Euroopan parlamentti
Wikipedia
Euroopan parlamentti (tai europarlamentti) on Euroopan unionin kansanedustuslaitos. Parlamentti on Euroopan komission ja Ministerineuvoston ohella Euroopan unionin lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Euroopan parlamentti kokoontuu kahdessa paikassa: Brysselissä ja Strasbourgissa.
Euroopan parlamentin edeltäjä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous. Euroopan parlamentin jäsenet tai tuttavallisemmin "mepit" (MEP, Member of the European Parliament) on vuodesta 1979 alkaen valittu suoralla vaalilla joka viides vuosi. Nykyään vaalit järjestetään eri jäsenmaissa samanaikaisesti, mutta vaalijärjestelmä vaihtelee hieman jäsenmaan mukaan. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan sovittu lukumäärä edustajia, Suomesta 14 (vuoden 2004 jälkeen). Edustajat ovat ryhmittyneet europuolueiden mukaisiin europarlamenttiryhmiin, eivätkä siis jäsenmaittain.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Valtaoikeudet
Euroopan parlamentin asema ja toimivalta EU:n toimielimenä ei ole samanlainen kuin jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien omassa kansallisessa lainsäädännössä. Euroopan parlamentin toimivalta voidaan ryhmittää viiteen kokonaisuuteen.
- Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy jäsenvaltoiden esityksen pohjalta komission jäsenet. Parlamentilla on mahdollisuus epäluottamuslauseen antamiseen komissiolle.
- Parlamentti osallistuu EU:n lainsäädäntöprosessiin yhteispäätösmenettelyssä sekä antamalla mietintöjä tai lausuntoja. Parlamentillä on mahdollisuus pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksia, mutta varsinaista aloiteoikeutta parlamentillä ei ole.
- Parlamentti osallistuu EU:n talousarvion käsittelyyn
- Parlamentti osallistuu EU:n uusien jäsenvaltioiden hyväksymiseen
- Parlamentti valvoo komission ja neuvoston toimintaa erilaisten raportointien kautta. Lisäksi yksittäisillä parlamentin jäsenillä on oikeus suullisten ja kirjallisten kysymysten esittämiseen neuvostolle ja komissiolle. Parlamentti myös nimittää Euroopan oikeusasiamiehen.
[muokkaa] Parlamentin toiminta
Puheenjohtajakokouksessa Euroopan parlamentin puheenjohtaja tapaa poliittisten ryhmien puheenjohtajat. He päättävät parlamentin työjärjestyksen kuten täysistuntojen aikataulun ja esityslistan, sekä valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanon.
Parlamentin puhemiehistö muodostuu Euroopan parlamentin puheenjohtajasta, 14 varapuheenjohtajasta ja tarkkailijoina toimivista viidestä kvestorista. Viiden kvestorien tehtäviin kuuluu jäseniä välittömästi koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön antamien ohjeiden mukaisesti. Kvestorit valitsee edustajakokous kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.
Euroopan parlamentin valtuuskunnat ylläpitävät suhteita maihin, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä.
[muokkaa] Valiokunnat
Euroopan parlamentin täysistuntontojen valmistelua varten jäsenet jakautuvat 20 pysyvään valiokuntaan, jotka erikoistuvat eri aloihin. Tarvittaessa voidaan lisäksi perustaa alivaliokuntia, tutkintavaliokuntia tai väliaikaisia valiokuntia. Kunkin valiokunnan kokoonpano vastaa voimasuhteiltaan täysistuntoa. Valiokunnat kokoontuvat Brysselissä ja niiden istunnot ovat yleisölle avoimia.
Valiokunnat nimilyhenteineen:
- Ulkoasiat AFET
- Kehitysyhteistyö DEVE
- Kansainvälinen kauppa INTA
- Budjetti BUDG
- Talousarvion valvonta CONT
- Talous- ja raha-asiat ECON
- Työllisyys ja sosiaaliasiat EMPL
- Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus ENVI
- Teollisuus, tutkimus ja energia ITRE
- Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja IMCO
- Liikenne ja matkailu TRAN
- Aluekehitys REGI
- Maatalous ja maaseudun kehittäminen AGRI
- Kalatalous PECH
- Kulttuuri ja koulutus CULT
- Oikeudelliset asiat JURI
- Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat LIBE
- Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasiat AFCO
- Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo FEMM
- Vetoomukset PETI
- Ihmisoikeudet DROI
- Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka SEDE
- Equitable Life Assurance Society -yhtiön vararikko EQUI
- Euroopan maiden alueen epäilty käyttö CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen TDIP
[muokkaa] Sijaintipaikat
Euroopan parlamentti kokoontuu kahdessa paikassa: Brysselissä ja Strasbourgissa. Parlamentti kokoontuu Strasbourgissa neljän päivän ajan kuukaudessa suorittamaan äänestyksiä täysi-istunnoissa. Muut täysi-istunnot, valiokuntatyöskentely ja erilaiset kuulemistilaisuudet tapahtuvat Brysselissä.
