Asteekit
Wikipedia
Asteekit (vaihtoehtoinen kirjoitusasu atsteekit) olivat Keski-Amerikassa Meksikon ylätasangoilla elänyt intiaanikansa. Asteekeilla oli mahtava valtakunta lukuisine kaupunkeineen. Espanjalaiset konkistadorit valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 Hernán Cortésin johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki México. Tenochtitlánissa oli aikanaan suuren järven keskellä kauniita puutarhoja, suuria temppeleitä ja mahtavia palatseja. Siellä asui jopa 300 000-500 000 henkeä. Asteekit olivat soturikansaa, jonka elinkeino ja vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja niiden asukkaiden orjuuttamiseen. Asteekit harjoittivat myös maanviljelyä, kauppaa sekä käsityötä. Asteekit tunnetaan ihmisuhreistaan, he saattoivat jumaliaan lepyttäkseen uhrata tuhansia ihmisiä porrastemppeleissään.
Asteekkien yhteiskuntaa johti kuningas ylimysten neuvoston kanssa. Seuraavana tulivat sotapäälliköt sekä maaherrat, sitten papisto, käsityöläiset sekä kauppiaat ja viimeisenä talonpojat sekä orjat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Asteekkien ihmisuhrit
Asteekit kävivät sotia hankkiakseen uhreja. Tapa oli periytynyt aikaisemmilta kansoilta. Lepytettiin mm. sodanjumala Huizilopochtlia. Vuonna 1485 asteekit uhrasivat tuhansia ihmisiä, voitettuja huaxteekkeja. Kilometrejä pitkä uhrijono ulottui temppelin huipulle. Arvokkaammat uhrit koristeltiin kukkasin. Kun uhrattava ehti porraspyramidin huipulle, hänet kaadettiin alttarille. Uhrattavilta kiskottiin sydän irti laavalasista tehdyn veitsen avulla. Asteekit uhrasivat myös monilla muilla tavoilla kyseessä olevalle jumalalle sopivasti esim. tulenjumalalle uhrattavat poltettiin elävältä ja sateenjumalan uhrit hukutettiin.
[muokkaa] Asteekkien aikakäsitys
Asteekeilla oli monia muitakin jumalia kuin aurinko. Heidän aikakäsityksensä oli syklinen eli kiertoihin ja aikakausiin perustuva. Joka 52. vuosi rakennettiin vanhan temppelin päälle uusi. Asteekkien mukaan aika ei ole jana vaan kehä. Se osakseen selittää, miten heidän tarustonsa tiesi konkistadorien tulevan noina vuosina.
[muokkaa] Asteekkien esihistoria
Asteekit olivat viimeinen pitkässä kulttuurien sarjassa, joka Keski-Amerikassa eli Mesoamerikassa sai alkunsa noin 2000-1500 eaa.
Mesoamerikan kulttuurit jaetaan seuraaviin jaksoihin:
- Mesoamerikan paleointiaanit -8500 eaa. (metsästys)
- Mesoamerikan arkaainen n. 8500–1 500 eaa. (maanviljely)
- Muodostava 1500 eaa.–150 jaa. (kaupungeiksi kasvavia suuria kyliä)
- Klassinen 150–900 jaa. Teotihuacan, kulttuurin huippu
- Jälkiklassinen Asteekit
[muokkaa] Asteekkien historia
Tiedot asteekkien historiasta perustuvat perimätietoon ja arkeologiaan.
Asteekkien valtakunta syntyi 1300-luvulla alkuaan pienestä, syrjäisellä Texcocojärven saarella asuvasta intiaaniheimosta, joka oli saapunut alueelle kaukaa pohjoisesta. Vähitellen asteekit onnistuivat liittolaisten avulla kukistamaan laakson alkuperäiset valtiaat ja nousivat suuriksi valloittajiksi.
[muokkaa] Ensimmäiset asteekit
Noin 1200-luvulla tolteekkien valtakunta oli hajonnut ja Meksikon laaksossa oli monia kaupunkivaltioita. Alun perin Meksikon laaksoa hallitsivat ensin chichimekit ja myöhemmin tepaneekkien Azlapotzalco. Pohjoisesta oli vaeltanut alueelle nahuatlia puhuvia paimentolaisheimoja, joista asteekit eivät suinkaan olleet kaikkein mahtavimpia.
