Amurin alue
Wikipedia
Аму́рская о́бласть Amurskaja oblast1 |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
![]() |
|||||
Pääkaupunki | Blagoveštšensk 50°16′ N 127°31′E |
||||
Suurin kaupunki (2002) | Blagoveštšensk (219 221) | ||||
Kuvernööri | [[]] | ||||
Pinta-ala – yhteensä – vettä |
363 700 km² |
||||
Väkiluku (2002) – yhteensä – väestötiheys |
902 844 2,48 / km² |
||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+9 UTC+10 |
||||
Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
Perustettu | 20. lokakuuta 1932 | ||||
Kotisivu | www.amurobl.ru | ||||
1 Translitteroituna |
Amurin alue (ven. Аму́рская о́бласть, Amurskaja oblast) on Venäjän federaation hallinnollinen alue (subjekti) Venäjän Kaukoidässä Aasiassa. Se rajoittuu pohjoisessa Sahaan, idässä Habarovskin aluepiiriin, kaakossa Juutalaisten autonomiseen alueeseen, etelässä ja lounaassa Kiinaan sekä lännessä Tšitan alueeseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Amurin alueen pohjoisosa kuuluu Stanovoi- ja Jablonvyivuoristoihin. Pinta-alasta yli puolet on metsää. Suurin joki on Amur, joka muodostaa Kiinan vastaisen rajan.
[muokkaa] Väestö
Amurin alueen asukasluku on 902 844 (2002) ja väentiheys 2,48 as/km². Enemmistö väestöstä on venäläisiä. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä oli venäläisiä 92 prosenttia (831 004), ukrainalaisia 3,5 prosenttia (31 475), valkovenäläisiä 0,9 prosenttia (7 827), tataareja 0,5 prosenttia (4 898), armenialaisia 0,4 prosenttia (4 045) ja muita 2,6 prosenttia (23 595), joista 0,2 prosenttia (1 447) ei ilmoittanut kansallisuuttaan. Alueen alkuperäisiä asukkaita oli hyvin vähän, eniten oli evenkejä 1 501.[1] Suurin kaupunki on Blagoveštšensk, jossa on 219 600 asukasta (1999).
Asukasluvun kehitys:
- 1 008 000 (1999)
- 902 844 (2002)
[muokkaa] Hallinto
Amurin alue jakaantuu hallinnollisesti 20 piiriin ja 9 kaupunkialueeseen. Alueen pääkaupunki on Amurin varrella sijaitseva Blagoveštšensk. Aluetta johtavat Hallinnon päämies ja Aluekokous.
[muokkaa] Talous
Tärkeimmät teollisuudenalat ovat kaivos-, metsä-, koneenrakennus-, sähkötekninen ja elintarviketeollisuus. Kaivosteollisuus tuottaa kultaa ja kivihiiltä. Maataloudessa viljellään viljaa ja kasvatetaan nautakarjaa ja poroja. Lisäksi harjoitetaan turkistarhausta.
Alueen läpi kulkevat Siperian ja Baikalin-Amurin radat.
[muokkaa] Historia
Amurin alue kuului vuodesta 1926 Kaukaisen idän maakuntaan. Amurin alue muodostettiin 20. lokakuuta 1932, mutta se oli osa Kaukaisen idän maakuntaa, aina vuoteen 1953 asti, jolloin maakunta lakkautettiin.