Jurakausi
Wikipedia
Jurakausi oli geologinen kausi noin 206-144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella. Kausi oli ensimmäinen dinosaurusten kukoistuskausista. Maalla vaelsi valtavia kasvinsyöjädinosauruksia, sauropodeja, ja arkosaureja, jättiläismatelijoita jotka olivat petodinosauruksia hieman alkeellisempia matelijoita. Kasvinsyöjädinosauruksia pyydystivät teropodit, petodinosaurukset. Merissä eli kalaliskoja ja joutsenliskoja ja mm simpukkamaisia brakiopodeja, kotiloita ja muita nilviäisiä ja luukaloja. Kausi alkoi trias-jurakauden joukkosukupuutolla ja päättyi pieneen sukupuuttoaaltoon. Kausi on nimetty Juravuorten mukaan. Nisäkkäät olivat tällä kaudella enimmäkseen pienikokoisia ja elivät dinosaurusten varjossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Geologia
Varhaisjurakaudella supermanner Pangea hajosi moneen osaan, Pohjois-Amerikkaan, Euraasiaan ja Gondwanaan, joka oli lähinnä Etelä-Amerikka ja Afrikka yhdessä. Atlantti oli kapea, niin kuin Tethysmerikin, joka oli Välimerta edeltävä, Intian valtameren ja Atlantin yhdistävä meri. Gondwana alkoi hajota myöhäisjurakaudella (Liaskaudella). Pohjois-USA:ssa ja Kanadassa oli matala meri. Maata ei ollut kummallakaan navalla.
[muokkaa] Ilmasto
Maapallolla vallitsi jurakaudella lämmin ilmasto. Jäätiköitä ei ollut missään. Kauden alkupuolella oli jonkun verran triaskautta viileämpää ja kosteampaa. Ilmasto lämpeni kauden loppua kohti.
[muokkaa] Kasvillisuus
Kautta sanotaan käpypalmujen aikakaudeksi. Kukkakasvit ilmestyivät, mutta eivät vielä olleet kovin yleisiä. Hallitsevia olivat suuureta saniaiset ja havupuut olivat tavallisia. Valtavat nelijalkaiset sauropodit hyödynsivät tätä kasvillisuutta. Petodinosaurukset metsästivät valtavia kasvinsyöjiä. Ilmassa lensi hyönteisiä, lentoliskoja ja lintujakin. Nisäkkät olivat vielä pieniä.
[muokkaa] Eläimistö
Maalla eli suuria, nelijalkaisia kasvinsyöjäliskoja, sauropodeja, saaden ravintonsa saniaisaroilta, joilla kasvoi palmumaisia kykadeja (Cycads), sekä muunlaisistakin ympäristöistä. Esimerkkinä hyvin suuresta kasvinsyöjäliskosta on jurakauden lopun ja liitukauden alun Diplodocus jollaisia eli noin 155-140 miljoonaa vuotta sitten. Kasvinsyöjäliskoja saalistivat suuret teropodit (theropods), esim. Ceratosaurus, Allosaurus, Megalosaurus. Allosaurus oli kasvinsyöjä-Diplodocuksen aikalainen ja eli jura- ja liitukausien vaihteessa noin 160-135 miljoonaa vuotta sitten. Myöhäisjurakaudella eli harjalisko Stegosaurus noin 156-145 miljoonaa vuotta sitten. Stegosauruksella oli harjamainen luupanssari ja piikikäs häntä, jolla se saattoi puolustautua petoja vastaan. Stegosaurus itse oli kasvinsyöjä ja noin 7 metriä pitkä ja tonnin painoinen. Ceratosaurus oli saalistaja, joka painoi tonnin ja oli noin 6 metriä pitkä kahdella jalalla kävelevä hirviö. Kauden alussa suurimmat kasvinsyöjädinosaurukset olivat 6 metriä pitkiä, lopussa suurimmat olivat jopa 27 metriä pitkiä. Samaan aikaan suuret lihansyöjäliskot jotka saalistivat kasvinsyöjiä, kasvoivat 5m:stä 11m:iin. Jostain syystä suurimmat kasvinsyöjäliskot eivät selviytyneet seuraavalle liitukaudelle.
Myöhäisellä jurakaudella kehittyvät linnut pienistä coelurosaureista. Ensimmäinen liskolintu Archaeopteryx eli noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Kaikki nämä olivat sisiliskolantioisia Saurischia-haaran jäseniä. Harvinaisempia olivat Ornitschia-dinosaurukset joihin kuului harjalisko, stegosaurus. Ilmassa lensi pterosauruksia, jotka muistuttavat nykyisiä lintuja. Joittenkin siipien kärkiväli oli useita metrejä, jopa 10 m.
Noin 200 miljoonaa vuotta sitten eli hieman rottaa muistuttava Megazostrodon, joka oli ensimmäisiä nisäkäslajeja. Uudet löydöt ovat mullistaneet näkemystämme nisäkkäiden evoluutiosta. Yli 164 miljoonaa vuotta sitten eli 0.5 metrin mittainen majavaa muistuttava vesinisäkäs, joka lienee syönyt hyönteisiä ja kaloja.
Hyönteiset kehittyivät voimakkaasti jurakaudella.
Merissä vilisi kaloja ja muutamia matelijalajeja, kuten kalalistot (Itchyosaurus), joutsenliskot (Plesiosaurus) ja mosasaurit (Mosasaurus). Maan ja veden rajassa eli krokotiilin kaltaisia (Teleosauridae, Metriorhynchidae). Meressä eli planktonia (tunnusfossiili calpionelid), brakiopodeja ja ammoniitteja jopa 62:ssa erityyppisessä ekosysteemissä.
[muokkaa] Jurakauden jako
Jurakauden ajoituksessa on 5-10 miljoonan vuoden heittoja. Jurakausi jaetaan tavallisesti alajuraan (Lower Jurassic), keskijuraan (Middle Jurassic) ja yläjuraan (Upper Jurassic) eli varhaisjuraan (Early Jurassic), keskijuraan (Middle Jurassic) ja myöhäisjuraan (Late Jurassic). Näitä alakausia kutsutaan myös nimillä Lias (valkea jura), Dogger (ruskea jura) ja Malm (musta jura). Ylä- ja ala- kuvaavat kerrostumien järjestystä.
Eläimistövaiheet englanninkielisissä lähteissä ovat:
Malm | |
Tithonian | (135–141 miljoonaa vuotta sitten, Mvs) |
Kimmeridgean | (141–146 Mvs) |
Oxfordian | (146–154 Mvs) |
Dogger | |
Callovian | (154–160 Mvs) |
Bathonian | (160–164 Mvs) |
Bajocian | (164–170 Mvs) |
Aalenian | (170–175 Mvs) |
Lias | |
Toarcian | (175–184 Mvs) |
Pliensbachian | (184–191 Mvs) |
Sinemurian | (191–200 Mvs) |
Hettangian | (200–203 Mvs) |