Gaston de France

Wikipedia

Ranskan monarkia
Kapeting-dynastia
(Bourbon-haara)

Henrik IV
Lapset
   Ludvig XIII
   Gaston de France
   Henriette-Marie
Ludvig XIII
Lapset
   Ludvig XIV
   Filip, Orléans’in herttua
Ludvig XIV
Lapset
   Louis, Suuri Dauphin
Lapsenlapset
   Ludvig, Burgundin herttua
   Espanjan Filip V
Lapsenlapsenlapset
   Ludvig XV
Ludvig XV
Lapset
   Ludvig, Dauphin
Lapsenlapset
   Ludvig XVI
   Ludvig XVIII
   Kaarle X
Ludvig XVI
Lapset
   Ludvig XVII
Ludvig XVII
Ludvig XVIII
Kaarle X

Gaston Jean Baptiste de France (25. huhtikuuta 1608, Fontainebleau2. helmikuuta 1660, Blois) oli Ranskan kuningas Henrik IV:n ja tämän vaimon Maria de' Medicin kolmas poika sekä Ludvig XIII:n nuorempi veli.

Hänet tunnettiin ensin Anjoun herttuana, myöhemmin hän sai arvonimet Orléans'n herttua ja Blois'n sekä Chartres'n kreivi.

[muokkaa] Elämäkerta

Gaston oli sivistynyt, mutta myös heikkotahtoinen ja huikenteleva. Hän vietti elämänsä juonitellen kardinaali Richelieuta ja myöhemmin kardinaali Mazarinia vastaan. Salaliitot ja vehkeilyt kuitenkin kariutuivat aina, sillä hänellä ei ollut todellista poliittista ohjelmaa. Usein hän lopulta hylkäsi vehkeilytoverinsa, ja osa heistä tuhoutui lopullisesti, kuten esimerkiksi Jean-Baptiste d'Ornano, Chalaisin kreivi, Henri II de Montmorency, ja Henri Coiffier de Ruzé d'Effiat, eli Cinq-Marsin markiisi.

Erään vehkeilynsä jälkeen vuonna 1626 Gaston suostui avioitumaan rikkaan Montpensierin herttuatteren Marie de Bourbonin kanssa, joka oli kardinaali Richelieun ehdokas. Samalla hän sai Orléansin herttuakunnan apanage-läänityksenä sekä Chartres'n ja Blois'n kreivikunnan. Seuraavana vuonna syntyi hänen tyttärensä, tuleva Grande Mademoiselle, joka myös tuli kuuluisaksi. Montpensierin herttuatar kuoli synnytykseen, mutta jätti perintönsä avioimiehensä sijasta tyttärilleen.

Vuonna 1629 Gaston suunnitteli avioituvansa Marie de Gonzaguenm Mantovan herttuan tyttären kanssa. Vuonna 1630 hän osallistui Montmorencyn herttuan Henri II:n kapinaan palkka-armeijan johdossa. Hän esitti vetoomuksen kuninkaalliselle armeijalle ennen Monmorencyn kainan kukistumista ja tämän jälkeen hän pakeni Lothringenin herttuan Kaarle IV:n turviin.

Gaston d’Orlèans otti osaa myös Fronden kapinaan ja kardinaali Mazarin karkotti hänet linnaansa Bois'sa. Hän kuoli vuonna 1660 ja sai kaikesta huolimatta kuninkaallisen perheen jäsenille varatun viimeisen suuren palvelun ja tuli haudatuksi Saint-Denisen luostarin basilikaan. Kaikista setänsä vehkeilyistä huolimatta Ludvig XIV, Gastonin veljenpoika, nimitti Gaston de Francen kuningaskunnan sotilasjoukkojen komentajaksi. Tietenkin Anna Itävaltalainen ohitti tässä tilanteessa Pariisin parlamentin ja otti itselleen vallan ohjaimet.

Ludvig XIV nimitti Gaston d'Orlénsin jälkeen oman veljensä Filipin Orléans'n herttuaksi.

Gaston de France
Suurenna
Gaston de France

[muokkaa] Avioliitot

Gaston de France avioitui 6. elokuuta 1626 Nantes'ssa Mantpensierin herttua Henri de Bourbonin tyttären, Marien, kanssa. Tästä avioliitosta syntyi yksi tytär:

  • Anne, Montpensierin herttuatar (16271693) (La Grand Mademoiselle)

Gaston avioitui toisen kerran 31. tammikuuta 1632, Nancyssa, Lothringenin herttuan Kaarle IV:n sisaren Margueriten (k. 1672) kanssa. Tästä avioliitosta syntyi neljä tytärtä ja poika: