Etelä-Haaga
Wikipedia
|
|||
Helsingin alueellinen jako | |||
Kaupunginosa nro | 291 | ||
Suurpiiri | Läntinen suurpiiri | ||
Pinta-ala | 2,30 km² | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 12 000 | ||
- Väestötiheys | 5 200/km² | ||
Postinumerot | 00320 | ||
Osa-alueet | on itse Haagan peruspiirin osa-alue | ||
Lähialueet | Pohjois-Haaga, Kivihaka, Ruskeasuo, Niemenmäki, Munkkivuori, Pitäjänmäen teollisuusalue, Lassila |
Etelä-Haaga (ruots. Södra Haga) on Länsi-Helsingin kaupunginosa. Se kuuluu osana Haagan peruspiiriin.
Etelä-Haaga oli ennen Huopalahden kunnan keskus. Suuri osa nykyisestä asemakaavasta on Haagan huvilakaupungin ajan perua. Vuonna 1923 Haagasta tuli Haagan kauppala, joka liitettiin Helsinkiin 1946. 1950-luvulla alkanut kerrostalorakentaminen ei muuttanut alueen ilmettä lähiömäiseksi, sillä talot rakennettiin vanhoille huvilatonteille.
Kaupunginosassa on noin 12 000 asukasta, joista noin 1 100 eli 9,2 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia (koko Helsingissä noin 6 prosenttia). Etelä-Haagassa on Haagan peruskoulu, ruotsinkielinen ala-aste sekä lukiot Länsi-Helsingin lukio, Gymnasiet Lärkan ja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK, vuodesta 1972).
Etelä-Haagassa sijaitsee Huopalahden asema, joka on yksi lähijunaliikenteen asemista. Kaupunginosassa on myös Huopalahden kirkko. Kirkkorakennus oli ennen kansakoulu ja sitä kutsuttiin myös Suomalaisuuden pirtiksi.
Etelä-Haagan pohjoisreunalla on aiemmin yliopistollisena koealueena toiminut Rodopuisto (Laajasuonpuisto), jossa useat sadat alppiruusut kukkivat tyypillisesti kesäkuussa. Mäellä Sankaritien varrella sijaitsee Haagan kauppalan sankarihautausmaa.
Huopalahden asemaa talvella |
[muokkaa] Aiheesta muualla