Karsinogeeni
Wikipedia
Karsinogeeni on aine, joka altistaa syövälle. Yleensä karsinogeeni on myös mutageeni tai teratogeeni. Eniten ihmisten käyttämä karsinogeeni on hengitysilman happi. Karsinogeenejä on sekä keinotekoisia että luonnollisia. Keinotekoisia karsinogeeneja on niin sivutuotteita, jätteitä ja saasteita kuin varsinaisia teollisuuskemikaaleja ja rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi dioksiini on saastekarsinogeeni, DDT talouskemikaali ja asbesti karsinogeeninen rakennusaine. Monet kasveissa ja sienissä olevat luonnolliset aineet ovat karsinogeenisiä, esim. sienimyrkky aflatoksiini, jota tuottaa viljaa ja pähkinöitä homehduttava Aspergillus flavus-sieni. Tämän lisäksi jotkut bakteerit ja virukset, kuten Helicobacter pylori-mahakatarribakteeri ja hepatiitti B-virus, ovat syöpää aiheuttavia. Ionisoiva säteily on myös karsinogeenista, minkä lisäksi monet säteilevät saasteet ovat raskasmetalleja, jotka kertyvät elimistöön.
Karsinogeenit aiheuttavat syöpää vahingoittamalla DNA:ta. Solut pystyvät yleensä korjaaman vahingon. Jos se ei onnistu, solu osaa tappaa itsensä, mutta joskus vahinko estää itsetuhomekanismia toimimasta tai käynnistää solun jakautumisen. Tämä tarkoittaa samaa kuin syöpäsoluksi muuttuminen. Nopeasti jakautuvat solut, eli ihon, vatsan limakalvon, rintarauhasen sekä munasarjojen tai kivesten solut ovat erityisen alttiitta karsinogeeneille, koska syöpä-DNA pystyy kopioitumaan nopeasti. Toisaalta ruuansulatuskanavan limakalvon nopea uusiutuminen on myös puolustusmekanismi syöpää vastaan, koska näin limakalvon pintaan syntyneet syöpäsolut irtoavat.
![bentseeni → epoksidi → dioli (kaksi hydroksyyliä) Bentseenin myrkynpoisto. Hapettumisen [O] katalysoi entsyymi maksassa.](../../../upload/5/51/Detoks3.png)
Bentseenin myrkynpoisto. Hapettumisen [O] katalysoi entsyymi maksassa.
Monet karsinogeeniset aineet — eivät tietenkään kaikki — pohjautuvat tyydyttymättömiin yhdisteisiin, joissa on kaksoissidos jäykässä siltamaisessa rakenteessa. Tämä johtuu siitä, että keho pyrkii poistamaan myrkyn hapettamalla ja hydrolysoimalla kaksoissidoksen vesiliukoiseksi hydroksyylipariksi (OH), jolloin syntyvä aine ei ole enää myrkky. Ongelma on välituotteessa: kaksoissidos hapettuu ensin epoksidisidokseksi (happi sitoutunut kahteen hiileen). Hydrolyysireaktio lisää tähän vettä ja tuottaa näin hydroksyyliparin, mutta jotkut epoksidit ovat suhteellisen vakaita eivätkä hydrolysoidu heti. Epoksidit vahingoittavat DNA:ta erittäin tehokkaasti. Se johtuu siitä, että ne ovat rasvaliukoisia, jolloin ne menevät keskelle DNA-ketjua (ns. interkalaatio), jossa DNA:n emäs hyökkää epoksidiryhmään ja muodostaa pysyvän sidoksen aromaatin kanssa.
Epoksidimekanismin kautta karsinogeenisia aineita ovat mm. sienimyrkky aflatoksiini ja teollisuuskemikaalit bentseeni, tolueeni, jne., sekä monet epätäydellisessä palamisessa — esimerkiksi tupakkaa poltettaessa — syntyvät polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet). PAH-yhdisteisiin kuuluu yksi tupakansavun keskeisimmistä myrkyistä, bentsoalfapyreeni.
On toki olemassa monia epäorgaanisia karsinogeenejä, kuten ilmankuivausaine kobolttikloridi.
Myös tavallisessa ruuassa on sekä keinotekoisia että luonnollisia karsinogeeneja. Luonnollisia ovat kasvien itsesuojelumyrkyt ja muut luonnonkarsinogeenit, esimerkiksi sienien sisältämät hydratsiinit tai pähkinän homeiden tuottama aflatoksiini. Ihmisellä on runsaasti erityyppisiä puolustusmekanismeja näitä ja muitakin karsinogeenejä vastaan.
Keinotekoisia eli ruuan lämpökäsittelyn tai paistamisen tuloksena syntyviä karsinogeenejä on paljon mm. palaneessa tai paistetussa ruoassa. Vähiten niitä on tuoreissa kasviksissa. Paistaminen aiheuttaa monenlaisia termisiä reaktioita, joista erityisesti epätäydellinen palaminen tuottaa karsinogeeneja. Yksi esimerkki on aminohappo asparagiinin, luonnollisen ravinteen sekä sokerien reaktio, joka tuottaa akryyliamidia erityisesti tärkkelystä sisältäviin ruokiin, kuten leipiin, ranskanperunoihin ja sipseihin. Akryyliamidin on eläinkokeissa havaittu aiheuttavan syöpää, mutta tutkimukset sen karsinogeenisyydestä ihmisille ovat kesken. Kärventäminen, aivan kuten tupakan poltto, tuottaa tyydyttymättömiä yhdisteitä, jotka ovat karsinogeenisiä yllä mainitun mekanismin mukaan. Elintarvikevirasto suosittelee suosimaan keitettyjä ja haudutettuja ruokia.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Clyde, Greeves, Warren, Wothers. Organic Chemistry.
- Best, Ben. Cancer Death - Causes & Prevention.
- Pfeifer, Gerd. How does cigarette smoke induce cancer?.
- Syöpäjärjestöt. [1]
- Health Canada: Acrylamide and Food.
- Eugene Garfield. Man-Made And Natural Carcinogens - Putting The Risks In Perspective. Veterinary and Human Toxicology, 31 (6) p.589-590, 1989. [http://www.garfield.library.upenn.edu/papers/vethumtoxicology31(6)p589y1989.html