9,5 mm:n filmi

Wikipedia

Kolme ruutua 9,5 mm:n filmiä. Huomaa filmin keskellä sijaitsevat siirtoreiät.
Suurenna
Kolme ruutua 9,5 mm:n filmiä. Huomaa filmin keskellä sijaitsevat siirtoreiät.

9,5 mm on elokuvaukseen ja projisointiin tarkoitettu filmiformaatti, ja ensimmäinen kaitafilmiformaatti. Formaatin kehitti Pathé Frères vuonna 1922 projisointikäyttöön Pathé Baby -elokuvaprojektorille. Siitä tuli kuitenkin niin suosittu Euroopassa, että Pathé kehitti seuraavana vuonna Pathé Baby -kameran, joka käytti 9,5-millistä filmiä. Myös kameraa ostettiin paljon kotikäyttöön, ja 9,5 mm säilytti suosionsa 1960-luvulle asti, jolloin Super 8 valtasi Euroopan markkinat. Nykyään vain hyvin vähäinen määrä formaatille omistautuneita harrastelijoita kuvaa 9,5-millin filmiä.

9,5-millisen filmin kuva-ala on kutakuinkin yhtä suuri kuin sen kilpailijan 16-millisen filmin. 9,5 mm eroaa kuitenkin muista formaateista merkittävästi, koska sen siirtoreiät sijaitsevat filmin keskellä ruutujen välissä, eikä filmin laidoissa; tällöin filmiä käytetään tehokkaammin, koska hyvin vähäinen osa filmistä jää valottamatta. Esityiskopioihin liitettiin yhden millimetrin leveä magneettiääniraita. Mykille 9,5-millimetrisille esityiskopioille erikoinen piirre oli elokuvien välitekstien esittäminen: väliteksti oli filmillä vain yhdellä kuvaruudulla, jota edeltänyt ylimääräinen perforaatio viesti projektorille näyttää välitekstin ruutua kymmenen sekuntia, jonka jälkeen elokuvan esittäminen jatkui normaalisti. Tällöin säästettin jopa 159 ruutua filmiä.

Muilla kielillä