Itävalta
Wikipedia
Republik Österreich | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | liittotasavalta | ||||||
Presidentti Kansleri |
Heinz Fischer Wolfgang Schüssel |
||||||
Pääkaupunki | Wien (1 631 082 as.) 48°12′ N 16°21′ E |
||||||
Muita kaupunkeja | Graz (240 278 as.), Linz (188 118 as.), Salzburg (145 000 as.) | ||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
83 871 km² (sijalla 113) 1,3% |
||||||
Väkiluku (2005) – väestötiheys – väestönkasvu |
8 206 524 (sijalla 86) 97 / km² 0,11 % (2005) |
||||||
Viralliset kielet | saksan kieli (slovenia, kroatia, unkari alueellisesti) |
||||||
Valuutta | euro (€)¹ (EUR) | ||||||
BKT (2005) – yhteensä – per asukas |
sijalla 35 267 miljardia USD 32 962 USD |
||||||
HDI (2002) | 0,933 (sijalla 14) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 2,3 %, palvelut 66,9 %, teollisuus 30,8 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+1 UTC+2 |
||||||
Itsenäisyys – valtiosopimus |
27. heinäkuuta 1955 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
AT ajoneuvot: A lentokoneet: OE |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+43 | ||||||
Motto | ei ole | ||||||
Kansallislaulu | Land der Berge, Land am Strome | ||||||
¹ valuutta ennen v.2002 Schilling |
Itävallan tasavalta (saks. Republik östereich) eli Itävalta (saks. Österreich) on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat Liechtenstein ja Sveitsi lännessä, Italia ja Slovenia etelässä, Unkari ja Slovakia idässä ja Saksa ja Tšekki pohjoisessa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
- Pääartikkeli: Itävallan historia
Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen Rooman Noricumin valloittivat hunnit, ostrogootit ja frankit. 900-luvulta 1200-luvulle Itävaltaa hallitsivat Babenbergit, joita seurasi Habsburg-suku.
Pyhän saksalais-roomalaiset keisarikunnan lakkauttamisen jälkeen 1806 perustettiin Itävallan keisarikunta, josta tuli 1867 Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Itävallan keisari oli Itävalta-Unkarin johdossa aina ensimmäisen maailmansodan päättymiseen vuonna 1918, jonka jälkeen keisarikunta hajotettiin lukuisiin valtioihin Saint-Germainin sopimuksella vuonna 1919 ja Itävallasta tuli tasavalta. Tasavalta kesti vuoteen 1934, jolloin kansleri Engelbert Dollfuß perusti diktatuurin. Ehkäpä historian kuuluisin itävaltalainen on Adolf Hitler.
Itävalta liitettiin natsi-Saksaan vuonna 1938 (Anschluss). Liittoutuneet miehittivät Itävaltaa vuoteen 1955, jolloin maasta tuli taas itsenäinen tasavalta sillä ehdolla, että se jäisi neutraaliksi puskurivyöhykkeeksi NATOn ja Varsovan liiton väliin.
Kommunismin romahdettua Itävalta lähestyi muita Euroopan maita ja liittyi Suomen ja Ruotsin mukana Euroopan unioniin vuonna 1995 ja otti ensimmäisten joukossa käyttöön euron.
[muokkaa] Politiikka
Itävallan valtion pää on presidentti, joka valitaan kuuden vuoden välein kansanvaalilla. Presidentti valitsee kanslerin, joka on yleensä parlamentin suurimman puolueen johtaja. Itävallan parlamentissa on kaksi kamaria, Bundesrat, jossa on 64 osavaltioiden valitsemaa edustajaa ja Nationalrat, jossa on 183 suoraan valittua edustajaa.
