Jean-Bédel Bokassa

Wikipedia

Jean-Bédel Bokassa (Bokassa I)

Keski-Afrikan tasavallan diktaattori
(Presidentti)
Syntyi 22. helmikuuta 1921
Bobangi, Kongon tasavalta
Kuoli 3. marraskuuta 1996
Bangui, Keski-Afrikan tasavalta
Vallassa 1. tammikuuta 196620. syyskuuta 1979
Virallinen arvonimi Presidentti

Jean-Bédel Bokassa (myös Salah Eddine Ahmed Bokassa, s. 22. helmikuuta 1921—k. 3. marraskuuta 1996) oli Keski-Afrikan tasavallan valtionpäämies, joka hallitsi maatansa vuosien 19661979 välisenä aikana. Hänet muistetaan parhaiten siitä, että vuonna 1977 hän julistautui Keski-Afrikan keisarikunnan keisariksi hallitsijanimellä Bokassa I.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Varhainen elämä

Jean-Bédel Bokassa syntyi Bobangin kylässä, joka sijaitsee nykyisen Kongon tasavallan alueella. Hänen isänsä oli paikallinen heimopäällikkö, mutta muuten hänen varhaisesta elämästään tiedetään hyvin vähän.

[muokkaa] Sotilasura

Bokassa liittyi 1930-luvun loppupuolella Ranskan armeijaan, ja myöhemmin osallistui Kunnialegioonan jäsenenä toisen maailmansodan taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Vuonna 1961 hänen sotilasarvonsa oli kapteeni.

Vuonna 1964 Bokassa liittyi Keski-Afrikan tasavallan asevoimiin. Presidentti David Dackon serkkuna ja pääministeri Barthélemy Bogandan veljenpoikana hän kohosi nopeasti armeijan arvoasteikoissa aina everstiksi saakka. 1. tammikuuta 1966 Bokassa joukkoineen suoritti verettömän vallankaappauksen ja syöksi vallasta Dackon. 4. tammikuuta hän lakkautti perustuslain ja alkoi hallitsemaan maatansa diktaattorina.

[muokkaa] Vallassa

Vuoden 1969 toukokuussa Bokassa yritettiin syöstä vallasta, mutta vallankaappausyritys epäonnistui. Vuonna 1972 hän nimitti itsensä elinikäiseksi presidentiksi. Vuonna 1974 hänet yritettiin syöstä vallasta toistamiseen, ja helmikuussa 1976 Bokassa yritettiin epäonnistuneesti salamurhata.

Bokassa kääntyi muslimiksi ottaen nimen Salah Eddine Ahmed Bokassa tehtyään valtiovierailun Muammar Gaddafin luokse. Nykyisin on epäilty kyseessä olleen Bokassan yritys saada Keski-Afrikan tasavallalle Libyan tuki.

4. joulukuuta 1976 Bokassa lakkautti parlamentin, kääntyi katoliseksi ja julisti Keski-Afrikan tasavallan keisarikunnaksi. 4. joulukuuta 1977 hän kruunautti itsensä Keski-Afrikan keisarikunnan keisari Bokassa I:ksi. Hänen kruunajaisensa maksoivat yli 20 miljoonaa, mikä merkitsi suurinta osaa Keski-Afrikan keisarikunnan yhden vuoden budjetista. Yksikään valtionpäämies ei osallistunut tapahtumaan, vaikka Bokassa yrittikin mahtipontisilla kruunajaisillaan saada aikaiseksi huomiota. Kruunajaisissa oli mukana 40 000 pulloa ranskalaista viiniä, 24 000 pulloa viskiä, tuhansittain ruusuja ja 60 Mercedes-Benz autoa.

Kruunajaisten seurauksena Bokassaa alettiin pitämään länsimaissa suurudenhulluna ja jopa mielenvikaisena ja häntä verrattiin usein Idi Aminiin. Hän syyllistyi valtakaudellaan useisiin ihmisoikeusrikoksiin, kuten murhiin ja kidutuksiin.

Ranska oli keisari Bokassa I:n innokas kannattaja, tukien Keski-Afrikan tasavaltaa sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Vastapalvelukseksi Bokassa lahjoitti uraania Ranskan ydinaseohjelmaa varten. Bokassan ja Valéry Giscard d'Estaingin välille kehittyikin ystävyyssuhde, mutta seuraavien vuosien aikana ranskalainen media alkoi arvostelemaan d'Estaingin läheistä suhdetta keisariin. Ranskassa Bokassa tunnettiin siitä, että hänellä oli tapana lähettää miljoonien arvoisia timanttilahjoituksia d'Estaingille.

Keski-Afrikan keisarikunnan hallitsijana Bokassa vaati maansa lapsiperheitä ostamaan lapsilleen koulupukuja, jotka piti ostaa keisarillisesta vaatehuoneesta. Puvut olivat kuitenkin niin kalliita, että useimmilla maan asukkailla ei ollut varallisuutta hankkia niitä. Lopulta lasten vanhemmat alkoivat arvostella keisaria ja vaatia pukujen hinnan alentamista, mutta Bokassa raivostui ja järjesti verilöylyn, jossa sotilaat hyökkäsivät Banguissa sijaitsevaan kouluun ja nuijivat kuoliaaksi noin 150 koululaista.

Verilöylystä järkyttynyt Ranska lakkasi tukemasta Keski-Afrikan keisarikuntaa, ja 20. syyskuuta 1979 ranskalaiset erikoisjoukot palauttivat Dackon valtaan Bokassan ollessa valtiovierailulla Libyassa.

[muokkaa] Maanpaossa

Vallasta syösty Bokassa lähti maanpakoon ja yritti paeta Ranskaan, mutta ei saanut viranomaisilta oleskelulupaa. Bokassa vetäytyi asumaan Norsunluurannikolle, kunnes vuonna 1983 hän onnistui saamaan ranskalaisilta oleskeluluvan. Ranskassa Bokassa asui pienessä talossa lähellä Pariisia.

Bokassa ei kuitenkaan viihtynyt Ranskassa, joten 24. syyskuuta 1986 hän palasi takaisin Keski-Afrikan tasavaltaan. Paikalliset viranomaiset ottivat Bokassan välittömästi kiinni jo lentokentällä ja järjestivät hänelle oikeudenkäynnin. Häntä syytettiin kannibalismista, kavalluksista, maanpetoksesta ja murhista. Oikeudenkäynti päättyi 12. kesäkuuta 1987, ja Bokassa tuomittiin kuolemaan. Rangaistus kuitenkin vaihdettiin elinikäiseksi vankeudeksi.

Vuonna 1993 presidentti André Kolingba armahti Bokassan, joka vapautettiin 1. elokuuta. Hänet asetettiin kotiarestiin, ja 3. marraskuuta 1996 75-vuotias Bokassa menehtyi sydänkohtaukseen.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Bokassa's photos & Bio: http://mysite.verizon.net/respzyir/jean-bedel-bokassa/index.html

  Edeltäjä:
David Dacko
Keski-Afrikan tasavallan presidentti
19661979
Seuraaja:
David Dacko
  Edeltäjä:
Ei kukaan
Keski-Afrikan keisarikunnan keisari
19771979
Seuraaja:
Ei kukaan