Avaruustutkimus
Wikipedia
Avaruustutkimus on avaruudessa tehtävää tutkimusta, jota koskeva 2000-luvun alun uusi englantilainen termi on space based science.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ainakin kaksi määritelmää

Avaruustutkimus (engl. space science) on tähtitieteen osa-alue, jossa avaruutta koskeva tutkimusaineisto on kerätty paikan päällä avaruusalusten avulla. Havainnot ovat pääosin kaukohavaintoja mutta osin myös varsinaisia in situ (paikan päällä) tehtyjä mittauksia Maan ulkopuolella so. muilla planeetoilla, ja niiden välissä, jopa Aurinkokunnan ulkopuolella. Avaruustiede kattaa seuraavat aiheet
- Maan magnetosfäärin tutkimus
- Auringon tutkimus
- avaruusplasmafysiikka
- suurenergia-astrofysiikka: Röntgentähtitiede ja Gammatähtitiede
- kosmologia
- optinen ja UV-tähtitiede
- infrapunatähtitiede
- planeettatutkimus. NASA:ssa se on pääosin (Jet Propulsion Laboratory)n hoidossa.
- Eksoplaneettojen tutkimus ja elämän etsintä ovat nousseet suosituiksi teemoiksi vasta 2000-luvulla. Tätä ennen aiheet olivat likimain pannassa. Älyllisen elämän etsiminen avaruudesta(esim. SETI) on edelleen suurten avaruusjärjestöjen toiminnan ulkopuolista tutkimusta. Eksoplaneettatutkimuksessa pyritään tähtitieteen lisäksi etsimään elinkelpoisia planeettoja.
- Astrobiologia on sekä planeettoihihin liittyvä tutkimusala. Sen varhaisimpia teorioita oli 1800-luvun panspermia-malli elämän siirtymiselle paikasta toiseen avaruudessa.
Termiä avaruustutkimus (englanniksi space research) käytetään myös laajemmin, jolloin siihen kuuluu esim. miehitetyillä avaruusaluksilla tehtävä biologiaan, kemiaan, psykologiaan liittyvä tutkimus.
2000-luvulla on alettu puhua "avaruudesta käsin tehtävästä tutkimuksesta" (space based research), johon käsitteeseen kuuluu myös Maan kaukokartoitus. Yhdysvaltain avaruushallinnossa NASA:ssa avaruustiede (space science) ja maan kaukokartoitus on tuotu saman yksikön alaisuuteen.
Avaruustutkimuksen välineitä ovat avaruuslennot miehitetyillä avaruusaluksilla ja miehittämättömillä avaruusluotaimilla.
[muokkaa] Alku 1940- ja 1950-luvuilla
Sen alkuna voidaan pitää 1940-lukua, jolloin V-2-ohjuksilla tehtiin Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa yläilmakehän tutkimusta. Jo aiemmin, 1900-luvun alussa, tehtiin ilmapallojen avulla mittauksia korkealla.
Ensimmäinen satelliitti Sputnik 1 oli teknologinen koe eikä tutkinut avaruutta. Se liittyi pikemminkin Neuvostoliiton aikomuksiin tehdä miehitettyjä lentoja. Satelliittien tieteellinen käyttö alkoi NASA:n Explorer-1-satelliitista tammikuussa 1958.
[muokkaa] Suomen avaruustutkimus
Ks. Suomen avaruustoiminnan historia.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Lindberg Christensen, Lars & Bob Fosbury (2005): Hubble: 15 vuoden löytöretki. (Alkuteos: Hubble: 15 Years of Discovery, 2005.) Kuvitus ja graafinen suunnittelu Martin Kornmesser. Suomentanut Markku Sarimaa. Ursan julkaisuja 97. Helsinki: Ursa. ISBN 952-5329-46-1.
- Tähtinen, Leena (2001): Kuolleiden kanssa kassajonossa: Tieteellistä aikamatkailua. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-24866-5.
- Seppinen, Ilkka (2004): Suomalaisen avaruustutkimuksen historia: Euroopan avaruusjärjestön jäsenyyteen asti. Helsinki: Yliopistopaino. ISBN 951-570-573-8.
- Valtonen, Mauri (1992): Kvasaareja ja mustia aukkoja. Ursan julkaisuja 45. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. ISBN 951-9269-63-0.