Hulk Hogan

Wikipedia

Hulk Hogan
Suurenna
Hulk Hogan

Hulk Hogan (oik. Terry Gene Bollea) (s. 11. elokuuta 1953) on amerikkalainen showpainija ja on myös sekä kuuluisin että eniten median huomiota saanut vapaapainija. Hän on pituudeltaan 193 senttimetriä ja painoltaan 125 kiloa (1980-luvulla pituudeksi ilmoitettiin 204 senttimetriä ja painoksi 150 kiloa).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Vapaapainiura

[muokkaa] Ennen Hulkamaniaa

Hollywood Hulk Hogan aloitti vapaapainijauransa vuonna 1977. Hiro Matsuda koulutti hänestä painijan, ja kuuluisa fakta onkin, että kun Hogan ja Matsuda tapasivat ensimmäisen kerran, Matsuda mursi Hoganin jalan. Tämä johtui siitä, että painijat olivat näihin aikoihin hyvin sulkeutunut piiri, joka varjeli lajinsa salaisuuksia, eikä ketä vain uskallettu päästää sisään. Hogan kuitenkin oli sinnikäs, ja palasi aina takaisin.

Ensimmäisen ottelunsa Hogan otteli 25. elokuuta 1977 Don Serranoa vastaan. Hogan oli tällöin niin sanottu heel ja käytti nimeä Super Destroyer. Joulukuussa 1979 Sterling Golden -nimen alla Hogan voitti NWA South Eastern Heavyweight -tittelin.

Hogan debytoi vuonna 1980 World Wide Wrestling Federationissa, joka oli World Wrestling Federationin (nyk. World Wrestling Entertaiment) edeltäjä. WWWF:n puikoissa oli Vince McMahon Sr, nykyisen Vince McMahonin isä. Vince piti Hoganin suuresta koosta, ja antoi tälle nimen Hulk Hogan. Freddie Blassie manageroi Hogania. Hogan kävi tuolloin legendaarisimmat ottelunsa André the Giantia vastaan. Hogan joutui myöhemmin jättämään WWWF:n, sillä Vince McMahon Sr ei pitänyt Hoganin päätöksestä näytellä Rocky 3 -elokuvassa. Hogan paini tällöin mm. Japanissa, voittaen IWPG World Heavyweight -tittelin. Hogan paini myös USA:n puolella American Wrestling Associationissa, jossa hän oli ensin heel, mutta Verne Gagnen oli pakko kääntää hänestä face, sillä yleisö hurrasi hänelle. Hogan oli myös vähällä voittaa AWA- mestaruuden kaksi kertaa AWA-uransa aikana, mutta se riistettiin häneltä aina pois, ja mestaruudesta ei tullut merkintää historiaan. Vasta vuoden 2005 alussa AWAn perintöä ylläpitävä AWA Superstars of Wrestling -painipromootio tunnusti Hoganin olevan kaksinkertainen AWA-maailmanmestari. Lopulta Vince McMahon, joka oli ostanut isänsä federaation, halusi Hoganin tämän saavuttaman kuuluisuuden vuoksi riveihinsä.

[muokkaa] Hulkamania

[muokkaa] World Wrestling Federation: Hulkamanian aikakausi

Hogan palasi vuoden 1983 loppupuolella World Wrestling Federationiin, ollen nyt face. Hogan julisti, että Hulkamanian aika on tullut, 24.tammikuuta 1984 Hogan voitti ensimmäisen WWF mestaruutensa The Iron Sheikiltä. Hogan oli mestarina seuraavat 4 vuotta, puolustaen mestaruuttaan mm. mr.Wonderfullia, Roddy Piperia ja Andre the Gianttia vastaan. Hogan hävisi mestaruutensa 4 vuoden kauden jälkeen Andrelle. Kun Randy Savage oli voittanut mestaruuden, Hogan liittoutui tämän kanssa ja muodosti MegaPowers-joukkueen. Kun tiimi hajosi, Hogan voitti mestaruutensa takaisin vuoden 1989 Wrestlemaniassa. Hogan piti vyötään jälleen vuoden, kunnes hävisi sen Ultimate Warriorille vuoden 1990 Wrestlemaniassa. Hogan suunnitteli tällöin painijauransa lopettamista.

