Barry White

Wikipedia

Barry Eugene While (12. syyskuuta 19444. heinäkuuta 2003) oli yhdysvaltalainen äänilevytuottaja ja laulaja. Hänen kädenjälkensä näkyy monissa soul- ja diskomusiikin kappaleissa. Hän johti Love Unlimited Orchestra -yhtyettä. White'n levyjä käytetään usein romanttisen ilmapiirin luomiseksi hänen matalan ja sulavan äänensä takia. Hänestä käytettiin usein nimityksiä Maestro ja Walrus of Love (Rakkauden mursu).

White syntyi Galvestonissa, Texasissa, mutta varttui eteläisessä Los Angelesissa. Rikollisuuden vaivaamalla alueella hän liittyi jengiin 10-vuotiaana ja 17-vuotiaana hänet tuomittiin neljäksi kuukaudeksi vankeuteen hänen varastettuaan 30 000 dollarin arvosta Cadillacin renkaita.

Vankilasta päästyään Barry White jätti jengit loppuelämäkseen ja aloitti musiikkiuransa 1960-luvun alussa lauluyhtyeissä ennen kuin siirtyi soolouralle vuosikymmenen puolivälissä. Uransa alkuvaiheilla hän ei saavuttanut suurta menestystä, suurimmat saavutukset tulivat laulujen kirjoittamisesta. Hänen laulujaan esittivät rock laulaja Bobby Fuller ja The Banana Splits. Vuonna 1969 Barry ryhtyi kolmen lahjakkaan naislaulajan muodostamaan tyttöryhmän Love Unlimited' taustavaikuttajaksi.

Ryhmä oli perustettu legendaarisen Motown lauluyhtye The Supremesin seuraajaksi ja se harjoitteli yhdessä Whiten kanssa seuraavat kaksi vuotta ennen kuin se sai levytyssopimuksen 20th Century Fox Recordsin kanssa. White tuotti, sanoitti ja sävelsi klassien soul-balladin "Walking in the Rain (With The One I Love)". Kappale nousi popmusiikkilistoilla 20 parhaan joukkoon.

Ryhmä sai aikaiseksi lisää hittejä ja White meni lopulta naimisiin ryhmän päälaulajan, Glodean Jamesin, kanssa. Miesäänelle tarkoitetun laulun työstövaiheessa levy-yhtiö ehdotti, että White astuisi taustavaikuttajan paikalta mikrofonin eteen. White suostui vastahakoisesti ja loppu on kevyen musiikin historiaa.

Barry Whiten hittejä ovat muun muassa "I'm Gonna Love You Just a Little More Baby" (1973), "Never, Never Gonna Give You Up" (1973), "Can't Get Enough of Your Love, Babe" (1974), "You're the First, the Last, My Everything" (1974), "What Am I Gonna Do With You" (1975), "Let the Music Play" (1976), "Your Sweetness is My Weakness" (1978), "Change" (1982), "Sho' You Right" (1987), ja "Practice What You Preach" (1994).

White oli kärsinyt kroonisesta korkeasta verenpaineesta jonkin aikaan, kun se aiheutti munuaisen vajaatoiminnan syksyllä 2002. Hän sai sydänkohtauksen toukokuussa 2003, jonka jälkeen hän vetäytyi julkisuudesta. Heinäkuun 4. 2003 hän kuoli sairaalassa Los Angelesissa 58-vuotiaana. Kuolinsyyksi ilmoitettiin munuaisen vajaatoiminta.

Elämänsä loppuvaiheilla White toivoi että hänet muistettaisiin hyvänä ihmisenä joka osasi laulaa.

Barry Whiten omaelämäkerta Barry White: Love Unlimited julkaistiin vuonna 1999. Kirjan on kirjoittanut Marc Eliot.

Barry Whiten musiikkia käytettiin säännöllisesti 1990-luvun lopulla televisiosarjassa Ally McBeal. Sarjassa käytettiin usein vaikeatajuisia viittauksia siihen, mitä roolihahmojen päässä liikkui. Barry Whiten laulu kuului aina kun John Cage (Peter MacNicol) oli seksuaalisesti kiihottunut. Whiten musiikin käyttö sarjassa elvytti hänen uraansa ja johti lopulta hänen vierailuunsa sarjassa.

