Babylonia

Wikipedia

Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUr – Eridu – KishLagash – Nippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylon – Isin – Susa
Assyria: AssurNinive – Dur-Sharrukin – Nimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
Elamiitti – Hurrilaiset
Mytologia
Enûma Elish
GilgameshMarduk
Mesopotamian mytologia
Hammurabin lakipatsaan yläosa.
Suurenna
Hammurabin lakipatsaan yläosa.

Babylonia oli muinaisitämainen valtio eteläisessä ja keskisessä Mesopotamiassa, nykyisen Irakin valtion eteläosassa. Valtion pääkaupunki oli Babylon. Joskus Babyloniaksi sanotaan koko Mesopotamian eteläosien sivilisaatiota.

Babylonian sivistys pohjautui pitkälti sumerilaisten sivistykseen. Babyloniassa kehittyi vuosisatojen aikana monipuolinen kirjallinen, tieteellinen ja uskonnollinen kulttuuri, joka vaikutti myös Assyriassa. Poliittisesti Babylonia oli vahvimmillaan 612 eaa.–539 eaa. Persialaiset voittivat babylonialaiset 539 eaa. liittäen maan valtakuntaansa.

Babylonian historian merkittävimmät jaksot olivat Vanha-Babylonia, kassittiaika ja Uus-Babylonia. Vanhan Babylonian merkittävin kuningas oli Hammurabi, joka laati kostoperiaatteeseen perustuvan lain ja loi sotien suuren valtakunnan. Uus-Babylonian aikana Babylonia valloitti muun muassa Israelin kuningas Nebukadressar II:n johdolla.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Babylonian historian tiivistelmä

Keski-Mesopotamiassa on asuttu pitkään, ehkä noin 5500 eaa alkaen. Babylon oli olemassa varmasti jo noin 2300 eaa Sumerin ja Akkadin aikaan.

Vanhan Babylonian tunnetuin johtaja oli Hammurabi, joka rakensi suuren valtakunnan käyttäen liittoutumia hyväkseen. Tunnetuin Hammurabi on laistaan, jonka yksi keskeinen periaate on "silmä silmästä, hammas hampaasta" eli kostoperiaate. Sitten n. 1595 eaa maahan tunkeutui Zagros-vuoristosta Iranista vuoristokansa kassiitit, jotka asettuivat vallitsemaan maata noin vuoteen 1200 eaa.

1300-luvulta alkaen käytiin sotia pohjoisen Assyrian kanssa.

Noin 1100-1000 idän kansa elamilaiset ryöstivät Babylonin, minkä Babylonian kuningas Nebukadressar I kosti.

Noin 1000 eaa aramealaisia alkoi saapua Pohjois-Arabiasta maahan ryöstelemään ja tappamaan, ja lopulta sekasorron jälkeen he ottivat maan ohjat käsiinsä.

Assyria valtasi Babylonian 700-luvulla eaa, ja Babylonian toistuvat kapinat johtivat siihen, että Assyrian suurkuningas Sanherib hävitti Babylonin.

Uus-Babylonia syntyi, kun sen vasallikuningas Nabopolassar irrottautui Assyriasta. Hänen seuraajansa Nebukadressar II (Nebukadnessar II) teki Babyloniasta suurvallan valloittaen muun muassa Israelinkin. Babylonia tuhoutui persialaisten hyökkäykseen 539 eaa.

[muokkaa] Babylonian kulttuurista

Babylonian huomattavimmat viholliset olivat Assyria Mesopotamian pohjoisosissa, Elam idässä sekä aramealaiset ja kassiitit sekä lopulta persialaiset. Babylonialaiset olivat seemiläisiä ja heidän kielensä oli itäseemiläisen akkadin kielen murre.

Babylonian yhteiskunta oli vanhan aikojen yhteiskuntien malliin pyramidimaisesti kerrostunut: oli orjia, maanviljelijöitä, käsityöläisiä, pienkauppiaita, suurkauppiaita, suurmaanomistajia sekä pappeja ja virkamiehiä jne. Babylonian uskonto oli monijumalainen, tunnetuin jumala on Marduk jonka temppeli oli porraspyramidi. Siellä oli keskitetty verotus ja byrokratia.