Kuitenkin vuonna 1991 Hogan voitti Royal Rumble-ottelun ja meni Wrestlemaniaan ottelemaan USA'lle selkänsä kääntänyttä Sgt.Slaughteria vastaan. Ajoitus oli täydellinen, sillä olihan Persianlahden sota menossa. Kaikkien amerikkalaisten sankari, Hulk Hogan, voitti jälleen mestaruuden. Nyt Hogan piti mestaruuttaan Survivor Seriesiin asti, jolloin debytoiva Undertaker kaappasi Paul Bearerin avustuksella vyön, mutta voitti sen viikon päästä pidetyssä Tuesday in Texas-tapahtumassa takaisin. Vyö kuitenkin julistettiin avoimeksi ottelun sekavuuden takia, ja se pistettiin peliin vuoden 1992 Royal Rumble-otteluun, jonka voitti Ric Flair. Hogan kohtasi Wrestlemaniassa Sidin, ja katosi sen jälkeen kehistä pitkäksi aikaa.

Hogan palasi WWF'n vuonna 1993, auttamaan ystäväänsä Brutus Beefcakea, kun Money INC oli hyökännyt tämän kimppuun. Wrestlemaniassa Hogan ja Beefcake kohtasivat Money INCin joukkuemestaruudesta, mutta Hogan ja Beefcake diskattiin. Myöhemmin samana iltana Hogan protestoi tuomarin päätöstä julistaa Yokozuna mestaruusottelussaan Bret Harttia vastaan voittajaksi, ja päätyi itse kehään Yokozunaa vastaan, voittaen tämän muutamassa sekunnissa, ja vieden mestaruuden viidennen kerran. Hulk Hogan hävisi vyön takaisin Yokozunalle kuukautta myöhemmin King of The Ring-PPV'ssä.

[muokkaa] World Championship Wrestling

Vuonna 1993 Hogan lähti WWF:stä ja suunnitteli painiuransa lopettamista. Hän näytteli tuolloin elokuvissa. 1994 hän kuitenkin palasi painin pariin WCW:sa, otellen Ric Flairia vastaan. Vuonna 1996 Hulk Hogan yhdisti voimansa kahden WWF:stä lähteneen miehen, Scott Hallin ja Kevin Nashin kanssa, jolloin syntyi nWo (new World order). 1998 Hogan jätti nWo:n taakseen ja otti takaisin vanhan punakeltaisen asunsa.

Vuonna 2000 Hulk Hogan lähti WCW:stä voitettuaan WCW:n mestaruuden. Vince Russo antoi potkut ja Hogan lähti yli vuoden kestäneelle lomalle, johon oli syynä mm. huonokuntoinen polvi. Hulk Hogan palasi kehään vuoden 2001 lopulla XWF-promootiossa, jossa hän otteli Mr. Perfectiä vastaan. XWF oli lyhyt aikainen, eikä Hogankaan siellä kauaa viihtynyt.

[muokkaa] World Wrestling Entertainment

Vuoden 2002 alussa Hulk Hogan solmi sopimuksen WWE:n kanssa, ja liittyi jälleen nWo:hon. Hogan kohtasi The Rockin WrestleMania X-8:ssa, ja hävisi ottelun. Hogan otti takaisin keltapunaisen asunsa, ja voitti WWE:n mestaruuden Triple H:lta Backlashissä vuonna 2002. Hogan puolusti mestaruuttaan mm. Chris Jerichoa ja Ric Flairia vastaan. Hogan hävisi mestaruutensa kuukauden mestaruuskauden jälkeen Judgement Dayssa Undertakerille. Tämän jälkeen Hogan feudasi (kahden painijan välinen vihanpito) Kurt Anglen kanssa. King of The Ringissä Angle ja Hogan kohtasivat ottelussa, jonka lopussa Hogan luovutti WWE'n mukaan ensimmäistä kertaa urallaan. Todellisuudessa Hogan oli luovuttanut jo kerran aiemmin, WCW Nitrossa Lex Lugerille WCW mestaruusottelussa.

