Apokryfiset kirjat

Wikipedia

Osa artikkelisarjasta
Kristinusko

Historia
Jeesus Nasaretilainen
Apostolit
Apostoliset isät
Kirkkoisät
Ekumeeniset kirkolliskokoukset
Suuri skisma
Ristiretket
Uskonpuhdistus
Pietismi
Evankelikaalisuus
Karismaattisuus

Pyhä Kolminaisuus
Isä Jumala
Poika Kristus
Pyhä Henki

Kristillinen teologia
Kirkko
Jumalanpalvelus
Armo
Armolahja
Pelastus
Vuorisaarna
Kymmenen käskyä

Raamattu
Vanha testamentti
Uusi testamentti
Apokryfiset kirjat

Kristilliset kirkkokunnat
Katolinen kirkko
Ortodoksiset kirkko
Protestanttisuus

Kristilliset suuntaukset

Apokryfiset kirjat eli apokryfit tai apokryfikirjat ovat juutalaisia tai alkukristillisiä kirjoituksia, jotka varhainen kristillinen kirkko Raamattua kootessaan jätti kaanonin ulkopuolelle. Apokryfinen tarkoittaa kätkettyä. Nimi juontuu siitä, ettei apokryfisiä kirjoja yleensä luettu kristillisissä jumalanpalveluksissa, vaikka ne kyllä olivat saatavilla.

Apokryfikirjoista puhuttaessa on tehtävä selvä ero Vanhan ja Uuden testamentin apokryfikirjojen välille. Vanhan testamentin apokryfit ovat mukana useissa Raamatun versioissa, myös vanhoissa suomalaisissa Raamatuissa, vaikka kaikki kirkkokunnat eivät tunnustakaan niiden arvoa. Uuden testamentin apokryfeillä ei puolestaan koskaan ole ollut tunnustettua asemaa kristinuskon piirissä, eivätkä ne ole koskaan kuuluneet Raamattuun.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Vanhan testamentin apokryfikirjat

Vanhan testamentin apokryfikirjat sijoittuvat ajallisesti Vanhan ja Uuden testamentin väliseen aikaan. Eri kirkkokunnat suhtautuvat näihin apokryfikirjoihin eri tavalla. Katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä luokitellaan osa protestanttisen perinteen apokryfisinä pitämistä kirjoista deuterokanonisiksi. Vanhan testamentin apokryfikirjoilla on kuitenkin aina ollut tunnustetumpi asema kuin Uuden testamentin apokryfeillä.

Vanhan testamentin apokryfisia kirjoja ovat:

[muokkaa] Uuden testamentin apokryfistä kirjallisuutta

Suuri osa Uuden testamentin apokryfeistä on pseudepigrafisia eli ne on jälkikäteen pantu jonkun tunnetun henkilön, yleensä apostolin, nimiin. Osa kirjoituksista on puolestaan apostolisten isien ja muiden varhaiskristittyjen kirjoituksia.

Kirjoituksia on hyvin monenlaisia, aidoista opetusten kokoelmista ja kirjeistä aina ilmiselviin väärennöksiin, legendanomaisiin satuihin ja setiläisen gnostilaisuuden mytologioihin saakka. Monet Uuden testamentin apokryfeistä on myöhemmin arvioitu paitsi väärennöksiksi myös harhaoppisiksi, koska ne sisältävät muun muassa gnostilaisia näkemyksiä kristinuskosta.

Kirjoitukset ovat syntyneet yleensä selvästi Uuden testamentin kaanoniin kuuluvia kirjoituksia myöhemmin. Apostolisten isien kirjoitukset ovat yleensä peräisin ensimmäisen ja toisen vuosisadan vaihteen ja toisen vuosisadan loppupuolen väliltä ja esimerkiksi gnostilaiset kirjoitukset toisen vuosisadan loppupuolen ja 300-luvun väliltä.

Tunnetuimmat Uuden testamentin apokryfisistä kirjoista ovat Jaakobin, Nikodeemuksen, Pietarin ja Tuomaan evankeliumit, Paavalin ja Johanneksen teot sekä pienet kertomukset Jeesuksen lapsuudesta (muun muassa Tuomaan lapsuusevankeliumi) ja monet apokalyptisista kirjoista (mm. Pietarin ilmestys).

[muokkaa] Evankeliumeja

Katso myös: Evankeliumit

[muokkaa] Kilpailevat versiot kanonisista evankeliumeista

  • Apellesin evankeliumi (Apelles)
  • Bardesaneen evankeliumi (Bardesanes)
  • Basilideeen evankeliumi (Basilides)
  • Kerinthoksen evankeliumi (Kerinthos)
  • Manin evankeliumi (Mani)
  • Markionin evankeliumi (Markion, versio Luukkaan evankeliumista, jota Markion väitti alkuperäisemmäksi)

[muokkaa] Apostolien tekoja

Teot, joiden kirjoittajan pidetään Leukiosta, joka oli Epifanioksen mukaan Johanneksen kumppani:[1][2]

  • Andreaan teot
  • Johanneksen teot
  • Paavalin teot, joka sisältää myös joskus erillisenä löydetyt osat:
    • Paavalin kolmas kirje korinttolaisille
    • Paavalin ja Theklan teot
  • Pietarin teot
  • Tuomaan teot

Muita tekoja:

