Jäätelö

Wikipedia

Koristeellinen jäätelöannos
Suurenna
Koristeellinen jäätelöannos

Jäätelö on maito- tai kermapohjainen jäinen jälkiruoka. Jäätelön valmistuksessa käytetään nykyään pohjana myös kasvirasvaa, joskus myös tofua. Jäätelöitä voidaan valmistaa lukemattoma eri makuja. Tavallisimpia ovat suklaa-, mansikka-, vanilja-, päärynä-, pähkinä-, nougat-, lakritsi- ja kahvijäätelö.

Ennen pakastimien keksimistä jäätelö oli luksustuote, jota tarjoiltiin vain erikoistilaisuuksissa. Nykyään pakastimien yleistymisen myötä jäätelö on peruselintarvike.

Suomessa kulutetaan jäätelöä henkeä kohti mitattuna Euroopan kärkilukema, vuonna 2003 noin 13,7 litraa. Suomessa tunnettuja jäätelönvalmistajia ovat muun muassa Ingman ja monikansallinen Nestlé (entinen Valiojäätelö).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Jäätelö keksittiin alun perin Kiinassa, josta länsimaiset kaupankävijät toivat sen Eurooppaan. Myös useat muut kansat ovat nauttineet murskattua jäätä tai muita jäisiä jälkiruokia erilaisten makeiden hedelmien tai hunajan kanssa. Joidenkin tarinoiden mukaan Aleksanteri Suuri nautti tällaisia viileitä herkkuja Intian sotaretkellään.

Nykyinen meidän tuntemamme jäätelö on luultavasti peräisin 1500-luvulta. Ensin sitä tehtiin jäätiköistä louhitun luonnonjään avulla. 1560-luvulla Italiassa keksittiin suolan käyttö jäähdyttämisessä. Suomessakin oli jo 1900-luvun alussa jäällä ja suolalla toimivia puukiulu-jäätelökoneita, joita veivattiin kammella.

Ensimmäinen kaupallinen jäätelötehdas avattiin Baltimoressa vuonna 1851.

Suomen ensimmäisiä jäätelönvalmistajia olivat italialaisen Magin perheen Helsingin jäätelötehdas vuodesta 1922 ja Suomen Eskimo Oy. Pietarsaaren jäätelötehdas aloitti 1928 ja lakkautettiin 2002.

Suomen ensimmäinen jäätelöbaari avattiin Lasipalatsissa 1936. Samana vuonna myös Maanviljelijäin Maitokeskus aloitti jäätelön valmistuksen, aluksi vain kesäisin.

Koska esanssit ovat olleet halvempia, on useita jäätelöitä ruvettu maustamaan esansseilla aitojen raaka-aineiden sijasta. Monet ovat kaivanneet oikeista hedelmistä, marjoista yms. tehtyjä jäätelöitä. Tämän vuoksi Valiojäätelöllä on 3 vanhanajan makua (vanhanajan vanilja, vanhanajan mansikka ja vanhanajan suklaa). Myös esim. jäätelövalmistajat Carte d'Or ja Mövenpick ovat valmistaessaan käyttäneet aitoja raaka-aineita.

[muokkaa] Koostumus

Nykyisen kaupallisen jäätelön kiinteästä osasta tavallisesti 55–64 prosenttia on vettä. Loppu koostuu rasvasta ja maku- sekä makeutusaineista. Kotona tehtävään jäätelöön laitetaan usein kananmunaa, jotta rakenne pysyisi hyvänä myös silloin, kun jäätelö hiukan sulaa. Tehdasjäätelöissä käytetään usein muita sakeuttamisaineita.

Suomessa jäätelöä saa lain mukaan nimittää:

  • kermajäätelöksi, jos siinä on vähintään kahdeksan prosenttia maitorasvaa.
  • maitojäätelöksi, jos siinä on vähintään 2,5 prosenttia maitorasvaa.
  • kasvisrasvajäätelöksi, jos siinä käytetään rasvatonta maitoa ja kasvisöljyä.
  • tofujäätelöksi, kun siinä käytetään soijasta tehtyä tofua.

Laktoosi-intolerantikot ja maitoallergikotkin voivat syödä soijapohjaista tofu-jäätelöä. Sorbetissakaan ei ole maitoa, vaan hedelmä- tai marjasosetta ja joskus kananmunaa.

Jäätelö tarjoillaan yleensä vohvelitötterössä tai jälkiruoka-astiassa.

Erikoinen ruokalaji on uunijäätelö.

[muokkaa] Jäätelönvalmistajia ja brändejä

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta jäätelö.

[muokkaa] Aiheesta muualla