Avio-oikeus

Wikipedia

Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioeron tai kuoleman tapahtuessa. Avioliiton purkautuessa em. syistä, puolisoiden omaisuus (velat huomioiden) lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Avio-oikeutta voidaan rajoittaa tekemällä avioehtosopimus, jossa määritellään miten omaisuus jaetaan avioliiton purkautumisen yhteydessä. Yleisin avio-ehtosopimuksen sisältö on, että puolisoilla ei ole oikeutta toistensa nimissä olevaan omaisuuteen avioliiton purkautuessa, mutta muunlaisiakin rajauksia voidaan tehdä.

Avio-oikeus astuu voimaan naimisiinmenon yhteydessä ja kestää avioliiton purkautumiseen saakka. Avio-oikeuden tulkintaan avioliiton purkautuessa vaikuttaa paikallinen lainsäädäntö (missä maassa eroa on haettu). Esimerkiksi Suomessa avio-oikeutta ei sovelleta täysimääräisesti, eli avio-oikeutta sovitellaan, jos avioliitto on kestänyt hyvin lyhyen ajan (esim. alle 2 vuotta) ja johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen toisen puolison kannalta (esim. toinen puolisoista on miljonääri ja toinen varaton, jolloin miljonäärin omaisuutta ei näin ollen suoraan jaettaisi tasan). Toisaalta, avioehtosopimustakaan ei välttämättä sovelleta täysimääräisenä, jos avioliitto on kestänyt hyvin kauan (esim. 20 vuotta) ja johtaisi toisen puolison kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen (esim. nainen ollut kotiäitinä 20 vuotta, eikä ole kerryttänyt omaisuuttaan, vaan kaikki omaisuus on miehen nimissä).

Avio-oikeus voi rajoittua myös siten, että testamentissa määrätään, ettei testamentin saajan puolisolla ole avio-oikeutta testamentilla siirtyvään omaisuuteen.

Menettely, jossa avioliiton päätyttyä toteutetaan avio-oikeus ja selvitetään kummankin puolison omaisuus, kutsutaan ositukseksi. Entiset puolisot tai heidän perillisensä voivat tehdä osituksesta sopimuksen tai jos se ei onnitu, he voivat pyytää tuomioistuinta määräämään pesänjakajan suorittamaan osituksen heidän välillään.

Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan avioliiton päätyttyä tarvittaessa omaisuuden erottelu. Sen suorittamiseksi voi myös hakea pesänjakajaa, jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen.

Pesänjakajan päätöstä voi moittia saattamalla asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Katso myös