Esko Riekki
Wikipedia
Esko Riekki ( 29. huhtikuuta 1891, Oulu - 30. lokakuuta 1973 Helsinki ) oli jääkärivärväri, kokoomuspoliitikko ja Etsivän keskuspoliisin (EK) päällikkö.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Läheiset
Isä Frans Adolf Riekki (1861, Pudasjärvi - 1934, Oulu), äiti Alma Matilda Burman (1861 - 1928, Oulu), puoliso Alma Maria Pallari (1893 - 1969) ja poika Tero Riekki (1919, Tornio - 1967).
[muokkaa] Jääkärivärväri
Ensimmäisen maailmansodan aikana Riekki toimi "etappimiehenä" ja värväysorganisaattorina Saksaan meneville jääkäreille. Vapaaehtoisia kuljetettiin Ruotsin kautta Saksaan, lähinnä Kemin ja Haaparannan välisen rajan yli. Vapaaehtoinen ilmestyi esimerkiksi sanomalehti erikoisella tavalla taitettuna taskussa seisoskelemaan ennalta ilmoitettuun paikkaan, josta Riekki tai muut kumppanit hänet poimivat mukaansa. Venäläiset saivat Riekin kuitenkin kiinni ja hän joutui istumaan Pietariin Špalernajan tutkintovankilaan, kunnes hänet ja muut "kalterijääkärit" vapautettiin helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917.
[muokkaa] Ura EK:ssa
Etsivän keskuspoliisin edellisen johtajan Frans Josef Klemetin kuoltua ennenaikaisesti Riekki valittiin mm. pitkäaikaisten apulaisjohtajien Bruno Aaltosen ja Ville Pankon avustuksella. Riekki nimitettiin virkaan väliaikaisesti 1. syyskuuta 1923, mutta hänestä tulikin EK:n viimeinen ja pitkäaikaisin johtaja. EK, Valtiollisen poliisi I:n (Valpo) edeltäjä oli olemassa vuodesta 1919 vuoteen 1938 asti. Riekkiä on luonnehdittu toisaalta tehokkaaksi ja taitavaksi, toisaalta myös häikäilemättömäksi ja yksioikoiseksi ja hän syyllistyikin useisiin ylilyönteihin uransa aikana. Riekki oli persoonallinen, väsymätön ja myös pikkutarkka.
Alkuun Riekki unelmoi uudenlaisen suomalaisen poliittisen poliisin perustamisesta ilman ulkomaista mallia, mutta hänen aikanaan EK teki paljon yhteistyötä myös ulkomaisten salaisten poliisien kanssa, sekä virassa että koulutuksessa.
[muokkaa] SS-värväri
Riekin monipuolista kokemusta käytettiin hyväksi välirauhan aikana, kun hänet nimitettiin hoitamaan kaikelta julkisuudelta salattua SS-vapaaehtoisten värväämistä yhdessä jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin kanssa. Värväystä hoidettiin helsinkiläisessä kulissi-insinööriliikkeessä, ja vapaaehtoiset toimitettiin laivalla Saksaan, jossa he muodostivat "panttipataljoonana" tunnetun suomalaisen SS-pataljoonan.
[muokkaa] Aiheesta Muualla
Poliisin Sivut - Suojelupoliisin historia
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Rislakki, Juha (1982): Erittäin Salainen - Vakoilu Suomessa. LOVE KIRJAT. ISBN 951-835-057-4.