Freestyle-hiihto

Wikipedia

Freestyle on laskettelun monipuolisin osa-alue, joka muodostuu useista alalajeista, joita ei voida täysin erotella. Perinteinen freestyle-hiihto koostuu kumparelaskusta, hypyistä (engl. aerials) ja suksibaletista.

Lajin alkujuuret löytyvät 1930-luvulta, jolloin norjalaiset hiihtäjät ryhtyivät käyttämään "hiihtoaerobikkia" sekä alppi- että murtomaahiihtoharjoittelussa. Edelleen laji kehittyi 1960 ja 1970 -lukujen taitteen hurjapäisten hot dog -laskijoiden räväkästä laskutavasta, joka poikkesi suuresti aikansa hiihtokäsityksestä. "Hodarihiihdon" keskeisiä arvoja olivat kova vauhti, ilmavat hypyt ja näyttävä tyyli. Aikanaan laji sai lisäkseen voimisteluvaikutteita ja vakiintui olympiakelpoiseksi kilpaurheiluksi.

Freestylen yhteen nitova ajatus on kautta aikojen ollut kaikkien lajien tasapainoinen osaaminen. Alkujaan freestyle-kisat olivat kokonaiskilpailuja, joissa kaikki laskivat sekä kumpareet, hypyt, että baletin. 1980-luvulta alkanut erikoistumisen kausi näyttää tällä hetkellä olevan päättymässä, sillä new school on nostanut monipuolisuuden takaisin arvoonsa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Hypyt

Perinteiset hypyt eivät ole saaneet suurta suosiota Suomessa, mutta ne kuuluvat nykyäänkin talviolympialaisten ohjelmaan.

[muokkaa] Suksibaletti

Suksibaletti on hyppyjäkin harvinaisempi harrastus, mutta jotain samaa voidaan löytää "new schoolereiden" tavasta temppuilla tasaisessa rinteessä.

[muokkaa] Kumparelasku

Muiden freestylen osalajien kutistuttua kumparelaskusta on tullut Suomessa freestyle-hiihdon synonyymi. Kumparelasku on energinen sekoitus ratalaskua sekä freestylelle ominaista tyylittelyä ja teknistä monimutkaisuutta. Kumparelaskussa kilpailurinne on noin 200–250 metriä pitkä, jonka aikana suoritetaan kaksi vapaavalintaista hyppyä. Kumparelaskua tuomaroi yleensä 5–7 tuomaria, joista 3–5 on tekniikkatuomareita ja kaksi hyppytuomareita. Kumparelaskijan kokonaispisteet muodostuvat tekniikasta (50 % pisteistä), ajasta (25 % pisteistä) sekä hypyistä (25 % pisteistä).

[muokkaa] Skikrossi

Skikrossissa neljä kilpailijaa laskee yhtä aikaa rataa, joka sisältää käännöksiä ja hyppyreitä. Ensin lasketaan aika-ajot yksin, joista tietty määrä selviää pudotuseriin. Pudotuserissä neljästä laskijasta kaksi etenee aina seuraaville kierroksille. Laji on vauhdikasta seurattavaa. Laji on ensi kertaa mukana talviolympialaisissa 2010 Vancouverissa.

[muokkaa] Newschool-laskettelu

Pääartikkeli: Newschool-laskettelu

Freestyle-hiihdon "new school" -lajeiksi luetaan usein hypyt (engl. big air), paippi (half pipe), ja slopestyle. Tämä jaottelu on kuitenkin vain kilpailutoimintaa varten luotu kategoriointi. New school -lajien suorituspaikat ja -tavat eivät ole kovin vakiintuneita. Newschool-hiihdossa tärkeimpiä arvoja ovat laskun tyylikkyys ja oivaltavuus.

[muokkaa] Kilpailuja

Freestylehiihdossa järjestetään MM-kisat joka toinen vuosi. Ensimmäiset maailmanmestaruuskisat järjestettiin Ranskan Tignesissä vuonna 1986. Viimeksi lajin MM-kisat (10. kerta) järjestettiin Kuusamon Rukalla maaliskuussa 2005, jossa oli ensimmäistä kertaa viisi lajia ohjelmistossa. Nämä lajit olivat kumpareet, parikumpareet, hypyt, ski cross ja half pipe. Olympialaisissa edustettuina ovat vain kumpareet ja hypyt, joista kumpareiden ensimmäiset mestaruudet ratkottiin Albertvillessä 1992 ja hypyissä puolestaan Lillehammerissa 1994.

Suomen kaikkein menestynein freestylelaskija on Janne Lahtela, joka on voittanut kaiken mahdollisen kumparelaskussa. Hänen lisäksi muita tunnettuja menestyneitä suomalaisia ovat (ovat olleet) Mikko Ronkainen, Sami Mustonen, Martti Kellokumpu, Minna Karhu,... Tämän hetken muita tunnettuja ulkomaalaisia freestylehiihtäjiä ovat esimerkiksi Alec Valenta, Steve Omischl, Jeremy Bloom, Dale Begg-Smith, Toby Dawson, Nina Li, Evelyne Leu, Kari Traa ja Jennifer Heil.

[muokkaa] Aiheesta muualla