Jägerhorn af Spurila
Wikipedia
Jägerhorn af Spurila on suomalainen aatelissuku numerolla 5 Suomen ritarihuoneella ja numerolla 114 Ruotsin ritarihuoneella. Sukua elää Suomessa, jossa se on esiintynyt yhtäjaksoisesti, ja myös Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. (Katso suvun vaakuna: [1])
Suku on vanhaa rälssiä ja kotoisin Varsinais-Suomen Paimiosta. Tarkkaa aateloimispäivämäärää ei ole tiedossa. Suvun kantaisänä on pidetty 1464 mainittua asemies Nils Pederssonia Hevonpään kartanosta. Hän kantaa riippuvaa metsästystorvea sinetissään 10. maaliskuuta 1471. Rälssimies Nisse Pederssonia on pidetty hänen varsin todennäköisenä isoisänään ja asemies Peder Nilssonia todennäköisenä isänä.[1] Nisse Pedersson omisti Paimion Lopissa rälssimaata, joka peruutettiin vuoden 1396 Nyköpingin peruutuksen yhteydessä (toteutettiin Suomessa 1405); hän esiintyy myös sinettitodistajana 1.5.1399[2]. Peder Nilsson puolestaan osallistui aateliskokoukseen Turussa 1439.
Eversti Christer Classon af Spurilan myötä suku kirjattiin Ruotsin ritarihuoneen muodostamisen yhteydessä vuonna 1625 numerolla 86 (muutettin sittemin numeroksi 114). Nimi Jägerhorn af Spurila otettiin ilmeisesti käyttöön vasta 1634, jolloin se esiintyy ritariston ja aatelin pöytäkirjoissa, todennäköisesti, jotta se erottuisi samankaltaista sukuvaakunaa kantavasta Jägerhorn af Storbystä, joka tuolloin introdusoitiin. Keskiajalla oli tavanomaista, että rälssisuvut käyttivät sukunimenä patronyymiä ja kartanon nimeä. Suku korotettiin silloiseen ritariluokkaan 1778. Suomen ritarihuoneella suku kirjattiin 12.1.1820 numerolla 5.
Vanhoissa sukuteoksissa esitetään Jägerhorn af Spurilan nuorempina sukuhaaroina Jägerhorn af Storbyt ja Jägerskiöldit. Nykytutkimuksen perusteella ei tällaista sukujohtoa kuitenkaan voida todistaa.
Mielikuvituksellisen sukutarinan mukaan Jägerhorn af Spurilan suku on peräisin 1100-luvun Suomesta, jolloin kantaisä olisi ollut Pyhän Erikin aseenkantaja. Ruotsin ritarihuoneella vuonna 1769 päivätty sukutaulu kuvaa tarinan seuraavasti (käännös):
» Tämä suku on niin vanha, ettei aateloimispäivää varmuudella voida määrittää, mutta suvun esi-isät ovat kertoneet totuudenmukaisesti, että suvun kantaisä on ollut Rötker Ingesson, jonka kuningas Erik IX tai Pyhäksi kutsuttu, otti aseenkantajakseen huomattavan ja komean kasvunsa takia sekä tavattoman voimakkutensa ja miehekkyytensä tähden kuninkaan ollessa täällä Suomessa 1150-luvulla, ja kuningas oli Ruotsiin palatessaan ottanut hänet mukaansa. Tämä Rötker Ingesson oli vuonna 1160 ruotsalaisten ja tanskalaisten välisessä taistelussa johtanut ratsumiesjoukkoa ja hänellä oli mukanaan senaikaisen torven, johon puhallettiin signaali: hän hyökkäsi tanskalaisten kimppuun ja jahtasi heitä sellaisella kiihkolla, että pääsi Tanskan armeijan kintereille, ja jatkaen heidän ahdistamistaan hän samalla puhalsi voittoäänen, josta Tanskan armeija pelästyi ja säntäsi pakoon jättäen voittajalleen suuren saaliin, jolla rakennettiin Tanskan kirkko puoli peninkulmaa Uppsalasta, ja häntä kutsuttiin sitten Jagarhorniksi [...]. »
[muokkaa] Tunnettuja Jägerhorneja (af Spurila)
- Georg Henrik Jägerhorn, kenraaliluutnantti, osallistui Kustaa III:n Venäjän sotaan 1788–1790 ja oli Tukholman varuskunnan ylikomentaja 1808.
- Reinhold Johan Jägerhorn, everstiluutnantti, tunnettu "aitona suomalaisena" Tukholman eduskunnassa 1765–1766 esittämistään mielipiteistään siitä, että Suomen saama tuki oli riittämätöntä.
- Carl Johan Jägerhorn, kuvernööri, Reinhold Johan Jägerhornin pojanpoika.
- Fredrik Anders Jägerhorn, everstiluutnantti, Karjalan rakuunoiden komentaja. Reinhold Johan Jägerhornin nuorempi veli sekä Johan Anders Jägerhornin (nuoremman) ja Fredrik Adolf Jägerhornin isä.
- Johan Anders Jägerhorn (nuorempi), everstiluutnantti, osallistui Kustaa III:n vuoden 1772 vallankumoukseen, yksi niin sanottuja Anjalamiehiä, Fredrik Adolf Jägerhornin veli.
- Fredrik Adolf Jägerhorn, eversti, maaherra, pikkuserkkunsa kommendantti Carl Olof Cronstedtin uskottu Viaporissa. Anjalan miehen Johan Anders Jägerhornin nuorempi veli.
[muokkaa] Lähteet
- Kansallisbiografia 4, Seppo Suvanto
- Svenskt Biografiskt Lexikon, Grill
- Ättartavlor, Carpelan
- Suomen Ritarihuone, Jägerhorniana
- Jägerhorn G. H., I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788–1790, Svenska litteratursällskapet i Finland (2004), ISBN 951-583-097-4