Elam

Wikipedia

Elamin kartta. Elamin valtio punaisella.
Elamin kartta. Elamin valtio punaisella.

Elam (Susiana) on Raamatustakin tunnettu muinaisiranilainen valtio nykyisessä Iranin Khuzestanissa, Etelä-Mesopotamiasta hieman itään. Elam vaikutti Mesopotamian historiaan noin 3200 eaa. – 645 eaa., monesti valloittamalla Sumerin tai Babylonian. Tämä maa oli usein Sumerin tai Babylonian pahin vihollinen. Sen keskuspaikkoja olivat mm. Susa alangolla ja Awan vuoristossa.

[muokkaa] Elamista yeisesti

Nykyarkeologia ei ole pystynyt paikantamaan kaikkia tärkeitä elamilaisia kaupunkeja. Muinaisista kaupungeista muun muassa Awan ja Shimash ovat paikantamatta. Zhonga Zhambil, Haft Tepe ja Anshan-nimisiä paikkoja on tutkittu kaivamalla.

Elam tuli varhain korkeakulttuurin piiriin. Elam tuotti puuta, lapis lazuli -nimistä sinistä korukiveä, rakennuskiviä, malmeja. Susan kautta meni kauppareitti Sistaniin, Belutshistaniin, Afganistaniin ja Iraniin.

Elamilaiset kehittivät oman kirjoituksensa, niin sanotun protoelamilaisen viivakirjoituksen, ennen kuin omaksuivat nuolenpääkirjoituksen. Elamin kieli ei yhdisty mihinkään tunnettuun kieliperheeseen, ei edes sumeriin, joka sekin on omaleimainen kieli. Jotkut uskovat elamin kielen olevan sukua Intian alueendravidakielille.

[muokkaa] Elamin historia

Tepe Sialk edustaa vanhinta Elamin alueen kulttuuria noin vuodelta 5000 ennen ajanlaskun alkua. Susa I -keramiikkaa esiintyi noin 4000-3500. Se on Ubaid-kauden ja varhaisten Uruk-vaikutteiden aikaista. Susa II -keramiikan kaudessa näkyy myöhäisten Uruk-vaikutteiden (3500-3100) vaikutus: kaupungistuminen ja kirjoitus sekä savipalloissa että tauluissa. Susa III-kaudella (3100–2900) syntyi varhainen Elamin valtio.

Elam mainitaan sumerilaisissa kirjoituksissa ensi kerran noin vuonna 2700 ennen ajanlaskun alkua nimellä NIM, vuorimaa. Awanin dynastia vaikutti 2500–2240, jolloin hallitsi Kutik-Inshushinnak. Seuraava Shimashin dynastia nousi noin 2030. Urin kolmannen dynastian Shulgi valloitti Elamin hetkeksi, mutta sitten Elam olikin mukana amorilaiten kanssa kukistamassa Sumeria. Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-sin vietiin vankina Elamiin. Noin 1900–1770 pääsi Elamissa valtaan voimakas Epartin dynastia.

Hammurabi hyökkäsi Elamiin, mutta hänen poikansa, Samsu-Ilunan, aikana Elamin Kutir-Nahhunte I hyökkäsi takaisin. Elam toipui vasta 200 vuoden jälkeen noin vuonna 1350 ennen ajanlaskun alkua, kun kuningas Ige-Halki perusti Igehalkidien dynastian. Noin 1160 Elamin Shutruk Nahhunte I tuhosi assiittidynastian perustaen suurvallan, mutta Babylonian oma kuningas Nebukadnessar I voitti Elamin 1120. Noin 743–645 Elam oli niin sanottu Uus-Elam, jonka Assyria lopulta valloitti. Tämän jälkeen aluetta hallitsivat meedialaiset ja persialaiset.

[muokkaa] Elamin historian kaudet

  • Susiana a-Susiana d-kausi 6000-4000 eaa
  • Susa-kausi n. 4000-3200 eaa
    • Susa I 4000-3500 eaa omatyylisensä ce, kerrostumat 22-17 , Susa A, B
    • Susa II 3500-3200 eaa (Urukin vaikutus), Susa C?
  • Protoelamilainen: n. 3200–2700 eaa
  • Vanha Elam n. 2700–1600 eaa (Epartin dynastiaan asti)
  • Keski-Elam n. 1500–1100 eaa Anzaniittien dynastia babylonialaisten Susan retkeen asti
  • Uus-Elam n. 1100-539 eaa persialaisvalloitukseen asti
    • Uus-Elam I 1100-770 niukasti tietoja, elamin ja babylonian liitto?
    • Uus-Elam II 770­-646 eaa
    • Uus-Elam III 646-­539 eaa


Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Elam.