Jääkausi Pohjois-Saksassa ja Itä-Euroopassa

Wikipedia

Jäätiköt ulottuivat viimeisellä jääkaudella Pohjois-Saksaan, Puolaan ja Baltian maihin. Itä-Euroopasta on löydetty paljon viimeisen jääkauden merkkejä. Puolassa jääkausia on tutkittu viime aikoina paljon, mutta Venäjällä ne ovat yhä pitkälle tutkimatta.

Baltian maissa saattoi olla jäätiköitä jo 60000 vuotta sitten, ja ehkä noin 40000 vuotta sitten varmemmin viimeisen pleniglasiaalin aikana noin 25000 vuotta sitten.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Jääkausi Virossa

Mammutin luita on löydetty Virosta noin 30000 BP edeltävältä ajalta. Viro lienee jäätynyt viimeistään noin 20000-18000 BP. Jäätikkö poistui Viron yltä 13000.

Reunamuodostumat, ikä kalibroituja vuosia.

Allerod oli 14700-14000 BP. Nuorempi Dryas alkoi n. 12600 BP. Jää vetäytyi lopullisesti 13100 BP 12300-12200 BP alkoi järvien kerrostumissa esiintyä eloperäistä materiaalia, myöhäisjääkauden hiekan, siltin ja saven sijasta.

[muokkaa] Jääkausi Puolassa

Puolassa on tutkittu runsaasti moreenikerrostumia, on löydetty 16 kerrostumaa joista näkyy ainakin 8 jäätiköitymistä.

Välikaudet on merkitty alakohdiksi. Pleistoseenikauden jäätiköitymisen alkavat Narevianista, joka vastaa Donau II:ta.

  • Rócian - Biber
    • Ponurzycian
  • Otwockian - Donau I
    • Celestynovian
  • Narevian - Donau II
    • Podlasian
  • Nidanian - Gunz I
    • Malopolanian
  • Sanian 1 - Gunz II , Elster 1
    • Ferdynandowian - Voigtstedt
  • Sanian 2 - Mindel, Elster 2
    • Mazovian Holstein
  • Liviecian Riss - Pre-Riss
    • Zbójenian - Domnitz
  • (Odranian) Krznanian - Riss I, Drenthe
    • Lubavian
  • Wartanian - Riss II
    • Eemian
  • Vistulian - Wurm, Weichsel

Lublinian, Rügen

[muokkaa] Veiksel-jääkauden vetäytymisvaiheet Itä-Euroopassa

Jääkausien vetäytymisvaiheiden ajoituksessa on suuria ristiriitoja, käytetään eri ajoitusmenetelmiä. Alussa korjattu ikä (jään reuna etelä-Suomessa 13000 v sitten).

  • 67000-55000 radiohiilivuotta sitten Swiecien stadiaali, jolloin jäätikkö leviis laajalle, ja itäisen Mazuryn, Suwa³kin ja Grodnon alueelle.
  • Jää levisi Etelä-Liettuaan noin 28000 radiohiili? vuotta sitten, voimakas jäätiköityminen 25000-22000 radiohiilivuotta sitten.

Päästadiaali oli 24000-12000 radiohiilivuotta sitten jolloin jää ulottui itäisen Mazuryn, Suwa³kin ja Grodnon alueelle. Jäätikön reunan ulkopuolisia periglasiaalisia silttejä ja savea oli Kaakkois-Liettuassa 25000-15000 radiohiilivuotta sitten, ja Medininkain ylämaalla 23000-15000 rdiohiilivuotta sitten. Medininkaihin kertyi jäätikköjärveen liittyviä sedimenttejä 29800±1200 - 23770±630 radiohiilivuotta sitten.

Jää levisi kaakkois-Liattuaan 22000-20000 radiohiilivuotta sitten.

  • Brandenburg (Lezno-Pomorze, Gruda-Ziogeliain. 20000 radiohiilivuotta sitten) , jää laajimmillaan, LGM) 20000-23000, eli Grüda n 18000? radiohiilivuotta? sitten

Saksassa Lausizer Urstromtal n. 22000-20000 radiohiili?vuotta sitten ja Puolassa Che³mno-Dobrzyñin järvimaastossa n. 20000-18000 radiohiili?vuotta sitten. Puolassa kaksi jäätikön maksimia 22000 ja 19000 radiohiilivuotta sitten.

  • Frankfurtian (Frankfurt) Groda/Grüda?

19700, 18500? Pieni LGM:n oskillaatio

  • Žiogeliai-vaihe 17000? radiohiilivuotta? sitten, sama kuin Frankfurt, päätemoreenit Vilnan kaupungin lähellä.
  • Pomeranian (Pommeri, Pomorze, Baltija) n 16200 - 15200 radiohiilivuotta? sitten.

(16500-16000)

  • Mecklenburg-Vorpommern (Bornholmer?) n. 16500-15500-14600 =Baltija n. 16000 radiohiilivuotta sitten ,Gardno
  • Etelä-Liettua (South Lithuanian) n. 15000 radiohiilivuotta sitten 17000 Pommeri 16200?
  • Keski-Liettua (Middle Lithuanian) Kaunasin kaupungin lähellä (sama kuin Halland-Länsi Skåne, Gardno, Baltija???) 14000 radiohiilivuotta sitten. eli 16300 15500?(Pohjois-Puola)
  • Słupskin matalikon päätemoreenit meren pohjassa (eteläinen Bornholmin allas ja läntinen Gdańsk Basin) 13500 radiohiilivuotta sitten vastaa Pohjois-Liettuan vaihetta.
  • Pohjois-Liettua (North Lithuanian, Etelä-Viro) 13200 radiohiilivuotta sitten eli 15200? vuotta sitten. Jäätikön reuna vielä Pohjois-Puolassa ja Liettuassa Klapeidan itäpuolella.
  • Otepää n. 13000-12900 radiohiilivuotta sitten (15000), lienee sama kuin Eteläisen keskimatalikon jäätikön sulamisdeltojen deltojen vaihe, ja eteläisen Bornholmin altaan päätemoreenit, ja ehkä sma kuin Skanen päätemoreenit.
  • Sakala 14300-14650
  • Pandivere 14000 (tai 13000)
  • Palivere 13200
  • Suomen etelärannikko 13000
  • Salpausselät 12900

Saksassa huomataan vanhimmalla dryaskaudella jään etenemistä ja ohut harju, liittyen Holsteinin Fehmarn ja Tanskan Baelthav-etenemisiin.

[muokkaa] Katso myös