Hogan voitti Edgen kanssa joukkuemestaruuden Amerikan itsenäisyyspäivänä esitetyssä Smackdownissa!, jossa nämä kaksi voittivat hallitsevat mestarit, Billyn ja Chuckin. He hävisivät mestaruudet Venceanagessa Christianille ja Lance Stormille.

Vengeancen jälkeen Hogan otteli The Rockin kanssa Christiania ja Stormia vastaan joukkuemestaruudesta, mutta Brock Lesnar sekaantui otteluun ja teki Hoganille F5-likkeensä, aiheuttaen diskauksen Christianille ja Stormille (mestaruus ei vaihdu diskauksella). Lesnar ja Hogan kohtasivat erään Smackdownin! pääottelussa, jossa Lesnar tuhosi Hoganin ja lähetti tämän lomailemaan. Lomallaan Hogan kirjoitti mm. elämäkertaansa, "Hollywood Hulk Hogan".

Hoganin oli alun perin tarkoitus palata lomaltaan jo vuoden 2002 marraskuussa, Survivor Seriesiin ottelemaan Brock Lesnaria vastaan WWE'n mestaruudesta. Ongelmaksi muodostui kuitenkin ottelun lopetus. Hogan olisi halunnut voittaa mestaruuden vielä kerran urallaan, kun taas Vince McMahon halusi Hoganin jobbaavan. Lopulta Hogan ja Vince sopivat, että Hogan palaa vasta vuoden vaihteen jälkeen. Myöhemmin "Off the record"-ohjelmassa Hulkster kertoi, että hänellä ei olisi ollut ongelmaa hävitä Lesnarille, mutta koska hän on sen jo kerran tehnyt, olisi hän mielestään menettäny suuren osan uskottavuuttaan, jos hän palaisi vain Lesnarin uudelleen tuhottavaksi.

Vuoden 2003 alussa Hogan palasi pieneltä tauoltaan kehistä, alkaen vihoitella Vince McMahonin kanssa, ja Hogan haastoi McMahonin otteluun No Way Out-PPV'hen. McMahon kuitenkin määräsi myös paluun tekevän The Rockin ottelemaan Hogania vastaan No Way Outissa. The Rock oli nyt heel, ja voitti No Way Outissa Vince McMahonin salajuonella. Ottelun lopussa, kun Hogan sai iskettyä leg droppinsa, ja aloitti The Rockin selättämisen, valot pimenivät. Kun valot tulivat takaisin, makasi tuomari tajuttomana, ja tämän vieressä oli terästuoli. Vince McMahon käveli ramppille näytellen hämmästynyttä, ja Hogan syytti eleillään McMahonia tapahtuneesta. Silloin "tajuttomana" ollut tuomari (joka oli oikeastaan Ohio Valeyssa koulutettavana ollut painija, Sylvan Grenier) siiri tuolin The Rockille, joka vironnut. Rock löi Hogania tuolilla päähän, ja sai tämän vuotamaan verta. The Rock voitti ottelun tehtyään Hoganille vielä Rock Bottomin. Rock, McMahon ja Grenier tuulettivat kolmistaan kehässä, ja kun The Rock ja Grenier poistuivat, päätti McMahon vielä morkata Hogania, ja heitti pukunsa pois. Tämän alta paljastui punainen Hulkamania-paita, jota oli kuitenkin hieman tärvelty. Etupuolen "Watc'ha gonna do?"-sloganin päälle oli kirjoitettu "nothing" ja selkäpuolen "brother"-sanan päälle "sucks". Vince poseerasi Hoganin tapaan, ja repi sitten paitansa Hoganin tyyliin. Vince heitti paidan riekaleet Hogania päin ja sylkäisi vielä ennen lähtöään tämän päälle.

Vince ja Hogan lopulta kohtasivat Wrestlemania XIX:ssa. Ottelussa oli panoksena Hoganin ura. Ottelu oli verinen, mutta kaikista haasteista huolimatta Hogan selätti McMahonin, ja pelasti uransa. Seuraavassa Smackdownissa häviöstä katkera Vince kuitenkin hyllytti Hoganin.

