Kauko Helovirta
Wikipedia
Kauko Helovirta (Hellström) (s. 21. lokakuuta 1924, Juupajoki, k. 13. syyskuuta 1997, Helsinki) oli tunnettu suomalainen pitkän linjan näyttelijä, jonka ura alkoi rintamateatterista ja huipentui usean vuosikymmenen mittaiseen työhön Suomen Kansallisteatterissa.
Kauko Helovirta muistetaan myös Knalli ja sateenvarjo -radio-ohjelman vanhemman virkamiehen Hannibal Hamilton-Jonesin esittäjänä vuosilta 1979-1997. Kauko Helovirran kuoltua hänen tilalleen radio-ohjelmaan tuli Heikki Nousiainen. Eräs Helovirran suosituimmista radiorooleista oli urheiluselostaja Immo Juhani Peltosen kuunnelmissa Elmo (1977) ja Elmo-muu maailma (1978). Muista radiorooleista mainittakoon pääosat Arto Paasilinna -tulkinnoissa Isoisää etsimässä (1978) ja Hirtettyjen kettujen metsä (1985), jotka ohjasi Helovirran vaimo Rauni Ranta. Kauko Helovirta on esiintynyt myös monissa tv-sarjoissa. Viimeinen Kauko Helovirran roolihahmo oli Martti Mäkimaa Kotikatu-sarjassa vuosina 1995-1996.
[muokkaa] Elokuvat
- Härmästä poikia kymmenen (1950)
- Kesäyön lapset (1955)
- Sven Tuuva (1958)
- Me (1961)
- Pikku suorasuu (1962)
- Pojat (1962)
- Ihana seikkailu (1962)
- Villin Pohjolan kulta (1963)
- Turkasen tenava! (1963)
- Johan nyt on markkinat! (1966)
- Täällä Pohjantähden alla (1968)
- Vodkaa, komisario Palmu (1969)
- Pilvilinna (1970)
- Akseli ja Elina (1970)
- Aatamin puvussa...ja vähän Eevankin (1971)
- Meiltähän tämä käy (1973)
- Mies, joka ei osannut sanoa EI (1975)
- Viimeinen savotta (1977)
- Jäniksen vuosi (1977)
- Tuntematon ystävä (1978)
- Rautakauppias Uuno Turhapuro - Presidentin vävy (1978)
- Syksyllä kaikki on toisin (1978)
- Piilopirtti (1978)
- Ruskan jälkeen (1979)
- Natalia (1979)
- Za spichkami (1980)
- Mitäs me sankarit (1980)
- Kaikenlaisia karkulaisia (1981)
- Likainen puolitusina (1982)
- Akaton mies (1983)
- Yön saalistajat (1984)
- Akallinen mies (1986)
- Mestari (1992)