Amerikan valtioiden järjestö

Wikipedia

Amerikan valtioiden järjestö (lyhenteet OAS ja OEA) on Amerikan itsenäisten valtioiden muodostama kansainvälinen järjestö. Sen päämaja on Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa ja siihen kuuluu 35 Pohjois- ja Etelä-Amerikan maata. Järjestö perustettiin vuonna 1948 ja se aloitti toimintansa 1951.

Järjestön nykyinen pääsihteeri on 2. toukokuuta 2005 virkaan valittu José Miguel Insulza, joka tuolloin oli Chilen sisäministeri. Hänen kautensa alkoi 26. toukokuuta 2005.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nimi

Amerikan valtioiden järjestöllä on neljä virallista kieltä, nimittäin englanti, ranska, espanja ja portugali. Nämä kaikki ovat virallisia kieliä joissakin järjestön jäsenmaissa. Järjestön nimi lyhennetään englannin kielellä OAS ja muilla kolmella kielellä OEA. Koko nimi on eri kielillä seuraava:

  • englanniksi Organization of American States
  • ranskaksi Organisation des États Américains
  • espanjaksi Organización de los Estados Americanos
  • portugaliksi Organização dos Estados Americanos

Jäsenmaiden alueella on myös viides virallinen kieli, hollanti, jolla sen nimi on Organisatie van Amerikaanse Staten, lyhenteeltään OAS. Hollanti ei kuitenkaan kuulu järjestön virallisiin kieliin. Suomessa järjestöön on tavattu viitata usein vain englantilaisessa lyhyessä muodossa "OAS", joskus myös "Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestö".

[muokkaa] Tavoite

Järjestön peruskirjan mukaan sen tavoitteena on edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia, toimia rikollisuutta ja huumekauppaa vastaan, turvata rauhan säilyminen ja pyrkiä muodostamaan koko Amerikan käsittävä vapaakauppa-alue. Järjestön tehtävänä tuli olla toimiminen välittäjänä jäsenmaiden keskisissä riita-asioissa ja kahakoissa, ja tarvittaessa asettaa sanktioita aggressiivisille osapuolille. Se lupasi myös toimia äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi ja tavanomaisten aseiden määrän rajoittamiseksi. Samaten sen tuli tukea kaksoismantereen maiden välistä kulttuurista ja taloudellista yhteistyötä. Käytännössä järjestö oli alun perin suunnattu nimenomaan jäsenmaiden uhkana pitämää kommunismia vastaan.

[muokkaa] Elimet

Järjestön toimielimiin kuuluvat yleiskokous, pysyvä neuvosto sekä pääsihteeri. Täydentäviä ja joskus väliaikaisia ovat yhteistyö- ja kehitystoimisto, ihmisoikeuskomissio ja muita vastaavia elimiä.

[muokkaa] Historia

Yhdeksäs Amerikan valtioiden välinen konferenssi pidettiin Kolumbian Bogotássa keväällä 1948. Yhdysvallat vaati tuolloin osallistujamaita sitoutumaan taistelemaan kommunismia vastaan. Sen johdolla 21 maata allekirjoitti tämän sitoumuksensa 30. huhtikuuta 1948, ja tämä sitoumus astui voimaan joulukuussa 1951. Pian sopimusvaltioista alettiin käyttää nimitystä Amerikan valtioiden järjestö, josta sitten tuli virallinen nimi.

Järjestön toiminta suuntautui ensisijaisesti kommunismia vastaan, jonka seurauksena alkuperäisiä lupauksia toiminnasta demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta laiminlyötiin, ja monissa Latinalaisen Amerikan maissa valtaan nousivan jyrkän oikeistolaiset diktatuurit ja sotilashallitukset. Järjestön sanotaan toimineen enimmäkseen Yhdysvaltain käsikassarana sen takapihalla eli latinalaisessa Amerikassa. Järjestö erotti periaatteisiinsa vedoten yhden perustajajäsenistään, Kuuban, vuonna 1962 tämän läpikäytyä vallankumouksen ja liittouduttua kommunistisen itäblokin kanssa. Monissa järjestön jäsenmaissa on etenkin viime vuosina esitetty toiveita Kuuban ottamisesta takaisin mukaan, mutta Kuuban johtaja Fidel Castro ei halua kuulla puhuttavankaan tällaisesta.

1960-luvun lopulta alkaen Amerikan valtioiden järjestö alkoi ottaa jäsenikseen siirtomaaisännistään vasta itsenäistyneitä Karibian maita. Yksi viimeisimmistä liittyneistä on Kanada, joka tuli mukaan järjestöön vasta 1990. Järjestö kohtasi voimakasta vastustusta 1970- ja 1980-luvulla; vasemmistolaiset kutsuivat sitä jopa Yhdysvaltain omaksi siirtomaahallinnoksi. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka Kuuba erotettiin välittömästi sen omaksuttua vasemmistolaisen diktatuurin, kun taas oikeistolaiseen diktatuuriin vajonneita Brasiliaa, Argentiinaa tai Chileä vastaan ei kohdistettu minkäänlaisia toimia, vain koska näiden diktatuurien poliittinen väri ei ollut ristiriidassa Yhdysvaltain politiikan kanssa. Veriset oikeistolaiset hallitukset olivat luotettavia Yhdysvaltain liittolaisia.

Vuoden 1990 tienoilla monet diktatuurien ja sotilasjunttien hallitsemat latinalaisen Amerikan maat vapautuivat ja omaksuivat taas demokratian. Kun Neuvostoliitto samaan aikaan romahti, lakkasi kommunismi yhtäkkiä olemasta vakavasti otettava uhkakuva Amerikan mantereilla. Yhdysvallat löyhensi otettaan Amerikan valtioista, ja useimmissa maissa poliittinen kenttä alkoi siirtyä jälleen vasemmalle. Amerikan valtioiden järjestössä tämä merkitsi sitä, että järjestö on 1990-luvulta alkaen toiminut aiempaa itsenäisemmin ja Yhdysvaltain käskyjä noudattamatta. Nykyinen pääsihteeri on ensimmäinen, joka valittiin virkaansa, vaikkei hän ollut Yhdysvaltojen tukema ehdokas.

[muokkaa] Jäsenmaat

Järjestön alkuperäiset 21 jäsenmaata vuodelta 1948 ovat seuraavat:

Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Haiti, Honduras, Kolumbia, Kuuba, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Uruguay, Venezuela, Yhdysvallat

Kuuba erotettiin järjestöstä vuonna 1962. Teknisesti Kuuban kansakunta on edelleen järjestön jäsen, mutta sen tämänhetkinen hallitus ja mahdollisesti tulevatkaan hallitukset eivät saa osallistua järjestön toimintaan.

1960-luvun lopussa mukaan liittyi kolme uutta maata: Barbados sekä Trinidad ja Tobago 1967, sekä Jamaika 1969.

1970-luvun puolivälistä alkaen mukaan tuli vuosikymmenen aikana kahdeksan maata: Grenada 1975, Surinam 1977, Dominica ja Saint Lucia 1979, Antigua ja Barbuda sekä Saint Vincent ja Grenadiinit 1981, Bahama 1982, sekä Saint Kitts ja Nevis 1984.

1990-luvun vaihteessa seuraan liittyi vielä kolme maata: Kanada 1990, sekä Belize ja Guyana 1991.

Järjestössä on yhteensä siis 35 maata, mikäli Kuuba lasketaan mukaan. Koska Kuuban hallitus ei osallistu sen toimintaan, on järjestössä käytännössä 34 maata.

[muokkaa] Aiheesta muualla