Jaakob (Iisakin poika)

Wikipedia

Gustave Dorén maalaus Jaakob painii enkelin kanssa (1855)
Suurenna
Gustave Dorén maalaus Jaakob painii enkelin kanssa (1855)

Jaakob oli Raamatun Vanhan Testamentin henkilö. Hän oli Iisakin nuorempi kaksoispoika ja patriarkka.

Vanhan Testamentin kertomuksissa Jaakob anastaa petoksella Iisakilta esikoiselle Esaulle tarkoitetun siunauksen ja esikoisoikeuden. Tämän jälkeen hän pakenee Mesopotamiaan enonsa Laabanin luo. Jaakob aikoo mennä naimisiin Raakelin kanssa, mutta joutuu itse petoksen uhriksi: Laaban antaa hänelle Raakelin sijasta vanhimman tyttärensä Lean. Jaakob joutuu palvelemaan enoaan vuosikaudet ennen kuin Laaban suostui antamaan Raakelin hänelle vaimoksi. Jaakob pakenee salaa Laabanin luota ja suuntaa Kanaanin maahan Gileadin vuorille. Laaban saavuttaa Jaakobin vuorilla ja he tekevät sovinnon. Laaban antaa paikalle nimen Mispa "vartiopaikka".

Esau seuraa 400 miehen suuruisen armeijan avulla Jaakobia, ja myös Jaakob ja Esau tekevät sovinnon. Jaakob painii Herran enkelin kanssa, mistä tulee tunnettu ilmaus Jaakobin paini. Jumala antaa Jaakobille uuden nimen Israel. Jaakobilla oli kaksitoista poikaa: Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar, Sebulon, Joosef, Benjamin, Dan, Naftali, Gad ja Asser. Joosef ja Benjamin olivat Raakelin poikia. Nämä olivat Israelin heimojen kantaisät.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä uskontoihin liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.