Babylonian kulttuuri pohjautui maataloudelle, ja suurin osa maan asukkaista oli köyhiä maanviljelijöitä. Maanviljelyssä onnistuminen vaati monesti sitkeyttä. Käsityöläiset valmistivat monenlaisia tuotteita massatuotantona. Kauppa oli itsenäistä kapitalismia, joka oli vapautunut temppelin ohjauksesta.

Muinaisessa Babyloniassa kukoistivat temppeleissä tieteet mm. matematiikka ja valetieteet, esim. astrologia. Babyloniassa harjoitettiin alkeellista astronomiaa ja astronomiaa sekä merkittiin muistiin auringon- ja kuunpimennyksiä. Temppeleissä oli observatorioita, jotka tiedottivat kuninkaalle taivaan tapahtumista, joita pidettiin enteinä. Ennustettiin mm. maksasta jne.

Kuuta ja Venusta tarkkailtiin ja niiden asemista laadittiin taulukoita. Babylonialaiset käyttivät sumerilaisilta perittyä 60-järjestelmää ja tunsivat Pythagoraan teoreeman ainakin jo 1900 eaa. Neliöitä ja kuutioita laskettiin.

Uudenvuodenjuhla oli merkittävä, remuinen juhla.

[muokkaa] Vanha Babylonia eli Babylonin ensimmäinen dynastia

[muokkaa] Varhaisin kehitys

Babylon nousi merkittäväksi paikalliseksi keskukseksi jo sumerien aikana. Kaupunki itsenäistyi sumerien romahtaessa, ja idästä saapuneet amurrulaiset valtasivat kaupungin.

Babylonian alueella on ollut aikaisemmin 3000-2000 eaa Sumerin ja Akkadin valtaa. Kish oli alueen suuri seemiläinen valtakeskus sumerien aikana, samoin Akkad. Babylonia laajeni hiljalleen Hammurabin edeltäjien aikana noin 100 km läpimittaiseksi.

Babylon oli olemassa Akkadin Sargonin aikaan noin 2350-2300 eaa, mutta nousi merkittäväksi vasta Urin III dynastian aikaan n 2100 eaa. Babylonilla alkoi olla itsenäisiä kuninkaita ehkä noin 1960 eaa, jolloin Uus-Sumerin valtakunta oli luhistunut. Tällöin babylon oli joutunut amorilaisten paimentolaisten vallan alle. Amorilaiset saivat alueella vallan Urin III dynastian luhistuttua joskus 2004-1940 eaa. Tämän jälkeen Babyloniassa piti valtaa Isinin dynastia.

Vanhan Babylonian varhaiset kuninkaat Su-abusta Sin-muballitiin hankkivat hieman maata Babylonin ympäristöstä. Ehkä Sumu-Abumin (Su-abu?) 1894-1881 eaa aikana kauppa vapautui temppelin ohjauksesta. Sumu-Abumia seurasivat Sabium 1844-1831 ja Apil-Sin 1830-1813.

Vanhimman Babylonian historian varhaisvaiheessa Mesopotamia ja sen lähialueet olivat paikallisten mahtimiesten hallinnassa. Sumerin kukistuttua valtaa piti Mesopotamian eteläosissa Isin, mutta Larsa alkoi pian voittaa alaa.

Shamshi-Adad rakensi suuren valtakunnan tyhjästä Assyriassa 1813-1781. Pohjoisen Eufratin varrella Syyriassa? olevassa Marissa hallitsivat Yasmah-Adad 1796-1780 ja Zimri-Lim 1779-1757. Zimri-Lim oli ainoa Assyrian hyökkäyksestä eloon jäänyt edellisen marilaisen kuninkaan poika. Babylonin hallitsema alue oli laajentunut muutamaan lähikaupunkiin Sumu-la-elin hallitessa 1880-1845 vuonna 1879 (keskimmäinen kronologia), 50x25 km alueelle. Babylonialaisilla oli valtansa alla Babylon, Kish ja Dilbat.

Hammurabin edeltäjän Sin-muballit (1812-1783 eaa) aikana Babylon ulottui lopulta etelän Maradista pohjoiseen Sippariin kattaen 80x100 km alueen. Babylonialla oli 1802 Marad, Dilbat, Borsippa, Sippar, Kotha ja Kish, ja myös ehkä Ilip, Akusum, Kulaba, Lagaba, Girtab, Aplak ja Murum eli monia kaupunkeja. Mesopotamien eteläosassa muinaisen Sumerin alueella Larsa oli kasvanut suureksi isinin kustannuksella ja aikaisempi alueen mahti Isin kukistui lopullisesti joko hieman ennen Hammurabia tai Hammurabi kukisti sen.

