Chauvinismi
Wikipedia
Chauvinismi (myös muodoissa šovinismi, sovinismi) on jonkin ryhmän tai ryhmän jäsenen äärimmäisyyksiin menevää, yksipuolista ja fanaattistakin käyttäytymistä jotakin toista ryhmää kohtaan. Chauvinististä käyttäytymistä voi olla niin maan tai kansan puolustamisessa kuin muunkin ryhmän. Yleensä chauvinismia ilmenee siinä tilanteessa, kun tämä toinen ryhmä koetaan viholliseksi ja uhaksi.
Käsite on nimetty Napoleon Bonaparten armeijassa palvelleen erittäin isänmaallisen sotilaan Nicolas Chauvinin mukaan. Legendan mukaan tämä sotilas oli fanaattinen ja kiihkoileva Napoleonin ihailija, joka jatkoi taistelua Ranskansa puolesta, vaikka oli haavoittunut jo 17 kertaa. Hänen kerrotaan huutaneen ranskalaisten hävitessä Waterloon taistelun: "Vanha kaarti kuolee, mutta ei antaudu!". Chauvinismi käsitteenä tuli yleiseen käyttöön vuonna 1831 ilmestyneen satiirisen näytelmän La Cocarde Tricolore jälkeen. Eräs näytelmän roolihenkilöistä oli juuri tämä Nicolas Chauvin.
Käsitetteestä on käytetty eri sanamuotoja ja sitä tulkitaan eri tavalla eri maissa. Ranskassa 1800-luvun lopulla chauvinismilla (ransk. chauvinisme) alettiin tarkoittaa ylikorostunutta kansallismielisyyttä. Chauvinismen käyttö käsitteenä ei yleistenyt ja Isossa-Britanniassa alettiin 1870-luvulla käyttää samaa asiaa tarkoittavaa käsitettä jingoismi. Suomessa käsite tuli käyttöön muodossa šovinismi (shovinismi tai sovinismi), mutta pian se sai eri merkityksen miesten ylivaltaa kannattavana aatteena. Englannissa tätä miesten ylivaltaa kannattavaa ajattelua tai aatetta kutsutaan male chauvinismiksi eli mieschauvinismiksi tai miessovinismiksi.
Viime vuosikymmeninä on alettu uudelleen käyttää käsitettä "chauvinismi", jottei sitä sekoitettaisi nationalismiin. Suomen kielessä sovinismin käsite oli muuttunut niin paljon, ettei sitä voinut enää käyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan, vaikka välillä onkin yritetty käyttää käsitettä miessovinismi. Vastaavasti naisten sovinistisesta asenteesteesta miehiä kohtaan on aloitettu käyttää käsitettä naissovinismi (engl. female chauvinism).
Viime aikoina englanninkielisissä lähteissä on myös alkanut näkyä aivan uusi käsite heterochauvinismi (engl. heterochauvinism), jolla tarkoitetaan heteroiden ylimielistä suhtautumista homoseksuaaleihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Chauvinismi valtioissa
Chauvinismilla yleensä tarkoitetaan, jonkin valtion tai kansan uhittelevaa ja imperialistista käytöstä. Chauvinismi kiistää, jonkin kansan tai valtion oikeuden olemassaoloon ja kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Chauvinistisesti ajatteleva taas ajattelee, että hänen maansa ja valtionsa on aina oikeassa ja kaikki muut maat ovat reilusti huonompia kuin hänen omansa. Tämä ajattelu tuli esille 1800-luvun lopulla, kun perusteltiin mm. Ison-Britannian ja Ranskan kolonialismia ja suurvaltojen valloitushalua. Chauvinistit väittivät, että kaikki kansat eivät olleet tarpeeksi suuria hallitsemaan itseään ja luomaan kansallisvaltioita. Parempana pidettiin, että suuret valtiot hallitsisivat näitä pienempiä kansoja ja sulauttaisivat nämä omiin valtioihinsa. Chauvinismin ei tällöin siis korosta kansan yhtenäistä etnisyyttä vaan valtion maa-alueiden laajuutta, sen väkimäärää ja sen kansalaisten uskollisuutta. Yhtenäistä samanlaista etnistä kansakuntaa tärkeämmäksi nousee ajatus suuresta samankielisestä- ja kulttuurisesta kansasta, joka on uskollinen valtiolleen ja sen hallinnolle.
