Kansainvälinen avaruusasema

Wikipedia

Kansainvälinen avaruusasema
Kansainvälinen avaruusasema avaruussukkula Atlantiksen irtautumisen jälkeen 17. 9. 2006
Suurenna
Kansainvälinen avaruusasema avaruussukkula Atlantiksen irtautumisen jälkeen 17. 9. 2006
ISS:n tunnus
Suurenna
ISS:n tunnus
ISS keskeneräisenä kesällä 1999
Suurenna
ISS keskeneräisenä kesällä 1999
Tilastotietoja
Miehistö: 2 Tilanne
2. maaliskuuta 2005
Perigee: 354,8 km "
Apogee: 360,5 km "
Kiertoaika Maan ympäri: 91,69 minuuttia "
Inklinaatio: 51,64 astetta "
Kiertää Maan päivässä: 15,70 kertaa "
Menettää korkeutta
päivässä:
~88 m "

Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (engl. International Space Station) on Maata kiertävä pysyvästi miehitetty avaruusasema.

Asema on jatkoa Yhdysvaltain Skylab- ja Neuvostoliiton Mir- ja Saljut-avaruusasemille.

Avaruusasema kiertää Maata 355–368 kilometrin korkeudella. Marraskuusta 2000 lähtien asemalla on ollut koko ajan vähintään kahden hengen miehistö.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Alun perin hanke alkoi 1983, kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ehdotti Space Station Freedomin rakentamista NASAn hankkeena. Sen piti maksaa kahdeksan miljardia dollaria ja valmistua 1990-luvun alkuun mennessä. Tähän vaiheeseen liittyi Yhdysvalloissa nahistelua miten Space Station lyhennetään: SS toi mieleen natsit ja USS oli jo varattu laivoille.

Sittemmin avaruusaseman nimi muutettiin Space Station Alphaksi ja hanke kansainvälistyi. Aseman kokoa pienennettiin, kustannukset nousivat yli kattohinnan ilman yhdenkään osan valmistusta. Hanke siirtyi McDonnell-Douglasilta Boeingin urakaksi. Presidentti Clintonin aikana aseman nimeksi vahvistui nykyinen, lyhennettynä ISS. Venäjä tuli mukaan avaruusaseman rakentajaksi ja sen arkkitehtuuriksi valittiin edesmenneen Neuvostoliiton Mir-2-avaruusaseman suunnitelma. Pääosa aseman moduleista valmistetaan Venäjällä kustannussyistä.

Ensimmäinen ISS:n osa lähetettiin avaruuteen 1998.

ISS:n piti valmistua vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä pyritään NASAn päätöksestä rakentamaan ISS:n ydin (Core Complete), joka on ilmeisesti vain 3-paikkainen. Asemaa on tarkoitus laajentaa 7-paikkaiseksi. Avaruussukkula-lentojen harveneminen ja päättyminen vuonna 2010 voi tehdä ISS:n valmiiksi rakentamisen vaikeaksi. On epäilyjä, että jos NASA pitäytyy Sukkulan lentojen päättämisessä vuonna 2010, italialainen ja japanilainen asemamoduli eivät päädy osaksi avaruusasemaa.

[muokkaa] Kansainvälinen avaruusasema

Kansainvälinen avaruusasema on Kanadan avaruusjärjestön, Euroopan avaruusjärjestön, Japanin avaruusjärjestön, Venäjän avaruusjärjestön, Yhdysvaltojen avaruushallinnon sekä Brasilian avaruusjärjestön yhteishanke.

[muokkaa] Rakenne

Avaruusasema koostuu moduleista ja niitä kytkevistä osista (noodit). Modulit

  • Zarya-moduli, avaruusaseman perusta. Valmistettu Venäjällä, mutta NASAlle myyty moduli, joten juridisesti yhdysvaltalainen.

...

  • Columbus - ESAn ISS-avaruusasemamoduli (maassa vuonna 2006)
  • Cupola - Italian avaruusjärjestön toteuttama ISS-avaruusasemamoduli (maassa vuonna 2006)

[muokkaa] Kritiikkiä

NASAa on kritisoitu etenkin Yhdysvalloissa siitä, että projekti on ajan- ja rahanhaaskausta. Näiden kriitikkojen mukaan resurssit voitaisiin kohdistaa hyödyllisempiinkin kohteisiin: esim. projektin arvioidulla 100 miljardin USD:n budjetilla voitaisiin toteuttaa kymmeniä miehittämättömiä tieteellisiä lentoja. Lisäksi avaruustutkimus on muutenkin vastatuulessa, ja julkisuudessa on esitetty mielipiteitä, joiden mukaan rahat voitaisiin käyttää paremmin maanpäällisten ongelmien ratkomiseen.

Avaruustutkimuksen kannattajat huomauttavat, että tämäntyyppiset näkemykset ovat erittäin lyhytnäköisiä; tutkimustulokset ja avaruusaseman rakentamiseen liittyvät ratkaisut ovat tuottaneet miljardien edestä tuloja. Joissakin arvoissa on esitetty, että miehitetyillä avaruuslennoilla kehitetystä teknologiasta saatu epäsuora taloudellinen hyöty on seitsenkertainen aseman hintaan nähden. Toiset arviot tyytyvät vain kolminkertaiseen hyötysuhteeseen.

