Kadonneen aarteen metsästäjät
Wikipedia
Kadonneen aarteen metsästäjät Raiders of the Lost Ark
|
|
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Ensi-ilta | 1981 |
Ohjaus | Steven Spielberg |
Käsikirjoitus | George Lucas Philip Kaufman |
Pääosissa | Harrison Ford Karen Allen Paul Freeman John Rhys-Davies Ronald Lacey Wolf Kahler Anthony Higgins Denholm Elliot |
Sävellys | |
Tuotanto | George Lucas Frank Marshall Howard G. Kazanjian Robert Watts |
Elokuvayhtiö | Paramount Pictures Lucasfilm Ltd. |
Kesto | 115 minuuttia |
Kieli | Englanti |
Budjetti | |
Ikäraja Suomessa | K-15 |
Jatko-osa(t) | |
IMDb | |
Elonet |
Kadonneen aarteen metsästäjät on amerikkalainen seikkailuelokuva vuodelta 1981. Elokuvan on ohjannut Steven Spielberg. Pääosissa esiintyvät Harrison Ford, Karen Allen, Paul Freeman, Roland Lacey, John Rhys-Davies ja Denholm Elliot. Elokuva esiintyy nykyisin myös nimellä Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät.
Kadonneen aarteen metsästäjät on Indiana Jones -elokuvasarjan ensimmäinen elokuva. Elokuvasta tuli nopeasti valtavan suosittu, ja sille tehtiin kaksi jatko-osaa, Indiana Jones ja tuomion temppeli ja Indiana Jones ja viimeinen ristiretki. Suunnitteilla on myös neljäs Indiana Jones -elokuva. Steven Spielberg ja George Lucas halusivat tehdä sarjakuvamaisen seikkailuelokuvan, jossa olisi hienoja erikoistehosteita ja huumoria. Elokuvan tekemiseen meni vain 73 päivää, ja siinä on suoraviivainen juoni ja vähän päähenkilöitä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juoni
Tarina sijoittuu vuodelle 1936. Indiana Jones on matkustanut Etelä-Amerikan sademetsiin löytääkseen muinaisen temppelin, jossa säilytetään kultaista hedelmällisyyspatsasta. Hän saapuu temppeliin Satipo-nimisen oppaan kanssa ja selviytyy lukemattomista ansoista. Hän löytää patsaan, mutta Satipo varastaa sen ja jättää Indianan kuolemaan patsaan poistamisen laukaisemaan ansaan. Indiana kuitenkin selviytyy ansasta ja löytää nuoliansaan lävistyneen Satipon ruumiin. Hän ottaa patsaan ja pakenee jättiläismäistä kivikuulaa, mutta saa vastaan arkkivihollisensa Rene Belloqin sekä joukon paikallisia hovito-intiaaneja. Belloq varastaa patsaan, mutta Jones onnistuu pakenemaan hovitoja lentokonella.
Indiana Jones palaa Yhdysvaltoihin Marshallin yliopistoon, jossa hän työskentelee lehtorina opettamassa historiaa. Hänen ystävänsä Marcus Brody saapuu ja kertoo, että kaksi Yhdysvaltain armeijan korkea-arvoista sotilasupseeria haluavat tavata heidät. Eversti Musgrove ja majuri Eaton kertovat, että Yhdysvaltain armeija on onnistunut kaappamaan salaperäisen saksalaisten lennätinviestin, jossa mainitaan Indiana Jonesin vanha ystävä Abner Ravenwood sekä liitonarkki — vanhassa testamentissa kuvattu juutalaisten pyhä arkku, jossa säilytettiin Mooseksen Jumalalta saamia laintauluja. Mutta elokuva on aika outo, koska ei liitonarkissa ole mitään pahoja henkiä, eikä se ole mikään taikakalu, jolla natsit voisivat voittaa sodan. Adolf Hitler haluaa löytää arkin, koska sen voimilla natsi-Saksan armeijasta tulisi voittamaton. Natsit uskovat, että Abner Ravenwood omistaisi Ran sauvana tunnetun esineen nupin, jonka avulla voidaan selvittää arkin tarkka sijainti. Liitonarkin löytämiseksi saksalaiset ovat aloittaneet valtaisat arkeologiset kaivaustyöt Egyptissä sijaitsevan Tanisin rauniokaupungin lähistollä.
