Jyväskylä

Wikipedia

Jyväskylän kaupunki
Jyväskylän vaakuna Jyväskylän sijainti
vaakuna sijainti
www.jyvaskyla.fi
Sijainti {{{koordinaatit}}}
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kihlakunta [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi 1837
Kuntaliitokset Säynätsalo (1993)
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
136,9 km²
105,9 km²
31,0 km²
Väkiluku
- väestötiheys
84 482 (2005) 
789 as/km² 
Työttömyysaste {{{työttömyys}}} % 
Kunnallisvero 18,50 % 
Kunnanjohtaja Markku Andersson
Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}
Jyväskylän Gummeruksenkatu
Suurenna
Jyväskylän Gummeruksenkatu
Kuva Jyväsjärveltä. Keskellä kohoaa Innova-torni Lutakossa, oikealle jäävät satama ja kaupungin keskusta. Vasemman laidan silta johtaa Kuokkalaan.
Suurenna
Kuva Jyväsjärveltä. Keskellä kohoaa Innova-torni Lutakossa, oikealle jäävät satama ja kaupungin keskusta. Vasemman laidan silta johtaa Kuokkalaan.

Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki Päijänteen rannalla Pohjois-Hämeessä. Sen asukasmäärä on 84 434 ja pinta-ala 136,9 neliökilometriä.

Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 46 500.

Jyväskylä on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Jos suunniteltu Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitos toteutuisi nyt, ohittaisi Jyväskylä väkiluvussa Lahden ja Kuopion. Jyväskylän seudun voi sanoa olevan Suomen viides kasvukeskus (pääkaupunkiseudun sekä Tampereen, Turun ja Oulun seutujen jälkeen).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

Jyväskylä sijaitsee jokseenkin keskellä Suomen eteläosaa. Kaupunki on ollut läpi historiansa merkittävä liikenteen risteyskohta, ja sieltä on melko lyhyet matkat lähes kaikkiin muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunkiin Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km.

Jyväskylä sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä. Kaupungin pienempiä järviä ovat mm. Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi ja Köhniönjärvi. Jyväskylään kuuluvia Päijänteen saaria ovat mm. Muuratsalo, Säynätsalo, Lehtisaari ja Iso-Lehtisaari.

Laajavuoren metsät hyppyritornin tasolta kuvattuna. Alhaalla näkyy tuomiojärvi ja kauempana Jyväskylän keskusta.
Suurenna
Laajavuoren metsät hyppyritornin tasolta kuvattuna. Alhaalla näkyy tuomiojärvi ja kauempana Jyväskylän keskusta.

Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Sitä tunnetumpi on kuitenkin Laajavuori, jolla sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen hyppyrimäki.

[muokkaa] Historia

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Seudulla harjoitettiin maanviljelyä jo 3500 vuotta sitten. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.

Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837 Jyväskylän kappelikirkonkylään Jyväsjärven ja Syrjänharjun väliin. Kappelikirkonkylä oli jo vanhastaan kauppapaikka, mutta kaupunki rakennettiin lähes tyhjästä. Lähes kaikki kaupungin ensimmäiset asukkaat tulivat Jyväskylän seudun ulkopuolelta. Jyväskylä sai ensimmäiseksi asemakaavakseen ruutukaavan, jossa oli 21 korttelia, neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. Jyväskylän perustamiskirja on luettavissa kaupunginkirjaston sivuilla: [1].

1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Schildt, yksi huomattavimmista suomalaisasian kannattajista. Suureksi osaksi hänen ansiostaan Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.

1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta.

Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.

Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi nopeasti. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä.

1960-luvulla käynnistettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot.

Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, se oli vuosina 19601997 myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki, siis koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomesta tuli yhdessä Turun ja Porin ja Vaasan läänien sekä Hämeen läänin pohjoisosien kanssa osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka.

Jyväskylä on menestynyt monissa kaupunkien imagotutkimuksissa 2000-luvulla. Marraskuussa 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan Jyväskylä on neljänneksi turvallisin kaupunki Suomessa, turvallisin Länsi-Suomessa. Kaupungin talous on kuitenkin ollut huonossa tilassa, joskin kääntymässä jo parempaan suuntaan.

Jo pitkään on harkittu Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitosta. Viime aikoina on vedottu siihen, että alueen työpaikat ovat keskittyneet kaupunkiin ja kaupunki menettää verotuloja maalaiskuntaan. Maalaiskunta on suhtautunut liitossuunnitelmiin yleensä kielteisesti. 2000-luvulla se on perustellut kriittistä kantaansa lähinnä kaupungin velkaantuneisuudella.

