HD-DVD

Wikipedia

HD DVD eli High Density Digital Versatile Disc on Blu-Ray-formaatin kilpailija lähitulevaisuuden optiseksi tallennusformaatiksi. Blu-Rayn tavoin HD DVD-levyjä kirjoitetaan ja luetaan käyttäen sinistä laseria toisin kuin CD-levyjä, joita kirjoitetaan ja luetaan käyttäen punaista laseria.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistä

HD DVD:llä on yhden kerroksen kapasiteetti 15 gigatavua, ja kahden kerroksen 30 gigatavua. Toshiba on ilmoittanut, että kolmikerroksinen, 45 gigatavuun yltävä levy on kehitteillä. Tämä on vähemmän kuin pääkilpailija Blu-raylla, joka tarjoaa yhdelle kerrokselle 25 gigatavua, kahdelle kerrokselle 50 gigatavua ja neljälle 100 gigatavua. HD DVD-levyn pintakerros on 0,6 mm paksu, sama kuin DVD:n mutta paksumpi kuin Blu-rayn 0,1 mm.

[muokkaa] Tekniikka

[muokkaa] Edut ja haitat

  • Suurempi kapasiteetti mahdollistaa paremman kuvan ja äänen.
  • Vanhat DVD-tuotantolinjat on helppo muuntaa tuottamaan HD DVD:itä.
  • HD DVD-soittimet ovat yhteensopivia DVD:n kanssa.
  • Pienempi kapasiteetti kuin Blu-Ray-levyillä.

[muokkaa] Formaatin tulevaisuus

HD DVD:n etu on se, että sitä tukee neljä suurta Hollywoodin filmistudiota: New Line Cinema, Paramount Pictures, Universal Studios ja Warner Bros. Lisäksi kuluttajien on helppo samaistua tuttuun DVD-nimeen.

Syyskuussa 2006 Brittiläinen New Medium Enterprises -yhtiö ilmoitti keksineensä tavan tuottaa edullisesti monikerroksisia DVD-levyjä, joille voidaan tallentaa sekä HD-DVD että BLU-RAY formaattia. Levyt toimisivat molempien formaattien soittimissa. Uudella tekniikalla tuotetun monikerroslevyn tuotantohinta on yhdeksän senttiä, tavallisen DVD-levyn hinnan ollessa kuusi senttiä. Uutta teknologiaa käyttävät prototyyppituotantolinjat käynnistetään vuoden 2007 alussa. Myös Warner Bros on patentoinut tekniikan, jolla samalla DVD-levylle voidaan tallentaa eri formaateissa olevaa sisältöä.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.