Kalastus

Wikipedia

Kalastajia Bangladeshissa
Suurenna
Kalastajia Bangladeshissa
Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Sept-Îles'issä (Quebec) n. vuonna 1900
Suurenna
Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Sept-Îles'issä (Quebec) n. vuonna 1900
Ravustusta. Carl Larssonin maalaus vuodelta 1897.
Suurenna
Ravustusta. Carl Larssonin maalaus vuodelta 1897.

Kalastus on elinkeinoista vanhimpia. Se voidaan jakaa meri-, järvi- ja jokikalastukseen. Merikalastus on näistä tuottavin. Silli ja turska ovat sen tärkeimmät tuotteet. Jokikalastuksesta ovat lohen ja sammen kalastus tärkeimmät. Järvikalastus on suureksi osaksi lahnan- ja lohensukuisten kalojen kalastusta.

Itämeren, Suomenlahden ja Pohjanlahdenkalastus on Suomessa merikalastusta ja tärkeimpänä saaliskalana silakka ja vähemmässä määrin lohi. Suomen sisävesin kalastuksen tärkeintä saaliskalaa on muikku. Perämeren rannikkovesistä (murtovedestä) saatavaa muikkua kutsutaan maivaksi eli merimuikuksi.

Varsinaisista merikaloista pyydetään ammattimaisesti Suomessa siis troolaamalla silakkaa, verkoilla tai siimalla lohta, turskaa ja kampelaa. Sisäsaaristossa ja meren lahdissa yleinen saaliskala on hauki ja ahven. Varsinainen jokikalastus on pääasiallisesti merestä nousevan merilohen, taimenen, siian ja nahkiaisen kalastusta.

Suomen sisävesien taloudellisesti tärkeimpiä kaloja ovat muikku, siika, hauki, ahven, lahna, kuha, made, säynävä, kuore, särki, nieriä ja järvilohi. Sisävesikalastus Suomessa on melkein yksinomaan kotitarvekalastusta, ammattina sitä harjoitetaan vain paikoitellen suurimmissa järvissä.

Suomen kalastustuotteisiin voidaan laskea myöskin rapu.

[muokkaa] Pyydykset ja pyyntitavat

Kalastustavat voidaan jakaa isku-, pisto-, silmukka-, saarto-, sulku- trooli- ja verkkokalastukseen. Iskukalastusta (kolkka- eli nuijakalastus) harjoitetaan ohuilla, lumettomilla syysjäillä.

Pistokalastukseen luetaan atrain-, koukku- ja ammuntapyynti. Atraimet ovat joko pisto- tai lyöntiatraimia, joihin viimemainittuihin voidaan lukea kalakirves. Koukku, jonka teräpuoli on vä'ällä ja varsipuoli langan kiinnittämistä varten lehdellä tai silmuksella varustettu, kiinnitetään kannatuslankaan, joka usein petokalan hampaitten varalta on lehty emälankaa vahvemmaksi perukkeeksi. Vieheeksi sanotaan sitä koukun kiinteää osaa, joka kiillollaan tai värillään houkuttelee kalaa. Onkipyydyksiä, joiden pääosia ovat onki (= koukku), siima ja vapa, on monenlaisia: matala-, syvä- (pohja-), perho-, talvionkia ym. Uistelemiseksi sanotaan vieheellä varustetun koukun soutamista. Itseottavia koukkupyydyksiä ovat erilaiset pitkäsiimapyydykset.

Saartokalastusta on haavi- ja nuottapyynti. Haavia käytetään, paitsi apuneuvona eräitä pyydyksiä kokiessa, myöskin itsenäisenä kalastimena esim. siian ja kuoreen pyynnissä virroissa. Varretonta, nuoralla suoraan nostettavaa haavia, liippiä, käytetään sisämaan järvillä onkirisuilta eli turoilta kalastettaessa. Nuottapyydyksistä kulteet ovat muutaman metrin pituisia, tasaliinaisia virtanuottia, joilla pyydetään lohia ja siikoja, vadat pikkunuottia, joita kaksi tai kolme henkeä kahlaten vetää pitkin tyvenvesien rantoja ja poukamia. Niillä saadaan lähinnä pientä kalaa. Kuuritsa on jalaksilla kulkeva, kolmen miehen vedettävä nuotta. Suuri nuotta on havaspussi eli -povi, jolla myötävirtaan vetäen pyydetään lohta ja siikaa. Kierrenuotat, jotka ovat suuria, ovat siitä erityisiä, että povi, jos sellainen on olemassa, on toisessa siulassa. Ne poiketaan yhdestä veneestä renkaan muotoon, ja niillä pyydetään lähinnä siikaa ja lohta. Keskipoviset nuotat ovat kooltaan hyvin vaihtelevia. Niitä vedetään sekä avoveden aikana että talvella jään alla. Pintaan noussutta muikkua pyydetään kesäisin kohonuotalla, johon kannattimia on pantu niin paljon, että pyydys pysyy pinnalla.

Jääkalastusta, Miljoonapilkki-kalastuskilpailu 26.2.2005
Suurenna
Jääkalastusta, Miljoonapilkki-kalastuskilpailu 26.2.2005

Sulkukalastuksen välineet voidaan tarkoituksensa mukaan jakaa kahteen lajiin: vangitseviin osiin eli itse pyydyksiin ja johtoaitoihin eli patoihin. Erityisiä pyydyksiä ovat mm. lanat (suiput, ruonit, potkut), jotka asetetaan suu vastavirtaan, katiskat (kierre- tai herttakatiskat), aiemmin päreistä tai säleistä lyötyjä aitauksia, nykyään useimmin metallilangasta rakennettuja pyydyksiä, joilla tyvenestä vedestä pyydetään pääasiallisesti kutukalaa, merrat, joita rakennusaineensa mukaan sanotaan vitsa-, päre- tai rihmamerroiksi, sekä rysät, joissa saattaa olla useampia nieluja ja johdeaidat. Näistä suuret, osaltaan yli 1,5 m:n korkuiset meressä käytetyt ovat ns. isorysiä. Sulkukalastimiin johtavat seinät eli padot ovat varsin monenlaisia, kivistä, risuista, seipäistä, verkosta ym. rakennettuja. Siihen nähden, taittaako pato koko joen vai osan joesta, sanotaan sitä poikki- tai korva- eli rantapadoksi.

Verkkokin on tavallaan pato, mutta vangitsee itse kalan ilman erityisiä pyydyksiä. Verkot ovat erilaisia aina sen mukaan, mitä kalaa niillä pyydetään. Riimuverkossa on ainakin kaksi havasta: tiheämpi, jonka kala tarttuessaan painaa pussille harvemman silmään.

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta kalastus.