[muokkaa] Hammurabin valtakunta

Pääartikkeli:Hammurabi'

Noin 1792 valtaan noussut Babylonian kuningas Hammurabi loi suuren valtakunnan. Hammurabi oli juonikas, taitava ja häikäilemätön johtaja, joka loi verisissä sodissa Babyloniasta suuren imperiumin. Hän käytti liittoutumia eli koalitioita hyväkseen, osallistui kolmatta vihollista vastaan suunnatuille sotaretkille vain pienin ponnistuksin. Kun liittolaiset sotivat vihollista vastaan täysin voimin, Hammurabi linnoitti maataan ja varusti suurta armeijaa. Hammurabin oma armeija oli voimakas. Lopulta Hammurabi kukisti liittolaisensa Larsan ja Marin, kun nämä huomasivat, mitä Hammurabilla oli mielessä. Hammurabin valtakunta ulottui lopulta suunnilleen nykyisen Irakin alueelle Assyriasta persianlahteen.

Hammurabi tunnetaan lähinnä lakikokoelmastaan, jota pidetään ensimmäisenä kirjoitettuna lakina. Hammurabin laki pohjautui pitkälti kostoperiaatteeseen, joka oli seemiläisillä yleinen.

Hammurabin valtakunta jäi lyhyeksi, ja heikkeni huomattavasti hänen kuolemansa jälkeen.

[muokkaa] Hammurabin seuraajat

Hammurabin valtakunta pysyi pystyssä noin 150 vuotta. Mm Sumerin kaupungit kapinoivat. Hammurabin poika Samsu-Iluna 1749- taisteli kapinaan noussutta Larsaa vastaan mm Elamissa, kassiitit hyökkäsivät maahan ensimmäistä kertaa 1741 ja jäivät maahan, vaikka babylonialaiset voittivatkin heidät. Samsu-Iluna tuhosi osittain Urukin ja Urin taistellessaan Larsaa vastaan. Eteläisen Mesopotamian kapinallinen Iluma-llu onnistui irrottamaan Nippurin eteläpuoleisen valtakunnan osan irti Babyloniasta Merimaan dynastiaksi. Merimaan I dynastia kesti Eagamilin hallitusajan päättymiseen 1530/1475/1460 eaa asti.

Samsu-Ilunan aikana myös Elam onnistui irtautumaan Babyloniasta. Samsu-Ilunan seuraajat Abi-eshun 1711-1684,Ammiditana 1683-1647 ja Ammisaduqa 1646-1626 olivat melko heikkoja hallitsijoita, mutta heidänkin aikaan babylon säilyi toimeliaana ja rikkaana.

[muokkaa] Heettiläisten ja kassiittien hyökkäykset

Babylonian vauraus houkutteli ryöstelijöitä paimentolaisnaapureista: Noin 1595 Samsu-Ditanan vallitessa maata heetit ryöstivät Babylonin ja heti sen jälkeen tai 1532 60 vuoden sekasorron jälkeen kassiitit Agum II:n johdolla Luristanin Zagrosvuorilta perustaen maahan oman dynastiansa. Tiedot tästä historian vaiheesta ovat niukat. Kassiitit olivat asettuneet Hamadanin ja Kermanshahin seuduille noin 1800 eaa.

[muokkaa] Kassiittien dynastia

Kassiitit (kassilaiset, kossealaiset, kashshu) perustivat kassiittien dynastian Agum II:sta alkaen 1595/1532 - 1155 eaa. Kassiittien alkuajalta n. 1595/1532 - 1400 ei ole tarkkoja tietoja. Osaksi tämä johtuu siitä, että kassiitit antoivat babylonialaisten jatkaa omaa elämäänsä puuttuen mahdollisimman vähän maan oloihin. Kassiitit suosivat ja pitivät ennallaan Babylonian kulttuuria ja babylonialaiset suhteutuivat heihin melko välinpitämättömästi. Kassiittien ylijumalasta Shuqamunasta ja Mardukista tuli samanarvoiset. Kassiitit rakennuttivat temppeleitä ja kaivattivat kastelukanavia vanhaan mesopotamialaiseen tapaan. Kassiittiajan keskuksia olivat Nippur, Larsa, Sippar ja Susa.

