Galitsia
Wikipedia
![]() |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
Syy: Luettelomainen sisältö ja koukeroisia virkkeitä Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Galitsia (aik. Otavan tietosanakirjan mukaan aikaisempi Puna-Venäjä) on maakunta nykyisen Ukrainan ja Puolan alueella. Ukrainasta siihen kuuluvat Itä-Galitsiassa olevat nykyiset Lvivin, Ivano-Frankivskin sekä Ternopilin alueet. Alueen raja lounaassa on Karpaattien vuoristo. Sen takana on Transkarpatia, joka on tunnettu myös ukrainalaisena Unkarina tai Ylä-Unkarina huolimatta siitä, että se ei kuulunut 1867 muodostuneen Itävalta-Unkarin Unkarin kuningaskunnan vaan Itävallan hallitsemaan alueeseen.
[muokkaa] Galitsia ja Volynia
Galitsiaan, laajempana käsitteenä Itä-Galitsiaan, kuuluu myös Volynsin alue eli Volynia. Se meni Puolan kolmannessa jaossa 1795 pääasiassa Venäjälle, mutta osittain myös Preussille. Volyniaan kuuluvat nyky-Ukrainan Volynsin alue ja Ternopilin alue.
[muokkaa] Itävallan Galitsia 1772-1918
Galitsiaan kuului lisäksi nykyisen Puolan kaakkoisia alueita, jotka katsottiin kuuluvan Länsi-Galitsiaan. Galitsian pääkaupunki oli Lviv.
Galitsia siirtyi Puolalta Itävallalle Puolan ensimmäisessä jaossa 1772 ja 1867 muodostetun Itävalta-Unkarin aikana sillä oli edustus Itävallan 1873 perustetuilla 498-jäsenisillä valtiopäivillä (Reichsrat). 15 kruununmaan maakuntapäivillä (Landstag) oli oikeus lähettää edustajansa valtiopäiville.
1892 perustettiin Galitsian sosiaalidemokraattinen puolue Ignacy Dascisnkin johdolla.
1895 maakuntapäivien edustajiin ylemmän ja alemman aateliston sekä papiston ja kaupunkien porvariston joukkoon lisättiin viides ryhmä, työväestö ja talonpojat. Tuolloin perustettiin myös Puolalainen kansanpuolue ajamaan lähinnä talonpoikien ja maaseudun asiaa.
1897 Galitsian sosiaalidemokraattisesta puolueesta erosivat ukrainalaiset ja perustivat oman sosiaalidemokraattisen puolueen. Galitsian sosiaalidemokraattiseen puolueeseen jääneet puolalaiset puolestaan liittyivät Itävallan hallitseman Puolan koko alueella toimineeseen Puolan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen.
1904 laajasti kannatettu, mutta kielletty puolalainen Kansallis-demokraattinen puolue perusti alaorganisaation Galitsiaan.
1907 luovuttiin maakuntapäivien oikeudesta nimittää valtiopäiväehdustajat ja siirryttiin yleiseen, vaikkakin epäyhtäläiseen äänioikeuteen. Tämä seurauksena Itävallan valtiopäivillä slaavit saivat enemmistön ja erityisesti tšekkien aktiivisen osallistumisen vuoksi kansalliset näkökohdat korostuivat yhä uusien ryhmien pyrkiessä Unkarin asemaan Itävalta-Unkarissa Itävallan rinnalle. Galitsiassa Länsi-Galitsian nopeammin teollistuneiden kaupunkien vaikutuksesta puolalaiset alkoivat saada uudistuksen vuoksi lisää vaikutusvaltaa maakuntapäivillä ja Itä-Galitsian ukrainalaisen maaseudun merkitys heikkeni.
1908-1911 perustettiinn maanalaisia Itävallan vastaisia sotilaallisia järjestöjä, kuten Aktiivisen taistelun liitto. Keisari Franz-Josef alkoi vuodesta 1909 hallita valtiopäivistä riippumatta hallitsijan asetuksin. Venäjä pyrkii edistämään Itävalta-Unkarin vastaista panslavistista ideologiaa, joka vetosi paremmin ukrainalaisiin kuin puolalaisiin, joilla on Puolan jaoista johtuen heikkoja kokemuksia myös Venäjästä ja Preussista.
1912 puolueet perustivat itsenäisyyspuolueiden liiton, joka ilmoitti pyrkivänsä Itävallan viranomaisille vain Venäjän hallussa olevan Puolan osien itsenäisyyteen.
1914 Itävallan keisari Franz-Josef antoi hajottaa Reichsratin.
[muokkaa] Lyhyt itsenäisyys, liitto Ukrainan kanssa ja liittäminen Puolaan
1. marraskuuta 1918 julistettiin Lvivissä Länsi-Ukrainan kansantasavalta, mikä käsittää Galitsian lisäksi myös Transkarpatian ja Bukovinan. Sota ententen kannattamien puolalaisten kanssa Galitsiasta ja Romanian kanssa Bukovinasta alkoi. Asemien vahvistamiseksi Länsi-Ukrainan kansantasavalta solmi 1919 liiton Ukrainan kansantasavallan kanssa, joka kuitenkin pyrki rauhaan Puolan kanssa luovuttamalla Galitsian ja muun Länsi-Ukrainan Puolalle käydäkseen paremmin ententen tuella sotaa Neuvosto-Venäjää ja Etelä-Venäjän valkoista armeijaa vastaan. Riian rauhansopimuksessa 1921 Neuvosto-Venäjän ja Puolan kesken Galitsia määritellään kuuluvaksi Puolaan.