Fleming-suku
Wikipedia
Fleming oli merkittävä aatelissuku 1500-1600-lukujen Suomessa.
Suvun mieslinjaiset kantaisät tulivat Tanskasta ja Saksasta Ruotsiin ja Suomeen noin 1300-luvun lopulla. Suomessa suku vaurastui sillä, että kaksi veljestä, laamanni Klauksen pojat henrikki ja Maunu solmivat hyvät avioliitot suomalaisten kartanonperijättärien kanssa, ja saivat asetuttua omaisuuden avulla maakuntansa johtoasemiin: veljeksistä Henrikki nai Kuitian peritäjjären, piispa Maunu Tavastin veljentyttären Valpurin; ja Maunu nai Louhisaaren omistajattaren Elinan. Tästä myös käynnistyi suvun kaksi ensimmäistä haaraumaa: Kuitian kartanonherrain suku ja Louhisaaren kartanonherrain suku.
Suvun jäseniä olivat muun muassa:
- Eerik Fleming, valtaneuvos, sotilas
- Henrik Klaunpoika Fleming, sotilas, valtiomies
- Herman Fleming, valtaneuvos, sotilas
- Herman Klaunpoika Fleming, valtaneuvos, vapaaherra
- Iivar Fleming, valtaneuvos, sotilas
- Juhana Fleming, vapaaherra
- Klaus Eerikinpoika Fleming, yleisimmin tunnettu nimellä Klaus Fleming, valtaneuvos, amiraali, marski
- Klaus Hermaninpoika Fleming, sotilas
- Klaus Hermaninpoika Fleming, virkamies
- Klaus Laurinpoika Fleming, sotilas
- Otto Fleming, paroni
Keskiajalla jo suvusta lähti haaroja, edellä selostetun lisäksi Kuitian haarasta erkani Porvoon Fleming-suku. 1500- ja 1600-luvulla Nyynäisten vapaaherrat, Viikin vapaaherrat, Lajusten linnan vapaaherrat ja Liperin vapaaherrat haarautuivat suvusta.
![]() |
Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee moniselitteisen käsitteen merkitykset. Katso myös luettelo täsmennyssivuista. |