Karjala
Wikipedia
Karjala (ruots. Karelen) on maantieteellinen alue Fennoskandian itäosassa. Useimmilla vierailla kielillä Karjala on Karelia. Keskiajan venäjässä nimi oli Korela, joka tarkoitti samalla myös Käkisalmen kaupunkia.
Karjalan alue lienee muodostanut suhteellisen yhtenäisen hallinnollisen kokonaisuuden 1000-luvun ensimmäisillä vuosisadoilla, jolloin se samalla mahdollisesti kuului Novgorodin etupiiriin.lähde? Sen jälkeen se on aina kuulunut osin Ruotsiin, osin Novgorodiin ja Venäjään. Nykyään Karjala on jaettu Suomen ja Venäjän välillä. Se koostuu Suomelle kuuluvista Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnista, Karjalan tasavallalle kuuluvista Laatokan, Aunuksen ja Vienan Karjalasta sekä Leningradin alueeseen kuuluvasta Karjalankannaksesta. Kannas, Raja-Karjala ja Laatokan Karjala ovat entisiä Suomelle kuuluneita alueita, ns. luovutettu Karjala. Luoteis- ja Keski-Venäjällä on edelleen muutamia 1500- ja 1600-luvulla sinne paenneiden karjalaisten alueita. Näistä Tverin Karjala -nimityksellä tarkoitetaan Moskovan ja Novgorodin välissä sijaitsevalla Tverin alueella asuvien karjalaisten alueita, minne karjalaiset pakenivat Ruotsin pakkokäännytystä ja verorasitusta ja luvattujen verohelpotusten perässä lähinnä vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen. Jonkin verran tverinkarjalaisia asuu myös Novgorodin alueella ja heitä nimitetään myös novgorodin- tai valdainkarjalaisiksi. Leningradin oblastin koillisosassa on vielä erillinen tihvinänkarjalaisten alue.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käsitteen käyttö
Karjala käsitteenä on laaja. Perimmäisenä alueena Karjalalla tarkoitetaan karjalaisten eli alkujaan yhden tärkeän itäisen suomalaisheimon elinaluetta, joka käsitti nykyisen Karjalan tasavallan, nykyään Venäjään kuuluvan Karjalankannaksen ja Pohjois- ja Etelä-Karjalan nykyisestä Suomesta. Aikoinaan Karjalaan kuului vielä Savilahden pogosta eli nykyinen Mikkelin alue, Kymijoen itäpuolen nautintoalue, Lappeen ikivanha asutuspesä Saimaan etelärannalla ja Pohjois-Savon itäisimmät alueet. Jälkiä 1100-1200-lukujen karjalaisasutuksesta on löytynyt myös Hollolan Hämeestä, mm.Nastolasta. Lisäksi keskiajalla idässä Karjalaan laskettiin kuuluvan Kauko-Karjala, johon mm. Äänisen takainen Puutoisen ja Kargopolin alueet kuuluivat. Nautinta-alueina karjalaisilla oli vielä 1200-1300 -luvuilla Pohjois-Pohjanmaan joet Torniosta Pyhäjokeen sekä Kuolasta Kantalahti ja Välijärvi. Laatokan Luoteisrannikolle syntynyt alku-Karjala osoittaa selviä yhteyksiä Hämeeseen ja läntiseen kulttuuripiiriin 600-800-luvuilla. Karjalaiset ovat Novgorodiin liittymisensä jälkeen kuuluneet itäiseen kulttuuripiiriin, mistä syystä uskonnoltaan he olivat ortodokseja, kuten varsinaiskarjalaa puhuvat edelleenkin ovat Ruotsin valloitettua läntisen Karjalan sen asukkaat liitettiin katoliseen kirkkoon.
Kun Suomessa puhutaan Karjalasta, yleensä tarkoitetaan Suomen nykyisin hallussa olevia Karjalan osia. Kun keskustellaan Karjalan palautuksesta, Karjalalla tarkoitetaan sodissa luovutettua Karjalaa tai viitataan kaikkiin luovutettuihin alueihin. Venäjällä taas Karjalasta puhuttaessa tarkoitetaan Karjalan tasavaltaa, joka koostuu suurimmaksi osaksi Itä-Karjalasta. Muualla maailmassa ja osin Suomessakin (nuorisotutkimukset) käsitteiden erot ovat huonosti tunnettuja.
[muokkaa] Historia
- Pääartikkeli: Karjalan historia
Karjalasta taisteltiin Ruotsin ja Novgorodin välillä ensimmäisen kerran jo 1200-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa (1323) Inkerin ja Laatokan Karjalan verotusoikeudet menivät Novgorodille ja Ruotsi sai Länsi-Karjalan.
