Kaukolämpö
Wikipedia

Kaukolämpö on lämmitystekniikka, jossa voimalaitoksessa lämmitetään vettä, johdetaan se kiinteistön lämmönjakokeskukseen ja sen jälkeen taas voimalaitokseen takaisin. Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirtimissä osa kaukolämpöveden lämpöenergiasta siirretään kiinteistön lämmitysverkoston veteen. Harvoin käytetyssä ratkaisussa kaukolämpövesi johdetaan kiinteistön lämpöpattereihin suoraan, tällöin kaukolämpöverkoston lämpötilat ovat tavallista alhaisemmat. Helsinki on kaukolämmön uranuurtaja; ensimmäinen kaukolämpöasiakas liitettin verkkoon jo olympiavuonna 1952. Maailmalla Suomen kaukolämpöosaaminen on ollut jo pitkään vientituote.
Kaukolämmön eräänä vaihtoehtona olisi, että jokaisessa talossa olisi oma lämmityslaitos. Kaukolämmön on väitetty olevan ympäristönsuojelun kannalta parempi, koska yhden ison voimalaitoksen päästöt ovat pienemmät kuin satojen talokohtaisten lämmityslaitosten yhteenlasketut päästöt. Kaukolämpö on myös tehokkaampi, koska samassa kaukolämpövoimalassa voidaan tuottaa myös sähköä. Noin 80 % Suomen kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotannossa, näin samasta polttoaineesta saadaan kaksinkertainen hyöty verrattuna siihen, että lämpö ja sähkö tuotettaisiin erillisissä yksiköissä. Kaukolämpö on erityisesti taajamien lämmitysmuoto. Suomessa kaukolämmön markkinaosuus lämmityksessä on noin 50 %, lähes jokainen kerrostalo lämmitetään kaukolämmöllä. Varsinkin viimeaikoina kaukolämpöä on viety myös pientaloalueille ja sen markkinaosuus pientalojen lämmitysmuotona on kasvanut. Kaukolämmön toimitusvarmuus on huippuluokkaa ja sen tuottama lämpö on tasalaatuista. Kaukolämpöjärjestelmien taloudellinen ikä on noin 25 vuotta, jonka jälkeen ne on kannattavaa uusia vaikka usein laitteet kestäisivät pidempäänkin. Erityisesti lämmönsiirtotekniikka on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja näin kaukolämmöstä saadaan enemmän lämmitystehoa kuin aikaisemmin.
Kaukolämpölaitteita valmistaa Suomessa mm.Danfoss LPM, Kaukora Oy ja Oy GST Group Ltd, lisäksi mm. Alfa Laval myy ulkomailta tuotuja lämmönjakokeskuksia.
[muokkaa] Yhteistuotanto

Yhteistuotannolla tarkoitetaan sähkon ja kaukolämmön tuotantoa samassa laitoksessa. Tällöin sähkontuotannossa olevan laitoksen ylimääräinen lauhdelämpö käytetään kaukolämpöverkossa. Maailmalla tällainen yhteiskäyttö on harvinaista. Siksi se on myös suomalaista vientiosaamista. Näin tuotettua sähköä mm. Helsingin Energia ja Kuopion Energia kutsuvat Hyötysähköksi.
Yhteistuotannolla voimalan hyötysuhde saadaan korkeaksi ja säästetään paljon energiaa. Esimerkiksi Helsingissä säästö vastaa omakotitalon lämmöntarvetta. Jos säästetty energia tuotettaisiin polttamalla puuta, jouduttaisiin joka vuosi polttamaan metrin levyinen ja korkuinen, peräti 3805 kilometriä pitkä halkopino. Helsinki sai hyötysähkön ja kaukolämmön tuotantonsa ansiosta YK:n ympäristöpalkinnon vuonna 1990. Yhteistuotanto on yleisesti tunnustettu keino ilmaston suojelemiseksi. On arvioitu, että sen edistäminen on suurin yksittäinen keino vähentää kasvihuonepäästöjä.