Hyvinkää
Wikipedia
Hyvinkään kaupunki | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.hyvinkaa.fi | |||||
Sijainti | N 60 37.811 E 24 51.522 |
||||
Lääni | Etelä-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Uudenmaan maakunta | ||||
Seutukunta | Helsingin seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[]] | ||||
Perustamisvuosi | 1917 | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
336 km² 323 km² 13 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
43 859 (31.12.2005) 132,4 as/km² |
||||
Työttömyysaste | % | ||||
Kunnallisvero | 18,00 % | ||||
Kunnanjohtaja | Ossi Savolainen | ||||
Kunnanvaltuusto SDP KOK VAS KESK VIHR KD SIT |
51 paikkaa 13 12 7 6 6 4 3 |

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa. Vuonna 1917 Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnaksi, sitä ennen Hyvinkään alue oli jaettu Hausjärven ja Nurmijärven kuntien kesken. Hyvinkään kauppala erkaantui maalaiskunnasta 1926. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1960 ja 1969 maalaiskunta, ja kaupunki yhdistyivät Hyvinkään kaupungiksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kaupunki on rakennettu jääkauden aikaansaaman reunamuodostelman päälle ja sen pääväylä Hämeenkatu - Uudenmaankatu kulkee muodostelman suuntaisesti rautatien toimiessa kaupungin jakajana.
1500-luvulta alkaen paikkakunnalla oli kestikievari nykyisen Hyvinkäänkylän alueella, paikka on kutakuinkin puolimatkassa Helsingin ja Hämeenlinnan välissä. Samalla alueella ovat myös ensimmäiset veroluetteloihin merkityt talot.
1800-luvulla paikkakunnalle perustettiin villatehdas ja se olikin piristysruiske paikkakunnalle. Nykyisessä Hyvinkään kaupungin vaakunassakin kuvataan kolmea kudonnassa käytettävää sukkulaa. Sittemmin tekstiiliteollisuus on hiipunut, mutta villatehtaan rakennuksille on keksitty uuskäyttöä mm. teknologiakeskuskonseptia toteuttavan kehitysyhtiö TechVillan ja messutoiminnan muodossa. Wanhalla villatehtaalla on nykyään museo ja liiketoimintaa, esimerkiksi tavaratalo.
Väkiluvun kehitys:
- 1917: 7 657
- 1920: 7 641
- 1925: 8 641
- 1930: 9 133
- 1935: 10 424
- 1940: 12 222
- 1945: 13 244
- 1950: 28 792
- 1955: 23 438
- 1960: 27 109
- 1965: 30 952
- 1970: 34 282
- 1975: 36 218
- 1980: 37 297
- 1985: 38 742
- 1990: 40 665
- 2005: 43 837
[muokkaa] Rautatie
Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunkina ja sen nykyinen keskusta määräytyikin Helsinki - Hämeenlinna-radan rakentamisen perusteella. Asemarakennus on yksi harvoista alkuperäisistä asemarakennuksista, joka vielä on alkuperäisessä käytössään. Kaupungissa on myös Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkään ja Karkkilan välillä (noin 45km) toimi vuosina 1918-1967 kapearaiteinen Hyvinkään-Karkkilan rautatie. Hyvinkäältä haarautuu myös raide Hangon suuntaan (avattu liikenteelle 08.10.1873) ja 1900-luvun alussa silloinen asemakylä oli välietappi monelle amerikansiirtolaisille, jotka Hangosta lähtivät Atlantin toiselle puolelle. Rata suljettiin matkustajaliikenteeltä syyskuussa 1983, mutta toimii edelleen tavaraliikenteelle välillä Hyvinkää-Karjaa.
[muokkaa] Kaupunki
Hyvinkäällä on myös ollut maine puhtaan ilman kaupunkina ja sinne rakennettiinkin erityinen sanatorio eli parantola, johon varakkaat venäläiset ja suomalaiset tulivat saamaan hoitoa ja lepäämään. Parantolassa on ollut toipumassa mm. Saima Harmaja. Sanatoriosta on muistona kaupunginosan nimi Parantola.