[muokkaa] Mr. America

Pian tämän jälkeen SmackDown!:iin ilmestyi naamioitunut Mr. America, joka sekä näytti, että kuulosti Hoganilta mutta kiisti olevansa Hogan. Vince McMahon yritti jatkuvasti todistaa hänen olevan Hogan, mm. valheenpaljastustestin avulla. McMahon lopulta onnistui ja näytti nauhan Mr. Americasta ilman naamiota Madison Square Gardenissa. Mr. Americana Hogan otteli vain muutaman ottelun, mm. legendaarista vastustajaansa Roddy Pipperia vastaan, Sean'O Hairea vastaan, ja kuuden miehen joukkueottelun (pareinaan Kurt Angle ja Brock Lesnar) Charlie Haasia, Shelton Benjaminia ja Big Showta

Todellisuudessa Hogan lopetti World Wrestling Entertaimentissa työskentelyn useasta syystä. Hänet oli mielestään kuvattu kolmen miehen joukkueottelussa tiiminsä heikoimmaksi jäseneksi, mistä hän ei pitänyt. Hogan ei myöskään pitänyt suunnasta, johon käsikirjoitustiimi vei hänen mr.America-hahmoaan, mutta suurimpana syynä pidetään Hoganin Wrestlemania XIX ottelun palkkashekkiä, joka oli Hoganista liian pieni. Tämän takia Hogan ilmoitti Bubba the Love Sponge radio-ohjelmassa lopettavansa työskentelyn World Wrestling Entertaimentin kanssa ja suuntaavansa Japaniin. Monet fanit uskoivat, että Hogan ei enää koskaan työskentelisi Vince McMahonille.

[muokkaa] New Japan Pro Wrestling

Hogan oli lähes heti puheissa New Japan Pro Wrestlingin kanssa, sillä hän halusi otella Masahiro Chonoa vastaan.

Hulk Hogan kohtasi Masahiro Chonon NJPW-promootiossa Japanissa marraskuussa 2003. Ottelu oli erikoinen, sillä se oli Hoganin ensimmäinen ottelu Japanissa 10 vuoteen, ja Hoganilla oli pitkäaikainen managerinsa sekä ystävänsä, Jimmy Hart, kehänlaidalla. Hogan voitti ottelun, ja palasi onnistuneesti Japaniin. Ottelun jälkeen TNA:n Jeff Jarrett hyökkäsi Hoganin kimppuun, koska tämä kertoi haluavansa voittaa NWA World Heavyweight-mestaruuden. Hoganin piti asettua vuoden 2004 alussa Jarrettia vastaan NWA World Heavyweight-mestaruudesta, mutta Hoganin polvi ja lonkka olivat jälleen hajalla ja suunnitelmat muuttuivat.

[muokkaa] Hall of Fame

Vuoden 2004 ajan Hogan piti taukoa painimisesta, johtuen operoidusta polvesta ja keinolonkasta. Hän auttoi tytärtään Brookea tämän laulajauran kanssa, ja esiintyi Smackdownin 5-vuotislähetyksessä videon kautta, kertoen lempihetkestään Smackdown!-ohjelmassa, joka oli joukkuemestaruuden voittaminen Edgen kanssa. Vuoden 2005 alussa Hulk Hogan kuulutettiin WWE:n legendojen Hall of Fameen. Tähän Hogan liitettiin juhlallisessa seremonioissa iltaa ennen WrestleMania XXI:tä.

[muokkaa] Paluu

WrestleMania XXI:ssa Muhammed Hassan ja hänen managerinsa Khosrow Daivari hyökkäsivät Eugenen kimppuun, milloin "Real American" alkoi soida ja Hulk Hogan tuli pelastamaan Eugenen. Hogan hoiteli "pahikset", repi paitansa ja tuttuun tapaansa poseerasi yleisölle monta minuuttia.

Eräässä RAW:ssa Shawn Michaels asettui polvilleen kameran eteen, ja pyysi Hulk Hogania joukkuekaverikseen sekä Backlashiin Hassania että Daivaria vastaan. Seuraavassa RAW:ssa Hogan tuli, ja pelasti Michaelsin sekä Hassanilta että Daivarilta. Backlashissa Hulk Hogan ja Shawn Michels kohtasivat Hassanin ja Daivarin joukkueottelussa, jonka he voittivat tunnelmallisen matsin jälkeen, jossa ei kuitenkaan nähty Hoganin leg droppia, sillä hänen lonkkansa oli ollut huonona, ja Hogan pelkäsi tuhoavansa itsensä. Hogan kuitenkin kertoi ottelevansa uusia otteluja, jos hänen lonkkansa vain kestäisi Backlashin ottelun.

