Fidžin kieli
Wikipedia
Fidži | |
Muu nimi | |
Omakielinen nimi | vosa Vakaviti |
Englanti | Fijian |
Ranska | fidjien |
Tiedot | |
Alue | Fidži |
Virallinen kieli | Fidži |
Puhujia | 350 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | austronesialaiset kielet |
Kieliryhmät | malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | fj |
ISO 639-2 | fij |
SIL | FJI |
Ohje |
Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kielen yleisyys
Ensisijaisena kielenään sitä puhuu noin 350 000 ihmistä. Toisena kielenään sitä puhuu noin 200 000 ihmistä.
[muokkaa] Lausuminen
On joitakin konsonantteja, jotka lausutaan fidžin kielessä hyvin eri lailla kuin suomessa:
- b lausutaan /mb/
- c lausutaan /ð/ (kuten englannin th sanassa this)
- d lausutaan /nd/
- dr lausutaan /nr̃/
- g lausutaan /ŋ/ (kuten suomen n sanassa kenkä)
- q lausutaan /ŋg/ (kuten englannin ng sanassa finger)
- v lausutaan /β/ (kuten espanjan v)
Vokaalit lausutaan pitkinä tai lyhyinä. Sana painottuu sanan toisiksi viimeiseen vokaaliin, kuten itukutuku (tarina) tai kedatou (me).
[muokkaa] Sanajärjestys
Fidžin kielen lauseissa verbi tulee ensiksi; sitten tulee objekti ja sitten subjekti.
[muokkaa] Muuta kielioppia
Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Austronesialaiset kielet |
'auhelawa | aceh | abadi | abung | adonara | alune | anuta | badui | bali | belait | bugi | buru | cebu | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela | yap |