Ensimmäinen ristiretki Suomeen

Wikipedia


Ristiretket
Ristiretket Pyhälle Maalle
Ensimmäinen ristiretki (10951099)
Toinen ristiretki (11471149)
Kolmas ristiretki (11871191)
Neljäs ristiretki (12021204)
Viides ristiretki (12171221)
Kuudes ristiretki (12281229)
Seitsemäs ristiretki (12481254)
Kahdeksas ristiretki (1270)
Yhdeksäs ristiretki (1271)
Pohjoiset ristiretket
Ristiretket Suomeen
* Ensimmäinen ristiretki Suomeen
(noin 1155)
* Ristiretki Hämeeseen
(1238/1239 tai 1249)
* Ristiretki Karjalaan (1293)
Ristiretket Baltiaan
Muut Ristiretket
Albigenssiristiretki (12091229)
Lasten ristiretki (1212)

Ensimmäinen ristiretki Suomeen on paljon keskustelua herättänyt historiallinen, puolihistoriallinen tai kuvitteellinen tapahtuma, joka perinteisen käsityksen mukaan tapahtui noin vuonna 1155. On uskottu, että kyseisenä vuonna Ruotsin kuningas Eerik Pyhä (Eerik IX Jedvardinpoika) ja Uppsalan piispa Henrik matkasivat Ruotsista Lounais-Suomeen sotajoukon kanssa. Kun kuningas palasi takaisin Ruotsiin, piispa jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.

Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1300-luvun alussa kirjoitettuun Eerikinkronikkaan, jota ei kuitenkaan voi pitää luotettavana lähteenä. Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan keskiaikainen pyhimyslegenda (aikaisintaan 1200-luvun lopulta) sekä ns. Piispa Henrikin surmavirsi. Jälkimmäinen on kansanruno, joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla.

[muokkaa] Ristiretken syyt

Kuningas Eerik IX Jedvardinpojan asema Ruotsin kuninkaana oli hyvin horjuva. 1100-luvun puoliväli oli Ruotsissa valtataistelujen aikaa. Vallasta kamppailivat Sverkerin suku, Eerikin suku sekä Folkunga-suku. Eräs monista hypoteeseista on, että Varsinais-Suomi olisi tukenut valtaistuinriidassa Sverkerin sukua, minkä jälkeen Eerik olisi järjestänyt ledung-armeijallaan rankaisuretken Varsinais-Suomeen. Jos tätä seuranneessa taistelussa varsinaissuomalaisten tukena olisi ollut pakanallisia hämäläisiä, tälle ledung-retkelle olisi ollut helppoa jälkeenpäin sepittää ristiretken mielikuva: Paavi Celestinus III oli antanut 1193 kehotuksen, jonka mukaan kristittyjen kuninkaiden tulisi tehdä ristiretkiä pakana-alueille ja levittää katolista uskoa.

Pyhän Eerikin legendan mukaan suomalaiset heimot tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, jonka johdosta Eerik Pyhä päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanoita kristinuskoon. Joka tapauksessa kristinusko oli alkanut levitä Suomeen jo aiemmin, viimeistään 1000-luvulla. Toisaalta Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon asema Suomessa vakiintuivat lopullisesti vasta 1200-luvun kuluessa, siis vasta kauan ensimmäisen ristiretken oletetun tapahtumisajankohdan jälkeen.

[muokkaa] Ristiretken todenperäisyydestä

Eerikinkronikan ensimmäisestä ristiretkestä antamaa kuvaa pidettiin suhteellisen luotettavana 1900-luvulle saakka. Ajatus verisestä Suomen valloituksesta sopi hyvin yhteen nationalistisen historiakäsityksen kanssa sekä Ruotsissa että Suomessa. Eerinkronikan luotettavuutta alettiin kyseenalaistaa 1900-luvun alussa, mutta käsitys ristiretkestä jäi silti elämään historiankirjoituksessa ja varsinkin historianopetuksessa. Monet nykytutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että koko ristiretkeä ei koskaan tehtykään. Tällöin kyseessä olisi myöhemmin sepitetty taru, jolla pyhimyksenä palvotulle Eerik-kuninkaalle rakennettiin sankarin mainetta. Toisaalta on mahdollista, että ristiretkitaru perustuu johonkin todelliseen tapahtumaan, jota Eerikinkronikassa on paisuteltu ja dramatisoitu.

[muokkaa] Katso myös