Kaarle VI (Ranska)

Wikipedia

Kaarle VI
Suurenna
Kaarle VI

Kaarle VI Rakastettu, myöhemmin Mielipuoli (ransk. Charles VI le Bien-Aimé, myöhemmin le Fol), (3. joulukuuta 136821. lokakuuta 1422) oli Ranskan kuningas vuosina 13801422. Hän kuului Valois'n hallitsijasukuun.

[muokkaa] Nuoruus

Kaarle oli edellisen kuninkaan Kaarle V:n ja tämän puolison Bourbonin Jeannen poika. Vuonna 1380 Kaarlen ollessa 11-vuotias, hänet kruunattiin Ranskan kuninkaaksi Reimsin tuomiokirkossa, jossa kuninkaalliset menot oli tapana hoitaa. Ennen kuin hänestä tuli täysvaltainen hallitsija, Ranskaa hallitsivat hänen setänsä, pääasiassa Burgundin Filip II. Vuonna 1388 Kaarle uskaltautui erottamaan setänsä ja kokoamaan itselleen päteviä neuvontantajia, marmosetejä, joista osa oli toiminut jo hänen isänsä aikana.

[muokkaa] Kuninkaan mielenterveys järkkyy

24-vuotiaana Kaarle alkoi kärsiä psykoosista kun hän sai ensimmäisen kohtauksensa vuonna 1392. Sairaus piinasi häntä ja vaikeutti hallitsemista läpi elämän. Oireiden perusteella uskotaan, että kuningas kärsi skitsofreniasta, porfyriasta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Ranskan monarkia
Kapetingi-dynastia
(Valois-haara)

Filip VI
Lapset
   Juhana II Hyvä
Juhana II
Lapset
   Kaarle V
   Ludvig I Anjoun kreivi
   Jean Berryn herttua
   Filip Burgundin herttua
Kaarle V
Lapset
   Kaarle VI
   Louis, Orléans’n herttua
Kaarle VI
Lapset
   Isabella de Valois
   Valois'n Katariina
   Kaarle VII
Kaarle VII
Lapset
   Ludvig XI
Ludvig XI
Lapset
   Kaarle VIII
Kaarle VIII

Kaarlen menetettyä kykynsä johtaa maata, hänen setänsä palasivat, karkottivat marmosetit ja käyttivät valtion kassaa sumeilematta omaksi edukseen, mikä johti lopulta sisällisotaan burgundilaisten ja orleanslaisten välillä. Seurasi sekava aika, jolloin maassa ei ollut selvää valtiasta, vaikkakin mielisairas Kaarle jatkoi nimellisesti kuninkaana.

[muokkaa] Kaarle VI ja Englanti

Kaarlen hallintokautta leimasi jatkuvat taistelut Englantia vastaan satavuotisessa sodassa. Ensimmäinen askel kohti rauhaa tapahtui vuonna 1396 kun Kaarlen tytär, seitsenvuotinen Isabella naitettiin 29-vuotiaalle Englannin kuninkaalle, Rikhard II:lle.

Ranskassa ei rauha kuitenkaan kestänyt. Kuningasperheen ja Burgundin suvun väliset riidat johtivat kaaokseen ja anarkiaan. Englannin kuningas Henrik V käytti tilaisuutta hyväkseen ja hyökkäsi Ranskaan. Vuonna 1415 Ranskan armeija kukistui Agincourtin taistelussa. 1420 Kaarle, joka oli jo pahoin sairautensa lamaannuttama, allekirjoitti Troyesin sopimuksen, jolla tunnusti Henrikin hänen seuraajakseen, julisti oman poikansa oikeudettomaksi kruunuun ja myönsi tyttärensä Valois'n Katariinan Henrikille puolisoksi. Useat kansalaiset, heidän joukossaan Jeanne d'Arc, uskoivat että kuningas suostui tuhoisiin ja ennenkuulumattomiin ehtoihin vain sairautensa ja heikon mielenterveytensä takia, eikä Ranska näin ollen voisi noudattaa niitä.

Kaarle Mielipuoli
Suurenna
Kaarle Mielipuoli

Kaarle kuoli 1422 Pariisissa ja hänet haudattiin vaimonsa kanssa Saint Denisin basilikaan. Hänen seuraajakseen kohosi lopulta hänen poikansa Kaarle VII. Kohtalon ivaa oli, että hänen tyttärensä Katariinan kautta Kaarlen sairaus siirtyi Henrik VI:nteen, Katariinan ja Henrik V:n poikaan, jonka kyvyttömyys hallita oli yksi osatekijä ruusujen sodan syttymiseen.

Kaarle VI:n kruunajaiset
Suurenna
Kaarle VI:n kruunajaiset
Edeltäjä:
Kaarle V Viisas
Ranskan kuningas
 
Seuraaja:
Kaarle VII Voitokas