Kalevan Kisat

Wikipedia

Kalevan kisat ovat yleisurheilun suomenmestaruuskilpailut ja ne pidetään joka vuosi paikkakunnan vaihdellessa.

Ensimmäiset yleisurheilun suomenmestaruuskilpailut pidettiin Tampereella vuonna 1907. Sitä ennen vuosina 1902-06 oli yleisurheilun saralla käyty ns. urheilukuninkuus-kilpailuja. Naiset eivät osallistuneet alusta asti SM-kilpailuihin.

[muokkaa] Kalevan malja

Vuonna 1909 Henkivakuutusyhtiö Kalevan henkilökunta lahjoitti kisoihin kiertopalkinnon, Kalevan maljan. Kalevan maljasta kilpailevat yleisurheiluseurat. Kalevan kisoissa eniten menestystä saanut yleisurheiluseura saa Kalevan maljan vuodeksi omakseen.

Maljasta johtuen yleisurheilun SM-kilpailuja kutsuttiin vuodesta 1909 lähtien epävirallisesti Kaleva-otteluksi. Vuonna 1915 Porissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen urheilulehti uutisoi kisoista otsikolla Kalevan kisat, jota alettiin sitten käyttämään epävirallisesti kisojen nimenä. Vuonna 1937 Viipurissa järjestettyjen kisojen yhteydessä Suomen Urheiluliitto eli SUL lopulta virallisti yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen nimeksi Kalevan kisat. SUL:n puheenjohtajana toimi tuolloin Urho Kaleva Kekkonen.

[muokkaa] Kalevan Kisojen järjestyspaikkoja

[muokkaa] Katso myös

Muilla kielillä