Akkadin kieli

Wikipedia

Osa Gilgameš-eepoksesta kirjoitettuna noulenpääkirjoituksella
Suurenna
Osa Gilgameš-eepoksesta kirjoitettuna noulenpääkirjoituksella

Akkadin kieli on kuollut itäseemiläinen kieli, jota puhuttiin noin kolmetuhatta vuotta sitten Assyrian ja Babylonian alueilla, mutta levisi jopa Persiaan ja Egyptiin asti. Ensimmäiset kirjoitetut kokonaan akkadinkieliset tekstit sijoittuvat vuodelle 2500 eaa. Se oli tärkeä kaupan, politiikan, lain, uskonnon ja kirjallisuuden kieli muinaisessa Lähi-idässä. Akkadin kieltä kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksella, joka otettiin käyttöön sumerin kielestä. Sumerin kieli vaikutti näin myös akkadin kielen sanastoon, ja muun muassa peri sanajärjestyksen sumerin kielestä. Akkadin kielen syrjäytti toinen seemiläinen kieli aramea puhekielenä noin kaksituhatta vuotta sitten.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Murteet

Akkadin kielen poikkeuksellisen pitkän elinajan kuluessa siitä oli monta eri murretta, jotka karkeasti ovat jakaantuneet kahteen osaan, Assyrialaisiin murteisiin ja Babylonialaisiin murteisiin.

Päämurteet
Vanha Akkadi 2500-1950 eea
Vanha Babylonia 1950-1530 eaa Vanha Assyria 1950-1750 eaa
Keskibabylonia 1530-1000 eaa Keskiassyria 1500-1000 eaa
Uusbabylonia 1000-600 eaa Uusassyria 1000-600 eaa
Myöhäis Babylonia 600 eaa - 100 jaa

[muokkaa] Fonetiikka

Akkadin kielestä puuttuvat osalle seemiläisistä kielistä tutut laryngaaliset ja faryngaaliset konsonantit, kuten [ʔ],[h],[ʕ],[ħ] (arabian ح,ع,ه,ء). Ne ovat muodostaneet kieleen uuden vokaalin e, jota ei proto-semiittinen kieli tuntenut. Akkadin kielessä kuitenkin säilyi osa faryngalisoituineista konsonanteista ṭ ja ṣ.

konsonantit soinnilliset soinnittomat faryngalisoituneet nasaalit lateraalit / puolivokaalit
labiaaliset klusiilit b [b] p [p] m [m] w [v]
dentaali klusiilit d [d] t [t] [tˁ] n [n] r [r], l [l]
Sibilantit z [z] s [s], š [ʃ] [sˁ]
palataali puolivokaali y [j]
velaariset klusiilit g [g] k [k] q [kˁ]
uvulaariset frikatiivit [χ]

Vokaaleja ovat a, e, i ja u jotka kaikki voivat esiintyä pitkinä vokaaleina ā, ē, ī ja ū. Muita vokaaleja ei ilmene kirjoituksessa, mutta on esitetty epäilyksiä, että puhekielessä olisi voinut esiintyä vokaaleja o ja y.


[muokkaa] Kielioppi

[muokkaa] Substantiivit ja Adjektiivit

Akkadin kielen substantiivit ja adjektiivit jakaantuvat kahteen sukuun, maskuliiniseen ja feminiiniseen. Substantiiveilla on kolme sijamuotoa ja kolme lukua. Adjektiiveilla on myös kolme sijamuotoa, mutta vain kaksi lukua kaksikon puuttuessa.

Substantiivien taivutus
maskuliini feminiini
yks. nom. šarrum šarratum
yks. akk. šarram šarratam
yks. gen. šarrim šarratim
kak. nom. *šarrān *šarratān
kak. obl. *šarrīn *šarratīn
mon. nom. šarrū šarrātum
mon. obl. šarrī šarrātim

Lyhenteet: yks. = yksikkö, kak. = kaksikko, mon. = monikko, nom. = nominatiivi, akk. = akkusatiivi, gen. = genetiivi, obl. = obligatiivi

Obligatiivi on yhteisnimitys akkusatiiville ja genetiiville tässä yhteydessä.

Substantiivi šarrum on maskuliini sanasta kuningas ja šarratum on feminiini sanasta kuningatar. Feminiini sanan johteena on yleensä 't' tai 'at', mutta sana voi olla luonnostaa jo feminiininen kuten äiti 'ummum'. Huomioi, että kaksikko muoto sanasta šarrum on kieliopillisesti jokseenkin väärin, koska kaksikkoa yleensä käytettään asioista, jotka esiintyvät pareina ihmisruumiissa kuten käsi 'qātum' ja silmä 'īnum'

Adjektiivit noudattavat suurin piirtein samaa substantiivien taivutus kaava, mutta nominatiivin monikossa saavat päätteen -ūtum ja monikon oblikatiivissa -ūtim. Adjektiiveista ei myöskään ole kaksikko muotoa, jonka sijasta käytetään monikkoa. Adjektiivit tulevat yleensä pääsanan jälkeen ja ovat samassa suvussa, luvussa ja sijassa kuin pääsana. Esimerkiksi 'vahvojen kuninkaitten' šarrī dannūtim sana dannum 'vahva' on samassa muodossa kuin pääsana.

Vanha babylonian murteen jälkeen substantiivien taivutus yksinkertaistui ja sanaloppuinen m ja n hävisi pois, joten esimerkiksi sanoista šarrum, šarratum ja qātān tuli šarru, šarratu ja qātā.

[muokkaa] Verbit

Verbijärjestelmä on monimutkainen ja seemiläisten kielien tavoin perustuu radikaali järjestelmään, jossa eri verbi muotoja muodostetaan yleensä kolmen juurikonsonantin eli radikaalin avulla. Akkadin kielen verbit jakaantuvat neljään konjugaatioon ja kolmeen aikamuotoon preteritiin preesensiin ja statiiviin. Myös imperatiivi, ja partisiipi ja verbaali adjektiivi muotoja on mahdollista tehdä verbeistä. Akkadin kieli on subjekti-objekti-verbi kieliä eli verbi tulee lauseen loppuun.

[muokkaa] Aiheesta muualla



Afroaasialaiset kielet
Aasáx | aari | Ajawa | akkadi | amhara | arabia | aramea | bambassi | ebla | egypti | foinikia | hassaniyya | hausa | heprea | higi-bura | kabyli | kambata | kopti | malta | oromo | sidamo | somali | syyria | tamashek | tamazight | tashelhit | tigre | tigrinja | ugariti | walamo