Keminmaa
Wikipedia
Keminmaan kunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.keminmaa.fi | |||||
Sijainti | {{{koordinaatit}}} | ||||
Lääni | Lapin lääni | ||||
Maakunta | Lapin maakunta | ||||
Seutukunta | Kemi–Tornion seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | – | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
646,25 km² 625,33 km² 20,92 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
8 926 (31.12.2005)) 14,198 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 19,50 % | ||||
Kunnanjohtaja | Raimo Venäläinen | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Keminmaa (vuoteen 1980 asti Kemin maalaiskunta) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 8 926 ihmistä ja sen pinta-ala on 646,25 km², josta 20,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,198 asukasta/km².
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hallinto
Keminmaan nykyinen kunnanjohtaja on Raimo Venäläinen. Valtuustossa istuu tällä hetkellä 35 valtuutettua.
[muokkaa] Kalatie
230 metriä pitkä kalatie nousee 12 metriä ylös Isohaaran padon yli. Jotkut sanovat että kalatie olisi rakennettu väärin ja tuumien sijaan siinä olisi käytetty senttejä tien jäädessä liian kapeaksi. Tämä on todennäköisesti vain huhu sillä kalatien on suunnitellut Oulun yliopisto jossa käytetään SI-järjestelmän mukaisia yksiköitä.
[muokkaa] Historia
Keminmaan Vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin vuosina 1519-21. Siellä makaa vuonna 1629 kuolleen kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen kuuluisa muumioitunut ruumis. Vanha kirkko on katoliselta ajalta. Keminmaan uusi kirkko on Aleksanteri ensimmäisen käskystä ylösrakettu vuonna 1827 ja se on C.L. Engelin suunnittelema.
Toisen maailmansodan aikaan Keminmaan nykyisen vanhustentalon paikalla Kallinjärven reunalla toimi saksalaisten leipomo, jossa leivottiin kaikki Pohjois-Suomen saksalaisjoukoukkojen leivät. Pölhön koulussa toimi saksalaisten upseerikerho.
[muokkaa] Kylät
Hirmula, Ilmola, Itäkoski, Jokisuu, Laurila, Lautiosaari, Liedakkala, Maula, Törmä, Viitakoski
Itäkosken kylä sijaitsee entisen Kemijoen suurimman kosken, Taivalkosken, itärannalla. Vesivoimalaitos valmistui v. 1975, jolloin kosken pauhu hiljeni ja jonkin verran maatakin jäi patoaltaan alle. Itäkosken kylältä on koulut ja kaupat lopetettu, vain vanhainkoti on edelleen toiminnassa. Muistoksi entisistä kalastuksen kulta-ajoista on rannalle pystytetty Lippomies-patsas.
[muokkaa] Tunnettuja keminmaalaisia
- Peter Franzén, näyttelijä
- Veikko Lesonen, toimitusjohtaja
- Hannu Tihinen, jalkapalloilija (FC Zürich, A-maajoukkue)
- Otto Vallenius, maalari ja muusikko
- Paavo Väyrynen, poliitikko