Barry White oli myös esikuva Chef hahmolle South Park -piirrossarjassa. Hänelle tarjottiin roolia [1], mutta hän kieltäytyi. Hartaana kristittynä sarjassa käytetty huumori ei ollut hänelle mieluista.

White on myös esiintynyt muutaman kerran piirrossarja Simpsoneissa.


[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Albumit

Love Unlimited & Love Unlimited Orchestra:

  • 1972: From a Girl's Point of View We Give to You
  • 1973: Under the Influence Of
  • 1974: Rhapsody in White
  • 1974: Together Brothers
  • 1974: In Heat
  • 1974: White Gold
  • 1975: Music Maestro Please
  • 1976: My Sweet Summer Suite
  • 1977: He's All I've Got
  • 1978: My Musical Bouquet
  • 1979: Super Movie Themes, just a little bit different
  • 1979: Love Is Back
  • 1981: Let 'Em Dance!
  • 1981: Welcome Aboard
  • 1983: Rise

Barry White:

  • 1973: I've Got So Much to Give
  • 1973: Stone Gon'
  • 1974: Can't Get Enough
  • 1975: Just Another Way to Say I Love You
  • 1976: Let the Music Play
  • 1976: Is This Whatcha Want?
  • 1977: Barry White Sings for Someone You Love
  • 1978: The Man
  • 1979: The Message Is Love
  • 1979: I Love to Sing the Songs I Sing
  • 1980: Sheet Music
  • 1981: Barry & Glodean
  • 1981: Beware!
  • 1982: Change
  • 1983: Dedica Ted
  • 1987: The Right Night & Barry White
  • 1989: The Man Is Back!
  • 1991: Put Me In Your Mix
  • 1992: Just For You]] (20-Jahre-Edition mit 3 CD?s)
  • 1994: The Icon Is Love
  • 1999: The Ultimate Collection
  • 1999: Staying Power

[muokkaa] Singlet ja sijoitus Yhdysvaltain listoilla

Pop listat: Billboard 100; Tanssimusiikkilistat: Hot Dance Music/Club Play.

Love Unlimited:

  • 1972 "Walkin' In the Rain With the One I Love (#14 US)
  • 1973 "It May Be Winter Outside (But In My Heart It's Spring) (#83 US)
  • 1974 "Under the Influence Of Love" (#76 US)
  • 1975 "I Belong To You (#27 US)

Love Unlimited Orchestra:

  • 1974 "Love's Theme" (#1 US)
  • 1974 "Rhapsody In White" (#63 US)
  • 1975 "Satin Soul" (#22 US, #11 Tanssi)
  • 1976 "My Sweet Summer Suite" (#48 US) / "Brazillian Love Song" (#1 Tanssi)
  • 1977 "Theme From King Kong" (#68 US, #7 Tanssi)
  • 1981 "Welcome Aboard" (#59 Tanssi)

Barry White:

  • 1973 "I'm Gonna Love You Just a Little More Baby" (#3 US)
  • 1973 "I've Got So Much Love To Give" (#32 US)
  • 1974 "Never, Never Gonna Give You Up" (#7 US)
  • 1974 "Honey Please, Can't Ya See" (#44 US)
  • 1974 "Can't Get Enough Of Your Love Babe" (#1 US)
  • 1975 "You're the First, the Last, My Everything" (#2 US, #2 Tanssi)
  • 1975 "What Am I Gonna Do With You" (#8 US)
  • 1975 "I'll Do For You Anything You Want Me To" (#40 US)
  • 1976 "Let the Music Play" (#32 US)
  • 1976 "Baby, We Better Try To Get It Together" (#92 US)
  • 1977 "I'm Qualified To Satisfy You" (#30 Tanssi)
  • 1977 "It's Ecstasy When You Lay Down Next To Me" (#4 US, #5 Tanssi)
  • 1978 "Oh What a Night For Dancing" (#24 US)
  • 1978 "Your Sweetness Is My Weakness" (#60 US, #16 Tanssi)
  • 1990 "The Secret Garden (Sweet Seduction Suite)" (Quincy Jones yhdessä Al B. Sure!, James Ingram, El DeBarge ja Barry Whiten kanssa) (#31 US)
  • 1994 "Practice What You Preach" (#18 US)
  • 1995 "Come On" (#87 US)
  • 1996 "Slow Jams" (Quincy Jones sekä Babyface, Tamia, Portrait and Barry White) (#68 US)