Banaanikärpänen
Wikipedia
Banaanikärpänen | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) on pieni mahlakärpänen, joka on yleinen vieras kodeissa. Se on myös yksi yleisimmin biologiassa käytetyistä malliorganismeista, jota käytetään mm. geneettisissä ja fysiologisissa tutkimuksissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Banaanikärpänen on kellanruskea, raidallinen ja punasilmäinen pieni kärpänen. Banaanikärpänen on sukupuolidimorfinen laji, eli sen koiraan ja naaraan ulkonäöt poikkeavat toisistaan. Naaraat ovat noin 2,5 millimetriä pitkiä, koiraat ovat hieman tätä pienempiä. Sukupuolten välisiä muita eroja ovat esimerkiksi koiraan peräaukon ja sukupuolielimien ympärillä olevat piikkimäiset karvat ja koiraan ensimmäisessä raajaparissa sijaitsevat sukaskimput (engl. sex combs), jotka puuttuvat naaraalta. Koiraan takaruumis on kapeampi, sen kärki tummempi eivätkä takaruumiin alapuoliset sukupuolielimet ole niin selvästi näkyvillä koirailla kuin ne ovat naarailla.
Banaanikärpäsestä on eristetty laboratoriossa tuhansia erilaisia mutanttikantoja, joiden ulkonäkö saattaa poiketa huomattavasti villityypistä. Esimerkiksi white (w) -mutantin silmät ovat valkoiset ja forked (f) -mutantin selkäpuolen karvat ovat koukkupäisiä. Mutaatioiden seuraukset voivat olla myös huomattavasti dramaattisempia. Esimerkiksi wingless (wg) -mutantit ovat kokonaan siivettömiä. Lista tunnetuista ja laboratorioissa ylläpidetyistä Drosophilan mutanttikannoista on esimerkiksi FlyBase:ssa.
[muokkaa] Elinympäristö ja ravinto
Banaanikärpästä tavataan Suomessa myös luonnossa. Laji ei kuitenkaan selviä talven yli, koska se ei ole sopeutunut Suomen talveen. Kanta on runsaimmillaan loppukesästä, jolloin kärpäsiä etsiytyy ihmiskoteihin. Banaanikärpänen, kuten muutkin mahlakärpäset viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa. Ne ovat aktiivisimmin liikkeellä pääasiassa illalla.
Mahlakärpäslajit imevät käymistilassa olevia nesteitä, esimerkiksi sokeripitoisia hedelmiä ja puiden mahlaa. Toukat elävät mahlassa, sienissä, maahan pudonneissa marjoissa ja pilaantuneissa hedelmissä syöden niiden nesteitä sekä erityisesti niissä kasvavia hiivoja.
[muokkaa] Elinkierto
Banaanikärpäsen elinkierron pituus vaihtelee lämpötilan mukaan kuten kaikilla vaihtolämpöisillä eliöillä. Elinkierto on lyhimmillään 28 °C:ssa, jolloin kärpäsen kehitys munasta aikuiseksi vie seitsemän päivää. Tätä korkeammissa lämpötiloissa kehitys hidastuu (esim. 30 °C:ssa 11 päivää), korkeamman lämpötilan aiheuttaman fysiologisen stressin vuoksi. Ihanteellisissa olosuhteissa, 25 °C :ssa, kehitys vie 8,5 päivää. Tätä alemmissa lämpötiloissa kehitys hidastuu: 18 °C:ssa kuluu 19 päivää ja 12 °C:ssa kuluu yli 50 päivää. Jos kärpäsiä on samassa paikassa paljon, hidastaa se kärpästen kehitystä. Ne myös jäävät kooltaan pienemmiksi.
Naaraat laskevat n. 400 munaa, noin viisi kappaletta kerrallaan sopivalle alustalle. Kooltaan 0,5 mm mittaiset munat kuoriutuvat 12-15 tunnin kuluttua (25 °C:ssa). Toukat kasvavat noin neljä päivää, luoden nahkansa kaksi kertaa n. 24 ja 48 tunnin kuluttua kuoriutumisesta. Tämän jälkeinen kotelovaihe ja metamorfoosi kestää neljä päivää, jonka kulutua aikuiset kuoriutuvat. Naaraat ovat parittelukypsiä n. 8-12 tunnin kuluttua kuoriutumisesta. Aikuinen banaanikärpänen elää noin 30 päivää.