Asteekkien vaellus etelään lienee alkanut noin 1100. Asteekit (Mexica-heimo tai tenochcat joiksi kutsuivat itseään) saapui kaukaa pohjoisesta Atzlanin maasta noin 1195 Meksikon laaksoon. Varhaisin johtaja joka tunnetaan nimeltä on Mexitli, heimojohtaja. Atzlan on ehkä sijainnut Nayartissa tai Jaliscossa, Meksikon luoteisrannikolla. Jotkut taas ehdottavat pientä saarta Utahissa.
Kun asteekit saapuivat Meksikon laaksoon, he huomasivat, että tepaneekit, Culhua ja Xochimilca, alueen mahdit, eivät tervehtineet heitä ystävällisesti ja ajoivat heidät Chapultepecin saarelle 1248. Asteekit elivät saarellaan rauhanomaisesti noin vuosisadan. Culhuan kuningas ajoi väkivalloin heidät pois, kun asteekit olivat antaneet siihen aihetta nylkemällä ja uhraamalla Culhuan kuninkaan tyttären, joka oli annettu heidän kuninkaalleen vangiksi.
[muokkaa] Tenochtitlánin perustaminen
Asteekkien perimätiedon mukaan heidän heimojumalansa Huitzilopochtli oli antanut heille tehtäväksi rakentaa kaupungin paikkaan, jossa he näkevät kotkan seisovan kaktuksen latvassa käärme nokassaan. 200 vuotta kestäneen etsinnän jälkeen he lopulta löysivät etsimänsä linnun Méxicon laaksosta, Texcocojärven suoperäiseltä saarelta ja perustivat sinne kaupungin, joka sai nimen Tenochtitlán, "Kivikaktus".
Aluksi kaupunki oli vain mitätön rykelmä savesta ja kaisloista tehtyjä asumuksia. Sen asukkaat hankkivat elantonsa metsästämällä ja kalastamalla alueen eläimiä. Saatuaan kylliksi saalista varastoon, asteekit alkoivat käydä sillä vaihtokauppaa toisten lähistöllä asuvien heimojen kanssa. Saaren ja mantereen välille muodostui vilkas kanoottiliikenne, kun asteekit veivät ruokaa ja toivat rakennustarvikkeita kaupunkiaan varten.
Asteekkien asuttama alue oli huonosti viljelyyn sopivaa suoperäistä maata ja he alkoivatkin muokata sitä järjestelmällisesti hedelmälliseksi viljelysmaaksi muodostamalla keinotekoisia saaria, chinampapeltoja, joiden välissä kulkureitteinä toimineet kanavat risteilivät. Asteekit olivat oppineet chinanpojen teon naapurikansoiltaan, mutta he olivat ensimmäisiä, jotka kehittivät niistä tuottavan viljelymuodon.
Vuonna 2006 löydettiin Mexico Citystä pyramidi, joka on yhtä vanha kuin Teotihuacánin pyramidi. Tämä kertoo sen, että Tenochtitlán olisi ollut olemassa kauan ennen perimätiedon väittämää. Asteekit ovat saattaneet vallata valmiin kaupungin ja asettua sinne ylimystöksi. On myös mahdollista, että väite asteekkien vaelluksesta on myyttiä. Vaellusaihe on suosittu intiaanimytologiassa.
[muokkaa] Liitot ja sodat muiden intiaaniheimojen kanssa
Kun asteekkien kaupunki vahvistui ja vaurastui, heidän asemansa naapurikansojen keskuudessa vakautui. Arvostus heitä kohtaan kasvoi ja muut alkoivat kohdella heitä vertaisinaan. Mutta samaan aikaan kun asteekit olivat juuri saaneet kaipaamaansa arvostusta, heitä uhkasi uusi kriisi naapurikansojen taholta. Saarta ympäröivän järven länsirannan Azacapotzalcon tepaneekit ja itärannan Texcocon acolhuat kävivät jatkuvaa sotaa uusista alueista, eikä Tenochtitlán ollut vielä kyllin vahva, jotta asteekit olisivat voineet taistella yksin alueita janoavien vihollisten kanssa. Niinpä asteekit liittoutuivat tepaneekkien kanssa, 1300-luvun puolivälissä, turvatakseen asemansa.