Kaksi sijaintipaikkaa on vahvistettu viimeksi Amsterdamin sopimuksessa, eikä parlamentillä ole itsellään mahdollisuutta niitä muuttaa. Monet europarlamentaaritkot haluaisivat vahvistaa Brysselin parlamentin ainoaksi sijaintipaikaksi, sillä kaksi sijaintipaikkaa hankaloittavat parlamentin toimintaa ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, jotka on arvioitu 200 miljoonaksi euroksi vuosittain.
[muokkaa] Euroopan parlamentin vaalit
- Pääartikkeli: Euroopan parlamentin vaalit
Vuoden 2004 vaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Samanaikaisuudella tarkoitetaan eri maiden vaalien päättyvän muutaman päivän sisällä. EU suositteli vaalituloksien julkaisemista vasta kun viimeisetkin äänet on annettu. Tästä lipsuttiin hiukan, sillä esimerkiksi Alankomaat julkisti vaaliensa tuloksen heti torstaina, kolme päivää etuajassa.
[muokkaa] Paikkajaukauma 2004–2009
Yhteensä europarlamentaarikkoja on 732. He eivät järjestäydy maittain, vaan seitsemän maanosanlaajuisen poliittisen ryhmän tunnusten alle. Seuraavassa poliittiset ryhmät suuruusjärjestyksessä (tilanne 28.10.2006):
- Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä (PPE-DE) 264
- Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä (PSE) 201
- Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE) 90
- Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Verts/ALE) 42
- Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL) 41
- Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmä (UEN) 30
- Itsenäisyys/demokratiaryhmä (IND/DEM) 28
- Sitoutumattomat (NI) 36
[muokkaa] Maiden paikkamäärät
EU-maat saavat paikkoja Euroopan parlamenttiin seuraavasti. Jako ei noudata täysin väkilukua, vaan joka maalla on pohjalla tasamäärä "kiintiöpaikkoja".
- Saksa 99
- Ranska, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta 78
- Espanja, Puola 54
- Alankomaat 27
- Belgia, Tšekki, Kreikka, Unkari, Portugali 24
- Ruotsi 19
- Itävalta 18
- Tanska, Slovakia, Suomi 14
- Irlanti, Liettua 13
- Latvia 9
- Slovenia 7
- Kypros, Viro, Luxemburg 6
- Malta 5
Lisäksi parlamentissä on Romaniasta 35 ja Bulgariasta 18 tarkkailijaa, joista tulee Euroopan parlamentin jäseniä näiden maiden liittyessä Euroopan unioniin 1.1.2007
[muokkaa] Suomalaiset edustajat
- Pääartikkeli: Suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet
Vaalikaudella 2004–2009 Suomesta valittiin 14 edustajaa europarlamenttiin:
- Satu Hassi (vihr.)
- Ville Itälä (kok.)
- Anneli Jäätteenmäki (kesk.)
- Piia-Noora Kauppi (kok.)
- Eija-Riitta Korhola (kok.)
- Henrik Lax (r.)
- Lasse Lehtinen (sd.)
- Riitta Myller (sd.)
- Reino Paasilinna (sd.)
- Esko Seppänen (vas.)
- Alexander Stubb (kok.)
- Hannu Takkula (kesk.)
- Kyösti Virrankoski (kesk.)
- Paavo Väyrynen (kesk.)
Lisäksi Ari Vatanen valittiin Ranskasta UMP:n listalta.
[muokkaa] Puhemiehet
- Robert Schuman 1958–1960
- Hans Furler 1960–1962
- Gaetano Martino 1962–1964
- Jean Duvieusart 1964–1965
- Alain Poher 1966–1969
- Mario Scelba 1969–1971
- Walter Behrendt 1971–1973
- Cornelis Berkhouwer 1973–1975
- Georges Spénale 1975–1977
- Emilio Colombo 1977–1979
- Simone Veil 1979–1982
- Pieter Dankert 1982–1984
- Pierre Pflimlin 1984–1987
- Lord Plumb 1987–1989
- Enrique Barón Crespo 1989–1992
- Egon Klepsch 1992–1994
- Klaus Hänsch 1994–1997
- José Maria Gil-Robles 1997–1999
- Nicole Fontaine 1999–2002
- Pat Cox 2002–2004
- Josep Borrell Fontelles 2004–
[muokkaa] Saharov-palkinto
Euroopan parlamentti perusti vuonna 1988 Andrei Saharovin nimeä kantavan mielipiteenvapauspalkinnon. Se annetaan vuosittain yhdelle tai useammalle ihmisoikeuksien puolustamisessa ansioituneelle ihmiselle tai ryhmälle.