Iiri nykyään

Wikipedia

[muokkaa] Gaeltacht

Ks. omaa hakusanaa Gaeltacht.

[muokkaa] Iiri yhteiskunnassa

Kieli on kokemassa renessanssin Irlannin talouskasvun siivittämän kansallisen itsetunnon nousun myötä. Iirinkielistä opetusta tarjotaan yhä laajemmin, ja monet nuoret ovatkin hyvin innoissaan omasta kielestään. Myös ulkomailla on kiinnostuttu Irlannin alkuperäisestä kulttuurista ja kielestä: suuressa mielenosoituksessa, joka keväällä 2004 vaati iirille samaa asemaa EU:ssa kuin muillakin kansalliskielillä on, yksi pääpuhujista oli suomalainen. Iirin kielen opetusta on tarjolla mm. Helsingin ja Uppsalan yliopistoissa.

Iirin asema irlantilaisessa yhteiskunnassa on vähintään Irlannin itsenäistymisestä saakka ollut sikäli erikoinen, että sitä puhuvat syntyperäisten maaseudun iirinpuhujien lisäksi Gaeilgeoirit eli kielen harrastajat, jotka ovat opetelleet iiriä kulttuurinationalistisista vaikuttimista.

[muokkaa] Iiri Pohjois-Irlannissa

Pohjois-Irlannissa iiri ei oikeastaan ole ollut puhuttu kansankieli sitten 1900-luvun alun, vaikkakin kielen harrastajat ja tutkijat ovat dokumentoineet alueen murteet melko hyvin. Silloin kun Ulsterin maakunnan itä- ja eteläosat olivat yhä iirinkielisiä, siellä syntyi merkittävää kirjallisuutta ja runoutta, joka säilyttää tietoa sikäläisten murteiden sanastosta ja muista piirteistä.

Silloin kun iiriä alettiin elvyttää kulttuurikieleksi, Pohjois-Irlannin protestantit onnistuivat iirinkielisyystyöhön yllättävänkin innokkaasti. Sen jälkeen iirinkielisyystyö pohjoisessa ajautui kuitenkin katolisten nationalistien käsiin. Kun 1920-luvulla kävi selväksi, että Irlantia ei aivan heti jälleenyhdistettäisi, pohjoisen iirinkielisyystyö eriytyi järjestöllisesti muusta Irlannista, kun perustettiin Comhaltas Uladh, Ulsterin toverikunta, iirinkielisyystyöstä koko Irlannin alueella vastaavan Conradh na Gaeilgen varsin autonomiseksi alajärjestöksi. Järjestön toiminnalle löi leimansa pastori Lorcán Ó Muirín persoona. Hän oli ankaran katolisen papin lisäksi ankara murreseparatisti, joka pyrki edistämään Ulsterin oman murteen asiaa eteläisten standardisointiyritysten kustannuksella.

Iirinkielisten yksittäisten fraasien käyttäminen isänmaallisuuden korostamiseen kieltä osaamatta on irlantilaisten nationalistien huono tapa, jota IRA on omalta osaltaan ylläpitänyt, ja tämä on ollut omiaan luomaan iirille terroristista ja katolista mainetta Pohjois-Irlannissa. Suuri osa protestanteista suhtautuu kieleen siksi epäluuloisesti ja vihamielisesti. Toisaalta yksittäisistä iiriä osaavista pohjoisen protestanteista ja unionisteista, kuten Belfast News Letterin toimittaja Ian Malcolmista, on tullut sitäkin kuuluisampia.