Kamppi
Wikipedia
|
|||
Helsingin alueellinen jako | |||
Kaupunginosa nro | 04 | ||
Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
Pinta-ala | 0,94 km² | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 10 397 (1.1.2005) | ||
- Väestötiheys | 11 061 (1.1.2005)/km² | ||
Postinumerot | 00100, 00120, 00180 | ||
Osa-alueet | on itse osa Kampinmalmin peruspiiriä | ||
Lähialueet | Etu-Töölö, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Punavuori, Jätkäsaari, Ruoholahti, Lapinlahti |

Kamppi (ruots. Kampen) on kaupunginosa Helsingin niemen keskiosassa Helsingissä. Kamppi on osa Helsingin ydinkeskustaa ja kuuluu Kampinmalmin peruspiiriin joka on osa Eteläistä suurpiiriä. Kampissa asuu 10 397 asukasta (1.1.2005) ja siellä on 26 437 työpaikkaa (31.12.2003).
Tässä on kuvattu 'Kaupunginosan rajat, ne kulkevat kadun jommankumman reunan kohdalla:
- Mechelininkatu ---> Lapinlahdenkatu ---> Eteläinen Rautatienkatu ---> Pohjoinen Rautatienkatu ---> Mannerheimintie –––> Erottaja ---> Uudenmaankatu ---> Sinebrychoffinkatu ---> Bulevardi ---> Hietalahdenranta–––> Mechelininkatu.
Kaupunginosan rajan tarkan paikan voi katsoa kartasta, esimerkiksi Helsingin kiinteistökartasta.
Usein Kampista puhuttaessa kuitenkin tarkoitetaan vain Kampin kaupunginosan pohjoisinta osaa, jossa mm. uusi Kampin kauppakeskus ja linja-autoasema, Tennispalatsi ja Sähkötalo sijaitsevat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Armeijan harjoituskenttä ja hautausmaa-alue
Ruotsin vallan aikana Helsingin kaupunki loppui lännessä Kluuvinlahteen, joka ulottui nykyiseltä Töölönlahdelta Esplanadin puiston tienoille. Lahden länsipuolella sijainnut Kampin alue oli lähes asumatonta. Nimi Kamppi tulee ruotsin sanasta Kampen, jolla on tarkoitettu alueella 1600-luvulta 1900-luvun alkuun asti sijainnutta sotaväen harjoituskenttää (ruotsin kielen sanasta "kamp" on johdettu suomen kielen "kamppailu"). Venäjän keisarillinen armeija käytti kenttää sotaharjoituksiinsa 1820-luvun lopulta alkaen, ja Kampin alue sai ensimmäisen maamerkkinsä, kun C. L. Engelin suunnittelema Turun kasarmi rakennettiin vuonna 1833.
Armeijan harjoituskentän lisäksi Kampissa oli vanha, keskiajalta periytynyt hautausmaa-alue. Vuoden 1710 ruttoepidemian jälkeen alueelle haudattiin suuriin joukkohautoihin yli tuhat ruttoon kuollutta helsinkiläistä. Lisäksi alueella sijaitsi helsinkiläisten peltoja ja puutarhaviljelmiä. Nykyisen Erottajan tienoilla oli 1700-luvulla köydenpunojamestari Röökin köydenpunontarata.
[muokkaa] Köyhälistön asuinalue
1800-luvun alkupuolella Kluuvinlahti täytettiin ja kaupunkiasutus alkoi levitä Kamppiin. Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa Kamppi kaavoitettiin Helsingin IV kaupunginosaksi. Kamppi oli kaupungin laita-aluetta ja veti puoleensa kasvavan kaupungin työläisasutusta. Jo 1800-luvun puolivälissä Kamppi ja viereinen Punavuori eli Rööperi olivat, Bulevardin vartta ja Vanhan kirkkopuiston lähiympäristöä lukuun ottamatta, muodostuneet köyhien kaupunginosaksi.
