Eem-interglasiaali

Wikipedia

Ajanjakso Alijakso Eepokki Milloin oli, miljoonaa vuotta sitten
Neogeeni Pleistoseeni Veiksel-jääkausi 0,0115 - 0,11
Eem-interglasiaali 0,11 - 0,15
Saale-jääkausi 0,15 - 0,38


Eem-interglasiaali oli viime jääkautta edeltänyt lämmin kausi noin 131 000–117 000/114000 vuotta sitten. Eem oli Saale-jääkauden ja Veiksel-jääkauden välissä. Eem oli laajoilla alueilla nykyistä viime jääkauden jälkeistä aikaa lämpimämpi. Suomessa vuoden keskilämpötila oli jopa 4 astetta nykyistä suurempi. Jäätiköt olivat holoseenin jäätiköitä pienempiä, ja niistä sulanut vesi nosti merenpinan 2-5 metriä nykyistä korkeammalle. Kasvillisuusvyöhykkeet olivat nykyistä pohjoisempana, Oulun korkeudella kasvoi jaloja lehtipuita. Englannissa eli subtrooppisia lajeja kuten leijonia ja ilmasto siellä muistutti nykyisen Etelä-Ranskan ilmastoa. Itämeren paikalla ollut Eem-meri oli yhteydessä Vienanmereen eristäen Fennoskandian omaksi saarekkeekseen. Myös Pohjois-Venäjällä meri peitti laajoja nykyään kuivia alueita. Euroopan mantereella eli neandertalinihmisiä. Euroopanvirtahepoja, metsänorsuja ja Merckin sarvikuonoja eli Englannissa, josta ihminen oli kuollut sukupuuttoon.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Eem-kauden ilmasto

Eem-interglasiaali oli noin 6000 vuoden takaista holoseenin lämpötilaoptimia 2 astetta eli 4 astetta nykyistä lämpimämpi.

Nimenomaan Eemin varhaisessa lämpimässä vaiheessa talvet olivat kosteita ja leutoja, ja ilmasto mereinen. Lämpimimmillään tammea kasvoi Oulun leveyksillä ja pähkinäpensasta Pudasjärvellä. Englannissa oli virtahepoja jopa Durhamin piirikunnassa asti. Englannissa eli myös leijonia, täplähyeenoita, susia sekä suorasarvisia elefantteja, ja pääasiassa tammimetsiä mutta myös Etelä-Euroopan puulajeja kuten Montpellierin vaahteraa. Englannin kesälämpötila oli 3 astetta nykyistä korkeampi, ja alueen ilmasto muistutti nykyisen Etelä-Ranskan ilmastoa Bordeauxin tai jopa Barcelonan leveyksillä.

Eem-interglasiaalikaudella on nähtävissä kasvillisuuden kehityssarja ensin tundralajeista koivuun ja mäntyyn, sitten jalopuihin ja taas koivuun ja tundraan. Eem-interglasiaalin Suomen kasvistossa pistää silmään pähkinäpensaan esiintyminen suurina määrinä. Etelä-Pohjanmaalle ulottuivat saarni (Fraxinus) ja misteli sekä orjanlaakeri, mitkä viittaavat leutoihin talviin. Valkopyökki (Carpinus) levisi eteläiseen ja keskiseen Pohjanmaahan myöhäisessä viilenevässä Eemin vaiheessa, jolloin kuusi yleistyi. Kuusen mukana levisi maahan nykyään Etelä-Ruotsissa viihtyvä kuningassanianinen Osmunda regalis. Ilmaston kylmetessä mänty ja koivu yleistyivät,Lappiin saapui lehtikuusta ja lopulta koivu oli kasvillisuuden päälaji Pohjanmaalla enne tundran ruohovartisten kesvien leviämistä alueelle.

Eem-kausi kesti Pohjois-Saksan liejukerrostumien mukaan noin 12000 vuotta. Kausi päättyi monien Keski-Euroopan siitepölysarjojen mukaan melko äkkiä, mutta Pohjanmaalla Suomessa oli ensin jalopuita, sitten havumetsiä, metsätundraa ja lopulta tundraa. Eem-kaudella oli huipussaan hyvin lämmintä, ja vuodenaikavaihtelut luultavasti nykyistä suurempia. Talvet olivat yleensä nykyistä lämpimämpiä ja kosteampia pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta jotkut alueet hieman nykyistä viileämpiä. Tammivyöhyke ulottui Oulun korkeudelle asti. Metsiä kasvoi Nordkappissa Norjassa, nykyisellä tundra-alueella. Puita kasvoi eteläisellä Baffinin saarella nykyisellä tundralla, millä pituusasteella nykyinen puuraja on Quebecin Kuujjaqissa. Preerian ja metsän raja oli Teksasissa nykyistä lännempänä, Lubbockin lähellä, nykyäänhän se on Dallasin lähellä.