Sosiaalidemokraattisen puolueen (SPÖ) hallittua kolme vuosikymmentä, vuonna 2000 muodostettiin oikeistokoalitio, johon kuuluivat konservatiivinen kansanpuolue (ÖVP) ja oikeistolainen vapauspuolue (FPÖ). Vapauspuolueen politiikan ja johdon aiheuttaman kuohun jälkeen liittokansleri Wolfgang Schüssel (ÖVP) julisti 9. syyskuuta 2002 vaalit pitettäväksi ennenaikaisesti. 24. lokakuuta vaaleissa ÖVP voitti maanvyöryvoiton; 42,3 % äänistä ja FPÖ jäi 10,1 %:iin.
Parlamentin valtasuhteet:
- 79 paikkaa ÖVP (kansanpuolue) (42,3 % äänistä)
- 69 paikkaa SPÖ (sosiaalidemokraattinen puolue) (36,51 %)
- 18 paikkaa FPÖ (vapauspuolue) (10,1 %)
- 17 paikkaa Die Grünen (vihreät) (9,47 %)
Koalitiohallitus ÖVP:n ja FPÖ:n välillä jatkui 28. helmikuuta 2003 pitkällisten hallitusneuvottelujen jälkeen, Wolfgang Schüssel edelleen liittokanslerina.
[muokkaa] Osat

Itävalta on liittotasavalta jossa on yhdeksän osavaltiota:
- Burgenland
- Ylä-Itävalta (Oberösterreich)
- Tiroli
- Kärnten
- Salzburg
- Wien
- Ala-Itävalta (Niederösterreich)
- Steiermark
- Vorarlberg
[muokkaa] Maantiede
Itävalta sijaitsee Alpeilla ilman yhteyttä merelle. Korkein huippu on Großglockner, 3 798 metriä merenpinnasta, toiseksi korkein on Wildspitze, 3 774 metriä.
Maan pohjois- ja itäosat ovat pääasiassa mäkistä maastoa. Ilmasto on leuto: kylmät talvet ja viileät kesät.
[muokkaa] Talous
Itävalta on korkean elintason maa, jonka talous on pitkälti sidoksissa EU-maihin, erityisesti Saksaan. Toisen maailmansodan jälkeen monia yrityksiä kansallistettiin pelättäessä niiden joutuvan Neuvostoliiton käsiin sotakorvauksina. Pääosa valtionyrityksistä yksityistettiin 1990-luvun alussa.
Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike. Vuoristoisessa maassa maatilat ovat pieniä ja hajanaisia, ja tuotanto on ollut kallista. Maatalous on joutunut uudistuksiin maan liittyessä EU:hun 1995.
[muokkaa] Väestöjakauma
Itävallan väestöstä on nykyisin 85–89 % itävallansaksalaisia. Kymmenisen prosenttia on ulkomaalaissyntyisiä, erityisesti itäisistä naapurimaista. Kärntenin ja Steiermarkin osavaltiossa elää merkittävä, 18 000 hengen syntyperäinen slovenialaisvähemmistö.
Itävallan vuoristoissa on kehittynyt monta erillistä saksan murretta. Kaikki kuuluvat itävaltalais-baijerilaiseen ryhmään lukuun ottamatta Vorarlbergin alemannimurretta.
Kolmen neljäsosaa itävaltalaisista on katolisia. Muut tärkeät uskonnot ovat islam ja protestanttiset liikkeet. 1930 Itävallassa asui 100 000 juutalaista, nyt heitä on 10 000–20 000.
Itävallan kansallinen koostumus 1923–1981 (lähde: unkarilainen aikakauslehti História 2–3, 1991)
kansallisuus | 1923 | 1951 | 1971 | 1981 |
---|---|---|---|---|
saksalainen | 6 272 892 96,0 % |
6 843 416 98,7 % |
n. 7 407 200 99,3 % |
n. 7 515 000 99,5 % |
tšekki | 93 553 1,4 % |
4 875 0,1 % |
– | – |
slovakki | 5 170 0,1 % |
– | – | – |
sloveeni | 43 382 0,7 % |
23 839 0,3 % |
19 593 0,3 % |
n. 9 000 0,1 % |
serbo-kroaatti | 44 771 0,7 % |
– | – | n. 12 000 0,2 % |
kroaatti | – | 33 972 0,5 % |
24 514 0,3 % |
– |
unkarilainen | 25 071 0,4 % |
11 176 0,2 % |
n. 5 440 (*) 0,1 % |
n. 3 000 0,0 % |
muu | 49 641 0,8 % |
16 629 0,2 % |
– | n. 63 000 0,8 % |
yhteensä | 6 534 481 | 6 933 907 | n. 7 456 745 | n. 7 555 338 |
(*) vain Burgenlandissa.
