Evo Morales
Wikipedia
Juan Evo Morales Aima (s. 26. lokakuuta 1959) on Bolivian presidentti 22. tammikuuta 2006 lähtien.
Morales on vuonna 1987 perustetun Movimiento al Socialismo -puolueen johtaja ja cocalero-liikkeen johtaja, joka vastustaa Yhdysvaltain pyrkimystä hävittää kokapensaan viljely Chaparen provinssissa. Morales osallistui myös vuoden 2002 presidentinvaaliin, mutta jäi toiseksi.
Morales on syntyperältään aymará ja kotoisin Orinocan kaivoskaupungista Oruron departementista. Perhe muutti monien muiden tavoin 1980-luvulla trooppiseen itä-Boliviaan Chaparen provinssiin maanviljelijöiksi. Morales on saanut toisen asteen koulutuksen ja sanoo saaneensa lisäkoulutusta "elämän koulussa".
1990-luvun talousuudistusten myötä myös kaivostyöläiset alkoivat viljellä kokaa maanviljelijöiden lisäksi. Presidentti Hugo Banzer Suárezin hallitus aloitti USA:n tukeman kampanjan tuhota kokapensaan viljely maasta. Moreles perusti cocalerojen liikkeen, joka tuki kokanviljelijöitä. Cocalerosien johtajana Morales valittiin 1997 Chaparen ja Carrasco de Cochabamban provinssien edustajana senaattiin, jolloin hän sai jopa 70% äänistä piiristään. Tammikuussa 2002 Morales erotettiin kongressista syytettynä terrorismista Sacabassa tapahtuneiden levottomuuksien vuoksi, joissa neljä kokanviljelijää, kolme sotilasta ja poliisi saivat surmansa.
Morales ilmoitti asettuvansa ehdokkaaksi 27. kesäkuuta 2002 presidentinvaaliin. Maaliskuussa hänen erottamisensa kongressista todettin laittomaksi, mutta hän ei palannut ottanut takaisin paikkaansa ennen uuden kongressin kokoontumista elokuussa 2002. MAS ei saanut gallupeissa kuin 4% kannatuksen, mutta se kehotti äänestäjiä äänestämään omatuntonsa mukaan ja kampanjoi etenkin Yhdysvaltain vaikutusvaltaa vastaan. MAS sai lopulta 20,94% äänistä, josta Morales kiitti etenkin Yhdysvaltain suurlähettilästä, jonka lausunnot nostivat puolueen kannatusta. MAS jäi lopulta hallituksen ulkopuolelle, ja presidentiksi valittiin Gonzalo Sánchez de Lozada.
MAS ei osallistunut ammattiliiton järjestämään yleislakkoon 29. syyskuuta 2003 vastineena seitsemän mielenosoittajan surmasta kaasulevottomuuksien aikana, vaan keskittyi vuoden 2004 paikallisvaaleihin. Morales oli kuitenkin mukana organisoimassa kesäkuun 2005 protesteja, jotka johtivat presidentti Carlos Mesan eroon.
Levottomuuksien vuoksi vuoden 2007 vaalit järjestettiin ennenaikaisesti jo joulukuussa 2005. Ennakolta MAS oli tasoissa keskustan ja oikeiston Jorge Quirogan ja Samuel Doria Medinan kanssa. Morales valitsi varapresidenttiehdokkaakseen matemaatikko ja sosiologi Álvaro García Linera, joka on vasemmistoideologi ja taistellut Felipe Quispen kanssa alun perin Che Guevaran perustamassa Ejército Guerrillero Túpac Katari -liikkeessä.
4. joulukuuta MAS sai kyselyissä 32% äänistä. Kaikki kolme merkittävintä puoluetta lupasivat kansallista solidaarisuutta, öljy- ja kaasuvarojen jonkinaseista kansallistamista ja varojen käyttämistä kansan hyväksi.
Ovensyykyselyjen perusteella Moralesin uskottiin voittavan 42–45 % äänistä ja Quriogan 33–37 %. Joulukuun 22. päivään mennessä laskettujen äänten mukaan Morales sai 53,899 % äänistä ja valittiin suoraan. Hän osallistui 21. tammikuuta 2006 alkuperäiskansan seremoniaan Tiwanakussa, missä hänet kruunattiin aymarojen Apu Mallkuksi, ennen kuin vannoi virkavalansa seuraavana päivänä La Pazissa.
Valintansa jälkeen Morales liittoutui läheisesti Venezuelan Chávezin ja Kuuban Castron kanssa anti-imperialistiseen allianssiin. [1] Hän on sanonut Yhdysvaltain ajaman FTAA-vapaakauppasopimuksen olevan keino laillistaa Amerikkojen kolonisointi. Kuuba, Venezuela ja Bolivia solmivat sen vastineeksi Kansan kauppasopimuksen.[2]
Chávez ja Morales ovat julistaneet luovansa "hyvän akselin" köyhien ja alkuperäisväestön hyväksi vastineeksi Washingtonin ja sen liittolaisten muodostamalle "pahan akselille." [3] [4]
1. toukokuuta 2006 Morales allekirjoitti lain, jolla Bolivian kaasuvarat kansallistettiin. Armeija miehitti kaasukentät seuraavana päivänä. Määräys sattui tarkoituksella kansainväliseksi työn päiväksi. Kentillä toimiville yhtiöille annettiin kuusi kuukautta aikaa uusia sopimuksensa.
Boliviassa on ollut suuria, yli 100 000 ihmisen mielenosoituksia Moralesia vastaan.