Immenkalvo

Wikipedia

Immenkalvo on kudos, joka verhoaa osittain vaginan suuta. Lähes jokaisella naisella on syntyessään jonkinlainen immenkalvo, vaikka se voi olla myös hyvin pieni. Immenkalvo voi repeytyä ja venyä rikki ensimmäisessä yhdynnässä, mutta se voi myös repeytyä itsetyydytyksen, tamponin käytön, urheilun tai onnettomuuden seurauksena. Kun immenkalvo on repeytynyt, sanotaan, että immenkalvoa ei enää ole. Todellisuudessa immenkalvon jäänteitä voi edelleen olla vaginan ympärillä. Useat yhdynnät tai lapsen synnytys vähentävät näitä jäänteitä entisestään.

Usein immenkalvon repeytyessä vuotaa verta. Verta ei kuitenkaan välttämättä tule ensimmäisessä yhdynnässä, vaikka immenkalvo olisikin "paikoillaan".

[muokkaa] Immenkalvotyypit

Immenkalvoja on erilaisia. Immenkalvojen moninaisuutta on jopa verrattu lumihiutaleiden vaihtelevuuteen. Kuitenkin immenkalvot tavataan jakaa neljään päätyyppiin.

  • rengasmainen immenkalvo (yleisin)
  • puolikuunmuotoinen immenkalvo
  • lähes olematon immenkalvo
  • umpinainen immenkalvo (harvinainen)

[muokkaa] Immenkalvo kulttuureissa

Monissa kulttuureissa immenkalvoa pidetään neitsyyden merkkinä. Näin on ollut myös Euroopassa, mutta nykyisin länsimaissa yleensä katsotaan, että neitsyys ei riipu immenkalvosta vaan siitä, onko harrastanut seksiä. Esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa, osissa Aasiaa ja Afrikkaa, ja varsinkin Arabimaissa ja vanhoillisen islamilaisen kulttuurin piirissä monet vaativat, että morsiamen on oltava neitsyt naimisiin mennessään. Neitsyys kuuluu menettää hääyönä sulhasen kanssa. Naisen puhtauden todisteena pidetään verenvuotoa. Monissa islamilaisissa maissa hääseremoniaan kuuluu, että naisen neitsyys tarkastetaan verijäljestä. Ennen yhdyntää naisen alle laitetaan valkoinen lakana, jolle vuotanutta neitsytverta näytetään todisteena sukulaisille.

Mikäli verta ei vuoda hääyönä, saattaa nainen joutua gynekologin tarkastukseen, joka tutkii, oliko nainen oikeasti neitsyt. Monissa kulttuureissa naisen saa heti jättää, jos hän ei ole vuotanut hääyönä verta. Naisen isä, veli tai muu sukulainen saattaa tappaa naisen palauttaakseen perheen kunnian. Näitä kunniamurhia tehdään YK:n arvioiden mukaan maailmassa noin 5000 vuodessa. Monet rikkaat naiset korjauttavat nykyisin immenkalvonsa erityisellä leikkauksella ennen naimisiinmenoaan.

Kalevalaisessa runoudessa puhutaan myös ensiyhdynnän verestä. Kanteletar:

Tuli hurtta huovin maalta,
Sammakko Savon rajalta,
Miesi kurja Kuopiosta,
Sotaheitto Helsingistä,
Joka joi minun vereni,
Piti piikakunniani,
Vetytti verevän kasvon,
Huollutti punaisen posken,
Vaivutti ihanan varren,
Notkutti noriperäni.

[muokkaa] Aiheesta muualla