Hysteria

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee mielen häiriötä. Hysteria on myös Def Leppardin albumi

Hysteria on vanha nimitys tietyille mielen häiriöille.

Sana 'hysteria' tulee kreikan sanasta hysteron, joka tarkoittaa kohtua. Hysterian on joskus luultu johtuvan kohdun liikkumisesta. Nykyisin nimitystä hysteria ei ole psykiatrian tautiluokituksessa, vaan tila luokitellaan konversiohäiriöksi tai somatisaatiohäiriöksi. Ne ovat neuroosien lievintä luokkaa. Konversio-oireet ovat ruumiillisten toimintojen tasolla esiintyviä psykogeenisiä häiriöitä. Konversio-oireet ilmenevät tavallisimmin tahdonalaisen hermoston alueella motorisissa ja sensorisissa toiminnoissa. Hysteerisiä halvauksia ja tuntohäiriöitä ei enää juuri esiinny, vaan niiden sijaan ovat tulleet kivut, päänsärky ja huimaus. Dissosiaatio-oireet taas ovat psyykkisten toimintojen häiriöitä, joiden edellä on koettu järkyttävä tai ristiriitainen elämys, jota pyritään oireilla torjumaan ja unohtamaan. Dissosiaatio-oireille on ominaista tajunna äkillinen jyrkkä jakautuminen. Tavallisin dissosiaatio-oire on hysteerinen amnesia eli muistinmenetys. Muita oireita voivat olla depersonalisaatio, déjà vu-ilmiö, hämärätila ja unissakävely.

Hysteriaa on pidetty naisten sairautena, mutta myös miehet kärsivät siitä. Siihen voi sairastua kuka tahansa, kun tilanne käy ylivoimaiseksi. Käsitteen ääri-ilmiöitä ovat ekstaattinen, hallusinoiva, tunteellisesti ylireagoiva nainen ja toisaalta hypernaisellinen, eroottisesti puoleensavetävä nainen. Vanha psykiatrian oppikirja sanoo: ”Kunnon hysteerinen nainen on aina viettelevä”.

Hysterialle on altis tietty luonnetyyppi, jolle ovat ominaisia lapsenomainen itsekeskeisyys, suggestioalttius, teatraalinen käytös, mielikuvituksen rikkaus ja taipumus dramaattisuuteen. Sigmund Freud on tutkinut hysteriaa, joka oli aikakaudella muodikas käsite.

Arkipuheessa hysterialla tarkoitetaan kiihtynyttä reagoimistapaa. Ihmiset voivat myös joutua joukkohysterian valtaan, jolloin alkuperäisen syyn lisäksi reagoimiseen vaikuttaa muiden ihmisten tunnetta vahvistava vaikutus.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Anna Kortelainen: Levoton nainen. Hysterian kulttuurihistoriaa. Tammi 2003.