Bret "Hitman" Hart

Wikipedia

Tämän artikkelin ulkoasu ja tyyli kaipaavat korjausta.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Bret Sergeant Hart (s. 2. heinäkuuta 1957) on kanadalainen showpainija ja eräs alansa kuuluisimmista ja menestyneimmistä. Hänet tunnettiin lempinimellä "The Hitman".

[muokkaa] Historiaa

Hänen isänsä Stu Hart oli myös painija ja toimi myöhemmin kouluttajana. Bret Hart on Stu Hartin lapsista kahdeksanneksi vanhin. Hänen veljetkin ovat painineet. Bretin veljistä parhaiten tunnemme Owen Hartin, joka menehtyi vuonna 1999 ikävässä painistuntissa. Bret Hart aloitti painijana jo nuorena ja toimi tuomarina paikallisessa painiseurassa. Vuonna 1980 hänet otettiin ottelemaan, koska hänen kuultiin harjoittelevan ahkerasti. Bret tunnettiinkin ottelussa vauhdikkaana ja teknisesti taitavana nuorena painijana. Hän viihdytti yleisöä huikeilla Dropkickeillä ja hurjilla hypyillä. Bret ei halunnut olla painija, joka hakkaisi kaikki heti alussa, vaan hän halusi nousta ylemmäs ja ylemmäs omilla saavutuksillaan. Siksi hän ensimmäisissä otteluissa lähinnä otti iskuja vastaan. Myöhemmin vuonna 1981 hän alkoi olla aikamoinen uran uurtaja ja esimerkiksi voitti Dynamite Kidin mestaruus-ottelussa myöhemmin vuonna 1984. Hän myös paini veljensä kanssa ja he olivatkin parhaita joukkueita silloisessa Kanadalaisessa painiseurassa. Sitten vuonna 1985, Bret teki sopimuksen WWF (Nykyisin WWE) painiseuraan, joka sitten olikin iso askel nuorelle Bretille, koska WWF oli suosituimpia ja kaikenlisäksi suurimpia seuroja Amerikassa. Vaaleanpunainen, valkoinen ja musta tulivat nopeasti tutuksi WWF-faneille. Vuonna 1987 Bret alkoi olla kovanluokan mestari ainesta. Bret myös usein sanoi: En tee tätä rahasta, vaan kunnioituksesta. Bret oli varma että lopettaisi painin "WWF Painijana". Bret kohtasikin monenlaisia örmyjä kehässä, mutta ennen kaikkea suuria ja suosittuja. Undertaker,British Bulldog Davey Boy Smith,Mr Perfect ja monia muita aikansa parhaimmistoa. 1990 Bret "The Hitman" Hart oli kaikkien sankari ja suosikki. Saavutuksiin kuuluu esimerkiksi King of the Ring (KOTR) vuonna 1993. Hart voitti "Kiss my foot" ottelussa Jerry Lawlerin. Bretistä oli tullut "The Best there is,The Best there was, and the best there ever will be". Mutta Owen Hart, Bretin veli (myös painija), oli kateellinen Bretille, joka oli noussut mestariksi ja oli kaikkien sankari. Owen haastoikin Bretin otteluun ja voitti ovelasti. Kun Bret oli yrittänyt Victory Roll Piniä, niin Owen onnistui saamaan Bretin mattoon ja selätti hänet. Bret kyllä voitti Oweninkin. Kun vuonna 1994 Brettiä pyydettiin mukaan elokuvaan, niin hän teki riskiteon ja jätti WWF-sarjan vähäksi aikaa. Sillä välin ECW sarjasta tullut Stone Cold Steve Austin, punaniska joka joi ja edelleenkin juo kehässä aina silloin tällöin kaljaa, oli keskisormillaan ja punaniskaisuudellaan valloittanut Amerikkalaisten painifanien sydämet. Kun Bret palasi, niin Stone Cold oli jo valmis antamaan selkäsaunan itseään parhaaksi kutsuvalle mestarille. Siitä alkoi Bretin muutos. Hän alkoi morkata Amerikkalaisia, ja puhui itsestään ylpeänä Kanadalaisena. Amerikka rakasti Stone Coldia, Kanada Bret "Hitman" Harttia. 1996 Shawn Michaels astui kuvaan. HBK oli suosittu, D-Generation X -joukkueen jäsen, ja amerikkalainen. Kuuluisia otteluita heidän välillään oli raskas tunnin mittainen Iron Man -ottelu 1996, ja Bretin viimeinen ottelu WWF sarjassa 1997. Silloin Bret oli siirtymässä WCW-sarjaan. Bret oli hyvin tarkka imagostaan. 1997 Survivor Series oli Kanadassa, Kanada rakasti Brettiä, ja Bretin vanhemmat istuivat eturivissä seuraamassa ottelua, vastassa vihamies HBK ja Bretillä mestaruus pelissä. Bret oli puhunut hyvän ystävänsä Vince McMahonin kanssa, ja Vince oli luvannut että Bret saa voittaa. Todellisuudessa Vince oli huolissaan mestaruudesta, ja pelkäsi että Bret vie sen mukanaan WCW-sarjaan. Ottelu menikin niin kuin piti, mutta Vince ilmestyi seuraamaan ottelua. Se ei haitannut. Ensimmäiset 20 minuuttia Bret ja Shawn hakkasivat toisiaan kehän laidalla ja vähän muuallakin ennen kuin ottelu virallisesti alkoi. Kaikki meni hyvin. Kunnes ottelun lopussa jossa Shawn ihan oikein pakotti Bretin mattoon Sharpshootterilla, Bretin omalla liikkeellä. Tästä olisi pitänyt jatkua niin, että Bret olisikin irtautunut liikkeestä, ja tehnyt kivuliaaan nilkka lukon Shawnille, josta tämä olisi luovuttanut, ja Bret olisi voittanut. Niin ei käynytkään. Sharpshootterin aikana Vince huusi "Soita sitä hiton kongia!" Ja Shawn voitti. Bret hävisi kotiyleisön edessä, ja menetti mestaruuden. Tämän jälkeen Bret sylki Vincen kasvoille, hajoitti monitoreja, ja lopuksi piirsi ilmaan W-C-W. Takahuoneessa Bret jatkoi turpapyykkiä ja mursi Vincen leuan. Olihan Vince kusettanut Brettiä pahimmalla mahdollisella tavalla. Näin Bret jatkoi WCW sarjassa, voitti mestaruuksia ja jatkoi uraansa siellä. Bret lopetti painin 2000-vuoden aikoihin ja julistettiin WWE:n Hall of Fameen 2006-vuoden aikoihin.

[muokkaa] Profiili

Kotipaikkakunta: Calgary, Alberta (Kanada)

Pituus: 6’1" (183 cm)

Paino: 235 lbs

Paininut sarjoissa: WWC, Stampede Wrestling, WWF, WCW

Ammattilaisdebyytti: 1976

Lopetusliike: Sharpshooter

[muokkaa] Mestaruudet koko uralla

Stampede Wrestling:

North American Heavyweight Title (6), International Tag Team Title (5), British Commonwealth Mid-Heavyweight Title (2)

World Wrestling Federation (nyk. World Wrestling Entertainment):

Tag Team Title (2), Intercontinental Title (2), World Heavyweight Title (5)

World Championship Wrestling:

United States Heavyweight Title (4), Tag Team Title World Title, World Heavyweight Title(2)