Caral

Wikipedia

Caralin pyramideja Supéjoen laaksossa, 20 km Tyynenmeren rannikoilta.
Suurenna
Caralin pyramideja Supéjoen laaksossa, 20 km Tyynenmeren rannikoilta.

Caral (2600–1900 eaa tai 3000-1600 eaa) oli Perun rannikolla Supéjoen laaksossa Barrancan provinssissa muinaisena intiaanikulttuurien aikana sijainnut pieni kaupunki, joka syntyi sinne hyvin varhain. Caral liittyy Perun sivistyksen syntyyn. Caralin ala oli 66 ha, siellä asui 3000 ihmistä. Ympäröivällä 90 km2 alueella on 17 pyramidikompeksia. Caral kuuluu Caral-Supe-sivilisaatioon. Caralista on löydetty 5000 vuotta vanha quipu, solmukirjoitus. Kaupungista ei ole löydetty merkkejä sodista tai sota-aseista. Caralin tyyppisiä keskuksia samaan aikaan oli esim La Galgada. Vain muutamilla Perun alueilla rakennettiin suuria esikeraamisia keskuksia.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Caralin keskusta

Kaupungissa on arvioitu asuneen vain 3000 ihmistä, ja sen suuret rakennelmat on tehty pitkän ajan kuluessa. Caralin ala on noin 110 ha.

Caralissa esiintyi seuraavia Perun esikeraamiselle ja varhaiselle keraamiselle ajalle tyypillisiä rakennelmia: U:n muotoiset, itään osoittavat temppelit, pyöreät upotetut kentät ja tasalakiset leveät pyramidit. Caralista on löydetty kuusi suurta tasalakista pyramidimaista kumpua, kolme maahan upotettua pyöreätä kenttää (läpimitta 20–30m , syvyys 1–3 m) ja muita rakennelmia. Suuren pyramidin ala on noin 150x165 m ja korkeus 18 m. Sen sisäänkäynnillä on kaksi 3,5 m korkeaa monoliittia. Pienen pyramidin mitat ovat 60x45x10. Kuuden kummun tilavuudet vaihtelevat välillä 20 000–200 000 m³.

Supejoen laaksossa on 8 pienempää esikeraamista keskusta: Aspero on 15 ha jonka suurin kumpu 3200 m³.


[muokkaa] Caralin historiaa

Maanviljely lienee alkanut Perussakin noin 6000 eaa. Maissia ei Caralissa vielä viljelty, vaan esim kurpitsaa ja papuja, sekä puuvillaa. Kalastus oli myös tärkeä elinkeino. Valdiviakulttuuriin n. 3500 eaa liittyy jonkinnäköistä yhteiskunnallista eriytymistä. Caral liittyy ns. myöhäiseen arkaaiseen kauteen 3000–1500 eaa ja myöhäiseen "puuvilla" esikeraamiseen noin 3200-2000 eaa. Eri tutkijoiden aikakausijaot ja ajoitukset vaihtelevat. Supen laaksossa on ollut asutusta jo 7000 eaa ja viimeisimmät Caralin varhaisimmat ajoitukset ovat vuosilta 4000–3600 eaa. Tänä aikana asutuskeskukset kasvoivat suuriksi, viimeistään vuoteen 2000 eaa mennessä, kuten: Lurihuasi, Miraya, La Galgada ja Kotosh. Jo 1970-luvulla tiedettiin, että alueella on suuria esikeraamisia keskuksia, kuten Aspero Supejoen laaksossa ja El Paraiso Chillonin laaksossa. Caral-tyyppiseen kulttuuriin kuului esim. Norte Chico. N. 2500–2000 eaa kukoistivat rannikolla Huaca Prieta ja Ventanilla, sekä Real Altokin jo ennen 2300 eaa.

[muokkaa] Caralin aikalaisia Perussa

[muokkaa] Aspero

Asperon rakentaminen aloitettiin 3200 eaa, viimeistään 3000 eaa, vanhimpia kerrostumia ei ole kaivettu. Keskustan ala on 15 ha, jossa 11 pientä kumpua josta vain yksi kokonaan kainotekoinen, 6 suurempaa, maksimikorkeus 4 m. Kumpujen huipuille oli rakennelmia, eli huoneita. Asperon kanssa samaan aikaan oli luultavasti useita paikkoja joissa oli sama perinne: Río Seco, Bandurria, Culebras, Salinas de Chao.


[muokkaa] El Paraiso

Rakentaminen aloitettiin noin 2200 eaa, El paraisossa on 58 ha rakenteita , 9 kivirakennelmaa, yhteensä 100000 tonnia kivitäytettä kannettu ympäristöstä, mikä vaatii noin 2 miljoonaa henkilöpäivää rakentamiseen.

[muokkaa] Muita esikeraamisia keskuksia

  • Huaricoto n. 2800-2,500 eaa (Kotoshin pienempi edeltäjä)
  • La Galgada 2720-2500 eaa Santajoen laaksossa
  • Kotosh 2400-2000 eaa

[muokkaa] Andien maanviljelijät

Andit:

peruna 8000 eaa, and pos maissi 6000-5000 eaa, papu, paprika perun yläng n 8500 eaa

  • n. 3000 eaa viljely
  • n. 3500 eaa yht kunnallista eriytymistä
  • n. 3000 eaa maissi, mutta lkajalti vasta 1000 eaa
  • Keramiikka Kulumbian puerto Hormiga 3000-2200 eaa
  • Kehitys kohti suuria asutuskeksuksia 2500-1200
  • Caral: jo 2600
  • esikeraamisen vaiheen myöhäisvaihe 3000 eaa - 1800 eaa
    • Ancon, Huaca prieta: kalastusta
    • El paraiso, suuri keskus
    • maanviljely n 3000 eaa
    • pohjoisannikon Huaca Prieta n 2300 eaa
    • Ventanilla n 2300 eaa
    • El Paraiso n 1700 eaa
    • Cerro sechin n 1700 eaa
  • "alkuaika" 1800-800 eaa
  • Casmanlaakson keksus: Cerro Sechin, Sechin Alto, Las haldas
    • Kotosh n. 1400 eaa ylängöllä uhraamiskultti, muutama ha
    • Caballo Muerto n.
    • Las Haldas n. 1000 eaa
    • El Paraiso laaja keskus chillonin laaksossa
    • Equador n. 2500-2000 Valdivia ja ylängön Cerro Norio
    • Bolivia: Tiwanakua edlsi Qaluy ja Chiripa

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla