Asteroidivyöhyke
Wikipedia
Asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitseva alue, jossa on paljon asteroideja. Ne kiertävät melko vakailla radoilla Aurinkoa, mutta aina silloin tällöin jonkun kohteen rata joutuu "resonanssiin" Jupiterin kanssa, mikä aiheuttaa häiriöitä kappaleen rataan ja saa sen sinkoutumaan pois asteroidivyöhykkeeltä. 1930- ja 40-lukujen taite oli Suomessa asteroidietsinnän kulta-aikaa, ja tästä onkin muistona monta suomenkielistä asteroidin nimeä. Tunnettuja kappaleita on vyöhykkeellä jo 100 000, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Asteroidivyöhykkeen rakenteesta
Suurin osa asteroideista on 2,15 - 3,25 AU:n etäisyydellä Auringosta. Jokunen asteroidi kiertää noin 4:n AU:n etäisyydellä. Asteroidivyöhyke ulottuu 2,12 - 4,00 AU;n päähän Auringosta. Jupiter on muovannut vetovoimallaan asteroidivyöhykettä pyyhkien Jupiterin lähettyviltä ja monilta muilta kohtaa asteroideja pois Kirkwoodin aukkojen kohdalta. Eräs Kirkwoodin aukko on kohdassa, jossa kiertoaika on noin 1/3 Jupiterin kiertoajasta eli noin neljä vuotta. Epävakioita ratoja on 2,1 -- 2,6 AU:n päässä Auringosta. Tämä vastaa noin 2,5 AU:n etäisyyttä auringosta. Kirkwoodin aukot syntyvät rataresonanssi-ilmiön takia. Joitakin asteroideja on rataresonanssissa Maan kanssa ns. hevosenkenkäradoilla, jotka näyttävät Maasta katsoen hieman hevosenkenkämäisiltä tai elliptisiltä. Asteroideja ryhmitellään ryhmiin monesti nimikkoasteroidin mukaan. Ryhmiä yhdistää suunnilleen sama tai samantyyppinen kiertoaika ja etäisyys Auringosta. Maan lähelle tulevat Amor, Apollo ja Aten-asteroidit.
Todennäköisin teoria vyöhykkeen olemassaolosta on, että se on Jupiterin ja Marsin ratojen väliin jäänyttä materiaalia, joka ei koskaan päässyt muodostumaan planeetaksi. Toisen teorian mukaan kyseessä ovat aurinkokunnan syntyvaiheessa vyöhykkeen paikkeilla olleen planeetan jäännökset. Planeetta olisi hajonnut osiin voimakkaan törmäyksen tai Jupiterin vetovoimakentän häirinnän johdosta.
[muokkaa] Asteroidivyöhykkeen asteroidiryhmät
Asteroidiryhmät sijaitsevat Jupiterin resonanssien välissä tai harvemmin niiden kohdalla. Jos Jupiter kohtaa asteroidin usein sen ollessa samassa kohdassa, pyrkii Jupiter sysäämään asteroidia tavallismmin pois radaltaan vetovoimallaan. Hungaria-ryhmä ei ole päävyöhykettä eikä myöskään ulompi Thule-ryhmä.
Resonanssi | Ryhmänimi | Etäisyys AU |
---|---|---|
Jupiterin resonanssi 2:9 | Hungaria | 1,81 - 1,99 |
Resonanssien 1:4 -- 2:7 | Flora | 2,12 - 2,25 |
Resonanssien 2:7 -- 1:3 | Phocaea | 2,25 - 2,50 |
Resonanssien 2:7 -- 1:3 | Nysa-Polana | 2,41 - 2,50 |
Resonanssien 1:3 -- 2:5 | monia ryhmiä | 2,50 - 2,82 |
Resonanssien 2:5 -- 3:7 | Koronis | 2,82 - 2,95 |
Resonanssien 3:7 -- 4:9 | Eos | 2,95 - 3,00 |
Resonanssien 4:9 -- 1:2 | Themis | 3,00 - 3,27 |
Jupiterin resonanssi 4:7 | Cybele | 3,31 - 3,75 |
Jupiterin resonanssi 2:3 | Hilda | 3,83 - 4,00 |
Jupiterin resonanssi 3:4 | Thule | 4,28 |
[muokkaa] Asteroidien keskinäiset törmäykset
Asteroidivyöhykkeellä on ainetta 5/10000 Maan massasta. Asteroidivyöhyke ei ole niin tiheä kuin tieteiselokuvissa yms. kuvataan. Sen ohittava avaruusluotain läpäisee sen vaurioitta. Jos vyöhykkeellä on 500 000 yli kilometrin laajuista asteroidia, miljoonassa vuodessa tapahtuu arviolta muutama sata asteroidien välistä törmäystä. Törmäyksessä syntyvät pirstaleet sinkoutuvat pois tyypillisesti 50 km/s, ehkä jopa 200 km/s nopeudella. Kun asteroidin ratanopeus on 20 km/s, hiukkaset jäävät kiertämään lähes samaa rataa kuin asteroidikin. Maahan törmää kilometriluokkaa olevia asteroideja ehkä kaksi kappaletta miljoonassa vuodessa.
[muokkaa] Katso myös
Aurinkokunta |
---|
Planeetat ja Kääpiöplaneetat |
![]() |
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Eris
|
Kuut · Meteoroidit · Asteroidivyöhyke · Komeetat · Kuiperin vyöhyke · Oortin pilvi |