[muokkaa] Banaanikärpänen genetiikan malliorganismina
Banaanikärpänen on yksi tutkituimmista organismeista ja biologian malliorganismeista. Erityisesti geneettistä ja kehitysbiologista tutkimusta sillä on tehty runsaasti. Myös koko banaanikärpäsen genomi on sekvensoitu. Banaanikärpäsen suosioon vaikuttavat tämän lisäksi useat seikat, kuten:
- Pieni koko ja laboratoriossa kasvattamisen helppous
- Lyhyt sukupolven kierto ja suuri sikiävyys
- Pieni kromosomisto
- Sylkirauhasten jättiläiskromosomit mahdollistavat geenien aktiivisuuden tutkimisen
- Koirailla ei ole geneettistä rekombinaatiota, joka helpottaa geneettisiä tutkimuksia
- Käytettävissä on useita geenimuuntelutekniikoita
- Useita tunnettuja mutanttikantoja
[muokkaa] Banaanikärpäsen genomi
Banaanikärpäsen kromosomisto on pieni, Sen diploidi kromosomiluku, 2n = 8. Kromosomipareista 3 on autosomeja 1 sukupuolikromosomipari (X ja Y). Historiallisista syistä banaanikärpäsen X-kromosomia merkitään usein numerolla 1 ja autosomit ovat kromosomit 2 - 4. Neljäs kromosomi on niin pieni, että se jätetään usein huomiotta, lähes ainut kromosomissa sijaitseva kärpäsen kehityksen kannalta tärkeä geeni on eyeless (ey). Kärpäsen sukupuoli määräytyy X-kromosomien autosomien geeniannosten suhteen perusteella, eikä Y-kromosomilla ole siihen vaikutusta kuten esimerkiksi ihmisellä.
Drosophilan genomi on noin 132 miljoonan emäsparin suuruinen ja siinä arvioidaan olevan 13 767 geeniä. Koko genomi on sekvensoitu vuonna 1998 ja varustettu selityksin (engl. annotated). Geneettisesti banaanikärpänen on noin 44%:sti ihmisen kaltainen. Noin 61%:a ihmisen tunnetuista sairauden taustalla olevista geeneistä on homologinen jonkun banaanikärpäsen geenin kanssa. Myös 50%:lla sen proteiineista on vastine nisäkkäissä. Siten banaanikärpästä voidaan käyttää myös ihmisen ja muiden nisäkkäiden geenitoiminnan tutkimiseen.
[muokkaa] Pyydystäminen
Kärpäsansan voi rakentaa esimerkiksi suppilosta, johon pannaan pohjalle syötiksi tilkka jotakin käynyttä, esimerkiksi olutta, väkiviinaetikkaa tai punaviiniä. Hiukan etikoitunutkin viini kelpaa kärpäselle. Kärpäset eivät pääse suppilosta pois ja hukkuvat. Hyvä keino on saada kärpänen pyydystetyksi sekoittamalla väkiviinaetikkaa, vettä ja fairya.
Toinen tapa pyydystää banaanikärpäsiä on käyttää kaljamaltaasta tehtyä syöttiä. Syötti valmistetaan keittämällä kaljamaltaista paksu puuro, johon lisätään leivinhiivaa sen jäähdyttyä. Hiiva alkaa kasvaa puurossa, ja sen haju houkuttelee lähes koko Drosophila-suvun kärpäsiä syötille. Syöttiä annostellaan esim. 1/2 litran vetoisiin pakastepurkkeihin ja viedään luontoon. Pyydystys tapahtuu peittämällä purkki nopeasti tiheällä verkolla.
[muokkaa] Trivia
- Banaanikärpäsiä käytetään myös lemmikkisammakoiden ruokana.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- FlyBase - Kattava tietopankki banaanikärpäsen ja sen sukulaislajien genetiikasta ja molekyylibiologiasta
- The Interactive Fly - Banaanikärpäsen kehitysgenetiikkaa, kuvia