Intel Xeon
Wikipedia
Intel Xeon on tavaramerkki, jolla Intel myy palvelin- ja työasemakäyttöön tarkoitettuja suorittimia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pentium II Xeon
Ensimmäinen Xeon-suoritin oli vuonna 1998 julkaistu Intel Pentium II:een perustunut Pentium II Xeon. Se oli tarkoitettu Intel Pentium Pron korvaajaksi. Suoritin sisälsi saman prosessoripiirin kuin pentium II, mutta käytti kalliimpia täydellä nopeudella toimivia L2-välimuistipiirejä, joiden koko oli 512 kilotavua, 1 megatavu tai 2 megatavua. Suoritin käytti 100 megahertsin väylää. Väyläprotokolla oli sama kuin Pentium prossa ja Pentium IIssa, mutta fyysinen kanta oli eri tyyppiä kuin kummassakaan, Slot 2.
[muokkaa] Pentium III Xeon
Intel Pentium III:een perustunut Pentium III Xeon julkaistiin vuonna 1999. Ensimmäinen versio, Tanner, erosi Pentium II Xeonista vain siten, että SSE-käskyt (SSE2) oli lisätty ja välimuistiohjainta oli parannettu. Myöhemmin julkaistiin toinen versio, Cascades, joka oli käytännössä aivan sama prosessori kuin Coppermine-pohjainen Pentium III mutta vain xeon-tyyppisellä liitännällä . Tämä Cascades-malli oli valmistettu uudemmalla 0.18u valmistustekniikalla, käytti 133 megahertsin väylää, sisälsi 256 kilotavua L2-välimuistia itse prosessoripiirillä ja toimi maksimissaan kahden prosessorin kokoonpanoissa. Myöhemmin tuotiin markkinoille myös "oikeat" isommalla 1 tai 2 mebitavun välimuistilla varustetut ja usemman prosessorin kokoonpanoissa toimivat versiot cascadeksesta. Väylän nopeus oli näissä vain 100 MHz.
[muokkaa] Xeon ja Xeon MP
Vuonna 2001 Intel julkaisi Intel Pentium 4:ään eli NetBurst-ytimeen pohjautuneen Xeon-suorittimen. Samalla suorittimen nimi muutettiin Pentium Xeonista pelkäksi Xeoniksi. Foster-ydin ei menestynyt markkinoilla kovinkaan hyvin, sillä sen nopeus ei ollut Pentium III Xeonin eikä AMD Athlon MP:n tasolla. Tämän lisäksi suorittimen kanssa oli käytettävä kallista RDRAM-muistia. Foster-suorittimet tukivat vain kahden suorittimen samanaikaista käyttöä. Intel julkaisikin Foster MP -mallin, jota pystyi käyttämään useamman suorittimen tietokoneissa. Foster MP:n yhden megatavun suuruinen L3-välimuisti auttoi suorituskykyä, mutta suorittimen korkean hinnan takia sekään ei menestynyt.
Vuonna 2002 Intel julkaisi 130 nanometrin prosessilla valmistetun Xeonin, Prestonian. Prestoniassa oli 512 kilotavun L2-välimuisti ja se tuki Hyper-Threading-tekniikkaa. Kun hieman myöhemmin suorittimen käyttämä väylänopeus nostettiin 533 megahertsiin, Prestonia nousi nopeasti suosituimmaksi palvelinsuorittimeksi, sillä sen suorituskyky oli tällä kertaa paljon parempi kuin edeltäjillään tai Athlon MP:llä. Prestonian MP-malli, Gallatin, sisälsi joko yhden tai kahden megatavun L3-välimuistin. Myöhemmin Intel julkaisi myös neljän megatavun L3-välimuistilla varustetun Gallatin-suorittimen.
[muokkaa] 64-bittiset Xeon ja Xeon MP
90 nanometrin prosessilla valmistettu Xeon, Nocona, julkaistiin vuonna 2004. Koska Intel Itanium ei menestynyt markkinoilla hyvin, Intel päätti lisätä Noconaan AMD64-tuen(kutsuen sitä nimellä EMT64), jolloin se tuki 64-bittisiä käskyjä. AMD Opteron oli kuitenkin yleisesti ottaen Noconaa nopeampi, joten Intel julkaisi alkuvuonna 2005 laajennetulla L2-välimuistilla julkistetun suorittimen, Irwindalen. Irwindale osasi myös pudottaa kellotaajuuttaan, jos sen täyttä tehoa ei tarvita.
[muokkaa] Woodcrest
Kesällä 2006 Intel julkaisi uudet woodcrest-ytimeen pohjautuvat xeon-prosessorit. Woodcrest-ydin pohjautuu intelin uuteen Core-nimellä kulkevaan suoritinarkkitehtuuriin, ja se tarjoaa selvästi paremman suorituskyvyn sekä huomattavasti paremman suorituskyky-virrankulutus-suhteen kuin aiemmat pentium 4-pohjaiset xeonit.
Kaikki woodcrest-pohjaiset xeonit ovat tuplaydinprosessoreita, eli niissä on kaksi suoritinta yhdellä piirillä.
Woodcrest-pohjaiset xeonit ovat aluksi saatavilla vain kahden prosessorin( 4n ytimen) kokoonpanoihin, neljän prosseorin(kahdeksan ytimen) ja sitä suuremman prosessorimäärän mahdollistavat Xeon MPt pohjaavat edelleen pentium 4een.
[muokkaa] Clovertown
Clovertown on neljäytiminen versio Woodcrestistä, ja se koostuu itseasiassa kahdesta kaksiytimisestä woodcrest-piilastusta jotka on paketoitu saman kotelon sisään. Molemmilla piilastuilla on 4 MiB L2-välimuistia eli sitä on yhteensä 8 MiB. Clowertownin pienitehoismmat mallit käyttävät Woodcrestin tapaan 1066 MT/s väylää ja nopeammat 1333 MT/s väylää. Malleina E5310, E5320, E5345 ja X5355, nopeuksina 1.6 - 2.67 GHz.