Kaarina

Wikipedia

Tämä artikkeli kertoo Kaarinan kaupungista. Kaarina on myös suomalainen naisen nimi.
Kaarinan kaupunki
Kaarinan vaakuna
vaakuna sijainti
www.kaarina.fi
Sijainti {{{koordinaatit}}}
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kihlakunta [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi 1867
Kuntaliitokset Kuusisto (1946)
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
60,59 km²
59,70 km²
0,89 km²
Väkiluku
- väestötiheys
21 954 (31.12.2005)
354,3 as/km² 
Työttömyysaste {{{työttömyys}}} % 
Kunnallisvero 18,00 % 
Kunnanjohtaja Martti Ilmonen
Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}

Kaarina (ruots. S:t Karins) on pieni kaupunki meren äärellä Turun, Liedon, Piikkiön ja Paraisten vieressä. Se on laskettu Suomen 48. suurimmaksi kaupungiksi (31. joulukuuta 2003).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vanhojen asiakirjojen perusteella Kaarina-niminen alue on ollut olemassa Turun vieressä jo vähintään vuodelta 1309. Tuolloin Kaarinaa oli vielä pieni pitäjä. Vuonna 1867 Kaarina julistettiin kunnaksi. Tätä vuotta pidetään Kaarinan virallisena perustamisvuotena.

Toisen maailmansodan jälkeen 1. tammikuuta 1946 Kaarinaan liitettiin Kuusiston kunta, joka on pieni saari Kaarinan vieressä Turun saaristossa. Vuonna 1993 Kaarina katsoi täyttävänsä kaupungilta vaadittavat edellytykset ja julisti itsensä kaupungiksi.

[muokkaa] Muinaishistoria

Aurajoen itärannalta on löytynyt erilaisia todisteita Kaarinassa olleen asutusta jo 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Varhaisimmat löydöt ovat tiedemiesten mukaan vasarakirveskulttuurin ajoilta n. vuodelta 2000 eaa.

[muokkaa] Väestö

Kaarinan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1950 6 054
1960 8 895
1970 10 064
1980 13 8604
1990 18 213
2000 20 179
2005 21 954
Lähteenä Kaarinan Strategia 2004-2008 ja kaupungin internetsivut

Vuonna 2005 Kaarina oli yksi Varsinais-Suomen muuttovoittoisimmista kaupungeista.

[muokkaa] Talous

Elinkeinorakenne 2002*
%-osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta
* ennakkotieto
Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kaupallinen ala Kuljetusala Liike-elämänpalvelut Muut palvelut Elinkeino tuntem.
Kaarina 0,8 % 20,9 % 6,1 % 15,7 % 7,4 % 15,2 % 33,0 % 0,9 %
Turun seutuk. 1,6 % 20,3 % 6,4 % 15,3 % 8,1 % 14,6 % 32,5 % 1,2 %
Lähde: Tilastokeskus

[muokkaa] Ensimmäinen työturvallisuuskortin käytössä

Kaarinan kaupungin ympäristöpalvelujen työntekijät ovat hankkineet 2005 alussa Suomen ensimmäiset Tapaturmavakuutuslaitosten liiton luoman valtakunnallisen menettelytavan työturvallisuuskortit, joiden tarkoituksena on kehittää työturvallisuutta teollisuuden yhteisillä työpaikoilla.

[muokkaa] Hopea pienten kuntien imagotutkimuksessa

Vuosittaisen kuntien imagotutkimuksessa vuonna 2004 Taloustutkimus sijoittui Kaarinan toiselle sijalle 20 000 - 50 000 asukkaan pienissä kunnissa, jolloin vain Salo sai paremman arvosanan pienien kuntien vertailussa.

Tutkimuksessa tutkittiin erilaisten suomalaisten kuntien tunnettuutta, julkiskuvaa sekä kuntien heikkouksia ja vahvuuksia kuntapäättäjien mielestä.

[muokkaa] Urheilu

Kaarinalaisilla sekä Kaarinaa lähellä asukkailla asukkailla on aina ollut suuri kiinnostus ja taipumus liikkumiseen sekä urheiluun, jonka seurauksena Kaarinassa löytyy monia urheiluseuroja, jotka kilpailevat muiden seurojen kanssa nuorien mikroikäisistä miesten SM-tasoon asti.

[muokkaa] Palloilulajit

Kaarinassa on vuodelta 1958 perustetut jalkapalloseurat Kaarinan keskustasta lähtöisin oleva Kaarinan pojat (KaaPo) ja Kauselasta Kaarinan reipas (KaaRe), jotka ovat laajasti tunnettuja jalkapalloseuroja ympäri Suomen Läntistä-aluetta ja sitä kauempaakin.

Vähän myöhemmin Kaarinassa muodostui koripalloseura Kaarinan URA, joka lisäsi kaarinalaisten urheiluun kiinnostusta ja sai myös Suomen tietoiseksi Kaarinan taitavista koripalloilijoista. Kaarinan URAlla on monia taitavia koripalloilijoita, joista monet kamppailevat suurempien kaupunkien urheiluseurojen kanssa Suomen mestaruudesta.

Uusin ja tunnetuin juniorijalkapalloseuramme vuodelta 1977 oleva Kaarinan Nappulat, jossa nuoret pojat ja tytöt voivat rauhassa kilpailla Kaarinan parhaimmasta jalkapalloporukasta.