  • Andreaan kuolema
  • Barnabaan teot
  • Bartolomeuksen teot
  • Filippukset teot
  • Ksanthippen, Polyksenan ja Rebekan teot, mukana Paavali, Pietari, Filippus ja Andreas
  • Mattiaan teot
  • Pietarin ja Andreaan teot
  • Pietarin ja kahdentoista apostolin teot
  • Pietarin ja Paavalin teot, tunnetaan myös muunnelmana nimellä Pietarin ja Paavalin kärsimys
  • Taddeuksen teot

[muokkaa] Apostolien yms. kirjeitä

  • Barnabaan kirje
  • Abgarin kirje Jeesukselle & Jeesuksen kirje Abgarille (Taddeuksen oppi, Addain oppi)
  • Kirje Diognetokselle
  • Ensimmäinen Klemensin kirje (korinttolaisille)
  • Toinen Klemensin kirje
  • Korinttolaisten kirje Paavalille
  • Paavalin ja Senecan kirjeet
  • Paavalin kirje Laodikealaisille (Laodikealaiskirje)
  • Paavalin kolmas kirje korinttolaisille
  • Pietarin kirje Filippukselle
  • Pietarin kirje Jaakobille
  • Yhdentoista apostolin kirje

[muokkaa] Ilmestyskirjallisuutta

  • Aadamin ilmestys
  • Abrahamin ilmestys
  • Barukin ilmestys
  • Elian ilmestys
  • Esran ilmestys
  • Hermaan Paimen
  • Ensimmäinen Jaakobin ilmestys
  • Toinen Jaakobin ilmestys
  • Paavalin ilmestys (kreikkalainen)
  • Paavalin ilmestys (koptilainen)
  • Pietarin ilmestys
  • Sefanjan ilmestys
  • Stefanuksen ilmestys
  • Tuomaan ilmestys

[muokkaa] Pilatus-tekstejä

  • Pilatuksen kirje keisarille (Epistola Pilati)
  • Pilatuksen raportti keisarille (Anaphora Pilati)
  • Pilatuksen puolustus (Paradosis Pilati)
  • Pilatuksen kuolema (Mors Pilati)

[muokkaa] Tuomaskirjallisuutta (Nag Hammadi)

[muokkaa] Sekalaisia gnostilaisia: setiläisiä, valentinolaisia, yms. (Nag Hammadi)

[muokkaa] Muita kirjoituksia

  • Apostoliset kaanonit, kirkollisten määräysten kokoelma varhaiskirkon ajalta, oletetusti apostolien asettama
  • Aristideen apologia
  • Didakhe (Apostolien opetus, Kahdentoista apostolin opetukset)
  • Johanneksen kirja Marian kuolonuneen nukkumisesta (De dormitione Mariae)
  • Kvadratuksen katkelma
  • Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen (Transitus Mariae)
  • Paavalin rukous
  • Paavalin saarna
  • Papiaan teos "Herran puheiden selitykset"
  • Pietarin saarna (Kerygma Petri)
  • Pistis Sofia
  • Polykarpoksen marttyyrio
  • Sekstoksen lauseet
  • Vapahtajan kosto (Vindicta Salvatoris)

[muokkaa] Katkelmia

Tunnettujen apokryfisten kirjoitusten lisäksi on löydetty pieniä tekstikatkelmia muutoin tuntemattomista teoksista. Merkittävimpiä katkelmia ovat:

  • Egertonin evankeliumi
  • Faiyumin katkelma
  • Naassenen katkelma
  • Oksyrhynkhoksen evankeliumit
  • Tuntematon Berliinin evankeliumi

Katso myös: Agrafa (kr. "kirjoittamattomat"), neljän evankeliumin ulkopuolella säilyneet Jeesuksen sanat

[muokkaa] Kadonneita teoksia

Tunnettujen kirjoitusten lisäksi antiikin ajan lähteet mainitsevat useita kirjoituksia, joista ei ole säilynyt yhtään kopiota, mutta jotka todennäköisesti laskettaisiin apokryfisiin kirjoituksiin:

  • Andreaan evankeliumi
  • Mattiaan evankeliumi (ei tule sotkea Matteuksen evankeliumiin)
  • Neljän taivaallisen valtakunnan evankeliumi
  • Täydellisyyden evankeliumi, Basilideen ja muiden gnostilaisten käyttämä
  • Eevan evankeliumi, mahdollisesti sama kuin Täydellisyyden evankeliumi
  • Kahdentoista evankeliumi
  • Taddeuksen evankeliumi, mahdollisesti sama kuin Juudaksen evankeliumi, mutta sekoittaa Juudas Iskariotin Juudas Taddeukseen
  • Seitsemänkymmenen evankeliumi
  • Käärmeiden loitsujen kirja
  • Memoria Apostolorum ("Apostolien muistoksi")

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. Epifanios: Adv. Haer., lxi, 1; lxiii, 2.
  2. "Greece", Catholic Encyclopedia

[muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi

  • Vanhan testamentin apokryfikirjat. Toim. Aarne Toivanen. Kirjaneliö, Helsinki 1995.
  • Apokryfiset evankeliumit. Suom. Johannes Seppälä. Ortokirja, Joensuu 1980.
  • Dunderberg - A. Marjanen (toim.), Nag Hammadin kätketty viisaus. WSOY, Helsinki 2001.
  • Koskenniemi, Heikki (toim.): Apostoliset isät. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163. Helsinki 1989 (2. uudistettu painos).
  • Pagels, Elaine: Gnostilaiset evankeliumit, Art House, Helsinki 2006. ISBN 951-884-416-X.

[muokkaa] Aiheesta muualla