Eteläpohjalaiset murteet
Wikipedia
Eteläpohjalaiset murteet ovat Suomen kielen länsimurteita, joita puhutaan pääasiassa Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Useimmiten eteläpohjalaiset murteet mielletään yhdeksi Etelä-Pohjanmaan murteeksi, sillä paikkakuntakohtaiset erot ovat melko pieniä. Useimmista muista murteista poiketen Etelä-Pohjanmaan murteen maantieteelliset rajat ovat melko selvät.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Piirteitä
- yleiskielen d muuttuu r:ksi
-
- Mä taharon uurem puukool lahajaksi.
- Älä nyt täräjä, siälä mettäs on niitä marollakkia kyllä.
- jälkitavun vokaalienvälinen h
-
- Me tairetahan (tairethan) saaras saretta ehtoolla.
- Me mennähän (menhän) uimahan.
- Me tairetahan (tairethan) saaras saretta ehtoolla.
- yleiskielen vokaaliyhtymät ea, eä, oa ja öä saavat uudet päätteet
-
- M'oon ylypiä.
- Se kaksfooninkinen taloo on korkia.
- Emmä keriinnys sanuas sillem mihinkä Antti meni.
- M'oon ylypiä.
- konsonanttien välinen välivokaali, eli ns. švaa-vokaali
-
- On komia ilima (ilama).
- M'oomma lähärös kalahan.
- On se ny helevetti kun ei aikuunen ihiminen osaa eres puukkoja (huom. sekä yksikkö- että monikkomuoto) teroottaa.
- On komia ilima (ilama).
- inessiivin päätteenä -s tai -hna/-hnä
-
- Mihinä se kirija on?
- Taloos on kaks koriaa flikkaa.
- Mihinä se kirija on?
- sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi ennen soinnillista konsonanttia
-
- Järven kirkah vesi. Mennehnänsä.
- sananloppuiset konsonantit
-
- Sem mettäpöyröön emännän hames om punaanen.
- e-vartaloisten verbien yksikön 3. persoonan päätteen labiaalistuminen
-
- Jussi tuloo nyk kotua.
- Teköö häjyä kattuak kun isoo miäs itköö.
- Jussi tuloo nyk kotua.
- jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on pitkä vokaali
-
- Mä annoon sillek kaks rehupaalia.
- Nuas taloos asuu kunnov väkiä.
- Mä annoon sillek kaks rehupaalia.
- monikon 2. ja 3. persoonan päätteet saavat uudet muodot
-
- M'oon oikias, s'oot vääräs, s'on kans vääräs,
- m'oomma oikias, t'ootta vääräs, n'on aivam mettäs.
- M'oon oikias, s'oot vääräs, s'on kans vääräs,
[muokkaa] Eteläpohjalaisen murrealueen kunnat
Alahärmä, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhava, Kauhajoki, Kortesjärvi (osa), Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Nurmo, Seinäjoki , Teuva, Töysä, Vähäkyrö, Ylihärmä ja Ylistaro.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Dik Browne: Haaraltti Häjympi-Piremmän puukoon päällikkö - Eli Harald Hirmuinen paremmalla suomella praatattuna, käänt. Juha Kykkänen, Egemont Kustannus 2001
- Walt Disney: Isoon taloon ankka - Roope-tarinoota Etelä-Pohjanmaan murteella, käänt. Joose Tammelin, Helsinki Media 1998
- Lakeus nauraa - Kaskukirja, eteläpohjalaista huumoria, Ilkka 1971
- Harri Harju (käänt.): Johanneksen evankeliumi Eteläpohojanmaan murtehella, Kirjapaja 1999
- Harri Harju: Eteläpohojalaasten katekismus, Kirjapaja 2000
- Harri Harju (käänt.): Raamatun parahat kohorat Etelä-Pohojanmaan murtehella, Kirjapaja 2001
- Harri Harju: Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja: parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille, Kirjapaja 2002
- Harri Harju (kääntäny ja lukenu): Johanneksen evankeliumi - äänikirja, Kirjapaja 2003
- Aulis Rintala: Kullervo Pohojalaanen, Atena Kustannus, 2000
- Matti Mäkelä: Syrämmen kieli, WSOY 2001
- Vaasan Jaakkoo:
[muokkaa] Musiikkia
Etelä-Pohjanmaan murteella tehtyä musiikkia on parin kokoonpanon verran. 1990-luvulla tunnettu Rehupiikles esitti rockkappaleita "laviasti ja komialla kielellä". Uudella vuosituhannella tutuksi monelle pohjalainen murre on tullut Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -bändin kautta.