Kalevi Wiik

Wikipedia

Kalevi Wiik (s. 2. elokuuta 1932 Turku) on turkulainen kielitieteilijä ja Turun yliopistoon emeritusprofessori.

Wiik on väitellyt filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa 1965. Hän työskenteli Turun yliopistossa vuodesta 1959 lähtien ja toimi professorina Helsingin yliopistossa 1966-1968. Vuonna 1968 hän aloitti Turun yliopiston fonetiikan professorina ja toimi tässä virassa eläkkeellejäämiseensä saakka 1997.

Varsinaisen työnsä ohella hän vieraili mm. Texasin yliopistossa lingvistiikan vt. professorina ja Joensuun yliopistossa fonetiikan ja kielitieteen dosenttina.

Wiik aktivoi 1970-luvulla voimakkaasti suomalaisia kielentutkijoita. Hänen aloitteestaan järjestetään yhä vuosittaiset fonetiikan päivät, ja yhdessä professori Paavo Siron kanssa hän käynnisti kielitieteen päivät. 1990-luvulla hän tuli suurelle yleisölle tunnetuksia suomalaisten ja eurooppalaisten esihistoriasta kertovien teosten kirjoittajana. Hänen näissä teoksissa esittämänsä käsitykset erityisesti kielellisestä substraatista eivät kuitenkaan ole saaneet laajempaa kannatusta. Wiikiä on syytetty huuhaa-tutkimuksen harjoittamisesta. Kun hänen teoksensa Eurooppalaisten juuret vuonna 2001 nostettiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi, kritisoi joukko tunnettuja suomalaisia kielentutkijoita ehdokkuutta pseudotieteen suosimiseksi.

Wiik oli perustamassa sekä Suomen kielitieteellistä yhdistystä että Suomen soveltavan kielitieteen yhdistystä. Vuonna 1997 Wiik kutsui Turkuun parikymmentä eurooppalaisten kansojen kielten juurien etsijää kahdeksasta maasta. Näin sai alkunsa kansainvälisten Roots-symposiumien sarja.

Wiik kertoo kotisivuillaan keskittyneensä eri aikoina hyvin erilaisiin kielentutkimuksen lajeihin.

"Kaikessa tässä touhuamisessa näen kuitenkin yhden yhteisen nimittäjän: tarkoitukseni on ollut antaa suomalaisille esimerkkejä siitä, minkälaisia mahdollisuuksia uudet teoriat ja ajatustavat voivat antaa. Tutkimukseni ovat usein kokeiluja, joissa katsotaan, minkälaisiin tuloksiin noudattamani teoria ja ajatustapa johtavat. Parhaana itseeni kohdistuvana kritiikkinä pidän sellaisia tutkimuksia, joissa samaa tutkimuskohdetta tutkitaan jotakin muuta teoriaa ja ajatustapaa käyttäen ja jossa pystytään asiat esittämään yksinkertaisemmin ja elegantimmin. Muistan aina opin, jonka sain Michiganissa: yleistäminen on tieteellisen ajattelun perusta", Wiik kirjoittaa.

Wiik on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen. Hän on saanut Alfred Kordelinin säätiön tieteen tunnustuspalkinnon 1992. Aleksis Kiven Seura myönsi hänelle Eskon puumerkin vuonna 2003. Palkinnon perusteluissa todetaan, että "professori Kalevi Wiik on ollut talttumaton puolustaessaan menneisyyttämme selittävää kontaktiteoriaa. Hän on maalannut Euroopan kartalle leveällä pensselillä vyöhykkeen, jota suomalais-ugrilaisen kielen puhujat ovat hallinneet jääkauden jälkeen Atlantilta Uralille, alkukodin kannattajat ovat jääneet Volgan mutkaansa."

Puoliso arkkitehti Kirsti Wiik (os. Tavio) vuodesta 1960. Lapset Marikki (s. 1965), Ville (s. 1968).

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Julkaisuja

  • Fonetiikan perusteet (1981)
  • Fonetiikan peruskurssi (1998)
  • Eurooppalaiset juuret (2002, kirja oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä