Brisbane

Wikipedia

Brisbanen keskusta yöllä
Suurenna
Brisbanen keskusta yöllä
Brisbanen sijainti
Suurenna
Brisbanen sijainti
Brisbanen keskustaa.
Suurenna
Brisbanen keskustaa.

Brisbane on Australian itärannikolla sijaitseva Queenslandin osavaltion pääkaupunki ja sen suurin kaupunki. Kaupunki sijoittuu osavaltion kaakkoisimpaan osaan, joka on Australian nopeimmin kasvavia alueita. Brisbanen asukasluku on noin 960 000, esikaupungit mukaan luettuna noin 1,8 miljoonaa, mikä tekee siitä maan kolmanneksi suurimman kaupungin heti Sydneyn ja Melbournen jälkeen. Asukaslukunsa perusteella kaupunki on Australian suurin kunta, jota hallinnoi Brisbane City Council.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Brisbane on nimetty Skotlannin Ayrshiressä syntyneen Sir Thomas Brisbanen mukaan. Kaupungin nimeämisen aikoihin Sir Brisbane toimi New South Walesin osavaltion kuvernöörinä.

Ennen eurooppalaisten saapumista nykyisen Brisbanen aluetta asuttivat aboriginaaliyhteisöt.

Ensimmäisenä Brisbanen aluetta tutkinut eurooppalainen oli vuonna 1797 nykyisen Redcliffen esikaupunkialueen Woody Pointissa maihin laskenut Matthew Flinders. Ensimmäiset vakituiset asukkaansa alue sai kuitenkin vasta puoli vuosisataa myöhemmin, kun Sydneyyn vapaaehtoisesti asettuneet siirtolaiset vaativat, että Sir Brisbane siirrättäisi kaikkein huonoimmin käyttäytyvät rangaistussiirtolaiset muualle.

23. lokakuuta vuonna 1823 kenraali John Oxley lähti seurueineen merille Mermaid-kutterilla, tavoitteenaan tutkia Port Curtisin (nykyinen Gladstone), Moreton Bayn sekä Port Bowenin alueet uusien rangaistussiirtoloiden perustuspaikkojen löytämiseksi. Seurue saapui Port Curtisiin 5. marraskuuta. Oxleyn mielestä paikka oli kuitenkin sopimaton rangaistussiirtolalle, koska sen ylläpitäminen olisi ollut liian vaikeaa.

Kun Oxley saapui Moreton Bayn Point Skirmishiin, hän huomasi aboriginaalien lähestyvän. Näiden mukana oli useita valkoihoisia miehiä, jotka paljastuivat haaksirikkoutuneiksi, aboriginaalien parissa seitsemän kuukautta viettäneiksi puutavarakauppiaiksi.

Tavattuaan aboriginaalit ja heidän valkoiset vieraansa Oxley purjehti sadan kilometrin verran Sir Brisbanen mukaan nimeämäänsä Brisbane Riveriä pitkin. Nykyään moni paikka joen varrella on nimetty Oxleyn ja hänen seurueensa mukaan.

Ensimmäisen rangaistussiirtolan Redcliffe Pointiin (noin 20 kilometrin päähän nykyisestä Brisbanesta) perusti luutnantti Miller vuonna 1824. Samaan aikaan Oxley tutki kasvitieteilijä Allan Cunnighamin kanssa Brisbane Riveriä pidemmälle ja he laskivat ankkurinsa kykyisen New Quayn alueella. Vuotta myöhemmin Redcliffen siirtokunta siirrettiin niemimaalle Brisbane Riverin varrelle Brisbanen nykyisen liikekeskustan paikalle. Pioneerit nimesivät paikan "Edenglassieksi" skotlantilaisten suurkaupunkien Edinburghin ja Glasgow'n mukaan, mutta nimi muutettiin myöhemmin nykyiseen muotoonsa. Vuoden 1825 lopulla Brisbanen virallinen väkiluku oli "45 miestä ja kaksi naista".

Alun perin Brisbanen rangaistussiirtola perustettiin Sydneyn rangaistussiirtolan "sivupisteeksi", minne niskoittelevat rangaistussiirtolaiset lähetettiin kärsimään rangaistuksiaan. Siirtola saikin pian maineen yhtenä New South Walesin tiukimmista rangaistussiirtoloista.

Vapaaehtoinen siirtolaisuus alueelle oli pitkään kiellettyä. Koska rangaistussiirtolaisia laivattiin Australiaan yhä vähemmän, väheni luonnollisesti myös Brisbanen rangaistussiirtolan väkiluku, jolloin siirtola alkoi vuodesta 1838 lähtien hyväksyä myös vapaasta tahdostaan saapuneita siirtolaisia. 1840-luvulla vapaaehtoisia siirtolaisia siirtolaisia alkoi saapua enemmmän, ja he käyttivät sumeilematta hyväkseen alueen runsaita metsävaroja, sillä metsissä asuvien aboriginaalien ja eläinten karkottaminen ei ollut lailla rangaistavissa. Hedelmällisen rannikkoalangon peittivätkin pian laidunmaat ja pellot, ja pian myös rangaistussiirtola suljettiin.

