Hippokrates

Wikipedia

Suurenna

Hippokrates Kosilainen (kreik. Ἱπποκράτης, 460377 eaa.) tunnetaan länsimaisen lääketieteen isänä ja lääkärinvalan eli Hippokrateen valan kirjoittajana. Lääketieteen isäksi häntä kutsutaan siksi, että hän oli ensimmäinen joka halusi erottaa lääketieteen taikauskosta ja uskonnosta.

Hippokrates oli kotoisin Kosin saarelta. Hän kuului saarella vaikuttaneeseen lääkärien koulukuntaan. Hänen teoksensa käsittävät noin 60 tutkielmaa, joista suurin osa on kirjoitettu vuosien 430 eaa. ja 200 jaa. välillä. Niitä on ollut kirjoittamassa lukuisia eri henkilöitä, joilla on ollut erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia – teokset on vain laitettu Hippokrateen nimiin, todennäköisesti Aleksandrian kirjastossa. Yhdestäkään teoksesta ei voida varmuudella sanoa, että se olisi Hippokrateen itsensä kirjoittama. Tiedetään, että ainakin yhden niistä on kirjoittanut hänen vävynsä Polybos. Tunnetuin teoksista on nimeltään Hippokrateen vala, mutta todennäköisesti sekään ei ollut Hippokrateen itsensä kirjoittama.

Muissa teoksissa Hippokrates muun muassa selitti ihmisten erilaiset luonteenpiirteet sillä, missä suhteessa heidän ruuminsa sisältää neljää mielialaan vaikuttavaa tekijää: limaa (flegmaa), keltaista sappea, mustaa sappea ja verta. Tämä vaikutti merkittävästi toiseen merkittävään antiikin kreikkalaiseen lääkäriin Claudius Galenukseen, sekä keskiaikaiseen lääketieteeseen.

Hippokrateen tautioppi panee suuren arvon terveille elämäntavoille, ruumiinharjoituksille, dieetille sekä aurinko- ja vesikuureille. Myös lääkekasvit (rohdoskasvit) olivat merkittävässä osassa hoitoja, ja niitä löytyykin kirjoituksista lähes kolmesataa. Tunnetuimpia Hippokrateen nimiin laitettuja lääketiedettä käsitteleviä sanontoja ovat Primum non nocere ("ennen kaikkea vältä vahingoittamasta potilasta"); sekä Ars longa, vita brevis ("taide pitkä, elämä lyhyt"). Sanonnat esitetään usein latinaksi, mutta Hippokrates puhui kreikkaa.


[muokkaa] Katso myös