Hiirihaukka
Wikipedia
Hiirihaukka | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() Poikkeuksellisen vaalea hiirihaukka |
||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Hiirihaukka (Buteo buteo) on keskikokoinen päiväpetolintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Hiirihaukka on varista hieman isompi petolintu. Sillä on tylppäkärkiset siivet ja lyhyt pyrstö. Rinta on keskiruskea, kainaloissa vaaleat laikut, muuten lintu on tummanruskea. Saalistaessaan avomaan yllä pysähtyy usein lekuttelemaan paikoilleen.
Pituus 50-57 cm, paino 500-1400 g, siipien kärkiväli on 110-130 cm. Naaras on huomattavasti kookkaampi.
Ääni on naukuva vihellys.
Vanhin suomalainen rengastettu hiirihaukka on ollut 26 vuotta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli tanskalainen 28 vuotta 9 kuukautta vanha hiirihaukka.
[muokkaa] Levinneisyys
Hiirihaukkaa tavataan likimain koko Euroopassa ja osissa Aasiaa. Suomessa hiirihaukka on melko yleinen koko maassa Lappia myöten. Suomessa pesii 8000 paria. Se muuttaa talveksi joko Afrikkaan tai Länsi-Eurooppaan, itäiset kannat Etelä-Aasiaan. Keväällä se palaa maalis-huhtikuussa, ja syksyllä lähtee elo-lokakuussa. Joitakin yksilöitä talvehtii Etelä-Suomessa etenkin silloin, kun jyrsijöitä on runsaasti.
Euroopan pesimäkanta on 400 000-500 000 paria, joista 12 000-17 000 Iso-Britanniassa ja 100 000-200 000 Saksassa. Venäjällä pesii 400 000-600 000 ja Turkissa 1000-5000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Hiirihaukka viihtyy vaihtelevassa maastossa, jossa on sekä aukeita peltoja tai soita että metsää. Rannikolla etenkin laajojen merenlahtien ja rehevien järvien tuntumassa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Hiirihaukan pesä on tyypillisesti isossa puussa pellon tai suon laidassa, keskimäärin 10 metrin korkeudessa. Yleisin puulaji on kuusi, seuraavana mänty. Muninta voi alkaa jo huhtikuussa, tavallisesti toukokuussa. Munia on tavallisesti 2 tai 3, joskus jopa 5. Emot hautovat noin 5 viikkoa. Poikaset oppivat lentämään noin 6 viikon ikäisinä. Haudonta-aikana linnut ovat arkoja, ja saattavat hylätä pesän ihmisen häirinnän takia.
[muokkaa] Ravinto
Hiirihaukan pääravintoa ovat hiiret ja muut jyrsijät, mutta se syö myös muita pieniä eläimiä kuten käärmeitä, lintuja, jäniksenpoikasia ja sammakoita. Kumma kyllä, sen ruotsalainen nimi onkin käärmehaukka.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Saurola, Pertti 1977: Suomalaisten hiirihaukkojen muuttoreitit. - Lintumies 2.1977 s. 45-53. LYL.
- Solonen, Tapio 1982: Hiirihaukan pesäpaikoista. - Ornis Fennica 59:191-192.