Analyyttinen kieli
Wikipedia
Analyyttinen (eli isoloiva) kieli on morfologisessa typologiassa kieli, jossa lauseen suhteet ilmaistaan sanajärjestyksellä ja erityisillä määresanoilla (partikkeleilla) eivätkä sanat taivu suvussa, sijassa tai monikossa. Tunnetuin analyyttinen kieli on kiina. Kaakkois-Aasian kielet ovat analyyttisiä, kuten thai tai vietnam. Englannin kieli on hyvää vauhtia muuttumassa analyyttiseksi. Vastakohtana useimmat Euroopan kielet ovat synteettisiä kieliä, joissa sanojen ja lauseiden väliset suhteet ilmaistaan muuttamalla sanojen vartalon jälkeistä päätettä. Analyyttisen kielen sanat ovat itsenäisiä taipumattomia yksiköitä. Aikamuodot, persoonat ja monikot ilmaistaan apusanoilla.