Evenkin kieli
Wikipedia
Evenki | |
Muu nimi | |
Omakielinen nimi | орочон (oročon) |
Englanti | Evenki |
Ranska | |
Tiedot | |
Alue | Venäjä (mm. Evenkia, Saha, Burjatia), Kiina, Mongolia |
Virallinen kieli | |
Puhujia | 20 000 - 30 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | kyrillinen |
Kielenhuolto | |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | altailaiset kielet |
Kieliryhmät | tunguusilaiset kielet pohjoiset tunguusikielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | |
ISO 639-2 | tut |
SIL | EVN |
Ohje |
Evenkin kieli kuuluu altailaisen kielikunnan tunguusikielten pohjoiseen ryhmään. Evenkin kieli on puhujamäärältään suurin tämän ryhmän kielistä. Sitä puhuvat evenkit, jotka ovat levittäytyneet hajalleen laajalle alueelle Pohjois-Aasiaan. Evenkiä puhutaan Evenkiassa (3 800), Sahassa ja Burjatiassa Venäjällä sekä Mongoliassa ja Kiinassa.
Evenkin kielen perussanastossa on paljon yhtäläisyyksiä mongolilaisten ja turkkilaisten kielten kanssa, mikä osoittaa läheistä kielisukulaisuutta. Joillakin alueilla varsinkin jakuutin ja burjaatin vaikutus on vahva. Lisäksi 1900-luvun aikana myös venäjän vaikutus on ollut merkittävä, esimerkiksi vuonna 1979 noin 75 % Venäjän evenkeistä puhui sujuvaa venäjää.
Evenkin kieli jaetaan kolmeen päämurreryhmään, pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen, jotka edelleen jaetaan pienempiin murteisiin. Evenkin kirjakieli luotiin 1920-luvun lopulla. Evenkiä kirjoitettiin latinalaisella kirjaimistolla vuodesta 1931 vuoteen 1937 asti, jolloin siirryttiin kyrilliseen kirjaimistoon.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Tunguusikielet |
eveeni | evenki | hibe | jurtšen | mantšu | naanai | negidaali | orokki | orotši | orotšon | udege | ultša |