Hiiri koe-eläimenä

Wikipedia

Hiiri on yksi tunnetuimmista ja tärkeimmistä ihmisen käyttämistä koe-eläimistä. Sitä on käytetty apuna lääketieteessä ja biologiassa jo satakunta vuotta ja monet hiirikokeissa saadut tulokset ovat vaikuttaneet merkittävästi tieteen kehitykseen ja uusien lääkeaineiden valmistukseen.

[muokkaa] Historiaa

Hiiren historia koe-eläimenä alkoi vuonna 1909 Yhdysvalloissa. Tuolloin syntyi maailman ensimmäinen varta vasten koe-eläimiksi kasvatettu hiiripopulaatio. Hiiri oli monessa suhteessa oivallinen koekaniini lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin. Koska hiiri oli nisäkäs, sen elimistö muistutti suhteellisen paljon ihmisen elimistöä, minkä ansiosta eri kokeiden vaikutuksesta hiireen, oli varsin helppo päätellä vastaavien kokeiden vaikutus ihmiseen. Hiiren pieni koko ja nopea lisääntyminen tekivät siitä ihanteellisen laboratorioeläimen. Hiiri ei tarvinnut suurta tilaa elääkseen eikä vaatinut paljoa ruokaa.

Vuonna 1921 sai alkunsa maailman eniten käytetty koe-eläinkanta, kun yhdysvaltalainen Clarence Cook Little sai useita hiirisukupolvia kestäneen työnsä valmiiksi. Little oli risteyttänyt toisilleen sukua olevia laboratoriohiiriä ja loi näin koehiirikannan, joka tunnetaan nimellä C57BL. Ajan kuluessa tuosta hiirijoukosta kasvoi maailman eniten käytetty koe-eläinkanta ja yhä nykyisinkin C57Bl-hiiret ovat maailman yleisimpiä koe-eläimiä. Myöhemmin samaisesta kannasta on kehitetty myös lukuisia muita hiiripopulaatioita eri tarkoituksiin.


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.