Beduiinit

Wikipedia

"Beduiinikaunotar" National Geography -lehdessä vuodelta 1917.
Suurenna
"Beduiinikaunotar" National Geography -lehdessä vuodelta 1917.

Beduiinit (arabian sanasta badawi, بدوي, aavikon asukas) ovat paimentolaisarabeja, joiden asuinaluetta ovat laajat autiomaat Saharan Atlantin puoleiselta rannikolta Siinaihin, Negeviin aina Arabian autiomaan itäisille rannikoille. Beduiineiksi nimitetään toisinaan myös joitakin ei-arabeja, pääasiassa Punaisenmeren rannikkoa asuttavia bejoja.

[muokkaa] Beduiinien perinteinen elämäntyyli

Perinteisesti beduiinit jakautuivat useisiin alaheimoihin, joista kutakin johti šeikki. Beduiinit kasvattivat kameleita, lampaita ja vuohia, sekä erityisen arvostettua Arabian täysveristä hevosta. Vuosisatojen ajan beduiinit ovat vastustaneet ulkopuolisia vaikutteita ja hallinnon pyrkimyksiä sopeuttaa heidät yhteiskuntaan. Kuitenkin 1950-1960-luvulta lähtien on beduiinin perinteisessä elämäntyylissä tapahtunut muutosta. Monet ovat hylänneet perinteisen paimentolaiselämän, muuttaneet Lähi-idän kaupunkeihin ja ryhtyneet tekemään vakituista palkkatyötä.

Beduiininainen lapsen kanssa (1917)
Suurenna
Beduiininainen lapsen kanssa (1917)
Fetsi-lakkia käyttävä beduiinimies Israelissa (2005)
Suurenna
Fetsi-lakkia käyttävä beduiinimies Israelissa (2005)
Beduiinimies lepää Siinaivuorella
Suurenna
Beduiinimies lepää Siinaivuorella