Hermosto
Wikipedia
Hermosto on kompleksisen eliön hermosoluihin eli neuroneihin ja niiden sähkökemialliseen viestintään perustuva tiedonvälitys- ja säätelyjärjestelmä, joka vastaanottaa sekä eliön sisäistä, että sen ulkopuolelta tulevaa informaatiota, muokkaa sitä ja ohjaa sen perusteella elimistön toimintaa edistäen eliön sopeutumista ympäristöönsä.
[muokkaa] Keskushermosto ja ääreishermosto
Hermosto jakaantuu anatomisesti keskushermostoon eli sentriaaliseen hermostoon ja ääreishermostoon eli perifeeriseen hermostoon, joilla kummallakin on sekä somaattisia että autonomisia toimintoja. Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin. Aivot vastaanottavat ja muokkaavat informaatiota sekä säätelevät monia elintoimintoja ja käyttäytymistä. Ns. "korkeampia aivotoimintoja" ovat mm. oppiminen ja muisti, ihmisillä kyky tuottaa puhetta. Selkäydin sijaitsee selkärangan suojaamassa selkärangankanavassa ja välittää viestejä aivojen ja ääreishermoston välillä. Ääreishermosto koostuu selkäydin- ja aivohermoista sekä niiden neuronien jatkeista. Neuroneissa impulssien liikkeen nopeus on jopa 100m/s.
Ääreishermostossa autonomisen hermoston osat kulkevat pääasiassa erillään sensorisista, motorisista ja somaattisista hermosyistä.
Sekä ääreishermostossa että keskushermostossa on motorisia ja sensorisia neuroneja. Sensoriset hermosyyt välittävät aistinsoluissa syntyvän informaation keskushermostolle ja siksi sen hermosyitä kutsutaan tuoviksi eli afferenteiksi hermosyiksi. Motoriset hermosyyt puolestaan kuljettavat keskushermoston käskyt lihaksille, jonka vuoksi niitä kutsutaan efferenteiksi eli vieviksi hermosyiksi.
[muokkaa] Somaattinen ja autonominen hermosto
Fysiologisesti ääreishermosto jaetaan somaattiseen ja autonomiseen hermostoon. Somaattinen hermosto on tahdonalainen ja sen avulla säädellään poikkijuovaisten lihasten eli luustolihasten liikkeitä. Autonominen hermosto eli vegetatiivinen hermosto on suurimmalta osin tahdosta riippumaton sillä se säätelee sydänlihaksen ja sileän lihaksiston toimintaa sekä vaikuttaa erilaisten rauhasten eritykseen. Se säätelee mm. sydämen sykettä, hengitystä, ruuansulatuselinten toimintaa ja hikoilua.
[muokkaa] Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto
Autonomisen hermoston toiminta jaetaan edelleen sympaattisiin ja parasympaattisiin toimintoihin. Yleisesti voidaan sanoa, että sympaattisen hermoston toiminnot ovat kehon energiavarastoja kuluttavia, kun taas parasympaattisen hermoston toiminta auttaa elimistöä palautumaan.
Sympatikus toimii yhtäkkisissä kriisitilanteissa, esim. pelästyttäessä tai suututtaessa. Tällöin mm. sydämen syke nopeutuu vilkastuttaen verenkiertoa, hengitystiet avautuvat ja hien eritys lisääntyy. Sympatikus osallistuu myös moniin "normaalitoimintoihin" kuten kehon lämpötilan säätelyyn. Parasympaattinen hermosto vaikuttaa usein päinvastoin kuin sympaattinen hermosto, ei kuitenkaan aina. Se toimii vilkkaasti nukkuessa, levätessä ja ruokaa sulattaessa. Se mm. hidastaa sykettä ja nopeuttaa ruuansulatuskanavan toimintaa.
Hermosto |
Aivot - Selkäydin - Keskushermosto - Ääreishermosto - Somaattinen hermosto - Autonominen hermosto - Sympaattinen hermosto - Parasympaattinen hermosto |