Dien Bien Phun taistelu

Wikipedia

Dien Bien Phun taistelu
Osa ensimmäistä Indokiinan sotaa
Päivämäärä: 13. maaliskuuta7. toukokuuta 1954
Paikka: Dien Bien Phu, Vietnam
Lopputulos: Vietnamin voitto
Taistelijat
Ranska Vietnam
Komentajat
Christian de Castries Vo Nguyen Giap
Vahvuudet
15 090 miestä 37 000 miestä
Tappiot
2 293 kuoli, 5 193 haavoittui, 11 800 vangittiin 7 900 kuoli, 15 000 haavoittui
Ranskalaisten asemat Dien Bien Phussa maaliskuussa 1954. Ranskalaiset linnoittautuivat kukkuloille (vihreä väri). Eteläisin, Isabelle, oli vaarallisesti eristyksissä. Viet Minh sijoitti viisi  divisioonaansa (304., 308., 312., 316. ja 351.) ympäröiville alueille itään ja pohjoiseen. Näiltä alueilta Viet Minhillä oli suora näköyhteys ranskalaisten asemiin mihin he pystyivät tarkasti kohdistamaan tykistötulensa.
Suurenna
Ranskalaisten asemat Dien Bien Phussa maaliskuussa 1954. Ranskalaiset linnoittautuivat kukkuloille (vihreä väri). Eteläisin, Isabelle, oli vaarallisesti eristyksissä. Viet Minh sijoitti viisi divisioonaansa (304., 308., 312., 316. ja 351.) ympäröiville alueille itään ja pohjoiseen. Näiltä alueilta Viet Minhillä oli suora näköyhteys ranskalaisten asemiin mihin he pystyivät tarkasti kohdistamaan tykistötulensa.

Dien Bien Phun taistelu käytiin Vietnamissa Dien Bien Phun kylän lähellä 13. maaliskuuta 1954. Vuoden 1953 loppuvuodesta ranskalaiset ja pohjois-vietnamilaiset olivat valmistautuneet rauhanneuvotteluihin pyrkien vahvistamaan asemiaan sotilaallisesti neuvotteluvoiman hankkimiseksi.

Ranskalaiset pyrkivät saamaan Ho Tši Minhin sissit tavanomaiseen taisteluun vahvistamalla asemiaan ja rakentamalla varuskunnan maljan muotoiseen jokilaaksoon, jonka pituus oli noin 15 kilometriä. Suuri osa ranskalaisjoukoista pudotettiin paikalle laskuvarjolla. Varuskunnan ympärille rakennettiin useita tulivoimaisia pesäkkeitä torjumaan hyökkäykset. Tukikohtaan rakennettiin myös kiitotie kuljetuskoneita varten, mutta pian sen käyttö osoittautui mahdottomaksi.

Maaliskuuhun 1954 mennessä kenraali Christian de Castriesin komentaman ranskalaisen varuskunnan vahvuus oli yli 13 000. Noin 70% joukoista koostui Ranskan muukalaislegioonan joukoista, Ranskan joukoissa palvelleista afrikkalaisista, ja ranskalaisten puolella taistelevista vietnamilaisista. Muukalaislegioonalaisista suuri osa oli saksalaisia, sen joukoissa oli myös suomalaisia. Ho Tsi minhin sissit ympäröivät varuskunnan ja hyökkäsivät 13. maaliskuuta 1954 sitä vastaan. Ulommat tulipesäkkeet tuhottiin ja varuskunnan pääosa joutui ympäröiviltä kukkuloilta raskaan tykistötulen kohteeksi. Ranskalaisten yllätykseksi tykit oli purettu osiin, kannettu yli-inhimillisiltä vaikuttavin ponnistuksin vuorten rinteille ja koottu uudelleen. Ranskalainen tykistökomentaja oli väittänyt varuskunnan komentajalle, että sellainen operaatio on mahdoton. Korotuskulman riittämättömyyden vuoksi hän ei kyennyt tehokkaaseen vastatuleen hyvin puolustettuja ja suojattuja vietnamilaistykkejä vastaan, vaan meni poteroonsa tehden siellä itsemurhan.

Dien Phiem Phun huoltaminen suorin ilmakuljetuksin epäonnistui, koska vietnamilaisilla oli myös ilmatorjuntatykkejä, joiden tulitukseen sotilaskuljetuskoneet joutuivat. Yhdysvaltalaiset siviililentäjät James McGovern ja Wallace Buford kuolivat ollen ensimmäiset yhdysvaltalaisuhrit Vietnamin sodassa. Pian vain laskuvarjopudotusten käyttö oli mahdollista. Koneiden oli lennettävä IT-tulen vuoksi jatkuvasti yhä korkeammalla, minkä vuoksi huoltopudotukset tulivat epätarkemmiksi päätyen usein piirittäjille. Saartorengas pieneni ja ranskalaisten tappiot kasvoivat. Puolustajien psyykkinen rasitus kasvoi muonan, veden ja unen puutteen vuoksi.

Taisteluun liittyvissä spekulaatiossa on myöhemmin väitetty, että Yhdysvalloissa oli pohdittu Dien Phiem Phun taisteluun puuttumista, joko tavallisella lentopommituksella tai ydinasetta käyttäen.

7. toukokuuta 1954 vietnamilaiset valtasivat varuskunnan ilman sanottavaa vastarintaa. Noin 2 200 ranskalaista oli kuollut ja tuhannet joutuivat sotavangeiksi. 50 000 vietnamilaisesta oli haavoittunut 15 000 ja kaatunut 8 000. Ranska oli valmis vetäytymään Vietnamista ja Yhdysvallat tuli sen sijaan. Ensimmäinen Vietnamin sota 1946-1954 Ranskan kanssa oli päättynyt.

[muokkaa] Aiheesta muualla