Elton John

Wikipedia

Sir Elton John
Sir Eltonia esittävä vahanukke
Suurenna
Sir Eltonia esittävä vahanukke
Syntynyt: 25. maaliskuuta 1947
Kuollut:
Taiteilijanimet: Elton John
Kotoisin: Yhdistynyt kuningaskunta
Aktiivisena: 1969
Tyylilajit pop/rock
Ammatit: laulaja/säveltäjä
Soittimet: piano
Yhtyeissä: Bluesology n. 1965-1967
Levy-yhtiöt: Uni (1969—1972)
MCA (1972—1980)
Geffen (1981—1987)
MCA (1987—1993)
Rocket/Island (1995—1999)
Universal Records (US 2001—2004)
Interscope (US 2006—present)
Mercury (ei US 1995—nykyaikaan)
MusicBrainz

Sir Elton Hercules John (syntyjään Reginald Kenneth Dwight, s. 25. maaliskuuta 1947, Pinner, Middlesex) on menestynyt brittiläinen poplaulaja, pianisti ja lauluntekijä. Hän on myynyt yli 250 miljoonaa levyä[1] urallaan, joka kattaa viisi vuosikymmentä.

Johnin uran suurin kaupallinen menestys ajoittui 1970-luvulle, jolloin hän saavutti Yhdysvaltain albumilistan kärjen seitsemän kertaa peräkkäin. Kuusi kappaletta nousi ykköseksi, 16 pääsi Top 10:een ja 23 Top 40:een. Suurimman suosionsa aikaan hän teki albumejaan tiiviissä yhteistyössä sanoittaja Bernie Taupinin kanssa ja pukeutui huomiota herättävästi, mikä toi värikkyyttä hänen esiintymisiinsä.

1990-luvun alussa John myönsi kärsineensä uransa aikana huumeongelmista, alkoholismista ja bulimiasta.[2] Hän on edelleen esillä julkisuudessa ja jatkaa AIDSin vastaista taistoa, jossa hän on ollut mukana 1980-luvun lopulta alkaen. Hän pääsi Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1994, ja hänet lyötiin ritariksi vuonna 1998.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ura ja elämä

Reginald Dwight innostui pianonsoitosta jo kolmen vuoden issä, kun hänen isoäitinsä rohkaisi häntä kokeilemaan perheen pianoa. Hän kehittyi pian niin taitavaksi, että pystyi soittamaan kappaleen virheettömästi yhden kuuntelukerran jälkeen.[3] 11-vuotiaana hän sai apurahan Royal Academy of Music -korkeakouluun Lontooseen. Kuuden vuoden jälkeen opiskelu sai kuitenkin jäädä ja "Reggie" suuntasi ammattiuralle ja vaihtoi lupaavan klassisen musiikin uran pop-musiikkiin. Hänen ensimmäinen yhtyeensä oli Bluesology. Yhdistämällä solisti Long John Baldryn ja yhtyeessä saksofonia soittaneen Elton Deanin nimet Reginald Dwight loi taiteilijanimen Elton John.

Vuonna 1967 Elton John vastasi New Musical Express -lehden, lauluntekijöitä etsineeseen ilmoitukseen. Samaan ilmoitukseen vastasi myös Bernie Taupin -niminen sanoittaja. John ja Taupin aloittivat yhteistyön, joka on ollut yksi pop-historian tuottoisimmista.

Elton Johnin debyyttialbumi Empty Sky (1969) jäi pienelle huomiolle, mutta jo seuraava, artistin nimeä kantanut levy tuotti hitin. "Your Song" nousi 1971 singlelistojen kärkikymmenikköön niin Briteissä kuin Yhdysvalloissakin. Elton Johnin uran kultavuosina pidetään yleisesti 1970-luvun alkupuolta, jolloin hän julkaisi useita brittien listaykköseksi menneitä levyjä, niistä ehkä arvostetuimpana vuoden 1973 Goodbye Yellow Brick Road. Suurin suosio tuli kuitenkin Yhdysvalloissa, jossa hän saavutti seitsemän peräkkäisen albumin ykkössijoitukset. Kuusi hänen singleään oli listaykkösenä ("Crocodile Rock", "Bennie and the Jets", "Lucy in the Sky With Diamonds", "Philadelphia Freedom", "Island Girl" ja "Don’t Go Breaking My Heart").

