Iltapäiväkuuro

Wikipedia

Lähellä oleva kuuropilvi, Cumulonimbus incus. Pilvestä näkyy kuituinen alasin yllä ja se, mistä ukkospilvi tunnetaan, tumma alaosa. Pilven edessä näkyy kumpukerrospilvi Stratocumulus. Joskus Stratocumulus peittää Cumulunimbuksen kokonaan.
Suurenna
Lähellä oleva kuuropilvi, Cumulonimbus incus. Pilvestä näkyy kuituinen alasin yllä ja se, mistä ukkospilvi tunnetaan, tumma alaosa. Pilven edessä näkyy kumpukerrospilvi Stratocumulus. Joskus Stratocumulus peittää Cumulunimbuksen kokonaan.
Kaukainen, Cumulonimbus calvus, joka ei tule kohti. Jos tämän näköinen pilvi tulisi kohti, sateeseen ja/tai ukkoseen olisi aikaa 1-2 tuntia.
Suurenna
Kaukainen, Cumulonimbus calvus, joka ei tule kohti. Jos tämän näköinen pilvi tulisi kohti, sateeseen ja/tai ukkoseen olisi aikaa 1-2 tuntia.

Iltapäiväkuuro syntyy, kun aurinko lämmittää kosteaa ilmaa, joka nousee ylös muodostaen kuuropilviä. Tämä vaatii ilmakehältä epävakaisuutta. Iltapäivällä auringon ohitettua lakipisteensä on lämpimintä, sillä ilma reagoi auringon lämmittävään vaikutukseen viiveenä. Iltapäiväkuuroje lienee eniten kolmen-seitsämän aikaan.

Iltapäiväkuurot ovat lyhytkestoisia rankkoja kaatosateita, mutta niitä voi syntyä tiheään niin, että kun yksi kuuro menee ohi, toinen tulee heti päälle. Kesällä nimenomaan heinäkuussa iltapäiväkuuroihin liittyy monesti ukkosta. Iltapäiväkuuroja on yleensä heinäkuussa. Taivaan täyttävien kumpupilvien kasvaminen leveyttään korkeammaksi enteilee iltapäiväkuuroja, samoin taivaan sinen samea sävy. Sadekuuroja ei estä ns yläinversio, joka monesti estää ukkosen kehittymisen.