Ikaalinen
Wikipedia
Ikaalisten kaupunki | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.ikaalinen.fi | |||||
Sijainti | {{{koordinaatit}}} | ||||
Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Pirkanmaan maakunta | ||||
Seutukunta | Luoteis-Pirkanmaan seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1977 | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
834,7 km² 752,19 km² 91,51 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
7 509 (31.5.2006) 8,37 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 19,25 % | ||||
Kunnanjohtaja | Tero Nissinen | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Ikaalinen (ruotsinkielinen nimi: Ikalis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7 509 ihmistä (31.5.2006) ja sen pinta-ala on 843,7 km², josta 91,51 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,37 asukasta/km². Työttömyystilanne 17,3% (toukokuussa 2006) muutosta viimevuoteen -7,2%. Ikaalisten alueluokitus on 143.
Ikaalinen on tunnettu erityisesti Ikaalisten Kylpylästä, kansainvälisestä jokakesäisestä Sata-Häme Soi -festivaalista sekä aikoinaan kukoistaneesta Ikaalisten Tarmo -pesäpallojoukkueesta. Ikaalinen on ollut ja on yhä koulutus-, kauppa- ja hallintopaikkakunta.
Ikaalisten kaupunginjohtaja syksystä 2006 lähtien on Tero Nissinen. Edellinen kaupunginjohtaja Janne Laine tuli valituksi Savonlinnan kaupunginjohtajan virkaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Antero Rytkölä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juhani Hakala. Talousjohtajana toimii Kalle Mäkelä.
Tilastokeskuksen väestönennuste: v.2010=7192as, v.2020=6905as, v.2030=6749as, v.2040=6491as.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Ikaalisten keskustaajama eli entinen kirkonkylä ja kauppala sijaitsee niemessä Kyrösjärven länsirannalla. Kunnan alue ylettyy itä-länsi -suuntaisena molemmin puolin järven pohjoispään ympärille. Kyrösjärvi samoin kuin koko kunnan alue on osa Kokemäenjoen vesistöä. Ikaalinen sijaitsee keskellä vanhaa Ylä-Satakuntaa, ja se kuuluikin vuosisatojen ajan, aina 1990-luvulle saakka, Satakunnan maakuntaan ja Turun ja Porin lääniin. Tällöin Tampereen kasvavasta vaikutuksesta johtuen Ylä-Satakunnan kunnat siirrettiin Pirkanmaan maakuntaan ja Hämeen lääniin. Alueen liikenne suuntautuu pääasiassa Tampereelle, ja seudulla puhutaan hämäläismurteiden ylä-satakuntalaista alamurretta. Ikaalisten naapurikunnista kaupunkeja ovat pohjoinen Parkano ja läntinen Kankaanpää, joka on jo Satakuntaa. Muita suuria naapurikuntia ovat eteläinen Hämeenkyrö ja itäinen Kuru. Tampereelle on Ikaalisista matkaa runsaat 50 kilometriä.
[muokkaa] Kylät
Haapimaa, Heinistö, Heittola, Helle, Höytölä, Isoröyhiö, Jauhokuononmaa, Juhtimäki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankylä, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Leutola, Luhalahti, Läykkälä, Miettinen, Niemi, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Saukko, Sisättö, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe, Viljala, Vähäröyhiö, Välikylä.
[muokkaa] Historia
1850-luvun lopulla Suomen taloudellinen kehitys kaipasi uusia kauppakeskuksia. Niinpä vuonna 1858 erotettiin Ikaalisten kunnasta yksi suuri tila Ikaalisten kauppalaksi. Alkuvaiheessa sillä oli vain muutamia kymmeniä asukkaita. Ikaalinen oli Suomen vanhin kauppala, mutta se jäi myös pienimmäksi. Alueella ei yksinkertaisesti ollut tarvetta talouskeskukselle, ja läheinen - muttei tarpeeksi läheinen - suurkaupunki Tampere vei väkeä. Ikaalinen ei kehittynyt juuri lainkaan; 1920-luvulla Ikaalisten kunnan väkiluku oli noin 12 500, mutta kauppalan hädin tuskin 250. Ikaalisten kauppalan asemaa haittasi myös se, että sitä hallittiin eri tavalla kuin muita; nimittäin epäitsenäisesti kunnan kautta. Tällainen hallintomuoto oli Suomessa ainutlaatuinen.
Silti alueella oli myös taloudellista elämää. Ensimmäinen kylpylaitos paikkakunnalle perustettiin jo 1884, ja se sai oppikoulun 1902. Liikenneyhteydetkin paranivat, niinpä kulkijamäärän kasvaessa entistä useammat poikkesivat Ikaalisten Kirkonkylään Kyrösjärven rannalle. Nykyäänkin kolmostien vilkas Tampere-Vaasa -osuus kulkee aivan kaupungin ohitse. Rautatietäkin haviteltiin, sekä 1800-luvun lopulla että 1950-luvulla oli toiveissa saada Pohjanmaan rata kulkemaan Kyrösjärven länsirantaa maantien tavoin, mutta näin ei käynyt. Uuden Pohjanmaan radan Tampere-Seinäjoki -rataosuus viilettää Ikaalisten harvaväkisen itäosan halki, kaukana keskustasta. Liikenneyhteyksissä pohjoinen naapurikaupunki Parkano onkin vetänyt selkeästi pitemmän korren.
