Aleksei Rykov

Wikipedia

Aleksei Ivanovitš Rykov (s. 25. helmikuuta 1881 Saratovissa, Venäjällä – k. 15. maaliskuuta 1938 Moskovassa) oli venäläinen vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko.

Rykov syntyi talonpoikaisperheseeen Saratovissa vuonna 1881. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueseen 20-vuotiaana ja hyväksyi yhteistyön bolševikkien ja menševikkien välillä vuonna 1903. Rykov työskenteli bolševikkien agenttina Moskovassa ja Pietarissa ja oli ratkaiseva henkilö vuoden 1905 vallankumouksessa.

Rykov arvosteli Leniniä diktaatorisesta tyylistä ja rikkoi välinsä bolševikkien välillä. Rykovista tuli kuitenkin myöhemmin Moskovan neuvoston johtava jäsen ja muodosti oikeisto-oppositioksi kutsutun koalition Neuvosto-Venäjällä.

Rykov valittiin bolševikkien keskuskomiteaan ja Pietarin neuvostoon. Seuraavassa kuussa hänet hyväksyttiin sotilaalliseen vallankumouskomiteaan Moskovassa. Huolimatta erimielisyyksistä Leninin kanssa, Rykov valittiin sisäasiain komissaariksi vuosina 1917-1918. Korkeimman kansallisen taloudellisen neuvoston puheenjohtajaksi vuosiksi 1918-1920. Kansankomissaarien neuvoston varapuheenjohtajaksi vuosina 1921-24 ja kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajaksi vuosiksi 1924-29.

Rykov oli liitossa Josef Stalinin, Nikolai Buharinin ja Mihail Tomskin kanssa Lev Trotskia vastaan. Stalin kääntyi puolueen oikeistosiipeä vastaan ja Rykov erotettiin kaikista viroistaan.

Rykov, Buharin, Genrih Jagoda, Nikolai Krestinski ja Kristijan Rakovski olivat vangittuina syytettyinä liitosta Trotskin kanssa Stalinia vastaan. Rykov tuomittiin syylliseksi maanpetturuuteen ja teloitettiin.