Baškortostan
Wikipedia
Башҡортостан Республикаһы1 Республика Башкортостан2 |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
Motto: – | |||||
![]() |
|||||
Viralliset kielet | baškiiri ja venäjä | ||||
Pääkaupunki | Ufa | ||||
Suurin kaupunki | Ufa (1 095 000 asukasta) | ||||
Presidentti Pääministeri |
Mortaza Räximev Rafael Ibrahim uly Baydäwlätev |
||||
Pinta-ala – yhteensä – vettä |
143 600 km² 0,3 % (427,1 km²) |
||||
Väkiluku (2003) – yhteensä – väestötiheys |
4 117 000 28,7 / km² |
||||
Valuutta | Venäjän rupla (RUB ) |
||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+5 UTC+6 |
||||
Muodostuminen – ASNT – SNT – Itsenäisyysjulistus – Valtiosopimus Venäjän kanssa |
1919 11. lokakuuta 1990 1992 (ei tunnustettu) 3. elokuuta 1994 |
||||
Kansallislaulu | Baškirian kansallislaulu | ||||
Kotisivu | http://www.bashkortostan.ru | ||||
1Baškiirinkielinen nimi 2Venäjänkielinen nimi |
Baškortostan (myös Baškiria) on tasavalta Euroopan itäisimmässä osassa Uralvuoriston eteläpäässä osittain Aasiassa. Baškiria kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu lännessä Tatarstaniin, luoteessa Udmurtiaan, pohjoisessa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin alueeseen, idässä Tšeljabinskin alueeseen sekä etelässä ja lounaassa Orenburgin alueeseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
[muokkaa] Pinnanmuodot
Baškortostan on enimmäkseen matalaa metsäistä vuoristoa. Maantieteellisesti maa voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen. Länsiosa maasta on kumpuilevaa ylänköä, maan keski- ja luoteisosat ovat Belaja-joen halkomaa tasankoa ja eteläiset Uralvuoret hallitsevat maan itäosaa. Baškirian korkein vuori on Jaman-Tau, 1 646 metriä.
Muita korkeita vuoria ovat:
- Suuri Iremel (1 582 m)
- Pieni Iremel (1 449 m)
- Arwjakrjaz (1 068 m)
- Zilmerdaq (909 m)
- Alataw (845 m)
- Jurmataw (842 m)
[muokkaa] Ilmasto
Baškortostanissa vallitsee mannerilmasto. Keskilämpötila vaihtelee tammikuussa -14 ja -17,5 Celsiusasteen välillä ja heinäkuussa +16,5 ja +20,5 °C välillä. Keskimääräinen sademäärä vaihtelee maan eri osissa 250 ja 500 millimetrin välillä.
[muokkaa] Kasvillisuus
Baškortostanin itä- ja pohjoisosat kuuluvat havumetsävyöhykkeeseen. Eteläosissa on aroa tai metsäaroa. Näiden kahden vyöhykkeen väliin jää kapea lehtimetsävyöhyke. Maan pinta-alasta noin 40 prosenttia on metsää.
[muokkaa] Vesistöt
Kaikkiaan Baškortostanissa on yli 13 000 jokea ja noin 2 700 järveä ja tekojärveä.
Baškortostanin merkittävimmät joet ovat Belaja ja sen lisäjoki Ufa. Belaja on 1 067 kilometriä pitkä ja virtaa kokonaan Baškortostanin alueella. Se alkaa maan itäosasta Uralilta ja virtaa maan eteläosan kautta maan länsirajalle, jossa se laskee Kama-jokeen. Myös Ufa-joki alkaa Uralilta, tosin Baškortostanin itäpuolelta. Ufa laskee kahtena suuhaarana Belajaan maan pääkaupungin Ufan pohjoispuolella. Baškortostanin pinta-alasta noin neljä viidennestä kuuluu Kaman vesistöalueeseen. Lisäksi Uraljoki virtaa maan itäisimmän osan läpi.
Suurimmat järvet ja tekojärvet ovat Asylykül (23,5 km²), Qandrykül (15,6 km²), Urgun (12,0 km²), Pavlovskojen tekojärvi (120,0 km²) ja Nuguškojen tekojärvi (25,2 km²).
[muokkaa] Väestö
Baškortostanin väkiluku on 4 078 800 (2005). Vuonna 2002 Baškortostanin väkiluku oli 4 104 336, joista oli miehiä 1 923 233 eli 46,9 prosenttia ja naisia 2 181 103 eli 53,1 prosenttia. Eli 1 000 miestä kohden oli 1 134 naista. Samana vuonna koko väestön keski-ikä oli 35,6 vuotta. Kaupunkiväestön keski-ikä puolestaan oli 35,2 vuotta ja maaseutuväestön 36,4 vuotta. Vastaavasti miesten keski-ikä oli 33,4 vuotta ja naisten 37,7 vuotta.
[muokkaa] Etniset ryhmät
Nimestään huolimatta Baškortostanin asukkaista vain 21,9 prosenttia on baškiireja ja he ovat näin ollen tasavallan kolmanneksi suurin etninen ryhmä. Baškiireilla on tosin monia kulttuurillisia ja poliittisia oikeuksia. Suurimmat etniset ryhmät ovat venäläiset (39,3 prosenttia) ja tataarit (28,4 prosenttia). Lisäksi maassa asuu tšuvasseja (kolme prosenttia), mareja (2,7 prosenttia), ukrainalaisia (1,9 prosenttia) ja muita (muun muassa udmurteja, mordvalaisia ja saksalaisia). Baškiirien ja tataarien kielet ovat turkkilaistataarilaisia kieliä ja läheistä sukua toisilleen. Baškortostanin väestöjakaumassa ei ole tapahtunut 1900-luvun aikana mitään merkittäviä muutoksia, vain venäläisten suhteellinen osuus on vähitellen laskenut.
[muokkaa] Väestön sijoittuminen
Vuonna 2002 kaupunkimaisilla alueilla asui 2 626 613 ihmistä mikä on 70,8 prosenttia väestöstä. Vastaavasti maaseutuväestön osuus samana vuonna oli 1 477 723, mikä on 29,2 prosenttia väestöstä.
Suurin kaupunki on pääkaupunki Ufa (1 065 000 asukasta), jossa asuu noin neljännes maan väestöstä. Muita suuria kaupunkeja ovat Stärletamaq (261 900 asukasta), Salauat (156 800 asukasta), Neftekamsk (118 300 asukasta), Oktjabrsk (111 400 asukasta), Beloret (73 100 asukasta), Išembai (71 100 asukasta), Kumertau (69 700 asukasta) ja Sibai (56 500 asukasta).
[muokkaa] Asukasluvun kehitys
Vuosi | Asukasluku | Suurimmat etniset ryhmät | ||
---|---|---|---|---|
Baškiireja | Venäläisiä | Tataareja | ||
1897 | 1 991 000 | |||
1913 | 2 811 000 | |||
1926 | 2 547 000 | |||
1939 | 3 158 969 | 671 188 | 1 281 347 | 777 230 |
1959 | 3 341 609 | 737 711 | 1 418 147 | 768 566 |
1970 | 3 818 075 | 892 248 | 1 546 304 | 944 505 |
1979 | 3 844 280 | 935 880 | 1 547 893 | 940 436 |
1989 | 3 943 113 | 863 808 | 1 548 291 | 1 120 702 |
2002 | 4 104 336 | 1 221 302 | 1 490 715 | 990 702 |
2005 | 4 078 800 |
[muokkaa] Hallinnollinen jako
Baškortostan on jaettu hallinnollisesti 54 piiriin ja 20 tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin. Lisäksi on yksi Venäjän federaation hallinnon alainen kaupunki.
[muokkaa] Politiikka
Baškortostanin korkein virka on presidentin virka. Presidentin virkakausi on neljä vuotta. Baškortostanin perustuslain mukaan presidentin tehtävä on taata Baškortostanin kansalaisten oikeudet ja vapaudet, turvata Baškortostanin taloutta ja poliittisia etuja sekä turvata laillisuus, laki ja oikeus Baškortostanissa. Presidentti johtaa myös hallitusta.
Baškortostanin ensimmäisissä presidentinvaaleissa, 17. joulukuuta 1993, presidentiksi valittiin Mortaza Räximev. Räximev oli tätä ennen toiminut tasavallan korkeimman neuvoston puheenjohtajana, mikä oli ollut korkein virka-asema presidentin viran perustamiseen asti. Räximev valittiin uudelleen joulukuussa 2003 pidetyissä vaaleissa, joita ETYJin vaalitarkkailijat pitivät vilpillisinä.
Baškostostanilla on yksikamarinen parlamentti, Kurultai, jonka 120 jäsentä valitaan joka viides vuosi.
Baškortostanin perustuslaki hyväksyttiin 24. joulukuuta 1993. Perustuslain ensimmäisen artiklan mukaan Baškortostan on suvereeni valtio Venäjän federaation yhteydessä.
