Falklandin sota

Wikipedia

Falklandin sota
San Carlosin maihinnousualueet saarilla
San Carlosin maihinnousualueet saarilla
Päivämäärä: 19. maaliskuuta 198214. kesäkuuta 1982
Paikka: Falklandsaaret, Etelä-Atlantti
Lopputulos: Argentiinalaiset vetäytyivät alueelta
Vaikutukset: Sotilasdiktatuuri Argentiinassa kaatui
Taistelijat
Argentiina Yhdistynyt kuningaskunta


Falklandin sota käytiin maalis–kesäkuussa 1982 Argentiinan itäpuolella sijaitsevien Falklandinsaarten (esp. Islas Malvinas) hallinnasta. Saaret kuuluivat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Talousvaikeuksiin joutuneen Argentiinan sotilashallitus yritti niiden valtaamista. Hävityn sodan seurauksena sotilasjuntta kaatui ja Argentiina palasi demokratiaan.

Argentiinalaisten saatua saaret haltuunsa yritti Yhdysvaltain ulkoasiainministeri Alexander Haig sovitella Argentiinan ja Britannian kesken. Haigin epäonnistuttua sovittelua jatkoi Yhdistyneet kansakunnat. Yhdysvallat tuki Britanniaa ja Euroopan talousyhteisö julisti Argentiinan kauppasaartoon.

Britannian pääministeri Margaret Thatcher lähetti Kuninkaallisen laivaston joukkoja valtaamaan Falklandinsaaret takaisin, mikä päivien taisteluiden jälkeen onnistui. Argentiinan sotilasjuntan johtajan, presidentti Leopoldo Galtierin, hallitus joutui eroamaan.

Tyypillistä sotatoimille olivat kohtalaiset suuret alus- ja lentokonetappiot, mikä mm. paransi brittilaivoja upottaneiden ranskalaisten Exocet-ohjusten kysyntää sodan jälkeen. Sodassa molemmilla osapuolilla oli verrattain ajanmukainen tekniikka, mikä selittää suurehkot tappiot molemmin puolin.

72 päivää kestäneet vihollisuudet vaativat 255 brittiläistä ja 649 argentiinalaista kuolonuhria, joista osa oli asevelvollisia varusmiehiä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tapahtumien kulku

[muokkaa] Argentiina valtaa Falklandinsaaret

Etelä-Georgian saari  satelliittikuvassa talvella
Suurenna
Etelä-Georgian saari satelliittikuvassa talvella

19.3.: Falklandinsaariin kuuluville Etelä-Georgian saarelle saapui Bahía Buen Suceso -nimisellä aluksella romukauppias Constantino Davidoffille työskenteleviä argentiinalaisia purkamaan syyskuussa 1979 brittiläiseltä liikemieheltä, Christian Salvesenilta, ostettua teurastamorakennusta. Davidoff ei ollut saanut lupaa käyttää brittilaivastoon kuuluvaa HMS Endurancea romun poiskuljettamiseen. Teurastamon purkamista ja romun poiskuljettamista varten Davidoff palkkasi 41 työntekijää ja hankki tilalle Argentiinan laivastoon kuuluvan Bahía Buen Suceson.

Etelä-Georgian saaren Leithissä asukkaat valittivat brittiläiselle kuvernöörille ARA Bahía Buen Suceson Argentiinan lipusta. Kuvernööri Hunt kehotti maistraattia vaatimaan argentiinalaisilta tarvittavat luvat, mistä he kieltäytyivät. Vastaukseksi lähetettiin HMS Endurance poistamaan Bahía Buen Sucesolta Argentiinan lippu ja estämään aluksen argentiinalaisen sotilashenkilöstön pääsyn maihin.

21.3.: Jääpartiointialus HMS Endurance otti kolmentoista oman sotilaansa lisäksi läheisestä varuskunnasta yhdeksän lisää ja siirtyi Etelä-Georgian saarelle.

23.3.: Argentiinan hallitus päätti lähettää Argentiinan laivaston jäänmurtaja Bahía Paraíson miehittämään Etelä-Georgian saaren.

24.3.: HMS Endurance saapui Grytvikeniin ja aloitti rannikkopartioinnin.

25.3.: Jäänmurtaja Bahía Paraíso lähti Leithiin. Komentajakapteeni Alfredo Astizin johdolla noin sata argentiinalaista sotilasta rantautui. Jäänmurtajan Alouette-helikopteria käytettiin HMS Endurancen seuraamiseen.

31.3.: Brittiläiset sotilaat lähtivät King Edward Pontista turvaamaan Stanleytä.

