Aivastaminen

Wikipedia

Aivastaminen on refleksi, jossa tapahtuu nopea uloshengitys. Yleisimmin tämän laukaisee, kun nenän limakalvot ärsyyntyvät esimerkiksi pölystä. Aivastuksessa ulos pakenevan ilman nopeus on noin 150 km/h.

Kirkkaasta valosta aivastelevia ihmisiä on aika paljon – eri tutkimusten mukaan jopa 18–35 prosenttia väestöstä. Ilmiön lääketieteellinen nimi on photic sneeze reflex. Kyseessä on periytyvä ominaisuus. Aivastelua ei aiheuta valon tietty aallonpituus, vaan valon voimakkuuden vaihtelu. Hävittäjälentäjillä tehdyt kokeet osoittavat, ettei esimerkiksi aurinkolasien käyttö estä aivastelua.

Aivastelun mekanismista on esitetty monia eri teorioita. Ilmeisesti kyseessä on eräänlainen yleisreaktio. Voimakas valo aiheuttaa keskushermostossa reaktion, joka parasympaattisen hermoston kautta välittyy kasvojen voimakkaasti hermoitetuille alueille, kuten silmiin ja nenään. Seurauksena silmiin kerääntyy kyynelnestettä ja nenän tukkoisuus ja kutina lisääntyy, mistä aivastelukin johtuu.

On myös todettu, että ihmisen on mahdotonta pitää silmiä auki aivastaessaan.

Photic sneeze refleksi (PSR) selitetään usein myös "crossed wires" -teorialla. Äkillinen valoisuuden vaihtelu lähettää impulssin näköhermoa pitkin. Tämä hermo kulkee lähellä trigelminus- eli kolmoishermoa, jolla on yhteys hajuhermoon. Näin ollen valonvaihtelun aiheuttama hermoimpulssi näköhermossa aiheuttaa impulssihäiriön kolmoishermossa, joka johtaa aivastukseen.


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.