Baškortostanin suhteita Venäjän federaatioon määrittelevät Venäjän federaation perustuslain artiklat, Baškortostanin perustuslaki, Federatiivinen sopimus ja sopimus Baškortostanin erillisistä virkamiehistä, valtaoikeuksista ja Baškortostanin valtiollisista toimielistä.
Baškortostan liittyi EVKYn (UNPO) jäseneksi 3. helmikuuta 1996.
[muokkaa] Talous ja elinkeinot
Baškortostan on luonnonvaroiltaan rikas maa, jonka alueelta saadaan öljyä, kivihiiltä ja maakaasua sekä rautaa, kuparia, mangaania, lyijyä, sinkkiä, kultaa ja bauksiittia. Öljyllä ja maakaasulla on tärkeä asema maan energiantuotannossa. Tärkeimmät öljyntuotanto ja –jalostusalueet sijaitsevat Stärletamaqin, Išembain ja Ufan lähistöllä.
Merkittävimmät teollisuudenalat ovat öljynjalostus-, petrokemian-, kone-, teräs-, kemian- ja puunjalostusteollisuus. Noin puolet maan teollisuudesta on keskittynyt pääkaupunkiin Ufaan. Ufan merkittävimmät teollisuudenalat ovat metalli-, puunjalostus-, elintarvike- ja koneenrakennusteollisuus. Muita merkittäviä teollisuuskaupunkeja ovat Stärletamaq, jossa on koneenrakennus-, puunjalostus- ja kemianteollisuutta sekä Beloret, jossa on vuori- ja metalliteollisuutta. Teollisuus on aiheuttanut Ufalle ilmansaasteongelmia.
Baskortostan tuottaa myös paljon maataloustuotteita. Belaja-joen varret ovat varsinkin Ufan eteläpuolella merkittävää viljantuotantoaluetta, jossa tuotetaan ohraa, kauraa ja vehnää. Viljan lisäksi viljellään paljon pellavaa, auringonkukkaa, vihanneksia ja sokerijuurikasta. Alueella harjoitetaan myös karjanhoitoa.
[muokkaa] Liikenne
Baškortostanin liikenneyhteydet ovat varsin hyvät. Ufa on maan rautatieverkon keskus ja siellä on myös tärkeä lentokenttä. Belajalla ja Ufalla on laivaliikennettä.
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Baškortostanin alueella ovat varhaiselta kivikaudelta, mutta laajamittaisempi ihmisasutus syntyi vasta pronssikaudella. Abaševon kulttuurin ihmisten alkaessa asuttaa aluetta, he toivat mukanaan korkealle kehittyneen taidon valmistaa pronssityökaluja, aseita ja koruja ym. taide-esineitä. Abaševon kulttuurin ihmiset perustivat ensimmäiset pysyvät asutuskeskukset Etelä-Uralille.
Sana baškiiri mainitaan ensimmäisen kerran arabialaisissa kirjallisissa lähteissä 800-luvulla. Tuohon aikaan baškiirit harjoittivat paimentolaiselämää ja asuttivat Volgan ja Kaman välistä aluetta sekä Etelä-Uralia, Volgan bolgaarien naapureina. Islaminusko alkoi levitä baškiirien keskuuteen 900-luvulla ja 1300-luvulla siitä tuli vallitseva uskonto.
Ensimmäinen maininta baškiireista eurooppalaisissa lähteissä on Joannes de Plano Carpinin ja William of Rubruquisin matkakertomuksessa. He mainitsevat Uraljoen yläjuoksulla asuvan pascatir kansan, jonka he väittivät puhuvan samaa kieltä kuin unkarilaisten.
Baškiirien asuinalue muodosti itsenäisen valtakunnan ja baškiirit taistelivat aika ajoin naapurikansojen Volgan bolgaarien ja petšenekkien kanssa. Mongolit valloittivat baškiirien asuinalueet 1200-luvun puolivälissä. Tosin vielä tämänkin jälkeen baškiirit olivat varsin itsenäisiä ja omien heimoruhtinaidensa johtamia.
Baškortostanin alue oli 1500-luvun puoliväliin asti jaettuna Kazanin kaanikunnan, Siperian kaanikunnan ja Nogaikaanin kesken.
[muokkaa] Osaksi Venäjää
Kazanin kaanikunnan antauduttua Venäjän tsaarille Iivana Julmalle vuosien 1554-1555 jälkeisen sodan jälkeen, läntiset ja luoteiset baškiiriheimot ruhtinaidensa johdolla tarjoutuivat vapaaehtoisesti liittymään Moskovan Venäjään vuonna 1556. Tämän johdosta perustettiin Ufan kaupunki, jonka tarkoituksena oli suojella baškiireja kirgiiseiltä.