Toisen maailmansodan jälkeen Ikaalisten kauppala alkoi yhä enemmän olla tarpeeton erikoisuus. Kun valtio alkoi vuoden 1960 jälkeen myöntää taas kaupunkioikeuksia kunnille ja kauppaloille, alettiin kaksois-Ikaalisissa hioa kuntaliitosta. Vuonna 1972 ne sitten yhdistyivät jolloin koko kunnan alue tuli Ikaalisten kauppalaksi. Vanhan epäitsenäisen kauppalan väkiluku ennen yhdistymistä oli edelleen alle 800. Tätä loppuvaihetta kesti vain puolenkymmentä vuotta, kun valtiovallan päätöksellä kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja vuoden 1977 alusta. Viimeisimpien 30 vuoden aikana Ikaalinen on vähitellen teollistunut ja sen elinkeinorakenne muuttunut hiukan palveluvaltaiseksi.
[muokkaa] Opiskelu
Ikaalisissa toimii Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (IKATA), joka on alansa suurin oppilaitos Pohjoismaissa. Se järjestää esinesuunnittelun ja valmistuksen (esim. erikoismetallityöt, soitinrakennus), tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen, graafisen suunnittelun sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusta. Siellä on myös melkein ainutlaatuinen aseseppälinja. Toinen ammatillista peruskoulutusta tarjoava oppilaitos on Ikaalisten Kauppaoppilaitos, jossa voi opiskella liiketaloutta (merkonomi) ja tietojenkäsittelyä (datanomi). Samoissa tiloissa toimii myös Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikkö, joka kouluttaa matkailualan, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomeja. Ikaalisissa toimii vireä aikuiskoulutus, jonka kaikkein tunnetuin koulutusohjelma on artistikoulutus, jossa yhdistetään taiteellinen ja kaupallinen koulutus. Tämä ohjelma täytti vähän aikaa sitten 10 vuotta ja vuosien kuluessa sieltä on valmistunut tangoprinssejä ja -prinsessoja ja muita loistavia artisteja.
[muokkaa] Matkailu
- Ikaalisissa järjestetään vuosittain Sata-Häme Soi-tapahtuma, joka sisältää Kultaisen ja Hopeisen harmonikan kilpailut sekä varietee-harmonikan kansainvälisen kisan nimeltä Primusikaalinen.
- Pohjoismaiden suurin viihdekylpylä Ikaalisten Kylpylä.
- Kylpylään kuluu Ti-Ti Nallen Talo, soitinmuseo Akordia (joka esittelee varsinkin harmonikkoja) ja Kylpylän lomakylä.
- Mansocamping leirinkeskus, Mansoniemessä. Ikaalisista noin 15 km valtatie 3:a Vaasaan.
- Kolmen tähden Toivolansaari -leirintäkeskus, Ikaalisten keskustan liepeillä kauniissa Toivolansaaressa.
- Elämystoimintaa: Luomahaaran luonto- ja melontaretket ja Sata-Hämeen Retket.
- Ikaalisissa toimii myös Suomen suurin Baltian matkojen järjestäjä: Ikaalisten matkatoimisto
[muokkaa] Liikunta
Liikuntapaikat
- Tevaniemen kuntopolku/latu ja jääkiekkokenttä
- Vatulan hiihtokeskus, Vatulan valaistu kuntorata/-latu
- Mansoniemi kuntopolku/latu
- Poltinkosken golfkenttä
Urheiluseurat
- Ikaalisten Urheilijat (IkU), yleisurheilu, hiihto jääkiekko jalkapallo, koripallo.
- Mansoniemen Meno (hiihto)
- Nouseva Voima (Nouski) (suunnistus).
- Ikaalisten Työväen Urheilijat
- Ikaalisten Tarmo
[muokkaa] Ikaalissa toimivat mediat
Pohjois-Satakunta -lehti ja Sun FM -paikallisradio.
[muokkaa] Teollisuus
J.W.Suominen Yhtymä Oyj, Upofloor Oy, Finlayson Forssa Oy, Honkarakenne Oyj, Georgia-Pacific Finland Oy, H + H Siporex Oy, Katsa Oy.
[muokkaa] Ikaalisista kotoisin olevia merkkihenkilöitä
- Sulo Aittoniemi, kansanedustaja
- Matti Pitkänen, hiihtomestari
- Felix Frang, taidemaalari
- Edvard Gylling, poliitikko
- Eino Salmelainen, teatteriohjaaja
[muokkaa] Ystävyyskunnat
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Entiset kunnat
Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuorevesi - Messukylä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Tottijärvi - Tyrvää