Avaruussää
Wikipedia
Avaruussää viittaa maapallon lähiympäristössä ilmakehän uloimmissa osissa ja sen ulkopuolella tapahtuviin sähkömagneettisen kentän ja sähköisesti varautuneiden hiukkasten jakauman muutosilmiöihin.
Avaruussäätä voidaan ennustaa tavallisten sääennustusten tapaan tarkkailemalla Auringon aktiivisuutta ja sen lähinnä aurinkotuulen välityksellä tapahtuvia vaikutuksia Maan lähiympäristöön. Avaruussään ennustaminen on uusi tieteenala, jonka tutkimusalueen perustan muodostavat geofysiikka, astrofysiikka ja meteorologia.
Avaruussään tarkkailun ja ennustamisen motiivina on se, että se voi merkittävästi vaikuttaa erilaisten energianjakelu- ja tietoliikenneverkkojen toimintaan Maan pinnalla. Magneettikentän vaihtelut voivat aiheuttaa hyvin voimakkaita induktioilmiöitä erilaisissa laajoissa johdinverkoissa. Avaruussää vaikuttaa merkittävästi myös radioliikenteeseen. Näkyvin avaruussään suoranainen ilmentymä ovat revontulet.
Avaruussään aiheuttamia häiriöitä ilmenee ns. magneettisten myrskyjen aikana. Magneettiset myrskyt johtuvat Auringossa tapahtuvista energia- ja hiukkaspurkauksista. Purkaukset aiheuttavat muutoksia Auringosta poispäin suuntautuvaan hiukkasvirtaukseen, aurinkotuuleen. Muutosten saavuttaessa Maan magneettikentän siinä tapahtuu merkittäviä kenttävoimakkuuksien ja varattujen hiukkasten jakaumien vaihteluja. Seurauksena syntyvän avaruussäämyrskyn aikana Maan lähiympäristössä kuluu energiaa teholla, joka ylittää moninkertaisesti kaikkien Suomen ydinvoimaloiden yhteenlasketun energiantuotantokapasiteetin. Sähkövirtojen voimakkuus on usein yli 100 000 A.
Avaruussäähäiriöiden esiintymistiheys noudattaa Auringon aktiivisuutta. Auringon aktiivisuuden näkyvin ilmentymä ovat tunnettua 11 vuoden jaksollisuutta noudattavat auringonpilkut. Aurinko on aktiivisimmillaan pilkkumaksimin aikana. Tällöin myös magneettiset myrskyt ja niiden aiheuttamat häiriöt ovat voimakkaimmillaan. Auringonpilkkujen määrä oli viimeksi maksimissaan vuonna 2000. Huhtikuussa 2000 tapahtuneen voimakkaan magneettisen myrskyn aikana sen aiheuttamia revontulia havaittiin harvinaisen laajalla alueella aina Etelä-Eurooppaa myöten. Auringonpilkkujakson 24 maksimin ajankohdasta on poikkeavia vuosille 2010-2012 ajoittuvia arvioita [1].