Hyvinkää palkittiin myös turvallisuuskehittämisestä WHO:n myöntämällä Safe Community (suom. turvallinen paikallisyhteisö) -jäsenyydellä. Hyvinkää on ensimmäinen kaupunki Suomessa, jolle tämä tunnustus on myönnetty.
Hyvinkää on tunnettu myös pesäpallojoukkueestaan, Hyvinkään Tahkosta.
Hyvinkään Sanomat yhdistettiin Riihimäen sanomien kanssa vuoden 2003 lopussa Hyvinkään, Nurmijärven, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhteiseksi lehdeksi, Aamupostiksi.
[muokkaa] Rakennukset
Hyvinkään tunnetuin rakennus on varmastikin pyramidimainen Hyvinkään kirkko (1961, Aarno Ruusuvuori). Muita tunnettuja kohteita ovat muun muassa Vanha kirkko (1896, Y. Sadeniemi), Kytäjän kartano sekä kirkko (1939, V. Vähäkallio) ja kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva arkkitehti V. Vähäkallion suunnittelema funkkis-risteys. Hyvinkäällä sijaitsee kaksi golfkenttää: Suomen suurimpiin kuuluva Kytäjä golf (2x18 reikää) sekä Hyvinkää golf (18 reikää). Hyvinkäänkadulla sijaitsevassa Suomen Rautatiemuseossa käy yli 20 000 kävijää vuodessa.
Hyvinkäällä sijaitsevat mm. Kone Oy:n, Konecranes:in, Saint Gobain Isoverin ja Myllyn Parhaan tehtaat.
[muokkaa] Luonto
Sveitsin kansallispuistossa on talvella hiihtoladut ja Kulomäen laskettelukeskus,sekä hyppyrimäki, kesällä lenkkipolut, Sveitsin Uimala ja maauimala. Sveitsin Uimalan sisäosa on toki auki myös talvella. Puiston koko on noin 200 hehtaaria. Usmin erämaastossa on talvella pitkät hiihtoladut ja kesällä maastopyöräilyreitit. Hyvinkään suurimpia järviä: Kytäjärvi, Suolijärvi, Hirvijärvi (suurimmaksi osaksi Riihimäen puolella), Ridasjärvi, Sykäri sekä Sääksjärvi (osaksi Nurmijärven puolella).
[muokkaa] Lentokenttä
Hyvinkään lentokenttä toimi toisen maailmansodan jälkeen tovin valtakunnan päälentokenttänä, Malmin lentoaseman ollessa liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Nykyisin kentällä on vilkasta harrastuslentotoimintaa mm. purjelentoa ja moottorilentoa. Lentokentän läheisyydessä on myös moottoriurheilukeskus.
[muokkaa] Kaupunginosat
Hakala, Hakalanmäki, Kirjavatolppa, Kittelä, Kruununpuisto, Martti, Mustamännistö, Nummenkärki, Nummisilta, Paavola, Pavinmäki, Parantola, Pilvenmäki, Puolimatka, Rääkänpää, Sahanmäki, Sveitsi, Talvisilta, Tanssikallio, Tapainlinna, Tehdas, Vehkoja, Veikkari, Vieremä, Viertola
[muokkaa] Kylät
Ahdenkallio, Hyvinkää, Hyvinkäänkylä, Kaukas, Kytäjä, Noppo, Nukari, Palopuro, Ridasjärvi, Takoja, Usmi, Uusikylä, Vaivero, Ylentola, Keskusta
[muokkaa] Tunnettuja hyvinkääläisiä
- Esa Saarinen, filosofi
- Helene Schjerfbeck (1862-1946), taidemaalari
- Markku Uusipaavalniemi, curling-pelaaja
- Leena Vilkka, filosofi, kaupunginvaltuutettu
[muokkaa] Päätöksenteko
Hyvinkää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.
[muokkaa] Tunnettuja hyvinkääläisiä tapahtumia
Hykolan, Verkkopelitapahtuma.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Helsingin seutu |
Espoo | Helsinki | Hyvinkää | Järvenpää | Kauniainen | Kerava | Kirkkonummi | Nurmijärvi | Sipoo | Tuusula | Vantaa | Vihti |
Uusimaa | Etelä-Suomi | Suomi |