CinemaScope
Wikipedia
CinemaScope (tai Cinemascope) on eräs elokuvissa käytetty laajakuvaformaatti.
Formaatin kehitti elokuvastudio 20th Century Fox. Se sai ensinäytöksensä vuonna 1952, ja seuraavasta vuodesta lähtien sillä kuvattiin elokuvia aina vuoteen 1967 saakka, ja sen variantteja käytetään yhä tänä päivänä. Yhtiö ryhtyi kehittämään formaattia johtuen Hollywoodin kasvavasta tarpeesta lisätä elokuviensa spektaakkelinomaisuutta, koska televisiosta tuli 1950-luvulla yhtä varteenotettavampi kilpailija elokuvalle. Olemassa oli jo Cinerama-laajakuvaformaatti, mutta sitä pidettiin sangen epäkäytännöllisenä. Ensimmäinen CinemaScopella kuvattu elokuva oli Kuinka miljonääri naidaan (How to Marry a Millionaire, 1953), joskin Näin hänen kuolevan (The Robe, 1953) ehti saada ensi-iltansa aiemmin. Koska aluksi kaikki teatterit eivät voineet esittää CinemaScope-elokuvia, ensimmäiset elokuvat kuvattiin samaan aikaan CinemaScopella ja perinteisillä järjestelmillä. CinemaScope löi kuitenkin nopeasti läpi, ja siitä tuli yhtä suuri vetonaula kuin aikansa elokuvatähdistä.
CinemaScope käyttää normaalia 35-millistä, 4-perforoitua filmiä, jonka kuvasuhde on 1:1,37. CinemaScopella pystytään parhaimmillaan saavuttamaan 1:2,66-kuvasuhde, mutta stereoääniraidan käyttö ja vaihtoehtoisen optisen ääniraidan liittäminen 35-milliseen filmiin kavensi sitä lopulta kuvasuhteeseen 1:2,35. Myöhemmin 20th Century Fox kehitti myös CinemaScope 55 -järjestelmän, joka perustui 55,625-millimetriselle filmille muunnettuun, alun perin 70-millimetristä filmiä käyttävään Mitchell-kameraan. Jotta filmin kuva-ala käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti hyväksi, kamerassa käytetään anamorfista objektiivia, joka kaventaa kuvan optisesti niin että koko kuva-ala mahtuu filmiruutuun. Projisoidessa käytetään jälleen anamorfista linssiä, joka levittää kuvan takaisin suhteeseen 1:2,35. Ensimmäiset anamorfiset objektiivit olivat vain adapterilinssejä, jotka liitettiin perinteisten objektiivien eteen. Tämän tuottamien ongelmien ja puutteellisen optisen piirtokyvyn takia Bausch & Lomb kehitti vuonna 1954 anamorfisen objektiivin, joka voidaan asentaa suoraan kameraan. CinemaScopen kuvanlaatu oli kuitenkin vaillinainen, eivätkä 1950- ja 1960-luvun vaihteen filmilaadut pystyneet kattamaan laajempaa kuva-alaa täydellisesti, ja niinpä se sai kilpailijakseen suuren koon filmiformaatit, erityisesti 65/70-millimetrin filmin ja VistaVision-järjestelmän.
Anamorfinen optiikka perustuu Henri Chrétienin 1920-luvun lopulla kehittämään linssitekniikkaan, joiden patentit 20th Century Fox osti, ja alkoi lisensoida CinemaScopen käyttöä muille elokuvastudioille. Chrétienin keksitö perustui kuitenkin vanhaan ideaan anamorfoosista, minkä takia muut studiot pystyivät myöhemmin laillisesti kopioimaan CinemaScopen tekniikkaa. Suosituimmaksi näistä tuli Panavisionin optiikka, jota jopa 20th Century Fox ryhtyi käyttämään 1960-luvulla CinemaScopesta luovuttuaan.