Aaro Pajari
Wikipedia
Aaro Olavi Pajari (s. 17. heinäkuuta 1897, Asikkala – k. 14. lokakuuta 1949) oli suomalainen kenraalimajuri ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.
Aaro Pajari liittyi vuonna 1917 Suojeluskuntaan ja osallistui Suomen sisällissotaan. Hän jäi sotilasuralle ja talvisodan alkaessa hänellä oli everstiluutnanttina komennossaan JR 16. Hänet ylennettiin everstiksi 18. joulukuuta 1939. Myöhemmin Osasto Pajari toimi Ryhmä Talvelan osana ja Talvelan siirryttyä Kannakselle, Pajarista tuli koko ryhmän komentaja.
Jatkosodan alkaessa eversti Pajari komensi 18. divisioonaa, joka suoritti elokuussa 1941 läpimurron Kannaksella, joista sotatoimista Pajari nimitettiin 14. syyskuuta 1941 Mannerheim-ristin ritariksi numero 12 . Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 3. lokakuuta 1941. Pajari siirrettiin 3. divisioonan komentajaksi 21. lokakuuta 1943, jonka komentajana hän oli 21. lokakuuta 1944 saakka. Lapin sodassa rohkealla operaatiolla suoritetusta Tornion kaupungin valtauksesta Pajarille myönnettiin Mannerheim-risti toistamiseen 16. lokakuuta 1944.
Pajari kärsi sydänvaivoista ja hän kuoli sydänkohtaukseen työmatkalla Pohjanmaalla.
Kirjallisuutta:
- A.J. Airo (toim.), Mannerheim-ristin ritarit. 2.painos. Martinus Christensen Jyväskylä 1983. ss. 42-43
- Juhani Aromäki (toim.), Mannerheimin ritarit. Arvi A. Karisto Hämeenlinna 1985. ss. 31-32.
- Tauno Kuosa, A.O. Pajari. Viiden sodan soturi. Porvoo WSOY 1981.
- Pekka Ruusukallio (ed.),Hämäläisten kenraali A. O. Pajari. Pirkanmaan sotilaspiirien perinneyhdistys, 2002
- Jukka Tyrkkö (toim.), Pajari, rintamakenraali Aaro Olavi Pajari (1897-1949) sotilaana, esimiehenä ja ihmisenä. Helsinki Otava 1974.
Kansallisbiografian artikkeli [1]
Näyttely Pajarin kunniamerkeistä Hämeen linnassa 7.6.–31.12.2006[2]