Indiana lentää Nepaliin ja saapuu Abner Ravenwoodin tyttären Marionin omistamaan kapakkaan. Marion kertoo, että hänen isänsä on kuollut, muttei suostu luovuttamaan Ran sauvan nuppia. Gestapo-agentti Arnold Toht saapuu kapakkaan ja yrittää kätyreineen varastaa nupin. Indiana ja Marion taistelevat Tohtin apureita vastaan, mutta tulitaistelun aikana kapakka leimahtaa liekkehin ja palaa maan tasalle. Toht pakenee ja Indiana ja Marion matkustavat Kairoon.
Kairossa kaksikko kohtaa Indianan ystävän Sallahin. Sallah kertoo, että natsit ovat värvänneet Belloqin johtamaan arkin kaivauksia. Kairon basaareissa vierailessaan Indiana ja Marion saavat vastaansa natsien palkkaamia miekkamiehiä. Natsit kidnappaavat Marionin ja vievät hänet kuorma-autoon, mutta Indiana ampuu auton kuljettajan. Kuorma-auto kaatuu ja räjähtää kappaleiksi. Indiana uskoo Marionin saaneen surmansa räjähdyksessä ja kohtaa läheisessä majatalossa Rene Belloqin. Sallah lapsineen pelastaa Indianan Belloqin henkivartijoilta.
Indiana ja Sallah alkavat etsiä arkkia saatuaan selville, että natsit ovat tehneet virheen ja kaivavat sitä väärästä paikasta. He soluttautuvat natsien kaivauksille ja saavat selville arkin oikean sijainnin Ran sauvan avulla. Indiana myös saa selville, että Marion onkin hengissä ja vankina natsien teltassa. Indiana ja Sallah löytävät liitonarkin käärmeiden asuttamasta Sielujen kaivosta. Rene Belloq ja eversti Dietrichin johtamat sotilaat saapuvat paikalle, kaappaavat arkin ja jättävät Indianan ja Marionin kuolemaan Sielun kaivoon. Belloq ja Dietrich päättävät kuljettaa liitonarkin Berliiniin lentokoneella.
Indiana ja Marion pakenevat Sielujen kaivosta ja estävät saksalaista lentokonetta lähtemästä. Indiana joutuu nyrkkitappeluun lihaksikasta natsisotilasta vastaan, ja Marion tappaa sotilaita lentokoneen konekiväärillä. Indianaa vastaan taisteleva sotilas silpoutuu kappaleiksi osuttuaan lentokoneen propelliin, ja läheisestä rekasta vuotava polttoaine leimahtaa liekkeihin. Indianan ja Marionin paetessa lentokone räjähtää ja natsit vievät arkin kuorma-autoon.
Indiana varastaa hevosen ja takaa-ajon jälkeen kaappaa kuorma-auton että liitonarkin. Hän saapuu satamaan ja hyvästelee Marionin kanssa Sallahin. Indiana ja Marion aikovat viedä arkin rahtilaivalla Englantiin, mutta saksalainen sukellusvene keskeyttää heidän laivamatkansa. Natsit kaappaavat arkin ja vangitsevat Marionin, mutta Indiana seuraa heitä sitomalla ruoskansa sukellusveneen periskooppiin. Sukellusvene saapuu tuntemattomalla Välimeren saarella sijaitsevaan tukikohtaan, jossa Indiana naamioituu natsisotilaaksi. Hän uhkaa tuhota arkin varastamallaan singolla, mutta Belloq suostuttelee Indianan antautumaan.
Indiana ja Marion sidotaan ja heidät pakotetaan katsomaan natsien rituaalia. Belloq avaa arkin, mutta löytää sen sisältä ainoastaan valkeaa hiekkaa. Yhtäkkiä arkista ilmestyy joukko salaperäisiä henkiä, jotka tappavat Belloqin (jonka pää räjähtää), Dietrichin (joka kuivuu kuin rusina), Tohtin (jonka iho sulaa) sekä sotilaat. Indiana ja Marion säilyvät hengissä, koska he eivät katso henkiä, vaan sulkevat silmänsä.
Indiana ja Marion palaavat liitonarkin kanssa Yhdysvaltoihin ja arkki laitetaan puiseen laatikkoon, joka sijoitetaan varastoon lukemattomien samanlaisten puulaatikoiden kanssa.
