Karkku

Wikipedia

Karkun vaakuna
Suurenna
Karkun vaakuna
Karkun kirkko (1913) sisältä
Suurenna
Karkun kirkko (1913) sisältä

Karkku, aikaisemmin Sastamala, entinen kunta ja nykyisin osa Vammalan kaupunkia. Asukkaita 597 (1995). Karkun kunta liitettiin Vammalaan 1973.

Karkussa on useita kirkkoja: Karkun harmaakivikirkko (1913), Salokunnan kirkko (1960) ja vanhin Sastamalan harmaakivikirkko (1500-luvun alusta).

Alueella toimii kolme oppilaitosta: Karkun evankelinen opisto, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos ([1]) ja Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskus. Perusopetusta alueella tarjoavat Aluskylässä Palvialan lähellä Karkun koulu, jossa opetetaan alueen peruskoulutusluokkia 1-6, ja Salokunnassa koulu, jossa perusopetusta järjestetään luokille 1-4 . Lisäksi Karkun evankelinen opisto järjestää peruskoulutusta (peruskoulun oppimäärä, kymppiluokka). Riippilänjärven länsirannalla tarjoaa golfpalveluja Lakeside Golf.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Karkun Palvialassa on ilmeisesti ollut asutusta rautakaudella, ehkä jo kivikaudella. Alueelta löydetty Karkun riipus on ajoitettu välille 800-1050.

Sastamala oli 1200-luvulla suuri kirkkopitäjä, jonka seurakuntakirkkoon (luultavasti) nykyisen Sastamalan kirkon paikalle vaelsi seurakuntaa Pohjanmaalta asti. Kirkkopitäjän keskuskirkot lienevät olleet erilaisia puisia kirkkoja ennen Sastamalassa vielä tänäkin päivänä seisovan kivikirkon rakentamista 1500-luvulla. Kirkkopitäjä ulottui "Näsijärvestä Pohjanlahteen ja nykyisen Vammalan seuduilta Pohjanmaan lakeuksien rajoille asti". Siihen siis kuului koko pohjoinen Satakunta. Tästä kirkkopitäjästä sitten muodostuivat alueen "emäseurakunnat". Niin myös Karkun pitäjä. Merkittävimpiä hetkiä Suur-Sastamalan hajoamisessa lienee ollut Ala-Sastamalan irtaantuminen 1400-luvulla. Ala-Sastamalan alueesta kehittyivät myöhemmin Tyrvää, Vammala, Kiikoinen ja Kiikka. Pietari Brahen aikoina 1600-luvun alkupuolella, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli Mouhijärvi, joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut kappeliseurakuntana. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin Mouhijärvi, Suodenniemi ja Lavia. Suoniemi irrotettiin Karkusta kappeliseurakunnaksi vuonna 1670.

Vuonna 1973 Karkun kunta liitettiin Vammalaan yhdessä Tyrvään kanssa. Sen jälkeen ovat palvelut kunnassa harventuneet. Toiseksi viimeinen Palvialan päivittäistavaraliikkeistä lopetti toimintansa vuonna 2002. Karkun seudun tunnetuimpia paikkoja on laskettelukeskus Ellivuori ja sen läheisyydessä sijaitseva Pirunvuori, jossa Emil Danielssonilla oli ateljé. Karkun maastot ovat innoittaneet myös useita muita taiteilijoita, kuten Markku Piriä, jolla oli residenssi Karkussa usean vuoden ajan.

[muokkaa] Kylät

Aluskylä, Heinoo, Innala, Jassala, Juurakko, Karimäki, Karkunkylä, Ketunkylä, Kiurala, Koivu, Kojola, Koski, Kutala, Kärppälä, Lammentaka, Lielahti, Mäenkylä, Nohkua, Oravula, Palviala, Pitkänkaro, Rainio, Raipio, Rikainen, Toijala, Vihtiälä.

[muokkaa] Palviala

Karkun rautatieasema Palvialassa kuvattuna idästä. Kuvaajan selän takana on Palvialan veneranta Rautaveden rannassa. Vasemmalla näkyvä punainen rakennus aseman takana on Wanha Harsu.
Suurenna
Karkun rautatieasema Palvialassa kuvattuna idästä. Kuvaajan selän takana on Palvialan veneranta Rautaveden rannassa. Vasemmalla näkyvä punainen rakennus aseman takana on Wanha Harsu.

Palviala, jossa sijaitsee entisen Karkun kunnan keskusta, on Karkun merkittävin kylä. Palvialassa toimii yhä yksi pankki ja yksi kyläkauppa, lisäksi joitakin muita palveluja. Karkun rautatieasema Palvialassa on yhä toiminnassa, useimmat Tampereen ja Porin väliä kulkevat henkilöjunat pysähtyvät asemalla. Itse asemarakennus on kuitenkin muussa käytössä. Paikallinen kyläyhdistys Aluskylän kotijoukot pitää siinä kahvilaa kesällä ja joulun sesonkina. Palvialan nähtävyyksistä mainitsemisen arvoinen on myös Wanha Harsu - rustiikkinen kestikievari keskellä kylää. Palviala sijaitsee Rautaveden rannalla alle 20 kilometriä Vammalan kaupungin keskustasta pohjoiseen. Palvialassa oli asutusta jo rautakaudella.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteitä