Helsinki-Malmin lentoasema

Wikipedia

Helsinki-Malmin lentoasema
Helsingfors-Malms flygplats
Kunta Helsinki
Lentoaseman tyyppi Julkinen
IATA HEM
ICAO EFHF
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1936
Korkeus merenpinnasta m
Koordinaatit 60°15′16″N, 25°02′34″E
Liikenneyhteydet
Lähin kaupunki ja etäisyys Helsinki – 10 km
Kiitotie(t)
Suunta metriä Pintamateriaali
Pituus Leveys
18/36 1 340 30 asfaltti
09/27 1 024 30 asfaltti
Tilastot
Matkustajamäärä (-)

Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä) on lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä, noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema ja on nykyään yleisilmailukäytössä.

Helsingin kaupungilla on pitkään ollut suunnitelmia Malmin lentoaseman sulkemisesta asuntorakentamista varten. Kentän lakkauttaminen on kuitenkin ollut hyvin kiistanalainen hanke, eikä sen tulevaisuudesta ole varmuutta. Suomen valtiolla on Helsingin kaupungin kanssa lainvoimainen maanluovutussopimus, joka on voimassa vuoteen 2034. Helsingin kaupunginhallitus päätti tammikuussa 2005 esittää valtiolle, että perusteet kentän maanluovutussopimuksen ennenaikaiselle purkamiselle ovat olemassa, ja pyytää kenttäalueen palauttamista kaupungin hallintaan vuoden 2010 lopussa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Helsingin ensimmäinen lentokenttä, Helsingin lentoasema, valmistui toimintakuntoon Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Alue on Helsingin nykyistä Malmin kaupunginosaa. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Väliaikaiseen käyttöön kenttä otettiin 16. joulukuuta 1936. Ensimmäisenä laskeutui lentomestari Heiskalan ohjaama VL Tuisku, toisena everstiluutnantti Ahoniuksen De Havilland Moth "Pilvetär" (OH-ILD). Varsinaisen lentoliikenteen avasi kolmas kone, Ernst Rollin lentämä ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju 52 "Södermanland" [1]. Finnairin edeltäjän, Aero Osakeyhtiön, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen 2 kg öljyä neliömetrille [2] mm. pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken-yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. Lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.

Malmin lentokenttä suunniteltiin alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka.

Talvisota keskeytti siviili-ilmailun Malmilla ja kenttä siirtyi Ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. Jatkosodassa Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa.

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Maahan saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, jolloin Seutulan uusi lentoasema, nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema, avautui ensi kertaa liikenteelle. Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.

[muokkaa] Nykypäivä ja tulevaisuus

Nykyään Malmin lentoasema on yleisilmailukäytössä. Siellä on sekä ammattilentokoulutusta ja ammattimaista lentotoimintaa että yksityisilmailua ja lentokerhoja. Siellä koulutettiin vuonna 2002 puolet kaikista Suomen lentäjistä ja 2/3 ammattilentäjistä. Rajavartiolaitos on kentän tärkeä käyttäjä. Malmin lentokenttä toimii poikkeustilanteissa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä kevyemmälle kalustolle. Suurille liikennekoneille Malmin kenttä ei sovellu.

Kentän ympäristö on melko luonnonmukainen ja kenttäalueen laitoja kiertää suosittu ulkoilureitti. Kentällä järjestettävät ilmailutapahtumat ja muut yleisötapahtumat vetävät vuosittain kymmeniä tuhansia katsojia. Malmin lentoaseman poikkeuksellisen hyvin säilynyt sotia edeltävän ajan ilmailumiljöö on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Se otettiin World Monuments Fundin joka toinen vuosi julkaisemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuonna 2004. Kentän uudelleenvalinta vuoden 2006 WMF-listalle julkistettiin kesäkuussa 2005. Malmin lentoasema kokonaisuutena kuuluu myös modernin arkkitehtuurin merkittäviä kohteita kartoittavan ja säilyttävän kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdelistalle.

Malmin lentoaseman tulevaisuus on epävarma, sillä Helsingin kaupunki havittelee aluetta asuinrakentamiseen. Helsingin kaupunki pyytää valtiota vapauttamaan alueen asuinrakentamiselle vuoden 2010 loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö on kesäkuussa 2005 antanut Ilmailulaitokselle uuden toimeksiannon selvittää päävaihtoehtoina Malmin lentoaseman toiminnan jatkamista ja uuden korvaavan lentoaseman rakentamista pääkaupunkiseudulle. Selvityksen on määrä valmistua huhtikuun 2007 loppuun mennessä.

[muokkaa] Kiitotiet

Malmin lentoasemalla on kaksi kiitotietä:

  • 18/36 (1 340 m x 30 m, asfaltti)
  • 09/27 (1 024 m x 30 m, asfaltti)

[muokkaa] Lentoasemakoodit

[muokkaa] Lähteet

  • [1] Aero 1937 s. 25
  • [2] Aero 1937 s. 172

[muokkaa] Aiheesta muualla

Helsinki-Malmin lentoasema
Suurenna
Helsinki-Malmin lentoasema


Suomen lentoasemat

Siviililentoasemat:
EnontekiöHelsinki-MalmiHelsinki-VantaaIvaloJoensuuKajaaniKemi-TornioKittiläKruunupyyKuusamoLappeenrantaMaarianhaminaMikkeliOuluPoriSavonlinnaSeinäjokiSodankyläTurkuVaasaVarkaus

Siiviili- ja sotilaslentoasemat:
JyväskyläKuopioRovaniemiTampere-Pirkkala

Sotilaslentoasemat:
HalliKauhavaUtti

Muilla kielillä