Castlevania
Wikipedia
Castlevania (キャッスルヴァニア) on japanilaisen Konami-yhtiön pelisarja. Sarjan peleistä suurin osa on kaksiulotteisia ja niin sanottuja tasohyppelyjä. Vaikka sarja on tyyliltään perin suoraviivainen ja toimintapainotteinen, on siihen vuosien varrella ripoteltu mukaan myös roolipeliominaisuuksia. Tästä menestynein esimerkki lienee vuonna 1997 julkaistu Symphony of the Night.
Pelisarja aloitti virallisesti vuonna 1986, jolloin 8-bittiselle Famicom Disk System-laitteelle julkaistiin peli Akumajou Dracula (悪魔城ドラキュラ). Sarjan viimeisin osa julkaistiin 2005.
Japanissa sarja tunnettiin pitkään nimellä Akumajou Dracula (joskus myös Vampire Killer-nimellä), mutta viime aikoina myös japanilaiset pelit ovat alkaneet käyttää Castlevania-nimikettä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sarjan perustarina
Sarjan perustarina koostuu vuosisatojen mittaisesta taistelusta vampyyrien valtiaan, Draculan, ja Belmont-perheen välillä. Alkuperäisen idean mukaan Draculan voima vahvistuu kerran vuosisadassa sellaisiin mittasuhteisiin, että hän nousee tuonpuoleisesta valloittakseen – ja siten myös kenties tuhotakseen – maailman. Tässä kohtaa kuvaan astuu tavallisesti Belmont, joka lähtee salaperäisten, suvussaan kulkevien voimiensa kera haastamaan Draculan pimeyden armeijan ja lopulta Draculan itsensä mahdin.
Belmontien päätaisteluase on tavanomaisesta yliluonnollisten voimien vastaisesta arsenaalista jokseenkin poikkeava; ruoska. Kyseinen ruoska on ladattu vampyyrien vastaisella voimalla ja se tunnetaankin englanniksi nimellä "Vampire Killer" (Vampyyrintappaja). Ruoska toimii silti aseena kaikkea vampyyreihin liittyvää vastaan. PlayStation 2 -konsolille julkaistu Lament of Innocence (Euroopassa pelkästään Castlevania), tarjosi selityksen ruoskalle ja sen voimien alkuperälle.
Lament of Innocence antoi myös viitteitä Draculan todelliseen alkuperään, jota tähän asti on luultu Bram Stokerin luoman hahmon mukaiseksi. Peleissä on toki esitetty yhteneväisyyksiä Stokerin kirjaan, mutta suurin osa sarjan elementeistä (esimerkiksi Belmont-klaani) tekevät selkeitä eroa populaarikulttuurin Draculan ja pelin välille.
Vaikka tarinan pääpaino on Draculan ja Belmontien vastakkainasettelussa, kaikissa pelissä Dracula ei suoranaisesti esiinny omassa persoonassaan eikä hänen tuhoamistaan tavoitteleva päähenkilö ole aina Belmont.
[muokkaa] Linna
Sarjan pelien valtaosan tarina tapahtuu joko kokonaan Draculan linnassa tai ainakin päättyy sinne. Jostain syystä Dracula ei yleensä joko kykene tai tahdo poistua linnastaan vaikka sitten paetakseen (mutta on peleissä kuitenkin poistunut linnasta useaan kertaan).
Aluksi linna oletettiin tavalliseksi rakennukseksi, mutta Draculan tavoin se muuttaa olomuotoaan ja omaa valtavia voimia (tämän vahvisti todeksi Alucard Symphony of the Nightissä). Se on enemmänkin erillinen olento (joka kuitenkin toimii isäntänsä tahdon mukaan) ja siten yliluonnollinen. Huomattavaa on kuitenkin, että Draculan tuhouduttua tuhoutuu myöskin linna, joten se olemus lienee sidottu Draculaan (tai siihen joka Draculan voimat omaa).
[muokkaa] Draculan voimat
Oletettavasti vielä heikkonakin (eli linnassaan), Dracula on kyennyt peleissä vaikuttaviin voimannäytöksiin, kuten tuhoisiin loitsuihin ja erityisesti muodonmuutoksiin. Yleisesti Draculalla on ainakin kaksi muotoa: inhimillinen ja demoninen. Inhimillinen on yleensä aatelisen näköinen, ikääntynyt mies. Demoninen taas on tavallisesti kookas ja jokseenkin vastenmielisen näköinen, jonka hyökkäykset ovat normaalisti tehokkampia kuin alkuperäisen eli inhimillisen. Muodonmuutoksissaan Dracula on osoittanut myös oveluutta, kuten tekeytymällä viattoman oloiseksi pikkupojaksi harhauttaakseen vastustajiaan.
[muokkaa] Sensuuri
Castlevania on kärsinyt ehkäpä näkyvimmin Nintendo of American 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun sensuuripolitiikasta, jolla päätettiin millaisia pelejä mm. Nintendo Entertainment Systemille ja Super Nintendo Entertainment Systemille sai julkaista. Castlevanian kohdalla vaihdettiin lukuisia raamatullisia nimiä, uskonnollisia symboleja poistettiin ja joidenkin pelien zombien värejä vaihdettiin jotta ne näyttäisivät vähemmän ihmisiltä. Rankimmin sensuuria harrastettiin kuitenkin Euroopassa jossa mm. Castlevania Bloodlinesin nimi jouduttiin vaihtamaan vain siksi koska se sisälsi sanan blood (veri). Myös alkuruudun punainen veri vaihdettiin siniseksi nesteeksi. Samanlaista politiikkaa harrastettiin myös sanan Ninja kohdalla (mm. Konamin Turtles-pelit kävivät läpi nimenvaihdoksen), koska näiden sanojen uskottiin olevan synonyymejä väkivallalle. On huomattava kuitenkin, että suurin osa Euroopan muutoksista oli lähinnä Saksan ansiota ja syyksi luullaan yleisesti Wolfenstein 3D:n aiheuttamaa närää.