Georg Henrik von Wright

Wikipedia

Georg Henrik von Wright (14. kesäkuuta 1916, Helsinki - 16. kesäkuuta 2003, Helsinki) oli suomenruotsalainen filosofi ja myös yhteiskunnallinen ajattelija, joka piti itseään humanistina. Hän toimi professorina Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa. Von Wright oli johtohahmo nykyajan suomalaisessa filosofiassa, joka erikoistui filosofiseen logiikkaan, analyysiin, kielifilosofiaan, mielenfilosofiaan sekä Charles Peircen läheiseen tutkimukseen.

Von Wrightin tuotanto voidaan jakaa kahteen osaan. Ensinnäkin hän kirjoitti analyyttistä filosofiaa ja filosofista logiikkaa. Hänen 1951 julkaistut teoksensa, An Essay in Modal Logic ("Essee modaalilogiikasta") sekä Deontic Logic ("Deontologinen logiikka"), olivat merkkipaaluja sodan jälkeisessä formaalin modaalilogiikan nousussa ja sen deontologisessa tulkinnassa. Von Wright oli Ludwig Wittgensteinin läheinen työtoveri Cambridgen yliopistossa. Hän seurasi tätä Cambridgen yliopiston filosofian professorina ja toimitti tämän myöhäistuotannon. Hän on käsitellyt tuotannossaan Wittgensteinia varsin laajasti, ja häntä pidetään merkittävänä Wittgensteinin filosofian tutkijana ja asiantuntijana. Nuoruudessaan von Wright kuului loogisen empirismin filosofiseen koulukuntaan, josta hän sai oppia Eino Kailalta.

Toisaalta von Wright kirjoitti myös vapaamuotoisia yhteiskunnallisempia teoksia. Tässä suhteessa von Wright sai vaikutteita Oswald Spengleriltä, jonka pessimistisiin äänensävyihin läntisen sivilisaation tilasta von Wright osittain yhtyi. Kirjassaan The Myth of Progress hän kyseenalaistaa materiaalisen ja teknologisen kehityksen todellista edistyksellisyyttä.

[muokkaa] Julkaisuja

  • Über Wahrscheinlichkeit (1945)
  • Den logiska empirismen (Looginen empirismi : eräs nykyisen filosofian pääsuunta) (1945)
  • Tanke och förkunnelse (1955)
  • Logiikka, filosofia ja kieli : ajattelijoita ja ajatussuuntia nykyajan filosofiassa (1958)
  • Varieties of Goodness (1963), suom. Hyvän muunnelmat (2000)
  • Tieteen filosofian kaksi perinnettä (1970)
  • Handlung, Norm und Intention (1977)
  • Humanismi elämänasenteena (ruotsiksi Humanismen som livshållning och andra essayer) (1978)
  • Tiede ja ihmisjärki : suunnistusyritys (1987)
  • Att förstå sin samtid (ruotsiksi 1994)
  • Logiikka ja humanismi. Helsinki: Otava, 1998. (Sisältö: Looginen empirismi. Suomentanut Hilppa Kinos. Alkuteos: Den logiska empirismen, 1943. – Logiikka, filosofia ja kieli. Suomentaneet Jaakko Hintikka ja Tauno Nyberg. Alkuteos: Logig, filosofi och språk, 1957. – Humanismi elämänasenteena. Suomentanut Kai Kaila. – Alkuteos: Humanismen som livshållning, 1978). ISBN 951-1-15732-9
  • Mitt liv som jag minns det (2001)

[muokkaa] Katso myös

Wikisitaateissa on kokoelma Georg Henrik von Wright -sitaatteja.
Tämä artikkeli on osa Nykyaikaiset filosofit -sarjaa
Analyyttiset filosofit:
Simon Blackburn | Ned Block | David Chalmers | Patricia Churchland | Paul Churchland | Donald Davidson | Daniel Dennett | Jerry Fodor | Susan Haack | Jaakko Hintikka | Jaegwon Kim | Saul Kripke | Thomas Kuhn | Bryan Magee | Ruth Barcan Marcus | Colin McGinn | Thomas Nagel | Robert Nozick | Martha Nussbaum | Alvin Plantinga | Karl Popper | Hilary Putnam | W. V. Quine | John Rawls | Richard Rorty | Roger Scruton | John Searle | Peter Singer | Charles Taylor | Georg Henrik von Wright
Mannermaiset filosofit:
Louis Althusser | Giorgio Agamben | Roland Barthes | Jean Baudrillard | Isaiah Berlin | Maurice Blanchot | Pierre Bourdieu | Hélène Cixous | Guy Debord | Gilles Deleuze | Jacques Derrida | Michel Foucault | Hans-Georg Gadamer | Jürgen Habermas | Werner Hamacher | Julia Kristeva | Henri Lefebvre | Claude Lévi-Strauss | Emmanuel Lévinas | Jean-François Lyotard | Paul de Man | Jean-Luc Nancy | Antonio Negri | Paul Ricoeur | Michel Serres | Paul Virilio | Slavoj Žižek