[muokkaa] Rooliluettelo
Näyttelijä | Rooli |
---|---|
Harrison Ford | Indiana Jones |
Karen Allen | Marion Ravenwood |
Paul Freeman | Rene Belloq |
Ronald Lacey | Toht |
Wolf Kahler | Eversti Dietrich |
Anthony Higgins | Gobler |
Denholm Elliot | Marcus Brody |
Alfred Molina | Satipo |
Fred Sorenson | Jock |
Don Fellows | Eversti Musgrove |
William Hootkins | Majuri Eaton |
Christopher Frederick | Otto |
Anthony Chinn | Mohan |
Kiran Shah | Abu |
Souad Messaoudi | Fayah |
Terry Richards | Arabimiekkamies |
Michael Sheard | Sukellusveneen kapteeni |
Dennis Muren | Natsivakooja lentokoneessa |
Glenn Randall Jr. | Lentokoneen mekaanikko |
Frank Marshall | Lentäjä |
Pat Roach | Sherpa Saksalainen sotilas |
[muokkaa] Nippelitietoa
- Indiana Jones -nimen piti olla aluksi Indiana Smith.
- Kadonneen aarteen metsästäjät oli Alfred Molinan elokuvadebyytti.
- Kuuluisaa kohtausta, jossa Indiana Jones juoksee karkuun valtaisaa kiveä, on parodioitu lukemattomia kertoja.
- Elokuvassa Marcus Brody väittää, että Raamatun mukaan arkki kykeni tuhoamaan vuoria ja kaupunkeja. Todellisuudessa Raamatussa ei ole tällaista mainintaa liitonarkista, lukuun ottamatta Jerikon muurien sortumista.
- Erikoistehostepaja Industrial Light and Magicin johtaja Dennis Muren tekee cameo-roolin natsivakoojana lentokoneessa, tuottaja Frank Marshall esiintyy Flying Wing -lentokoneen ohjaajana ja stunttikoordinaattori Glenn Randall Jr. esiintyy Flying Wing -lentokoneen mekaanikkona.
- Pat Roachilla on elokuvassa kaksi roolihahmoa: jättiläismäinen sherpa Marion Ravenwoodin baarissa ja lihaksikas natsisotilas, jota vastaan Indiana Jones taistelee Flying Wing -kohtauksessa.
- Karen Allen vihasi Marion Ravenwoodin roolia, sillä hän piti sitä nöyryyttävänä.
- Elokuvaan suunniteltiin useita toimintakohtauksia, joita ei ikinä kuvattu. Näitä kohtauksia kuitenkin käytettiin Tuomion temppelissä.
- Tohtin, Roland Laceyn esittämän silmälasipäisen natsiagentin, nimeä ei lausuta kertaakaan elokuvan aikana.
- Kohtauksesta, jossa Indiana Jones kohtaa arabimiekkamiehen, suunniteltiin pitkää taistelukohtausta. Harrison Ford oli kuitenkin sairaana eikä pitänyt ajatuksesta. Niinpä elokuvassa Indiana ampuu miekkamiehen.
- C-3PO:n ja R2-D2:n voi nähdä Sielujen kaivon hieroglyfeissä.
- Elokuvan loppupuolella Indiana Jones uhkaa räjäyttää liiton arkin singolla, mutta todellisuudessa sinko keksittiin vasta elokuvan tapahtumien jälkeen toisessa maailmansodassa. Jonesin käyttämä sinkomalli kehitettiin vasta vuonna 1962.
- Kanjonia, jonne Indiana Jones uhkaa räjäyttää liiton arkin singolla, oli myös käytetty alkuperäisen Tähtien sodan kohtauksessa, jossa jawat kaappaavat R2-D2:n.
- Tohtin nimen alun perin piti olla "Belzig". Hahmon piti saada surmansa putoamalla rotkoon, mutta käsikirjoitusta muutettiin viime hetkellä, ja Toht kuolee Belloqin avattua arkin.
- Goblerin, Dietrichin ja Tohtin kuolinkohtaukset leikattiin saksalaisesta televisioversiosta liian väkivaltaisina.
- Urbaanin huhun mukaan alkuperäisessä teatterilevityksessä lopputekstien jälkeen näytettiin vielä kun arkkilaatikossa olevat U.S. Army Intelligence -merkinnät palavat mustiksi natsihakaristin tavoin. Tälle ei ole löytynyt mitään todisteita.