Baškiirit kuitenkin nousivat tämän jälkeen useasti kapinaan Venäjää vastaan. Syinä tähän olivat Venäjän ankara verotus, pakkokäännyttäminen kristinuskoon, venäläisten uudisasukkaitten asuttaminen alueelle ja baškiirien maiden haltuunotto. Suuria kapinoita oli muun muassa vuosina 1676, jonka Venäjä vain vaivoin pystyi tukahduttamaan ja 1707. Viimeinen suuri kapina oli vuosina 1735-1741. Vuonna 1774 baškiirit osallistuivat Pugatševin kapinaan, jossa he taistelivat aatelisen baškiirin, Salawat Julajevin johdolla.
Vuonna 1786 baškiirit saavuttivat verovapauden ja vuonna 1798 baškiireista muodostettiin oma ratsujoukoista koostuva armeijansa. Lisäksi vuonna 1798 perustettiin Venäjän muslimien hengellinen kokous, mitä pidetään merkkinä siitä, että tsaarin hallinto tunnusti baškiirien ja tataarien sekä muiden muslimikansallisuuksien oikeuden harjoittaa islaminuskoa. Huolimatta näistä myönnytyksistä riitaisuudet maiden omistusoikeudesta jatkuivat. Ufan kuvernementti perustettiin vuonna 1865, tarkoituksena sitoa alue tiukemmin Venäjän osaksi.
[muokkaa] Baškiirien ASNT
Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Baškortostanin alue kuului lyhyen ajan Venäjästä itsenäiseksi julistautuneeseen Idel-Uralin valtioon, jonka bolševikit kuitenkin pian valloittivat. Tämän jälkeen suunniteltiin Volgan tataareille ja baškiireille yhteistä autonomista tasavaltaa, mutta se kaatui näiden kansojen keskinäisiin erimielisyyksiin. Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin vuonna 1919 ja se oli näin ollen ensimmäinen autonominen muodostuma Neuvosto-Venäjällä.
Vuonna 1932 alkoi Baškortostanin alueen raaka-öljyn hyödyntäminen. Vuoden 1943 lopulla löydettiin suuri Tujmazjin öljyesiintymä.
Toisen maailmansodan aikana Baškortostanista tuli yksi merkittävimmistä alueista, jonne Neuvostoliiton länsiosista siirrettiin tehtaita ja teollisuutta sekä suuri määrä ihmisiä. Sodan aikana nämä teollisuuslaitokset tuottivat aseita, polttoaineita ja elintarvikkeita. Sodan jälkeen Baškortostanin alueen teollisuus kehittyi ja monipuolistui edelleen, alueelle kehittyi kaivos-, koneenrakennus- ja öljynjalostusteollisuutta. Baškortostanin teollisuus muodosti vankan perustan kaikkien Euroopan Venäjän syrjäseutujen talouden kasvulle.
[muokkaa] Baškortostanin tasavalta
Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua, antoi Baškiirien ASNT:n korkein neuvosto suvereenisuusjulistuksen 11. lokakuuta 1990 ja korotti maan Baškiirien sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Tämä tapahtui vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Baškiirien SNT:n nimi muutettiin Baškortostanin tasavallaksi 25. helmikuuta 1992.
Venäjän ja Baškortostanin välillä solmittiin Federatiivinen sopimus Venäjän federaation ja Baškortostanin tasavallan viranomaisten, valtaoikeuksien ja valtiollisten toimielinten erottamisesta toisistaan 31. maaliskuuta 1992. Baškortostanin perustuslaki hyväksyttiin 24. joulukuuta 1993. Perustuslain ensimmäisen artiklan mukaan Baškortostan on suvereeni valtio Venäjän federaation yhteydessä. Valtiosopimus Venäjän federaation ja Baškortostanin tasavallan välillä solmittiin 3. elokuuta 1994.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Baškortostanin virallinen verkkosivu (venäjäksi)
- "Bashinform" uutistoimisto (englanniksi)
- Baškortostanin vapaaehtoisen Venäjään liittymisen 450-vuotisjuhlavuoden virallinen verkkosivu (englanniksi)
- Baškortostanin tasavallan ulkomaankauppasuhteiden ja kauppaministeriön virallinen verkkosivu (englanniksi)
- Baškortostanin vientiportaali (venäjäksi), (englanniksi)