Nasawatch-sivusto (engl.) kertoo etenkin avaruusasemaan liittyvistä kiistelyistä Yhdysvalloissa.

[muokkaa] Numerotietoja

Tältä ISS näyttää valmistuessaan
Suurenna
Tältä ISS näyttää valmistuessaan

(tilanne 2004)

  • Leveys: 73 metriä
  • Pituus: 52 metriä
  • Korkeus: 27,5 metriä
  • Massa: 187 016 kiloa
  • Elintila: 425 kuutiometriä

[muokkaa] ISS-retkikuntien miehistöt

NASA kutsuu vaihtomiehistöä termillä Expedition, joka on samanlainen termi jota on käytetty mm. Maan napa-alueiden tutkimusmatkoista. ESA ei käytä tätä termiä. Kustakin miehistöstä yksi on avaruusaseman komentaja (eli päällikkö), muiden roolit teknisiä tai tieteellisiä asiantuntijoita. Pääosa miehistöjen jäsenistä on eri avaruusjärjestöjen työntekijöitä, poikkeuksia ovat lähinnä sotilaat, yritysten lähettämät asiantuntijat ja avaruusturistit. ISS-avaruusasemalla ei ole sotilaallista käyttöä.

Retki-
kunta
Miehistö Laukaisu-
pvm
Meno Laskeutumis-
pvm
Paluu Kesto
(päiviä)
Expedition 1 William Shepherd - komentaja, NASA
Juri Gidzenko - RKA (Venäjän avaruusjärjestö)
Sergei Krikalev - RKA
31. lokakuuta 2000
07:52:47 UTC
Sojuz TM-31 21. maaliskuuta 2001
07:33:06 UTC
STS-102 140,98
Expedition 2 Juri Usachev - komentaja, Venäjän avaruusjärjestö
Susan Helms - NASA
James Voss - NASA
8. maaliskuuta 2001
11:42:09 UTC
STS-102 22. elokuuta 2001
19:24:06 UTC
STS-105 167,28
Expedition 3 Frank L. Culbertson - komentaja, NASA
Vladimir N. Dežurov - RKA
Mihail Tjurin - Venäjän avaruusjärjestö
10. elokuuta 2001
21:10:15 UTC
STS-105 17. joulukuuta 2001
17:56:13 UTC
STS-108 128,86
Expedition 4 Juri Onufrienko - komentaja, RKA
Dan Bursch - NASA
Carl Walz - NASA
5. joulukuuta 2001
22:19:28 UTC
STS-108 19. kesäkuuta 2002
09:57:41 UTC
STS-111 195,82
Expedition 5 Valeri Korzun - komentaja, RKA
Sergei Trestšov - RKA
Peggy Whitson - NASA
5. kesäkuuta 2002
21:22:49 UTC
STS-111 7. joulukuuta 2002
19:37:12 UTC
STS-113 184,93
Expedition 6 Kenneth Bowersox - komentaja, NASA
Nikolai Budarin - RKA
Donald Pettit - NASA
24. marraskuuta 2002
00:49:47 UTC
STS-113 4. toukokuuta 2003
02:04:25 UTC
Sojuz TMA-1 161,05
Expedition 7 Juri Malentšenko - komentaja, RKA
Edward Lu -NASA
26. huhtikuuta 2003
03:53:52 UTC
Sojuz TMA-2 28. lokakuuta 2003
02:40:20 UTC
Sojuz TMA-2 184,93
Expedition 8 Michael Foale - komentaja, NASA
Aleksandr Kaleri - RKA
18. lokakuuta 2003
05:38:03 UTC
Sojuz TMA-3 30. huhtikuuta 2004
00:11:15 UTC
Sojuz TMA-3 194,77
Expedition 9 Gennadi Padalka - komentaja, RKA
Michael Fincke - NASA
19. huhtikuuta 2004
03:19:00 UTC
Sojuz TMA-4 24. lokakuuta 2004
00:32:00 UTC
Sojuz TMA-4 185,66
Expedition 10 Leroy Chiao - komentaja, NASA
Salizhan Šaripov - RKA
14. lokakuuta 2004
03:06 UTC
Sojuz TMA-5 24. huhtikuuta 2005
22:08:00 UTC
Sojuz TMA-5 192,79
Expedition 11 Sergei Krikalev - komentaja, RKA
John Phillips - NASA
15. huhtikuuta 2005
00:46:00 UTC
Sojuz TMA-6 11. lokakuuta 2005
01:09:00 UTC
Sojuz TMA-6 179,02
Expedition 12 William McArthur - komentaja, NASA
Valery Tokarev - RKA
1. lokakuuta, 2005
03:54:00 UTC
Sojuz TMA-7
8. huhtikuuta 2006
23:48:00 UTC
Sojuz TMA-7 189,01
Expedition 13 Pavel Vinogradov - komentaja, RKA
Jeffrey Williams - NASA,
Thomas Rieter* - ESA
29. maaliskuuta, 2006
03:54:00 UTC
4. heinäkuuta, 2006
18:38:00 UTC *
Sojuz TMA-8
STS-121*
28. syyskuuta 2006
01:13 UTC
21. joulukuuta 2006 *
Sojuz TMA-8 182,65
Expedition 14 Michael Lopez-Alegria - U.S.A.
Mikhail Tyurin - Russia
Sunita Williams - U.S.A.
18. syyskuuta 2006
04:09 UTC (Soyuz)
10. joulukuuta 2006
01:47 (STS)
Soyuz TMA-9
STS-116 (Williams)
Suunniteltu: 20. huhtikuuta 2007 (Soyuz)
9. heinäkuuta 2007 (STS)
Soyuz TMA-9
STS-118 (Williams)
n. 214
Expedition 15 Fyodor Yurchikhin - Russia
Clayton Anderson - U.S.A.
Oleg Kotov - Russia
Daniel Tani - U.S.A.
Suunniteltu 9. huhtikuuta 200717. lokakuuta 2007
Expedition 16 Peggy Whitson - U.S.A.
Yuri Malenchenko - Russia
Léopold Eyharts - France
Robert Thirsk - Canada
Koichi Wakata - Japan
Suunniteltu 6. lokakuuta 20074. maaliskuuta 2008



