Ayaan Hirsi Ali
Wikipedia
Ayaan Hirsi Ali (syntyjään Ayaan Hirsi Magan, s. 13. marraskuuta 1969, Mogadishu, Somalia) on somalialaissyntyinen hollantilainen tunnettu ja usein kiistelty kirjoittaja, feministi, elokuvantekijä ja islamin kriitikko.
Ayaan Hirsi Ali on entinen Tweede Kamerin liberaalidemokraattista kansanpuoluetta (VVD) edustanut kansanedustaja (30. tammikuuta 2003 - 16. toukokuuta 2006). Hän jätti parlamentin ja ilmoitti muuttavansa Yhdysvaltoihin hänelle väärin perustein myönnetystä turvapaikasta syntyneen kohun jälkeen. Kohun seurauksena Hirsi Alin ilmoitettiin menettävän Alankomaiden kansallisuuden mutta myöhemmin Alankomaiden hallitus päätti että hän saakin pitää kansalaisuutensa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä ennen poliittista uraa
Ayaan Hirsi Alin isä Hirsi Magan Isse kuului Somalian diktaattori Siad Barren hallintoa vastustaneeseen oppositioon. Hirsi Alin perhe joutui pakenemaan 1970-luvulla Somaliasta Saudi-Arabiaan, josta perhe muutti Etiopiaan ja edelleen Keniaan.
Omien sanojensa mukaan Ayaan Hirsi Ali on taustaltaan tyypillinen radikaalimuslimi. Keniassa ollessaan hän kävi Nairobin islamilaista tyttökoulua. Radikaali-islamistinen opettaja sisar Aziza teki 16-vuotiaaseen Hirsi Aliin suuren vaikutuksen. Hirsi Alista tuli itsekin harras muslimi ja hän alkoi käyttämään musliminaisten pitkää kaapua, hijabia. 1980-luvun alussa Saddam Husseinin hallitsema Irak oli hyökännyt lännen, joidenkin arabimaiden ja myös Neuvostoliiton tukemana vastaperustettuun Iranin islamilaiseen tasavaltaan. Kuultuaan Irakin armeijan hirmutöistä Hirsi Ali halusi tulla itsekin marttyyriksi Irakin-vastaisessa pyhässä sodassa. Jonkin aikaa Hirsi Ali kannatti myös islamistista ääriryhmää, Muslimiveljeskuntaa.
Vuonna 1992 isä järjesti Hirsi Alin avioliiton Kanadassa asuvan kaukaisen serkun kanssa. Häiden jälkeen Hirsi Ali matkusti aviomiehensä kanssa Saksaan, jonne hän jäi odottamaan oleskelulupaa Kanadaan. Saksasta hän kuitenkin karkasi junalla Alankomaihin, josta hän haki turvapaikkaa. Hänelle myönnettiin oleskelulupa humanitäärisistä syistä ja myöhemmin kansalaisuus. Hirsi Alin alkuperäinen nimi oli Ayaan Hirsi Magan, nykyisen nimensä hän otti saapuessaan Alankomaihin.
Alankomaissa Hirsi Ali opiskeli yhteiskuntatieteitä Leidenin yliopistossa. Opiskeluvuosinaan hän työskenteli tulkkina ja kääntäjänä oikeus- ja maahantuloviranomaisten palveluksessa, Hirsi Ali osaa hollannin lisäksi viittä kieltä (englantia, somaliaa, arabiaa, amharaa ja suahilia).
Hirsi Ali valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2000. Hän pääsi töihin Alankomaiden työväenpuolueeen PvdA:n tutkimuslaitokseeen, Wiardi Beckman Stichtingiin syyskuussa 2001, juuri ennen 11. päivän iskuja. Hirsi Alin tutkimustyö keskittyi siihen miten siirtolaisnaiset, eritoten muslimit, sopeutuivat Alankomaiden yhteiskuntaan.
[muokkaa] Poliittinen ura
Hirsi Alin kiistanalaiset mielipiteet aiheuttivat kitkaa työväenpuolueen sisällä. Hirsi Alin mielestä työväenpuolueessa ei ollut tarpeeksi tilaa eikä tukea siirtolaisyhteisöjen tiettyjen kulttuuripiirteiden aiheuttamien kielteisten seurausten kritiikille. Vuoden 2002 elokuussa julkaistussa kirjassa De zoontjesfabriek (Poikatehdas, julkaistu suomeksi 2005 osana kirjoituskokoelmaa Neitsythäkki) Hirsi Ali arvosteli islamin perinteisiä näkemyksiä naisen asemasta. Kirja käsitteli myös tiettyjä kulttuuriperinteitä kuten Somaliassa, Egyptissä ja joissain muissa Afrikan maissa yleistä naisten ympärileikkausta. Suomessa kirjan alkupuhe joutui sensuurin kynsiin suomentajan toimesta ja kustannusyhtiö vähätteli julkisuudessa kirjan totuusarvoa.
