Euroopan unionin erillisvirastot
Wikipedia
Euroopan unionin erillisvirastot on perustettu tiettyjä teknillisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä varten. Erillisvirastot on perustettu erityisillä säädöksillä eikä perussopimuksilla kuten varsinaiset toimielimet.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ensimmäisen pilarin virastot
- Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop, Thessaloniki
- Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, Dublin
- Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA, Parma
- Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA Lissabon
- Euroopan jälleenrakennusvirasto, Thessaloniki
- Euroopan koulutussäätiö ETF, Torino
- Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA, Köln
- Euroopan lääkevirasto EMEA, Lontoo
- Euroopan meriturvallisuusvirasto, Lissabon
- Euroopan operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto Frontex, Varsova
- Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus EUMC, Wien
- Euroopan rautatievirasto ERA, Lille
- Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDPC, Tukholma
- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto OSHA, Bilbao
- Euroopan unionin elinten käännöskeskus, Luxemburg
- Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA, Heraklion
- Euroopan ympäristökeskus EEA, Kööpenhamina
- Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen, Bryssel
- Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) SMHV, Alicante
- Yhteisön kasvilajikevirasto CPVO, Angers
- Lisäksi perusteilla ovat:
[muokkaa] Virastot yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla (toinen pilari)
- Euroopan puolustusvirasto, Bryssel
- Euroopan unionin satelliittikeskus EUSK, Torrejón de Ardoz
- Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitos EUTT, Pariisi
[muokkaa] Virastot koskien poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa (kolmas pilari)
- Eurojust, Haag
- Euroopan poliisiakatemia CEPOL, Bramshill
- Euroopan poliisivirasto Europol, Haag