Fontainebleaun linna

Wikipedia

Fontainebleaun linna
Suurenna
Fontainebleaun linna

Fontainebleaun linna on suurin Ranskan kuninkaallisista linnoista. Se on usean hallitsijan työtä ja tehty Frans I:n rakennuksen ympärille. Fontainebleaun kaupunki on kasvanut metsän, joka on entinen kuninkaallinen metsästyspuisto, jäännösten ympärille.

Linnan sisätilat ovat ensimmäisiä, jotka edustavat italialaista manierististä tyyliä. Ranskan 1500-luvun manneristinen sisustustyyli tunnetaan myös nimellä Fontainebleaun tyyli. Se yhdisteli veistoksia, metallitöitä, maalauksia, stukkikoristeita ja puutöitä sekä pihassa toi kaavoitetun kukkatarhan. Fontainebleaulaisen tyylin naisen kauneusihanteet olivat manneristisiä: pieni sorea pää pitkässä kaulassa, liioitellun pitkä vartalo ja raajat sekä isot rinnat. Tämä uusi tyyli levittäytyi täältä muihin Pohjois-Euroopan keskuksiin: Antwerpeniin, Saksaan ja lopulta Lontooseen.

Linna kuuluu nykyään osana UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

[muokkaa] Historia

Linnan sisustusta
Suurenna
Linnan sisustusta
Napoleon I:sen makuuhuone, kuva vuosien 1890 ja 1905 väliltä
Suurenna
Napoleon I:sen makuuhuone, kuva vuosien 1890 ja 1905 väliltä

Paikalla oli jo linna Ludvig VII:llä 1100-luvun loppupuoliskolla. Fontainebleau oli Filip II:sen ja Ludvig IX:nnen suosikkiasuinpaikka. Frans I alkoi nykyisen linnan rakennuttamisen ja palkkasi arkkitehdiksi Gilles le Bretonin. Kuningas kutsui töihin myös arkkitehti Sebastiano Serlion ja Leonardo da Vincin. Frans I:sen galleria, jossa on Rosso Fiorentinon freskoja, toteutettiin vuosien 1522 ja 1540 välisenä aikana. Henrik II:sen valtakautena The Salle des Fêtes koristeltiin italialaisten manieristien, kuten Francesco Primaticcion ja Niccolò dell'Abbaten, töillä. Benvenuto Cellinin Fontainebleaun nymfi on nykyään esillä Louvressa.

Henrik IV lisäsi linnaan useita rakennuksia 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja myös halkaisi puiston 1200 metriä pitkällä kanaalilla sekä määäräsi istutettavaksi mäntyjä, jalavia ja hedelmäpuita. Noin 200 vuotta myöhemmin linna oli ajautunut huonoon kuntoon: Ranskan vallankumouksen aikana monia alkuperäisistä huonekaluista myytiin, kuten monista muistakin kuninkaallisista linnoista. Kuitenkin noin vuosikymmenissä Napoleon I onnistui muuttamaan linnan hänen suuruutensa symboliksi. Napoleon I on vastuussa rakennuksen nykyisestä ulkoasuasta. Hän muun muassa rakennutti mukulakivisisäänkäynnin, joka oli tarpeeksi leveä hänen vaunuilleen.

Filip IV, Henrik III ja Ludvig XIII syntyivät linnassa ja kaksi ensiksi mainittua myös kuolivat paikassa. Ruotsin kuningatar Kristiina asui Fontainebleaussa vuosia vuoden 1654 kruunusta luopumisensa jälkeen. Vuonna 1685 linnassa kirjoitettiin Fontainebleaun edikti, joka kumosi Nantesin ediktin. Bourbon suvun kuninkaalliset vieraat, kuten Pietari Suuri, majoittuivat linnassa. Myös paavi Pius VII majoittui linnassa, kun hän tuli Ranskaan siunaamaan Napeleonin vuonna 1804 ja vuodet 18121814 Napeleonin vankina.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Fontainebleaun linna.