Suuri Pohjan sota lopetti melko pitkän rauhanjakson, ja vuonna 1721 solmitussa Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle Viipurin ja Käkisalmen läänin. Hattujen sodan päättäneessä Turun rauhassa (1743) Ruotsi menetti loputkin Karjalasta (lukuun ottamatta nykyistä Pohjois-Karjalaa). Mutta Ruotsin vastoinkäymiset jatkuivat, sillä Suomen sodan jälkeen Venäjä miehitti loputkin Suomesta, ja vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa.
Suomi säilytti suuriruhtinaskunnan rajat itsenäistyessään vuonna 1917 (Tarton rauhansopimuksessa lisäyksenä Petsamo), mutta menetti mm. suuren osan Karjalasta talvisodassa. Jatkosodan aikana Suomi valloitti nämä alueet takaisin, mutta rauhansopimuksessa menetti ne.
[muokkaa] Nykyiset rajat
Sodanjälkeinen raja seurasi suunnilleen vuoden 1721 Pietari Suuren rajaa, mistä oli sovittu suuren Pohjan sodan jälkeen Uudenkaupungin rauhassa. Verrattuna Tarton rauhan rajaan 1920, Suomi luovutti Karjalasta Neuvostoliitolle Antrean, Harlun, Heinjoen, Hiitolan, Impilahden, Jaakkiman, Johanneksen, Kanneljärven, Kaukolan, Kirvun, Kivennavan, Koiviston, Kuolemajärven, Kurkijoen, Käkisalmen, Lavansaaren, Lumivaaran, Metsäpirtin, Muolaan, Pyhäjärven, Raudun, Ruskealan, Räisälän, Sakkolan, Salmin, Seiskarin, Soanlahden, Sortavalan, Suistamon, Suojärven, Suursaaren, Terijoen, Tytärsaaren, Uusikirkon, Valkjärven, Viipurin, Vuokselan, Vuoksenrannan ja Äyräpään (maalais)kunnat, Koiviston ja Lahdenpohjan kauppalat sekä Käkisalmen, Sortavalan ja Viipurin kaupungit.
Jääsken, Korpiselän, Pälkjärven, Säkkijärven ja Vahvialan maalaiskunnista luovutettiin niin suuria alueita, että jäljelle jääneet osat liitettiin muihin Suomen kuntiin. Myös Ilomantsista, Kiteestä, Lappeesta, Nuijamaasta, Parikkalasta, Rautjärvestä, Ruokolahdesta, Saaresta, Simpeleestä, Tohmajärvestä, Uukuniemestä, Vehkalahdesta, Virolahdesta, Värtsilästä ja Ylämaasta luovutettiin alueita, mutta kunnat jatkoivat itsenäisinä kuntina.
Luovutettu Karjala kuului pääasiassa Viipurin lääniin, jonka jäljellejääneistä osista tehtiin Kymen lääni (Korpiselän Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Kuopion lääniin), joka vuonna 1997 liitettiin uuteen Etelä-Suomen lääniin. Pohjois-Karjalan uusi maakunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä.

Kommunistisen Venäjän puolella Karjalasta tehtiin vuonna 1920 Karjalan työkansan kommuuni ja edelleen 1923 Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, joka kuitenkin heti talvisodan jälkeen 1940 muutettiin Karjalais-suomalaiseksi neuvostotasavallaksi. Autonominen asema "itsenäisestä" neuvostotasavallasta palautettiin takaisin 1956 Stalinin kuoltua. Tästä syystä Neuvostoliiton hajotessa 1991 Itä-Karjala jäi osaksi Venäjää, vaikka itsenäistymishalujakin oli. Nykyään nimi on Karjalan tasavalta.
1945 koko Karjalankannaksen alue erotettiin Venäjän Karjalasta, jonka jälkeen se on ollut suoraan osa Venäjää osana Leningradin aluetta.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Karjalan Liitto
- Aikajana - Karjalan historia
- Karjala - kieli, murre ja paikka
- Luovutettu Karjala, lisätietoja Neuvostoliitolle luovutetuista Karjalan alueista
- The Many Karelias - Virtual Finland
- Karjala keskiajan Euroopan kartalla - Heninen
- Flag - Flags of the World
- The Karelians
- ProKarelia
- Luovutetun alueen linkkikokoelma
![]() |
Suomen historialliset maakunnat | ![]() |
Ahvenanmaa | Häme | Karjala | Lappi | Pohjanmaa | Satakunta | Savo | Uusimaa | Varsinais-Suomi |