Ihmistyyppi
Wikipedia
![]() |
Tämän artikkelin tai sen osan epäillään sisältävän väitteitä tai näkemyksiä, joiden esittäjä ei selviä artikkelista. |
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä viitteitä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tyyppi eli Ihmistyyppi eli antropologinen tyyppi on fyysisessä antropologiassa käytetty käsite. Ihmiskunta on perinteisesti jaettu roduiksi kutsutuiksi populaatioiksi, ja jotkut tutkijat katsoivat rotujen edelleen haarautuneen useiksi tyypeiksi lähinnä luuston, silmien ja hiusten ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi Euroopan väestöstä katsotaan löytyvän eri tyyppejä, kuten pohjoismaista, itäbalttilaista, lapponidista, dinaarista ihmistyyppiä.lähde? Muitakin tyypittelyjä on ollut, yleisesti kuitenkin on ollut vähintään kolme eurooppalaista ihmistyyppiä, joista yksi niin sanottu pohjoismainen tai luoteis-eurooppalainen, ja toinen etelä-eurooppalainen tyyppi.lähde? Muiden eurooppalaisten tyypittely on ollut vaihtelevampaa. Ennen 1900-lukua tyypittelyt vastasivat pitkälti rotujen ja populaatioiden jakoja. Populaatiot ja kansat pyrittiin, jos mahdollista, lokeroimaan yhteen tyyppiin. Kuitenkin jo varhain havaittiin heikkouksia rotujen jaottelussa erillisiin tyyppeihin. Huomattiin, että samaan populaatioon kuului useiden eri tyyppien edustajia, ja että eri tyyppejä vastaavia ihmisiä oli lähes kaikissa eurooppalaisissa väestöissä, ainoastaan eri suhteissa.
Myöhemmin on lähdetty siitä, että ihmistyyppejä voi esiintyä populaatioissa tiettyjä osuuksia, eikä populaatiota ja tyyppiä voida samaistaa. Näitä osuuksia on selvitelty 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Esimerkiksi on selvitelty eri ihmistyyppien yleisyyttä eri väestöjen keskuudessa. Oheisessa kaaviossa on esimerkki 1900-luvun alkupuolen tyyppijaosta koskien ruotsalaisia. Se ei täysin vastaa myöhemmän ajan tutkimuksia.
|
||||||||||||||
Ruotsalaisten ihmistyypit. Lähde: Lundborg-F.J Linders (1926) |
Geenitutkimus on pitkälti kumonnut käsitykset, joiden mukaan ulkoisiin piirteisiin perustuva ihmistyyppi kuvastaisi geneettistä tyyppiä, populaatiota tai alarotua, jotka perustuvat genetiikkaan. On havaittu, että ihmistyypit jakautuvat maantieteellisesti eri tavoin kuin geneettiset tyypit. Samaan ihmistyyppiin kuuluvat voivat kuulua eri geneettisiin tyyppeihin ja samaan geneettiseen tyyppiin kuuluvat voivat kuulua eri ihmistyyppeihin. [1] [2] [3]
Nykyisin ihmistyyppejä määritellään muun muassa arkeologisista luulöydöistä, mutta niistä vedetyissä johtopäätöksissä ollaan varovaisempia kuin ennen. Joidenkin tutkijoiden mukaan esimerkiksi jotkut eurooppalaisista luista määritellyt antropologiset tyypit vastaavat tiettyjä arkeologisia kulttuureita. Toisten mukaan luurangon ominaisuuksista päätely ihmistyyppi ei suoraan kerro siitä, mihin kulttuurin tai geneettiseen ryhmään henkilö on kuulunut, mutta voi antaa sille todennäköisyyksiä. [4]
Arkeologisia kysymyksiä ihmistyypin osalta ovat viime aikoina olleet muun muassa, mitä ihmistyyppiä nuorakeraaminen väestö tai nuorakeraamista kulttuuria edeltänyt väestö ovat edustaneet. Onkin havaittu muun muassa Baltiassa, että nuorakeraamisen kulttuurin haudoista löytyy eri ihmistyyppejä jokseenkin samassa suhteessa kuin ajallisesti ja paikallisesti läheisistä muiden kulttuurien haudoista. Muun muassa antropologi Raissa Denisovan (1978) mukaan tämä tukee päätelmää, että nuorakeraamiseen kulttuuriin siirtyminen ei ole merkinnyt uuden väestön saapumista. [5]
[muokkaa] Lähteitä
- ↑ Walter Langin kirjoitus: Some aspects of ther Corded Ware Culture east of the Baltic sea Löytyy teoksesta: The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia. Ed by K.Julku, K.Wiik (1998) ISBN 951-97040-2-7.
- ↑ Aira Kemiläinen (toim.): Mongoleja vai germaaneja, rotuteorioiden suomalaiset (1985) Kemiläisen mukaan ihmistyypistä ei voi päätellä geenimarkkereita
- ↑ *Aira Kemiläinen: Suomalaiset, outo pohjolan kansa (1994) Kemiläinen viittaa Stanley M. Garniin, jonka mukaan rotu on biologinen ja luonnollinen ryhmä (unit), jolla on geneettinen perimä, eikä rotua ei voi hahmotella etsimällä "tyyppejä" väestöstä.
- ↑ Valter Langin kirjoitus: Some aspects of ther Corded Ware Culture east of the Baltic sea Löytyy teoksesta: The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia. Ed by K.Julku, K.Wiik (1998) ISBN 951-97040-2-7. Lang viittaa muun muassa tutkijoihin Mark (1956), Edgren (1970) ja Matiskainen (1993), joiden mukaan tietty ihmistyyppi liittyy nuorakeraamiseen väestöön. Lang itse kritisoi tätä näkemystä.
- ↑ Valter Lang: Some aspects of ther Corded Ware Culture east of the Baltic sea. Löytyy teoksesta: The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia. Ed by K.Julku, K.Wiik (1998) ISBN 951-97040-2-7. Lang viittaa primaarilähteeseen: Raissa Denisova: Auklas keramikas kulturas cilšu genese un ražotajsaimniec ibas attistiba austrum baltija - Arkeologia un etnografija (1987)