Curt Sachs

Wikipedia

Curt Sachs (Berliini 29. kesäkuuta 1881 - New York 5. helmikuuta 1959) oli saksalainen musiikkitieteilijä, joka oli yksi modernin organologian (soitinten tutkimuksen) perustajista. Hänen tunnetuin teoksensa oli Erich von Hornbostelin kanssa julkaistu Sachsin - Hornbostelin soiitinten luokittelujärjestelmä.

Sachs syntyi ja varttui Berliinissä ja opiskeli pianoa, musiikinteoriaa ja sävellystä. Hän väitteli Berliinin yliopistossa vuonna 1904 taidehistoriasta aiheenaan Andrea del Verrocchion veistokset. Hänen mielenkiintonsa kohdistui kuitenkin pikku hiljaa enemmän musiikkiin ja hänet nimitettiinkin lopulta valtion instrumenttikokoelman, Staatliche Instrumentensammlungin, johtajaksi. Hän uudelleenjärjesteli ja restauroi ison osan kokoelmasta ja aloitti uransa organologian parissa.

Vuonna 1913 julkaistiin Sachsin ensimmäinen kirja Real-Lexicon der Musikinstrumente, joka oli luultavasti seikkaperäisin soittimien kartoitus 200 vuoteen. Vuonna 1914 Sachsin ja von Hornbostelin tunnetuin artikkeli julkaistiin Zeitschrift für Ethnologiessa. Vaikka Sachsin - Hornbostelin luokittelua on paljon kritisoitu, se on edelleen käytetyin soittimien luokittelujärjestelmä etnomusikologiassa ja organologiassa.

Vuonna 1933 Sachs erotettiin juutalaisuutensa vuoksi musiikkitieteen professuuristaan Berliinin yliopistosta ja hän joutui pakenemaan Yhdysvaltoihin New Yorkiin. Hän opetti New York Universityssä vuodesta 1937 vuoteen 1953.

[muokkaa] Sachs-Hornbostel -pääluokat

  1. Idiofonit, joissa soittimen runko värähtelee. Esim. symbaali
  2. Membranofonit, joissa soittimen kalvo värähtelee. Esim. rummut
  3. Chordofonit, joiss avärähtelee kieli. Esim. jousisoittimet
  4. Aerofonit, joissa färähtelee ilma. Esim. puhaltimet.