Asteekit maksoivat tepaneekeille veroa ja taistelivat palkkasotureina heidän armeijoissaan. Tämän myötä heidän elintasonsa ja sotataitonsa kehittyi ja kaikkialta Méxicon laaksosta alkoi virrata asteekkien kaupunkiin ihmisiä, jotka tahtoivat asettua menestyvän saarelaiskansan keskuuteen. Tenochtitlán laajeni laajenemistaan ja sen naapurikaupungista, Tlatelolcosta tuli vilkas markkinapaikka. Asteekkien ylhäisölle moniavioisuus oli sallittua ja kun miehet ottivat vaimoikseen runsaasti naapurikaupunkien prinsessoja, asteekkien tukijoukot laajenivat.
Kun asteekit auttoivat tepaneekit voittoon acolhuoita vastaan käydyssä sodassa, he saivat palkkioksi oikeuden kantaa veroja voitetulta heimolta. Tämä tarkoitti sitä, että asteekit olivat ensimmäistä kertaa historiassaan saaneet alamaisia ja vaikutusvaltaa mantereella. He eivät enää olleet tepaneekkien alistuneita liittolaisia vaan varteenotettava kilpailija. Tämän seurauksena tepaneekit pyrkivät tukkimaan kaikki Tenochtitlániin johtavat pengertiet. Mutta se oli turhaa, Itzcoatlin hallintokaudella 1428 asteekit liittoutuivat naapurikansojensa kanssa ja hyökkäsivät tepaneekkeja vastaan. 114 päivää myöhemmin tepaneekit oli kukistettu. Heidän kuninkaansa Maxtla uhrattiin väkijoukon silmien edessä: hänen rintansa halkaistiin ja sydän revittiin irti.
Asteekit solmivat Texcocon ja Tlacopanin kaupunkien kanssa kolmiliiton ja nousivat pian sen johtoon. Kolmiliitto alisti 100 vuodessa valtansa alle noin 500 kaupunkivaltiota Meksikonlahdelta Tyynelle merelle, halki Keski-Amerikan. Tenochtitlán kasvoi maailman suurimmaksi kaupungiksi, jossa oli 250 000 asukasta ja sinne virtasi työvoimaa ja veroja asteekkien valtakunnan kaikista osista.
Asteekit asettuivat sitten Tezcocojärven keskelle Tlatelolcosta etelään huonolle alueelle — parhaat maat oli jaettu.
Koska asteekit olivat vain pieni heimo, niin he joutuivat alussa asumaan "kaislojen seassa, ruokojen seassa". Asteekeista tuli mahtikansa, koska he olivat pelottomia sotureita ja käteviä rakentajia. Osasyy asteekkien nousuun saattoi olla tyytymättömyys tepaneekkien valtaan. Kaupunkia rakennettiin vähitellen matalaan järveen tuomalla alueelle paaluja, kiviä ja maata. Asteekeista tuli nyt tepaneekkien vasalleja.
Tenochtitlánin ensimmäinen temppeli perustettiin 1325. Noin 1350 rakennettiin ensimmäiset pengertiet ja kanavat. Noin 1370 kuoli Tenoch, asteekkien ensimmäinen pappisjohtaja. Asteekkien ensimmäinen johtaja, Acamapichtli nousi valtaan 1375 tepaneekkien määrätessä hänet alueen johtajaksi. Huitzilihuitli, hänen seuraajansa, laajensi asteekkien aluetta ensimmäistä kertaa Meksikon laaksossa. Asteekit olivat tällöin tepaneekkien vallan alla.
Nezahualcoyotl kukisti tepaneekit 1427 liitossa asteekkien ja Tlacopanin kanssa - tämä on ns. kolmiliitto, joka säilyi asteekkien valtakunna ytimenä pitkään.
[muokkaa] Asteekkien valtakunnan perustaminen
Asteekkien neljäs hallitsija Itzcoatl hallitsi vuodesta 1428 kuolemaansa vuoteen 1440. 1432 asteekit olivat valloittaneet monia kaupunkeja. Vasta Itzcoatl perusti asteekkien valtakunnan. Hänen ansiokseen voidaan lukea kolmiliitto ja tepaneekkien kukistaminen Texcocon kanssa.
