Fikret Abdić
Wikipedia
Fikret Abdic johti Bosnian sodassa pientä Länsi-Bosnia-nimistä muslimivaltiota, joka taisteli Bosnian hallitusta vastaan ja joka liittoutui lopulta Bosnia-Hertsegovinan serbien kanssa.
Fikret Abdic syntyi 1939 johti menestyksekkäästi 80-luvun loppupuolella valtion yritysrypästä nimeltä Agrokomerc. Alkujaan pienestä, valtion tuen varassa eräällä Jugoslavian köyhimmistä alueista toimivasta yrityksestä tuli Fikret Abdicin johdon alla yksi Jugoslavian parhaiten menestyvistä yrityksistä. Abdicin yritys toimi Velika Kladusassa Dalmatiasta itään lähellä Kroatian rajaa. 1987 Abdic erotettiin Akrokomercin johtajan paikalta sillä häntä syytettiin petoksesta. Jugoslavian kommunistijohtajat väittivät, ettei Akrokomercin hyvä menestys johtunut kovasta työnteosta vaan siitä että Abdic teki rahaa 300 dollaria laittomilla velkakirjoilla sopimuskumppaniensa ja tavarantoimittajiensa kanssa. Abdic joutui vankilaan Jugoslavian historian suurimmasta petoksesta. Hän vapautui kahden vuoden kuluttua, ja vaikka hän olikin syyllinen, vankilatuomio laajensi hänen kannattajiensa piiriä Velika Kladusasta koko Bosnia-Hertzegovinaan.
Vankilasta vapautumisensa jälkeen Abdic alkoi toimia politiikassa. Abdic liittyi Muslimien demokraattiseen puolueeseen (SDA:han). Abdicin karisma auttoi SDA:n voittoon. Abdic keräsi runsaasti myös serbien ja kroaattien ääniä Izetbegovicin saadessa pääasiassa vain muslimien ääniä ja Abdic hankki ääniä enemmän kuin Izetbegovic. Abdic ei kuitenkaan jostain tuntemattomasta syystä ottanut hänelle kuuluvaa presidentin paikkaa.
Serbit ottivat Alija Izetbegocivicin panttivangiksi 2.-3.5.1992, kun bosniakit vangitsivat liittoarmeijan serbikenraalin. Itzetbegovic puhui vankeusaikanaan televisiossa. Samaan aikaan Fikret Abdic saapui Sarajevoon luultavasti kaapatakseen vallan Izetbegovicilta. Abdic ei paljastanut näkemystään jonka mukaan taistelu ylivoimaista Jugoslavian liittoarmeijaa vastaan oli typerää. Kun sota alkoi täydessä mitassaan, Abdic palasi Velika Kladusaan liiketoimiensa pariin ja haalimaan avustuksia alueelleen. Tämä johti yhteistyöhön serbien kanssa. Länsi joka oli uskonut Bosnian sodan johtuvan pelkästään serbien ja kroaattien sotatoimista, sai huomata miten jyrkästi Izetbegovic vastusti monia kompromissiyrityksiä jotka olisvat saatteneet lopettaa sodan. Izetbegovic olisi halunnut olla kaikkien Bosnian kansojen johtaja, mutta muut Bosnia-Herzegovinan kansat kuin muslimit, jos nekään, eivät tietenkään luottaneet Izetbegoviciin. Koska Izetbegovic ajoi neuvottelut umpikujaan, Eurooppa kutsui Fikret Abdicin ("Babon", "Isän") apuun raunanneuvotteluihin. Eurooppalaiset diplomaatit halusivat hyvin suositun Abdicin haastavan rauhannauvotteluihin taipumattoman Izetbeovicin. Koska Abdic vastusti Izetbegovicin ajatuksia mistä voitaisi sopia serbien ja kroaattien kanssa, hänestä tuli oman SDA-puolueensa hylkimä, ja Abdicin rauhansuunnitelma hylättiin. Tällöin Abdic perusti oman Länsi-Bosnian itsehallintoalueen Velika Kladusaan 27.9.1993. Sen ytimenä toimi Akrokomergin tehtaat ja keskiaikainen linnoitus. Valtio oli osa Bihacin mottia. Abdic sopi serbien kanssa erillisrauhasta ja Kroatian presidentti Franjo Tudjmanin kanssa siitä, ettei taistelisi kroaatteja vastaan. On väitetty, että Abdicin valtiosta olisi sovittu Serbian Milosevicin ja Tudjmanin kesken. "Turkkilainen Krajina" olisi kuulunut Hercegin tavoin Kroatialle Serbian ja Kroatian johtajien salaisesti sopimassa Bosnian jaossa. Vastauksena Abdicin itsenäisyysjulistukselle hänet erotettiin Bosnian hallituksesta ja bosniakkien 5. armeijakunta Bihacin motissa alkoi taistella kukistaakseen hänet. Velika Kladusassa käytiin hyvin ankaria taisteluja. Abdicin puolisotilaallista puolustusjoukkoja pidettiin bosniakkien keskuudessa luopioina. Abdicin joukkoja syytettiin muslimihallinnossa moskeijoiden tuhoamisesta jotta huonosti motivoituneet bosniakit saataisiin taisteluun Abdicia vastaan. Serbien "Radio Belgrad":in mielestä Abdic oli todellinen jugoslaavi.
Abdicin valtio romahti kymmenen kuukautta syntymänsä jälkeen bosniakkien hyökkäykseen elokuussa 1994. Abdic ja noin tuhat hänen kannattajaansa pakenivat Krajinan serbialueelle, mutta serbit riisuivat heidät aseista ja antoivat heidän asettua asumaan Agrokomergin aikoinaan omistamaan kanalaan talveksi 1994-1995. Abdic muodosti pakolaishallituksen ja palasi serbien tukemana Velika Kladusaan keväällä 1995. Taistelu oli hyvin ankaraa ja vangittuihin bosniakkien 5. armeijakunnan sotilaisiin kohdistettiin julmuuksia Drmeljevon maatilalla. Abdicin valtio luhistui lopullisesti kroaattien ja bosniakkien yhteishyökkäyksesä elokuussa 1995. Bosniakit murtautuivat Bihacin motista. Kroaattien erikoisjoukot kaapasivat Abdicin pelastaakseen hänet etenevän bosniakkihyökkäyksen jaloista. Epäillään, että tästäkin olisi sovittu salaa Tudjmanin ja Milosevicin kesken. Abdic sai Kroatian kansalaisuuden ja Izetbegovicin mielestä "Abdic kärsi jonkinlaisesta muistinmenetyksestä". Kaikki 1990-luvun yritykset palauttaa Abdic Bosnia-Hertsegovinaan valuivat hiekkaan. Mutta pian Franjo Tudjmanin kuoleman jälkeen kroaatit pidättivät Fikret Abdicin 120 siviilin murhasta ja muista sotarikoksista. Abdicin joukoilla oli tapana nälkiinnyttää sotavankejaan. Abdic tuomittiin syylliseksi ja 20 vuodeksi vankilaan. Abdicin puolue DNZ jäi Bosnia-Hertsegovina politiikkaan, mutta sen kansansuosio heikkeni.