Tämän jälkeen Hulk Hogan osallistui "mysteerisenä partnerina" John Cenan ja Shawn Michaelsin rinnalle kohtaamaan Chris Jerichon, Christianin ja Tyson Tomkon. Hulk Hogan vaihdettiin lopussa kehään, ja Hogan hoiteli miehet ja sai lopulta tehtyä legendaarisen Leg Droppinsa Tyson Tomkolle tuoden näin voiton joukkueelleensa.

Viikko tämän jälkeen, Amerikan Itsenäisyyspäivänä, Hulk Hogan tuli vieraaksi RAW:n "Talk Show"-segmenttiin, Carlito's Cabanaan, jossa oli tarkoitus mainostaa Hulk Hoganin reality showta, "Hogan Know's Best" -sarjaa. Pian Carlito kuitenkin sanoi Hoganille haluavansa harrastaa seksiä tämän tyttären, Brooke Hoganin kanssa. Hogan pöyristyi, ja löi Carliton kanvesiin. Silloin Kurt Angle tuli pitämään seuraa, ja sanoi haluavansa pistää "Brooken luovuttamaan", milloin Hogan hyökkäsi myös Kurt Anglen kimppuun Carliton hyökätessä kuitenkin takaa päin. "HBK" Shawn Michaels tuli kuitenkin pelastamaan Hoganin. Myöhemmin samana iltana nähtiin Tag Team-ottelu, Shawn Michaels ja Hulk Hogan vs Carlito ja Kurt Angle, jonka Hogan ja Michaels voittivatkin. Ottelun jälkeen Michaels kuitenkin kääntyi Hogania vastaan, iskien Sweet Chin Music-potkunsa, ja antamalla haasteen Hoganille SummerSlammiin.

[muokkaa] "Ikoni" vastaan "Legenda"

Kaksi viikkoa tämän jälkeen Hulk Hogan hyväksyi haasteen, jonka jälkeen nähtiin kahtena viikkona, kuinka Michaels pyrki nolaamaan Hulk Hogania mm. imitoimalla tämän esiintymistä Larry King-Talk Showssa.

Tämän jälkeen RAW:hon järestettiin Hoganille ja Michaelsille "face to face"-kohtaaminen, jossa molemmille valvojana toimiva Jerry "The King" Lawler esitti kysymyksiä. Shawn kuitenkin keskeytti jokaisen Hoganille osoitetun kysymyksen, kunnes Hogan sai tarpeekseen ja sanoi suorat sanat, joka taas johti tappeluun.

SummerSlamissa Hogan ja Michaels kohtasivat 21 minuuttia kestäneessä ottelussa. Sen aikana nähtiin mm. Hogan lyömässä Shawnia vatsaan, Michaels nolaamassa Hogania, Hogan Body Slammaamassa Michaelsia selostuspöytään ja Shawnin pistävän Hoganin vuotamaan verta. Ottelun lopussa Hulk Hogan kuitenkin tuttuun tapaansa Hulk-Uppassi, iski Big Bootin ja pudotti legendaarisen Leg Dropin Michaelsin kaulaan. Hulk Hogan oli jälleen voittanut yhden ottelun. Ottelun jälkeen Hulk Hogan ja Shawn Michaels kättelivät.

[muokkaa] Haaste Stone Cold Steve Austinille

3. lokakuuta 2005 Hogan oli erikoisvieraana WWE RAW Homecomingissa. Legendaarinen Mean Gene Okerlund haastatteli Hogania kysyen tältä, mitä Hoganille on vuorossa seuraavaksi. Hogan puhui ensin hieman aiemmista suurista matseistaan (mm. Bodyslammistaan Andre The Giantille ja ottelusta The Rockia vastaan), ja kysyi sitten hulkamaanikoilta mitä nämä tekisivät, jos Hulk Hogan kohtaisi Stone Cold Steve Austinin ottelussa. Hoganin ja Austinin kohtaamista ei ilmeisesti kuitenkaan nähdä, sillä Austinilla ei taida olla halua otella Hogania vastaan.

