Karviainen

Wikipedia

Karviainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvikunta Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Herukkakasvit Grossulariaceae
Suku: Ribes
Laji: uva-crispa

Karviainen (Ribes uva-crispa) on Euroopassa luonnonvarainen laji, joka esiintyy Keski-Ruotsiin ja Keski-Norjaan asti, mutta ei Suomessa muuten kuin viljeltynä. Amerikassa ja Aasiassa on lukuisia muita karviaislajeja, joiden marjoja alkuasukkaat ovat syöneet mutta joita ei yleensä viljellä.

Karviaislajeja ovat mm. kelta- ja punakarviainen. Molempien marjojen maku on erilainen.

[muokkaa] Historiaa

Vanhin kirjallinen tieto karviaismarjasta Englannissa on hedelmäkauppiaan lasku vuodelta 1276, jolloin Edvard I:n hoviin ostettiin karviaispensaan taimia Ranskasta. Marja onkin ollut suositumpi Englannissa ja Skotlannissa kuin Ranskassa. Ranskalaisillahan ei ole ollut marjalle edes vakiintunutta nimeä. Keskiajalta 1900-luvun alkuun asti marja oli erittäin suosittu Euroopassa ja varsinkin Englannissa. Kehiteltiin eri lajikkeita, joista toiset sopivat paremmin keitettäväksi ja toiset oli jalostettu syötäväksi kypsentämättömänä jälkiruuissa.

Vuonna 1905 tuotiin Amerikasta erehdyksessä karviaishärmä-niminen sienitauti, joka tappoi koko karviaissadon Euroopasta. Tauti voitettiin risteyttämällä eurooppalainen karviainen amerikkalaisten, härmänkestävien lajien kesken. Tarkkaan ottaen nykykarviainen ei siis ole sama alkuperäinen eurooppalainen, mutta ero lienee varsin pieni. Innostus marjaan kuitenkin laantui tämän onnettomuuden myötä, eikä se ole koskaan palautunut ennalleen.

Karviaisen marjoja
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta karviainen.


Tämä kasveja käsittelevä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.