Einar Vihma
Wikipedia
Einar August Vihma[1] (s. 1893, Kuopio – k. 5. elokuuta 1944, Ihantala), aiemmalta nimeltään Einar Wichmann, oli jääkäri, kenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari. Vihma on itsenäisen Suomen ainoa kenraali, joka on kaatunut sodassa rintamalla.[1] Vihma osallistui myös 1912 Tukholman kesäolympialaisten joukkuevoimisteluun varamiehenä saaden olympiahopeaa.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Toiminta jääkäriliikkeessä
Wichmann syntyi Kuopiossa ja oli pohjakoulutukseltaan ylioppilas. Hän liittyi Jääkäripataljoona 27:ään 7. lokakuuta 1915. Keväällä 1916 hänet komennettiin eräiden muiden jääkärien mukana Suomeen värväystehtäviin, hänestä tuli ns. etappijääkäri. Vihma oli mukana ns. Simon kahakassa pidättäjien hyökätessä Simon Maaninkajärven metsäsaunalle majoittuneiden, ilmiannettujen jääkärien kimppuun. Kahakan alkaessa hän oli vartiokierroksella havaitessaan hyökkääjät, joten hän ei jäänyt eräiden muiden tavoin saarroksiin kämppään vaan pääsi pakenemaan ja palaamaan aikanaan Saksaan.
Suomessa ollessaan hän toimi suojeluskuntalaisten kouluttajana Kuopiossa johtaen ns. kersanttikoulua tammikuussa 1918. Saksassa Vihma sai erikoiskoulutusta Polangenin komennuskunnassa ja saavutti hilfsgruppenführerin arvon. Jääkärien paluu Suomeen alkoi etukomennuskuntien (Vorkommando) lähettämisellä. Vihma kuului sukellusvene UC 57:llä Suomeen tulleeseen joukkoon.
[muokkaa] Sotakorkeakoulussa
Vihma opiskeli sotakorkeakoulun 1. kurssilla, mutta ei tehnyt diplomityötä koskaan valmiiksi. Loppuarvostelussa hän sijoittui kurssinsa viimeiseksi, kun paras oli kenraaliksi aikanaan myös edennyt Paavo Talvela.[1] Sen sijaan Vihma näytti kyntensä taistelukentällä.
[muokkaa] Talvi- ja jatkosota
Talvisodassa Vihmasta tuli ensin 1. prikaatin ja sitten everstin arvoisena 10. Divisioonan kolmas komentaja everstien Kauppila ja Aarne Blick jälkeen. Välirauhan aikana hän komensi Helsingin sotilaslääniä. Jatkosodassa hän komensi ensin 12. Divisioonaa ja 18. joulukuuta 1941 lähtien 6. Divisioonaa. 12. lokakuuta 1941 hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi.[1]
Vihma johti joukkojaan edestä itsekin aseistettuna, mikä teki hänestä miestensä keskuudessa legendan. Hänen kerrotaan jopa joutuneen kerran itse mottiin johtaessaan hyökkäystä.[1]
[muokkaa] 6. divisioona ja Kajaanin Alkon ryöstö
Vihman 6. divisioona ryösti vuonna 1942 Kajaanin läpi kulkiessaan viinakaupan. Rangaistuksena ankarana tunnettu kenraali määräsi jopa 10 vuotta kuritushuonetta, jota sotaylioikeus myöhemmin kuitenkin lievensi. Vihman kerrotaan vaatineen kerran jopa kuolemanrangaistusta. Vihman rangaistusmenettelyt olisivat johtaneet sodan päätyttyä oikeuteen, mutta toimista luovuttiin hänen kuoltua.[1]
[muokkaa] Kaatuminen
Vihma kaatui 5. elokuuta 1944 neuvostoliittolaisten kranaatinheitinkeskityksessä Ihantalan kirkonmäellä yhdessä esikuntapäällikkö Palkaman kanssa. Hän oli viimeinen rintamalla kaatunut Saksan-jääkäri. Kaatumishetkellä Ihantalan ratkaisevat taistelut oli jo käyty, joten varsinaista syytä eturintamalla olemiseen ei ollut. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Martti Turtola, joka kirjoitti Vihmasta kirjan toteaa rintamalla kaatumisen johtuneen Vihman kiivaasta ja varomattomasta, vaaroja suorastaan hakevasta luonteesta.[1]
Kenraalimajuri Einar August Vihman hautajaiset olivat myös erikoiset, sillä Kuopion kirkkoherra kieltäytyi aluksi siunaamasta kirkosta 30-luvulla eronnutta kenraalimajuria sankarihautaan (Vihma oli itse pappissukua). Asia kantautui lopulta marsalkka Mannerheimin tietoon, joka puuttui asiaan.[1]
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Lauerma, Matti (1966): Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY. ISBN puuttuu kirjasta.
- Anon. (1957): Suomen jääkärien elämäkerrasto : I täydennysosa. Jääkäriliitto r.y. ISBN puuttuu kirjasta.
- Turtola, Martti (2005): Jääkärikenraali Einar Vihma: Ihantalan taistelun ratkaisija. OTAVA. ISBN: 9511191551.
- Vainio, Väinö (1968): Simon kahakka : Jääkärien ja santarmien välinen yhteenotto Simon Maaninkajärvellä 1916. Hämeenlinna : Karisto. ISBN puuttuu kirjasta.
[muokkaa] Triviaa
- Einar Vihman muistolaatta on Kuopiossa Puijonkadun ja Tulliportinkadun kulmassa sijaitsevan vanhan kasarmirakennuksen seinässä.