Frans Mikael Franzén
Wikipedia

Franz Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 – 14. elokuuta 1847) oli suomalainen runoilija.
Franzén syntyi oululaiseen kauppiasperheeseen. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vain 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli maisteri ja 20-vuotiaana dosentti. Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi Runebergiin ja Topeliukseen. Hän myös sepitti rationalistisessa hengessä virsiä, joita on edelleen suomalaisessakin virsikirjassa: numerot 5, 234, 392, 562, 588. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun Glädjens ögonblick.
1790-luvulla Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan lienee runoelma Människans anlete.
Franzénin filosofianhistoriallinen avaintyö on Kantin filosofian harrastamisen vakiinnuttaminen Suomeen. Upsalassa ruotsalaisten kantilaisten, Boëthiuksen ja Höijerin, johdolla opiskellut Franzén oli nuorempana taipuvainen radikalismiin ja uskonnollisen tapakulttuurin kyseenalaistamiseen.
Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan Pariisiin. Kotimaahan palattuaan hän toimi Turun akatemian kirjastonhoitajana ja otti 1798 hoitaakseen kirjallisuushistorian professorin viran. Myöhemmin hän otti vastaan pappisviran. Vuonna 1811 hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa Ruotsin akatemian jäsenenä.
Franzén oli myös jonkin aikaa Åbo tidning -julkaisun päätoimittajana.
Franzénin juomalaulu Glädjens ögonblick
Franz Mikael Franzénin muistopatsas sijaitsee Oulun tuomiokirkon vieressä Franzéninpuistossa.
[muokkaa] Muualla verkossa
Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijatietokanta