A
Wikipedia
![]() |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
A on latinalaisten, kreikkalaisten ja kyrillisten aakkosten ensimmäinen kirjain. Latinalaisissa ja kyrillisissä aakkosissa isoa A-kirjainta vastaa pieni kirjain a. Kreikkalaisissa aakkosissa vastaava pieni kirjain on alfa, α. A:n nimi lausuttuna on suomessa aa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
A-kirjain on todennäköisesti saanut alkunsa Egyptin hieroglyfien tai seemiläisten kirjoitusmerkkien härän päätä esittävästä kuvamerkistä.
![]() Egyptiläinen hieroglyfi härän pää |
![]() Seemiläinen härän pää |
![]() Foinikialainen alef |
![]() Kreikkalainen alfa |
![]() Etruskilainen A-kirjain |
![]() Roomalainen A-kirjain |
Noin vuoteen 1500 eaa. mennessä foinikialaiset olivat antaneet kirjaimelle suoraviivaisen muodon, johon sen seuraavat kehitysvaiheet perustuivat. Foinikialaiset luultavasti omaksuivat merkin nimityksen todennäköisesti oman kielensä tai jonkin muun vanhan seemiläisen kielen härkää merkitsevästä sanasta alef.
Antiikin kreikkalaiset ottivat kirjaimen käyttöönsä merkitsemään A-ääntiötä nimittäen sitä alfaksi. Foinikialaisten alef vastasi eri äännettä (glottaaliklusiili), jolle kreikan kielessä ei ollut käyttöä. Varhaisimmissa kreikkalaisissa kirjoituksissa A-kirjain oli foinikialaiseen tapaan sivuittain. Myöhemmin se kääntyi nykyiseen asentoonsa, vaikka siitä esiintyikin useita paikallisia muunnoksia, joissa kirjain saattoi olla esimerkiksi hieman epätasasuhtainen tai sen keskellä oleva vaakaviiva saattoi olla vinossa.
Etruskit toivat kreikkalaiset kirjoitusmerkit asuinsijoilleen nykyisen Italian alueelle ja ottivat A-kirjaimen käyttöön sellaisenaan. Myöhemmin roomalaiset alkoivat käyttää etruskien kirjaimia latinankielisissä kirjoituksissaan. Tämän kehityksen tuloksena A-kirjaimesta tuli osa latinalaisia aakkosia.
[muokkaa] Käyttö
[muokkaa] Eri merkityksiä A-kirjaimelle
- Ajoneuvojen kansallisuustunnuksissa
- A on Itävallan tunnus
- Biokemiassa
- A on alaniinin ja adenosiinin (tietyissä yhteyksissä Ado) tunnus
- Elektroniikassa
- A on eräs paristojen standardikoko
- A on elektroniputken hehkulangan jännitelähteen merkintä
- A on anodin tunnus
- Fysiikassa
- A on sähkövirran yksikön ampeerin tunnus
- A on aktiivisuuden tunnus
- a on kiihtyvyyden tunnus
- Kemiassa
- a on aktiivisuuden tunnus
- A on massaluvun tunnus
- Korttipeleissä
- A on tyypillisessä ja Suomessakin tavallisessa 54 kortin angloamerikkalaisessa pelikorttipakassa kunkin maan ensimmäisen kortin, niin sanotun ässän tunnus
- Koululaitoksessa
- a merkitsee ylioppilastutkinnon tai yliopistossa suoritetun kokeen alinta hyväksyvää arvosanaa, approbaturia (”hyväksytään”)
- Lääketieteessä
- A on yksi veriryhmistä
- Matematiikassa
- A on heksadesimaaliluku joka on desimaalilukuna 10
- Musiikissa
- A on C-duuriasteikon kuudes nuotti
- A on brittiläinen rock-yhtye
- Oikeustieteessä
- A tarkoittaa asetusta
- Paperin kokoluokitusstandardissa (ISO 216)
- A yhdistettynä numeroon 0–10 määrittelee paperin koon A-sarjassa, esim. A0, A1, A2, A3, A4 jne.
- Poliittisessa aatteessa
- A piirrettynä ympyrän sisään on anarkistinen tunnus
- SI-järjestelmässä
- a on ajan lisäyksikön vuoden tunnus
- a on atto-etuliitteen eli kerrannaisyksikön tunnus merkiten triljoonasosaa (10-18)
- A on pinta-alan tunnus
- a on pinta-alan lisäyksikön aarin tunnus
- Tietotekniikassa
- <A> tai <a> on HTML-kielen elementti (engl. tag), jota käytetään HREF-attribuutin kanssa linkin määrittelemiseen
[muokkaa] Muita esitystapoja
- Morseaakkosissa A merkitään: .-
- Radioaakkosissa A on suomalaisen standardin mukaan Aarne ja NATO-standardin mukaan Alfa
- Pistekirjoituksessa (Braille) A merkitään:
- Tietokoneissa A koodataan eri merkistöissä seuraavasti:
A | a | |
---|---|---|
ASCII | 65 | 97 |
Unicode | U+0041 (latinalainen) U+0391 (kreikkalainen) U+0410 (kyrillinen) |
U+0061 (latinalainen) U+0430 (kyrillinen) |
[muokkaa] Katso myös
- Luettelo kirjaimista
- à - kappalehinnan merkintä