Hu'nan
Wikipedia
湖南省 (húnán shěng) |
|
---|---|
maakuntalyhenne: 湘 (xiāng) | |
Pääkaupunki | Changsha |
Pinta-ala - Yhteensä - % Kiinan pinta-alasta - % vettä |
Sijalla 10 210 000 km2 |
Väkiluku - Yhteensä (2001) - % Kiinan väkiluvusta - Tiheys |
Sijalla 7 65 960 000 |
BKT - Yhteensä (2002) - % Kiinan BKT:sta - BKT/asukas |
Sijalla 12 434 mrd. RMB |
Hallinnollinen asema | Maakunta (省) |
![]() |
Hu'nan (湖南, pinyin: hú'nán) on yksi Kiinan maakunnista. Nimi voidaan latinisoida myös muotoon Hunan, jolloin tavuraja ei kuitenkaan tule selväksi vaan nimi on moniselitteinen. Nimi tarkoittaa järven eteläpuolta, sillä maakunnan pohjoispuolella on Dongting-järvi (洞庭湖, pinyin: dòngtínghú). Maakuntalyhenne Xiang viittaa maakunnan läpi virtaavaan Xiang-jokeen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäistä kertaa Hunanista kirjoitettiin Taistelevat läänitysvaltiot -kaudella noin 350 eaa, jolloin nykyinen Hunan kuului Chu-valtioon. Siihen saakka Hunan oli metsien peittämä ja siellä asuivat miaot, tujiat, dongit ja yaot, vasta sen jälkeen han-kiinalaiset alkoivat virrata pohjoisesta. He hävittivät suurimman osan metsistä ja alkoivat viljellä riisiä laaksoissa ja tasangoilla. Monet Hunanin pienten kylien nimet ovat edelleen niihin ensimmäisinä muuttaneiden han-kiinalaisten sukunimiä.
Yhdessä Hubein, Guangdongin ja Guangxin kanssa Hunan muodosti Huguang-maakunnan ennen Qing-dynastiaa.
Koska maakunta sijaitsee Jangtse-joen varrella ja sen läpi rakennettiin keisarillinen maantie eteläisen ja pohjoisen Kiinan välille, Hunanista tuli tärkeä kuljetuskeskus. Koska se on hyvin viljavaa seutua, sadot riittivät ruokkimaan muitakin Kiinan osia. Väestö kasvoi 1800-luvulle saakka, jolloin Hunan oli liikakansoitettu ja siellä syttyi talonpoikaiskapinoita.
Taiping-kapina, joka alkoi Guanxista vuonna 1850 levisi Hunaniin ja edelleen itään, mutta sen kaatoi lopulta hunanilainen armeija Zeng Guofanin johdolla 1864.
Vuonna 1927 Hunanissa syttyi (osittain spontaanisti talonpoikaiskapinana) Syyssadonkorjuukapina, jonka johtoon päätyi Hunanista kotoisin oleva Mao Zedong. Kapinan jälkeenkin kommunistit jatkoivat toimintaansa maakunnassa vuorilla Hunanin ja Jiangxin rajalla kunnes Guomindang ajoi heidät kuuluisalle Pitkälle marssilleen 1934.
Japania vastaan käydyssä sodassa Guomindangin joukot puolustivat pääkaupunki Changshata vuoteen 1944 saakka. Kiinan sisällissota Japanin antautumisen jälkeen ei aiheuttanut suurta tuhoa Hunanissa.
Mao Zedongin kotimaakuntana Hunan tuki innokkaasti Kulttuurivallankumousta 1966-1976 ja suhtautui muita maakuntia vastahakoisemmin Deng Xiaopingin uudistuspolitiikkaan Maon kuoleman jälkeen.
[muokkaa] Maantiede
Hunan sijaitsee Jangtse-joen etelärannalla sen keskivirran paikkeilla. Sieltä on noin 1000 km Shanghaihin, 1200 Pekingiin ja 500 km Guangzhouhun. Naapurimaakunnat ovat Hubei, Chongqing, Guizhou, Guangxi ja Jiangxi.
Hunanin sijainti on välillä 109°-114° itäistä pituutta ja 20°-30° pohjoista leveyttä. Maakunnan itä-, etelä- ja länsipuolet ovat vuorten ja kukkuloiden saartamat. Koko maakunnan pinta-alasta on vuoria ja kukkuloita 80 prosenttia, loput alle 20 prosenttia on tasankoa.
Dongting-järvellä Hunanin pohjoisosassa Xiangjiang, Yuanjiang, Zijiang ja Lishui-joet kohtaavat Jangtse-joen.
[muokkaa] Talous
[muokkaa] Väestöryhmät
Lähes 90 prosenttia maakunnan väestöstä on han-kiinalaisia. Loput kuuluvat 40 vähemmistökansallisuuteen, joita ovat mm. tujiat, miaot, dongit, yaot, hui-kiinalaiset, bait, zhuangit, uiguurit jne.
[muokkaa] Kulttuuri
- Hunanin ruokakulttuuri
- Nü shu, naisten kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin Jiangyongissa.
[muokkaa] Matkailu
- Wulingyuan, historiallisesti ja maisemallisesti mielenkiintoinen paikka (maailman kulttuuriperintökohde)
- Shao Shan, kylä jossa Mao Zedong syntyi
[muokkaa] Aiheesta muualla
![]() |
Kiinan kansantasavalta |
Maakunnat: Anhui | Fujian | Gansu | Guangdong | Guizhou | Hainan | Hebei | Heilongjiang | He'nan | Hubei | Hu'nan | Jiangsu | Jiangxi | Jilin | Liaoning | Qinghai | Shaanxi | Shandong | Shanxi | Sichuan | Yunnan | Zhejiang | |
Itsehallinnolliset kunnat: Chongqing | Peking (Beijing) | Shanghai | Tianjin | |
Autonomiset alueet: Guangxi | Ningxia | Sisä-Mongolia | Tiibet | Xinjiang | |
Erityishallintoalueet: Hongkong | Macao |