Axel Wilhelm Wahren

Wikipedia

A.W Wahren (1814 - 1885) oli aikansa edistyneitä teollisuuden patruunoita.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nuoruusvuodet

Wahren syntyi Tukholmassa vuonna 1814 kauppiasperheeseen.

13-vuotiaana hän aloitti oppipoikana enonsa värjäysliikkeessä ja opiskeli samalla Tukholman teknologisessa laitoksessa.

17-vuotiaana, saatuaan kisällinoikeudet hän lähti ns. kisällinkierrokselle Euroopaan tärkeimpiin tekstiiliteollisuuskeskuksiin. Hän työskenteli työntekijästä aina johtajaan asti.

[muokkaa] Teollisuustoiminta Suomessa

Vuonna 1838 Wahren muutti Suomeen. Aluksi hän vuokrasi ja uudisti Jokioisten Verkatehtaan, josta tuli myöhemmin Tampereen Verkatehdas. Riitaannuttuaan Jokioisten kartanon kanssa hän siirtyi Loimijokivartta yläjuoksulle päin, ja perusti vuonna 1847 kehräämön ja 1854 kutomon nykyisen Forssan kaupungin alueelle. Tästä syntyi Suomen ensimmäinen maaseudelle perustettu teollisuusyhdyskunta. Kehräämön perustamisen mahdollisti ns. Myllysopimus. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistyivät Forssan Osake Yhtiöksi. Vuonna 1872 Wahren kuului Oy Kymi-Kymmene Ab:n perustajiin. Oy Forssa Ab sulautui Finlayson Co:hon 1934.

[muokkaa] Forssa-yhtiö

Muiden teollisuusyhdyskuntien tapaan Wahren loi tehtaidensa ympärille kaiken mitä työläiset eläessään tuohon aikaan tarvitsivat. Yhtiö pyöritti tekstiiliteollisuuden ohessa mm. kauppaa, koulua, kirjastoa ja terveydenhuoltoa. Yhtiöön kuului aikanaan myös panimo, ja oma hotelli baareineen.

Wahren toi tehtailleen moni edistykselliä keksintöjä. Yhtenä ensimmäisistä laitoksista Suomessa, Yhtiöllä oli vesivoimalaitos, joka jauhoi sähköä paitsi tehtaan tarpeisiin, myös Suomen ensimmäiselle sähkörautatielle, joka kulki tehdaslaitoksen välissä. Kapearaiteinen Jokioisten Rautatie jatkoi aluksi höyry- ja sittemmin myös dieselveroisena Forssasta Jokioisten kautta Humppilaan, jossa oli yhdyspiste leveäraiteiselle valtion rautatielle. Tehtaan konttorin ja rautatieaseman välissä kulki yksi Suomen ensimmäisistä pitkistä puhelinlinjoista.

Forssan ja jokioisten välinen rautatieosuus on purettu, mutta Jokioisten ja Humppilan välissä kulkee nykyisin museorautatie, jossa aidon höyryveturin vetämät junat kulkevat kesäsunnuntaisin.

[muokkaa] Myllysopimus

Saapuessaan Forssaan, Kuhalankosken partaalle paikalla oli lähialueen tilojen yhteismylly. Wahren solmi sopimuksen, jonka mukaan perustettava yhtiö ottaa myllyn hallintaansa ikuisiksi ajoikisi, jos saa tehdä myllyyn lisälaitteistoja.

Tuon sopimuksen jäljiltä Kuhalankosken tietämillä on tänäkin päivänä mylly, jossa viljelijät voivat jauhattaa viljaansa. Käytön vähyyden vuoksi mylly ei ole enää auki säännöllisesti, vaan mylläri kutsutaan tarvittaessa paikalle matkapuhelimen välityksellä. Myllysopimuksen toinen osapuoli on nykyään tehdasalueen kiinteistöt omistava kiinteistöyhtiö Renor Oy

[muokkaa] Nykytila

Forssa-yhtiön työn jatkaja, Finlayson Oy on lähes poistunut alueelta. Ainoastaan yhtiön painoyksikkö on sijoitettuna Forssaan.

Muuten vanhat rakennukset eivät ole jääneet tyhjilleen. Suurin vuokralainen on Hämeen Ammattikorkeakoulu. Lisäksi kehräämöalueella on mm. museoita, keilahalli ja kirjasto. Lisäksi vanhalla kehräämöalueella toimii joukko pienyrityksiä.

Kutomalueella toimii joukko pieniä palveluyrityksiä. 1960-luvulla rakennettu automaattikutomo, joka oli aikanaan Pohjoismaitten suurin remontoitiin vuosituhannen vaihteessa Keskon hypermarketiksi.