Julius Krohn

Wikipedia

Suurenna

Julius Leopold Fredrik Krohn (19. huhtikuuta 183528. elokuuta 1888) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies. Hän oli kotoisin Viipurista. Krohn toimi suomen kielen lehtorina Helsingin yliopistossa vuodesta 1875 ja ylimääräisenä professorina vuodesta 1885. Hän oli 1800-luvun merkittävimpiä suomalaisen kansanrunouden tutkijoita.

Krohnin äidinkieli oli saksa. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että hän korosti kansanrunojen läntisiä, germaanisia ja skandinaavisia, aineksia.

Julius Krohn kehitti folkloristiikan alan ensimmäisen tieteellisen metodin. Krohnin menetelmällä pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisia vaiheita sekä niiden kulkeutumista ja muuntumista. Menetelmä perustuu saman runon tai tarinan eri versioiden systemaattiseen vertailuun. Metodia kutsutaan nykyään maantieteellis-historialliseksi metodiksi tai suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Julius Krohnin poika, professori Kaarle Krohn (1863–1933) seurasi isänsä jälkiä, kehitti metodia edelleen ja teki siitä kansainvälisesti tunnetun.


Sisällysluettelo

[muokkaa] Teokset

Krohn toimi useiden Johan Ludvig Runebergin teosten suomentajana, usein salanimellä, osin kollektiivisen fennomaaniryhmän johtavana jäsenenä. Myös Maamme-laulun suomenkielisten sanojen väitetään olevan hänen käsialaansa. [1] Kirjailijanimellä Suonio. hän julkaisi runoja (muun muassa teos Mansikoita ja mustikoita 185661) ja teoksen Kuun tarinoita sekä toimitti kuvalehtiä, kuten Suomen Kuvalehteä. Lisäksi Krohn suomensi useita Walter Scottin romaaneja.

[muokkaa] Tieteellisiä teoksia

  • Suomenkielinen runollisuus Ruotsin vallan aikana ynnä kuvaelmia suomalaisuuden historiasta, väitöskirja (1862)
  • Suomalaisen virsikirjan historia
  • Suomalaisen kirjallisuuden historia I Kalevala (1883–1885)
  • Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet (1897)

[muokkaa] Runoja, kertomuksia, elämäkertoja

  • Mansikoita ja mustikoita (1856–1861)
  • Runoelmia Suoniolta (1869, uudistettu 2-osainen painos 1869)
  • Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa. Elämäkerta (1880)
  • Maksimilian Aukusti Myhrberg. Elämäkerta (1881)
  • Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat (1882)
  • Suonion lastenrunoja I–II (1898–1899)

[muokkaa] Triviaa

  • Julius Krohn kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen pro gradun 1857
  • Krohn kehitti suomen kirjakieltä ja loi uutta sanastoa. Tunnetuimpia Krohnin uudissanoista on elohopea (1862), siihen asti oli puhuttu elävästä hopeasta.
  • Krohn suoritti Seitsemän veljeksen käsikirjoituksen ns. korjausluvun eli kielentarkastuksen. Saamansa palkkion, 100 markkaa, Krohn lähetti Aleksis Kivelle kuultuaan kirjailijan taloudellisesta ahdingosta.
  • Krohn hukkui purjehdusmatkallaan Viipurinlahdella.
  • Vuoden 1879-1880 Adress-kalender för Helsingfors stad -luettelon mukaan lehtori J Krohn asui Kaisaniemen puiston vieressä osoittessa Vuorikatu 22, ja piti vastaanottoa iltapäivisin klo 3-4 [2]. Vuosien 1888-1889 painoksen mukaan professori J.L.F. Krohn on muuttanut Ratakatu 1:een. Vastaanotto on siirtynyt 4-6 iltapäivällä. [3]

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:


Tämä kirjailijasta kertova artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Muilla kielillä