Granaattiomena
Wikipedia
Granaattiomena | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Granaattiomena (Punica granatum) on kotoisin Persiasta, ja se on useissa kulttuureissa ollut hedelmällisyyden symboli lukemattomien siementensä vuoksi. Granaattiomena on noin omenan kokoinen, sen kuori on kova hieman nahkamainen. Sanotaan, että Venus olisi antanut granaattiomenoita suosikeilleen. Sitä syödään sekä hedelmänä, että siemeniä käytetään maustamiseen.
Renessanssin aikaan asti granaattiomenoita käytettiin Euroopassa pääasiallisesti lääkinnällisiin tarkoituksiin. Sen sijaan Keski-Aasian keittiössä granaattiomenoita on käytetty jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Nykyisin granaattiomenoita viljellään Euroopassa ainakin Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa.
Granaattiomenoista Platina kirjoittaa: ”Makean lajin granaattiomena tulisi nauttia ensimmäisellä kattauksella, koska se on luonnostaan lämmin. Hapan lajike taas rauhoittaa vatsaa, saa virtsan liikkeelle, viilentää keuhkoja ja tyynnyttää maksaa."
[muokkaa] Mausteena
Kuivatut granaattiomenan siemenet ovat hieman tahmeita mustia tai punaisia hieman epämääräisen muotoisia. Murskattuja siemeniä sirotetaan usein mausteeksi hummustahnan päälle. Jos siemenet pitää murskata se on tehtävä huhmareessa, sillä siemenet ovat niin tahmeita, että jäävät kiinni tehosekoittimen terään.
Juomien punaisena väriaineena käytettävä grenadiini tehdään granaattiomenasta.