Iranin ydinohjelma
Wikipedia
Iranin ydinohjelma perustuu šaahi Reza Pahlavin aikaiseen pyrkimykseen hankkia öljyä tuottavalle Iranille myös omaa ydinvoimaa. Irakin ydinohjelman tapaan kansainvälisesti yleensä ja Israel sekä Yhdysvallat erityisesti huolestui ohjelman luonteesta, mahdollisuudesta käyttää ydinpolttoainetta ydinaseiden raaka-aineena. Operaatio Operassa Israel tuhosi kahdeksan F-16-hävittäjän kuudellatoista pommilla Irakin ydinvoimalan Osirakissa 7. kesäkuuta 1981. Koneita oli saattamassa kuusi F-15:ä. Motiivina operaatiolle ilmoitettiin reaktorin mahdollistama ydinaseuhka Israelia vastaan Saddam Husseinin hallinnon toimesta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Bushehr
Bushehrissa alettiin 1974 suunnitella Siemens AG:n ja AEG Telefunkenin yhteisyritys Kraftwerk-Union A.G. avustuksella kahta 1 196 MW tuottavaa ydinreaktoria Shirazin kaupunkia varten. 1975 solmittiin sopimus kahden reaktorin rakentamisesta. Reaktorit toimittaisi ThyssenKrupp.
Sopimus oli arvoltaan 4 - 6 miljardia dollaria. Työt keskeytyivät tammikuussa 1979. Heinäkuussa 1979, jolloin hankkeesta luovuttiin, koska Iranissa tapahtui islamilainen vallankumous, oli reaktorien rakennusaste 50% ja 80%. Kraftwerk-Union A.G. puolelta syyksi ilmoitettiin 450 miljoonan dollarin erän ja myöhästymismaksujen maksamatta jättäminen. Siihen mennessä Kraftwerk-Union A.G. oli saanut projektista 2,5 miljardia dollaria.
Irakin-Iranin sota aiheutti lukuisia ilmahyökkäyksiä ja vahinkoja helmikuun 1985 ja vuoden 1988 välillä. Iranin hallitus pyysi Siemensiä suorittamaan projektin loppuun, mutta Yhdysvallat diplomaattisesti taustavaikutti asiaan kielteisesti. Irakin hyökkäyksen vuoksi ydinohjelman toimeepanoa siirrettiin sodan loppuun.
1992 Iran allekirjoitti sopimuksen venäläisten kanssa projektin loppuun saattamisesta. 1995 Venäjä allekirjoitti sopimuksen kevytvesireaktorin toimittamisesta. Sopimuksessa edellytetään, että ydinvoimalan käytetyt polttoainesauvat toimitetaan Venäjälle jälleenkäsiteltäviksi. Yhdysvallat esitti huolestumisensa siitä, että Iran pitäisi polttoainesauvat itse ja hankkisi niistä ydinaseisiin tarvittavaa plutoniumia. 2004 Yhdysvaltain apulaisulkoministeri John Boltonin mukaan Iran oli ilmoittanut kolmelle EU-maalle, Britannialle, Ranskalle ja Saksalle, että se voisi hankkia itselleen ydinaseita kolmen vuoden kuluessa, mitä väitettä Yhdysvaltain tiedusteluarvio ei tukenut.
[muokkaa] Isfahan

Isfahanissa uraanimalmi muunnetaan käsittelylaitoksessa heksafluoridikaasuksi, uraanioksidiksi ja metalliksi, jota Iranin reaktorit eivät tarvitse polttoaineekseen. Teknologiakeskuksessa on neljä pientä kiinalaista tutkimusydinreaktoria, joita käyttää AEOI. Se tuottaa keltakakusta uraaniheksafluoridia.
[muokkaa] Natanz
Iran rakentaa uraaninrikastuslaitosta Natanziin. Työt keskeytettiin 2003, mutta aloitettiin uudelleen. Asiantuntja-arvioiden mukaan Natanziin voisi sijoittaa 50 000 kehittynyttä kaasusentrifugia, joista voisi tuottaa 20 ydinaseeseen tarvittavan uraanin. Toisten arvioiden mukaan Natanziin sijoitettaisiin ehkä vain 5 000 sentrifugia.
Iranin ydinohjelma koostuu useasta osasta: uraanikaivoksista, polttoaineenkäsittelylaitoksista, laboratorioista sekä reaktoreista. Ne ovat hajasijoitetut ympäri Iranin valtioaluetta, tosin siten, että suurin osa on Länsi- tai Keski-Iranissa.
[muokkaa] Arak
Arakin lähistöllä on raskasvesilaitos. Raskaalla vedellä hallintaan fissioreaktiota tai sen avulla voidaan tuottaa myös plutoniumia. (Institute for Science and International Security 12/2002 - DigitalGlobe)
Paikkakunta | Tyyppi | Tila | Sijainti | Muuta | Tietolähde |
Ardekan | |||||
Anarak | jätteenvarastointipaikka | GlobalSecurity [1] | |||
Arak | tutkimusydinreaktori | www.globalsecurity.org [2] | |||
Arak | raskasvesilaitos | 34°05'20"N 49°41'44"E | www.fas.org [3] | ||
Bonab | laboratorio ja käsittelylaitos | N38°25' E45°54' | www.fas.org [4] | Le Monde/Sunday Telepgraph | |
Bushehr | ydinvoimala | 28.83484° N 50.89356° E [5] | Halilehin ja Bandargehin välissä, 17 kilometriä Bushehrista etelään | en.wikipedia.org | |
Chalus | käsittelylaitos | N36°40' E51°25' | www.fas.org [6] | Le Monde/Sunday Telepgraph | |
Esfahan | |||||
Fasa | laboratorio | 28°56'19"N 53°38'58"E | www.fas.org [7] | ||
Gchine | |||||
Gostarech | laboratorio | Le Monde/Sunday Telepgraph | |||
Kalayen | käsittelylaitos | Le Monde/Sunday Telepgraph | |||
Khorassan | uraanikaivos | www.fas.org [8] | |||
Karajr | jätteenkäsittelylaitos | N35°50' E51°00' | www.fas.org [9], www.globalsecurity.org [10] | Le Monde/Sunday Telepgraph | |
Lavizan 2 | käsittelylaitos | Le Monde/Sunday Telepgraph | |||
Mohallem | käsittelylaitos | Le Monde/Sunday Telepgraph | |||
Natanz | rikastuslaitos | 33°43′19.06″N, 51°43′26.04″E | en.wikipedia.org / www.globalsecurity.org [11] / map.google.com | ||
Neka | käsittelylaitos | Le Monde/Sunday Telepgraph | |||
Parkhovin | käsittelylaitos | Le Monde/Sunday Telepgraph | |||
Tabas | käsittelylaitos | N32°48' E60°13' | www.fas.org [12] | Le Monde/Sunday Telepgraph | |
Sanghand | uraanikaivos | 32°28′45″N, 55°24′30″E | en.wikipedia.org | BBC<=1155 New Scientist | |
Sistan | uraanikaivos | www.fas.org [13] | |||
Qazvin | laboratorio ja käsittelylaitos | Le Monde/Sunday Telepgraph | |||
Yadz | laboratorio ja uraanikaivos | Le Monde/Sunday Telepgraph/BBC<=1155 New Scientist |
[muokkaa] Aiheesta muualla
- BBC:[14] Ydinpolttoaineen kiertofi:Iranin ydinkriisi