Stone Cold Steve Austin vs Hulk Hogan on ottelu, josta fanit ovat puhuneet 1990 luvun loppupuolelta lähtien, samaantapaan, kun aikoinaan puhuttiin Hoganin ja Flairin kohtaamisesta, joka lopulta toteutuikin. Hogan on toistuvasti haastatteluissa ilmaissut halunsa työskennellä Austinin kanssa, mutta jokin on jatkuvasti ollut esteenä. Vuonna 2002, kun Hogan palasi World Wrestling Entertaimentiin, oli olemassa suunnitelmia Hogan vs Austin-kohtaamiselle, ja siitä nähtiinkin pientä vihiä, mutta Austin lähti WWE'stä saman vuoden keväällä, ja palasi vasta vuoden 2003 helmikuussa. Tällöin Hogan oli jälleen kiinnostunut ottelemaan Austinia vastaan, mutta Austin lopetti tällöin uransa painijana, ja siirtyi non-wrestler-rooliin, ja Hogan jätti WWE'n samana kesänä taakseen.

Huhut alkoivat jälleen Hoganin ryhdyttyä tekemään satunnaisia esiintymisiä WWEssä vuonna 2005, ja Austin itsekin väläytteli mahdollisuutta hänen ja Hoganin välisestä ottelusta, sanoen, että voisi otella vielä yhden ottelun. Monet fanit innostuivat, kun Hogan WWE RAW Homecomingissa haastoi Austinin. Monet fanit olettivat Austinin ja Hoganin ottavan yhteen Wrestlemania 22 tapahtumassa, mutta tähän ei päästy sopimusongelmien jälkeen. WWE'n kerrotaan tarjoneen Austinille todella suurta summaa, ilmeisesti reilusti 100 000 dollarin ylitse pääsevää summaa, joka on yhdeltä ottelulta valtavasti, mutta Austin ei vieläkään lämmennyt ajatukselle.

Vuoden 2006 Hall of Fame seremoniassa, jossa Stone Cold ilmoitti Bret Hartin Hall of Fameen, ja Hogan Mean Genen, fanit huusivat Hoganille "Austin Hogan!"-chanttia, ja Hogan vastasi, että he antavat tämän ottelun faneille joskus. Hall of Fame seremonia tuli televisiossa parin minuutin viiveellä, joten Hoganin lause sensuroitiin lähetyksestä.

[muokkaa] Legend vs Legendkiller

Hogan esiintyi 15.heinäkuuta 2006 pidetyssä Saturday Nights Main Event-televisiotapahtumassa. Hogan esiintyi yhdessä tyttärensä Brooke Hoganin kanssa kehässä promoamassa, kunnes jo muutamia viikkoja Hoganista ja tämän tyttärestä promonnut Randy Orton saapui kehään ja antoi Brookelle ruusun, ja esitti Hoganille haasteen SummerSlammiin, ja Hogan ilmoitti hyväksyvänsä haasteen, miesten kätellessä. Myöhemmin backstagella, Ortonin flirtailessa Brooken kanss,a Hulk puuttui tilanteeseen, sanoi kohtaavansa Ortonin SummerSlammissa, jolloin Orton lähti. Hulk käski Brooken autoon, mutta kävellessään auton takapuolelle, Orton iski lopetusliikkeensä RKO'n Hoganille ja tämä jysähti auton takakonttiin päänsä kanssa. Maanantain RAW'ssa Orton promotti siitä, kuinka Hulkamania tulee kukistumaan SummerSlammissa, ja, kuinka ei koskaan käyttäisi hyväkseen Hoganin Brooke-tytärtä.

