Aktinium

Wikipedia

RadiumAktiniumTorium
La

Ac

  
 
 

Yleistä
Nimi Aktinium
Tunnus Ac
Järjestysluku 89
Luokka aktinoidi
Lohko f-lohko
Ryhmä 3
Jakso 7
Tiheys 10,07×103 kg/m3
Kovuus - (Mohsin asteikko)
Väri -
Löytövuosi, löytäjä 1899, André-Louis Debierne
Atomiominaisuudet
Atomipaino 227,0278 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) 195 pm
Kovalenttisäde - pm
Van der Waalsin säde - pm
Orbitaalirakenne [Rn] 6d17s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 18, 9, 2
Hapetusluvut +3
Kiderakenne -
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste 1323 K (1050 °C)
Kiehumispiste 3471 K (3198 °C)
Moolitilavuus -×10−6 m3/mol
Höyrystymislämpö 400 kJ/mol
Sulamislämpö 14 kJ/mol
Höyrynpaine - Pa - K:ssa
Äänen nopeus - m/s - K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus 1,1 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,120 kJ/kg K
Sähkönjohtavuus - S/m
Lämmönjohtavuus 12 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa


Aktinium on radioaktiivinen alkuaine, jonka symboli on Ac ja järjestysluku on 89. Radioaktiivisuutensa takia aktinium hohtaa pimeässä aavemaista sinistä valoa. Siitä löytyy vain jälkiä uraanimalmioista Ac-227 isotooppina, joka on α- ja β-säteilijä ja jonka puoliintumisaika on 21.773 v. Tonnissa uraanimalmia on noin 1/10 grammaa aktiniumia. Tiheys on 10,07 g/cm3. Sulamispiste on 1051 °C ja kiehumispiste 3198 °C.

Aktinium on 150 kertaa radioaktiivisempi kuin radium, mikä tekee siitä arvokkaan neutronilähteen, muutoin sillä ei ole merkittäviä teollisia sovellutuksia. Aktinium-225 isotooppia käytetään lääketieteessä tuottamaan Bi-213:a tai sitä voidaan käyttää yksin radioimmunoterapiassa.

Aktiniumin löysi 1899 ranskalainen André-Louis Debierne.

[muokkaa] Varoituksia

Aktinium-227 on äärimmäisen radioaktiivinen. Potentiaalisilta terveysvaikutuksiltaan aktinium-227:n säteily on suunnilleen yhtä vaarallinen kuin plutoniumin. Pienenkin määrän nieleminen muodostaisi vakavan terveysriskin.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Helsingin Sanomien juttu aktiniumista