Helsingin Sanomat
Wikipedia
Helsingin Sanomat | |
---|---|
![]() |
|
Lehtityyppi | sanomalehti |
Kustantaja | {{{kustantaja}}} |
Julkaisija | Sanoma Osakeyhtiö |
ISSN | 0355-2047 |
Levikki | 430 785 (LT 2005) |
Perustettu | 1889 |
Lakkautettu | {{{lakkautettu}}} |
Päätoimittaja | Janne Virkkunen |
Sitoutuneisuus | sitoutumaton |
Kotipaikkakunta | Helsinki |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko | broadsheet |
Ilmestymistiheys | ma–su |
Kotisivu | http://www.hs.fi |
Helsingin Sanomat on sekä Suomen että Pohjoismaiden suurin tilattava sanomalehti. Vuonna 2005 lehden levikki oli 430 785 ja arkilevikki 421 693. Lukijoita sillä oli keskimäärin 1 058 000 (2005–2006). Lehden arkinen käyttönimi on Hesari.
Helsingin Sanomien liitteenä ilmestyy aikakauslehtimäinen Kuukausiliite sekä perjantaisin ilmestyvä NYT-liite. Levikintarkastuksen mukaan näillä liitteillä on keskimäärin lukijoita varsinaista lehteä enemmän.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Lehti perustettiin nimellä Päivälehti vuonna 1889 alun perin nuorsuomalaisten äänenkannattajaksi. Lehden perustajia olivat muun muassa Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt. Ensimmäinen näytenumero ilmestyi 16. marraskuuta 1889, mutta säännöllinen ilmestyminen kuusi kertaa viikossa alkoi vasta vuoden 1890 alkupuolella. Vuonna 1894 päivälehteläisten "nuorten" piirissä perustettiin nuorsuomalainen puolue.
Viranomaiset lakkauttivat Päivälehden 3. heinäkuuta 1904 sen viitattua epäsuorasti mutta hyväksyvästi kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhaan. Jo edellisenä vuonna lehden perustaja Eero Erkko oli karkotettu maasta. Päivälehden tilalle perustettiin kuitenkin saman tien Helsingin Sanomat, jonka ensimmäinen numero ilmestyi 7. heinäkuuta 1904. Samalla perustettiin myös kustannusyhtiö Sanoma, joka nykyisin kuuluu SanomaWSOY-konserniin.
Eero Erkko saattoi palata kotimaahan 1905 ja astui seuravana vuonna Helsingin Sanomien johtoon. Suomen suurin lehti siitä tuli vuonna 1914, jolloin lehti alkoi ilmestyä seitsenpäiväisenä. Eero Erkko kuoli 1927, ja Eljas Erkosta tuli sekä päätoimittaja että toimitusjohtaja. Mäntsälän kapinan aikoihin Ilta-Sanomat alkoi ilmestyä vuonna 1932 aluksi Helsingin Sanomien iltapainoksena.
Vuonna 1954 Helsingin Sanomista tuli Pohjoismaiden suurin tilauslehti. 1961 päätoimittaja Yrjö Niiniluoto kuoli, ja päätoimittajiksi tulivat Aatos Erkko ja Teo Mertanen. Edellinen siirtyi vuorostaan toimitusjohtajaksi, kun Eljas Erkko kuoli 1965. Vuonna 1967 perustettiin toimittajakoulu Sanoman ammattikoulun yhteyteen.
1976 toimitusjohtajaksi nimitettiin Väinö J. Nurmimaa. Aatos Erkko jatkoi hallituksen puheenjohtajana, ja vastaavaksi päätoimittajaksi nimitettiin Heikki Tikkanen. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön Sanomalan tuotantolaitos Vantaalla.
Helsingin Sanomista tuli Pohjoismaiden suurin aamulehti 1981. Vuonna 1983 perustettiin HS-kuukausiliite. Jaakko Rauramosta tuli toimitusjohtaja 1984. Nuorekkaalle lukijakunnalle tarkoitettu viikkoliite Nyt alkoi ilmestyä 1995.
1. tammikuuta 2005 perustettiin Helsingin Sanomat Oy. 29. huhtikuuta 2005 Helsingin Sanomat osti Radio Helsingin.
[muokkaa] Asema Suomen markkinoilla
Helsingin Sanomia sekä etenkin sen emoyhtiötä SanomaWSOY:tä on arvosteltu hallitsevasta asemasta Suomen viestintä- ja sanomalehtimarkkinoilla. Helsingin Sanomien uskotaan vaikuttaneen Suomen liittymiseen Euroopan unioniin, sillä se puolusti EU-jäsenyyttä voimakkaasti.[1] Lehden levikki on kasvanut erityisesti ainoan valtakunnallisen kilpailijan Uusi Suomi -lehden lakkauttamisen jälkeen vuonna 1991. Internet, ilmaisjakelulehdet ja iltapäivälehdet ovat kuitenkin murtaneet sen monopolia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Helsingin Sanomat on päälehti vain Uudellamaalla ja ns. kakkoslehti maakunnissa.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen on linjannut lehden kannan Suomen NATO-jäsenyyttä tukevaksi.[2]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Kirjallisuus
- Pertti Klemola: Helsingin Sanomat, sananvapauden monopoli (Otava, 1981)
- Kauko Pietilä, Klaus Sondermann: Sanomalehden yhteiskunta (Vastapaino, 1994)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Helsingin Sanomat
- Sanoma Oy: Historia
- Levikkitiedot
- Historiallinen sanomalehtikirjasto – sisältää digitoidut Päivälehden vuosikerrat 1889 ja 1890