Georg Henrik Jägerhorn

Wikipedia

Georg (Göran) Henrik Jägerhorn af Spurila (6. lokakuuta 1747, Mikkeli29. elokuuta 1826) oli suomalainen upseeri ja kirjailija. Hän osallistui Kustaa III:n Venäjän sotaan vuosina 17881790 ja oleskeli Tukholmassa Suomen sodan aikaan 18081809.

Georg Henrik Jägerhorn syntyi 1747 Mikkelissä kapteeni Carl Fredrik Jägerhornin ja Elsa Margareta von Fieandtin poikana. Isä oli melkein koko virka-aikansa kuulunut Savon prikaatiin, ja siellä myös Georg Henrik Jägerhorn aloitti uransa. Hänestä tuli varusmestari 1762, luutnantti 1775, kapteeni 1780, majuri 1786, ja everstiluutnantti 1789.

Jägerhorn menestyi erityisesti Kustaa III:n Venäjän sodassa 1788–1790 ja myötävaikutti keskeisesti Porrassalmen taisteluiden kulkuun, jossa hänen rohkeutensa ja viisautensa käänsivät tappion voitoksi. Hänen rohkeutensa ja urhollisuutensa huomattiin myös Parkumäellä ja Kärnäkoskella, joiden taisteluiden jälkeen Jägerhorn palkittiin ylennyksellä everstiksi ja virkanimityksellä kenraaliadjutantiksi. Jägerhorn nimitettiin Savon jääkäriykmentin, Karjalan jääkäreiden, Karjalan rakuunarykmentin sekä Kymen läänin pataljoonan komentajaksi 23. syyskuuta 1790.[1]

Vuosina 17911793 hän toimi Haapaniemen sotakoulun johtajana.

Georg Henrik Jägerhorn ei ottanut osaa Anjalan liittoon, toisin kuin hänen kaukainen pikkuserkkunsa Johan Anders Jägerhorn ja velipuolensa Johan Henrik Hästesko, joka ainoana teloitettiin osallisuudestaan Anjalan liittoon.

Rauhan jälkeen Jägerhorn nimitettiin Suomen ylikomentajaksi ja ylennettiin kenraalimajuriksi 1799.

Jägerhorn suunnitteli niin sanotun Jägerhornin aseen Studsare m/1793 Savon jalkaväenjääkärirykmentille ja Karjalan jääkärirykmentille. Aseessa ei ollut rihlausta, ja se valmistettiin Norrtäljessä.

Vuonna 1804 kuningasmielinen Jägerhorn sai vapautuksen ja muutti Ruotsiin. Hänen muistelmiensa mukaan muutto johtui siitä, että hän ennusti Suomen menetyksen Venäjälle. Hän palasi 1808 palvelukseen Kustaa IV:n pyynnöstä. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin Tukholman varuskunnan ylikommendantiksi ja kuninkaan poissaolon aikaisen väliaikaisen valtioneuvoston jäseneksi. Hän pyysi kuitenkin jo joulukuussa vapautusta ja päätti kaikki toimensa armeijassa kokonaan 1812.

Hän oli Ruotsin miekkaritarikunnan komentaja suurristillä 1809, Krigsmannasällskapetin jäsen vuodesta 1797 ja työskentelevä Krigsvetenskapsakademin kunniajäsen vuodesta 1821.

Hänen puolisonsa oli Fredrika Charlotta Hongelin. Georg Henrik Jägerhorn kuoli 1826 Vårbyn kartanossaan Brännkyrkan pitäjässä Södermanlandissa Ruotsissa.

[muokkaa] Lähteitä ja lisätietoja

  1. Katso selostus 1789 vuoden taisteluista: [1]

[muokkaa] Kirjallisuus

  • Jägerhorn G.H. I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788–1790, Svenska litteratursällskapet i Finland (2004), ISBN 951-583-097-4
  • Georg Adlersparre (utg.), Krigssamlingar, del II.
  • Omaelämäkerta, Historiallinen Arkisto nro 8.
  • Kansallisbiografia 4.
  • Biografiskt lexikon, Grill
  • Carpelan, Ättartavlor för de vid Finlands Riddarhus introducerade ätterna
  • Mörner, Griftetal efter generallöjtnant G.H. Jägerhorn.
  • Suomen Ritarihuone, Jägerhorniana