Kalifornia
Wikipedia
|
|||||
Osavaltion lempinimi: The Golden State | |||||
![]() |
|||||
Yhdysvaltain osavaltiot | |||||
Pääkaupunki | Sacramento | ||||
Suurin kaupunki | Los Angeles | ||||
Kuvernööri | Arnold Schwarzenegger | ||||
Viralliset kielet | englanti | ||||
Pinta-ala | 410 000 km² (3.) | ||||
- Maa-ala | 404 298 km² | ||||
- Vesiala | {{{Vesiala}}} km² (4,7 %) | ||||
Väestö (2005) | |||||
- Asukkaita | 36 132 147 (1.) | ||||
- Asukastiheys | 89,37/km² (12.) | ||||
Liittovaltion osavaltioksi | |||||
- Päivämäärä | 9. syyskuuta 1850 | ||||
- Järjestyksessä | 31. | ||||
Aikavyöhyke | Tyynenmeren: UTC-8/-7 | ||||
Leveyspiiri | 32°30'N - 42°N | ||||
Pituuspiiri | 114°8'W - 124°24'W | ||||
Leveys | 402,5 km | ||||
Pituus | 1 240 km | ||||
Pinnanmuodostus | |||||
- Korkein kohta | 4 418 m | ||||
- Keskikorkeus | 884 m | ||||
- Matalin kohta | -86 m | ||||
Lyhenteet | |||||
- Postilyhenne | CA | ||||
- ISO 3166-2 | US-CA | ||||
Sivusto | www.ca.gov |
Kalifornia on osavaltio Yhdysvaltain länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Se on väkiluvultaan suurin ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin osavaltio.
Osavaltion nimi tulee Garci Rodríguez de Montalvon, 1500-luvun kirjailijan, teoksesta Las sergas de Esplandián, jossa on California-niminen saariparatiisi.
Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.
Kalifornialla, varsinkin sen suurimmilla kaupungeilla, on imago paikkana, jonne monet varakkaat mielellään muuttavat. Suuret ja vilkkaat kaupungit tarjoavat mahdollisuuksia materiaaliseen elämäntyyliin ja osavaltion monissa osissa sää on aurinkoinen lähes koko vuoden läpi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäinen Tyynenmeren rannikkoa tutkinut eurooppalainen oli Juan Rodriguez Cabrillo vuonna 1542, häntä seurasi Francis Drake 1579. 1700-luvun lopulla espanjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat pieniä asumuksia Kalifornian niemimaan pohjoispuolelle. Espanja sai Kalifornian haltuunsa juuri ennen venäläisten tuloa sinne, venäläiset perustivatkin vain muutamia asutuspaikkoja. Meksikon itsenäistyttyä lähetysasemat joutuivat Meksikon hallitukselle ja ne purettiin ja hylättiin.
Vuoden 1847 Meksikon–Yhdysvaltain sodan jälkeen Kalifornia jaettiin valtioiden kesken. Meksikon puoleisesta Baja Californiasta tuli Baja Californian ja Baja California Surin osavaltiot ja Yhdysvaltain puoleisesta Alta Californiasta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio 1850.
Vuonna 1848 Kalifornissa oli noin 4 000 espanjaa puhuvaa asukasta. Kultalöytöjen jälkeen alueella alkoi väkiryntäys ja eurooppalaiset siirtolaiset julistautuivat itsenäiseksi Kalifornian tasavallaksi 10. kesäkuuta 1846 kapinoiden Meksikoa vastaan. Presidenttinä oli William B. Ide. tasavalta kuitenkin päättyi lyhyeen 9. heinäkuuta kommodori John D. Sloatin taistelulaivan purjehdittua San Franciscon lahteen ja vaadittua Kaliforniaa Yhdysvalloille. Vuonna 1850 maa liitettiin osavaltiona liittovaltioon.
Sisällissodan aikana väki jakaantui pohjoisen ja etelän kannattajiin ja vaikka Kalifornia liittyi pohjoisen puolelle, molemmille puolille mentiin vapaaehtoisina.
Ensimmäinen rautatie yhdisti rannikot 1869. Kalifornian havaittiin soveltuvan trooppisten hedelmien kasvatukseen ja maanviljelykseen yleensä.
Vuosina 1900–1965 väkiluku kasvoi alle miljoonasta Yhdysvaltain suurimmaksi. Väestö on erittäin monipuolista. Osavaltio on nykyisin Yhdysvaltain teknologian ja elokuvateollisuuden keskus ja merkittävä maataloustuottaja.
[muokkaa] Maantiede
Kaliforniaa rajoittavat Tyynimeri, Oregon, Nevada, Arizona ja Meksikon Baja California.
Maantieteellisesti se koostuu hedelmällisesti Keskuslaaksosta, vuorijonoista ja aavikoista. Pääosa asutuksesta on viileimmillä rannikon alueilla Tyynenmeren rannalla, erityisesti San Franciscossa, San Joséssa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Pääkaupunki Sacramento sijaitsee kuitenkin keskuslaaksossa.
Idässä keskuslaaksoa rajaa Sierra Nevada, pohjoisessa Kaskadit ja etelässä Tehachapivuoret. Korkein kohta on Mount Whitney Sierra Nevadalla 4 421 metriä. Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee myös Yosemiten kansallispuisto. Etelässä vuorien takana on Mojaven aavikko, jonka koillispuolella sijaitsee Kuolemanlaakso, Pohjois-Amerikan matalin ja kuumin paikka. Tyynenmeren rannalla kasvaa suojeltuja punapuita Sequoia sempervirens. Ne ovat maailman korkeimpia puita. Jättiläispunapuut Sequoia gigantea kasvavat Sierra Nevadalla. Ne ovat maailman isoimmat puut.
