Debian

Wikipedia

Debian GNU/Linux
Kuva:Debian_Open_Logo.png

Kehittäjä
OS-perhe GNU/Linux
Lähdekoodi
Viimeisin versio 3.1r4 (sarge) / 28. lokakuuta, 2006
Ytimen tyyppi Monoliittinen kernel
Lisenssi GPL ja muita lisenssejä
Toiminnallinen tila Toiminnassa
Kotisivu www.debian.org

Debian-hanke on joukko ihmisiä, joiden tavoitteena on luoda vapaaehtoisvoimin vapaa tietokoneen käyttöjärjestelmä. Tämä käyttöjärjestelmä on nimeltään Debian GNU/Linux, puheessa yleensä Debian. Debian-käyttöjärjestelmä perustuu Linux-ytimeen, kun taas useimmat perustyökalut ja ohjelmat ovat peräisin GNU-hankkeesta. Tämän vuoksi käyttöjärjestelmän nimeksi on valittu Debian GNU/Linux.

Debian-hankkeeseen kuuluu myös käyttöjärjestelmä, joka käyttää Hurd-mikroydintä, mutta se on Linuxin rinnalla toissijainen hanke. Debian-käyttöjärjestelmä koostuu periaatteessa ainoastaan vapaasti lisensoiduista ohjelmista, joskin käytännössä jakeluun paketoidaan myös muilla tavoilla lisensoituja ohjelmia. Debian-hanke on kehittänyt myös arvostetun APT-paketinhallintatyökalun.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Debianin perusti Ian Murdock vuonna 1993. Hän laati julkilausuman, jossa hän vaati sellaisen Linux-jakelun luomista, jota ylläpidettäisiin samalla avoimella asenteella kuin Linuxia ja GNU-hanketta. Murdock muodosti jakelun nimen "Debian" omasta ja silloisen tyttöystävänsä (ja nykyisen vaimonsa) Debran etunimistä.

Debian-hanke eteni aluksi hitaasti, ja sen ensimmäiset 0.9-alkuiset versiot ilmestyivät vuosina 1994 ja 1995. Ensimmäiset muille suoritinarkkitehtuureille tehdyt versiot ilmestyivät 1995, ja jakelupaketin ensimmäiset 1.x-alkuiset versiot julkaistiin 1996. Hankkeen johtajaksi Ian Murdockin tilalle tuli samana vuonna Bruce Perens.

Bruce Perens lähti hankkeesta vuonna 1998 ennen Debian 2.0:n julkaisua. Se oli ensimmäinen glibc:hen perustuva Debian. Hankkeelle valittiin uudet johtajat, ja pian julkaistiin kaksi muuta 2.x-versiota, joissa kummassakin oli tuki entistä useammalle arkkitehtuurille ja entistä laajempi pakettivalikoima. Tänä aikana kehitettiin myös APT-työkalu ja Debianista alettiin laatia versiota, joka käyttää Hurd-ydintä. Ensimmäiset Debianiin perustuvat mutta itsenäiset Linux-jakelut Corel Linux ja Stormixin Storm Linux ilmestyivät vuonna 1999. Niitä ei enää nykyisin kehitetä, mutta ne aloittivat Debianiin perustuvien jakelupakettien esiinmarssin.

Vuoden 2000 lopussa hanke muutti pakettien järjestelyä ja julkaisemista ottamalla käyttöön testaushaaran. Vuonna 2001 kehittäjät pitivät ensimmäisen Debconf-kokouksen, joka sittemmin järjestettiin vuosittain. Debianin vuonna 2002 ilmestynyt versio yli kaksinkertaisti Debianin pakettien lukumäärän ja tuki viittä uutta suoritinarkkitehtuuria. Hankkeen kymmenvuotisjuhlia vietettiin ympäri maailman 16. elokuuta 2003.

[muokkaa] Paketinhallinta

Debian tunnetaan erityisesti paketinhallintajärjestelmästään, joka pohjautuu .deb-paketteihin. Järjestelmää hallitaan dpkg- (Debian Package Manager) ja APT-ohjelmilla, joiden avulla päivittäminen käy helposti. APT-työkalun suosiosta kertoo se, että se on muokattu toimimaan myös RPM-paketinhallintajärjestelmässä. APT-työkalulla voi tutkia, onko järjestelmän nykyisiin paketteihin tullut päivityksiä, ja asentaa mahdolliset päivitykset automaattisesti. Myös kokonaan uusien pakettien asennus ja vanhojen pakettien poisto on yksinkertaista. Työkalujen toimintaan voi vaikuttaa komentoriviparametrein.

