Fleet in being

Wikipedia

Fleet in being (engl. "laivaston olemassaolo") on sotilaallinen termi, jossa voimapotentiaali jo sellaisenaan sitoo niin paljon vastustajan resursseja. Fleet in beingin tavoitteena on paikallisen ylivoiman saavuttaminen ja vihollisen taisteluvoimien sitominen niin, ettei niitä kyetä käyttämään muualla.

Sekä ylivoimainen että alivoimainen osapuoli voivat harjoittaa fleet in beingiä. Ylivoimassa se merkitsee niin suuren ylivoiman luomista, että taisteluun ryhtyminen on viholliselle riski, mutta vihollinen joutuu kuitenkin allokoimaan voimansa tämän riskin kompensoimiseen eikä voi käyttää voimiaan muualla. Alivoimaisen osapuolen kannattaa harjoittaa fleet in beingiä: tällöin se keskittää voimansa niin, että se on yhtäällä ylivoimainen, pyrkii liikkumaan ja välttämään taistelua, ja pakottaa vihollisen tilanteeseen, jossa se joutuu irrottamaan voimiaan takaa-ajoon.

Nimensä "fleet in being" sai 1690 Englannista. Merilordi lordi Torrington joutui kohtaamaan ylivoimaisen ranskalaislaivaston Kanaalissa ja neuvoi välttämään taistelua (Englannin laivasto oli yleensä ylivoimainen ja pyrki aina taisteluun vihollisen kanssa.) Tämä pakotti rankalaiset pitämään aluksensa Kanaalissa ja esti niiden toiminnan muualla.

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksan laivasto sovelsi strategiaa jättämällä taistelulaivansa satamaan. Saksan voima ei riittänyt Royal Navyn haastamiseen maailmanlaajuisesti, mutta satamassa Hochseeflotte sitoi Home Fleetin ja merkittävän määrän Royal Navyn voimia tämän uhan kohtaamiseen; samanaikaisesti Saksa kykeni toimimaan suhteellisen vapaasti Itämerellä. Jouduttuaan alakynteen toisessa maailmansodassa Intian valtamerellä, brittiamiraali Sir James Somerville ylläpiti vuoden 1942 aikana fleet in beingiä neljällä vanhalla taistelulaivalla ja yhdellä tukialuksella; ne sitoivat japanilaisten voimia niin, etteivät he kyenneet käyttämään niitä muualla, ja vapauttivat amerikkalaisia käymään risteilijäsotaa Tyynellä valtamerellä. Myös panssarilaivoja Väinämöinen ja Ilmarinen voidaan luonnehtia fleet in beingiksi; Väinämöisen olemassaolo mm. sitoi kokonaisen neuvostoliittolaisen pommituslentorykmentin, ja on todennäköistä, että se jo pelkällä olemassaolollaan esti neuvostomaihinnousun Suomen etelärannikolle jatkosodassa.

Toisessa maailmansodassa jo tieto Saksan taistelulaiva Tirpitzin lähtemisestä merelle sai saattue PQ 17:n hajaantumaan, jolloin sukellusveneet ja Luftwaffen torpedokoneet pystyivät upottamaan saattueen laivoja yksitellen.

Suomen puolustusstrategiaa voidaan luonnehtia myös fleet in beingiksi. Suomen armeijan, joka on numeerisesti alivoimainen mahdollisiin hyökkääjiin verrattuna, tarkoituksena on keskitetyin voimin aluepuolustuksessa aiheuttaa viholliselle niin suuret tappiot ja sitoa niin paljon vihollisen voimia, ettei hyökkäys Suomeen kannata, vaan se tulee liian kalliiksi.

Fleet in being on sukua John Clerk of Elginin periaatteelle (engl. Elgin's Principle). Elginin periaatteen mukaan alivoimaisen osapuolen tulee toimia niin, että ylivoimainen vihollinen joutuu jakamaan voimansa, kun taas alivoimainen pyrkii vastaavasti yhdistämään omansa ja keskittämään ne yhtä vihollisen osastoa vastaan kerrallaan, jolloin alivoimainen osapuoli kykenee saavuttamaan paikallisen ylivoiman edun.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Katso myös

Muilla kielillä