[muokkaa] Kaupunkikuva

Jyväskylä on pinta-alaltaan pieni kaupunki. Siihen kuuluu suhteellisen vähän ei-kaupunkimaisia alueita. Ruutukaavan mukaan rakennettu kaupungin vanhin osa, nykyinen ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä. Se on Suomen kaupunkien pelkistetyin ja yksinkertaisin ruutukaava. Se on symmetriassaan verrattavissa jopa renessanssin ihannekaupunkeihin. Kaupungin hallinto ja palvelut ovat hyvin keskittyneitä ja keskusta rakennettu tiiviisti. Vasta vuonna 1941 tehdyn alueliitoksen jälkeen on Jyväskylän keskustaa voitu laajentaa, mm. Taulumäen suuntaan. Tästä on seurannut hallinnollinen erikoisuus, kun Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo ja seurakunnan pääkirkko sijaitsevat vieläkin Taulumäellä.

Monissa Suomen kaupungeissa on toteutettu tai suunnitteilla keskieurooppalaiseen tapaan kävelykatuja. Jyväskylä on tässä asiassa ollut edelläkävijä, kaupungin keskustaa halkoo katu, josta on tullut kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka ja joka on yksi maamme ensimmäisistä kävelykaduista (avattiin 1995). Kävelykadun varrella ovat kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä ravintolat. Kävelykadulla järjestetään myös monia tapahtumia. Kävelykadun terasseja on arvosteltu niiden asiakkaiden häiriökäyttäytymisen vuoksi. Kävelykadun penkit ovat myös yksi kaupungin päihdeongelmaisten vakiopaikoista

Monet Jyväskylän rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on Jyväskylässä hyvin esillä kaupungin tiheästä asutuksesta huolimatta. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä (Syrjälänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi.

Jyväskylän keskustan itäpuolella kulkee, Rantaväyläksi ristitty, ohitustie. Tien varrella sijaitsevat monet yliopiston ja yritysmaailman uudisrakennukset ovat nostattaneet Jyväskylän kaupunkikuvaa ja tuonut uudenlaista henkeä vanhaan "punatiiliteollisuus"imagoon. Rantaväylää on tosin kritisoitu vedoten siihen, että se rikkoo ydinkeskustan ja rannan välisen yhteyden. Vanhojen tehdasrakennuksien hävitessä on kaupunki saanut arvokasta uutta rakennusmaata, aivan keskustan läheisyyteen, Lutakkooon.

Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.

[muokkaa] Kaupunkikulttuuri

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.

Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Jyväskylän 25-vuotiaista asukkaista vain 25 % ja 50-vuotiaista asukkaista vain 18 % on syntynyt Jyväskylässä.

