Alakurtti

Wikipedia

Alakurtti on asutuskeskus Venäjän luoteisosassa Murmanskin alueen Kouteron piirissä.

Alakurtti on ollut vanhaa metsäsaamelaisten asuin- ja pyyntialuetta. Suomalaiset saapuivat Sallaan silloiselle Kuolajärvelle 1800-luvun alussa ja asettuivat asumaan Tuntsajoen ja Kutsajoen varrelle. Nimi Alakurtti syntyi Kuusamosta muuttaneen Henrik Kurtin mukaan.

Alakurtti kuului Suomeeen vuodesta 1833, kunnes se muun Sallan silloisen itäosan myötä oli luovutettava Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940. Alakurtin alue liitettiin Karjalan tasavaltaan 1940 ja uudelleen 1944. Vasta 1953 se siirrettiin Murmanskin alueeseen.

Elokuussa 1918 Kantalahden edustalla sijainneen brittiläisen interventiojoukkoihin kuuluneen lentotukialuksen lentokoneet tiedustelivat iltatilassa ja pudottivat pommeja sekä tulittivat konekiväärein Alakurttia sekä suomalaisten joukkojen asemia. Hyökkäyksessä kuoli yksi suomalainen sotilas ja siviili. Suomi esitti Britannialle asiasta jyrkkäsanaisen nootin, minkä jälkeen Britannia pidättäytyi vastaavanlaisista hyökkäyksistä. Suomessa ryhdyttiin pohtimaan ilmatorjunnan perustamista tykein. Tykkejä ei kuitenkaan ollut. (1)

Neuvostoliiton joukkojen vetämiseen Saksasta liittyvään saksalaisten rahoittamaan venäläisten sotilaskylien rakentisprojektiin liittyen saksalainen Zublin ja suomalainen Puolimatka toteuttivat kuusisataa kerrostalohuoneistoa kunnallistekniikoineen.


Alakurtissa sijaitsee myös venäläisten Alakurtin sotilastukikohta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Alakurtti nykyisin

Nykyisin asukkaita on 6 000. Alakurtti toimii Venäjän armeijan ja rajavartiolaitoksen rajataajamana, vaikka matkaa Suomen rajalle onkin 50 km. Alueelle on syntynyt nykyisin yritystoimintaa, kuten ravintoloita ja kauppoja.

[muokkaa] Elinkeinot

Lentotukikohdan lisäksi alueella on mekaanista metsäteollisuutta, kuten 378. metsäteollinen yhtymä, ZAO Kembi, Kantalahden metsäyhteisö. 1998 perustettiin leipätehdas Eurohleb.

[muokkaa] Lähteet

Suomen ilmavoimien hävittäjähankinnat 1918-1945, sivu 19, Atso Haapanen, 2002, Koala-Kustannus, Helsinki, ISBN 952-5186-16-4 (1)

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • Alakurtin lyhyt historia: [2] (venäjäksi)