Kannettava tietokone

Wikipedia

Apple iBook, kannettava tietokone vuodelta 2003
Suurenna
Apple iBook, kannettava tietokone vuodelta 2003
ASUS A6B00R vuodelta 2005
Suurenna
ASUS A6B00R vuodelta 2005

Kannettava tietokone on mikrotietokone, joka on suunniteltu helposti kantamalla paikasta toiseen kuljetettavaksi. Kannettavat luokitellaan yleensä kokonsa mukaan: varhaiset kannettavat olivat "raahattavia" matkalaukkumaisia laitteita, joita oli tarkoitus käyttää pöydällä. Useimmat nykyisin kannettavina myytävät laitteet ovat laptopeja eli sylimikroja, joita voi vaivattomasti pitää myös sylissä. Kannettavia tietokoneita ovat myös kämmen- ja taskutietokoneet.

Kannettavat on tarkoitettu paljon liikkuville, joiden tarvitsee päästä tietokoneeseen käsiksi lähes missä tahansa. Nykyisin uuden tietokoneen ostaja valitsee yhä useammin kannettavan perinteisen pöytäkoneen sijaan. Yksi kannettavien tietokoneiden eduista on myös niiden energiatehokkuus; kannettava kuluttaa sähköä vain murto-osan pöytäkoneen vaatimasta tehosta. Kannettavissa on monia samoja komponentteja kuin pöytäkoneissa, mutta pienikokoisina versioina.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kannettavat syntyivät 1980-luvulla kenttätyössä toimivien tutkijoiden ja liikemiesten tarpeisiin. Aluksi ne olivat CRT-kuvaputkinäytöillä varustettuja, painavia ja vaativat aina verkkovirtaa toimiakseen. Sen jälkeen niihin tulivat isot akut, kevyemmät näyttöratkaisut (kuten punertavat plasmanäytöt ja mustavalkoiset passiivimatriisinäytöt) sekä hiirenkorvikkeet. Kehitys jatkui, aina kuitenkin niin että kannettavat tulivat jonkin verran vastaavia pöytäkoneita jäljessä.

Maailman ensimmäinen kannettava tietokone oli vuonna 1981 julkaistu 10 kg:n painoinen CP/M-käyttöjärjestelmää ajava Osborne I. Ensimmäinen värinäytöllä varustettu kannettava tietokone oli puolestaan vuonna 1983 julkaistu Commodore SX64. Ensimmäinen IBM PC-yhteensopiva kannettava oli vuonna 1982 julkaistu Compaq Portable, joka oli samalla myös ensimmäinen IBM PC -klooni.

[muokkaa] Tekniikka

Nykyaikaisissa kannettavissa on yleensä aktiivimatriisinen TFT-näyttö, jonka koko on tavallisimmin 12" tai suurempi.

Näytönohjain ja äänikortti ovat integroituja. Keskusmuistina käytetään SODIMM-moduleja. Suorittimina käytetään yleensä erikoismalleja, joissa pieni virrankulutus on pääasia. Kannettavien tietokoneiden suorittimet ovat kasvava markkina-alue puolijohdeteollisuudelle.

Kiintolevyjen fyysinen koko on 2,5" toisin kuin pöytäkoneissa, joissa kiintolevyt lähes yksinomaan ovat 3,5". Kannettavissa käytettävien kiintolevyjen tallennuskapasiteetit, nopeudet ja virrantarve ovat pienempiä kuin pöytäkoneiden kiintolevyissä.

Kannettavan näppäimistö eroaa pöytäkoneen näppäimistöstä siten, että näppäimet ovat tiiviimmin kiinni toisissaan ja numeronäppäimistö on lähes kaikissa malleissa jätetty pois.

