Kalevi Kivistö
Wikipedia
Kalevi Johannes Kivistö (s. 25. maaliskuuta 1941 Kurikassa) on valtiotieteiden lisensiaatti ja vasemmistolainen poliitikko (SKDL).
Kivistö valmistui kasvatustieteen kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta 1966 ja valtiotieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1969. Hän työskenteli 1964–84 tutkijana ja opettajana Jyväskylän yliopistossa, mm. kasvatussosiologian lehtorina 1968–84 sekä vt. apulaisprofessorina 1970–71.
Eduskuntaan Kivistö valittiin vuoden 1972 vaaleissa Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) listalta. Hän kuului SKDL:n liittoneuvostoon 1970–73 ja liittohallitukseen 1973–79 ja oli puolueen puheenjohtaja 1979–85. Kivistö kuului SKDL:ssä maltilliseen enemmistöön. Kun hän oli puolueen presidenttiehdokkaana 1982 ja 1988 (ks. Liike 88), vähemmistökommunistit vastustivat hänen valintaansa ja asettivat jälkimmäisissä vaaleissa oman ehdokkaan, Jouko Kajanojan. Kivistö toimi myös kulttuuriministerinä 1975–76 ja 1977–82 sekä opetusministerinä 1982.
Kivistö luopui kansanedustajuudesta 1984, ja hänet nimitettiin seuraavana vuonna kotilääninsä Keski-Suomen maaherraksi. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomen lääni katosi ja Kivistö siirtyi opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtajaksi. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle 2004.
Kivistö on toiminut vuodesta 1999 Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana. Hän oli sanomalehti Keskisuomalaisen lukija-asiamies 1999–2005. Tasavallan presidentti myönsi Kivistölle ministerin arvonimen toukokuussa 2005, ja saman vuoden elokuussa hänet valittiin Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajaksi.
[muokkaa] Muualla verkossa
Edeltäjä: Ele Alenius |
SKDL:n puheenjohtaja 1979–1985 |
Seuraaja: Esko Helle |
![]() |
Edeltäjä: Marjatta Väänänen |
Suomen kulttuuriministeri 1975–1976 1977–1982 |
Seuraaja: Kaarina Suonio |