Avaruustoiminta
Wikipedia
Avaruustoiminta on yleisnimitys ihmisen toiminnalle avaruudessa. Se on uusi termi, jolla pyritään mm. kuvaamaan sitä, että tieteellisen avaruustutkimuksen lisäksi avaruuteen liittyy muun muassa sotilaallista ja kaupallista käyttöä (esim. satelliittitietoliikenne). 1950- ja 1960-luvuilla puhuttiin samaa toimintaa tarkoittaen avaruuden valloituksesta. Tuo termi liittyi kylmään sotaan ja sen käyttö hiipui 1970-luvun alusta alkaen. Myöskään puhe liiketoiminnasta ei oikein sovellu toimintaan, joka on kaikkialla maailmassa valtaosin verovaroin rahoitettua. Toisaalta alan yrityksille avaruusjärjestöt muodostavat niiden liiketoiminnan erään, monasti suurimman, asiakassegmentin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Avaruustoiminnan koko 2000-luvulla
2000-luvun alussa arvioitiin, että koko maailman avaruustoiminnan suuruus olisi rahassa mitattuna vuosittain noin 100 miljardia euroa.
Avaruudessa on noin 800 toimivaa satelliittia, joista puolet on Yhdysvaltain ja yhdysvaltalaisten yritysten omistamia.
Tästä luvusta noin puolet on eri avaruusjärjestöjen ja eri asevoimien avaruustoimintaa. Vuonna 2005 verovarojen panostus avaruustoimintaan oli
- Yhdysvaltain NASA panostaa lähes 20 miljardia dollaria avaruustoimintaan.
- Yhdysvaltain puolustusministeriö käyttää noin 20 miljardia dollaria, josta valtaosa kanavoituu Yhdysvaltain ilmavoimien Space Commandin kautta. Se onko Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden, etenkin CIAn ja NROn, kaikki avaruusrahoitus tässä mukana, on edelleen epäselvä asia.
- Euroopan avaruusjärjestön budjetti on yli 3 miljardia euroa.
- Euroopan Komissio rahoittaa avaruustoimintaa ainakin 150 miljoonalla eurolla vuosittain. Sen rahoitus kohdistuu sovellutuksien tutkimus- ja kehitystoimintaan eikä niinkään nk. lentosegmenttiin.
- Japanin avaruusjärjestön (JAXA) budjetti on pienempi kuin miljardi euroa vuodessa.
- Venäjän avaruusjärjestön satsaus on noin 1 miljardi euroa vuodessa, mutta sillä saa aikaan enemmän kuin EU:ssa tai Yhdysvalloissa saisi vastaavalla summalla.
- Kiinan ja Intian avaruusbudjetit ovat nekin euroiksi muutettuina pienempiä kuin niiden toiminnan todellinen määrä osoittaa.
- Yllä mainittujen summa on 40-45 miljardia euroa.
Loppu tulee satelliittien tuottaman hyödyn lisäarvosta maan päällä, josta valtaosa on satelliittitelevisioyhtiöiden liikevaihtoa. Toisinaan puhutaan myös avaruusegmentin liikevaihdosta ja maasegmentin liikevaihdosta.
Usein tuotokseksi lasketaan nk. välillisiä hyötyjä eli esim. tarkkojen satelliittimittausten ansiosta tarkempien sääennusteiden avulla laskennallisesti arvioituja hyötyjä (tai vähempiä menetyksiä).
[muokkaa] Vuoden 2005 avaruustoiminta
Rakettien laukaisut
- Arianespace: 5 Ariane 5-laukaisua
- Boeing: 3 Delta 2-laukaisua
- Kiinan kansantasavalta: 3 Pitkä Marssi-laukaisua
- Eurockot-yhtiö (saksalais-venäläinen yhtiö): 1 Rockot-laukaisu
- JAXA: 1 H2- ja 1 M-5-laukaisu
- ISRO: 1 GSLV ja 1 PSLV laukaisu
- International Launch Services (Lockheed Martin ja venäläinen Krunitsev): 1 Atlas 3, 2 Atlas 5 ja 4 Proton-laukaisua
- Lockheed-Martin: 2 Titan 4-laukaisua
- NASA: 1 Avaruussukkula-lento
- Orbital Sciences-yhtiö (USA): 2 Minotaur- ja 1 Pegasus-laukaisua
- Venäjän avaruusjärjestö: 7 Sojuz-laukaisua, 3 Proton-laukaisua ja 7 muun kantoraketin laukaisua
- Sea Launch (Boeing ja ukrainalainen yhtiö): 4 Zenit-laukaisua
- Starsem (ranskalais-venäläinen yhtiö): 3 Sojuz-laukaisua
- yhteensä 53 laukaisua
2005 tilattiin yhteensä 20 tietoliikennesatelliittia seitsemältä niitä valmistavalta yhtiötä.
Lähde: Peter de Selding, "Commercial satellite sales rebound in 2005", Space News, 9.1.2006.