Hiirenkorvikkeita on ollut useita erilaisia: kosketuslevy, tappihiiri ja trackball:

  • Kosketuslevy on noin 5 cm leveä suorakulmion muotoinen alue, jolla kuljetetaan sormea ja osoitin liikkuu mukana.
  • Tappihiiri on kuminen pieni tappi näppäimien välissä, jota kallistelemalla osoitin liikkuu näytöllä.
  • Trackball oli näppäimistöön tai näyttöön upotettu pyöriteltävä pallo. Niitä ei enää juurikaan käytetä.

Tarvittaessa kannettaviin voidaan liittää myös tavallinen pöytäkoneen näppäimistö ja hiiri.

Kannettavissa on yleensä PCMCIA-laajennusväylä lisäkortteja varten. IrDA-yhteys, joka käyttää infrapunasäteilyä tiedonsiirtoon on nykyään korvattu Bluetooth- tai WLAN-yhteydellä.

Telakointiasemia käytetään liitäntöjen laajentamiseen ja johtojen kytkemisen vaivan vähentämiseen.

Sylimikron paino on keveimmillään 1 kg, halvemmat laitteet painavat enemmän, jopa 3 kg. Akun kesto on nykyisin välillä 1,5-8 tuntia, riippuen käytöstä, akusta ja laitteiston virrankulutuksesta.

[muokkaa] Teknisiä ongelmia

Koon pienentäminen nostaa usein kannettavan hintaa ja ominaisuuksista saatetaan joutua tinkimään. Kannettavat eivät yleensä sovellu pelikäyttöön, koska niiden suunnittelussa on panostettu pääasiassa työkäyttöön. Yleensä kannettavien pahin pullonkaula pelikäytössä on näytönohjain. Tehokannettavien ongelmana on nopeiden suorittimien, näytönohjaimien sekä näyttöjen suuri virrankulutus, pieni tila aiheuttaa myös laitteiston lämpenemistä.

Ergonomia on usein huonompi kuin pöytäkoneissa ja paljon kannettavaa tietokonetta käyttävälle voi tulla ongelmia huonon ergonomian kanssa.

Kannettavien laajennettavuus on myös pöytäkonetta heikompi, koska niihin ei ole tarkoituksenmukaista jättää tilaa sisäisille laitteistolaajennuksille, sen sijaan kannettavista tietokoneista lähes aina löytyvä PC-card-väylä sekä nykyään USB-väylä on tarkoitettu ulkoisia laajennuksia varten. Kannettavien tekniset ratkaisut ovat usein valmistajakohtaisia eikä monia sisäisiä laitteita ole saatavilla kuin laitteen valmistajalta eivätkä kahden eri laitevalmistajan varaosat useinkaan ole keskenään yhteensopivia. Kannettavaa hankittaessa kannattaakin panostaa siihen, että kone vastaa käyttötarkoitustaan jo valmiiksi mahdollisimman hyvin, jolloin turhilta laajennuksilta vältytään. Kannettavien puutteista huolimatta pieni koko ja liikuteltavuus korvaavat usein pöytäkonetta huonomman käyttömukavuuden.

Kannettavat tietokoneet kasvattavat suosiotaan kuten myös mobiilitietokoneet. Kannettavan tavoite on tarjota sama tehokkuus ja toiminnot kuin pöytäkoneillakin, mutta pienikokoisessa muodossa. Nämä seikat vaativat erikoisominaisuuksia suorittimelta.

[muokkaa] Tunnettuja kannettavia

[muokkaa] Erityisen pieniä kannettavia

[muokkaa] Uusia

  • Apple MacBook
  • Asukset
  • Flybook
  • Lenovo Thinkpad X-sarja
  • LG LW20 Express
  • Panasonic Toughbook-18
  • Sony Vaio

[muokkaa] Vanhempia

  • Compaq Armada M300
  • Compaq Evo n400/n410c
  • Fujitsu Lifebook B- ja Biblo-sarja
  • HP Omnibook 500-sarja
  • Lenovo (IBM) Thinkpad 240-sarja
  • Toshiba Libretto
  • Toshiba Portege