Dobrogea
Wikipedia
Dobrogea (bulg. Добруджа, Dobrudža, turkiksi Dobruca) on maantieteellinen alue Tonavan alajuoksun ja Mustanmeren välillä. Pohjois-Dobrogea kuuluu Romanialle ja Etelä-Dobrudža (Южна Добруджа) Bulgarialle. Hallinnollisesti Dobrogeaan kuuluvat Romanian Constanţan ja Tulcean maakunnat (judeţ) ja Bulgarian Dobritšin ja Silistran alueet (Област; oblasti).
Lukuun ottamatta Tonavan deltaa, alue on kukkulaista ja sen korkeus merenpinnasta on 200–300 metriä. Korkein kohta on Ţuţuiatu, 467 m. Tärkein kaupunki on Romanian Constanţa.
Alue joutui Osmanien valtakunnalle 1491. Turkkilaisvallan aikana alueelle asutettiin turkkilaisia, arabeja ja tataareita. Turkkilaiset asuttivat alueella myös kasakoita ja Krimin sodan aikana alueella asettui suuri joukko karkotettuja tataareja. Itävallasta alueelle tuli ruteeneja ja tšerkessejä Venäjän valloittaessa Kaukasian. Bessarabian saksalaiset perustivat myös siirtokuntiaan.
Vuonna 1878 Romania sai Pohjois-Dobrogean korvaukseksi Venäjän saamasta Etelä-Bessarabiasta, ja uusi Bulgarian valtio pienemmän osan. Toisen Balkanin sodan jälkeen Bulgaria menetti alueensa Romanialle. Romanian liityttyä ensimmäiseen maailmansotaan Ranskan ja Venäjän puolella, keskusvallat antoivat Etelä-Dobrudžan ja Pohjois-Dobrogean eteläosan Bulgarialle, joka menetti sen maailmansodan jälkeen. Toisen maailmansodan alussa Bulgaria sai akselivalloilta takaisin Etelä-Dobrudžan Craiovan sopimuksessa 1940. Vuoden 1940 rajat vahvistettiin Pariisin rauhassa 1947.