Kaaba

Wikipedia

Kaaba kuvassa keskellä
Suurenna
Kaaba kuvassa keskellä

Kaaba on Mekassa sijaitseva rakennus, joka on islamilaisen maailman pyhin paikka. Kaaban ympärille on rakennettu moskeija, Masjid Al-Haram, ja tämä kokonaisuus on muslimien jokavuotisen pyhiinvaelluksen kohde. Islaminuskoiset suorittavat rukouksensa kaikkialla maailmassa kohti Kaabaa; periaatteessa kaikki maailman moskeijat on rakennettu siten, että niiden keskiakseli osoittaa sitä kohti, joskin eri aikoina ja myös eri traditioissa on noudatettu erilaisia tapoja määrittää tämä suunta, qibla.

Sisäänpääsy Kaabaan on kielletty ei-muslimeilta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Rakennus

Kaaba sisältä
Suurenna
Kaaba sisältä

Kaaba on suurin piirtein kuution muotoinen (sen nimi merkitsee arabiaksi kuutiota), sivuiltaan hieman yli kymmenmetrinen, koruton, ikkunaton kivirakennus. Se on rakennettu Mekan läheltä louhitusta graniitista. Kaaban ulkopuoli on verhottu mustalla kankaalla, johon on kirjottu kultaisilla langoilla koraanin säkeitä. Kangas uusitaan joka vuosi. Kaaban ainoa ovi on koillisseinällä.

Sen itäiseen kulmaan on muurattu musta kivi, joka on hyvin todennäköisesti meteoriitti. Pyhiinvaelluksen kuuluu temppelin kiertäminen useampaan kertaan ja mustan kiven suuteleminen tai koskettaminen mikäli mahdollista. Kivi on musta, mutta tarinan mukaan se oli alun perin taivaasta pudonnut punainen rubiini, joka muuttui ihmisten syntien vuoksi mustaksi.

Kaaban sisätilassa on marmorilattia. Sisäseinien alapuolisko on verhoiltu marmorilla ja kivitauluilla, joissa on koraanin säkeitä. Yläpuoli on verhoiltu vihreällä kankaalla, johon on niin ikään kirjailtu koraanin lauseita kultalangalla. Katosta riippuu lamppuja, ja yhdessä nurkassa on pieni pöytä suitsukeastioita varten.

Kaabaa on tiettävästi remontoitu ja jälleenrakennettu eri aikoina kaksitoista kertaa, viimeksi vuonna 1996.

[muokkaa] Kaaban historia

Koraanin mukaan Kaaban rakensivat Ibrahim (Abraham) ja hänen poikansa Ismael. Ei-islamilaiset tutkijat eivät tunnusta tätä, mutta Mekan uskotaan olleen uskonnollinen keskus jo kauan sitten.

Muhammedin aikaan Kaaba oli useiden eri heimojumalien palvontapaikkana, ja sitä hallitsi Muhammedin oma heimo, kureishit. Beduiinit ja muiden arabialaiskaupunkien asukkaat tekivät joka vuosi Mekkaan yhdistetyn pyhiinvaelluksen ja kauppamatkan, joka on nykyisen islamilaisen pyhiinvaellustradition taustalla. Kureishit karkottivat Muhammedin Mekasta Medinaan, ja palattuaan valloittajana hän määräsi Kaaban puhdistettavaksi jumalankuvista. Sen jälkeen pyhiinvaellus on ollut jokaisen siihen kykenevän muslimin velvollisuus.

[muokkaa] Kaaban siivoaminen

Kaaba avataan kahdesti vuodessa seremoniallista siivoamista varten: viisitoista päivää ennen Ramadanin alkua ja viisitoista päivää ennen pyhiinvaellusta. Kaaban siivoaminen on hyvin korkea kunniatehtävä, johon osallistuu Mekan kuvernöörin johdolla korkea-arvoisia kunniavieraita eri puolilta maailmaa. Siivoajat lakaisevat Kaaban lattian yksinkertaisilla luudilla.

[muokkaa] Kaaba

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Kaaba.