Katajanokka
Wikipedia
|
|||
Helsingin alueellinen jako | |||
Kaupunginosa nro | 08 | ||
Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
Pinta-ala | 0,57 km² | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 4 167 (1.1.2005) | ||
- Väestötiheys | 7 244/km² | ||
Postinumerot | 00160 | ||
Osa-alueet | - | ||
Lähialueet | Kruununhaka, Kaartinkaupunki |
Katajanokka (ruots. Skatudden; puhekielessä myös Skatta) on kaupunginosa Helsingin etelärannalla. Sinne pääsee neljää siltaa pitkin Kauppatorin ja Aleksanterinkadun puolelta. Katajanokalla sijaitsevat mm. entinen vankila "Nokka", Uspenskin katedraali, Katajanokan Kasino, Stora Enson sekä Keskon pääkonttorit, Ulkoministeriö, sekä Viking Linen terminaali ja Kanavaterminaali. Katajanokalle pääsee raitiovaunuilla 4 ja 4T.
Katajanokalla on 4 167 asukasta (2005) ja 5 865 työpaikkaa (2003). Siellä ovat asuneet Aleksis Kivi, Mauno Koivisto, Björn Wahlnroos, Max Jakobson, Einojuhani Rautavaara, Tove Jansson, Matti Salminen, Erik Tawaststjerna, Seppo Heikinheimo, J. Karjalainen ja Jari Tervo. Katajanokka on Helsingin 8. kaupunginosa. Se kuuluu Vironniemen peruspiiriin ja Eteläiseen suurpiiriin. Katajanokan ja Kruununhaan raja kulkee Katajanokan kanavan luoteisrantaa pitkin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Katajanokalla on ollut enemmänkin satamatoimintaa lieveilmiöineen – 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin se oli huonomaineista aluetta, jossa harjoitettiin viinan salakauppaa ja "huonoja naisia". Katajanokan Pohjoisrannan ilmettä määrittivät pitkään huolintaliikkeiden suuret makasiinit, jotka on uusittu muuhun käyttöön, mm. ravintola Sipuli toimii nykyisin siellä.
Pohjoisrannalla oli aikoinaan jätelaituri, jossa käymälätuotteet lastattiin proomuihin, joilla ne vietiin maalle peltoja lannoittamaan. Jos matka jätelaiturille tuntui kovin pitkältä, saattoi jätekuski joskus kipata kuormansa mereen toivoen, ettei poliisin valvova silmä sitä huomaisi [1].
[muokkaa] Jäänmurtajat
Suomen jäänmurtajat ovat monitoimimurtajia lukuun ottamatta edelleen kesälevossa Katajanokan rannassa. Monitoimimurtajat tarvitsevat laituritilaa vain varusteiden asennukseen ja varastointiin. Tällaista palvelua niille tarjoaa Kotkan satama [2]. Valmetin Katajanokan telakan toiminnan siirryttyä vähitellen Vuosaareen telakan entinen varustelulaituri vuokrattiin jäänmurtajien käyttöön 24. maaliskuuta 1975. Viimeinen telakalta vesille laskettu alus oli tuotesäiliöalus MT Tebostar 26. huhtikuuta 1974. Aiemminkin yksittäisiä jäänmurtajia oli kesäisin Katajanokan rannoilla. Jäänmurtajat olivat kesäisin hajallaan Helsingin satamissa ennen kuin ne saivat oman jäänmurtajasataman. Esimerkiksi kesällä 1971 jatkettiin vanhaa väliaikaista järjestelyä, jossa kaksi murtajaa oli Jätkäsaaressa, kolme Hietalahdessa ja kolme Valmetin telakan lähellä Katajanokalla [3]. Murtajat kytkettiin kaupungin kaukolämpöverkkoon 10. joulukuuta 1979. Siihen saakka ne olivat tuottaneet itse tarvitsemansa lämmön ja lämpimän veden [4].
[muokkaa] Satama
Vuonna 1894 alkanut rautatieliikenne Katajanokalle ja Eteläsatamaan päättyi 30. huhtikuuta 1980. Tavarankuljetukseen käytetyn satamaradan liikenne väheni, kun Eteläsatama muuttui pääosin autolauttasatamaksi. Autolauttaliikenteen aloitti 9. heinäkuuta 1974 Tukholmaan lähtenyt M/S Viking 5 [5].
Vuonna 1959 pystytettiin viimeiset Katajanokan 14 uudesta 3-jalkaisesta nosturista. Sen jälkeen Katajanokallakin pystyttiin parhaassa tapauksessa käyttämään kahta nosturia laivan jokaista luukkua kohden [6]. Yksi uusista nostureista oli purkamassa S/S Nioben lastia, kun tavaravaunuletka törmäsi nosturin jalkaan paikassa, jossa nosturin ja rautatien kiskot kulkivat ristiin. Nosturi kaatui ja romuttui täysin, mutta onneksi nosturinkuljettaja selviytyi vammoitta [7]. Katajanokan neljä viimeistä satamanosturia purettiin tammikuussa 1986.
Katajanokan satama-alueen vartiointia tehostettiin 3. toukokuuta 1994 lähtien passintarkastuksen ja tullitoiminnan tehostamiseksi. Satama-alueella asioivilla tuli olla mukanaan valokuvallinen henkilökortti. Toukokuun alussa 1997 koko Eteläsataman porttivartiointi siirtyi vartiointiliikkeen hoidettavaksi.
[muokkaa] Kuvia Katajanokalta
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kirsti Toppari: Vanha kauppahalli. Helsinki 1979 s. 21
- ↑ Navigator 2004:5 s. 9
- ↑ Uusi Suomi 27.4.1971 s. 14
- ↑ Ilta-Sanomat 10.12.1979 s. 4
- ↑ Uusi Suomi 9.7.1974 s. 1
- ↑ Helsingin Sanomat 3.6.1959 s. 7 ja 25
- ↑ Uusi Suomi 15.10.1957 s. 1 ja 16