Albert Einstein

Wikipedia

Albert Einstein vuonna 1947.
Suurenna
Albert Einstein vuonna 1947.

Albert Einstein klikkaa linkkiä kuuntele ääntämys? (s. 14. maaliskuuta 1879, Ulm, Saksa – k. 18. huhtikuuta 1955, Princeton, New Jersey, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen fyysikko ja matemaatikko, joka loi suhteellisuusteorian. Hän vaikutti myös suuresti kvanttimekaniikan ja kosmologian kehitykseen, ja häntä pidetään yleisesti 1900-luvun tärkeimpänä fyysikkona. Hän sai vuonna 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä sekä "muista ansioista". Näihin "muihin ansioihin" kuulunee myös se, että Einstein osoitti 1905 ensimmäisenä Brownin liikkeen avulla atomien olemassaolon.

Valokemiassa käytetty yksikkö einstein on nimetty Albert Einsteinin mukaan. Yksi einstein vastaa yhden fotonin energiamäärää kerrottuna Avogadron luvulla. Alkuaine einsteinium on myös nimetty hänen mukaansa.

Abram Ioffe väitti Einsteinin elämäkerrassa, että Einsteinin ensimmäinen vaimo ja matemaatikko Mileva Marić auttoi miestään huomattavasti vaativissa laskutoimenpiteissä suhteellisuusteorian laadinnan yhteydessä. Albrecht Fölsing antaa omassa elämäkerrassaan Milevan roolista maltillisemman kuvan. Mileva Marićille ja Einsteinille syntyi kaksi poikaa, jotka Marić vei avioeron jälkeen Jugoslaviaan. Einstein ei ollut järin hyvä isä eikä uskollinen aviopuoliso, ja sosiaalisen elämän vaikeudet ovat olleet vaikuttamassa arvioon, että vuosisatansa merkittävin tiedemies olisi kärsinyt Aspergerin syndroomasta.

Arkipäivän tasolla Einsteinin vaikutus on ollut merkittävää. Jo vuonna 1917 Einstein esitteli stimuloidun emission, jonka myöhemmin toteutettiin laserina. Valokennojen toiminta perustuu valosähköiseen ilmiöön, jonka Einstein selitti ja niin loi pohjan sen kehittämiselle aurinkokennojen ja ovisilmien kaltaisiin käytännön sovelluksiin. Lisäksi Einsteinin avainoivallus oli se, että valo kvanttiutuu luonnostaan. Tämä loi pohjaa kvanttimekaniikalle, jota käytetään sellaisenaan esimerkiksi kemiassa proteiinien laskostumisen simulointiin lääkekehitystä varten, sekä elektroniikkatutkimuksessa. Suhteellisuusteorian merkittävä käyttökohde on GPS-paikannus. Einstein myös paransi jääkaapin toimintaa kehittämällä tehokkaampia lämpöpumppuja. Nuoruudessaan Einstein kehitteli myös wankelmoottorilla toimivaa moottoripyörää.

Albert nuorena ennen muuttamistaan Saksasta Italiaan.
Suurenna
Albert nuorena ennen muuttamistaan Saksasta Italiaan.

Einstein kärsi valtavista henkisistä tuskista vierailtuaan Hiroshimassa, hän koki itsensä miltei suurimmaksi syylliseksi tuhoon.

Einstein oli vegetaristi [1] ja harrasti tutkijan työn ohessa viulun soittoa. Einsteinin kuoltua 76 vuoden ikäisenä Princetonin sairaalassa 18. huhtikuuta 1955 tohtori Thomas Stoltz Harvey teki hänelle ruumiinavauksen. Harvey poisti Einsteinin aivot ja säilöi ne. Myöhemmin monet tutkijat ovat etsineet aivoista yhteyksiä niiden neuroanatomisten ominaisuuksien ja Einsteinin matemaattisen lahjakkuuden välillä. Einsteinin ruumis polttohaudattiin kuolinpäivänä ilman seremonioita, ja tuhkat levitettiin hänen omasta toivomuksestaan tuntemattomaan paikkaan.

