Fredrik Kaarle, Hessenin maakreivi

Wikipedia

Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (s. 1. toukokuuta 1868 - k. 28. toukokuuta 1940) oli Hessenin prinssi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko. Hänet valittiin tulemaan Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.

Perimätieto tuntee kuninkaan yleisesti hallitsijanimellä Väinö I, vaikka virallisessa vaaliasiakirjassa hallitsijanimestä käytetään suomennosta Fredrik Kaarle. (Väinö I on todellisuudessa pakinoitsija Ollin - Väinö Nuorteva - esittämä humoristinen käsitys tulevan hallitsijan nimestä.) Hallitsijan arvonimeksi suunniteltiin seuraavaa: "Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä".

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämäkerta

Hessenin prinssi Fredrik Kaarle syntyi Pankerin linnassa Hessenin prinssin Fredrikin, tanskalaisen upseerin, ja hänen toisen vaimonsa Preussin prinsessa Annan kolmanneksi vanhimpana poikana. Lapsen täti oli Tanskan senhetkinen kuningatar Louise, ja muutamaa viikkoa myöhemmin vauvan serkku, Louisen tytär, silloinen suuriruhtinatar Maria Fedorovna (myöhempi tsaaritar), synnytti Pietarissa poikavauvan, josta oli tuleva Fredrik Kaarlen edeltäjä Suomen monarkkina: suuriruhtinas Nikolai Aleksandrovitsin. Perhe eli paljon Tanskassa, jossa Hessenien tämä sukuhaara oli elänyt 1760-luvulta lähtien, ja sanotaan Fredrik Kaarlen ajatelleen, että ruotsin kielen ymmärtäminen Suomen hallitsijana olisi siten helppoa, ja toisaalta hänen tanskankielisestä puheestaan saisivat ruotsia ymmärtävät suomalaiset riittävän selon.

Fredrik Kaarlen isän vanhemmat olivat Hessenin prinssi Vilhelm ja Tanskan prinsessa Charlotte. Hänen äitinsä vanhemmat olivat Preussin prinssi Kaarle ja Saksi-Weimarin Marie. Saksi-Weimarin Marie oli Venäjän Aleksanteri I:n, Suomen suuriruhtinaan, sisarentytär. Fredrik Kaarlen ja hänen vaimonsa laajemmat sukujuuret: [1]. 1840-luvulla Fredrik Kaarlen isä, prinssi Fredrik, oli ollut Tanskan kuninkaan Kristian VIII:n, jolla oli vain yksi lapseton poika, seuraava perillinen silloisen Tanskan lain kuninkaankaaren mukaan, mutta luopui oikeuksistaan Tanskan kruunuun sisarensa Louisen hyväksi vuonna 1851.

Fredrik Kaarle avioitui vuonna 1893 Preussin prinsessan Margareetan kanssa, joka oli keisari Fredrik III:n ja tämän vaimon Ison-Britannian Viktoria Adelaiden nuorin tytär. Näin Fredrik Kaarlesta tuli keisari Vilhelm II:n lanko.

Fredrik Kaarlen vanhemmat veljet eivät saaneet lapsia, joten oli nähtävissä, että aikanaan Hessenin ja Brabantin ruhtinashuoneen päämiehyys tulee periytymään Fredrik Kaarlelle tai tämän jäkeläisille. Paljon myöhemmin, vuonna 1925, jäljelläoleva veli maakreivi Aleksanteri luopui asemasta, jolloin Fredrik Kaarle nousi siihen. Hessenin ja Brabantin ruhtinashuone on peräisin 1200-luvulta, kun Thuringenin maakreivikunta oli jaettava sen naislinjaisille perillisille, ja Brabantin herttuan nuorin poika sai thuringeniläisen äitinsä perintöosana läntisen osan, jota alettiin kutsua Hesseniksi. Hessenin suvun päämies, perinteiseltä arvonimeltään maakreivi, oli vuonna 1804 korotettu Pyhän Roomalaisen Keisarikunnan vaaliruhtinaaksi, mutta vuonna 1866 Preussi oli anastanut koko vaaliruhtinaskunnan, suvun muuttuessa siten nk mediatisoituiksi ruhtinaiksi. Vuonna 1875 Fredrik Kaarlen tanskalainen isä oli perinyt suvun päämiehyyden serkultaan, viimeiseltä vaaliruhtinaalta. Kerran aiemminkin oli Hessenin suvusta noussut Suomenkin hallitsija: Ruotsin Fredrik I oli samalla Hessenin maakreivi.

Hessenin ja Brabantin näiden maakreivien pääpaikka oli ja on Rumpenheimin linna.

[muokkaa] Suomen monarkia

Fredrik Kaarlen ja Margareetan kuudesta pojasta kaksi vanhinta oli kaatunut ensimmäisessä maailmansodassa. Seuraavaksi vanhimmat olivat kaksoset Filip ja Wolfgang Morits. Filip oli vuonna 1918 rintamalla, eivätkä viestiyhteydet yltäneet sinne – ei edes ollut täysin varmaa oliko Filip vielä hengissä – kun taas Wolfgang oli vanhempiensa luona. Kun suomalaiset tarjosivat kuninkuutta, Wolfgang tuli pakettiin mukaan kruununprissin asemaan. Sanotaan, että nuorelle kruununperilliselle oli Suomessa jo suunniteltu häitä sopivan suomalaistytön kanssa.

[muokkaa] Myöhemmin

Prinssi Wolfgang avioitui Badenin prinsessa Marie-Alexandran kanssa, mutta jäi lapsettomaksi. Hän eli kuitenkin pidempään kuin veljensä Filip, joka palasi sodasta ja meni naimisiin Italian prinsessa Mafaldan kanssa. Niinpä Wolfgangin kuollessa hänen perillisensä oli veljenpoika, Morits, Hessenin ja Brabantin maakreivi.

[muokkaa] Katso myös


Tämä henkilöstä kertova artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.