ETA (järjestö)

Wikipedia

ETA:n logo. Logossa esiintyvät baskinkieliset sanat bietan jarrai tarkoittavat 'me kaksi jatkamme yhdessä'.
Suurenna
ETA:n logo. Logossa esiintyvät baskinkieliset sanat bietan jarrai tarkoittavat 'me kaksi jatkamme yhdessä'.

ETA on vuonna 1959 Francon diktatuuria vastustamaan perustettu espanjalainen terroristijärjestö. Järjestön nimi on lyhennys baskinkielisistä sanoista Euskadi Ta Askatasuna, Isänmaa ja Vapaus. ETA:n tavoitteena on Baskimaan itsenäisyys sekä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevien seitsemän baskimaakunnan yhdistäminen. Ideologialtaan ETA on äärivasemmistolainen.

ETA aloitti aseellisen terroristitoiminnan 1960-luvulla, ja tähän mennessä sen iskuissa on kuollut yli 800 ihmistä. Tunnetuimpia veritekoja on Espanjan hallituksen pääministerin Luis Carrero Blancon salamurha marraskuussa 1973. Blanco oli kenraali Francon nimittämä, ja hänen kuolemansa oli kova isku vaikutusvaltaansa menettäneelle sotilashallinnolle.

ETA:n tyypillisimpiin toimintatapoihin kuuluvat autopommit ja salamurhat. Rahoitusta se on hankkinut mm. vaatimalla Baskimaan yrityksiltä niin sanottua vallankumousveroa. Lisäksi se on tehnyt pankkiryöstöjä ja ihmiskaappauksia lunnasvaatimuksineen. Eniten uhreja vaatineen iskun ETA teki Barcelonassa vuonna 1987. Tavaratalon pysäköintikerrokseen sijoitetun autopommin räjähdyksessä kuoli 21 ihmistä.

Viime aikoina tehostunut poliisitoiminta ja kansainvälinen terrorisminvastainen yhteistyö on heikentänyt järjestöä huomattavasti. Sen poliittinen siipi Batasuna kiellettiin Espanjassa korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2003. Järjestön aktiivijäsenten tai siihen myönteisesti suhtautuvien määrä ei ole tiedossa, mutta joidenkin arvioiden mukaan jäsenmäärä saattaa nousta jopa satoihin.

ETA:n jäseniä kutsutaan Espanjassa joko nimityksillä militante (militantti) tai etarra, mutta ETA:n jäsenet itse nimittävät itseään baskinkielisellä gudari-sanalla, joka tarkoittaa taistelijaa tai sotilasta.

[muokkaa] ETA:n iskut

[muokkaa] Aiheesta muualla