Alavus
Wikipedia
Alavuden kaupunki | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.alavus.fi | |||||
Sijainti | {{{koordinaatit}}} | ||||
Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta | ||||
Seutukunta | Kuusiokuntien seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1865 | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
843 km² 791 km² 52 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
9 633 (31.12.2005) 12 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 18,75 % | ||||
Kunnanjohtaja | Pekka Ala-Mäenpää | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Alavus (ruots. Alavo) on kaupunki Etelä-Pohjanmaalla Lapuanjoen yläjuoksulla. Pinta-ala on 843,1 neliökilometriä, josta 52,5 neliökilometriä vesistöjä, ja asukasluku noin 9 633. Järviä on 60 kappaletta ja rantaviivaa yhteensä 324 kilometriä. Seinäjoelle on matkaa Alavuden keskustasta vajaa 60 kilometriä ja Töysän Tuurin kauppakylään n. 7 km.
Alavus tuli omaksi seurakunnaksi vuonna 1835, kunnaksi 1865, kauppalaksi 1974 ja kaupungiksi 1977.
Ikäryhmä | Osuus |
---|---|
0–14 | 18 % |
15–64 | 62 % |
65– | 21 % |
Naisia 50,3 % ja miehiä 49,7 % |
[muokkaa] Talouselämä
Alavuden työttömyysprosentti on 8,1 % ja työllisyysaste 71 %. Alkutuotannon osuus elinkeinoelämästä on 18,5 %, jalostuksen 28,5 % ja palveluiden 49,2 %. Kunnassa on lähes 600 yritystä.
[muokkaa] Kylät
Kirkonkylä, Asema, Jokivarsi, Kaukola, Kontiainen, Kätkänjoki, Lapinkylä, Pollari, Rantatöysä, Sapsalampi, Seinäjärvi, Sulkava, Sydänmaa, Taipale, Vetämäjärvi, Timanttimaa, Kuivaskylä, Salonkylä, Kattelus, Sääskiniemi
[muokkaa] Nähtävyydet
- Taidekeskus Harri
- Alavuden kirkko ja kellotapuli
- Muistojen Kappeli
- Sotavanhuksen Museo
- Pankkimuseo
- Pentti Valkealahden kotimuseo
- Raija Immonen-Oravan lasimaalaukset
- Galleria Lasiatelje Myllynkivi
- Entisen Kahran Kestikievarin lutti kantatie 66:n varrella
- Alavus Fasadi
[muokkaa] Kuuluisia alavutelaisia
- Josef Stenbäck (1854–1929), arkkitehti
- Toivo Kuula (1883–1918), säveltäjä
- Juha Siltala (1957-), historioitsija
- Pauli Hanhiniemi (1964–), muusikko
- Heikki Huhtamäki
- Artturi Järviluoma