Aasiannorsu
Wikipedia
Aasiannorsu | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() Thaimaalainen norsujen koulutusleiri |
||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Aasiannorsu (Elephas maximus) on yksi kolmesta norsulajista. Sitä kutsuttiin ennen intiannorsuksi, mutta se elää myös muissa Aasian maissa. Aasiannorsun tieteellinen nimi Elephas maximus tarkoittaa valtavaa kaarta. Nimi viittaa selän kaarevaan muotoon. Aasiannorsun pään asento on yleensä sellainen, että pää kohoaa ruumista korkeammalle.
[muokkaa] Tuntomerkit
Aasiannorsun erottaa afrikkalaisista norsulajeista helpoimmin pienempien korviensa perusteella. Sen säkäkorkeus on 2-4 metriä ja paino kolmesta viiteen tonnia. Toisin kuin afrikkalaisella pensasnorsulla vain uroksella on syöksyhampaat, naaraalla ei. Intiannorsu on karvaisempi kuin Afrikannorsu, etenkin poikaset ovat hyvin karvaisia. Kun poikanen kasvaa, suurin osa suojaavasta karvasta kuluu pois. Joidenkin intiannorsujen ihossa, etenkin vanhemmiten, on vaaleanpunaisia laikkuja erityisesti korvissa, kärsässä ja naamalla. Afrikannorsulla niitä on harvoin. Norsut ovat kasvissyöjiä.
Norsun kärsä on muodostunut pidentyneestä turvasta ja ylähuulesta ja sen kärjessä on haju- ja tuntoaisti. Norsun poikanen syntyy 22 kuukauden tiineyden jälkeen ja painaa syntyessään 80-100 kiloa. Norsunaaras synnyttää ensimmäisen poikasensa noin 12-15 vuotiaana.
[muokkaa] Levinneisyys
Aasiannorsuja elää luonnonvaraisina kolmessatoista Aasian maassa: Intia, Sri Lanka, Nepal, Vietnam, Laos,Thaimaa, Kamputsea, Malesia, Myanmar, Indonesia, Kiina, Bangladesh ja Bhutan. Niitä käytetään työjuhtina etenkin metsätöissä. Aasiannorsuja arvioidaan olevan 38 000 - 49 000 luonnonvaraista ja noin 16 000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.