Johan Jacob Ahrenberg

Wikipedia

Oulun Tyttölyseo 1901
Suurenna
Oulun Tyttölyseo 1901

Jac. (Johan Jacob) Ahrenberg (30. huhtikuuta 1847, Viipuri10. lokakuuta 1914, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, taiteilija ja kirjailija. Ahrenberg oli harvoja merkittäviä ruotsinkielisiä kirjailijoita 1800-luvun lopulla. Arkkitehdin tutkinnon Jac. Ahrenberg suoritti Tukholman taideakatemiassa vuonna 1875. Hän teki myös opintomatkoja useisiin Euroopan maihin, Pohjois-Afrikkaan ja Vähä-Aasiaan. Arkkitehtuurissa Ahrenberg oli konservatiivi ja kannatti C. L. Engelin klassismia ja siihen perustuvaa uusrenessanssia. Hän oli vanhan koulun tyyliarkkitehti ja vaikka ajoikin suomalaista tyyliä arkkitehtuuriin, suhtautui epäluuloisesti 1900-luvun alussa tapahtuneen suuren tyylinuudistuksen saavutuksiin ja arvosteli ankarasti nuorten arkkitehtien uutta kansallisromanttista tyyliä. Jac. Ahrenberg oli aktiivinen taideyhdistyksissä, luennoi taiteesta ja taideteollisuudesta ja oli ahkera kriitikko. Hän opetti piirustusta ja taidehistoriaa Polyteknillisessä Opistossa. Hän toimi Suomen Taideteollisuusyhdistyksessä ja oli perustamassa Suomen Käsityön Ystäviä. Ahrenberg oli kerännyt kansankäsitöitä Itä-Suomesta ja julkaisi vuosina 1878-1882 kahdeksan vihkosta suomalaista ornementiikkaa kokoamastaan aineistosta. Hän toimi Arabian taiteellisena neuvonantajana ja suunnitteli sisustuksia, huonekaluja ja esineitä taideteollisuutta varten. Ahrenberg suunnitteli useita Suomen taideteollisuutta esitteleviä näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.

Jac. Ahrenberg toimi vuodesta 1877 Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräisenä arkkitehtina, 1884 kolmantena arkkitehtina, 1885 toisena arkkitehtina, 1886 ensimmäisenä arkkitehtina sekä välillä lääninarkkitehtina Oulussa 1884-85 ja Viipurissa 1885-86. Yliarkkitehdiksi hänet nimitettiin vuonna 1910. Valtionhallinnossa hän edusti vakaata klassista akateemista perinnettä.

[muokkaa] Rakennuksia

  • Oulun lääninhallituksen päärakennus - yhdessä Ludvig Isak Lindqvistin kanssa - 1887
  • Arkkipiispantalo, Turku - yhdessä Sebastian Gripenbergin ja Ludvig Isak Lindqvistin kanssa - 1888
  • Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Kotka - yhdessä Sebastian Gripenbergin kanssa - 1889
  • Lappeenrannan rakuunarykmentin kasarmialue - yhdessä Sebastian Gripenbergin kanssa - 1889-93
  • Suomalainen reaalilyseo, Tampere - 1890
  • Hangon kirkko - 1892
  • Kajaanin kirkko - 1896
  • Kristiinankaupungin uusi kirkko - 1897
  • Vaasan Suomalainen lyseo - 1898
  • Haminan reserviupseerikoulu - 1898
  • Oulun tyttölyseo - nykyinen Myllytullin koulu - 1901
  • Heinolan seminaari - yhdessä Sebastian Gripenbergin kanssa - 1901
  • Postitoimisto, nykyinen Rahamuseo, Helsinki - 1903
  • Pääministerin virka-asunnon Kesärannan muutostyöt ja sisustus - 1904
  • Kajaanin seminaarirakennukset - 1905
  • Helsingin normaalilyseo - 1905
  • Viipurin suomalainen tyttökoulu - 1906
  • Helsingin synagoga - 1906
  • Presidentinlinnan valtiosali ja pyöreä sali - 1907
  • Sortavalan tyttökoulu - 1911
  • Viipurin postitalo - 1914

[muokkaa] Kirjoja

Kirjoissaan hän kuvaa aikalaisiaan ja karjalaista talonpoikaisväkeä. Hänen tuotantoonsa ja aihevalintoihinsa vaikuttivat Topelius ja Runeberg.

  • Hemma 1887 (suom. Kotona 1889)
  • Hihuliter 1889 (suom. Hihhuleita 1890)
  • Stockjunckaren 1892 (suom. Tukkijunkkari 1894)
  • Familjen på Haapakoski 1893 (suom. Haapakoskelaiset 1893)
  • Vår landsman 1897 (suom. Kansalaisemme 1898)
  • Människor som jag känt (1904, 1907, 1908, 1909, 1910, 1914)

[muokkaa] Aiheesta muualla ja lähteitä

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: