Jääkäri

Wikipedia

Jääkäri on kevyen jalkaväkiyksikön sotilas. Termi on peräisin saksan kielen sanasta jäger, joka tarkoittaa metsästäjää.

Jääkärillä voidaan viitata myös tarkemmin Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana koulutettuihin suomalaisiin jääkäreihin (kts. jääkäriliike).

Lisäksi jääkäri on sotamiestä vastaava jalkaväen miehistön sotilasarvo Suomen Puolustusvoimissa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Varhainen historia

Kevyitä jalkaväkimiehiä on kutsuttu jääkäreiksi valistusajalta 1700-luvulta asti. Aluksi jääkärit värvättiin metsänvartijoiden ja metsästäjien joukosta. Heidän taustansa oli usein keskiluokkainen tai muutoin vähemmän ylhäinen. Kuten kevyttä jalkaväkeä yleensäkin, jääkäreitä käytettiin tiedustelussa, kahakoinnissa tai raskaampien yksiköiden suojana. Koska nämä joukot omistivat omat aseensa, heillä oli merkittävä puolustuksellinen rooli eräänlaisina kodinturvajoukkoina ennen varsinaista liikekannallepanoa.

Jääkärit eivät olleet pelkästään taitavia ampujia. He osasivat myös huoltaa ja ylläpitää tarkkoja ja hienovaraisia kivääreitä aikana, jolloin vain harvoilla oli mitään kokemusta mekaanisista laitteista.

Usein jääkärit olivat myös erinomaisia tarkka-ampujia, jotka saattoivat aiheuttaa suuria menetyksiä vihollisen upseerien keskuudessa. Poikkeuksellisen tarkan kivääritulen vuoksi he saattoivat myös tarjota suojatulta haavoittuvammille yksiköille, kuten pioneereille, jotka työskentelivät juoksuhautojen edustalla.

Lähitaistelua varten jääkärit kantoivat muun muassa pientä suorateräistä metsästysmiekkaa, jonka nimi oli Hirschfänger.

[muokkaa] Napoleonin aika

Jääkäreistä tuli suosittu yksikkötyyppi Napoleonin sotien aikana, kun porvaristaustaiset vapaaehtoiset järjestäytyivät vastustamaan Napoleonin valloitusta Euroopan saksankielisillä alueilla. Aiempia perinteitä jatkaen nämä jääkärit olivat järjestäytyneitä isänmaallisia vapaaehtoisia, jotka omista varoistaan tai naapureiden ja tuttavien avustuksella kustansivat aseensa ja univormunsa. Napoleonia vastaan suoritettu toiminta aiheutti suuren määrän tappioita erityisesti vihollisen upseerien keskuudessa ja monia jääkäreitä ylennettiin. Napoleonin sotien loppupuolella useimmat aliupseerit saksankielisissä maissa olivat juuri ylennyksen saaneita jääkäreitä.

[muokkaa] Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan aikana Saksan armeija otti jääkäri-nimen käyttöön useille kevyille yksiköille, kuten vuoristossa toimiville joukoille ja laskuvarjojääkäreille (fallschimjäger).

[muokkaa] Suomen jääkärit

Pääartikkeli: Jääkäriliike

Suomen jääkäriliike kehittyi sortovuosien aikana, kun Suomessa pohdittiin itsenäistymisen mahdollisuutta ja toivottiin yleisesti Venäjän tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Jääkäriliike kehittyi ylioppilaspiireissä, ja se otti päämääräkseen Suomen irrottamisen Venäjästä.

Koska sotilaskoulutusta oli vaikea saada Suomessa, suomalaiset kääntyivät saksalaisten puoleen. Suoritettiin maanlaajuinen salainen värväys, ja vuonna 1915 ensin 200 ja myöhemmin jopa 2000 nuorta miestä matkusti Saksaan ja sai koulutuksen Kuninkaallisen Preussin jääkäripataljoona 27:ssä.

Pataljoona osallistui taisteluihin Venäjää vastaan Baltiassa. Vuonna 1918 osa jääkäreistä palasi sotimaan Suomen sisällissodassa. Osa jääkäreistä jäi sodan jälkeen palvelemaan upseereina ja valtaosa osallistui talvi- ja jatkosotaan. Yhteensä 49 jääkäriupseeria sai kenraalin sotilasarvon ja jääkäreiden vaikutus Suomen puolustusvoimien kehittämisessä oli hyvin suuri 1950-luvulle asti. Näillä "Saksan-jääkäreillä" oli oikeus käyttää varsinaisen sotilasarvonsa edessä määriteosaa jääkäri (esim. jääkärikenraali, jääkärimajuri).

Jääkäreiden perinne näkyy edelleen myös miehistön sotilasarvoissa ja kauluslaatoissa. Aikaisemmin Uudenmaan, Kymen, Lapin ym. jääkäripataljoonat (myös Rannikkojääkäripataljoona Upinniemessä) vaalivat jääkäriliikkeen perinteitä, joten niissä miehistön kauluslaatassa oli keltaiset reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli jääkäri. Muissa jalkaväen joukko-osastoissa (mm. Savon ja Kainuun prikaateissa) miehistön kauluslaatassa oli tuolloin harmaat reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli sotamies. Sittemmin jääkäripataljoonat on liitetty joukkoyksikköinä prikaateihin, ja kaikki jalkaväkiyksiköiden sotilaat ovat nykyään jääkäreitä. Myös kauluslaatat ovat nykyisissä jalkaväkiyksiköissä keltareunuksisia ja vihreäpohjaisia. Jääkäriliikkeen perintöä on myös Panssariprikaatiin kuuluva Jääkäritykistörykmentti, entinen Jääkäripatteristo. Tämän lisäksi kyseisessä prikaatissa (kuten nykyään myös Karjalan prikaati) koulutetaan myös panssarijääkäreitä, jotka liikkuvat rynnäkköpanssarivaunulla ja taistelevat jalan.

Muilla kielillä