Haukottelu
Wikipedia

Haukottelu eli haukotus on refleksi, jossa ihminen tai eläin hengittää syvään suu avoinna. Se yhdistetään usein väsymykseen tai pitkäveteisyyden tunteeseen. Haukotus välittää myös sosiaalisen viestin lauman muille jäsenille. Se voi olla esimerkiksi
- väsymyksen, stressin tai tylsistymisen osoitus
- osoitus psyykkisen toimintakyvyn laskusta pitkän tarkkaavaisen valmiustilan jälkeen
- tapa ilmaista voimakkaita tunteita kuten vihaa.
Haukottelun tarkka syy on kuitenkin epäselvä. Näiden viestien vuoksi ihmiset peittävät joissakin kulttuureissa kädellä suunsa haukotellessaan. Haukottelua voidaan pitää epäkohteliaana tai epäsiistinä.
[muokkaa] Haukottelun syyt
Pitkäaikainen ja tunnettu selitys haukottelulle on hapen puute ja hiilidioksidin ylimäärä verenkierrossa. Tällöin laukeaa haukotusrefleksi: suu leviää ja keuhkot hengittävät syvään tuoden happea vereen. Tämä hypoteesi on kuitenkin kyseenalaistettu: happiteltassa tutkitut koehenkilöt haukottelivat samalla tavalla kuin muulloinkin, vaikka hapen puutteesta ei voinut olla kyse. Siksi haukottelun on arveltu olevan varhainen laumaeläinten viestintäkeino, ihmisellä siis evoluution jäänne, jonka kielen kehitys on tehnyt tarpeettomaksi.[1] On myös ehdotettu, että haukottelu liittyisi ruumiin lämpötilan säätelyyn. Kolmannen teorian mukaan haukottelun aiheuttavat samat aivojen välittäjäaineet, jotka säätelevät myös tunteita, mielialaa tai ruokahalua. Näitä ovat muun muassa serotoniini, dopamiini ja glutamiinihappo. Haukottelu lisääntyy, kun näitä yhdisteitä on aivoissa runsaasti.
Haukottelurefleksi kuvataan usein tarttuvaksi: kun yksi joukosta haukottelee, muutkin saattavat haukotella ikään kuin myötätunnosta. Syy tällaiseen laumavaistoon on epäselvä. On ehdotettu, että se on vain eräs tapa vahvistaa lauman sosiaalisia siteitä vastaten siten esimerkiksi susilauman ulvontaa täysikuun aikana. Haukotus viestii väsymystä muille ryhmän jäsenille, mikä auttaa yhtenäistämään lauman aktiiviset tunnit ja nukkuma-ajat. Se voi myös olla varoitus, jolla viestitään hampaat paljastamalla: "älä hyökkää kun nukun".
[muokkaa] Eläinten haukottelu
Haukottelua muistuttavaa käytöstä tavataan eläinkunnassa laajasti, muun muassa muurahaisilla. Jääpingviineillä haukottelu on osa kosintamenoja, joissa urokset kohottavat avoimen nokkansa taivaalle. Useilla eläimillä, esimerkiksi paviaaneilla ja makakeilla, on kaksi erilaista tapaa haukotella: aito haukotus silmät suljettuina ja toinen silmät avoinna. Jälkimmäisen on arveltu ilmentävän seksuaalista tai muuta tunnekuohua.