Vuoteen 1869 mennessä lähes kaikki alueen aboriginaalit olivat kuolleet luoteihin tai eurooppalaisten mukanaan tuomiin tauteihin. Näistä selvinneet pakenivat alueelta erään Tom Petrie-nimisen siirtolaisen avulla.

Vuonna 1859 Queensland erotettiin New South Walesista omaksi itsenäiseksi siirtokunnakseen.

Alun perin Brisbanene naapurikaupunki Ipswichistä piti tulla Queenslandin pääkaupunki, mutta koska se ei sijainnut tarpeeksi lähellä rannikkoa jotta isoilla valtamerialuksilla olisi ollut pääsy sen satamaan, tuli Brisbanesta osavaltion keskuspaikka. Kaupunkioikeudet Brisbane sai kuitenkin vasta vuonna 1902.

Pahat tulvat järkyttivät Brisbanea 1890-luvulla, ja vaikka kaupungin pohjoispuolelta löytyikin kultaesiintymiä, meni suuri osa kyseisestä mineraalista saatavista voitoista Sydneyyn ja Melbourneen. Tästä johtuen kaupunki pysyi pitkään varsinaisena takapajulana, eikä Brisbanessa olekaan eteläisempiin suurkaupunkeihin verrattuna kovin paljon Viktorian aikaisia rakennuksia.

[muokkaa] Maantieto

Brisbanen keskusta sijoittuu aivan Queenslandin osavaltion kaakkoiskulmaan. Kaupunki levittäytyy Brisbane Riverin molemmin puolin, ja aivan itäisimmät esikaupunkialueet sijoittuvat Moreton Bayn rannalle. Suur-Brisbane sijoittuu Australian Kordillieereista itään sijaitsevalla rannikkotasangolla, vaikka siellä täällä kohoaakin suuria, jopa 300 metrin korkuisia kukkuloita, kuten Mount Coot-tha, Mount Gravatt, Whites Hill ja Stephens Mountain. Suurimmaksi osaksi kaupunki sijaitsee valuma-altaassa ja on siksi melkoisen altis vakaville tulville. Myös esikaupunkeja ristiin rastiin halkovat purot lisäävät paikallisten tulvien riskiä.

Brisbanen liikekeskusta sijoittuu Brisbane Riverin mutkaan, ja on vain 2,2 km²:n kokoisena helposti kävelemällä tutkittavissa. Keskustan kadut on nimetty Hannoverin hallitsijasuvun mukaan.

Brisbanen keskustan väestötiheys on Australian suurimpia kaupunkeja Sydneyä ja Melbournea pienempi, mutta kaupunki on saamassa nopean väestönkasvun ansiosta Melbournea kiinni. Alhaisempi väestötiheys johtunee suurimmaksi osaksi siitä, että suurin osa brisbanelaisista asuu omakotitaloissa. Aikoinaan tonttien minimikokoa säätänyt laki johti siihe, että Brisbaneen rakennettiin vain muutamia rivitaloja. Myös kerrostaloasuminen on kaupungissa melko uusi ilmiö, ensimmäiset kerrostalot rakennettiin vasta 1970-luvulla. Ennen 1950-lukua rakennettiin paljon Queenslander-tyylisuuntaa edustavia, puusta rakennettuja ja suuriverantaisia taloja, koska siihen aikaan puutavara oli Kaakkois-Queenslandissa kiveä ja tiiltä halvempaa. Useimmat näistä taloista rakennettiin puupaalujen varaan, jotka on myöhemmin korvattu betoni- tai metallitolpilla.

Koko Suur-Brisbanen väestötiheys on 379,4 henk./km², mikä on suunnilleen sama kuin Sydneylläkin. Viime aikoina keskustan väestötiheys on kasvanut lähes puolella, sillä uusia asuintaloja rakennetaan koko ajan.

[muokkaa] Ilmasto

Brisbane sijaitsee kuumine, kosteine kesineen sekä lauhkeine, kuivine talvineen subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä. Ukkosmyrskyt ovat yleisiä loppukeväästä alkusyksyyn, ja niihin liittyy joskus myös raekuuroja, voimakasta tuulta sekä rankkasateita.

Kaupungin lämpöennätys 43,2 °C mitattiin vuoden 1940 tapaninpäivänä ja kylmyysennätys 2,3 °C taas 12. heinäkuuta 1894 sekä 2. heinäkuuta 1896. Brisbanen sademääräennätys 465 mm mitattiin 21. tammikuuta 1887.

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu koko vuoden keskiarvo
Päivän ylin lämpötila (°C) 29,4 29,0 28,0 26,1 23,2 20,9 20,4 21,8 24,0 26,1 27,8 29,1 25,5
Päivän alin lämpötila (°C) 20,7 20,6 19,4 16,6 13,3 10,9 9,5 10,3 12,9 15,8 18,1 19,8 15,7
Keskimääräinen sademäärä (mm) 159,6 158,3 140,7 92,5 73,7 67,8 56,5 45,9 45,7 75,4 97,0 133,3 1146,4

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä Australiaan liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.