Joukkosukupuutto
Wikipedia
Joukkosukupuutto tai joukkotuho (massaekstinktio) tarkoittaa hyvin monien eliölajien samanaikaista sukupuuttoa. Arvioiden mukaan ehkä 99,99 % maailmassa eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon historian vuosimiljoonien aikana.
Joukkosukupuuttojen syinä pidetään mm. asteroiditörmäyksiä, jättimäisiä tulivuorenpurkauksia, suuria ilmastonmuutoksia, tauteja sekä suuria geologisia muutoksia, jotka yhdistävät mantereita ja sekoittavat eri mantereiden eläimistöjä keskenään. Meren eläimistöä saattaa kuolla merenpinnan korkeuden muutosten takia.
Tunnettuja joukkosukupuuttoja ovat mm. dinosaurusten tuhoutuminen liitukauden lopulla ja mammuttien tuho jääkauden päättyessä. Pahin tunnettu massaekstinktio oli permikauden lopun joukkotuho. Monet meren kalkkikuoristen eliöiden tuhoutumisista liittyvät meren happamuuden muutoksiin. Suuret maaeläimet tuhoutuvat katastrofeissa pieniä helpommin, koska suurten määrä on pienempi. Kymmentä hevosen kokoista eläintä saattaa vastata tuhat rotan kokoista eläintä. Jos prosentti yksilöistä säilyy hengissä, hevosen kokoiset kuolevat ja vain pienet maaeläimet jäävät henkiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Joukkosukupuutot
Suurten eläinlajien tuhoa aiheuttavien katastrofien syynä pidetään mm. asteroidien törmäyksiä, valtavia tulivuorenpurkauksia ja mannerliikuntojen aiheuttamia ilmastonmuutoksia (mm. kuivumisia ja jääkausia). Mannerten yhdistyessä eläimistöjen sekoittuminen voi aiheuttaa joidenkin lajien sukupuuton. Merieläimiä tuhoavat merenpinnan korkeuden muutokset. Monien joukkosukupuuttojen syyt ovat edelleen kiistanalaisia. Missään joukkotuhossa ei koko elämä ole tuhoutunut, sillä elämä on niin monimuotoista, että aina jokin laji sopeutuu ja selviää.
Maapallon tähänastisesta historiasta tunnetaan 23 suurta joukkosukupuuttoa, joista 5 luokitellaan hyvin suuriksi. Yksi tällainen joukkosukupuutto oli liitukauden joukkotuho. Joukkosukupuutto voi hävittää 50–95 % eliölajeista muutaman miljoonan vuoden aikana. Joukkosukupuuton jälkeen eliölajien määrä kasvaa kuitenkin nopeasti, sillä evoluutio kehittää 5–10 miljoonan vuoden aikana runsaan joukon uusia lajeja hävinneiden tilalle.
Joukkosukupuuttojen välissä on sattunut pienempiä joukkotuhoja, joissa alle 30 % lajeista on hävinnyt.
Eliölajeja tuhoutuu luonnollisesti evoluution kovassa paineessa. Kun evoluutio tuottaa uusia lajeja, jotka kilpailevat aikaisempien lajien kanssa, osa vanhoista lajeista voi kuolla. Yleensä noin 50 miljoonan vuoden aikana häviää ehkä noin 10 % kasvi- ja eläinlajeista. Normaali heimon elinikä on 1–10 miljoonaa vuotta. Noin 1-2 eliölajia vuodessa häviää luonnollisesti. Nykyään tuhoutuu ihmisen takia 70–700 lajia vuodessa. Viimeisimpien 125 000 vuoden aikana 60 % yli 44 kg painavista lajeista on tuhoutunut.
[muokkaa] Viisi suurta joukkosukupuuttoa
Tunnetuimmat joukkotuhot ovat liitukauden joukkotuho ja permi-triaskauden joukkotuho, joka oli kenties kaikista suurin. Suuria joukkosukupuuttoja tunnetaan kaikkiaan viisi.
