F-101 Voodoo

Wikipedia

F-101A Voodoo
F-101 Voodoo
Kuvaus
Tehtävä Hävittäjäpommittaja
Miehistö 1
Mitat
Pituus 20.55 m
Siipien kärkiväli 12.09 m
Korkeus 5.49 m
Siipien pinta-ala 34.19 m²
Paino
Tyhjänä 11,350 kg
Lentopaino 17,920 kg
Maksimi lentoonlähtöpaino 22,727 kg
Voimanlähde
Moottori Kaksi Pratt & Whitney J57-P-13 jälkipolttimella
Työntövoima 45.37 kN, jälkipoltolla 66.73 kN
Suorituskyky
Maksiminopeus 1,614 km/h, 10,500 metrissä/h
Taistelulentoetäisyys 3,040 km
Siirtolentoetäisyys 4,680 km
Lakikorkeus 17,000 m
Nousunopeus 13,442 m/min
Siipikuorma 524 kg/m²
Aseistus
Tykit Neljä 20 mm M39 tykkiä, 200 ammusta asetta kohti
Pommit Mark 7 ydinpommi tai B28 ydinpommi

McDonnell F-101 Voodoo oli McDonnell Aircraftin rakentama yksipaikkainen yliääninopeuteen pystyvä suihkuhävittäjä. Koneen tiedusteluversiot, RF-101G ja RF-101H, muunsi F-101A ja F-101C koneista Lockheed Aircraft Service Company.

F-101:n esikuvana oli McDonnellin prototyyppi XF-88, joka suunniteltiin uudeksi "Penetration Fighter" -luokan hävittäjäksi, jonka tehtävänä oli toimia pitkän matkan saattokoneina USAF:n pommikoneille. XF-88-koneet tilattiin 1946 ja ne lensivät ensi kertaa 1948. Koneita valmistui kaksi prototyyppiä, mutta niitä ei koskaan otettu tuotantoon. XF-88-prototyypit toimivat kuitenkin F-101:n pohjana. Mutta kun pitkänmatkan suihkupommittajat, kuten B-52 Stratofortress tulivat käyttöön, saattohävittäjiä ei enää tarvittu ja jo ennen valmistuksen alkamista F-101:n käyttökohde laajettiin taktisiin ja ilmapuolustustarkoituksiin.

F-101 lensi ensilentonsa 29. syyskuuta 1954. Ensimmäinen tuotantomalli, F-101A otettiin käyttöön toukokuussa 1957 ja F-101C syyskuussa 1957 ja F-101B tammikuussa 1959. Valmistuksen päättymiseen maaliskuussa 1961 asti McDonnell rakensi 785 Voodoota, mukaan lukien 480 F-101B-mallia, Air Defense Commandin käyttämää kaksipaikkaista jokasään torjuntahävittäjää. Voodoon tiedustelumallit ovat maailman ensimmäisiä yliääninopeuteen pystyviä valokuvatiedustelukoneita. RF-101:ia käytettiin matalatiedusteluun vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin aikana ja 1960-luvulla Kaakkois-Aasiassa.

Aseistuksena on kolme automaattista M-39 20 mm tykkiä. Näistä kaksi on koneen vasemmalla puolella ja yksi oikealla alhalla. Ammuntaan on automaattisesti ennakon laskeva tähtäin ja tutkaan perustuva etäisyysmittari.

Koneen suurimmaksi nopeudeksi tuli 1 070 mph/870 solmua ja 550 mph/480 solmun matkalentonopeus.

tyyppi valmistusmäärä huomatukset
XF-88 2 "Penetration Fighter" -prototyyppi
F-101A 77 strateginen hävittäjä, toukokuu 1957
F-101C 47 parannettu F-101A, syyskuu 1957
RF-101G 29 muunnettu muunnettu F-101A
RF-101H 32 muunnettu muunnettu F-101C
NF-101B 1 F-101B:n protyyppi
F-101B 479 kaksipaikkainen torjuntahävittäjä, tammikuu 1959
F-101F 72 muunnettu kaksiohjaamoinen; TF-101B; TF-101F
RF-101B 23 muunnettu muunnettu CF-101B

[muokkaa] Lähteet