Kirjansa julkaisemisen aikoihin Hirsi Ali kertoi radiohaastattelussa, että vaikka hän oli edelleen identiteetiltään muslimi, hän ei enää uskonut jumalaan. Hirsi Alia, tämän työnantajaa ja Englannissa asuvaa isää oli aikaisemminkin uhkailtu tämän kärkevien mielipiteiden vuoksi, mutta haastattelu nosti tappouhkausten aallon. Syyskuun 2002 jälkeen Hirsi Ali on elänyt pysyvästi poliisin suojeluksessa ja hänelle on määrätty henkilökohtaiset turvamiehet.
Lokakuussa 2002 Hirsi Ali loikkasi työväenpuolueesta liberaaliseen kansanpuolueeseen, jonka parlamenttivaalilistalle hänet otettiin ehdokkaaksi. Tammikuun 2003 vaaleissa Ayaan Hirsi Ali valittiin alahuoneen jäseneksi.
Sanomalehti Trouw julkaisi Hirsi Alin haastattelun kolme päivää vaalien jälkeen. Haastattelussa Hirsi toteaa profeetta Muhammadin viimeiseen vaimoon Aišaan viitaten: ”Muhammad on länsimaisten käsitysten mukaan arvioituna pervertikko”. Islamilaisen erään perimätiedon hadithin mukaan Aiša oli kuusivuotias avioliiton solmimisen aikaan ja yhdeksänvuotias Muhammadin maatessa hänet. Kysymys on islamin piirissä varsin kiistelty.
Lisäksi Hirsi Ali sanoo – vedoten Alankomaissa vallitsevaan sananvapauteen – että toista Muhammadia voi kyllä pitää ihmeellisenä, mutta ” mielestäni Muhammad on yksilönä halveksuttava. Muhammadin mukaan naisten on elettävä kotiensa vankeina, heidän on käytettävä huntua, heiltä on kielletty tietyt työt, heillä ei ole samaa perintöoikeutta kuin miehillä, heidät pitää kivittää jos he syyllistyvät aviorikokseen – haluan näyttää että on myös toisenlainen todellisuus kuin se ’totuus’, jota levitetään maailmalle Saudien rahojen avulla.” Monet islamilaiset organisaatiot ja yksittäiset muslimit reagoivat raivostuneesti Hirsi Alin jyrkkiin mielipiteisiin ja uskosta luopumiseen. Rikosilmoitusten takia yleinen syyttäjä joutui arvioimaan Hirsi Alin lausuntoja, mutta totesi, ettei niitä voitu pitää yksittäisiä muslimeja syrjivänä eikä myöskään muslimien vastaisena kiihotuksena.
Vuonna 2004 Hirsi Ali teki lyhytelokuvaan Submission (Alistuminen, sana ’islam’ tarkoittaa alistumista) käsikirjoituksen ja oli sen kertojan äänenä. Filmi kertoo naisiin kohdistuneesta väkivallasta islamilaisessa yhteisössä. Filmissä esiintyvien naisnäyttelijöiden vartaloon on kirjoitettu Koraanin säkeitä, joilla naisten pahoinpitelemistä ja syrjintää on puolusteltu.
Lyhytelokuva esitettiin alankomaalaisella TV-kanavalla elokuussa 2004. Muslimien piirissä reaktio elokuvaan oli pääosin kielteinen. Elokuvan ohjaajan, Theo van Goghin, henkeä uhattiin ja radikaali-islamisti Mohammed Bouyeri murhasi van Goghin 2. marraskuuta 2004 tämän ollessa pyöräilemässä töihin. Murhaaja kiinnitti van Goghin ruumiiseen avoimen kirjeen Hirsi Alille, jossa hän sekavien antisemitististen salaliittorönsyilyjen jälkeen julisti tuhoa Amerikalle, Euroopalle, Alankomaille, uskottomille fundamentalisteille ja Ayaan Hirsi Alille. Murhaaja oli syntynyt Alankomaissa mutta hänen vanhempansa olivat lähtöisin Marokosta.