Littoisissa, Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla toimii puolestaan jo vuonna 1932 perustettu LTU. Vahvan jalkapallotoiminnan lisäksi seuran muita jaostoja ovat lentopallo-, hiihto-, nais-, ja veteraanijaostot.

[muokkaa] Yleisurheilu

Myöhemmin Kaarinaan muodostui yleisseura Kaarinan Urheilijat, joka toi kansalaisten tietoisuuteen monia urheilulajeja monien perinteisten ja myös hiukan vähemmän tunnetuimpien urheilulajejien harrastamista kuten ammuntaa, hiihtoa, erilaisia itämaisia taistelulajeja, kuntoilua, lentopalloa, salibandyä sekä soutamista.

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Oma nimikkokasvi ja -eläin

Kaarinan nimikkokasvi keltavuokko
Suurenna
Kaarinan nimikkokasvi keltavuokko
Kaarinan nimikkoeläin tikli
Suurenna
Kaarinan nimikkoeläin tikli

26. toukokuuta 1997 Kaarinan kaupunginvaltuusto nimesi Kaarina-seuran esityksestä nimikkokasviksi Kuusiston kartanon pihalla ja Kappelinmäen rinteessä esiintyvän keltavuokon (Anemone ranunculoides) ja nimikkoeläimeksi Kuusiston linnanraudinoilla viihtyvän tiklin (Carduelis Carduelis).

[muokkaa] Kaarinan laulu

Sipponen Urho on säveltänyt ja Vihanto Emil sanoittanut oman laulun Kaarinan kunnalle, jonka Turun Kaupunginorkesteri ja Varsinais-Suomen musiikkioppilaitoksen nuorisokuoro ovat molemmat erikseen äänittäneet vuonna 1980.

[muokkaa] Valtakunnallinen Runo-Kaarina-kilpailu

Vuodesta 1994 asti on Kaarinassa järjestetty vuosittain valtakunnallinen runokilpailu, jolla pyritään tukemaan suomalaisten tuntemattomien runoilijoiden runoilua. Voittaja palkitaan kustantamalla hänen teoksensa.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

[muokkaa] Kuusiston linna

Kuusiston saarella sijaitsee 1300-luvulta peräisin olevan piispanlinnan rauniot, joista on vielä mahdollista tunnistaa minkälaisessa linnoituksessa Suomen katolisen kirkon piispat ovat olleet turvassa uskonpuhdistukseen asti.

[muokkaa] V.I. Leninin muistolaatta

Kaarinan puolella Littoisten kylässä sijaitsevassa vanhan rautatieasemarakennuksen seinässä on pitkään pidetty muistolaatta sen kunniaksi, että V.I. Lenin pakeni Venäjältä ja jäi junasta pois Littoisissa vuonna 1907. Nykyisin muistolaatta on kiinnitetty suureen muistokiveen asemarakennuksen viereen, jossa muiston Leninistä toivotaan säilyvän paremmin.

[muokkaa] Muikunvuori

Esihistoriallinen kivi- ja rautakautinen asuinpaikka, jossa on polttokenttäkalmisto, kaksi uhrikiveä sekä rautakautinen röykkiöhauta.

[muokkaa] Keetterinmäki

Keetterinmäellä on kaksi pronssikautista hautaröykkiötä, josta toisesta on löydetty kolmen vainajan poltetut luut.

[muokkaa] Naapurikuntien ja kaupunkien yhteistyö

Kaarinan keskusta
Suurenna
Kaarinan keskusta

[muokkaa] Terveydenhoito

Kaarinan kaupunki on Piikkiön kunnan kanssa ovat sopineet yhteistyötä perusterveydenhuollon palveluista perustamalla Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus ky:n, joka vastaa kaarinalaisten, piikkiöläisten ja Liedon littoislaisten perushoidoista neljässä toimipisteessä ja monissa kaarinalaisissa ja piikkiöläisissä oppilaitoksissa. Erityissairaanhoitopalveluita kaarinalaiset pystyvät saamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvista Turun Yliopistollisesta keskussairaalasta (TYKS), Salon seudun sairaalasta, Turunmaan sairaalasta ja Halikon sairaalasta.

[muokkaa] Lainvalvonta

Kaarinassa sijaitsee Kaarinan kihlakunnanviraston keskuspaikka. Sen toimialueeseen kuuluvat Kaarinan lisäksi Paimio, Piikkiö, Lieto ja Sauvo. Syyttäjäosasto ja ulosotto-osasto sijaitsevat Kaarinassa, poliisilla on lisäksi sivutoimipisteitä kaikissa kihlakunnan kunnissa.

[muokkaa] Koulutus

1970-luvulla Kaarina ja Piikkiö perustivat yhdessä oman kansalaisopiston (Kaarinan-Piikkiön kansalaisopisto), jossa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus yleissivistävään ja ammatilliseen tietoon ja taitoon sekä virkistystä. Tarjoen käsitöitä, kuvataiteita, laulamista, erilaisten instrumenttien soittoa ja akrobatiaa.

[muokkaa] Kansainväliset ystävyyskaupungit

[muokkaa] Tunnettuja kaarinalaisia

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet