Hivan kaanikunta

Wikipedia

Hivan kaanikunnan lippu
Suurenna
Hivan kaanikunnan lippu

Hivan kaanikunta on entinen valtio, joka käsitti laajan alueen Keski-Aasian länsiosassa Araljärven eteläpuolella. Nykyisin alue kuuluu Uzbekistaniin ja Turkmenistaniin.

[muokkaa] Historia

Hivan kaanikunta syntyi antiikin aikana Amudarja-joen ympärille. Arabit valloittivat sen vuonna 680 ja mongolivalloittaja Tšingis Kaan 1200-luvulla ja Tamur Lenk 1300-luvulla. Sittemmin kaanikunnasta tuli jälleen itsenäinen. Venäjä valloitti osan kaanikunnasta 1873 ja teki siitä vasallivaltion. Vuonna 1919 Neuvosto-Venäjä syöksi emiirin vallasta ja seuraavana vuonna kaanikunnasta muodostettiin nimellisesti itsenäinen Horezmin kansantasavalta. Se ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, sillä jo 1924 sen alue jaettiin Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Kazakstanin neuvostotasavaltojen kesken. Kazakstaniin liitetty osa (Karakalpakia) liitettiin 1932 Uzbekistaniin.