Anemia
Wikipedia
Anemia on tila, jossa henkilön punasolujen tai hemoglobiinin määrä on vähäinen tai niiden rakenne on poikkeava. Punasolut sisältävät rautaa sisältävää valkuaisainetta eli hemoglobiinia. Hemoglobiini sitoo itseensä happea, joka pääsee punasolujen mukana kulkeutumaan keuhkoista kudoksiin (kuten lihaksiin ja aivoihin).
Hemoglobiinin määrää ilmaistaan yksiköllä g/l (grammaa per litra). Normaalit Hb-arvot ovat naisilla 120–160 ja miehillä 135–180.
Verta voi luovuttaa jos hemoglobiiniarvo on naisilla 125–175 g/l ja miehillä 135–195 g/l. Hemoglobiiniarvo laskee verenluovutuskerrasta noin 10 g/l. Jos hemoglobiiniarvo olisi alhaisempi ennen luovutusta, verenluovutus voisi anemisoida luovuttajan tilapäisesti.
Anemian harvinaisempia nimityksiä ovat vähäverisyys tai verenvähyys.
[muokkaa] Oireet
Useimmiten anemia kehittyy pikkuhiljaa, oireiden ollessa lähinnä epämääräistä väsymystä ja voimattomuutta. Hemoglobiinin edelleen laskiessa tulee vakavampia lisäoireita kuten sydämen tykytykset, rintakivut ja huimaus.
[muokkaa] Hoito
Ruokavaliossa on oltava tarvittavat vitamiinit ja rautaa, että elimistö ylipäätään voisi pitää riittävää hemoglobiiniarvoa yllä. Kuparin, sinkin tai A-vitamiinin puutos voi aiheuttaa anemiaa. Jos ruokavalio on kunnossa, on anemian taustalla jokin sairaus. Siispä onkin selvitettävä mahdollinen taustasairaus, joka sitten hoidetaan mahdollisuuksien mukaan.
Vaikean munuaissairauden aiheuttamaa anemiaa voidaan hoitaa erytropoietiini-hormonilla. B12-vitamiinin tai folaatin puutokset hoidetaan vitamiinihoidoilla. Kun raudanpuutteen syy on korjattu, täydennetään rautavarastot rautalääkityksellä, usein puolikin vuotta kestävällä kuurilla. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä, joten on suositeltavaa syödä myös C-vitamiinia rautakuurin rinnalla.
Verensiirto auttaa vain tilapäisesti eikä vaikuta anemian perussyyhyn, sitä voidaan siksi pitää lähinnä ensiapukeinona. Verensiirtoa käytetäänkin lähinnä massiivisen verenvuodon aiheuttamaan tilaan.
[muokkaa] Katso myös
punasolu, polysytemia