Aasainusko
Wikipedia
Aasainusko (Ásatrú, Asatro) on nykyaikainen nimitys Skandinavian esikristilliselle, pakanalliselle uskonnolle. Ásatrú sanana on peräisin 1800-luvulta (asa = aasa, tru = usko). Tärkein kirjallinen lähde aasainuskoon ovat islantilaiset Edda-runot.
[muokkaa] Oppi
Pääjumalia ovat Odin ja ukkosenjumala Thor. Maailmaa kannattelee maailmanpuu, ja maailman reunoilla on kuilu. Maailma tuhoutui säännöllisin väliajoin hurjassa taistelussa, Ragnarökissä, syntyäkseen taas uudestaan. Taistelussa kuolleet noudetaan Valhallaan.
Aasainusko muistuttaa osin suomalaista muinaisuskoa: kummassakin on muun muassa ukkosenjumala, joka ajaa jyristelee vaunuilla, ja iskee salamoita aseestaan.
[muokkaa] Nykyinen aasainusko
1800-luvulla syntyi liike, joka pyrki herättämään germaanisen muinaisuskon henkiin. Järjestäytyneet aasausko-ryhmät ilmaantuivat Saksaan 1900-luvun alussa. Adolf Hitlerin Kolmas valtakunta lainasi monia julkisia tunnuksiaan aasainuskosta (mukaan lukien hakaristi - alun perin vaurauden ja hyvinvoinnin tunnus) ja sitten pidätti ja murhasi ásatrún harjoittajia toisen maailmansodan päättymiseen asti.
Nykyaikainen aasainusko on saanut alkunsa Islannissa, missä lampaankasvattaja Sveinbjörn Beinteinsson perusti muinaispohjoismaiseen pakanuuteen perustuvan yhteisön. Se sai nimen Félag ásatrúarmanna ja hyväksyttiin viralliseksi uskonnolliseksi yhteisöksi vuonna 1973. Samoihin aikoihin uskonto alkoi levitä myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Se on saanut kannattajia myös Skandinaviassa, Länsi-Euroopassa ja Australiassa sekä Uudessa Seelannissa.
Nykyisen, ennallistetun aasainuskon yhteys alkuperäiseen esikristilliseen uskontoon on kiistelty. Osa uusnatseista tai vastaavista ryhmittymistä on omaksunut aasainsukon tai sen tunnuksia käyttöönsä. Toiset aasainuskon harjoittajat sanoutuvat jyrkästi irti fasistisista ja rasistisista aatteista.