Demokratia

Wikipedia

Demokratia (kreik. δημοκρατία) on hallitusmuoto, jossa politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekomenetelmässä, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille. Usein kansanvaltaan liittyvät vapaat monipuoluevaalit ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Demokratiaksi kutsutaan myös yhdistysdemokratiaa ja yritysdemokratiaa, jossa kyseisen yhteisön enemmistö päättää yhteisön asioista. Demokratian kannattajasta voidaan käyttää nimitystä "demokraatti".

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Pääartikkeli: Antiikin demokratia

Varhaisimmat kansanvallan muodot esiintyivät muinaisen Intian eräissä tasavalloissa 500-luvulla eaa. Käsite "demokratia" tulee antiikin Kreikasta ja sen ottivat käyttöön ateenalaiset 400-luvulla eaa. Ateenalaisessa demokratiassa äänioikeus oli vain neljäsosalla tai kuudesosalla aikuisista miehistä. Äänioikeus perustui kuitenkin kansalaisuuteen, ei vaurauteen: kaikki "vapaat kansalaiset" olivat yhtäläisesti äänioikeutettuja, olivatpa he miten köyhiä tahansa. Ateenassa äänestettiin suoraan päätöksestä, ei edustajista, mitä on kutsuttu suoraksi demokratiaksi.

Demokratia-käsite juontuu kreikan sanoista demos (kansa) ja kratos (valta, kratein = hallita), siis demokratia tarkoittaa kansanvaltaa.

Kansanvallan nykyisiä muotoja syntyi 1700-1800-luvuilla kansanedustuslaitosten (parlamenttien) kautta, eikä sillä ole suoraa yhteyttä antiikin Kreikkaan. Varsinainen demokratisoitumiskehitys, joka on tehnyt demokratiasta yleisimmän hallitusmuodon, tapahtui 1900-luvulla. Nykyisin noudatetaan yleensä edustuksellista demokratiaa, jossa kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään varsinaisen päätöksenteon.

[muokkaa] Demokratia nykyään

Sir Karl Popper on 1900-luvun merkittävimpiä edustuksellisen demokratian puolustajia, ja on kuvannut kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset oman näkemyksensä aiheesta. Hänen mielestä demokraattisen valtion tulee ennen kaikkea olla avoin muutoksille, arvostelulle ja kehittymiselle. Hän kirjoittaa:

"Erittelen yhteiskunnan demokraattisen uudistamisen periaatteita, joita voimme kutsua myös 'yhteiskunnan vähittäisuudistusten' periaatteiksi erotukseksi 'yhteiskunnan utooppisesta uudistamisesta'."

Nykyiset demokratiat, kuten myös Suomi, ovat pääasiassa edustuksellisia demokratioita. Sveitsissä on ollut edustuksellisen demokratian lisäksi käytössä suoran demokratian eräs muoto jo sataviisikymmentä vuotta.

Edustuksellisessa demokratiassa edustajalla on yleensä vapaa harkintavalta tehdä päätöksiä riippumatta äänestäjän tahdosta eivätkä äänestäjät voi peruuttaa edustajan valtuutusta kesken vaalikauden. Yhdysvalloissa 18 osavaltiossa, Venezuelassa ja Kanadan Brittiläisessä Columbiassa on mahdollisuus äänestää virkamies virastaan järjestämällä uusi vaali. Näin on tapahtunut Pohjois-Dakotassa 1921 (kuvernööri Lynn J. Frazier), Kaliforniassa 2003 (kuvernööri Gray Davis) ja Venezuelassa 2004 (presidentti Hugo Chávez). Venezuelassa äänestys ei poistanut presidenttiä virasta.

[muokkaa] Demokratian tulevaisuus

Viime vuosikymmenien yleisenä suuntauksena on ollut äänestysprosenttien jatkuva lasku. Demokratian pelastamiskeinoiksi on useissa keskusteluissa tuotu suoran demokratian lisääminen muun muassa informaatiotekniikan suomin mahdollisuuksin. Myös erilaisia suoran demokratian sovellutuksia on kehitetty muun muassa siten että valittu edustaja tuo äänestettävät aiheet www-sivuilleen, jossa rekisteröityneet edustajan äänestäjät äänestävät asiasta ja edustaja äänestää enemmistön päätöksen mukaisesti. Monet jyrkät demokraatit, kuten anarkistit, kannattavat suoraa kansanvaltaa tai valtuutettuja, jossa valtuutetuilla on valta vain suorittaa heille annettu tehtävä, ja mahdollisuutta erottaa valtuutetut, jotka eivät noudata heille annettua tehtävää.

On myös ehdotettu, että edustajat valittaisiin äänivaltaisista kansalaisista arpomalla. Tällöin poliittisten puolueiden merkitys vähenisi ja kaikki todellisuudessa esiintyvät kansalaismielipiteen tulisivat eduskunnan työssä näkyviin. Tässä tapauksessa tiedostusvälineiden nykyisinkin suunnaton valta vain kasvaisi.

[muokkaa] Demokratian arvostelu

Demokratia on nykyään hyvin yleisesti hyväksytty hallitusmuoto, ja sen arvostelu on harvinaista. Harvoihin demokratiaa arvosteleviin kuuluu tunnetuista suomalaisista muun muassa Pentti Linkola. Hänen mukaansa kansa ei osaa toimia oikein ja kansanvallassa pääsee valtaan vain kansan mielistelijöitä, joten kansanvaltainen hallitusmuoto on vaarallinen.

[muokkaa] Katso myös