[muokkaa] 1980-luku

1980-lukuun mennessä Elton Johnin suosio oli kuitenkin kokenut notkahduksen. Syitä on monia. Villeinä vuosina syntynyt kokaiiniriippuvuus oli ottanut yhä tiukemman otteen miehestä. Myös ennen niin tiivis yhteistyö Bernie Taupinin kanssa taukosi. Vuonna 1976 kohua aiheutti Elton Johnin lausunto, jonka mukaan hän oli biseksuaali.

Vuosikymmen toi edetessään kuitenkin monia huippuhetkiä. Niihin kuuluu Elton Johnin paluu listoille Too Low for Zero -albumilla (1983), joka tuotti hitit "I Guess That's Why They Call It the Blues", "Kiss the Bride" ja "I'm Still Standing". Vuonna 1987 John esiintyi ja levytti yhdessä Melbournen sinfoniaorkesterin kanssa. Uutta menestystä varjostivat ongelmat lauluäänen kanssa, ja ne johtivat leikkaukseen. John nimesi seuraavan levynsä Reg Strikes Back osoittaakseen laulun edelleen irtoavan.

[muokkaa] 1990-luvulta tähän päivään

Elton John on työskennellyt 1990-luvulta lähtien monien musikaali- ja elokuvamusiikkiprojektien parissa. Hän ja sanoittaja Tim Rice voittivat Oscar-palkinnon "Can You Feel the Love Tonight" -laulusta jonka he tekivät Disneyn Leijonakuningas-elokuvaan. John on myös säveltänyt lauluja Tie Eldoradoon -animaatioelokuvaan.

John on säveltänyt musiikkia New York Cityn ja Lontoon musikaalikeskuksiin. Broadwayllä hänen musiikkiaan on kuultu Aida-musikaalissa sekä elokuvan Leijonakuningas näyttämösovituksessa. West Endille hän on sovittanut elokuvan Billy Elliot.

Hän on julkaissut levyjä harvakseltaan viime vuosina. 1990-luvulla hän ylsi hitti- ja soittolistoille mahtipontisilla balladeilla, kuten "Believe" ja "Something About the Way You Look Tonight". Sittemmin Johnin musiikillinen tyyli on kuitenkin seestynyt. Hän viettää paljon aikaansa Atlantassa, Georgian eteläisessä osavaltiossa, ja hänen viime levyillään on selviä amerikkalaisvaikutteita. Monet kriitikot pitävät vuonna 2001 julkaistua Songs from the West Coast -albumia Elton Johnin paluuna musiikillisille juurilleen.

[muokkaa] Esiintyjä ja hyväntekijä

Elton Johnin julkisuuskuva on aina ollut värikäs. Silti hän on toistuvasti onnistunut yllättämään ja järkyttämään etenkin sovinnaisimpia piirejä. Hän tuli 1970-luvulla tunnetuksi estottomasta lavaesiintymisestään, jossa näyttävät vaatteet strutsinsulkineen ja artistin tavaramerkiksi muodostuneet silmälasit veivät usein huomion itse musiikilta. Villi meno on heijastunut myös yksityiselämään. Elton John on taistellut monien riippuvuuksien kanssa, ja hän on sairastanut bulimiaa. Shoppailu kuuluu riippuvuuksiin, joita hän ei ole vieläkään onnistunut päihittämään. Hän järjestääkin ajoittain huutokauppoja tyhjentääkseen varastojaan uusien ostosten tieltä.

Elton John meni 1984 naimisiin Renate Blauel -nimisen naisen kanssa, mutta pari erosi pian. John on sittemmin myöntänyt olevansa homoseksuaali – hän virallisti suhteensa partnerinsa David Furnishin kanssa vuonna 2005.

Elton John on kunnioittanut kuuluisia edesmenneitä ystäviään lauluilla. "Empty Garden (Hey, Hey Johnny)" (1982) oli omistettu John Lennonille. Vuonna 1997 John julkaisi Bernie Taupinin uudelleen sanoittaman kappaleen "Candle in the Wind". Alun perin Marilyn Monroesta kertonut laulu oli nyt kunnianosoitus prinsessa Dianalle. Hyväntekeväisyyssingle nousi yli 30 miljoonan kappaleen maailmanlaajuisella myynnillään kaikkien aikojen myydyimmäksi.

