Kasvikset

Wikipedia

Kasviksia torilla
Suurenna
Kasviksia torilla
Kasviksia on käytetty myös taiteessa (Giuseppe Arcimboldon kasvismuotokuva (The Greengrocer))
Suurenna
Kasviksia on käytetty myös taiteessa (Giuseppe Arcimboldon kasvismuotokuva (The Greengrocer))

Kasvikset jaetaan lehtivihanneksiin, varsikasveihin, kasvishedelmiin, palkokasveihin, sipulikasveihin, kaaleihin ja maustevihanneksiin.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Terveysvaikutukset

Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin 15–40 % vähemmän kuin niitä vähän syövät. Eniten hedelmäannoksia syövät 54–80-vuotiaat miehet olivat pitkäikäisempiä. Kasviksissa ja hedelmissä on paljon kuitua, kaliumia, foolihappoja ja antioksidantteja, jotka kaikki suojaavat sydäntaudeilta. Niissä on paljon C-vitamiinia, beetakaroteenia ja magnesiumia. Ne ovat vähäkalorisia, vähäsuolaisia ja sisältävät huipputerveellisiä sairauksia suojaavia fytokemikaalien lähteitä. Kasvikset kuuluvat ehdottomasti jokaiseen ateriaan. [2]

WHO:n mukaan riittävällä hedelmien ja vihannesten nauttimisella pelastettaisiin vuosittain 2,7 miljoonaa henkeä. Hedelmien ja vihannesten nauttimisen niukkuus sisältyy World Health Report 2003 mukaan 10 vaarallisimman kuolinsyyn listalle. Maailmanlaajuisesti alhainen hedelmien ja vihannesten syönnin on arvioitu aiheuttavan 19 % maha- ja suolistosyövistä, 31 % iskeemisista sydäntaudeista ja 11% kohtauksista.[3]

Ei ole raja-arvoa kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee: mitä enemmän sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia [4][5]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta kasvis.
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta kasvikset.

[muokkaa] Lähteet

  1. Gummerruksen uusi keittokirja (Alkuteos: Bonniers Nya Kokobok), Britt Sandquist-Bolin, 1988
  2. Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  3. Fruit, vegetable and NCD disease prevention WHO
  4. "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"Livsmedelsverket, Stockholm 2004
  5. Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical ActivityFood Administration, Stockholm 2004


Tämä kasveja käsittelevä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.