Intiantapiiri
Wikipedia
Intiantapiiri | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Alalajit/-lahkot/-heimot | ||||||||||||||||||||
Intiantapiiri (Tapirus indicus) on sarvikuonon sukulainen, vaikka se muistuttaakin enemmän sikaa ja norsua. Tapiirisuvun historia ulottuu yli 50 miljoonan vuoden päähän.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Intiantapiirit ovat yleensä n. 180-250 cm pitkiä ja painavat 150-320 kg. Niiden säkäkorkeus vaihtelee 70 ja 120 cm:n välillä.
Poikaset ovat raidallisia, mutta seitsemän kuukauden ikään tultuaan ne muuttuvat aikusen värisiksi, eli lähes mustiksi ja selässä on suurehko harmaa laikku. Niiden karva on karkeaa ja iho paksu. Kuono ja ylähuuli ovat pidentyneet ja ne sopivat hyvin ruoan tutkiskeluun.
Intiantapiirilla on neljä ketterää varvasta, kolme kookasta ja yksi pieni. Pikkuvarvasta ei juurikaan käytetä. Tapiireilla on tarkka kuulo, mutta melko huono näkö, sillä niiden silmät ovat pienet. Niiden ruumis on virtaviivainen, jotta ne voisivat liikkua nopeasti sademetsien tiheässä aluskasvillisuudessa.
[muokkaa] Esiintyminen
Intiantapiiri on uhanalainen eläin, jota esiintyy sademetsissä Myanmarissa, Thaimaassa, Sumatralla ja Malakan niemimaalla. Intiantapiireja on tapettu jo vuosisatojen ajan ravinnoksi. Aikoinaan kanta oli runsas, mutta nykyään suunnattomat alat elinkelpoista metsää on tuhottu ja metsien pirstoutuessa tapiiripopulaatiot eivät enää pääse lisääntymään keskenään, mikä saattaa johtaa intiantapiirin lopulliseen sukupuuttoon. Lajin tulevaisuus näyttääkin huolestuttavan synkältä.
[muokkaa] Ravinto
Intiantapiiri syö lähinnä metsäkasvien meheviä versoja, lehtiä, kukkia ja hedelmiä. Tapiirit ovat valikoivia ruokansa suhteen, ja kullakin tapiirilla on oma ruokailualeensa, joita ne puolustavat. Intiantapiiri ruokailee yleensä vasta pimeän tullen. Sen erityistä herkkua ovat vesikasvit.
[muokkaa] Käyttäytyminen
Intiantapiirit ovat erakkoja eli ne elävät yksin. Ne asustavat miellään tulvivissa metsissä. Intiantapiirit ovat erittäin arkoja ja välttelevät naapureitaan. Mikäli tapiiri tuntee olonsa uhatuksi, se syöksyy lähimpään veteen ja ui turvaan.
[muokkaa] Lisääntyminen ja jälkeläiset
Intiantapiirit lisääntyvät ainoastaan joka toinen vuosi. Poikasia syntyy vain yksi. Parittelu ajoituu niin, että poikanen syntyy sadekauden alussa, jolloin ravintoa on runsaasti. Emo odottaa poikasta 56 viikkoa, eli 13 kuukautta. Uros ei ota osaa poikasen hoitamiseen. Poikasten valkojuovainen tummanruskea turkki auttaa niitä sulautumaan erinomaisesti alsukasvillisuuteen. Poikanen pysyy emonsa turvissa kaksi vuotta, kunnes emo valmistautuu parittelemaan uudelleen.
[muokkaa] Lähteet
Kirjoitus on tehty EVM:n kansion perusteella.