Lyhenne | Kausi | Aika miljoonia vuosia | Tuhoutunut % merieläinsuvuista |
---|---|---|---|
Ordoviki/Siluuri | 75 % | ||
Devoni | 50 % | ||
P/T | Permi/Trias | 95 % | |
T/J | Trias/Jura | 48 % | |
K/T | Liitu/Tertiääri | 50 % |
[muokkaa] Kenotsooisen maailmankauden joukkosukupuutoista
Nisäkkäiden valtakaudellakin, kenotsooisella maailmankaudella, on sattunut monia suuria eliöstölle tuhoisia mullistuksia.
Melko suuria joukkotuhoja sattui tertiäärikaudella 60, 54 ja 43 miljoonaa vuotta sitten. Noin 54 miljoonaa vuotta sitten Grönlanti repesi irti Englannista. Tässä yhteydessä suuret tulivuorenpurkaukset Pohjois-Atlantilla purkivat maan ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia. Se synnytti paleoseenin lopun ilmastonmuutoksen.
Viimeisin hyvin suuri joukkotuho oli eoseenikauden lopulla noin 35 miljoonaa vuotta sitten. Sen arvellaan liittyneen komeettatörmäyksiin, joissa syntyivät Chesapeakenlahden ja Popigain kraatterit.
Lajeja kuoli paljon sukupuuttoon 25, 20, 15 (16) ja varsinkin 7,5 (5,5-6,8?) miljoonaa vuotta siten. Joukkotuhoja sattui ehkä myös 75, 70, 53, 32, 27 ja 22 miljoonaa vuotta sitten. Pienehkö joukkotuho on saattanut sattua ehkä myös 12 miljoonaa vuotta sitten. Mioseenikauden joukkotuho sattui noin 9 miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen on tapahtunut viisi suurehkoa lajien häviämisaaltoa noin 1,5 miljoonan vuoden välein. Noin 6 ja 4,5 miljoonaa vuotta sitten sattui melko suuria hevosten häviämisiä Amerikassa. Pieniä hevoskatoja tapahtui 2 ja 1 miljoonaa vuotta sitten.
Myöhäisellä plioseenilla-keskipleistoseenilla alkoi kylmenemisen takia merieläinten sukupuuttoaalto. Pieniä merieläinten sukupuuttoja, jotka ehkä liittyvät jääkausiin, on tapahtunut esimerkiksi 0,9–0,7 miljoonaa vuotta ja noin 0,65–0,57 miljoonaa vuotta sitten. Australiassa sattui viime jääkaudella joukkosukupuutto noin 40 000 - 25 000 vuotta sitten. Jääkauden päättyessä monet suuret kasvinsyöjäeläimet hävisivät Euraasiassa ja Amerikassa. Näitä olivat Amerikassa mammutit, jättiläislaiskiaiset ja mastodontit. Myös mammuttien poikasia pyydystänyt sapelihammaskissa hävisi Amerikasta. Euroopassa katosivat mm. mammutti ja villasarvikuono. Tämän joukkotuhon arvellaan johtuneen ihmisestä, ilmastonmuutoksesta tai molempien yhteisvaikutuksesta. Ehkä myös ihmisen Amerikkaan n. 14 000 - 11 000 vuotta sitten tuomat sairaudet ovat aiheuttaneet tuhoa eläimissä.
[muokkaa] Joitain joukkosukupuuttoja
Milloin (miljoonaa vuotta sitten) | Lyhenne | Kausi | Tuhon määrä/laatu | |
---|---|---|---|---|
488 | C/O | Kambrikauden lopulla |
Sattui useita pienehköjä lajien sukupuuttoja, jotka tuhosivat monia trilobiittejä ja brakiobodeja sekä konodontteja, kaikki meren eläimiä. |
|
444 | O/S | kaksi ordoviki- ja siluurikausien välistä joukkotuhoa | Monia lajeja tappaneet tuhot ehkä luultavasti jääkausien takia. 12 % suvuista, ~ 65 % lajeista.
Ensimmäiseen joukkotuhoon liittyi merenpinnan nousu/lasku ja toiseen noin 500 000 - 1 miljoona vuotta myöhemmin tapahtuneeseen joukkotuhoon merenpinnan nousu. |
|
360 | Devonin lopulla | Joukkotuho joka tuhosi 72 % lajeista, 14 % lahkoista. Siljan-kraatteri?
