Höytiäinen
Wikipedia
Höytiäinen on Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Karjalassa, Juuan, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien alueilla sijaitseva Suomen 15:ksi suurin järvi. Järven pinta-ala on 293 km² ja suurin syvyys 62 m.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Höytiäisen lasku
Kirkkoherra Jaakko Stenius suunnitteli Höytiäisen laskua jo 1800 -luvun alussa[1] mutta hankkeesta saatiin virallisesti päätettyä vasta vuonna 1839 [2], [3]. Höytiäisen pintaa suunniteltiin laskettavaksi hallitusti kaikkiaan 30 jalkaa eli lähes 9 metriä. Höytiäisen Kanavan kaivaminen aloitettiin suunnitelman mukaisesti vuonna 1854. Viiden vuoden kaivamisen jälkeen oltiin niin pitkällä, että veden laskeminen aiottiin aloittaa elokuun puolivälissä kahden kanavanniskaan rakennetun padon kautta. Vesi oli kuitenkin päässyt salassa syövyttämään patojen hiekalla seisovia perustuksia siinä määrin, ettei elokuun 3. päivänä voitu enää sulkea patoluukkuja. 4. elokuuta 1859 patorakennelmat sortuivat kokonaan. Hallittu Höytiäisen lasku jäi pelkäksi haaveeksi, kun luonnon karkumatka alkoi, ja vesimassat purkautuivat esteettä kohti Pyhäselkää. Järvenlaskijoiden onneksi parin viikon kuluttua patojen murtumisesta Puntarisalmen kohdalla paljastui kalliokynnys, joka lopetti Höytiäisen vedenpinnan alenemisen. Paikalle syntynyttä Puntarikoskea perattiin seuraavana vuonna niin, että vesi laski vielä pari metriä, jolloin järvenlaskun kokonaismääräksi kertyi 9,5 metriä. Höytiäisen laskussa järven pinta supistui kolmanneksen. [4], [5], [6], [7]
[muokkaa] Trombi Höytiäisellä
20. elokuuta 2004 pyyhkäisi trombimyrsky Polvijärveltä Höytiäisen yli Kontiolahdelle. Tuhoalueen laajuus oli noin 500 hehtaaria, ja puuta kaatui 50 000–100 000 kuutiometriä. Jouhtenisen saaren luonnonsuojelualueella metsää kaatui runsaasti. Alue on jätetty myrskyn jälkeiseen tilaan. [8]
[muokkaa] Kirjallisuutta Höytiäisestä
- Lappalainen, Ari: Kalastuskulttuuri muuttuvasssa yhteiskunnassa (1998) ; väitöskirja Höytiäisen kalastuskulttuurin muutoksesta
- Pihlatie, Matti, Vesajoki, Heikki, Lappalainen, Ari, Hottola, Petri (1997): Höytiäinen
- Vesajoki, Heikki: Höytiäisen kehitys jääkaudesta nykypäivään ( Pohjois-Karjalan luonto 1978)
- Vesajoki, Heikki, Kilpiäinen, Antti (1992): Höytiäisen saaristo
- Puhakka, Jouko: Kaiskunkallio kestää (nuortenkirja) (1959), Ukkoahvenia, kalakukkoja, tuulasöitä, (1975)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.peda.net/img/lehti/poikolankoulu/koski-jaakko-info.doc
- ↑ http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=qz33504131417984&cmd=download&action=save kohta 2.6.2
- ↑ http://www.polvijarvi.fi/ruvaslahti/historia.htm
- ↑ http://personal.fimnet.fi/private/hkoskel/h_lasku.htm
- ↑ http://www.peda.net/verkkolehti/juuka/poikolankoulu:?m=content&a_id=23
- ↑ http://hoytiainen.jns.fi/teksti.asp?id=9&kategoria=4
- ↑ http://hoytiainen.jns.fi/teksti.asp?id=15&kategoria=4
- ↑ Myrskyharrastajien sivut