Eteläpohjalaiset murteet

Wikipedia

Eteläpohjalaiset murteet ovat Suomen kielen länsimurteita, joita puhutaan pääasiassa Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Useimmiten eteläpohjalaiset murteet mielletään yhdeksi Etelä-Pohjanmaan murteeksi, sillä paikkakuntakohtaiset erot ovat melko pieniä. Useimmista muista murteista poiketen Etelä-Pohjanmaan murteen maantieteelliset rajat ovat melko selvät.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Piirteitä

  • yleiskielen d muuttuu r:ksi
taharon uurem puukool lahajaksi.
Älä nyt täräjä, siälä mettäs on niitä marollakkia kyllä.
  • jälkitavun vokaalienvälinen h
Me tairetahan (tairethan) saaras saretta ehtoolla.
Me mennähän (menhän) uimahan.
  • yleiskielen vokaaliyhtymät ea, eä, oa ja öä saavat uudet päätteet
M'oon ylypiä.
Se kaksfooninkinen taloo on korkia.
Emmä keriinnys sanuas sillem mihinkä Antti meni.
  • konsonanttien välinen välivokaali, eli ns. švaa-vokaali
On komia ilima (ilama).
M'oomma lähärös kalahan.
On se ny helevetti kun ei aikuunen ihiminen osaa eres puukkoja (huom. sekä yksikkö- että monikkomuoto) teroottaa.
  • inessiivin päätteenä -s tai -hna/-hnä
Mihinä se kirija on?
Taloos on kaks koriaa flikkaa.
  • sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi ennen soinnillista konsonanttia
Järven kirkah vesi. Mennehnänsä.
  • sananloppuiset konsonantit
Sem mettäpöyröön emännän hames om punaanen.
  • e-vartaloisten verbien yksikön 3. persoonan päätteen labiaalistuminen
Jussi tuloo nyk kotua.
Teköö häjyä kattuak kun isoo miäs itköö.
  • jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on pitkä vokaali
annoon sillek kaks rehupaalia.
Nuas taloos asuu kunnov väkiä.
  • monikon 2. ja 3. persoonan päätteet saavat uudet muodot
M'oon oikias, s'oot vääräs, s'on kans vääräs,
m'oomma oikias, t'ootta vääräs, n'on aivam mettäs.

[muokkaa] Eteläpohjalaisen murrealueen kunnat

Alahärmä, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhava, Kauhajoki, Kortesjärvi (osa), Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Nurmo, Seinäjoki , Teuva, Töysä, Vähäkyrö, Ylihärmä ja Ylistaro.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Dik Browne: Haaraltti Häjympi-Piremmän puukoon päällikkö - Eli Harald Hirmuinen paremmalla suomella praatattuna, käänt. Juha Kykkänen, Egemont Kustannus 2001
  • Walt Disney: Isoon taloon ankka - Roope-tarinoota Etelä-Pohjanmaan murteella, käänt. Joose Tammelin, Helsinki Media 1998
  • Lakeus nauraa - Kaskukirja, eteläpohjalaista huumoria, Ilkka 1971
  • Harri Harju (käänt.): Johanneksen evankeliumi Eteläpohojanmaan murtehella, Kirjapaja 1999
  • Harri Harju: Eteläpohojalaasten katekismus, Kirjapaja 2000
  • Harri Harju (käänt.): Raamatun parahat kohorat Etelä-Pohojanmaan murtehella, Kirjapaja 2001
  • Harri Harju: Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja: parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille, Kirjapaja 2002
  • Harri Harju (kääntäny ja lukenu): Johanneksen evankeliumi - äänikirja, Kirjapaja 2003
  • Aulis Rintala: Kullervo Pohojalaanen, Atena Kustannus, 2000
  • Matti Mäkelä: Syrämmen kieli, WSOY 2001
  • Vaasan Jaakkoo:
    • Akka ku ampiaanen - eteläpohjalaisia murrepakinoita, WSOY 1940
    • Hellurei - eteläpohjalaisia murrepakinoita, WSOY 1943
    • Sekaherelmiä - eteläpohjalaisia murrejuttuja, Gummerus 1925
    • Sinsallaa - eteläpohjalaisia murrepakinoita, WSOY 1950
    • Tupenkrapinoota - eteläpohjalaisia murrejuttuja, Gummerus 1926

[muokkaa] Musiikkia

Etelä-Pohjanmaan murteella tehtyä musiikkia on parin kokoonpanon verran. 1990-luvulla tunnettu Rehupiikles esitti rockkappaleita "laviasti ja komialla kielellä". Uudella vuosituhannella tutuksi monelle pohjalainen murre on tullut Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -bändin kautta.

[muokkaa] Aiheesta muualla