Cookinsaaret

Wikipedia

Cook Islands
Cookinsaarten lippu Cookinsaarten vaakuna
(Lippu) (Vaakuna)
Motto: ei ole
Virallinen kieli englanti
Pääkaupunki Avarua
Kuningatar Elizabeth II
Pääministeri Jim Marurai
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä
Sijalla 225
240 km²
0 %
Väkiluku
 - Yhteensä (2003)
 - Tiheys
Sijalla 219
21 008
87/km2
Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin liitännäisvaltio 4. elokuuta 1965 lähtien
Rahayksikkö Uuden-Seelannin dollari (NZD)
Aikavyöhyke UTC -10
Kansallislaulu God Defend New Zealand
Internet-verkkotunnus .ck
Kansainvälinen suuntanumero 682

Cookinsaaret on itsehallinnollinen saariryhmä, joka on käytännössä itsenäinen, mutta pitää yllä perustuslaillisia yhteyksiä Uuteen-Seelantiin ("Uuteen-Seelantiin vapaasti assosioitunut itsehallintoalue").

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

James Cook löysi saaret ensin vuonna 1770 ja meni sinne uudelleen 1777. 1823 eurooppalaisia lähetyssaarnaajia saapui saarille käännyttämään alkuperäiskansaa kristinuskoon.

Vuonna 1888 Yhdistynyt kuningaskunta teki saarista protektoraattinsa. Vuoteen 1900 mennessä hallinto oli siirretty Uudelle-Seelannille. Paikalliset asukkaat päättivät perustaa saarille itsehallinnon 1965, säilyttäen perustuslailliset siteet Uuteen-Seelantiin.

[muokkaa] Politiikka

Cookinsaaret on Uuden-Seelannin liitännäisvaltio. Uusi-Seelanti vastaa saarten ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Sisäisissä asioissa Cookinsaarilla on täysi itsenäisyys. Sillä on myös oikeus päättää yksipuolisesti itsenäistyä koska hyvänsä. Poliittinen järjestelmä saarilla on parlamentaarinen demokratia.

[muokkaa] Maantiede

Cookinsaaret
Cookinsaaret

Cookinsaaret sijaitsevat Tyynellä valtamerellä välillä 156° - 157° W ja 8° - 23° S. Ne jakautuvat kahteen saariryhmään, pohjoisiin ja eteläisiin Cookinsaariin. Eteläisiin Cookinsaariin kuuluvat Rarotonga, Mangaia, Atiu, Mauke, Takutea, Mitiaro, Manuae ja Aitutaki. Palmerstonin atollin katsotaan kuuluvan pohjoisiin Cookinsaariin siitä huolimatta, että se sijaitsee lähempänä eteläisiä Cookinsaaria kuin yhtäkään pohjoisten Cookinsaarten atollia. Muita pohjoisryhmän saaria ovat Tongareva, Rakahanga, Manihiki, Pukapuka, Nassau ja Suwarrow.

Suurin saari on Rarotonga, jolla sijaitsee myös Cookinsaarten pääkaupunki, Avarua.

[muokkaa] Talous

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääosa väestöstä (81,3 %) on polynesialaisia. Suurin uskonto on kristinusko.

Koulutetun väestön poismuutto pääasiassa Uuteen-Seelantiin haittaa saariston väkiluvun kehitystä.

Puhutuimmat kielet ovat englanti ja rarotonga eli cookinsaarten maori.

[muokkaa] Kulttuuri

Saaristolla suosittu taidemuoto on tivaevae. Saariston tunnetuimpiin kirjailijoihin lukeutuu Kauraka Kauraka.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

Oseanian valtiot
Australia | Fidži | Kiribati | Marshallinsaaret | Mikronesia | Nauru | Palau | Papua-Uusi-Guinea | Salomonsaaret | Samoa | Tonga | Tuvalu | Uusi-Seelanti | Vanuatu
Epäitsenäiset alueet

Amerikan Samoa | Ashmore- ja Cartiersaaret | Bakerin ja Howlandin saaret | Cookinsaaret | Guam | Jarvisinsaari | Johnstonin atolli | Joulusaari | Kingmanin riutta | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Midwaysaaret | Niue | Norfolkinsaari | Palmyran atolli | Pitcairn | Pohjois-Mariaanit | Ranskan Polynesia | Tokelau | Uusi-Kaledonia | Wallis ja Futuna