Humoraalioppi

Wikipedia

Hippokrates oli yksi varhaisista humoraaliopin kannattajista.
Suurenna
Hippokrates oli yksi varhaisista humoraaliopin kannattajista.

Humoraalioppi on Antiikin Kreikassa 400-luvulla eaa. kehittynyt teoria, joka hallitsi parannustaitoa ja lääketiedettä yli kahden vuosituhannen ajan, osittain aina 1800-luvulle saakka. Vaihtoehtolääkinnässä on yhä humoraaliopille perustuvia hoitomenetelmiä.

Humoraalioppi pyrki selittämään sairaudet ensisijaisesti luonnollisista syistä johtuviksi. Se perustui elimistön neljän ajatellun perusnesteen, eli veren, keltaisen sapen, mustan sapen ja liman määrien välillä vallitseviin suhteisiin. Jos perusnesteiden suhteet olivat oikeat, vallitsi eukrasia ja siitä seurannut terveys, jos taas suhteet olivat häiriintyneet, vallitsi dyskrasia ja siitä aiheutunut sairaus. Perusnesteet vastasivat Galenoksen neljää temperamenttia, jotka olivat: sangviininen, koleerinen, melankolinen ja flegmaattinen.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet


Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.
Muilla kielillä