Kalifornia tunnetaan maanjäristyksistään, joita esiintyy San Andreasin siirroksen alueella. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Mammoth Mountain. Lassen Peak -tulivuori purkautui viimeksi 1914 ja 1921.
Kaliforniassa on vaarallisia maastopaloja. Lokakuussa 2003 Etelä-Kalifornian maastopalot polttivat 800 000 eekkeriä (eekkeri on 0,405 ha), tuhosivat 3 400 kotia ja tappoivat 22 henkeä.[1] Lokakuussa 2006 maastopalojen sammutustöissä kuoli useita palomiehiä. Schwarzenegger julisti 27.10.2006 $100 000 palkkion tuhopolttajien löytymiseen johtavista tiedoista.[2]
[muokkaa] Suurimmat kaupungit
Asukkaita enemmän kuin 10 000 000.
- Los Angeles / Long Beach (Los Angelesin metropoli)
Asukkaita enemmän kuin 1 000 000.
- Fresno
- Santa Ana / Anaheim / Irvine (Orangen piirikunnan alue)
- Sacramento
- San Diego
- San José / San Francisco / Oakland (San Franciscon lahden ympäristö)
Asukkaita enemmän kuin 500 000.
[muokkaa] Talous

Kalifornia tuottaa 13 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Osavaltion bruttotuote (engl. gross state product (GSP) on noin 1,55 biljoonaa (1 550 000 000 000 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2004) ollen suurempi kuin yksikään muu Yhdysvaltain osavaltio. Valtiona Kalifornia sijoittuisi seitsemänneksi maailmassa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen (ostovoiman mukaan).
Kalifornia on myös koti useille merkittäville talouden aloille kuten Hollywood (viihdeteollisuus), Kalifornian Keskuslaakso (maatalous), Piilaakso (tietokoneet ja huipputeknologia) ja viinintuotantoalueet kuten Santa Barbara ja Pohjois-Kalifornian Wine Country.
Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat hedelmät, vihannekset, maitotuotteet ja viinit. Piilaakson korkean teknologian alat ajautuivat taantumaan Internet-buumin jälkeen, mutta lääketieteellinen tekniikka, tietokonepelit ja animaatio ovat tuoneet kasvua.
[muokkaa] Väestö
Asukkaita Kaliforniassa oli 33 871 648 vuonna 2000. Kaliforniassa on 478 kaupunkia, joista suurin osa on metropolialueilla. Osavaltion asukkaista 68 % asuu kahdella suurella metropolialueella, Suur-Los Angelesin ja San Franciscon lahden alueella. Väestönlaskennan mukaan Kaliforniassa ei ole selkeää enemmistöryhmää. Espanjaa puhuvia on noin kolmannes, muita merkittäviä ryhmiä ovat aasialaiset, mustat ja intiaanit. Espanjan puhujien ennustetaan olevan enemmistönä vuoteen 2040 mennessä.
[muokkaa] Asukasmäärän kehitys
1850: 92 597 | 1860: 379 994 | 1870: 560 247 |
1880: 864 694 | 1890: 1 213 398 | 1900: 1 485 053 |
1910: 2 377 549 | 1920: 3 426 861 | 1930: 5 677 251 |
1940: 6 907 387 | 1950: 10 586 223 | 1960: 15 717 204 |
1970: 19 953 134 | 1980: 23 667 902 | 1990: 29 760 021 |
2000: 33 871 648 | 2005: 36 132 147 | 2006: 37 172 015 arvio |
[muokkaa] Kielet
Vuonna 2000 kalifornialaisista yli 5-vuotiaista puhui kotonaan englantia 60,5 % ja espanjaa 25,8 %. Kiina oli kolmanneksi puhutuin kieli 2,6 % osuudella, seuraavana tagalogin kieli 2,0 % ja vietnam 1,3 %.
[muokkaa] Uskonnolliset ryhmät
- Kristittyjä – 75%
- Protestantteja – 38 %
- Baptisteja – 8 %
- Presbyteriaaneja – 3 %
- Metodisteja – 2 %
- Luterilaisia – 2 %
- Muita protestantteja – 23 %
- Katolisia – 34 %
- Muita kristittyjä – 3 %
- Protestantteja – 38 %
- Juutalaisia – 2 %
- Muita uskontoja – 3 %
- Uskonnottomia – 20 %
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ California Department of Forestry & Fire ProtectionLarge Fires 2003
- ↑ Schwarzenegger Issues $100,000 Reward Toward Arrest of ArsonistGov. Office of the Governer 10.27.2006
|
![]() |
|
---|---|---|
Osavaltiot: | Alabama | Alaska | Arizona | Arkansas | Colorado | Connecticut | Delaware | Etelä-Carolina | Etelä-Dakota | Florida | Georgia | Havaiji | Idaho | Illinois | Indiana | Iowa | Kalifornia | Kansas | Kentucky | Louisiana | Länsi-Virginia | Maine | Maryland | Massachusetts | Michigan | Minnesota | Mississippi | Missouri | Montana | Nebraska | Nevada | New Hampshire | New Jersey | New Mexico | New York | Ohio | Oklahoma | Oregon | Pennsylvania | Pohjois-Carolina | Pohjois-Dakota | Rhode Island | Texas | Tennessee | Utah | Vermont | Virginia | Washington | Wisconsin | Wyoming | |
Liittopiirit: | Kolumbian piiri (Washington, DC) | |
Erillisalueet: | Amerikan Samoa | Baker Island | Guam | Howland Island | Jarvis Island | Johnston Atoll | Kingman Reef | Midwaysaaret | Pohjois-Mariaanit | Palmyra Atoll | Puerto Rico | Yhdysvaltain Neitsytsaaret | Wakensaari |