiksi.

Vuonna 2005 Ruotsin jalkapallon pääsarjassa pelasi ensi kertaa assyrialaiseksi tunnustautunut maahanmuuttajien muodostama joukkue Assyriska. Seuraa on nimitetty jopa Assyrian maajoukkueeksi, ja sillä on kannattajia ympäri maailmaa.

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Assyria.