Hohenzollern
Wikipedia
Hohenzollern on Schwabenista kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa. Suku jakautui 1200-luvulla frankkilaiseen ja švaabilaiseen haaraan.
Frankkilaisen haaran päämiehet olivat Brandenburgin rajakreivejä. Fredrik VI nousi 1415 Brandenburgin vaaliruhtinaaksi nimellä Fredrik I, jonka jälkeen Hohenzollernin suku kohosi Saksan mahtavimpien ruhtinaitten joukkoon. "Suuri vaaliruhtinas" Fredrik Vilhelm laajensi Brandenburg-Preussin Westfalenin rauhassa 1648 yhdeksi Euroopan mahtivaltioista, ja hänen poikansa Fredrik I otti 1701 Preussin kuninkaan arvonimen. Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin 1871 yhdistyneen Saksan keisariksi. Sukuhaaran viimeinen hallitsija oli Vilhelm I:n pojanpoika Vilhelm II joka luopui Saksan keisariudesta ja Preussin kuninkuudesta ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1918.
Romanian kuningassuku oli švaabilaisen haaran erästä sivuhaaraa.
Hohenzollernit Preussissa ja Saksassa
Brandenburgin vaaliruhtinaat
- Fredrik I (1415–1440)
- Fredrik II (1440–1471)
- Albrekt Akilles (1471–1486)
- Juhana Cicero (1486–1499)
- Joakim I (1499–1535)
- Joakim II (1535–1571)
- Juhana Yrjö (1571–1598)
- Joakim Fredrik (1598–1608)
- Juhana Sigismund (1608–1619)
- Yrjö Vilhelm (1619–1640)
- Fredrik Vilhelm, "Suuri vaaliruhtinas" (1640–1688)
- Fredrik III (1688–1701), myöhemmin Preussin kuningas Fredrik I
Preussin kuninkaat
- Fredrik I (1701-1713)
- Fredrik Vilhelm I, "Soturikuningas" (1713-1740)
- Fredrik II Suuri (1740-1786)
- Fredrik Vilhelm II (1786-1797)
- Fredrik Vilhelm III (1797-1840)
- Fredrik Vilhelm IV (1840-1861)
- Vilhelm I (1861-1871), myöhemmin Saksan keisari
Saksan keisarit ja Preussin kuninkaat
- Vilhelm I (1871-1888)
- Fredrik III (1888)
- Vilhelm II (1888-1918)
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.