2.4.: Argentiinan laivaston tuomat tuhannet sotilaat nousivat maihin Falklandinsaarille. Brittien merisotilaat tekivät vastarintaa. Ylivoiman edessä brittiläinen kuvernööri Rex Hunt määräsi britit antautumaan argentiinalaisille. Vangit kuljetettiin Montevideoon.

3.4.: Argentiinalaisalus Guerrico saapui perille. Argentiinalaiset joukot valtasivat Etelä-Georgian ja Eteläiset Sandwichsaaret. Argentiinalainen helikopteri pakotettiin alas ja neljä argentiinalaista kuoli. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto antoi päätöslauselman numero 502, missä Argentiinaa kehotettiin välittömään väkivaltaisuuksien lopettamiseen ja vetäytymiseen. Argentiina kokosi kuukauden aikana kaiken kaikkiaan noin 10 000 sotilasta Falklandeille.

[muokkaa] Yhdysvaltain alustava sukkuladiplomatia Argentiinan ja Britannian kesken

8.4.: Yhdysvaltain ulkoministeri, kenraali Alexander Haig, tuli Lontooseen pikaneuvotteluun.

9.4.: Haig saapui Buenos Airesiin keskustelemaan Argentiinan hallituksen kanssa. Euroopan talousyhteisö, EEC, antoi täyden tukensa Britannialle ja julisti Argentiinan kauppasaartoon.

10.4.: Haig lähti Buenos Airesista.

12.4.13.4.: Haig kävi neuvotteluja Lontoossa.

14.4.: Haig kävi Washington, D. C.:ssä.

15.4.19.4.: Haig kävi toiset tuloksettomat neuvottelut Argentiinan hallituksen kanssa.

Neuvottelujen ja Haigin sukkuladiplomatian tuloksena onnistui Britannia saamaan itselleen YK:n turvallisuusneuvoston, Euroopan talousyhteisön ja NATOn sekä Brittiläisen kansainyhteisön tuen. Argentiina puolestaan epäonnistui pyrkimyksessään saada Amerikan yhtenäisyysjärjestöltä, OAS:ltä, tukea.

[muokkaa] Britannia aloittaa vastatoimet

23.4.: Britannian ulkoasiainministeriö kehotti brittejä lähtemään Argentiinasta.

25.4.: Britannian vastatoimet alkoivat. Brittiläinen iskujoukko valtasi takaisin Etelä-Georgian saaren. Argentiinalaista sukellusvene Santa Fetä vastaan hyökättiin ja se vaurioitui. Saaren argentiinalaisten joukkojen komentaja, kapteeni Largos, allekirjoitti antautumissopimuksen brittiläisellä HMS Antrim -aluksella. Luutnantti Alfredo Astiz antautui joukkonsa kanssa Stromnessissa. Brittien pääjoukko ei ollut vielä lähtenyt.

30.4.: Alexander Haigin sovitteleva sukkuladiplomatia Britannian ja Argentiinan kesken päättyi. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti tukensa Britannialle ja pakotteet Argentiinalle.

[muokkaa] Britannia painostaa sotatoimin Argentiinaa YK:n jatkaessa diplomatiaa

Brittiläinen laivaston Sea Harrier
Suurenna
Brittiläinen laivaston Sea Harrier

1.5.: Brittiläiset Harrier-hävittäjät ja Avro Vulcan-pommittajat hyökkäsivät Port Stanleyn lentokentälle. Kolme argentiinalaista lentokonetta ammuttiin alas.

2.5.: Perun presidentti Belaunde Terry esitti rauhanehdotuksen, mihin Argentiinan presidentti Galtieri suostuu periaatteessa ehdottaen joitain muutoksia. Brittiläinen sukellusvene HMS Conqueror upotti alueelta poistuvan argentiinalaisen risteilijä General Belgranon sotatoimialueen ulkopuolella. 400 miehistön jäsentä kuoli. Argentiinan hallitus torjui rauhanehdotuksen.

Dassault Super Étendard-hävittäjä Ranskan lentotukialus  Clemenceaulla. Argentiina käytti konetyyppiä. Ranska ei ollut osallisena sodassa.
Suurenna
Dassault Super Étendard-hävittäjä Ranskan lentotukialus Clemenceaulla. Argentiina käytti konetyyppiä. Ranska ei ollut osallisena sodassa.
AF1 (A-4) Skyhawk (Brasilian laivasto. Brasilia ei ollut osallisena.)
Suurenna
AF1 (A-4) Skyhawk (Brasilian laivasto. Brasilia ei ollut osallisena.)
Goose Green ja Stanley
Suurenna
Goose Green ja Stanley

4.5.: Argentiinan ilmavoimien ranskalaiset Super Étendard -hävittäjät upottivat ranskalaisilla Exocet-ohjuksilla brittiläisen hävittäjä HMS Sheffieldin. Yksi brittiläinen Harrier-hävittäjä ammuttiin alas.

