Helsingin rautatieasema

Wikipedia

Helsinki
Helsingfors
Kuva asemalta
Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
Avattu 1860
Käyttäjiä arkivuorokaudessa n. 200 000
Linjat M, I, K, A, E, R, H, S, U, Z, Y, N, T, L, kaukoliikenne
Vaihtoyhteydet metro, 3B, 3T, 4, 4T, 6, 7A, 7B, 10, 15A, 17, 18, 21V, 23, 24, 40, 42, 43, 55, 55A, 62, 63, 64, 65A, 66, 66A, 67, 67X, 68, 69, 70, 70V, 71, 71V, 72, 75, 77, 194, 194A, 195, 206, 206A, 212, 212A, 212AK, 212K, 213, 213T, 231, 231K, 248, 248K, 270, 270A, 315, 321, 324, 324K, 345, 360, 360K, 361, 362, 362T, 363, 363A, 364, 415, 451, 452, 452K, 452V, 453, 453Z, 474, 474V, 611, 611N, 611Z, 613, 613K, 613N, 615, 615T, 615TK, 620, 623, 623Z, 632, 633, 635, 650, 650T, 651, 652, 730, 730A, 730P, 731, 732, 732B, 734, 738, 738X, 740, 741, 742
Osoite Asema-aukio, 00100 Helsinki
Etäisyys seuraaville asemille Pasila 3,0 km
Rakenne
 - Tyyppi maantasoinen asema
 - Laitureita 10
 - Lippuhalleja 1
 - Liukuportaita 2
 - Hissejä 7
Helsingin rautatieaseman pääsisäänkäynti
Suurenna
Helsingin rautatieaseman pääsisäänkäynti
Asematunneli
Suurenna
Asematunneli

Helsingin rautatieasema (ruots. Helsingfors järnvägsstation, engl. Helsinki Central Railway Station) on Helsingin tunnettu maamerkki ja pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen keskipiste. Kaikki VR:n lähijunat ja Helsingin kaukojunat lähtevät rautatieasemalta, ja Rautatientori on Helsingin metron vilkkain asema. Helsingin rautatieasema on myös Suomen merkittävin kaukojunien lähtöpaikka. Helsingin rautatieasemalta lähtee päivittäin monia yhteyksiä ympäri Suomea. Helsingin rautatieasemalta lähtevät myös kaikki Venäjälle liikennöivät junat, jotka suuntaavat Pietariin ja Moskovaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Helsingin ensimmäinen rautatieasema rakennettiin vuonna 1860. Arkkitehtinä toimi Carl Albert Edelfelt.

Asema kuitenkin osoittautui liian pieneksi, joten uutta Helsingin rautatieasemaa varten järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 1904. 21 ehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin Eliel Saarinen, jolta vaadittiin "rauta- ja aivotyyliä asema- ja näyttelyrakennuksiin".

Viidentoista vuoden rakennustyön jälkeen asema vihittiin käyttöön 5. maaliskuuta 1919. Rakennusmateriaalina käytettiin julkisivuissa suomalaista graniittia. Rakennuksen tunnuksina toimivat kellotorni ja pääsisäänkäynnin lamppuja kannattelevat patsaat.

Presidentti Kyösti Kallio kuoli asemalla 19. joulukuuta 1940 sydänkohtaukseen lähtiessään kotiin Nivalaan. Tarinan mukaan hän kuoli marsalkka Mannerheimin käsivarsille.

[muokkaa] Uudistaminen

Rautatieasemaa on uudistettu ja laajennettu useaan otteeseen. 1960-luvulla rakennettiin maanalainen Asematunneli. Ensimmäiset valvontakamerat asennettiin asemahalliin keväällä 1968 [1]. Ensimmäisen kerran asemalle saapui sähköjuna 13. tammikuuta 1969. Kokeilujen jälkeen alkoi säännöllinen sähköjunaliikenne Helsingin ja Kirkkonummen välillä 26. tammikuuta [2].

Vuonna 1982 rautatieaseman alle avattiin Helsingin metron asema Rautatientori. Vuonna 2000 rautatieaseman laiturit saivat vihdoinkin lasikatokset (Esa Piironen), jotka olivat olleet jo Saarisen alkuperäisissä piirustuksissa. Vuonna 2001 aloitetun länsisiiven uudelleenrakentamisen seurauksena 2003 avattiin uusi Holiday Inn -hotelli kaupunkiradan raiteiden päälle ja viereen Kauppakujaksi nimetyt liiketilat.

Hotellin rakentamisen aikoihin julkisuudessa käytiin varsin vilkasta keskustelua rakennuksen sijoittamisesta ahtaaseen paikkaan ja sen poikkeuksellisista julkisivuratkaisuista. Esimerkiksi huoneiden pitsiverhot jouduttiin vaihtamaan heti valmistumisen jälkeen - ulkonäkökysymyksenä.

Helsingin rautatieasema, raiteet 4-11
Suurenna
Helsingin rautatieasema, raiteet 4-11

[muokkaa] Yhteydet

Helsingin rautatieasemaa palvelevat:

Asemaa käyttää noin 200 000 matkustajaa päivässä.


Edeltävä asema:



Rataosa:
Helsinki—Tampere
Helsinki—Turku
Helsinki-Vantaankoski
Seuraava asema:
Pasila
Pasila
Pasila

[muokkaa] Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjakartta

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen linjat:

Y M
Karjaa Vantaankoski T H R Z
Inkoo Martinlaakso Riihimäki Lahti
Siuntio S U L Louhela Hyvinkää
Kirkkonummi Myyrmäki Jokela
Tolsa Malminkartano Nuppulinna
Jorvas Kannelmäki Purola Mäntsälä
Masala Pohjois-Haaga Saunakallio
Luoma Järvenpää Haarajoki
Mankki K N Kyrölä
Kauklahti E Kerava Kerava
Espoo Savio
Tuomarila Korso
Koivuhovi Rekola
Kauniainen Koivukylä
Kera I Hiekkaharju
Kilo A Tikkurila Tikkurila
Leppävaara Puistola
Mäkkylä Tapanila
Pitäjänmäki Malmi
Valimo Pukinmäki
Huopalahti Oulunkylä
Ilmala Käpylä
Pasila Pasila Pasila
Helsinki Helsinki Helsinki
Y S U L E A ●● M ●● I K N T H R Z

Pisteellä on merkitty junien pysähtymispaikat ja ruudulla niiden ohi menemiset.


[muokkaa] Lähteet

  1. Helsingin Sanomat 15.1.1969 s.14.
  2. Helsingin Sanomat 14.1.1969 s. 11 ja 27.1.1969 s. 3.

Koordinaatit: 60°10′19″N, 24°56′29″E

Muilla kielillä