1917
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.
- 22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Eurooppaan.
- 25. tammikuuta – Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta – Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
- 3. helmikuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta – Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jotta Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
- 11. maaliskuuta – Helmikuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 26.2.): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyi mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta – Keisari Nikolai II luopui vallasta.
- 6. huhtikuuta – Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta – Lenin saapui Petrogradiin.
- 7. heinäkuuta – Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta – Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron (4–25 %).
- 6. marraskuuta – Kolmas Ypresin taistelu päättyi: kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta – Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.): Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta – Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta – Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta – National Hockey League perustettiin.
- 28. marraskuuta – Heikki Nurmion kirjoittama Jääkärien marssi, jonka Jean Sibelius aiemmin samana syksynä kolmessa päivässä sävelsi, esitettiin ensimmäistä kertaa Libaussa jääkäripataljoonan miehistölle järjestetyssä illanvietossa.
- 6. joulukuuta – P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.
- 6. joulukuuta – 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
[muokkaa] Syntyneitä
- 11. helmikuuta – Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta – John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti (k. 1963)
- 11. elokuuta – Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä (k. 1989)
- 10. syyskuuta – Miguel Serrano, chileläinen fasisti-ideologi
- 11. syyskuuta – Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori
- 19. marraskuuta – Indira Gandhi, Intian pääministeri (k. 1984)
- 16. joulukuuta – Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija
[muokkaa] Kuolleita
- 10. tammikuuta – William F. Cody ("Buffalo Bill")
- 16. tammikuuta – Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta – Ferdinand von Zeppelin, saksalainen ilmailun pioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta – L. L. Zamenhof, "Dr. Esperanto"
- 27. syyskuuta – Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta – Mata Hari, hollantilainen tanssija (teloitettiin vakoilijana)
- 7. marraskuuta – Alfred Kordelin, suomalainen liikemies ja mesenaatti (murhattiin Mommilassa)
- 11. marraskuuta – Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Barkla
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Karl Adolph Gjellerup ja Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen Punainen Risti
[muokkaa] Kirjoja
- Ihmislapsia elämän saatossa – Frans Eemil Sillanpää
- Synnin mitta – Arvi Järventaus
- Alla kasvon kaikkivallan. Mystillinen trilogia. Erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä – Eino Leino
- Karjalan kuningas – Eino Leino
- Leirivalkeat – Eino Leino
- Jeri – Jack London
- Jerin veli – Jack London
- Avioliitto: tarina tuhansien joukosta – Ilmari Kianto
- Vienan kansan kohtalo: heimoromaani – Ilmari Kianto
- Anna omassa kodissaan – L.M. Montgomery