7.5.: YK ryhtyi rauhanneuvotteluihin.

9.5.: Britit pommittivat Falklandinsaaria mereltä ja ilmasta. Kaksi Sea Harrier -hävittäjää upotti argentiinalaisen hinaaja Narwalin.

11.5.: Brittiläinen HMS Alacrity upotti argentiinalaisen huoltolaiva Isla de los Estadosin.

14.5.: Kolme Argentiinan ilmavoimien yhdysvaltalaista Skyhawk-hävittäjää ammuttiin alas. Britannian pääministeri Margaret Thatcher varoitti, ettei rauhanomainen ratkaisu ole ehkä mahdollinen. Britannian erikoisjoukot hyökkäsivät yöllä Pebble-saarelle. Yksitoista argentiinalaista lentokonetta tuhottiin maassa.

18.5.: Britannia torjui YK:n pääsihteeri Perez de Cuellarin esittämän rauhansuunnitelman.

21.5.: Brittijoukot nousivat maihin vedessä kulkevilla ajoneuvoilla lähellä San Carlosin satamaa itäisten Falklandinsaarten pohjoisrannalla, mitä ne etenivät etelään Darwiniin ja Goose Greeniin ja jatkoivat kohti Stanleyn satamaa. Yhdeksän argentiinalaista hävittäjää ammuttiin alas ja brittiläinen alus, HMS Ardent, upposi.

23.5.: Brittiläinen HMS Antelope upposi pommin myöhästyneen räjähtämisen vuoksi. Kymmenen argentiinalaista lentokonetta tuhoutui.

24.5.: Seitsemän argentiinalaista lentokonetta tuhoutui.

25.5.: Brittiläisellä aluksella, HMS Coventryllä, kuoli 19 miehistön jäsentä Argentiinan ilmavoimien yhdysvaltalaisten Skyhawk-hävittäjien pommitettua sitä kolmella vajaan 500 kg:n pommilla. Argentiinan ranskalainen Exocet-ohjus osui MV Atlantic Conveyoriin. Se upposi 28. toukokuuta. Kaksitoista miehistön jäsentä kuoli.

28.5.: Ilmahyökkäykset Port Stanleyhin jatkuivat. Sodan kovimmat taistelut käytiin Darwinissa ja Goose Greenissa brittien II pataljoonan ja II maahanlaskurykmentin sekä argentiinalaisten kesken. 17 brittisotilasta ja noin 200 argentiinalaissotilasta kaatui. 1400 argentiinalaista antautui sotavangiksi.

29.5.30.5.: Sotalaivat ja Harrier-hävittäjät pommittivat argentiinalaisten asemia. Britit etenivät ja Douglas varmistettiin. Kolmas maahanlaskurykmentti valtasi takaisin Teal Inletin.

31.5.: Britit valtasivat Mount Kentin ja Port Stanley antautui.

Falklandin sodan muistomerkki Buenos Airesissa, Argentiinassa
Suurenna
Falklandin sodan muistomerkki Buenos Airesissa, Argentiinassa

1.6.: Britit toistivat tulitaukoehtonsa.

4.5.: Britannia torjui Yhdistyneiden kansankuntien turvallisuusneuvostossa Panaman ja Espanjan aselepoa koskevan päätöslauselmaehdotuksen.

6.6.: Versailles'n kokous tuki brittejä Falklandinsaarilla.

8.6.: Argentiinan ilmavoimat hyökkäsivät brittiläisiä maihinnousualuksia, Sir Galahadia ja Sir Tristamia, vastaan Port Pleasantissa Bluff Covesta etelään. 53 brittiä kuoli.

12.6.: Brittien III maahanlaskurykmentti iski Mount Longdoniin. Vastarinta oli sitkeää ja lopulta lähitaistelua käytiin pistimin. 23 brittiä kuoli, 47 haavoittui, joista 6 kuoli myöhemmin. Argentiinalaisia kaatui 50 ja useampi haavoittuu. Two Sisters ja Mount Harriet vallattiin. Mount Tumbletownin valtasi II skottilaisrykmentti. Yhdeksän brittiä ja 40 argentiinalaista kaatui sekä 32 antautui. 32 brittiä haavoittui. Brittiläinen risteilijä HMS Glamorgan upposi Exocet -ohjuksen osumasta. 13 brittiä haavoittui.

14.6.: Port Stanleyn argentiinalainen varuskunta kukistui ja päätti sotatoimet. Argentiinalaiskomentaja Mario Menendez allekirjoitti antautumissopimuksen.

20.6.: Britit valtasivat takaisin Eteläiset Sandwichsaaret. Britannia päätti muodollisesti vihollisuudet sotatoimialueella.

[muokkaa] Tappioita

[muokkaa] Argentiina

[muokkaa] Argentiinan ilmavoimat

Brittien tuhoama argentiinalainen Pucara Falklandin saarilla
Suurenna
Brittien tuhoama argentiinalainen Pucara Falklandin saarilla
  • 3.4. Puma SA 330L, CAB 601, Grytviken, South Georgia, brittiläisen merijalkaväen pienaseiden luodeista
  • 1.5. Pucara, FAA Grupo 3, Goose Green, kaksi muuta vaurioitunut, Sea Harriereiden tulesta
  • 1.5. Dassault Mirage IIIEA, FAA Grupo 8, Länsi-Falklandin pohjoispuolella, Sea Harrier Sidewinderilla
  • 1.5. Dassault Mirage IIIEA, FAA Grupo 8, Länsi-Falklandin pohjoispuolella, Sea Harrier Sidewinderilla vaurioitti, minkä jälkeen oman ilmatorjunnan tulesta ammuttu alas
  • 1.5. Dagger A, FAA Grupo 6, Länsi-Falklandin pohjoispuolella, Sea Harrier Sidewinderilla
  • 1.5. Canberra B.62, FAA Grupo 2, Länsi-Falklandin pohjoispuolella, Sea Harrier Sidewinderiilla
  • 2.5. Lynx HAS.23, CANA 1 Esc, ARA Santisima Trinibad, kadonnut onnettomuudessa Pohjois-Falklandilla
  • 2.5. Alouette III, CANA 1 Esc,ARA General Belgrano, pudonnut kannelta laivan torpedoinnin yhteydessä Lounais-Falklandilla
  • 3.5. Aermacchi MB-339A, CANA 1 Esc, murskautui maahan Stanleyn lähellä lähestyttyään kenttää
  • 3.5. Skyvan, PNA, vaurioitui laivojen tulituksesta yöllä Stanleyssä
  • 9.5. A-4B Skyhawk (kaksi), FAA Grupo 4, kadonneet, mahdollisesti vaurioituneet HMS Coventryn ampumista Sea Dartseista tai törmänneet heikon sään vuoksi.
  • 9.5. Puma SA.330L, CAB 601, Choiseul Soundilla, HMS Coventryn ampumista Sea Darteista
  • 12.5. A-4C Skyhawk (kaksi), FAA Grupo 5, HMS Brilliantin ampumista Sea Wolfeista, kolmas lentokone iskeytyi mereen yrittäessään väistää ohjusta
  • 12.5. A-4B Skyhawk (kaksi), FAA Grupo 5, Goose Greenissä omasta ilmatorjutatulesta
  • 15.5. Pucara (kuusi), FAA Grupo 3, T-34C Mentor (neljä), CANA 4 Esc, Skyvan, PNA, Pebblen saarella SAS:n iskusta
  • 21.5. Chinook CH-47C, CAB 601, Harrierin 30 mm:n tykkitulesta, Kentin vuoren lähellä
  • 21.5. Puma SA.330L, CAB 601, Harrierin 30 mm:n tykkitulesta, Kentin vuoren lähellä
  • 21.5. Pucara, FAA Grupo 3, Sussexin vuoren lähellä olkapäältä laukaistavalla Stingerillä
  • 21.5. Dagger A, FAA Grupo 6, Fanning head HMS Argonautin tai HMS Plymouthin Sea Cat:llä tai HMS Broadswordin Sea Wulfilla.
  • 21.5. Pucara, FAA Grupo 3, Darwinin lähellä N:o 801:n Sea Harrierilla 30 mm:n tykillä.
  • 21.5. A-4C Skyhawk (kaksi), FAA Grupo 4, N:o 800:n kahdesta Sea Harrierista Sidewindereilla.

FMA IA 58 Pucará|Pucara

[muokkaa] Yhdistynyt kuningaskunta

[muokkaa] Kuninkaallinen laivasto

[muokkaa] Lisätietoja:

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Falklandin sota.