Kansainvälinen televiestintäliitto
Wikipedia
Kansainvälinen televiestintäliitto (englanniksi International Telecommunication Union, lyhenne ITU) on YK:n alainen televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö. ITU:n päätehtäviä ovat standardointi, radiotaajuuksien jakaminen ja puhelinverkkojen yhteyskäytäntöjen organisointi maiden välillä siten, että ulkomaanpuhelut ovat mahdollisia.
[muokkaa] Organisaatio ja toiminta
ITU:n päämaja on Genevessä Sveitsissä. ITU:n pääsihteeri 1. helmikuuta 1999 alkaen on japanilainen Yoshio Utsumi. Hänen edeltäjänsä tehtävässä oli suomalainen Pekka Tarjanne.
ITU:n organisaatio jakautuu kolmeen sektoriin:
- ITU-T televiestintäsektori (entinen CCITT)
- ITU-R radioviestintäsektori (entinen CCIR)
- ITU-D kehityssektori
ITU:n päätökset valmistellaan ja tehdään lukuisissa työ- ja tutkimusryhmissä sekä alueellisissa ja maailmanlaajuisissa kokouksissa, kuten radiokonferensseissa
- World Radiocommunications Conference (WRC)
- World Administrative Radio Conference (WARC)
ITU toimii myös YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (World Summit on the Information Society, WSIS) sihteeristönä.
Lähes kaikki maailman maat ovat ITU:n jäseniä. Myös alan yritykset ja organisaatiot voivat liittyä ITU:n jäseniksi. Näitä yksityisjäseniä ITU:lla on yli 500.
[muokkaa] Historia
Lennättimen historian alkuvuosina eri maissa käytettiin eri lennätinjärjestelmiä. Raja-asemilla sähkösanomat jouduttiin ottamaan vastaan paperille ja lähettämään uudelleen toisessa verkossa. Näiden hankaluuksien välttämiseksi tehtiin vähitellen sopimuksia yhteysjärjestelyistä, aluksi kahdenvälisinä ja sitten alueellisesti. Keväällä 1865 20 eurooppalaisen valtion kesken laadittiin ensimmäinen kansainvälinen lennätinsopimus ja perustettiin Kansainvälinen lennätinliitto (International Telegraph Union, ITU).
ITU alkoi laatia kansainvälistä säännöstöä puhelimelle 1885. Ensimmäinen radiokonferenssi pidettiin Berliinissä 1906. 1920-luvulla perustettiin koordinaatio- ja standardointikomiteat puhelin- (CCIF), lennätin- (CCIT) ja radioviestinnän (CCIR) aloille. Vuoden 1927 radiokonferenssissa sovittiin radiotaajuuksien jaosta eri käyttäjäryhmien kesken.
ITU:n nimi vaihtui Kansainväliseksi televiestintäliitoksi vuoden 1934 alussa järjestön vastuualueen laajentumista kuvaten. Vuonna 1947 ITU:sta tuli YK:n erityisjärjestö.
Vuonna 1956 CCIF ja CCIT yhdistettiin CCITT:ksi. ITU:n nykyinen sektoriorganisaatio muotoiltiin 1992.
Ministeri Pekka Tarjanne johti ITUa 1990-luvulla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- [1] ITU:n sivut