Kanadan provinssit ja territoriot
Wikipedia
Kanada on kymmenen provinssin ja kolmen territorion liittovaltio. Suurin ero provinssien ja territorioiden välillä on se, että Kanadan vuonna 1867 säädetyssä hallitusmuodossa annetaan provinsseille toimivaltuudet, jotka mahdollistavat laajemman toimivallan ja oikeudet kuin territorioille, joita liittovaltion hallitus ohjaa.
Ontario, Québec, New Brunswick ja Nova Scotia olivat Kanadan ensimmäiset provinssit, kun brittien pohjoisamerikkalaiset siirtokunnat yhdistyivät liittovaltioksi 1. heinäkuuta 1867, ja alkoivat vähitellen tulla riippumattomammaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Seuraavina kuutena vuotena Manitoba, Brittiläinen Kolumbia ja Prinssi Edwardin saari liittyivät maan provinsseiksi.
Hudson's Bay Company piti hallinnassaan suurta osaa läntisestä Kanadasta vuoteen 1870 saakka, jolloin alue siirtyi Kanadan hallitukselle muodostaen osan Luoteisterritorioista. 1. syyskuuta 1905 60° leveyspiirin etelänpuoleinen osa Luoteisterritorioista jakautui Albertaksi ja Saskatchewaniksi.
Vuonna 1869 Newfoundland päätti äänestyksessä pysyä brittiläisenä territoriona, koska alueella epäiltiin keskisen Kanadan olevan hallitsevassa asemassa verotukseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Vuonna 1907 Newfoundland ja Labradorista tuli dominio, mutta vuonna 1933 alueen hallitus kaatui, ja toisen maailmansodan aikana Kanada huolehti sen puolustuksesta. Sodan aikana Newfoundlandin asema oli puheenalainen, ja pienellä äänten enemmistöllä Newfoundland ja Labradorin asukkaat äänestivät kansanäänestyksessä liittovaltioon liittymisen puolesta vuonna 1948. 13. maaliskuuta 1949 siitä tuli Kanadan kymmenes provinssi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hallinto
Provinsseilla on paljon itsenäistä valtaa liittovaltion hallituksesta. Ne voivat muun muassa päättää moniin julkisiin toimintoihin, kuten terveydenhuoltoon, opetukseen, hyvinvointiin ja provinssin sisäiseen liikenteeseen kuuluvista asioista. Provinssit kustantavat nämä toiminnot liittovaltion hallitukselta saatavilla tulonsiirroilla ja omalla verotuksellaan. Liittovaltion hallitus voi suuremmalla verotus- ja rahankäyttövallallaan käyttää tulonsiirtoja vaikuttakseen provinsseihin. Esimerkiksi saadakseen terveydenhuollolle tukea, täytyy provinssien täyttää tietyt liittovaltion vaatimat mandaatit.
Provinssien ja territorioiden lakia säätävät elimet ovat yksikamarisia, toisin kuin kaksikamarinen Kanadan senaatti. Alun perin muutamilla provinsseilla oli toinen kamari, lakia säätävä valtuusto, mutta viimeinenkin niistä lakkautettiin vuonna 1968.
Provinssin hallituksen johtaja, pääministeri (premier), on yleensä sen puolueen puheenjohtaja, jolla on eniten paikkoja hallituksessa. Provinssien lisäksi samanlainen järjestelmä on Yukonissa, mutta Luoteisterritorioissa ja Nunavutissa ei ole poliittisia puoleita territorioiden tasolla. Kuningattaren edustaja provinssissa on kuvernööri (Lieutenant-Governor), ja jokaisella territoriolla on puolestaan vastaavanlainen edustaja (Commissioner).
Jokainen territorio valitsee vain yhden jäsenen parlamenttiin, sekä yhden senaattorin. Parlamentin jäsenellä on täysi äänestysvalta. Territorioiden asukkailla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kanadalaisilla.
[muokkaa] Provinssit
Provinssi | Postitunnus/ ISO-tunnus |
Muut lyhenteet | Pääkaupunki | Liittyi liittovaltioon | Asukasluku (2004) |
Pinta-ala (km²) | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
maa- | vesi- | kokonais- | ||||||
![]() |
ON | Ont. | Toronto | 1. heinäkuuta 1867 | 12 439 755 | 917 741 | 158 654 | 1 076 395 |
![]() |
QC | Qué., PQ, P.Q., Qbc | Québec | 7 560 592 | 1 356 128 | 185 928 | 1 542 056 | |
![]() |
NS | N.S. | Halifax | 938 134 | 53 338 | 1 946 | 55 284 | |
![]() |
NB | N.B. | Fredericton | 751 400 | 71 450 | 1 458 | 72 908 | |
![]() |
MB | Man. | Winnipeg | 15. heinäkuuta 1870 | 1 170 300 | 553 556 | 94 241 | 647 797 |
![]() |
BC | B.C. | Victoria | 20. heinäkuuta 1871 | 4 168 123 | 925 186 | 19 549 | 944 735 |
![]() |
PE | PEI, P.E.I. | Charlottetown | 1. heinäkuuta 1873 | 137 900 | 5 660 | 0 | 5 660 |
![]() |
SK | Sask. | Regina | 1. syyskuuta 1905 | 996 194 | 591 670 | 59 366 | 651 036 |
![]() |
AB | Alta. | Edmonton | 3 183 312 | 642 317 | 19 531 | 661 848 | |
![]() |
NL | Nfld., NF, LB | St. John's | 31. maaliskuuta 1949 | 517 000 | 373 872 | 31 340 | 405 212 |
[muokkaa] Territoriot
Territorio | Postitunnus/ ISO-tunnus |
Muut lyhenteet | Pääkaupunki | Liittyi liittovaltioon | Asukasluku (2004) |
Pinta-ala (km²) | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
maa- | vesi- | kokonais- | ||||||
![]() |
NT | N.W.T., NWT | Yellowknife | 15. heinäkuuta 1870 | 42 800 | 1 183 085 | 163 021 | 1 346 106 |
![]() |
YT | Y.T., YK | Whitehorse | 13. kesäkuuta 1898 | 31 200 | 474 391 | 8 052 | 482 443 |
![]() |
NU | Iqaluit | 1. huhtikuuta 1999 | 28 300 | 1 936 113 | 157 077 | 2 093 190 |