IP-osoite
Wikipedia
IP-osoite on numerosarja, jonka perusteella IP-paketit löytävät perille Internetissä. IP-osoitteet jaetaan operaattoreille verkoittain.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] IPv4-osoitteet
32-bittinen IPv4-osoite koostuu 32 merkkiä pitkästä binääriluvusta, joka voidaan esittää käyttäen numeroita yksi ja nolla. Luettavuuden parantamiseksi osoite merkitään usein neljällä pistein erotetulla numerolla, esimerkiksi 204.152.189.116. Sama osoite bittimuodossa on 11001100.10011000.10111101.01110100. Osoite voidaan myös esittää heksadesimaaleina. Näin ilmaistuna osoite on CC98BD74.
[muokkaa] Aliverkot
Yksittäinen IP-osoite jakautuu kahteen osaan: verkko-osaan ja isäntäosaan (host). Verkko-osa on osoitteen alussa ja isäntäosa osoitteen lopussa. Aliverkkopeite (netmask) määrittelee verkko-osan pituuden, ja kertoo mihin (ali)verkkoon osoite kuuluu.
Peite määritellään kahdella tavalla. Tavallisempi on se, että käytetään samanlaista merkintää kuin osoitteille, mutta luvun bitit, joilla on arvo 1 kuvaavat verkko-osoitetta ja nollat kuvaavat aliverkon osoitteita. Esimerkiksi 204.152.189.116/255.255.255.0 kuvaa verkon, jossa viimeinen tavu on aliverkko. Tällaisessa verkossa on 256 osoitetta, joista käytettävissä tietokoneille on 254 osoitetta. Toinen tapa kuvata sama verkko on 204.152.189.0/24 eli ensimmäiset 24 bittiä kuvaavat verkkoa.
[muokkaa] Osoiteluokat
Käytössä olevat IP-osoitteet on jaettu viiteen eri luokkaan, A, B, C, D ja E.
Verkon luokka | Verkon peitto (netmask) | Verkon osoite |
A | 255.0.0.0 | 1.0.0.0 - 126.255.255.255 |
B | 255.255.0.0 | 128.0.0.0 - 191.255.255.255 |
C | 255.255.255.0 | 192.0.0.0 - 223.255.255.255 |
D (Multicast) | 255.255.255.0 | 224.0.0.0 - 239.255.255.255 |
E (Varattu) | — | 240.0.0.0 - 255.255.255.255 |
Edellä mainittu osoite 204.152.189.116 kuuluu C-luokkaan. Samaan C-luokkaan kuuluvat kaikki osoitteet 204.152.189.0 — 204.152.189.255. Käsiteltäessä verkko-osoitealueita luokkien mukaan, puhutaan luokallisesta reitityksestä.
[muokkaa] Luokaton reititys
Pelko IP-osoitteiden loppumisesta johti 90-luvulla luokattoman reitityksen keksimiseen. Erityisesti A-luokat tuhlasivat osoitteita, jolloin luokkamäärityksistä haluttiin päästä lopullisesti eroon reitityksessä. Luokaton reititys mahdollistaa minkä tahansa luokan pilkkomisen pienemmäksi palaksi eli aliverkoksi. Luokattoman reitityksen perusajatus on kullekin tarpeen mukaan, muttei enempää. Käytännössä IP-verkkoluokkia näkee nykyään vain käänteisnimipalvelussa ja vanhentuneissa oppikirjoissa.
[muokkaa] Yksityisosoitteet
RFC 1918 määrittää kolme ryhmää IP-osoitteita, jotka on varattu yksityiskäyttöön. Niitä ei saa reitittää julkisessa Internetissä, vaan tällaista osoitetta käyttävän laitteen tulee liikennöidä Internetiin osoitteet muuntavan reitittimen tai välityspalvelimen kautta. Yritykset liikennöidä Internetiin eivät onnistu, koska näitä IP-osoitteita ei ole rekisteröity mihinkään päin maailmaa, eivätkä yhteydenottopyyntöjä saavat koneet tiedä mihin vastata.
Verkon luokka | Verkon peite | Mahdolliset osoitteet | Verkkojen määrä |
A | 255.0.0.0 | 10.0.0.0 - 10.255.255.255 | 1 |
B | 255.255.0.0 | 172.16.0.0 - 172.31.255.255 | 16 |
C | 255.255.255.0 | 192.168.0.0 - 192.168.255.255 | 256 |
Verkot voidaan myös kuvata yhdellä peitteellä (CIDR), jolloin koko osoitealue saadaan yhdeksi verkoksi:
Verkon peite | Verkon osoitteet |
255.0.0.0 | 10.0.0.0 - 10.255.255.255 |
255.240.0.0 | 172.16.0.0 - 172.31.255.255 |
255.255.0.0 | 192.168.0.0 - 192.168.255.255 |
Lisäksi on varattu muita alueita, kuten 127.0.0.0 /8, joka kuvaa paikallista asemaa (localhost), sekä koko D-luokka, joka on tarkoitettu monilähetykseen.