Jōmon-kausi

Wikipedia

Japanin historia

Paleoliittinen kausi
Jōmon-kausi
Yayoi-kausi
Yamato-kausi
Kofun-kausi
– Asuka-kausi
Nara-kausi
Heian-kausi
Kamakura-kausi
Kemmu-restauraatio
Muromachi-kausi
Nanboku-chō
– Sengoku-kausi
Azuchi-Momoyama -kausi
Nanban-kaupan kausi
Edo-kausi
– Myöhäinen Tokugawa-shogunaatti
Meiji-kausi
Taishō-kausi
– Japani I maailmansodassa
Shōwa-kausi
– Japanin laajentuminen
Miehitetty Japani
– Miehityksenjälkeinen Japani
Heisei-kausi

Jōmon-kausi (縄文時代, Jōmon-jidai) on aikakausi Japanin esihistoriassa, joka kattaa noin vuodet 10 000 eaa. - 300 eaa.

Arkeologien nykyisen näkemyksen mukaan jäätyminen oli johtanut siihen, että Japani oli yhteydessä muuhun Aasiaan maateitse vuodesta 40 000 eaa. alkaen. Arkeologisten todisteiden perusteella tiedetään Homo sapiensin saapuneen Japaniin vuosien 35 000 eaa ja 30 000 eaa välillä. Saapuneilla ihmisillä olivat metsästäjä-keräilijöitä ja he osasivat tehdä kivityökaluja. Kivityökaluja, merkkejä asutuksesta ja ihmisten jäänteitä on löydetty ympäri Japania kaikilta sen saarilta. Termi "jōmon" tarkoittaa "nauhamerkittyä", mikä viittaa saviastioiden pintaan narulla kiedotulla kepillä painettuihin kuvioihin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Jōmon-kauden alku (10000 - 4000 eaa.)

Pysyvämpi asutus antoi sysäyksen noin vuoden 10 000 eaa. mesoliittiselle tai neoliittiselle kulttuurille. Nykyisten ainujen kaukaiset esi-isät - jotka kuuluivat monimuotoisen Jōmon-kulttuurin piiriin (10 000 eaa - 300 eaa.), jättivät selkeimmät jäljet historiaan. Heidän kulttuurinsa oli olemassa suurin piirtein samaan aikaan kuin Mesopotamian, Niilin ja Indus-virran kulttuurien kanssa.

[muokkaa] Varhainen keramiikka

Varhainen Jōmon-ruukku
Suurenna
Varhainen Jōmon-ruukku

Löytöiin perustuen arvellaan, että jōmon-ihmiset olisivat saattaneet valmistaa ensimmäiset saviastiat maailmassa (ajoitettu 11 000 eaa.) ja myös ensimmäiset kivityökalut. Näiden saviastioiden ikä määritettiin toisen maailmansodan jälkeen radiohiilimenetelmällä. Kuitenkin jotkut tutkijat epäilevät, että saviastioita olisi valmistettu Manner-Aasiassa jo ennen Japania, sillä Venäjältä ja Kiinasta löydetyt saviastiat ovat joko yhtä vanhoja tai vanhempia. Jōmon-ihmiset valmistivat astioita kasvavalla taidolla painelemalla kepeillä ja naruilla märkiä saviastioita.

[muokkaa] Neoliittiset piirteet

Keskisen Jōmon-kauden ruukku. (3000 eaa. - 2000 eaa.)
Suurenna
Keskisen Jōmon-kauden ruukku. (3000 eaa. - 2000 eaa.)

Saviastioiden valmistaminen viittää yleisesti pysyvämpään asutukseen, tai asutukseen joka on pysähtymässä yhdelle paikalle. Tämä johtuu siitä, että saviastiat hajoavat herkästi ja olivat siksi hyödyttömiä metsästäjä-keräilijä kulttuureissa. Siispä jōmon-ihmiset olivat yksiä ensimmäisistä paikallaan tai osittain paikallaan pysyvistä ihmisistä. He käyttivät kivityökaluja, jousia, ansoja sekä olivat luultavasti taitavia rannikko- ja syvänveden kalastajia. He harjoittivat alkeellista maanviljelyä ja asuivat luolissa. Myöhemmin he muuttivat pieniin ryhmiin asumaan kuopissa tai pienissä maan päällisissä majoissa jättäen jälkeensä runsaasti jätteitä nykyaikaisen antropologian tutkijoille. Tämän takia toisinaan sanotaan Japanissa olleen varhaisimmat maanviljelyn muodot (Ingpen & Wilkinson) jo 10 000 eaa. - 2 000 vuotta ennen kuin viljely alkoi Lähi-idässä. Kuitenkin jotkut tutkimukset osoittavat että Syyriassa, Jordaniassa, Turkissa ja Irakissa olisi ollut maanviljelyä jopa 11 000 vuotta sitten.

[muokkaa] Väestön kasvu

Osittain paikoillaan pysynyt asutus nopeutti väestönkasvua huomattavasti alkeellisen viljelyn ohella ja jōmon-kaudella on Japanissa asunut poikkeuksellisen tiheässä ihmisiä. Cavalli-Sforzan tekemien tutkimuksien pohjalta on havaittavissa geneettistä liikuntaa Japanin mereltä kohti muuta Itä-Aasiaa. Tämä näkyy kolmantena suurena geneettisenä liikkeenä ("suuren laajentumisen" jälkeen Afrikasta ja toisen Pohjois-Siperiasta) joka kertoo ihmisten laajentaneen alueitaan varhaisen jōmon-kauden aikana. Nämä samat tutkimukset myös ehdottavat, että ihmiset olisivat liikkuneet Tyynenmeren rantoja jopa Amerikkaan asti.

[muokkaa] Varhaisesta myöhäiseen Jōmoniin (4 000 eaa. - 400 eaa.)

Myöhäis-jōmonin aikainen savipatsas
Suurenna
Myöhäis-jōmonin aikainen savipatsas

Varhaisella ja myöhäisellä Jōmon-kaudella tapahtui väestönkasvun räjähdys, joka näkyy kaivausalueista tältä kaudelta. Nämä kaksi kautta osuvat juuri maailmanlaajuiseen lämpöiseen kauteen, jolloin ilmasto oli muutamia asteita nykyistä lämpimämpi ja meret 5-6 metriä nykyistä korkeammalla. Useita kauniisti muotoiltuja ja suunniteltuja astioita on säilynyt tuolta ajalta, esimerkiksi saviastioita joiden koristelut kuvaavat tulta. Vuoden 1 500 eaa. jälkeen ilmasto kylmeni ja väestön määrä nopeasti supistui. Verrattain vähän arkeologisia kohteita on löydetty sitä myöhemmältä ajalta.

Arkeologisista tutkimuksista voidaan nähdä, että jōmon-kauden lopussa tapahtui dramaattisia muutoksia. Alkeellinen viljely oli muuttunut hienostuneeksi riisiviljelykseksi ja oli hallinnon alaisuudessa. Monia muita japanilaisen kulttuurin elementeistä saattaa olla peräisin tältä ajalta, heijastaen muuttovirtaa Japaniin mantereelta ja etelän saarilta. Näihin elementteihin kuuluu esimerkiksi šinto-mytologia, naimisiinmenotavat, arkkitehtuurinen tyyli ja monet teknologiset keksinnöt kuten lakattuja puuesineitä, tekstiilejä, metalliesineitä ja lasiesineitä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Jōmon-kausi.