[muokkaa] Versiot

Debian-työpöytä
Suurenna
Debian-työpöytä

Debian GNU/Linuxin saa ilmaiseksi Internetistä. Debianissa on kolme kehityshaaraa: stable, unstable ja testing. Stable on vakaa julkaisu. Siihen ilmestyy päivityksiä erittäin harvoin, lähinnä tietoturvapäivityksiä. Uusin vakaa (stable) Debian-julkaisu 3.1 on koodinimeltään sarge.

Päivittäinen kehitys tapahtuu unstable-kehityshaarassa, jolla on aina koodinimi sid. Testing- eli testauskehityshaarassa kootaan seuraavaa vakaata versiota. Siihen lisätään yleensä ohjelmat, jotka ovat unstablessa toimineet kaksi viikkoa ilman ongelmia. Nykyisen testauskehityshaaran ja tulevan vakaan version tunnus on etch.

Eri julkaisujen tunnukset ovat peräisin elokuvasta Toy Story:

[muokkaa] Hyvät ja huonot puolet

Hyviä puolia:

  • Käyttäjiensä ylläpitämä, vahva yhteisö kehittämässä
  • Postituslistatuki (ei puhelimessa odottelua)
  • Erinomainen paketointijärjestelmä
  • Yksinkertainen asennus, mahdollisuus verkkoasennukseen (CD-levy, DOS, levykkeet yms.)
  • Paljon paketteja (CD-levyillä mukana yli 8710 kpl sekä verkossa noin 17 000 pakettia)
  • Avoin lähdekoodi (luotettavuus ja kuka tahansa voi kehittää)
  • Yksinkertaiset päivitykset (verkosta tai CD:ltä)
  • Virheraportointijärjestelmä (avoin kaikille)
  • Vakaus, nopeus ja vähäiset resurssivaatimukset
  • Hyvä järjestelmäturva (nopeaa ja salailematonta)
  • Usean arkkitehtuurin tuki — joskaan hankkeen tekemän periaatepäätöksen mukaan stable-julkaisuja ei enää tehdä kaikille arkkitehtuureille

Huonoja puolia:

  • Debianin asentaminen edellyttää aiempaa tietoa Linux-järjestelmistä
  • Tuotantokäyttöön sopivan kehityshaaran valitseminen on vaikeaa. Stablen ohjelmat ovat vanhentuneita eikä niihin julkaista muita kuin tietoturvapäivityksiä, unstablen pakettien toimivuudesta ei ole mitään takeita, testausversion käyttäminen stablen julkaisemisen jälkeen on huono valinta, mutta lähellä stablen julkaisemista melko vakaa. Lisäksi testausversio sisältää nykyään security-repositoryt [1], joten security-repositoryn puute ei ole syy olla käyttämättä testausversiota
  • Koska vakaan version ohjelmat ovat vanhentuneita, Debianin kehittäjät ovat joskus joutuneet itse kirjoittamaan tietoturvapäivityksiä niihin, sillä ohjelmien kehittäjät eivät välttämättä enää tue niin vanhoja ohjelmaversioita.

[muokkaa] Debianista johdettuja käyttöjärjestelmiä

Debian on itsessään käyttöjärjestelmä (Linux-jakelupaketti), mutta monille käyttäjille se on liian laaja. Siksi siitä on tehty rajoitettuja versioita, jotka ovat helpommin loppukäyttäjän hallittavissa. Suurin osa niissä käytetyistä paketeista on kuitenkin samoja kuin perus-Debianissa.

Tällaisia käyttöjärjestelmiä ovat mm:

  • Knoppix (CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, KDE-työpöytäympäristö)
  • Gnoppix (CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, GNOME-työpöytäympäristö)
  • Linspire (helppokäyttöinen työpöydille ja kannettaviin tarkoitettu käyttöjärjestelmä; muista mainituista poiketen maksullinen)
  • mini Debian (Flash-kortilta käynnistyvä käyttöjärjestelmä)
  • Morphix (modulaarinen CD:ltä käynnistyvä käyttöjärjestelmä)
  • Ubuntu Linux (loppukäyttäjän asennettava käyttöjärjestelmä)
    • Kubuntu (muuten sama kuin edeltäjänsä, mutta oletuksena KDE-työpöytäympäristö)
    • Edubuntu (suunnattu opetuskäyttöön, sisältää keskeisiä ohjelmia joista on hyötyä opetuksessa.)
  • Elive - mukautettu Debian-järjestelmä, työpöytäympäristönä Enlightenment
Laajempi luettelo löytyy osoitteesta http://www.debian.org/misc/children-distros.html.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Debian.