Kamppi ja Punavuori olivat Helsingin vanhimmat työläiskaupunginosat. Vasta 1870-luvulla ja teollistumisen seurauksena alkoi Pitkänsillan pohjoispuolelle, Kallion ja Sörnäisten alueelle, syntyä työläisasutusta. Kampin länsilaita oli pitkälle 1900-luvulle asti puutalovaltainen. Lastenkodinkadulla on yhä jäljellä korttelin verran 1800-luvun lopulla rakennettuja puisia työläisasuntoja, ns. Sadan markan villoja. Myös Kalevankadulla on säilynyt kolme 1830-40-lukujen puutaloa, joissa toimii nykyisin Koulumuseo.
Lumpunkerääjien tori eli narinkka syntyi 1870-luvulla. Etupäässä juutalaiset kauppiaat myivät siellä uusia ja käytettyjä vaatteita ja muita tavaroita. Narinkka suljettiin 1929. Nykyiseen Kampin keskukseen liittyvä tori nimettiin 2005 alueen historiaa kunnioittaen Narinkkatoriksi.
[muokkaa] Sota ja uudistaminen
Suomen sisällissodassa Turun kasarmi tuhoutui lähes täysin. Jäljelle jäi vain kasarmin talousrakennus, joka remontoitiin Helsingin linja-autoasemaksi vuonna 1935. Itse harjoituskenttä asfaltoitiin ja otettiin käyttöön paikallisliikenteen bussiterminaalina. Kasarmin vanhan päärakennuksen paikalle valmistui Lasipalatsi vuonna 1936. Tämä linja-autoaseman ja basaarin yhdistelmä oli osa apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckellin pyrkimystä tehdä kaupungista olympiakelpoinen. Lasipalatsi oli tarkoitettu tilapäiseksi, mutta kaupunkilaiset ihastuivat kohteeseen ja se sai jäädä. Se kunnostettiin vuonna 1998.
Tennispalatsi rakennettiin 1938. Seuraavana vuonna se nimettiin Auto- ja Tennistaloksi. Tennispalatsi-nimeä käytettiin aluksi vain kolmannen kerroksen urheilutiloista. Olympialaisissa 1952 hallit palvelivat koripallon kilpailu- ja harjoitustiloina. Arkkitehtiopiskelija Helge Lundströmin suunnittelema talo ehti saada purkutuomion 1971. Yleinen mielipide kuitenkin muuttui ja talo sai jäädä. Vuonna 1999 korjattu Tennispalatsi sisältää Kulttuurien museon, Helsingin kaupungin taidemuseon näyttelytiloja ja Finnkinon 14 salia Suomen suurimmassa elokuvakompleksissa.
Modernistinen Autotalo vihittiin vuoden 1958 alussa.
Ensimmäiset pienliikkeet avasivat ovensa 17. toukokuuta 1985 Graniittitalossa, johon alkujaan piti tulla tavaratalo. Heikki Sirenin ja Kaija Sirenin suunnitteleman talon rakennustyöt alkoivat keväällä 1982. Nykyisin talo on alkuperäisessä käytössä, sillä siinä toimii nykyisin Anttilan tavaratalo.
[muokkaa] Nykyaika
Helsingin metro saavutti Kampin vuonna 1983. 1990-luvulla monet Kampin alueella sijaitsevat rakennukset peruskorjattiin ja otettiin uudestaan käyttöön, mm. nykyään ravintoloilla ja kahviloilla täytetty Lasipalatsi (1937) ja elokuvateatteriksi muutettu Tennispalatsi (1952).
Syksyllä 2002 aloitettiin nimellä Kampin keskus tunnettu Suomen suurimmaksi rakennusurakaksi kutsuttu projekti, jonka tarkoitus oli siirtää bussiliikenne maan alle ja rakentaa vapautuvan tilan päälle tavaratalo ja asuintaloja. Maanalaista terminaalia varten kaivettiin 300×100×10 metrin kuoppa, josta myös puhkaistiin uusi sisäänkäynti metroa varten. Vapaa tila terminaalin päällä ja nykyinen Salomonkatu varattiin toriksi jalankulkijoille.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Helsinki alueittain (2005). Kampinmalmin peruspiiri (pdf)
- Kampin keskus
- Kampinseutu.com paikallisportaali
- Kampin korttelit valokuvina
- Helsingin Sanomat: Aikamatka Kamppiin, esitys Kampin alueen historiasta