Fornjotrin suku

Wikipedia

Fornjotrin suku on muinaisjättiläinen Fornjotrista alkava kuvitteellinen suku Fundinn Noregr -saagan mukaan. Nämä hahmot, joista kahta luonnehditaan Suomea ja Kvenlandia hallinneiksi kuninkaiksi, eivät todennäköisesti perustu oikeisiin henkilöihin, vaan ovat myyttisiä: useimmat ovat luonnonilmiöiden henkilöitymiä.

1100-luvulla kirjoitetussa Fundinn Noregr -tekstissä näitä hahmoja kuvataan kuitenkin todellisiksi henkilöiksi ja myöhemmin ne on katsottu joidenkin todellisten aatelis- ja kuningassukujen kantaisiksi. Tällöin mm. Englannin kuninkaat olisivat heidän jälkeläisiään. Saagakertomusten taustalla on alkujaan katsottu olevan ainakin osittainen historiallinen totuus, mutta nykyisin niihin suhtaudutaan kriittisemmin.

Suomen kuninkaiksi tulkittuja hahmoja esiintyy muissakin saagoissa. Fundinn Noregr -saagassa esiintyvät ovat kuitenkin olleet tunnetuimmat. Osittain niihin pohjautuu muun muassa Johannes Messeniuksen "Suomen Kronikka" ja toinen, tuntemattoman tekijän "Suomen kronikka", kumpikin luultavasti 1600-luvulta. Samat kuninkaat mainitaan myös Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa vuonna 1789. Muita saagalähteitä nämä kirjoittajat eivät tunteneet.

[muokkaa] Henkilöhahmot

  • Fornjotr

Fundinn Noregrin mukaan Gotlandia, Suomea ja Kvenlandia hallinnut kuningas. Toisissa lähteissä muinaisjättiläinen. Skandinaavinen/germaaninen jumalolento.

  • Kari

Tuulen henkilöitymä. Fornjotrin poika.

  • Frosti

Pakkasen henkilöitymä. Karin poika. Taitava velho, joka taisteli ruotsalaisia vastaan. Omasi yliluonnollisia voimia.

  • Snaer eli Snaer vanha

Lumen henkilöitymä. Tytär-Drifan nimi taas tarkoittaa lumisadetta. Frostin poika. Taisteli ruotsalaisia vastaan. Lopulta antoi tyttärensä Drifan Ruotsin kuninkaan Vanlanden vaimoksi vastineeksi rauhanteosta. Drifa tapatti Vanlanden petollisuuden vuoksi. Drifan ja Vanlanden lapsista jatkui Ruotsin kuningassuku.

  • Thorri Snaerinpoika

Thorri tarkoittaa jäätynyttä lunta, luonnonilmiön henkilöitymä. Snaerin poika. Fundinn Noregrin mukaan Suomea ja Kvenlandia hallinnut kuningas.

  • Norr

Thorrin poika, Norjan perustaja ja Norjan kuningassuvun esi-isä. Norjan ensimmäinen "suuri" kuningas. Lähti Kainuusta hiihtäen länteen etsiessään kadonnutta Gói-siskoaan. Ylitti vuoret, ja löi matkalla lappalaiset. Saapui Trondheimin vuonoon, jossa peittosi kaiken vastarinnan. Hänen joukkonsa "leittäytyivät pelloille kulovalkean tavoin", ja ottivat maan haltuunsa. Siskoa ei kuitenkaan löytynyt. Sinne Norr kuitenkin jäi ja perusti Norjan kuningaskunnan. Norr on luultavasti kuviteltu esi-isähahmo, joka on johdettu Norjan nimestä.

  • Górr

Thorrin toinen poika, merikuningas. Englannin kuninkaiden esi-isä. Lähti vastaavasti etsimään Goita meritse. Valtasi myös osan nykyistä Norjaa.

  • Gói

Gói tarkoittaa ohutta lunta. Thorrin tytär.

Norrin ja Górrin lapset

  • Thránd

Norrin poika ja Norjan kuningas, Trondheim on nimetty hänen mukaansa. Hänestä jatkui Norjan kuningassuku.

  • Gard

Norrin poika. Pienempi päällikkö Norjassa.

  • Raum Vanha

Norrin poika. Hallitsi Rauma-joen laaksoa, nykyistä Romsdalia Pohjois-Norjassa.

  • Heiti

Thorrin poika. Hänestä jatkui suku Orkneyn jaarleihin ja Englannin kuninkaisiin.

[muokkaa] Lähteet

Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita sekä tuntemattoman tekijän Suomen kronikka. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1988.

Katso myös:

Suomen kuninkaat

Muilla kielillä