Albert Einstein katsoi, että persoonallinen Jumala on antropomorfinen käsite, jota ei voi ottaa vakavasti. Hän kuitenkin yhdisti filosofi Baruch Spinozan tavoin Jumalan käsitteen "kaiken olevaisen ihmeelliseen järjestykseen ja lainmukaisuuteen.., kuten se ilmenee ihmisissä ja eläimissä." [2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Poliittiset näkemykset

Einstein vastaanotti 1.10.1940 Yhdysvaltain kansalaisuuden
Suurenna
Einstein vastaanotti 1.10.1940 Yhdysvaltain kansalaisuuden
 5 Israelin puntaa vuodelta 1968, kuvassa Albert Einstein
Suurenna
5 Israelin puntaa vuodelta 1968, kuvassa Albert Einstein

Einsteinin poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset olivat sekavia ja epäloogisia. Hänen sanotaan olleen pasifisti, ja sitä hän olikin nuorena julkisesti, mm. ensimmäisen maailmansodan aikaan. Einstein kuitenkin osallistui sodan aikana myös tieteelliseen projektiin, jossa kehitettiin tehokkaampia kaasuaseita Saksan armeijalle. Tästä työstä Einstein hyötyi taloudellisesti.

Einstein hylkäsi julkisen pasifismin Hitlerin päästyä valtaan Saksassa. Hän kannatti atomipommin kehittämistä, jottei Hitler ehtisi ensin – ja jopa lähetti kollegojensa taivuttelemana Franklin D. Rooseveltille kirjeen, jossa suositteli ydinaseen kehittämiseen tähtäävän ohjelman aloittamista, mutta aseen kehittämiseen hän ei osallistunut. Sodan jälkeen hän kuitenkin kampanjoi ydinaseriisunnan puolesta. Toisaalta Saksaa ja saksalaisia kohtaan Albert Einstein ajoi ankaraa rangaistuslinjaa.

Einstein oli sosialisti kannattaen demokratiaa ja valtiojohtoista taloutta kapitalismin sijaan. Hän oli mukana monien ihmisoikeusjärjestöjen toiminnassa, ja häntä pidetään usein humanistina. 1930-luvulla hän vastusti aluksi Stalinin vainoja ja teloituksia, mutta muutti myöhemmin mielensä ja antoi stalinismille julkisen tukensa.

Einstein oli siionisti kulttuurillisessa mielessä, mutta ilmaisi usein varauksia siionismin nationalistisen soveltamisen suhteen. Hän esimerkiksi sanoi eräässä puheessa, että "Ymmärrykseni juutalaisuuden olennaisimmasta luonteesta vastustaa ajatusta juutalaisvaltioista rajoineen, armeijoineen ja aineellisen voiman määrää, olkoon se kuinka hillittyä tahansa." Lisäksi hän allekirjoitti New York Timesissa julkaistun avoimen kirjeen, joka tuomitsi Menachem Beginin ja hänen nationalistisen Herut-puolueensa - erityisesti sen, miten Herutin edeltäjä, Irgun, kohteli alueen alkuperäisväestöä edustaneita arabeja. Einstein kieltäytyi Israelin presidentin virasta, jota hänelle tarjottiin vuonna 1948, sanoen: "politiikka on vain tätä päivää, mutta yhtälöt ovat ikuisia". Einstein kuitenkin vaikutti voimakkaasti esimerkiksi Jerusalemin yliopiston toiminnan aloittamiseen.

FBI keräsi 1427-sivuisen kansion Einsteinin toiminnasta ja suositteli, että hänelle ei myönnettäisi kansalaisuutta, ja perusteena olisi Alien Exclusion Act.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Fölsing, Albrecht (1999): Albert Einstein: Elämäkerta. (Alkuteos: Albert Einstein: Eine Biographie, 1995.) Suomentanut Seppo Hyrkäs. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 952-5202-27-5.

[muokkaa] Lähteet

  1. [1]
  2. Einstein: Science and Religion

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Albert Einstein.
Wikisitaateissa on kokoelma Albert Einstein -sitaatteja.