Kaakao

Wikipedia

Kaakao

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Malvaceae
Suku: Theobroma
Laji: T. cacao
Tämä artikkeli käsittelee suklaan raaka-ainetta. Kaakao on myös Maj Karman albumi.

Kaakao on kaakaopuun siemenistä valmistettua suklaan raaka-ainetta. Itse puu taas kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Amerikassa ja viljeltynä kaikkialla tropiikissa. Suurimpia kaakaontuottajamaita ovat Norsunluurannikko, Ghana, Brasilia ja Nigeria.[1] Viime aikoina on kaakaon maailmanmarkkinahinta ollut nousussa Norsunluurannikon sisäisten ongelmien vuoksi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Siemenestä massaksi ja siitä edelleen jauhoksi

Kaakaopuun kukat puhkeavat kauliflorisesti suoraan rungosta ja oksista. Yhtä keskimäärin viidentoista sentin mittaista kaakaohedelmää kohden kehittyy noin 3000 kukkaa. Hedelmät poimitaan sitten käsin, joka osaltaan selittää kaakaon korkeaa hintaa. Hedelmät halkaistaan käsin suurilla veitsillä, pavut kaavitaan talteen ja annetaan käydä, eli fermentoitua auringon lämmössä muutama vuorokausi (47 – 51 °C). Tässä vaiheessa kaakaon maku kehittyy aromikkaaksi ja tyypilliseksi. Tämän jälkeen niiden annetaan kuivua ja ne toimitetaan keräilykeskuksiin. Välittäjät ostavat pavut, ne pakataan juuttisäkkeihin ja rahdataan satamien varastoihin. Pavut kuljetetaan bulkkina, irtotavarana Eurooppaan ja Amerikkaan suurissa rahtilaivoissa. Loppukäsittely tapahtuu muutamassa suuressa laitoksessa, jotka ovat erikoistuneet kaakaon prosessointiin. Pavut puhdistetaan, kuoret poistetaan, nibsit paahdetaan ja jauhetaan kuumana juoksevaksi tahnaksi, jota kutsutaan kaakaomassaksi. Paahtolämpötila ja –aika riippuu papujen käyttötarkoituksesta: paahtoajan ollessa kymmenen minuutin luokkaa ja lämpötilan 70 – 140 asteen tuntumassa. Pieni osa kaakaosta prosessoidaan jo alkuperämaassa samoin kuin edellä kuvattiin.

Kaakaojauhetta valmistetaan teollisesti puristamalla kaakaomassasta suurin osa rasvasta pois. Näin saatua rasvaa nimitetään kaakaovoiksi. Ennen puristamista massa käsitellään alkaloimalla, joka vaikuttaa makuun sekä tehostaa puristusprosessia. Puristuksessa syntyy kaakaokakku, joka on kova kiekko. Kakku jauhetaan, jäähdytetään sekä pakataan n. 20 kg:n säkkeihin. Kaakaojauhe on erittäin hyvin säilyvää. Kaakaojauheeseen voidaan lisätä sokeria, lesitiiniä ja joskus maitojauhetta, ja tästä seoksesta saadaan veden kanssa sekoitettua kaakaojuomaa. Kaakaojauheessa on tavallisimmin noin 10 % rasvaa.

Kaakao sisältää paljon energiaa; noin 400 kilokaloria per 100 grammaa. Se sisältää myös piristäviä ainesosia; esimerkiksi alkaloidia nimeltä teobromiini joka on sukua kofeiinille. Tästä aineesta, jota hyvälaatuisessa kaakaojauhossa on noin kaksi prosenttia, johtuu kaakaon lievä piristävä vaikutus.

kaakaon siemeniä
Suurenna
kaakaon siemeniä
mukillinen kaakaojuomaa
Suurenna
mukillinen kaakaojuomaa

[muokkaa] Historiaa

Jo kolmannelta matkaltaan 1502 Kolumbus toi tuliaisena kaakaopapuja, mutta vasta Cortes ymmärsi todella kaakaon arvon. Cortes huomasi pian, että kaakao oli atsteekkien pyhä juoma, jota he arvostivat niin paljon, että kaakaopapuja käytettiin atsteekkien valtakunnassa maksuvälineenä. Vuonna 1521 Cortes valloitti atsteekkien pääkaupungin ja lähetti laivalasteittain atsteekkien aarteita Espanjaan. Kullan ohella laivoissa tuli kaakaota ja vaniljaa.

[muokkaa] Lähteet

  1. Kultasuklaa, luettu 21.11.2006

[muokkaa] Aiheesta muualla