[muokkaa] Toiminta ja toimijat
Avaruustoimintaan kuuluu kaupallinen toiminta sekä sotilaallinen ja tieteellinen tominta ja muu verovaroin rahoitettu osuus.
[muokkaa] Kaupallinen avaruustoiminta
Kaupallista avaruustoimintaa on yrityksissä tapahtuva toiminta:
- satelliittien suunnittelu ja valmistus on selkeimmin mitattava osa liiketoimintaa, koska valtaosa niistä tehdään yrityksissä. Tämä tekee satelliittien valmistuksesta kaupallista toimintaa. Kuitenkin vuosina 1957 alkaen laukaistuista noin 7000 satelliitista suurin osa on tehty sotillaallisiin tarkoituksiin tai tieteelliseen tutkimukseen. Vain noin 20% laukaistuista satelliiteista on ollut kaupallisia teitoliikennesatelliitteja. Muu osa perustuu valtioiden verovaroin joko yksin tai eri kansainvälisten organisaatioiden kautta luomaan ja ylläpidettyyn markkinaan. Tieteellinen ja sotilaallinen kilpa oli vuodet 1957 - 1991 osa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisestä mittelöstä, jossa Ranska, Saksa, Italia, Englanti, Intia ja Kiina pyrkivät osoittamaan oman kykenevyytensä. Sittemmin kyseisen kapasiteetin ylläpito on jatkunut perusteena edelleen kansallisen tai alueellisen (esim. EU) (kilpailu)kyvyn osoitus.
- Satelliittitietoliikenne ja tietoliikennesatelliitit ovat likimain ainoa avaruustoiminnan osa-alue, jolla on kaupallisia ja maksavia asiakkaita. Tietoliikennesatelliittienkin lopullinen käyttäjä oli Yhdysvaltoja lukuun ottamatta 1980-luvulle asti valtiollinen televisioyhtiö tai puhelinlaitos, jotka toteuttivat ostonsa alueellisten monopolien (INTELSAT, EUTELSAT jne.) kautta. 1990-luvun jälkipuolella uskottiin tämän toiminnan tulevan täysin kaupalliseksi ja laajenevan voimakkaasti liittyen tietoliikennealan hypeen Yhdysvalloissa ja EU-alueella. Pääosa tietoliikenteestä on TV-kuvan ja puheluiden (ml. Internet) välitystä.
- Satelliittiteleviolinkkejä tarjoavat yritykset ovat 1990-luvulla konsolidoituneet s.e. suurimmat ovat SES Astra EU:ssa ja Viacom Yhdysvalloissa. TV-lähetysten digitalisointi voi muuttaa niiden markkinaosuutta. Yleinen oletus on, että maanpäällisten lähetysten, mm. kaapelitelevision, osuus kasvaa ja satelliittivastaanotto ei kasva. Englannissa satelliittitelevison nk. penetraation on Euroopan korkeimpia - Englannissa satelliittitelevisiota tulee mm. Rubert Murdochin media-imperiumin voimavarat. Myös toiminnan alku Englannissa oli Euroopan ensimmäisiä 1970-luvun lopussa.
- Satellittipuhelimet olivat suuri lupaus 1990-luvun jälkipuolella, mutta suurimmatkin hankkeet ovat olleet epäonnistumisia. Iridium (yritys) ja Globalstar jatkavat edelleen toimintaansa. Subvention nykykeinoihin kuuluu mm. seuraava: Italian laivaston merisotilaat saavat soittaa (itselleen) ilmaiseksi Globalstar-järjetselmän kautta.
- Navigaatiosatelliittien (mm. GPS, GLONASS, Galileo) päätelaitteiden ja karttasovellutusten markkinat lasketaan yleensä mukaan arvioitaessa liiketoiminnan laajuutta.
- kaukokartoitussatelliitit - vaikka nämä satelliitit miltei täysin verovaroin kustannettuja, niiden dataa jalostavat jossakin määrin myös yksityiset yritykset.
- Satelliittitietoliikenne ja tietoliikennesatelliitit ovat likimain ainoa avaruustoiminnan osa-alue, jolla on kaupallisia ja maksavia asiakkaita. Tietoliikennesatelliittienkin lopullinen käyttäjä oli Yhdysvaltoja lukuun ottamatta 1980-luvulle asti valtiollinen televisioyhtiö tai puhelinlaitos, jotka toteuttivat ostonsa alueellisten monopolien (INTELSAT, EUTELSAT jne.) kautta. 1990-luvun jälkipuolella uskottiin tämän toiminnan tulevan täysin kaupalliseksi ja laajenevan voimakkaasti liittyen tietoliikennealan hypeen Yhdysvalloissa ja EU-alueella. Pääosa tietoliikenteestä on TV-kuvan ja puheluiden (ml. Internet) välitystä.
- Kantorakettien, esim. Ariane 5, Delta II, Pitkä Marssi, Proton ja Sojuz, suunnittelu ja valmistus ja niiden käyttö. Niiden käyttöön liittyvät verovaroin ylläpidetyt avaruuskeskukset. Kantoraketin myyntihinta on muutamasta miljoonasta eurosta muutamaan sataan miljoonaan euroon. Tämän alan myynti on suoraan verrannollinen laukaistujen satelliittien määrään. Kylmän sodan loppu notkautti myyntiä 1990-luvun alusta alkaen. Vapaassa kilpailussa olevien tietoliikennesatelliittien laukaisujen tilausmäärä putosi vuoden 2000 tienoolla - avaruuteen oli 1990-luvun lopussa laukaistu niin monta tietoliikennesatelliittia, että tiedonvälityksen ylikapasiteetti vähensi tulevien laukaisujen määrää. Näin on käynyt 1960-luvun lopusta alkean noin 10 vuoden välein.
- satelliittien maa-asemien valmistus. Toimintaan voidaan lukea myös yksityishenkilöiden, taloyhtiöiden jne. hankkimat satelliittivastaanottimet ja niiden antennit. Näitä valmistetaan paikallisesti likimain jokaisessa maassa.
[muokkaa] Institutionaalinen siviiliavaruustoiminta
Institutionaalinen siviiliavaruustoiminta, joka on tyypillisesti kansallisen tai kansainvälisen avaruujärjestön toteuttamaa
- uusien kantorakettien kehittäminen
- Miehitetyt avaruuslennot ovat NASAn, Venäjän avaruusjärjestön ja ESAn suurimpia toiminta-alueita: ks. mm. Avaruussukkula ja ISS-avaruusasema ja niiden edeltäjät.
- avaruustutkimus: maan lähiavaruuden tutkimus, auringontutkimus, planeettatutkimus, satelliittiastronomia, kosmologia, eksoplaneettojen kartoitus, astrobiologia. Tämä tutkimus voidaan luokitella myös mittausten aallonpituuden perusteella.
- tieteellinen maan kaukokartoitus
- kansallisten ja ylikansallisten avaruusorganisaatioiden toiminta
Laukaisukeskukset
- Baikonurin kosmodromi entisessä Neuvostoliitossa, nykyisessä Kazakhstanissa
- Guyanan avaruuskeskus Etelä-Amerikassa (Ranskan hallussa oleva alue), tunnetaan myös nimellä Kourou
- Kennedyn avaruuskeskus Yhdysvalloissa
- Plesetskin kosmodromi Venäjällä
[muokkaa] Sotilaallinen avaruustoiminta
Sotilaallinen avaruustoiminta kattaa vakoilusatelliitit, ohjushyökkäysten ennakkovaroitussatelliitit (esim. DSP-satellitit) ja esim. Strategic Defense Initiative-aloitteen. Sen lisäksi sotilaalliseen avaruustoimintaan kuuluu suuri määrä tietoliikennesatelliitteja (esim. USAFin UHF-alueen satelliitit) ja sääsatelliitteja (esim. USAFin DMSP-ohjelma).
Arvioidaan, että 2/3 avaruudessa toimivista satelliiteista on sotilaallisia. 1957-1992 Neuvostoliitto laukaisi noin 2000 sotilaallista avaruusalusta ja Yhdysvallat on laukaissut noin 1000 sotilaallista avaruusalusta. Euroopassa lähinnä Ranska, Englanti ja NATO ovat laukaissseet sotilaallisia satelliitteja. Muita sotilassatelliittimaita ovat ainakin Kiina ja Israel.
Vuoden 2006 jälkipuolella Yhdysvaltain asevoimat syyttivät sisäisessä julkaisussaan Kiinaa siitä, että sokaisee laserilla Yhdysvaltain tiedustelusatelliitteja. (http://www.military.com/features/0,15240,116694,00.html) Sama syytös on esitetty 1980-luvulla, jolloin Neuvostoliittoa syytettiin DPS-satelliittien häirinnästä laser-säteellä (todennäköinen syy oli se, että DPS:n ilmaisimiin tuli liikaa IR-säteilyä Siperian suuresta metsäpalosta?)
[muokkaa] Katso myös
- avaruuslainsäädäntö, joka on sukua ilmailun lainsäädännölle
- alan koulutus (esim. avaruusalan insinöörien koulutus, astronauttien koulutus) ja media (esim. NASA:n ja ESAn TV-lähetykset, avaruusalan lehdet). Avaruustekniikan opetus Suomessa.
- alaan liittyvät harrastukset kuten pienoismallirakettiharrastus
- Suomen avaruustoiminnan historia
- avaruus.info -sivusto
Alaan liittyy suuri määrä lyhenteitä, joka on peruja Yhdysvaltain asevoimien ja lentokoneteollisuuden suuresta lyhenteiden käytöstä.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Seppinen, Ilkka (2004): Suomalaisen avaruustutkimuksen historia: Euroopan avaruusjärjestön jäsenyyteen asti. Helsinki: Yliopistopaino. ISBN 951-570-573-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mark Waden kirjoittama Encyclopedia Astronautica
- Jonathan's Space Report - luettelot laukaistuista satelliiteista