[muokkaa] Tunnetuimmat chauvinismit
Tällaista ajattelua on historian saatossa ilmennyt erityisesti suurvalloissa, kuten Venäjällä ja Kiinassa. Venäjän pyrkimyksiä venäläistää naapurivaltionsa tai omat vähemmistökansallisuutensa kutsutaan tilanteesta riippuen isovenäläisyydeksi, panslavismiksi, venäläistämikseksi tai vain yleensä imperialismiksi. Venäläisen chauvinismin eli isovenäläisyyden ilmiöitä ovat olleet mm. Venäjän keisarikunta Venäjän keisarikunnan luomat Suomen sortokaudet. Venäläinen chauvinismi sai uusia muotoja Neuvostoliiton aikana, kun siihen yhdistyi bolševismi. Tunnetuin nyky-Venäjällä venäläiselle chauvinismille tyypillisiä ajatuksia on tuonut esille Vladimir Žirinovski.
Kiinan imperialismin ja kansallimielisyyden ilmentymää kutsutaan han-chauvinismiksi, joka korostaa han-kiinalaisten ylivaltaa muihin naapuri-ja vähemmistökansoihin, kuten hui-kiinalaisiin ja mantšuihin, mongoleihin ja tiibetiläisiin nähden.
Chauvinistiseksi muodoksi voidaan nähdä myös amerikkalainen imperialismi, joka nykyään lähinnä pyrkii Yhdysvaltain mahdollisimman suureen kulttuuriseen, taloudelliseen ja poliittiseen valtaan eri puolilla maailmaa. Enemmän alkuperäisessä chauvinistisessa muodossa amerikkalainen imperialismi esiintyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kun Yhdysvallat pyrki valtaamaan ja hankkimaan siirtomaita. Amerikkalaisen imperialismin piirteitä kutsutaan angloamerikkalaisissa teksteissä myös jingoisimiksi.
Tunnetuimmat chauvinismin esimerkkimaat kuitenkin lienevät vanhimmat siirtomaavaltiot Iso-Britannia, Ranska ja Espanja. Brittiläinen chauvinismi tuli tavallaan esiin brittiläisen imperiumin luomisessa. Käsitteen alkuperämaa Ranska taas toteutti chauvinismia erityisesti Pohjois-Afrikassa, mm. Algeriassa. Ranska katsoi siirtomaiden olevan kiinteä osa emämaatansa ja näin ollen kuuluivat Ranskaan.
[muokkaa] Jingoismi
Englanninkielisissä lähteissä chauvinismista ja kiihkoisänmaallisuudesta käytetään monesti käsitettä jingoismi. Jingoisimilla saatetaan tarkoittaa myös niin pintapuolista isänmaallisuutta eli "lipun heilutusta" kuin ultranationalismiakin. Jingoismin käsite syntyi Britanniassa, mutta sittemmin sitä on käytetty paljon kuvaamaan amerikkalaista imperialismia ja ekspansiota. Käsite syntyi, kun brittiläiset pelkäsivät venäläisten laajenemishalua ja asettuivat Turkin sodassa Turkin puolelle. Britannian jingoismin ja painostuksen takia Venäjä menetti valtaamansa alueensa. Tällöin jingoismiin yhdistyi sen käsitys sen konservatisuudesta. Käsite perustuu pubeissa Turkin sodan aikoihin laulettuun runoon:
We don't want to fight Me emme tahdo taistella, But, by Jingo, if we do, Mutta kautta Jingon, jos täytyy, We've got the ships, Meillä on laivoja, We've got the men, Meillä on miehiä, We've got the money, too. Meillä on rahaa myös
Jingolla saatetaan tarkoittaa kaunistelussa muodossa Jeesusta kuin baskikielistä sanaa Jainko, joka tarkoittaa Jumalaa. Jingoismilla alettiin pian 1900-luvun alussa tarkoittaa Yhdysvaltain sisäpolitiikassa esiintyvää "haukka-ajattelua", johon kuului isänmaallinen sotilaallisuuden ja voiman korostaminen ulkopolitiikan hoidossa. Englanninkielisissä maissa jingoismiksi nähtiin myös I maailmansodan veriset ja hurmahenkiset taistelut, kuten verinen Sommen taistelu, jossa suurinosa brittisotilaista syöksyi suoraan kuolemaan maansa puolesta.