On todennäköistä, että tuho oli melko hidas ja kesti 3 miljoonaa vuotta. |
||
375 | Myöhäisdevoni: Frasnian/Fammenian | F/F | ||
n. 360 | devoni/hiili | D/C | ||
251 | P/T | Permi-triaskauden vaihde |
Permikauden päätti paha joukkotuho, joka pyyhki pois noin 95 % merilajistosta. Merieläinheimoista pyyhkiytyi 53 % ja maaeläinsuvuista 84 %, maalla eläneistä lajeista (kasveista, hyönteisistä, selkärankaisista)70 %. Bedout-kraatteri ?, Siperian basalttivirrat. |
|
200 | T/J | Trias-jurakauden joukkotuho |
65 % lajeista, 12 % suvuista, 20 % merieläimistä hävisi. monet ei-dinosaurusmatelijat, arkosaurukset, useimmat terapsidit (Therapsida) sekä loput suurista sammakkoeläimistä. Keski-Atlantin tulivuorenpurkaukset, Bedout-kraatteri. |
|
146 | Jura/Liitu | "J/K" | keskisuuri joukkotuho, Sudanin tulivuorenpurkaukset | |
n. 110 | Liitu | pienempi joukkotuho | ||
97 | Keskiliitu | pienempi joukkotuho | ||
65 | K/T | Liitukauden joukkotuho |
Luultavimmin komeettatörmäys hävitti noin 50 % kaikista eliösuvuista. Hirmuliskot eli dinosaurukset hävisivät, samoin ammoniitit ja belemniitit. Liitetään Chicxulubin kraatterin syntyyn. |
|
56 | P/E | paleoseeni/eoseeni | ||
33,5 | E/O | Eoseeni]]kauden joukkotuho |
Tapahtui kaksi suurta joukkotuhoa 37 ja 33 miljoonaa vuotta sitten. Noin 50 % - 90 % tietyistä lajiryhmistä tuhoutui. Liitetään Popigain ja Chesapeakenlahden suurten törmäyskraatterien syntyyn. Merieläinten lajisto väheni asteittain. Kivikerrosten todistusaineisto ei tue suoraan ajatusta, että suurtörmäys olisi ajanut lajit suoraan massasukupuuttoon. Lajien tuhon syynä lienee ollut maailmanlaajuinen jäähtyminen. |
|
23 | O/M | oligoseeni/mioseeni | ||
9 | "M" | Mioseenikauden joukkotuho varhainen/keskimioseeni | Monet kasvinsyöjänisäkkäät hävisivät ruhostojen yleistyessä. | |
5,3 | M/P | mioseeni/plioseeni | ||
n. 13 000 - 8000 vuotta sitten | Pleistoseenin lopun joukkotuho, jossa hävisivät monet suuret jääkauden aikaiset eläimet, mm. mammutit. | |||
0 (nykyisin) | holoseenikauden joukkotuho |
Ihminen on tuhonnut jo noin 50 % eläinlajeista sadassa vuodessa. |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- BBC Extinction Files: Mass Extinctions
- Calculate the effects of an Impact
- The Current Mass Extinction Event
- American Museum of Natural History official statement on the current mass extinction
- Stop Terrible Human OverPopulation Disasters (eCards website to save nature)
- WiseArt Cybernetics (On-line slideshow to limit Mass Extinction)
- Interstellar Dust Cloud-induced Extinction Theory
- The Sixth Extinction By Niles Eldredge
- Sourcewatch.org
- Extinction Level Event in short
[muokkaa] Lähteet
- Leakey, Richard and Roger Lewin, 1996, The Sixth Extinction : Patterns of Life and the Future of Humankind, Anchor, ISBN 0385468091. Excerpt from this book: The Sixth Extinction
- Wilson, E.O., 2002, The Future of Life, Vintage (pb), ISBN 0679768114
- The Current Mass Extinction Event
- Nemesis - Raup and Sepkoski
- Richard A. Muller, 1988, Nemesis, Weidenfeld & Nicolson, ISBN 1555841732