[muokkaa] Kaupunginosat

  • Keskusta (tilastoalue: 01) - kerrostaloja, kauppoja ja ravintoloita. Epävirallisesti keskustan osa-alueista käytetään nimityksiä Ala- ja Yläkaupunki. Viimeksi mainittu sijaitsee Seminaarimäen kupeessa
  • Kauppatori (02) - käsittäen Kauppatorin ja Harjun ympäristöineen
  • Tourujoki (03) - vanhempia puutaloja sekä pienkerrostaloja. Alue rajaantuu Tourujoen sekä Keskustan ja Kauppatorin kaupunginosiin
  • Lutakko (04) - keskustan ja Jyväsjärven väliin sijoittuva edelleen rakenteilla oleva kerrostaloalue
  • Mattila (05) - käsittäen Seminaarinmäen alueen. Osa alueesta tunnetaan nimellä Älylä, joka oli Seminaarin henkilökunnan aluinaluetta. Lähinnä omakotitaloja. Kaupunginjohtajan virka-asunto.
  • Mäki-Matti (06) - omakotitaloja keskustan ja Harjun tuntumassa
  • Kypärämäki (07) - omakotitaloja ja pieniä pengerrettyjä taloja kaupungin länsilaidalla
  • Ruoke (08) - entisen rautatieseisakkeen ympäristöön kehittynyt omakotitaloalue
  • Savela (09) - entinen teollisuusalue, jonka rajoina lännessä Savelantie ja pohjoisessa Vesangantie. Uusia kerrostaloja rakenteilla
  • Kukkumäki (10) - omakotitaloja sekä Keskussairaalan alue pohjoisosassa
  • Tarhamäki (11) - omakotitaloja. Alueen eteläosassa uudehkoja kerrostaloja sekä Keljonkeskuksen markettialue
  • Etelä-Keljo (12) - teollisuuskiinteistöjä moottoritien Säynätsalon liittymän läheisyydessä
  • Nisula (13) - pääasiallisesti 1960-luvulla rakennettuja pien(kerros)taloja
  • Taulumäki (14) - vanhat puutalot lähes kokonaan purettu. Omakoti- ja rivitaloja
  • Mannila (15) - omakotitaloja Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella
  • Lohikoski (16) - omakotitaloja, pieniä pengerrettyjä taloja ja pienkerrostaloja
  • Tourula (17) - Tourujoen itäpuolella sijainnut vanha omakotialue purettu. Nykyään kerrostaloasumista ja yrityksiä.
  • Seppälä (18) - marketteja ja huolinta-alue keskustan koillispuolella
  • Kangasvuori (19) - lähinnä kerrostaloja Kangasvuorentien varella sekä Pupuhuhdan alueella
  • Halssila (20) - vanha omakotitaloalue Vaajakoskentien varrella. Myös uudempia pienkerrostaloja
  • Kortepohja (21) - pienkerrostaloja. Ylioppilaskylä (opiskelija-asuntoja yliopistossa opiskeleville), keskustasta 2 km luoteeseen
  • Taka-Keljo (22) - harvaa asuttu metsäkaupunginosa kaupungin lounaisosassa. Maasto kumpuilevaa, alueella useampi lampi
  • Keltinmäki (23) - kerrostaloalue kaupungin lounaislaidalla. Mäyrämäessä sekä rakenteilla olevalla Mustalammella omakotitaloja
  • Seppälänkangas (24) - teollisuusalue kaupungin koillislaidalla
  • Kangaslampi (25) - lähinnä kerrostaloja kaupungin itälaidalla Huhtasuon ja Sulun alueilla
  • Keljonkangas (26) - omakotitaloja etelässä lähellä Muuramen rajaa
  • Ristonmaa (27) - omakoti- ja pienkerrostaloja Kuokkalan luoteisosassa
  • Pohjois-Kuokkala (28) - keskustaa vastapäätä Jyväsjärven etelärannalla, Kuokkalan pohjoisosassa. Alueen kehittäminen alkoi 1980-luvun loppupuolella. Kerrostalojen rakentaminen jatkuu edelleen
  • Tikka (29) - Kuokkalan keskusta. Vanhoja omakotitaloja sekä uudempaa pien(kerros)talokantaa
  • Kuokkalanpelto (30) - vanhempia ja uudempia omakotitaloja Kuokkalan itäosassa
  • Ristikivi (31) - Kuokkalan lounaisosassa. Alueella [golf]-kenttä ja pientaloasutusta idässä
  • Nenäinniemi (32) - pientaloasutusta Kuokkalan eteläosassa. Niemi kaupungin etelälaidalla Päijänteen rannalla
  • Hämeenlahti (33) - Kuokkalan kaakkoisosassa, pitkään alhainen asukasluku. Alueen pohjoisosassa rakenteilla olevan Samulinniemen omakotitaloalue moninkertaistanee asukasluvun muutamassa vuodessa
  • Sääksvuori (34) - rakenteilla oleva omakotitaloalue Muuramen ja Keljonkankaan välissä
  • Myllyjärvi (35) - omakotitaloja ja kerrostaloja lounaassa
  • Heinälampi (36) - omakotitaloja ja kerrostaloja koillisessa. Uusia taloja rakenteilla
  • Säynätsalo (37) - vuonna 1993 Jyväskylään liitetty entinen kunta. Maa-alueet enimmäkseen Säynätsalon, Lehtisaaren ja Muuratsalon saarilla. Ei maa- eikä vesirajaa muun kaupungin kanssa.

[muokkaa] Liikenne

Jyväskylään pääsee junalla etelästä Tampereen suunnalta, lännestä Haapamäen suunnalta sekä idästä Pieksämäeltä. Henkilöjunaliikenne pohjoisesta Haapajärven suunnalta lakkautettiin vaiheittain vuosina 19681987 [2]. Eräs Suomen vilkkaimmista liikenneväylistä, valtatie nro 4 menee Jyväskylän kautta. Kesäisin kaupungista on sisävesiliikennettä. Jyväsjärvellä on lyhyitä muutaman tunnin illallisristeilyjä ja Päijänteen vesistöalueella myös pidempiäkin risteilyjä. Tunnettuja Jyväskylästä liikennöiviä sisävesialuksia ovat mm.

Aiemmin kaupungista liikennöivät myös siipirataslaiva S/S Lahtis ja sisävesihöyrylaiva S/S Jyväskylä (nyk. M/S Jyväskylä).

[muokkaa] Tutustumiskohteita

[muokkaa] Urheiluseuroja

swimming jyväskylä

[muokkaa] Oppilaitoksia

[muokkaa] Muuta

[muokkaa] Tapahtumat

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.

[muokkaa] Tunnettuja jyväskyläläisiä

[muokkaa] Naapurikunnat

Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:

Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Toivakka - Uurainen

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Jyväskylällä on lukuisia ystävyyskaupunkeja:

[muokkaa] Vaalipiiri

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla


Jyväskylän kaupunginosat
Etelä-Keljo | Halssila | Heinälampi | Kangaslampi | Kangasvuori | Keljo | Keljonkangas | Keltinmäki | Keskusta | Kukkumäki | Kuokkala | Kuokkalanpelto | Kortepohja | Kypärämäki | Lohikoski | Lutakko | Mannila | Mattilanpelto | Myllyjärvi | Mäki-Matti | Nenäinniemi | Nisula | Ristikivi | Ristonmaa | Ruoke | Seppälä | Seppälänkangas | Säynätsalo | Taka-Keljo | Tarhamäki | Taulumäki | Tikka | Tourula