Anateema

Wikipedia

Anateema (kreik. ανάθεμα, ven. анафема) merkitsee syrjäänasettamista tai erottamista. Puhekielessä siitä käytetään joskus nimitystä kirkonkirous.

Anateemalla tarkoitetaan kristinuskossa oppituomiota, jossa jokin käsitys kristillisestä opista julistetaan vääräksi eli harhaoppiseksi (heresia). Esim. Nikaian ensimmäisessä kirkolliskokouksessa annettiin Areiosta vastaan kohdistettu anateema.

Anateema on ortodoksisessa kirkossa kirkollisen kurinpidon äärimmäinen muoto. Anateemassa yksilö erotetaan yhteisöstä kokonaan tai tietyksi ajaksi. Anateema kohdistuu pääasiassa harhaoppisiin ja sen käyttöä perustellaan kanoneilla. Anateemaan asettaminen on nykyaikana harvinaista.

Kirkko ei anateemassa tuomitse ihmistä, vaan hänen mielipiteensä. Hänellä on mahdollisuus luopua harhaopista, tunnustaa virheensä ja palata kirkon yhteyteen.

Anateemaa lievempi kirkollinen rangaistus on määräajaksi määrätty ekskommunikaatio, ehtoollisyhteydestä erottaminen.

Katolisessa kirkossa anateemaa on jossain määrin vastannut pannaan julistaminen, vaikkakaan niitä ei opillisesti voida täysin rinnastaa. Katolinen kirkko on lakkauttanut pannan käytön vuonna 1983.

[muokkaa] Katso myös