Erämaa-alue

Wikipedia

Erämaa-alueiksi kutsutaan pohjoisimmassa Suomessa olevia laajoja ja asumattomia alueita. Erämaa-alueet eivät ole kansallispuistoja, mutta Metsähallitus pitää niiden metsät pääosin luonnontilaisena. Alueet ovat hyvin tärkeitä poronhoidolle. Toisin kuin kansallispuistoissa, erämaa-alueilla ei juurikaan ole retkeilijöitä varten rakennettuja autiotupia eikä merkittyjä reittejä. Tästä syystä erämaat ovatkin usein kokeneiden ja yksinäisyyttä hakevien vaeltajien suosiossa. Suomeen säädettiin vuonna 1991 laki, jossa määriteltiin 12 Lapin erämaa-aluetta.

Lapin erämaa-alueet:

  • Käsivarsi
  • Tarvantovaara
  • Pöyrisjärvi
  • Pulju
  • Hammastunturi
  • Kaldoaivi
  • Vätsäri
  • Paistunturi
  • Muotkatunturi
  • Tsarmitunturi
  • Kemihaara
  • Tuntsa

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Muilla kielillä