Epiteelikudos
Wikipedia
Epiteelikudos muodostuu toisissaan kiinni olevista epiteelisoluista, jotka verhoavat kehon ulko- ja sisäpintoja. Epiteelisolujen tehtävänä on suojella elimiä ja kudoksia sekä valvoa aineiden kulkua epiteelin läpi. Yksittäiset epiteelisolut liittyvät toisiinsa desmosomien, tiiviiden liitosten ja vyöliitosten välityksellä. Epiteelikudoksessa ei ole verisuonia, joten se saa ravintonsa kudoksen alla sijaitsevasta sidekudoksesta diffundoitumalla. Myös kuona-aineet poistuvat kudoksesta samaa reittiä. Epiteelisolujen alla on aina tyvikalvo, joka on soluväliainetta. Epiteelisolut liittää tyvikalvoon hemidesmosomi.
Epiteelit jaetaan pintaepiteeleihin, rauhasepiteeleihin ja aistinepiteeleihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pintaepiteelit
Pintaepiteelit jaetaan solukerrosten mukaan yksinkertaisiin ja kerrostuneisiin, jotka puolestaan voidaan jakaa solujen muodon mukaan levy-, kuutio- ja lieriöepiteeliin sekä valekerrostuneeseen värekarvaepiteeliin ja välimuotoiseen epiteeliin.
[muokkaa] Levyepiteeli
Yksinkertainen levyepiteeli on epiteeleistä ohuin, jonka vuoksi sitä esiintyy elimistön niissä osissa, joissa yhdisteiden kulkeutuminen epiteelin läpi tulee olla nopeaa. Tästä esimerkkinä mainittakoon keuhkorakkulan pinta.
[muokkaa] Kuutioepiteeli
Kuutioepiteelin solut ovat nimensä mukaan kuution muotoisia ja hieman levyepiteelisoluja korkeampia.
[muokkaa] Lieriöepiteeli
Lieriöepiteeli muodostuu epiteelisoluista, joiden pinnalla on usein mikrovilluksia kasvattamassa epiteelin pinta-alaa, jotta aineiden imeytyminen olisi tehokkaampaa. Lieriöepiteeliä esiintyykin esimerkiksi ohutsuolen pinnassa, jossa ravintoaineet imeytyvät verenkiertoon.
[muokkaa] Valekerrostunut värekarvaepiteeli
Valekerrostunut värekarvaepiteeli eli hengitystiepiteeli muodostuu epiteelisoluista, jotka kaikki kiinnittyvät tyvikalvoon, mutta eivät välttämättä ulotu epiteelin pintaan. Epiteelisolujen vapaata pintaa päällystää värekarvat, jotka esimerkiksi hengitysteissä liikkuttavat limaa kohti nielua.
[muokkaa] Välimuotoinen epiteeli
Välimuotoista epiteeliä eli uroepiteeliä on virtsarakossa. Epiteelin erikoisuutena on sen suuri venymiskyky ja se, että virtsatilaan päin olevaa solupintaa peittää tavallista paksumpi levymäinen rakenne, joka estää myrkyllisiä kuona-aineita pääsemästä takaisin elimistöön.
[muokkaa] Rauhasepiteeli
Rauhasepiteelit ovat muodostuneet epiteelisoluista, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen aineiden eritykseen. Rauhasepiteelin muodostuessa syntyy pintaepiteeliin ensin paaksuntuma, joka koostuu eritykseen erilaistuneista soluista. Myöhemmin paaksuntuma alkaa painua syvemmälle, jolloin muodostuu erimuotoisia rauhasrakenteita. Rauhastiehyt säilyttää yhteyden pintaepiteeleihin. Jos rauhastiehyttä ei ole, puhutaan sisäeritysrauhasista eli endokriinisista rauhasista. Muulloin kyseessä on avoeritysrauhanen eli eksokriininen rauhanen.
[muokkaa] Aistinepiteeli
Aistinepiteeli muodostuu epiteelisoluista, joissa on runsaasti reseptorisoluja.