Ada
Wikipedia
Kuva:- | |
Paradigma | olio, proseduraalinen |
Tyypitys | vahva, staattinen |
Yleinen suoritusmalli | - |
Muistinhallinta | - |
Julkaistu | 197? |
Kehittäjä | - |
Viimeisin vakaa versio | Ada 95 |
Viimeisin julkaisupäivä | |
Viimeisin kehitysversio | - |
Merkittävimmät toteutukset | |
Vaikutteet | |
Vaikuttanut | |
Murteet | |
Käyttöjärjestelmä | |
WWW-sivut | |
Uutisryhmä | comp.lang.ada |
(muokkaa) |
Ada on ohjelmointikieli. Sen kehitystyö alkoi vuonna 1974 Yhdysvaltain puolustusministeriön toimesta. Puolustusministeriö rahoitti uuden ohjelmointikielen kehitystyön, jonka seurauksena vuonna 1983 Ada-kieli standardoitiin. Alkuperäisestä Ada-kielestä käytetään nykyisin nimeä Ada-83. Ada-83:n määrittely muutettiin ISO-standardiksi ISO 8652 vuonna 1987. Ada on nimetty Ada Lovelacen mukaan, jota pidetään ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana.
Päivitetyn kieliversion kehitystyö alkoi vuonna 1988, ja ensimmäinen versio uuden kielen vaatimuksiksi julkaistiin vuonna 1990. Lopullinen versio uudesta standardista julkaisiin helmikuussa 1995. Nykyisin käytössä olevasta kieliversiosta käytetään siis nimeä Ada 95. Ada 95 on ensimmäinen ISO-standardoitu oliokieli. Kieli on määritetty ISO-standardissa ISO/IEC 8652:1995(E). Useista muista ohjelmointikielistä poiketen Ada-kielen standardi on saatavilla ilmaiseksi. Uusi versio standardista on parhaillaan työn alla, Ada 200Y -kieleen on lisätty mm. Java-kielestä tutut rajapintaluokat sekä geneeriset säiliöluokat. Näillä näkymin uusi kielen määrittely julkaistaan vuonna 2006.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ada 95:n ominaisuudet
Eräs tärkeimmistä Ada 95:n suunnitteluperiaatteista oli ylläpidettävyys. Kielen syntaksi on suunniteltu helppolukuiseksi ja selkeäksi, koska varsinkin suurten ohjelmistojen kohdalla lähdekoodia luetaan huomattavasti useammin kuin kirjoitetaan.
Muita Ada 95:n peruskieleen sisältyviä ominaisuuksia:
- vahva tyypitys
- keskeytysten käsittely
- tuki olio-ohjelmoinnille
- kielessä määritelty tuki rinnakkaisuudelle
- geneeriset tyypit
- helppo liitettävyys C-, Cobol- ja Fortran-koodiin
- tuki laitteistoläheiselle ohjelmoinnille
Ada-kieltä käytetään pääasiallisesti ilmailuun, avaruuteen tai lääkinnällisiin laitteisiin tarkoitetuissa ohjelmistoissa, joissa suuri luotettavuus on ehdottoman tärkeää.
[muokkaa] Esimerkkiohjelma
Yleinen esimerkki ohjelmointikielen syntaksista on Hello World-ohjelma:
with Ada.Text_IO; use Ada.Text_IO; procedure Hello_World is begin Put_Line("Hello World!"); end Hello_World;
Ohjelman alun with-lauseella kerrotaan kääntäjälle Hello_Worldin käyttävän Ada.Text_IO pakettia (package). Paketissa määritellyt proseduurit ja funktiot tuodaan näkyviin use-lauseella. Varsinainen Hello_World-ohjelmakoodi rajoitetaan begin- ja end-lauseilla.
Ada ei ota kantaa avainsanojen kirjainkokoon. Näin ollen toinen rivi voitaisiin kirjoittaa myös muodossa
PROCEDURE HELLO_WORLD IS
ilman muutosta ohjelman toimintaan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- (englanniksi) Laaja wiki-artikkeli Ada-kielestä
- (englanniksi) Ada Reference Manual ISO/IEC 8652:1995(E)
- (englanniksi) Ada 95 Quality and Style Guide
- (englanniksi) Alkuperäinen kielen määrittely, ns. Steelman-raportti
[muokkaa] Ada-kääntäjiä
Yleisimmät ohjelmointikielet (kaikki) (muokkaa) | |||
Tuotantokäytössä: Ada | APL | AWK | Assembly | C | C++ | C# | COBOL | Delphi | Eiffel | Fortran | Java | JavaScript | Lua | Lisp | Objective-C | Pascal | Perl | PHP | PostScript | Python | Ruby | Smalltalk | TCL | Visual Basic
|