Isojärvisimpukka
Wikipedia
Isojärvisimpukka | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kuva:Kuvan nimi |
||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Isojärvisimpukka (Anadonta cygnea) on Suomen suurikokoisin makean veden simpukkalaji. Espoosta tavattu 650:n gramman painoinen ja 22 cm:n pituinen yksilö lienee kookkain Suomesta löydetty simpukka.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kuori ohut, ruskea- ja vihreäraidallinen, kuoren toinen pää terävähkö, ei lukko-hampaita. Pituus jopa 20 cm.
[muokkaa] Levinneisyys
[muokkaa] Elinympäristö
Rehevät pienet järvet, jokien suvanteet.
[muokkaa] Lisääntyminen
Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöitumisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidiumtoukiksi. Tuokalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulko-reunssa on hammas; kuorenpuoliskjen välistä tulee ulos rihmamainen säie.
Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emo-simpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tart-tuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymis-paikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5-10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2-3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.
[muokkaa] Ravinto
Isojärvisimpukka myllää pohjaa jalallaan, ja syö sieltä nousevaa pieneliöstöä.