Kassiopeia
Wikipedia
Latinankielinen nimi |
Cassiopeia |
Lyhenne | Cas |
Genetiivi | Cassiopeiae |
Symbologia | Kuningatar Kassiopeia, Kefeus-kuninkaan vaimo ja Andromedan äiti |
Rektaskensio | 1 h |
Deklinaatio | +60° |
Ala taivaasta | 598 neliöastetta |
Tähtien määrä (magnitudi < 3) |
4 |
Kirkkain tähti | Schedar, α Cas (2,23 mag.) |
Meteoriparvet |
Perseidit |
Naapuri- tähdistöt |
|
Näkyy leveysasteiden +90° ja −-20° välillä Näkyy Suomessa parhaiten joulukuussa |
|
Kassiopeia (latinaksi Cassiopeia, genetiivi Cassiopeiae) on pohjoinen huomiota herättävä W:n muotoinen tähtikuvio ja lisäksi se on helppo havaita, sillä se on talvisin lähestulkoon kohtisuoraan pään yläpuolella. Se näkyy Suomessa ympäri vuoden, talvisin usein lähellä zeniittiä. Linnunrata kulkee Kassiopeian halki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tähdet
Gamma (γ) Cassiopeiae on epäsäännöllinen muuttuja, kirkas röntgensäteiden lähde ja spektroskooppinen kaksoistähti, joka 1930-luvulla oli yhtä kirkas kuin Joutsenen Deneb (+2,2m), nykyisin tähti loistaa taivaalla +2,74m kirkkaudella. Se on tunnettu kuoritähti ja se pyöriikin nopeasti muodostaen kiekon omasta materiaalista ympärilleen. On arveltu että pienempi kumppani voisi olla neutronitähti. Tähteä käytettiin navigointitähtenä Yhdysvaltain avaruuslennoilla. [1]
Eta (η) Cassiopeiae eli Archird on puolestaan tunnettu kaksoistähti. Päätähti on auringonkaltainen G-spektriluokan tähti ja kumppani K-spektriluokan oranssinvärinen kääpiötähti. [2]
Rho (ρ) Cassiopeiae, on jättiläistähti ja muuttuva tähti, jonka kirkkauden ja värin muutoksia voi seurata paljain silminkin. Se on nykyarvioiden mukaan jopa 10 000 valovuoden päässä, joten se on ehkä kaukaisin paljain silmin havaittava tähti ja yksi halkaisijaltaan suurimpia (738 kertaa Auringon halkaisija) ja absoluuttisesti kirkkaimpia (-9,6 magnitudia) tunnettuja tähtiä. Tämän levottoman tähden lasketaan olevan kosmisesti lyhytikäinen ja sen arvellaan suhteellisen pian räjähtävän supernovana. [3]
V509 Cas on keltainen F-spektriluokan puolisäännöllinen muuttuva hyperjättiläinen ja se onkin yksi kirkkaimmista tunnetuista tähdistä absoluuttisella kirkkaudellaan -6,7m. Tähden näennäinen kirkkaus on noin +5,2 ja se vaihtelee välillä +4,75m - +5,5m. [4]
Vuonna 1572 Kassiopeiassa räjähti Tyko Brahen havaitsema supernova. Lisäksi tähdistössä on supernovajäänne Cassiopeia A, joka on Auringon ohella taivaan suurin radioaaltojen lähde. Sen lasketaan räjähtäneen noin vuonna 1667, mutta tapauksesta ei ole ainakaan säilynyt mitään havaintoja.
[muokkaa] Syvän taivaan kohteet
Kassiopeiassa on kaksi Messierin kohdetta: avonaiset tähtijoukot M52 ja M103. M103 (NGC 581) on ranskalaisen tähtitieteilijän Pierre Méchainin vuonna 1781 löytämä 8000 valovuoden päässä sijaitseva avoin tähtijoukko, jonka kirkkaus on 7,4m ja koko taivaalla kuutisen kaariminuuttia. Joukon lähistöllä on vielä muutama himmeämpi avonainen tähtijoukko ja joukossa itsessään on joitakin muuttuvia tähtiä joiden kirkkauden vaihtelua harrastaja voi seurata.
M52 (NGC 7654) on Charles Messierin vuonna 1774 löytämä avoin tähtijoukko. Joukon kirkkaus on 5,0m ja se on noin 5000 valovuoden päässä Maasta. Halkaisijaltaan se on 13 kaariminuuttia. 20 kaariminuuttia joukosta kaakkoon sijaitsee pieni, 15 tähden muodostama avoin tähtijoukko Cz43.
[muokkaa] Mytologia
Kreikkalaisessa tarussa kuningatar Kassiopeia oli Kefeus-kuninkaan vaimo ja Andromedan äiti. Hän kerskaili olevansa kauniimpi kuin Afrodite ja Poseidon vaati tästä hyvitykseksi Andromedan uhrattavaksi Cetus-merihiviölle, mutta Perseus ehätti aikomusten edelle ja tappoi Cetuksen ja sai Andromedan vaimokseen. Kostoksi ylimielisyydestään Kassiopeia sijoitettiin taivaalle tuoliinsa kahlittuna niin, että hän roikkuu osan päivästä ylösalaisin.