Esperanton kielioppi
Wikipedia
- Pääartikkeli: Esperanto
Esperanto on keinotekoinen apukieli, jonka kielioppi on luonnollisiin kieliin verrattuna hyvin helppo. Vaikka useimmat esperanton kieliopin piirteistä onkin lainattu eurooppalaisista kielistä, on kielen oppiminen säännöllisistä ja loogisista rakenteista johtuen helppoa myös muiden kielten puhujille.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Joitakin ominaisuuksia
- morfologia on agglutinoivaa
- substantiiveilla ei ole sukua
- substantiivit ja adjektiivit taipuvat yksikössä ja monikossa, sekä kahdessa sijamuodossa – nominatiivissa ja akkusatiivissa
- akkusatiivi voi objektin lisäksi osoittaa liikkeen suuntaa tai korvata preposition
- substantiivit taipuvat aina samalla tavalla niitä kuvaavien adjektiivien kanssa
- verbeillä on kolme tapaluokkaa: indikatiivi, konditionaali ja volitiivi
- indikatiivilla on kolme aikamuotoa: preesens, imperfekti ja futuuri
- verbit eivät taivu persoonamuodoissa
- ei määrättyä sanajärjestystä
- suurin osa kantasanastosta on lainattu indoeurooppalaisen kielikunnan itaalisista, germaanisista, slaavilaisista ja kreikkalaisista kielistä, erityisesti ranskasta, latinasta, englannista, saksasta, kreikasta, puolasta ja venäjästä
- ei yhtään epäsäännöllistä verbiä tai nominia
- jokainen kirjainmerkki vastaa yhtä äännettä
- eri sanaluokilla on omat kirjainpäätteensä: -o substantiiveilla, -a adjektiiveilla ja -i verbeillä
- yhdestä sanasta voi tehdä useita uusia sanoja etu- ja jälkiliitteillä
[muokkaa] Artikkeli
Esperantossa on ainoastaan määräinen artikkeli, la, jota käytetään sekä yksikössä että monikossa. Määräistä artikkelia käytetään ilmaisemaan jotain joukkoa edustavaa yksilöä, aikaisemmin mainittua asiaa, tai tilanteen vuoksi tuttua asiaa. Joskus se voidaan suomentaa sanalla se.
- ”Bonvolu malfermi la pordon.” – Ole hyvä ja avaa ovi.
- ”La mondo estas tro eta por ni ĉiuj.” – Maailma on liian pieni meille kaikille.
- ”La gepardo estas la plej rapida de la bestoj.” – Gepardi on eläimistä nopein.
- ”Mi volas havi tiun ĉemizon, la bluan.” – Haluan tuon paidan, (sen) sinisen.
Koska määräisen artikkelin käyttö voi olla vaikeaa erityisesti sellaisten kielten puhujille, joissa määräistä artikkelia ei esiinny, aloittelijan ei yleensä katsota tarvitsevan käyttää sitä.
[muokkaa] Sanojen päätteet
Esperantossa pääte -o tarkoittaa substantiivia, -a adjektiivia, -i verbin infinitiiviä ja -e adjektiivista johdettua adverbiä. Kun substantiivin tai adjektiivin jälkeen lisätään -j, tulee sanasta monikollinen. Viimeiseksi tulee mahdollisen akkusatiivin pääte -n. Substantiivilla ja sitä kuvaavalla adjektiivilla tulee olla samat päätteet.
- bona knabo, bonan knabon, (la) bonaj knaboj, bonajn knabojn – hyvä poika, hyvää poikaa, hyvät pojat, hyviä poikia
Sanojen päätteitä vaihtamalla voi helposti muodostaa uusia eri sanaluokkien sanoja. Lisää kohdassa Sanojen muodostaminen.
- koro, kora, kore – sydän, sydämellinen, sydämellisesti
Akkusatiivin päätteen vuoksi sanajärjestyksellä ei ole väliä:
- La knabino feliĉan knabon kisis – Tyttö suuteli iloista poikaa
- La knabino feliĉa knabon kisis – Iloinen tyttö suuteli poikaa
[muokkaa] Pronominit
mi - minä
vi - sinä
li - hän (mies)
ŝi - hän (nainen)
ĝi - se
ni - me
vi - te
ili - he, ne
Lisäksi esperantossa on suomen kielestä puuttuva passiivipronomini oni, joka suomennetaan passiivilla. Vanhanaikaisessa, raamatullisessa tekstissä saatetaan käyttää myös pronominia ci (sinä). Nykyesperantossa sitä ei kuitenkaan enää käytetä.
Refleksiivipronominia si käytetään, kun yksikön tai monikon kolmannen persoonan tekeminen kohdistuu itseensä.
Pronominit taipuvat myös akkusatiivimuodossa. Lisäämällä pronominin perään pääte -a, saadaan aikaan omistusmuoto, jolla on myös monikko ja akkusatiivimuoto.
- Mi amas vin! Ĉu liaj amikoj havas siajn pasportojn?