Elton John on vuosia toiminut aktiivisesti AIDS-työn hyväksi ystäviensä Freddie Mercuryn ja Ryan Whiten kuoltua. Hän on perustanut nimeään kantavan hyväntekeväisyysssäätiön.

Elton John on toiminut myös aktiivisesti kannattamansa jalkapalloseuran Watfordin taustalla nostaakseen talousvaikeuksista kärsineen seuran jälleen jaloilleen. Nykyään "sir Elton" on seuran kunniapuheenjohtaja.

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Albumit

  • 1969 Empty Sky; #6 US (vuoden 1975 julkaisu)
  • 1970 Elton John; #11 UK, #4 US
  • 1970 The Games soundtrack
  • 1971 Tumbleweed Connection; #6 UK, #5 US
  • 1971 Friends soundtrack; #36 US
  • 1971 11-17-70 live; #20 UK, #11 US
  • 1971 Madman Across the Water; #8 US
  • 1972 Honky Château; #2 UK, #1 US
  • 1973 Don't Shoot Me I'm Only the Piano Player; #1 UK, #1 US
  • 1973 Goodbye Yellow Brick Road; #1 UK, #1 US
  • 1974 Caribou; #1 UK, #1 US
  • 1974 Elton John's Greatest Hits; #1 UK, #1 US
  • 1975 Captain Fantastic and the Brown Dirt Cowboy; #2 UK, #1 US
  • 1975 Rock of the Westies; #5 UK, #1 US
  • 1976 Here and There (live); #6 UK, #4 US
  • 1976 Blue Moves; #3 UK, #3 US
  • 1977 Elton John's Greatest Hits - Volume II; #6 UK, #21 US
  • 1978 A Single Man; #8 UK, #15 US
  • 1979 Victim of Love; #35 US
  • 1980 21 at 33; #12 UK, #13 US
  • 1980 The Very Best of Elton John; #24 UK
  • 1981 The Fox; #12 UK, #21 US
  • 1982 Jump Up!; #13 UK, #17 US
  • 1982 Love Songs; #39 UK
  • 1983 Too Low for Zero; #7 UK, #25 US
  • 1984 Breaking Hearts; #2 UK, #20 US
  • 1985 Ice on Fire; #3 UK, #48 US
  • 1986 Leather Jackets; #24 UK, #91 US
  • 1987 Live in Australia; #24 US
  • 1987 Greatest Hits Vol. 3 (1979-1987); #84 US
  • 1988 Reg Strikes Back; #18 UK, #16 US
  • 1989 Sleeping With the Past; #1 UK, #23 US
  • 1990 The Very Best of Elton John; #1 UK
  • 1990 To Be Continued... (box set); #82 US
  • 1992 The One; #2 UK, #8 US
  • 1993 Duets; #5 UK, #25 US
  • 1994 The Lion King soundtrack; #4 UK
  • 1995 Made in England; #3 UK, #13 US
  • 1995 Love Songs; #4 UK, #24 US
  • 1997 The Big Picture; #3 UK, #9 US
  • 1999 The Muse - Soundtrack
  • 1999 Elton John and Tim Rice's Aida; #29 UK, #41 US
  • 2000 One Night Only (live); #7 UK, #65 US
  • 2000 The Road To El Dorado soundtrack; #63 US
  • 2001 Songs from the West Coast; #2 UK, #15 US
  • 2002 The Greatest Hits 1970-2002; #3 UK, #12 US
  • 2004 Peachtree Road; #21 UK
  • 2006 The Captain And The Kid; #6 UK, #18 US

[muokkaa] Triviaa

  • Rahasotkuista johtuneen oikeudenkäynnin aikana syyttäjä kysyi Elton Johnilta, miksi tämä oli käyttänyt kaksi miljoonaa puntaa kukkien ostamiseen. Elton John vastasi: "Minä pidän kukista."
  • 50-vuotispäivillään Elton John käytti valtavaa peruukkia, johon sisältyi muun muassa purjelaivan pienoismalli

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Tenho Immonen: Elton John – musiikillinen elämäkerta. Pop-Kirja, 2002.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Yleiset lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. Sanctuary for Elton (englanniksi). 4. huhtikuuta, 2005. Yahoo!. Luettu 6. joulukuuta, 2006.
  2. Sir Elton s. 503
  3. Sir Elton, s. 22.