Joensuun lyseo

Wikipedia

Joensuun lyseon rakennus, nyttemmin taidemuseo, uuden maalauksen jälkeen joulukuussa 2006
Suurenna
Joensuun lyseon rakennus, nyttemmin taidemuseo, uuden maalauksen jälkeen joulukuussa 2006

Joensuun lyseo on toiseksi vanhin ns. oppikouluista heti Jyväskylän lyseon jälkeen. Suomen kouluolot järjestettiin v. 1843 annetulla kymnaasi- ja koulujärjestyksellä ja se oli hyvä peruste saada myös koulukysymyksiin ratkaisu v. 1848 perustetussa Joensuussa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vajaaluokkainen lyseo vv. 18651889

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä v. 1865, jolloin se syyskuun ensimmäisenä päivänä aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka.

v. 1887 koulut irrotettiin tuomiokapitulien hallinnosta ja perustettiin Koulutoimen Ylihallitus ohjaamaan ja valvomaan koulujen toimintaa. V. 1872 valmistui uusi koulujärjestys, jonka mukaisesti yläalkeiskoulu Joensuussakin muutettiin v. 1874 neliluokkaiseksi lyseoksi opetuskielenä edelleen suomi.

V. 1883 annettiin uusi alkeisoppilaitoksia koskeva asetus, jonka perustella Joensuun neliluokkainen lyseo vaihtoi jälleen nimensä alkeiskouluksi, jossa edelleen oli neljä luokkaa ja lähes samanlainen oppiainejako kuin aiemminkin.

Täysluokkainen lyseo vv. 1889 – 1974

Vuosien 18711885 aikana tehtiin useita yrityksiä laventaa koulumuoto täydelliseksi lyseoksi. Vihdoin ehdotukset menivät läpi ja valtiopäivien päätös vahvistettiin senaatin ehdotuksesta v. 1887 ja laajentuminen määrättiin aloitettavaksi v. 1889 syksyllä luokittain.

Täysiluokkaisena lyseona pienin muutoksin Joensuun lyseo toimi aina vuoteen 1974 saakka, jolloin Joensuussa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Koulun nimi vaihtui ensin Joensuun Keskustan lukioksi, myöhemmin Joensuun lyseon lukioksi. Lyseo toimii nyt Koulukadun toisella puolella, entisen Joensuun tyttölyseon rakennuksessa.

[muokkaa] Rakennukset

Yleisalkeiskoulu toimi aluksi v. 1865 kaupungin luutnantti Schlåterilta vuokraamissa rakennuksissa. V. 1877 näihin tiloihin tuli kansakoulu ja yläalkeiskoulu siirtyi ensin kauppias A. Vataselta vuokrattuun rakennukseen Kauppakadulle v. 1880 A. Svärdin omistamaan rakennukseen Kauppakadun ja Suvantokadun kulmaukseen.

Uusi muutto tapahtui jo v. 1886 Kirkkokadun ja Malmikadun kulmaukseen raatimies J. Nousiaisen rakennukseen, minkä lisäksi v. 1891 vuokrattiin lisätilaa konttoristi Hallilta Torikadun ja Kalastajankadun kulmasta.

V. 1889 kaupunki lahjoitti koululle vihdoin oman tontin ja kolme vuotta myöhemmin päästiin rakentamaan arkkitehti Th. Deckerin piirtämää koulurakennusta, joka otettiin käyttöön elokuun alusta v. 1894.

Koulua laajennettiin useita kertoja seuraavien vuosikymmenien kuluessa, mutta ei koskaan niin paljoa, että se olisi riittänyt hyvin koulun ja lisääntyneen oppilasjoukon tarpeisiin. Nykyisin rakennus ei ole enää koulukäytössä, vaan siinä sijaitsee Joensuun taidemuseo.

Syksyllä 2006 rakennus sai alkuperäisen keltaisen värin.

[muokkaa] Rehtorit

  • Alexander Fredrik Alander (v.a.) vv. 1865-1866, varapastori
  • Alexander Ferdinand Ékerblom vv. 1866 – 1872, lääninrovasti
  • Johan Magnus Alopaeus vv. 1873 – 1878, fil.maist.
  • Daniel Axel Walle vv. 1873 – 1903, fil.maist.
  • Knut Leopold Cannelin vv. 1904 – 1908, fil.tri
  • Karl Albert Wegelius vv. 1908 – 1920, fil.maist.
  • Aaro Markkanen vv. 1920 – 1921, fil.kand.
  • Kaarle Henrik Mikael Virtamo vv. 1921 – 1930, fil.maist.
  • Johannes (Ivan) Laine (Popoff) vv. 1930 – 1933, fil.maist.
  • Aulis Viljo Antero Könönen vv. 1933 – 1949, kaupunkineuvos, fil.maist.
  • Aulis Olavi Waldemar Koivusalo 1949 – 1963, opetusneuvos, fil.maist.
  • Elli Kahila (Finne) vv. 1962 – 1968, fil.maist.
  • Aulis Pekka Tynkkynen vv. 1968 – 1974, fil.kand.

[muokkaa] Matrikkelit

Joensuun lyseosta on ilmestynyt kaksi matrikkelia:

  • Joensuun lyseo 1865-1965. Joensuu 1965.
  • Joensuun lyseo 1865-1990 : 125-vuotisjuhlajulkaisu/julkaisija Joensuun lyseon entisten oppilaiden yhdistys r.y.; toimittaja: Marja Simola Joensuu 1990.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • Pekka Ripatti: Joensuun lyseo - upseerikoulu. Kirjassa Elämää entisajan Joensuussa, toim. Pasi Tuunainen 1998