Vasta Montezuma I Suuri rakensi asteekkien sotilasimperiumin. Valloitusretket alkoivat 1458. 1452—1454 vallitsi nälänhätä, sen jälkeen kun Tenochtitlán oli tuhoutunut tulvassa. Axayacatlin 1469—1481 aikana asteekkien armeija ensimmäistä kertaa koki merkittävän tappion taraskeille lännessä. Tizoc 1481—1486 ei ollut lainkaan soturi, vaan arkkitehti.
Vuonna 1487 vihittiin Tenochtitlánin suuri temppeli, jolloin uhrattiin kymmeniä tuhansia kapinoivia huaxteekkeja. Hallitsijana oli tuolloin Ahuizotl, julmin asteekkikuningas.
Vuonna 1502 joilloin Montezuma II nousi valtaan, asteekkien mahti oli huipussaan. Tenochtitlán pääsi selvään johtoasemaan kolmiliitossa. Maa ulottui etelässä Oaxacan laaksoon asti. Tästä huolimatta asteekkien valtion sisällä oli mm. Tlaxcallan niminen alue, joka taisteli asteekkeja vastaan. Asteekkien tappion syynä olikin juuri se, että espanjalaisten oli helppo löytää asteekkeja vihaavista heimoista yllin kyllin liittolaisia.
[muokkaa] Espanjalaiset valloittavat Tenochtitlánin
Asteekkien valtakunnassa kävi ensin Grijalva-niminen espanjalainen. 1519 Hernán Cortésin johtamat espanjalaiset rantautuivat Keski-Amerikan rannikolle. Espanjalaisia ajoi eteenpäin tarve saada siirtomaita ja kullanhimo. He olivat myös upottaneet laivansa, jotta olisi vain kaksi vaihtoehtoa: voitto tai kuolema. Voitettua kansaa kohdeltiin julmasti. Asteekit kuvittelivat Cortésia heidän mereltä palanneeksi jumalakseen, mitä Cortés miehineen käytti hyväkseen. Cortés lähti marssille kohti pääkaupunkia Tenochtitlánia. Vaikka espanjalaiset olivat monta kertaa hyökänneet asteekkien kimppuun matkan varrella, asteekit pitivät espanjalaisia yhä jumalina. Espanjalaiset saivat mukaansa intiaaniliittolaisia tlaxcalteekeista taistelemaan asteekkeja vastaan.
Viimeinen asteekkien kuningas Montezuma II (Motecuzoma II) otti espanjalaiset ystävällisesti vastaan Tenochtitlánissa. 1520 espanjalaiset ottivat Montezuman vangiksi. Montezuma antoi voittajilleen kultalunnaat vapauttaan vastaan. Espanjalaiset hyökkäsivät raa'asti noin 600 asteekkiylimyksen kimppuun, kun nämä aseettomina ja puolustuskyvyttöminä olivat osallistuneet uskonnolliseen juhlaan. Tämän jälkeen asteekit kohtelivat espanjalaisia vihollisinaan. Asteekit saartoivat espanjalaiset palatsiin. Espanjalaiset tappoivat Montezuman kun huomasivat, etteivät asteekit enää totelleet entistä kuningastaan.
Espanjalaisten onnistui murtautua ulos Tenochtitlánista hyvin suurin tappioin. Sen vuoksi tätä heinäkuun 1. päivän yötä vuonna 1520 on nimitetty sanoilla La noche triste, murheellinen yö.
Pian he palasivat takaisin Meksikon laaksoon ja saivat sieltä liittolaisia itselleen. Tenochtitlán saarrettiin ja lopulta Quauhtemoc, viimeinen asteekkien sotapäällikkö, antautui. Asteekkihallitsija surmattiin lopulta Guatemalassa 1522.
Eloonjääneistä asteekeista tuli espanjalaisten orjia. Eurooppalaisten tuomat kulkutaudit, kuten isorokko ja tuhkarokko, tappoivat 75 prosenttia väestöstä. Nahuatl, asteekkien puhekieli, on yhä käytössä ja sitä puhuvat yleensä asteekkien jälkeläiset.
[muokkaa] Katso myös