- "Minä rakastan sinua! Onko hänen ystävillään passinsa?
- Vi duŝas lin, ĉar li ne povas duŝi sin mem.
- "Sinä peset hänet, koska hän ei voi pestä itseään.
[muokkaa] Verbit
Kaikki esperanton verbit ovat säännöllisiä. Perusmuodon pääte on aina -i, jonka korvaamalla muilla päätteillä saadaan eri aikamuotoja. -as on preesens, -is on imperfekti ja -os on futuuri. Suomen kielestä tuttuja perfektiä ja pluskvamperfektiä ei varsinaisesti ole, mutta ne voidaan muodostuaa partisiipeillä. Verbit eivät taivu subjektin mukaan.
Indikatiivin lisäksi esperantossa voidaan muodostaa kaksi muuta modusta: imperatiivi päätteellä -u ja konditionaali päätteellä -us. Imperatiivi tunnetaan esperantossa myös nimellä volitiivi ja se voi toimia myös konjunktiivina.
Kahdesta peräkkäisestä verbistä jälkimmäinen on aina perusmuodossa.
- Mi volus vidi vin.
- "Haluaisin nähdä sinut."
- Paĉjo kisu sian filinon.
- "Isukki suudelkoon tytärtään."
Mi petas, ke vi foriru.
- "Pyydän sinua lähtemään."
[muokkaa] Kieltäminen
Väitelauseesta tehdään kielteinen käyttämällä sanaa ne, tai jotakin neni- -alkuisista korrelatiiveista. Yhdessä lauseessa voi olla vain yksi kieltävä sana.
Mi ne faris nenion ajn.Mi ne faris ion ajn. – En tehnyt mitään.
Kieltosana tulee ennen kiellettävää sanaa, useimmiten ennen verbiä.
- Mi ne skribis tion. – Minä en kirjoittanut tuota.
- Ne mi skribis tion. – En minä tuota kirjoittanut. (joku muu kirjoitti)
- Mi skribis ne tion. – Tuota minä en kirjoittanut. (mutta jotain muuta kirjoitin)
[muokkaa] Omistus
Omistuspronominien lisäksi omistusta voi ilmaista sanalla de. Yleensä omistettava sana tarvitsee tällöin määräisen artikkelin. De-prepositiolla voidaan korvata myös persoonapronominien omistusmuoto.
- La flugiloj de la birdo. – Linnun siivet.
- Mia ĉambro. = La ĉambro de mi. – Minun huoneeni.
[muokkaa] Sanojen muodostaminen
Esperanton erikoisominaisuus on sanojen helppo muodostaminen. Yhdestä juurisanasta voidaan päätteitä vaihtamalla ja liitteitä lisäämällä saada jopa kymmeniä uusia sanoja täysin säännönmukaisella muodostustavalla.
[muokkaa] Päätteiden vaihtaminen
amo - rakkaus ama - rakas ame - rakkaasti ami - rakastaa
intereso - mielenkiinto interesa - mielenkiintoinen interese - mielenkiintoisesti interesi - kiinnostaa
- Vi estas ama, ĉar mi amas vin.
- "Olet rakas, koska rakastan sinua."
[muokkaa] Yhdyssanat
Yhdyssanat muodostetaan liittämällä sanat yhteen. Ensimmäisen sanan sanaluokkapääte voidaan jättää pois, jos se kuulostaa paremmalta. Esimerkiksi maanosa on mondoparto ja pääkaupunki on ĉefurbo.
[muokkaa] Liitteet
[muokkaa] Etuliitteet
- bo- - sukulaisuus avioliiton kautta
- bofrato - lanko
- dis- - hajalleen, erilleen
- disdoni - jakaa
- ek- - aloittaa, toimia äkillisesti
- eklerni - aloittaa opiskelemaan
- eks- - entinen
- eksinstruisto - entinen opettaja
- fi- - huono
- fivorto - kirosana
- ge- - molemmat sukupuolet yhdessä
- gepatroj - vanhemmat
- mal- - päinvastainen
- malami - vihata
- mis- - väärin,
- misuzi - väärinkäyttää
- pra- - menneisyydessä, esi-
- prapatro - esi-isä
- re- - uudelleen
- reveni - palata
[muokkaa] Jälkiliitteet
[muokkaa] Vertailu
Esperantossa komparatiivi muodostetaan sanalla pli ja superlatiivi sanalla plej. Vertailusana "kuin" on ol. Superlatiivissa substantiivi vaatii määräisen artikkelin. Myös vertailumuodot tarvitsevat monikon ja akkusatiivin päätteen.
- rapida - pli rapida - plej rapida
- "nopea - nopeampi - nopein"
- rapide - pli rapide - plej rapida
- "nopeasti - nopeammin - nopeimmin"
- Hundoj estas pli rapidaj ol katoj, sed leonoj estas plej rapidaj.
- "Koirat ovat nopeampia kuin kissat, mutta leijonat ovat nopeimpia.
- La plej eta homo de la mondo.
- "Maailman pienin ihminen."