Cabinda
Wikipedia

Cabinda on maakunta Angolassa. Kongon demokraattinen tasavalta erottaa sen eksklaaviksi muusta Angolasta. Maakunta sijaitsee Atlantin valtameren rannikolla. Maakunnasta pohjoiseen sijaitsee Kongon tasavalta. Maakunnan pinta-ala on 7 270 neliökilometriä. Siellä on arviolta noin 260 000 asukasta (2005), joista valtaosa on kongoista ja portugalilaisista polveutuvia mulatteja.
Cabinda koostuu kunnista: Belize, Cabinda, Landana ja Mbuku-Nzau (Bucu-zau).
Cabindaa ei tule sekoittaa Kabindaan, joka on kaupunki Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Varhaishistoria
1400-luvulla Cabindan pohjoisosa kuului Luangun kuningaskuntaan, keskiosa Kakongon ruhtinaskuntaan ja eteläkärki Ngojon ruhtinaskuntaan. Sekä Kakongo että Ngojo olivat Kongon kuningaskunnan enemmän tai vähemmän itsenäisiä vasallikuntia. Varsinainen Cabindan kaupunki sijaitsee Ngojon alueella.
Portugalilaiset tutkimusmatkailijat saapuivat alueelle 1482. Aluksi Portugalin ja Kongon kuningaskunnan väliset suhteet olivat hyvät, mutta portugalilaisten harjoittama orjakauppa johti valtiot sotaan toisiaan vastaan. Portugali kukisti Kongon kuningaskunnan lopullisesti vuonna 1665.
[muokkaa] Siirtomaa-aika
Portugalilaiset kilpailivat Länsi-Afrikan kauppareiteistä Ranskan ja Hollannin kanssa. Vuonna 1784 he rakensivat kauppalaivastonsa turvaksi Cabindaan linnoituksen, joka joutuikin jo samana vuonna ranskalaisten hyökkäyksen kohteeksi.
Vuonna 1885 Berliinin konferenssissa Kongona tunnettu alue jaettiin Ranskan, Portugalin ja Belgian kesken. Ranska sai alueen, joka käsittää nykyiset Gabonin ja Kongon tasavallan, Belgia sai oikeuden nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueeseen, ja Portugali sai Kabindan kaistaleen ilman maayhteyttä Portugalin hallinnoimaan Angolaan. Näin Cabindasta tuli Portugalin hallinnossa Angolasta erillinen alue.
[muokkaa] Itsenäisyysliike
1970-luvulta lähtien Cabindan Vapautusrintama (Frente para a Libertação do Enclave de Cabinda, FLEC) on toiminut aktiivisesti. Järjestö julisti Cabindan itsenäiseksi Portugalista 1.8.1975. Marraskuussa 1975 Angolan MPLA:n joukot hyökkäsivät alueelle kuubalaisten tukemina ja liittivät Cabindan Angolan provinssiksi. FLEC on ollut alakynnessä siitä lähtien, mutta sota on jatkunut taukoamatta vuosikymmeniä. Vuonna 2006 FLEC:n johtaja Antonio Bento Bembe ilmoitti, että he ovat valmiita tulitaukoon Angolan hallituksen kanssa. Aloite kuitenkin tuomittiin FLEC:n piirissä petturuudeksi.
Cabindan itsenäisyyttä on perusteltu sekä historiallisilla että kulttuurisilla syillä. Cabinda sijaitsee Kongo-joen pohjoispuolella, maantieteellisesti erillään muusta Angolasta, joka sijaitsee Kongo-joen eteläpuolella. Historiallisesti Cabinda koetaan sen alueella sijainneiden Ngojon ja Kakongon ruhtinaskuntien seuraajaksi. Nykyään Cabindaa reunustaa kaksi ranskankieliseen kulttuuripiiriin kuuluvaa maata, Kongon tasavalta ja Kongon demokraattinen tasavalta, jotka ovat vaikuttaneet erillisen cabindalaisen kansallisen identiteetin muodostumiseen.
[muokkaa] Väestö
Cabindalaisten enemmistö on kongoja, jotka jakautuvat woyo-, vili-, ndingi-, yombe- ja sundi-heimoihin. Osa väestöstä on valkoisten ja mustien jälkeläisiä eli mulatteja.
Cabindalaiset puhuvat portugalia ja kongon kielen eri murteita, joiden välimuotona on syntynyt yksinkertaistettu puheenparsti, jota kutsutaan ibindaksi tai fiotiksi. On mahdollista, että kituban kieli sai alkunsa ibindasta. Sisällissodan johdosta kabindalaisia on joutunut pakenemaan naapurimaihin, Brazzavillen Kongoon ja Kinshasan Kongoon, missä he ovat oppineet ranskaa.
[muokkaa] Luonnonvarat
Cabindan vientituotteisiin kuuluu muun muassa kahvia, kaakaota ja puutuotteita. Noin 70 % Angolan tuottamasta öljystä tulee Cabindan edustalla olevalta merialueelta. Cabinda ei kuitenkaan ole rikastunut öljyn ansiosta, vaan hallitus on kanavoinut varat muihin tarkoituksiin.
Angolan maakunnat | ![]() |
---|---|
Bengo | Benguela | Bié | Cabinda | Cuando Cubango | Cuanza Norte | Cuanza Sul | Cunene | Huambo | Huila | Luanda | Lunda Norte | Lunda Sul | Malanje | Moxico | Namibe | Uíge | Zaire |