Eem-kausi on nimeltään Englannissa Ipswichian, Alpeill Riss-Würm USA:ssa Sangamon ja Venäjällä Mikulino ja Suomessa Tepsankummin interglasiaali.

Eem-lämpökaudella (OIS 5e, 131 000–117 000 vuotta sitten) oli huipussaan noin 125000 vuotta sitten 2–3 astetta nykyistä lämpimämpää.

Korkeimmilaan menenpinta nousi 5-8 nykyisen tason yläpuolelle. Joissain tarkasteluissa lämpökauden katsotaan jatkuvan pienten jäätiköitymisten yli 75 000 vuoden takaiseen aikaan asti, jolloin Veiksel-jääkausi alkoi koko ankaruudessaan. Kausi päättyi noin 5 000 vuoden aikana tapahtuneeseeen asteittaiseen 10 asteen viilenemiseen kohti jääkautta. Eemin viileneminnen näkyy kasvillisuuskäyrissä noin 120000 vuotta sitten, ja 1175000 vuotta sitten männyn määrä romahti nopeasti ja kylmään ja kuivaan liittyvän marunan (Artemisia) määrä lisääntyi rajusti Siperiassa 500 vuoden sisään.

Eem-kautta vastaa varhainen Monastirian-rantaviiva eli Tyrrhenian II-rantaviiva.

Joidenkin tietojen mukaan Eem-kauden ilmasto olisi ollut nykyistä epävakaampi. Nämä tiedot perustuvat mm. Grönlannista porattuun GISP 2-jäänäytteeseen jossa näyttää olevan nopeita vaihteluita. Näiden epäillään johtuvan osaksi jään ja alla olevan maan vuorovaikutuksesta, joka on mm. rutannut jään laskokselle niin että vanhempi kerrostuma on tullut uuden päälle. Tämän arvellaan kertovan jääkentän melkein sulaneen Eem-kaudella. Myöhempien tutkimusten mukaan Eem-kaudella oli joitain ilmastonvaihteluja, muttei siinä mitassa kuin GISP 2-näytteen mukaan. Planktonlajiston mukaan kylmiä vaiheita olisi ollut 127 000–126 000, 122 000–121 000 ja 117 000 vuotta sitten.


[muokkaa] Eem-interglasiaalin eläimistöä

  • Archidiskodon meridionalis / Palaeoloxodon antiquus etelänelefantti/metsäelefantti
  • Mammuthus trogontherii / M. primigeniud aromammutti/mammutti
  • Dicerorhinus kirchbergensis metsäsarvikuono
  • Dicerorhinus hemitoechus arosarvikuono
  • Coelodonta antiquus villasarvikuono
  • Equus spec. hevonen
  • Equus hydruntinus euroopanvilliaasi
  • Sus scrofa villisika
  • Hippopotamus antiquus euroopanvirtahepo
  • Cervus elaphus = C. acoronatus punahirvi
  • Megaloceros savini / M. giganteus jättihirvi
  • Dama clactoniana / D. dama kuusipeura
  • Capreolus suessenbornensis / C. capreolus metsäkauris
  • Alces latifrons / A. alces leveähirvi
  • Rangifer arcticus / R. tarandus poro
  • Saiga tatarica saiga-antilooppi
  • Rupicapra rupicapra gemssi
  • Capra spec. vuorikauris, vuohi
  • Hemitragus bonali Europäischer Tahr
  • ?Bison schoetensacki / Bison bonasus metsävisentti
  • Bison priscus arovisentti
  • Bos primigenius metsähärkä
  • Castor fiber majava
  • Crocuta crocuta täplähyeena
  • Felis lunensis / F. silvestris villikissa
  • Felis issiodorensis / F. lynx ilves
  • Panthera leo leijona
  • Panthera pardusleopardi
  • Gulo schlosseri / G. gulo ahma
  • Meles meles mäyrä
  • Lutra simplicidens / L. lutra saukko
  • Canis lupus susi
  • Vulpes vulpes kettu
  • Alopex lagopus napakattu
  • Ursus deningeri / U. spelaeus alkukarhu (Mosbacher Bär) / luolakarhu
  • Ursus arctos ruskeakarhu

[muokkaa] Katso myös


[muokkaa] Aiheesta muualla