Ensimmäinen merkittävä kassiittikuningas Agum II haki mm Mardukin patsaan pois Babylonin ryöstäneiltä heettiläisiltä 24 vuotta heettiläisten ryöstöretken jälkeen. Noin 1500 kassiittien Babylonia ulottui Sipparin ja Hitin välistä hieman Urukista etelään. Samaan aikaan Mitanni oli laaja, sen pääkaupunki Wassukanni Harranin ja Tell Brakin välillä, Mitannin valtio ulottui Vanjärven leveysasteelle ja kaakkoiseen Turkkiin sekä Syyriaan ja Libanoniin.

Kassiitit valtasivat Merimaan noin ehkä Ulamburiashin johdolla 1450 (tai 1350-1300).

Kassiittikuningas Kurigalzu I (n. 1400 — . 1375) joka rakennutti nykyisestä Bagdadista länteen sijaitsevan Dur-Kurigalzun uudeksi pääkaupungikseen ja alkoi ensimmäistä kertaa soveltaa omantyylistä arkkitehtuuria.

Kuningas Kadashman-Enlil I (n. 1375 - n. 1360) oli Egyptin faarao Amenhotep III:n aikalainen ja Burnaburiash II (n. 1360 - n. 1333) Amenhotep IV:n aikalainen. Kassiittikuninkaat kävivät kirjeenvaihtoa mm Egyptin faaraon Amenofis IV:n aikana, jolloin Egypti hoiti asioitaan diplomatian keinoin.

Pohjois-Mesopotamian Assyria voitti entisen omistajansa Mitannin noin 1360 eaa.

Kurigalzu II (n. 1332-n. 1308) taisteli hiljan itsenäistynyttä Assyriaa vastaan, mutta hävisi.

Enlil-naadin-shumista 1230-1229 eaa lähtien kassiittikuninkaiden nimet alkoivat baylonialaistua. Kassiittien kuningaskunta ulottui Eufratin ja Tigriin jokilaaksoissa pohjoiseen Zubeidiin Nippur 32 leveysasteella ja Persianlahdelle

Kassiittikuninkaat sotivat jatkuvasti Zagros-vuorten juurten omistuksesta 1300-1100 Assyrian kanssa. Kashtiliash IV (n. 1232-n. 1225) joutui sotaan assyrian kanssa, ja Assyrian kuningas Tukulti-Ninurta I 1244 -1208 valloitti Babylonin.

Assyrian valta Babylonian alueella kukistui elamilaisten hyökkäyksiin 1155 pitkän, julman ja ankaran taistelun jälkeen. Valloittajana oli elamilainen kuningas Shutruk-Nahhunte n. 1185-n. 1155.

[muokkaa] Isinin dynastia

Babylonia ajautui hajaannuksen tilaan noin 1180 eaa. kassiittien perustaman valtakunnan kaaduttua. Monta dynastiaa hallitsi monesta eri kaupungista. Valtaan noussut Babylonian Isinin II dynastia (1160-1028 eaa keskimmäinen kronologia? Babylonian dynastia IV, Pashen dynastia) hallitsi maata vaihtelevalla menestyksellä 1155-1025 eaa taistellen mm. elamilaisia vastaan.

Voimakas kuningas Nebukadressar I joka oli Assyrian kuninkaan Assur-Resisi I:n aikalainen 1125 - 1104 eaa ajoi elamilaiset pois maastaan. Hän haki elamilaisten ryöstämän Mardukin patsaan pois elamilaisilta ja voitti assyrilalaiset. Nebukaressearin (Nebukadnessarin) nimi on babyloniaksi Nabu-kudurri-usur, "Nebo, suojele rajakiveäni". Mutta hänen jälkeensä tuli heikkoja hallitsijoita.

Noin vuoden 1000 tienoilla maahan saapui Arabian aavikoiden reunoilta ryösteleviä aramealaisia, jotka saartoivat kaupunkeja, tappoivat ja ryöstivät sekä kidnappasivat talonpoikia. Maa ajautui sekasortoon. Ihmiset halveksivat kuninkaitaan, jotka vaihtuivat tuhkatiheään vallankaappauksissa, kun nämä eivät kyenneet estämään aramealaisten virtaa maahan. Etelässä nousi valtaan Merimaan II dynastia ajaksi 1028-1006 eaa, kuninkaita mm Simmash Shipakin 1027-1007, joista ei tiedetä kovin paljoa. Basun lyhyt dynastia oli 1006-986. Elamin valta 986-981 Maar-biiti-apla-usurin johdolla. Aramealaisten uhka torjuttiin lopulta niin, että babylonialaiset luovuttivat aramealaisille alueita, ja runsaslukuisemmat aramealaiset ottivat maassa ohjat käsiinsä. mutta Eufratin ja Tigriin suistoalue sekä Tigriin itäpuolinen alue pysyivät levottomina.

