Ennakointi

Wikipedia

Ennakointi tarkoittaa tulevaisuuden luotausta (tulevaisuuden "näkemistä") ja tulevaisuuden suunnittelua (tulevaisuuden "tekemistä"). Tuleviauuden tekemisessä innovaatioilla on keskeinen rooli. Myös monet valinnat kuten lämmitetäänkö uusi omakotitalo maalämmöllä, öljyllä tai sähköllä ovat tulevaisuuden tekemistä.

Ennakoinnin menetelmien soveltaminen riippuu pitkälle ennakointiongelmasta, eli mitä tulevaisuudesta halutaan saada selville tai miten tulevaisuutta halutaan muuttaa. Usein menetelmät jaetaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikajänteen menetelmiin. Aikakäsitys vaikuttaa aikajänteen tulkintaa ja käyttöön. Kronologisessa eli tasavälisessä kalateriajassa mitattun lyhyt aikajänne voi olla vuosi, keskipitkä noin kolme vuotta ja pitkä yli viisi vuotta. Riiippuu kuitenkin kohteena olevan ilmiön elinkaaresta, mikä on pitkä- ja mikä lyhyt aikajänne. Esimerkiksi kännykkämallin elinkaaressa vuosi voi olla hyvinkin pitkä aikajänne kun ydinvoimalatikosen kohdalla kymmenen vuotta on erittäin lyhyt aikajänne. Aika voidaan ymmärtää myös suhtteellisena ja vaiheittaisena. Lyhyt aikajänne voi tällöin tarkoittaa trendiä tästä hetkestä eteenpäin, keskipitkä aikajänne seuraavaa murroskohtaa ja pitkä aikajänne yltää yli murroksen. Megatrendeillä kuvataan tyypillisesti näitä murroksen ylittäviä ajassa kestäviä ilmiöitä. Eräät megatrendit ovat jopa niin isoja ja globaaleja, että niitä voidaan nimittää meta- tai gigatrendeiksi kuten ilmastonmuutosta tai maapallon väestökasvua.

Jäljittävä ennakointi on eräs ennakoinnin laji. Jäljittävässä ennakoinnissa pyritään tulevaisuus jäljittämään loogisen päättelyn kautta. Esimerkiksi jos nyt ole 40 vuotias mies ja periminäni, elämäntapani ja terveydentilani ovat melko hyvin selvillä, niin 20 vuoden kuluttua olen 60-vuotias ja silloin todennäköinen terveydentilani on melko hyvin ennakoitavissa. Uuusien rakaaisujen löytäminen (innovaatioiden keksiminen) on ehkä ennakointityö merkittävin haaste.

Sattumalla on suuri rooli tulevaisuuden motoutumisessa. Sattuman ennakointi on vaikeaa ellei peräti mahdotonta. Heikkojen signaalien eli enteiden avulla sattumia voidaan ehkä tunnistaa aiemmin kuin ne tulevat yleiseen tietoisuuteen. Kaikkiaan sattuma ei ole ennakoinnissa kovinkaan mielenkiintoinen asia. Tulevaisuudesta tiedämme joka tapauksessa enemmän kuin kykenemme lähes varmaa tulevaisuustietoa käytännössä analysoimaan ja jalostamaan päätöksiimme vaikuttaviksi johtopäätöksiksi. Toisin sanottun ennakointi on jäsentyneen tulevaisuustiedon hyödyntämisä, ei arvailua ja sattumien odottelua.

Ennakointi on lähellä tulevaisuudentutkimusta, jossa käyetään suhteellisen vakiintuneita menetelmiä kuten skenaariotyöksentelyä (vaihtoehtoisten tulevaisuuspolkujen etsintää), delfoita eli delphiä (monivaiheinen tarkentuva asiantuntijakysely), tulevaisuusverstaita (tulevaisuusstudioita, joissa mieluiten johonkin systematiikkaa tukeutuen etsitään tulevaisuusidoita), mind map eli ajatusrysä on eräs runsaasti käytetty jäsennystapa myös tulevaisuustyöskentelyssä. Heikkojen signaalien keräämisen on kehitetty menettelyjä, joissa kirjoitetuista teksteistä ja puheesta haetaan usein toistuvia uusia käsitteitä ja ilmiöitä. Kun heikko signaali löydetään, se voi vahvistaa ilmiötä niin, että siitä tulee vahva signali eli trendi tai jopa megatrendi.

Tulevaisuuskäsitteitä käytetään yleiskielessä melko horjuvasti. Skenaariot (polku tulevaisuuteen) ja visiot (tulevaisuuskuvat eli skenaariopolkujen päät) sekoitetaan helposti keskenää. Samoin heikoilla signaaleilla (enteillä) tarkoitetaan usein itse asiassa vahvoja signaaleja jopa megatrendejä.

Ennakointi on luovaa toimintaa, mikä tekee siitä haastavan. Tutkimus kuten myös tulevaisuudentutkimus on usein raadollista ja melko mekaanista valitun menetelmän soveltamista, jossa luovuudelle jää vähän tilaa. Tosin ennakointi ja tulevaisuudentutkimus on syytä ymmärtää toisiaan täydentävinä, ei vaihtoehtoina tai vastakkaisina. Vaikka yleistykset ovatkin vaarallisia, niin ennakointia voi suositella luoville ihmisille, tulevaisuudentutkimusta pedanteille.

Ennakointiin ja tulevaisuudentutkimukseen liittyen on lukuisia ennakointisivustoja ja -portaaleja niin julkisten toimijoiden, järjestöjen kuin yritystenkin ylläpitäminä. Esimerkkinä näistä mainittakoon Suomessa Opetushallituksen ylläpitämä ENSTI - ennakoinnin tietopalvelu (http://www.oph.fi). Portaalista löytyy muun muassa ennakoinnin sanasto. (KM).