Boijit

Wikipedia

Boijit (latinaksi Boii) olivat kelttiläinen heimo. Boijit siirtyivät 300-luvulla eaa Galliasta Po-joen laaksoon ja karkottivat sieltä etruskit ja umbrit. Boijit valloittivat etruskien kaupunkivaltion Felsinan ja antoivat sille nimen Bononia (sittemmin Bologna).

Boijit taistelivat roomalaisia vastaan 283–282 eaa etruskien rinnalla ja vuosina 238–224 eaa muiden kelttiheimojen rinnalla. Vuonna 193 eaa roomalaiset löivät boijit lopullisesti. Jäljellejääneet boijit pakenivat Alppien toiselle puolelle. He asettuivat nykyisen Tšekin tasavallan alueelle, joka sai heidän mukaansa nimen Boiohaemum eli Böömi (latinaksi Bohemia) ”Boijien maa”. Nykyisen Passaun kaupungin paikalla sijaitsi voimakas linnake, Boiodurum ”Boijien linnoitus”.

Germaanien työnnyttyä Böömiin osa boijeista muutti länteen ja liittyi toisiin kelttiheimoihin, osa muutti Pannoniaan. Boijit katoavat historiallisista lähteistä markomannien valloitettua heidän asuinseutunsa 100-luvulla eaa. He lienevät sulautuneet germaaneihin.

Tämä artikkeli on käännetty vieraskielisen Wikipedian artikkelista, ja siitä puuttuvat lähdemerkinnät.
Voit auttaa Wikipediaa etsimällä sopivat lähteet.
Tämä historiaa käsittelevä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.