Determinismi

Wikipedia

Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä. Tästä seuraa, että maailman syy- ja seuraussuhteet muodostavat ketjun, joka ennaltamäärää tapahtumat.

Determinismi pohjautuu pääasiassa syysuhteeseen eli kausaliteettiin. Syysuhteella tarkoitetaan kahden ilmiön suhdetta, jossa ensimmäinen on aiheuttanut toisen. Yleisesti fysiikassa ja arkiajattelussa on hyväksytty syysuhteen yleinen pätevyys. David Humen kuuluisa kausaalisuuden kritiikki ei varsinaisesti koske kausaalisuuden olemassaoloa vaan väitettä, että voisimme johtaa kausaalisuuden järjestämme. Newtonilaisen mekaniikan mukaisesti on ajateltu, että jos kahteen täysin samanlaiseen kappaleeseen vaikuttaa täysin samanlaiset voimat, niin ne käyttäytyvät samalla tavalla. Klassista mekaniikkaa onkin siksi pidetty yhtenä suurimmista determinismin auktoriteeteista, vaikka Newton itse ei uskonutkaan determinismiin.

Determinismin mukaan kaikki mikä tapahtuu tapahtuu välttämättä eikä mikään voisi tapahtua toisin. Vastaavasti indeterministit sanovat, että todellisuudessa on satunnaisuutta eivätkä kaikki tapahtumat seuraa valttävättä edellisistä.

Usein determinismiin kuuluu myös niin sanottu ennalta määrättävyys eli joku tai jokin on määrännyt etukäteen kaikkien tapahtumien lopputuloksen. Toisin sanoen tapahtumat kulkevat kohti jotain tiettyä päämäärää. Determinismin yhteydessä on usein käytetty Laplacen demoni -nimistä käsitettä, jolla tarkoitetaan subjektia, joka tietää kaiken aiemmin vallinneista asiatiloista, nyt vallitsevista asiatiloista ja asiatiloja ohjaavista luonnonlaeista. Näillä tiedoilla demoni kykenisi ennustamaan kaiken mitä tulee tulevaisuudessa tapahtumaan täysin varmasti.

Monet filosofit ovat ajatelleet, että determinismi ei ole yhteensovitettavissa vapaan tahdon kanssa. Heidän mukaansa ei voida sanoa, että subjekti toimii vapaasti, jos subjekti ei tehtyään valintansa todella olisi pystyt valitsemaan toisin. Jos siis determinismi pitää paikkaansa, niin jokainen subjektin tekemä teko on väistämätön eikä subjekti todella voi valita mitä hän tekee eri tilanteissa. Tämä väite on aiheuttanut filosofisia ongelmia erityisesti etiikan piirissä.

Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta on esitetty usein determinismiä vastaan. Sen mukaan liikemäärää ja paikkaa ei ole mahdollista mitata samanaikaisesti tarkasti. Täten mikään tarkkailija ei pysty täydellisiin mittauksiin ja niiden avulla laatimaan deterministisiä ennustuksia. Deterministit ovat kuitenkin vastanneet tähän toteamalla, että vaikka ei olekaan mahdollista ennustaa mitä seuraavaksi tapahtuu, niin se ei silti tarkoita, että kaikki tapahtumat eivät olisi välttämättömiä ja ainoita mahdollisia. Harvat determinismin kannattajat ovat muutenkaan väittäneet, että kaikkien vallitsevien asiatilojen tietäminen olisi ylipäätänsä inhimillisesti mahdollista.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Churchland, Patricia Smith (2004): Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-Wise: Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 952-5202-81-X.