[muokkaa] Kulttuuri
Itävallassa ovat syntyneet klassisen musiikin keskeiset säveltäjät Wolfgang Amadeus Mozart, Joseph Haydn, Franz Schubert, Gustav Mahler, Anton Bruckner, Johann Strauss vanhempi ja Johann Strauss nuorempi. Toisen Wienin-koulukunnan säveltäjiä ovat Arnold Schönberg, Anton Webern ja Alban Berg.
Muiden taiteiden piirissä tunnetuiksi ovat tulleet runoilija Peter Rosegger ja taidemaalari Gustav Klimt.
Kuuluisia itävaltalaisia fyysikkoja ovat Ludwig Boltzmann, Erwin Schrödinger, Wolfgang Pauli ja Christian Doppler. Filosofialle Itävalta on antanut Ludwig Wittgensteinin ja Karl Popperin. Maan tunnetuin matemaatikko on ollut loogikko Kurt Gödel. Ihmistieteiden alalla eittämättä tunnetuin itävaltalainen on psykoanalyysin isä Sigmund Freud; ammattipiireissä tunnettu on myös psykologi Alfred Adler. Itävallassa ovat syntyneet taloustieteilijät: Joseph Schumpeter ja Friedrich Hayek. Tekniikan historiaan on jäänyt insinööri Ferdinand Porsche.
Urheilussa Itävalta on alppilajien suurvalta: Toni Sailer, Hermann Maier, Annemarie Moser-Pröll, Stephan Eberharter, Anita Wachter ja Benjamin Raich ovat kaikki kilpailleet punavalkoisen lipun alla.
Muita Itävallassa syntyneitä kuuluisuuksia ovat diktaattori Adolf Hitler sekä näyttelijä Arnold Schwarzenegger.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- teollisuustuotteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
Yrjö Lautela ja Jyrki Palo: Itävalta: kappale mennyttä suuruutta (Edita, 2005)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Austria Wikitravelissa (englanniksi)
- Itävalta Google Mapsissa
Euroopan valtiot |
Alankomaat | Albania | Andorra | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Espanja | Islanti | Irlanti | Italia | Itävalta | Kroatia | Kreikka | Latvia | Liechtenstein | Liettua | Luxemburg | Makedonia | Malta | Moldova | Monaco | Montenegro | Norja | Puola | Portugali | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | San Marino | Serbia | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Ukraina | Unkari | Yhdistynyt kuningaskunta | Valko-Venäjä | Vatikaanivaltio | Viro |
Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: Armenia | Azerbaidžan | Georgia | Kazakstan | Kypros | Turkki | Venäjä |
Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni |
![]() |
Euroopan unioni |
Alankomaat | Belgia | Espanja | Irlanti | Italia | Itävalta | Kreikka | Kypros | Latvia | Liettua | Luxemburg | Malta | Portugali | Puola | Ranska | Ruotsi | Saksa | Slovakia | Slovenia | Suomi | Tanska | Tšekki | Unkari | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta |
![]() |
Euro |
Euromaat: Alankomaat | Belgia | Espanja | Irlanti | Italia | Itävalta | Kreikka | Luxemburg | Portugali | Ranska | Saksa | Suomi
1.1.2007 euroalueeseen liittymässä : Slovenia Muut valtiot ja alueet, joissa euro on virallinen valuutta: Andorra | Kosovo | Monaco | Montenegro | San Marino | Vatikaanivaltio |