Tämän lisäksi asemalla on vieraillut suuri joukko ihmisiä. Lähes neljäsosa kaikista koskaan lentäneistä astronauteista on vieraillut ISS:llä. Lisäksi asemalla on vietetty ensimmäiset avaruushäät, kun Juri Malentšenko meni naimisiin Ekaterina Dmitrievin kanssa; morsian oli tällöin Teksasissa.

[muokkaa] Avaruusturistit

Kansainvälinen avaruusasema valokuvattuna Discovery-sukkulan irtautumisen jälkeen7. elokuuta, 2005.
Suurenna
Kansainvälinen avaruusasema valokuvattuna Discovery-sukkulan irtautumisen jälkeen
7. elokuuta, 2005.
Kosmonautti Sergei Krikalev ISS:n huoltomodulissa marraskuussa 2000
Suurenna
Kosmonautti Sergei Krikalev ISS:n huoltomodulissa marraskuussa 2000
Progress M-57 rahtialus lähestymässä ISS:sää kesäkuussa 2006. Se toi vettä, happea, syömistä ja erilaisia tarvikkeita
Suurenna
Progress M-57 rahtialus lähestymässä ISS:sää kesäkuussa 2006. Se toi vettä, happea, syömistä ja erilaisia tarvikkeita

Kalifornialainen sijoitusmiljonääri (ja aiemmin NASAlla työskennellyt) Dennis Tito oli ensimmäinen avaruusturisti. Hän maksoi 20 miljoonaa dollaria kymmenen päivän lennostaan huhtikuussa 2001.

Etelä-Afrikkalainen nettimiljönääri Mark Shuttleworth maksoi myös noin 20 miljoonaa dollaria matkastaan huhtikuussa 2002, jolloin hänestä tuli ensimmäinen afrikkalainen avaruudessa. Hän oli matkan aikana muun muassa radioamatööriyhteydessä Nelson Mandelan kanssa.

Avaruusturismi koki takaiskun avaruussukkula Columbian tuhoutuessa 1. helmikuuta 2003 ja venäläiset lykkäsivät kaikkia suunnitelmia uusista turisteista. Kuitenkin myöhemmin samana vuonna venäläiset ilmoittivat, että he voisivat lähettää kaksi avaruusturistia ISS:lle ja antoi virginialaiselle Space Adventures Ltd:lle tehtäväksi löytää halukkaita, jotka olisivat valmiita maksamaan 20 miljoonaa dollaria 10 päivän matkasta.

Vuonna 2004 kerrottiin, että newjerseyläinen liikemies Gregory Olsen olisi kolmas avaruusturisti huhtikuussa 2005, mutta Olsenin matka peruuntui terveydellisistä syistä.

Venäjän avaruusjärjestö ilmoitti huhtikuussa 2006 34-vuotiaan japanilaisen liikemiehen Daisuke Enomoton lennosta avaruusasemalla Sojuz-laukaisulla. Enomoto on entinen Internet-yhtiön Livedoor Co.:n johtaja. Enomoto on ollut koulutuksessa vuoden 2006 alussa. Matkan hinta on 20 miljoonaa dollaria, joka on huomattavasti alempi kuin lennosta aiheutuvat laskennalliset kustannukset. (Lähde: [1]) 21. elokuuta 2006 kuitenkin ilmoitettiin, että Enomoton terveyden tila ei sallinut hänen osallistumistaan Sojuz TMA-9-lennolle, joskaan ei suljettu pois mahdollisuutta, että hän pääsisi myöhemmälle lennolle.

Enomoton tilalla asemalle lähti TMA-9-lennolla Anousheh Ansari.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Kansainvälinen avaruusasema.

[muokkaa] Eri organisaatioiden ISS-sivustoja

[muokkaa] Muita linkkejä