Huippuvuoret
Wikipedia
Svalbard | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | – | ||||||
Kuningas Kuvernööri |
Harald V Per Sefland |
||||||
Pääkaupunki | Longyearbyen (1 739 as.) |
||||||
Muita kaupunkeja | |||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
62 049 km² (sijalla 122) ei merkittävästi |
||||||
Väkiluku (2004) – väestötiheys – väestönkasvu |
2 756 (sijalla 230) 0,04 / km² −0,02 % (2005) |
||||||
Viralliset kielet | bokmål ja nynorsk | ||||||
Valuutta | norjan kruunu (NOK) | ||||||
BKT (?) – yhteensä – per asukas |
sijalla ? ? 30 800 |
||||||
HDI (2003) | 0,9631 (sijalla 1) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous ? %, palvelut ? %, teollisuus ? % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+1 UTC+2 |
||||||
Itsenäisyys |
|
||||||
Lyhenne Maatunnus |
NO ajoneuvot: N lentokoneet: LN |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+47 | ||||||
Motto | (ei mottoa) | ||||||
Kansallislaulu | Ja, vi elsker dette landet | ||||||
1. käytetty Norjan indeksiä |
Huippuvuoret (norjaksi Svalbard) on Norjan kuningaskunnalle kuuluva saaristo Jäämerellä. Kolmella saarella, Spitsbergenillä, Bjørnøyalla ja Hopenilla, on asutusta. Suurimman saaren nimeä Spitsbergen käytetään joskus virheellisesti koko saariryhmän nimenä. Saarten asema on määritelty kansainvälisellä sopimuksella.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Alankomaalainen Willem Barents löysi saaret vuonna 1596. Viikinkien myytit olivat kuitenkin jo tienneet maasta nimeltä Svalbard. Saaret olivat valaanpyytäjien tukikohtana älhes 150 vuoden ajan 1600- ja 1700-luvuilla. Saaret kartoitettiin tarkasti 1940 – 1980-luvuilla W. Brian Harlandin johdolla.
Svalbard-sopimuksen 9. helmikuuta 1920 nojalla Norjan ylivalta tunnustettiin, ja alue demilitarisoitiin. Norja otti saaret hallintaansa 1925. Kuitenkin sopimuksen mukaan muiden maiden kansalaisilla on oikeus hyödyntää saarten mineraalivaroja täydellä tasa-arvoisuudella. Neuvostoliitto ja Venäjä ovat Norjan lisäksi pitäneet saarilla yllä pysyvää asutusta .
Huippuvuoret muodostaa yhden Norjan kunnan ja sillä on Longyearbyenissa kuvernööri, sysselmann.
[muokkaa] Maantiede
60 prosenttia huippuvuorista on jäätiköiden ja lumen peitossa. Pohjois-Atlantin virta pitää kuitenkin ympäröivän meren jäättömänä suurimman osan vuotta. Saarella on useita lintulajeja ja neljä nisäkäslajia: Huippuvuorten hiiri Microtus epiroticus, naali, Huippuvuorten peura ja jääkarhuja, joita on laskettu olevan noin 20000.
Longyearbyenissa pimeys kestää 26. lokakuuta - 15. helmikuuta ja valoisa aika 20. huhtikuuta - 23. elokuuta. Ilmasto on pääasiassa kylmä, vaikka kesäisin lämpötila toisinaan nollan yläpuolelle kohoaakin. Tammikuun keskilämpötila on 16 miinusastetta ja vastaavasti kesäkuukausien noin 6 plusastetta.
Saarten korkein kohta on Newtontoppen, joka on 1 717 metriä korkea.
[muokkaa] Väestöjakauma
Huippuvuorilla asuu 2 800 ihmistä. Heistä kuusikymmentä prosenttia on norjalaisia ja neljäkymmentä prosenttia venäläisiä ja ukrainalaisia.
Pääosa asukkaista työskentelee kaivostoiminnassa. Norjan valtiollinen hiilikaivos työllistää 60 % norjalaisista saarilla. Muita elinkeinoja ovat kalastus ja metsästys. Turismi, tutkimus, korkeampi koulutus ja high-tech ovat tuoneet jonkin verran kävijöitä viime vuosina. Tammikuussa 2004 aloitti toimintansa 1 440 kilometriä pitkä kuituyhteys Huippuvuorilta Harstadiin, jota käytetään naparadoilla kulkevien satelliittien maa-aseman yhteytenä. Aseman omistavat NASA ja NOAA. Saarille on varattu Internet-verkkotunnus .sj, joskaan se ei ole käytössä.
[muokkaa] Asutukset
- Barentsburg (Баренцбург) (venäläinen, asukasluku 700)
- Grumant (Грумант) (venäläinen, hylättiin 1961, kaivostoiminnan jatkamisesta ilmoitettiin 2003)
- Isfjord radio
- Karhusaari
- Longyearbyen (väkiluku 1800)
- Ny-Ålesund (väkiluku 40)
- Pyramiden (Пирамида) (venäläinen, hylättiin 2000)
- Smeerenburg (alankomaalainen asutus, hylättiin 1660-luvulla)
- Sveagruva (väkiluku 210)
[muokkaa] Aiheesta muualla