Heinätavi
Wikipedia
Heinätavi | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() Heinätaviuros |
||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Heinätavi (Anas querquedula)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Heinätavi on yleensä noin 37-41 cm pitkä. Koiraan harmaa kuve ja niskaan asti ylettyvä valkea silmäjuova ovat varmoja heinätavin tuntomerkkejä. Siipipeili on vihertävä ja sitä reunustaa valkea poikkiviiva. Siiven etureuna on vaaleansininen (vanha koiras), vaaleanharmaa (vanha naaras) tai sinertävän harmaa (nuori koiras), mistä lajin erottaa syksyisin tavista. Nuorella naaraalla siiven etureuna on tummanharmaa. Naaraan päässä olevat tummat ja vaaleat juovat sekä nokantyven vaalea täplä erottavat sen tavista. Soidinääni nariseva "krrrr".
Vanhin suomalainen rengastettu heinätavi on ollut 8 vuotta 5 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 14 vuotta 6 kuukautta vanha lintu.
[muokkaa] Levinneisyys
Heinätavia tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kanta vaihtelee huomattavasti vuosittain. Euroopassa pesii lähes 100 000 paria, joista Britanniassa 15 - 125 paria. Venäjällä pesii 570 000 - 960 000 ja Turkissa 500 - 1000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Heinätavi viihtyy vain rehevimmillä lintuvesillä, merenlahdilla ja järvillä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Heinätavi rakentaa pesänsä ruovikkoon tai sarojen, kortteiden ja muun kasvillisuuden kätköön. Naaras munii touko-kesäkuussa 8-10 kellertävää munaa, joita se hautoo n. 22 vuorokautta.
[muokkaa] Ravinto
Heinätavin pääasiallista ravintoa ovat veden pieneliöt ja vesikasvien siemenet.