[muokkaa] Assyriaisaika

Assyria valloitti maan sekasorron takia, mutta koska assyrialaiset olivat julmia, sekä aramealaiset että babylonialaiset vihasivat heitä. Noin 1010-612 eaa Babylonia oli osan ajasta Assyrian osa, ja kapinoi useaan otteeseen, ja välillä itsenäinen. 980-732 eaa maata hallitsi babylonialainen dynastia, ja 810-748 maa oli anarkian tilassa.

729 Assyrian kuningas Tiglatpileser III valtasi Babylonin ja hallitsi sitä nimellä Puulu (Pulu). Assyrian mahtava hallitsija otti toisen nimen jottei ärsytettäisi babylonialaisia kapinoihin. Mutta babylonialaiset kapinoivat silti.

Kaldealainen Marduk-apla-iddin kaappasi vallan ollen kuninkaana 721-710 eaa. Sargon II saapui Babyloniaan Sargon II julistautui myös Babylonian kuninkaaksi 709-705 eaa. Monia kapinakuninkaita nousi Assyriaa vastaan 703-689 eaa ja Assyrian kuningas Sanheribin (704-681 eaa.) poika ryöstettiin ja surmattiin Babyloniassa. Asialla olivat ehkä elamilaiset, ehkä babylonialaiset. Sanherib löi monta kertaa kapinoineen Babylonian 689 hävittäen Babylonin perusteellisesti. Shamasshumukin Babylonian assyrialainen kapinakuningas 668-648 eaa. Babylonialaiset kapinoivat Uus-Assyrian kuningas Sanheribia vastaan ja Babylon ryöstettiin 689 eaa (tai 709 eaa). Babylonian assyrialainen varakuningas Shamasshumukin kapinoi veljeään Assurbanipalia vastaan 651, jolloin Assurbanpial lopulta valloitti Babylonin 648, jolloin Shamasshumukin surmasi itsensä.

[muokkaa] Uus-Babylonia

Kun mahtavan Uusassyrian kuningas Assurbanipal kuoli 627 eaa, Babylonian kuningas Nabopolassar 626 - 605 eaa irtautui Assyrian alamaisuudesta ja osallistui yhdessä meedialaisten kanssa sotaan Assyrian kukistamiseksi. Assyrian pääkaupunki Ninive hävitettiin noin 612 eaa. Jaossa babylonia sai mesopotamian alueen. Napobolassarin pohjan Nebukadnessar II:n aikana 605 - 562 eaa Uus-Babylonian valta laajeni Välimerelle asti. Valtakunta kattoi Irakin, Syyrian, Libanonin ja Israelin. Israel vallattiin ja sen asukkaat joutuivat pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Osan heistä tiedetään savitaulujen mukaan rikastuneen siellä, vaikka Raamatussa puhutaan suuresta kurjuudesta. Nebukadnessar hyökkäsi tuloksetta Egyptiinkin 567 eaa.

Babylonian viimeinen kuningas oli haaveellisuuteen taipuvainen Nabu-na'id (Nabonidus) 556 - 539 eaa, jonka puolesta valtaa piti hänen varakuninkaansa, jota Raamatussa sanotaan Belsassariksi. Koska Nabunaid hylkäsi vanhat jumalat ja ryhtyi palvomaan Kuun jumalaa, papisto liittoutui Persian suurkuninkaan Kyyros Suuri (Kyyros II):n kanssa, joka valtasi Babylonian noin kuukauden taistelun jälkeen, joka käytiin Opisissa. Sippar ja Babylon antautuivat taisteluitta. Kyyros oli hankkinut vallan Meediassa 549-546 eaa ja julistautunut Persian kuninkaaksi. Babylonia kapinoi vielä Persian mahtia vastaan 521-514 eaa. Babylonia hävitettiin näissä kapinoissa, ja se lakkasi olemasta asuttu vasta seleukidien aikoihin.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteitä

  • Armas Salonen: Elämää Babyloniassa

[muokkaa] Aiheesta muualla