[muokkaa] Kansalaisuuskohu
Toukokuussa 2006 alankomaalainen televisiodokumentti Zembla otti uudelleen esiin Hirsi Alin turvapaikkahakemukseen liittyvät epäselvyydet: Hirsi Ali oli hakiessaan turvapaikkaa valehdellut oikean nimensä, ikänsä ja maan, josta hän saapui. Hän oli kertonut näistä asioista julkisesti poliittisen HP/De Tijd -lehden haastattelussa jo syyskuussa 2002. Media alkoi spekuloimaan mahdollisuudella, että Hirsi Ali menettäisi kansalaisuutensa ja näin ollen myös parlamenttipaikkansa.
Aluksi liberaalien (VVd) siirtolaisministeri Rita Verdonk sanoi, ettei tutkisi asiaa, mutta populistisen Lijst Pim Fortuyn johtajan Hilbrand Nawijnin vaatimuksesta hän myöntyi selvittämään sitä. Verdonk tunnetaan julkisuudessa nimellä "Rauta-Rita" tiukasta suhtautumisestaan maahanmuuttoon.
Asian tutkiminen kesti kolme päivää. Loppupäätelmä oli, että Hirsi Ali ei ollut saanut Alankomaiden kansalaisuutta valehdeltuaan ikänsä ja syntymäaikansa. Valehtelun motiivi oli välttää pakkoavioliitto ja saada turvapaikka Hollannista. Turvapaikan saamiseksi Hirsi Alin oli esitettävä tulevansa sotaa pakoon Somaliasta. Hän oli kertonut olevansa vuonna 1967 syntynyt Ayaan Hirsi Ali, mutta itse asiassa oli vuonna 1969 syntynyt Ayaan Hirsi Magan. Näin ollen Hirsi Ali tulkittiin laittomaksi siirtolaiseksi. 16. toukokuuta Hirsi Ali erosi parlamentista myönnettyään valehdelleensa turvapaikkahakemuksessa. Hän on ilmoittanut muuttavansa Yhdysvaltoihin syyskuussa 2006. 19. toukokuuta Hollannin pakolaisministeri kuitenkin sanoi, ettei Hirsi Ali menettäisi kansalaisuuttaan. 27. kesäkuuta Hollannin tiedotusvälineet ilmoittavat maan hallituksen päättäneen, että Hirsi Ali saa pitää kansalaisuuden.
Kansalaisuuskohu johti lopulta Jan Peter Balkenenden hallituksen kaatumiseen, kun koalitiohallituksen pienin puolue Democraten 66 veti veti tukensa hallitukselta.[1]
[muokkaa] Kansainväliset tunnustukset ja palkinnot
- Nova Civitas, Belgian flaamilaisalueen liberaalien poliittinen seura, myönsi 2003 vuotuisen palkintonsa, Prijs voor de Vrijheid, Hirsi Alille.
- 20. marraskuuta 2004 Tanskan liberaalipuolue, liberaali venstre, myönsi Ayaan Ali Hirsille Vapaus-palkinnon tunnustuksena tämän työstä musliminaisten sortoa vastaan ja sananvapauden puolesta. Muslimifundamentalistien tappouhkauksien vuoksi Hirsi Ali ei päässyt palkinnonjakotilaisuuteen, mutta matkusti vuotta myöhemmin (17. marraskuuta 2005) henkilökohtaisesti kiittämään venstren puheenjohtajaa, Tanskan päämisteri Anders Fogh Rasmussenia.
- Vuoden 2005 huhtikuussa amerikkalainen aikakauslehti Time valitsi Hirsi Alin lehden 100 maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle. Hirsi Ali oli luokiteltu luettelon kohtaan ”Johtajia ja vallankumouksellisia”.
- Vuoden 2006 tammikuussa Valittujen Palojen eurooppalaisten painosten toimittajat valitsivat Ayaan Hirsi Alin vuoden 2006 eurooppalaiseksi. Tammikuun 23. päivä EU-komissaari Neelie Kroes ojensi Valittujen Palojen palkinnon Hirsi Alille Alankomaiden parlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa.
- Norjalainen parlamentaarikko Christian Tybring-Gjedde on ehdottanut Ayaan Hirsi Alia vuoden 2006 Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
[muokkaa] Kirjoja
- De zoontjesfabriek (Poikatehdas), 2002.
- De Maagdenkooi (Neitsythäkki), 2004.
Molempien kirjojen sisältö on julkaistu suomeksi 2005 osana kirjoituskokoelmaa Neitsythäkki.