Hogan reagoi promoon ja kaikkeen muuhunkin, saapumalla paikalle seuraavan viikon RAW'hon. Hogan kertoi kohdaneensa Ortonin perheen ennenkin, kun hän otteli Randyn isää, Bob Orton Jr'ää vastaan 1980-luvulla. Hogan sanoi, että Orton ei tiedä mitä kunnioitus on, ja, että sen hän oppii SummerSlammissa. Ortonia, joka pysytteli visusti kehän ulkopuolella, ei kuitenkaan juuri SummerSlam kiinnostanut, vaan hän pyhyi Brookesta enemmän, ja sanoi, että haluaa Brooken näkevän, kuinka "The Legend Killer" tappaa Hulkamanian. Hogan kehotti tämän seurauksena Ortonia tulemaan kehään, ja hoitamaan homman nyt. Orton näytteli tulevansa kehää, mutta aina Hoganin lähestyessä köysiä perääntyi. Pian kuitenkin Jerry Lawler, RAW'n selostajatiimin kommentaattori ja showpainilegenda, tarttui Ortoniin ja heitti tämän kehään. Hogan hulkuppasi Ortoniin, mutta kun Hogan yritti iskeä big bootin, Orton livahti ulos kehästä.

Myöhemmin saman viikon loppupuolella alkoi kohu Hoganin mahdollisesta polvivammasta. Magneettikuvauksissa polvesta löydettiin vain lievä repeämä, joka ei vaadi leikkausta. 10. elokuuta WWE.com uutisoi, että polvivamma ei estä Hoganin osallistumista SummerSlamiin. WWE.com artikkeli aiheesta


SummerSlam-PPV'ssä Hogan voitti Randy Ortonin tehtyään tälle legendaarisen leg droppinsa.


[muokkaa] Nykypäivä

Hoganin huhutaan olevan kiinnostunut osallistumaan Survivor Seriesiin ja Royal Rumbleen, sekä ottelemaan viimeinen ottelunsa vuoden 2007 Wrestlemaniassa. Hoganin vastustajaksi huhutaan Big Showta, joka sopisikin hyvin kuvaan, sillä seuraavan vuoden Wrestlemaniassa tulee tasan 20 vuotta kuluneeksi siitä, kun Hogan teki body slammin toiselle jätille, Andre the Giantille. Muita huhuttuja vastustajia ovat John Cena, sekä fanien ainainen suuri toive, Stone Cold Steve Austin.

[muokkaa] Merkitys showpainille

[muokkaa] Saavutukset

Hulk Hoganin karismaattinen persoonallisuus auttoi häntä saavuttamaan kuuluisuutta jo ennen Hulkamanian tuloa. Rocky III elokuva nosti Hogania pinnalle, ja hänestä puhuttiin paljon. Hoganin liitytyyä takaisin World Wrestling Federationiin Vince McMahon tiesi, mistä vivuista nykiä, ja pisti Hoganin voittamaan merstaruuden. Yhdessä McMahon ja Hogan keksivät showpainille aivan uusia ulottuvuuksia: Sarjakuvamaisempia hahmoja ja oheistuotteita, kuten t-paitoja. Sisääntulomusiikitkin yleistyivät kaikille painijoille, ja rahaa virtasi yhä enemmän. Heidän suurin keksintönsä oli kuitenkin Wrestlemania, showpainin oma Super Bowl.

Hoganin suosio pieneni 1990 luvun alussa, ja tämän, sekä hieman McMahonin kanssa kylmeneiden välien takia Hogan ei uusinut sopimustaan vuonna 1993, vaan lähti tekemään elokuvia. Hoganin liityttyä vuonna 1994 World Championship Wrestlingin riveihin oli hänen suosionsa yhä melko heikkoa, joka johti vuonna 1995 siihen, että Hogan teki vain satunnaisi esiintymisiä World Championship Wrestlingin ohjelmistoissa. Kuitenkin uudet tuulet alkoivat puhaltaa, kun vuonna 1996 Hogan ja WCW'n tuon aikainen headbooker, Eric Bischoff keksivät idean Hoganista heelinä, ja lopulta saivat idean nWo'sta. nWo, jota Hogan alussa johti, oli menestys. WCW Nitro voitti WWF RAW'n pitkään katsojaluvuissa.

Hogania pidetään tänä päivänä yleisesti miehenä, joka nosti WWF'n maailmankartalle ja on ollut tähtenä pidempään, kuin kukaan muu showpainija koskaan.

