Happamuus

Wikipedia

Tavallisia pH-arvoja
Aine pH
Akkuhappo
<1,0
Mahahappo
2,0
Sitruunamehu
2,4
Kolajuoma
2,5
Etikka
2,9
Appelsiini- ja omenamehu
3,5
Olut
4,5
Kahvi
5,0
Tee
5,5
Happosade
< 5,6
Maito
6,5
Puhdas vesi
7,0
Ihmisen sylki
6,5–7,4
Veri
7,34 - 7,45
Merivesi
8,0
Käsisaippua
9,0–10,0
Ammoniakki
11,5
Pyykinpesuaine
12,5
Lipeä (NaOH)
13,5

Happamuus kuvaa aineen positiivisten vetyionien (H+) aktiivisuutta ja määrää yksiköllä pH. Ajatuksen pH-arvoista esitteli S.P.L. Sørensen vuonna 1909. Lyhenteessä pH kirjaimet: p eli potenz, on saksaa ja tarkoittaa vahvuutta, H tarkoittaa vetyionia (H+). Toisinaan lyhenteen sanotaan tulevan latinan sanoista pondus hydrogenii. Happamuuteen sisältyvät niin hapan kuin emäksinen.

pH-arvo on yleensä väliltä 0–14, ja se ilmaisee aineen happamuuden logaritmisella asteikolla:

  • pH < 7 hapan
  • pH = 7 neutraali
  • pH > 7 emäksinen

pH-arvo voi olla myös negatiivinen, kuten esimerkiksi 2 molaarisella HCl-liuoksella. Arvo voi myös olla yli 14.

pH-arvo lasketaan seuraavasti
\mbox{pH} = -\lg_{10} a_{ \rm H^+ }

Suure a_{ \rm H^+ } on vetyionien aktiivisuus. Vain laimeissa liuoksissa, jonka kaikki aineet mukaan lukeva kokonaiskonsentraatio on yhteensä alle 0,1 mol/l, voidaan olettaa että se on sama kuin vetyionien konsentraatio. Väkevämmissä liuoksissa, oli väkevyys hapon ansiota tai ei, aktiivisuus poikkeaa merkittävästi konsentraatiosta, ja pH-arvo on korkeampi kuin suoraan konsentraatiosta laskettuna.

pH-arvo voidaan laskea myös lausekkeesta pH=14–pOH, missä pOH= -lg[OH-]

pH-asteikko on siis logaritminen eli pH:n kasvu yhdellä yksiköllä tarkoittaa sitä, että oksoniumionin konsentraatio pienenee arvolla 101.

[muokkaa] Katso myös