Itä-Euroopan vesireitit
Wikipedia
Jokia pitkin kulkevat Itä-Euroopan vesiväylät olivat jo muinoin tärkein kulkuväylä Koillis Euroopassa. Monet merkittävät vesireitit kulkivat pitkin nykyisen Euroopanpuoleisen Venäjän suuria jokia. Läpi Venäjän saattoi purjehtia Itämereltä Kaspianmerelle ja Mustallemerelle muutamia taipaleita lukuun ottamatta. Vesireitit jatkuivat meriä pitkin siten, että päästiin esimerkiksi Itämereltä Keski-Eurooppaan, jossa taas voitiin nousta jokea ylös kauppapaikoille.
Venäjän läpi ovat kulkeneet moniin kansoihin kuuluvat kauppiaat ehkä jo tuhansia vuosia. Viikingit nimittivät Venäjän vesireittejä ja niille vieviä merireittejä idäntieksi. Myös itämerensuomalaisten arvellaan käyneen idäntiellä. Varsinkin muinaisten vepsäläisten tiedetään olleen tiiviissä kauppayhteyksissä turkkilaisiin kansoihin.
Vuoksen kautta myös Suomen vesistöistä esimerkiksi Saimaan vesistö ja siihen yhteydessä olevat vesistöt kuuluivat samaan vesireitistöön, ollen sen luoteinen sivuhaara.
Vesireitit olivat ehdottomasti tärkein vähänkin pidempien matkojen kulkuväylä Suomessa aina moderniin aikaan ja maanteiden yleistymiseen asti. Tätä ennen maareitit, taipaleet, koettiin lähinnä esteiksi. Tästä tosin oli joitakin poikkeuksia, muun muassa esihistoriallisena pidetty Hämeen härkätie.