[muokkaa] Kritiikki

Hogania on kritisoitu kovasti "pukuhuonepolitikoinnista". Huhut kertovat, että Hogan olisi mm. kiristänyt WWF-mestaruusottelun Yokozunaa vastaan vuonna 1993 uhkaamalla peruvansa esiintymisensä koko tapahtumassa. Hoganin kerrotaan tehneen paljon itsekkäitä tekoja backstagella 1980- ja 1990-luvuilla, mutta ilmeisesti hän on rauhoittunut 2000-luvulla.

Hoganin painityyli on vuosien mittaan yksinkertaistunut, ja häntä on kritisoitu painitaidoiltaan huonoksi. Hogan oli kyllä aikoinaan erittäin taitava kokoisekseen mieheksi, mikä ilmeni mm. hänen Japanissa käydyistä otteluistaan. Hogan kuitenkin yksinkertaisti tyyliään, johtuen heikosta polvesta. Toisaalta Hoganin ei tarvinnut eikä tarvitse tehdä kummoisia liikkeitä saadakseen yleisöä puolelleen. Hulk Hoganin tapauksessa on kyse enemmän hyvän shown luomisesta ja yleisön sytyttämisestä, kuin hienon painin saavuttamisesta.

[muokkaa] Mestaruudet

  • NWA South-Eastern Heavyweight Champion x 2
  • AWA World Heavyweight Champion x 2
  • IWGP Heavyweight Champion
  • WCW World Heavyweight Champion x 7 (seitsemäs mestaruusvoitto kiistelty, Vince Russo väitti Hoganin selätettyä hallitseva mestari Jeff Jarrett, että Hoganin voittama mestaruus oli ainostaan "Hulk Hogan memorial belt", ja näin ollen arvoton.)
  • WWE Champion x 5
  • WWE Undiputed Champion
  • WWE Tag Team Champion [w/ Edge]

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Albumit


[muokkaa] Filmografia

[muokkaa] Elokuvat

  • Rocky III (1982) (Thunderlips)
  • Konnan The Barbarian (1984)
  • No Holds Barred (1989) (Rip)
  • Suburban Commando (1991) (Ramsey)
  • Mr. Nanny (1993) (Sean Armstong)
  • Thunder in Paradise (1993) (R.J. "Hurricane" Spencer)
  • Spy Hard (1996)
  • The Secret Agent Club ([1996]) (Ray Chase)
  • Santa with Muscles (1996) (Blake)
  • The Ultimate Weapon (1997) (Cutter)
  • Shadow Warriors: Assault on Devil`s Island (1997) (Mike McBride)
  • McCinsey's Island (1998) (Joe McGrai)
  • 3 Ninjas: High Noon at Mega Mountain (1998) (Dave Dragon)
  • Shadow Warriors II: Assault on death mountain (1999) (Mike McBride)
  • McCinsey's Island (1999) (Joe McGrai)
  • Muppets from Space (1999) (cameo-rooli)
  • Little Hercules in 3-D (2006) (Zeus)

[muokkaa] Triviaa

  • 80-luvulla Hulk Hoganin vastustajat eivät saaneet mainita Hoganin kaljuuntumista haastattelussa
  • Hulk Hogan suunnittelu uransa lopettamisa WWF Wrestlemania VI:ssä
  • Hulk Hogan ansaitsi 1.8 miljoonaa dollaria otellessaan Randy Savagea vastaan Wrestlemania V:ssä
  • Hulk Hogan on kirjoittanut elämäkerran, "Hollywood Hulk Hogan".
  • Hulk Hoganin urasta on julkaistu dvd vuonna 2002, "Hulk Still Rules". Julkaistavana on myös "Hulk Hogan Ultimate Anathology"-dvd.
  • Ennen painijauraansa Hoganilla oli kaveriensa kanssa pieni bändi, jossa Hogan soitti bassokitaraa.
  • Hulk Hoganin huhutaan polttaneen marijuanaa ennen painijauraansa.
  • Hulk Hoganilla on hänen perhe-elämää kuvaava ohjelma Hogan Knows Best.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma Hulk Hogan -sitaatteja.