Anssi Kela
Wikipedia
Anssi Kela (s. 29. heinäkuuta 1972, Kerava) on suomalainen rock-muusikko ja lauluntekijä.
Anssi Kelan ensimmäinen hitti oli runsaasti radiosoittoa saanut ”Mikan faijan BMW”. Hänen muita varhaisempia hittejään ovat ”Kaksi sisarta”, ”Nummela” ja ”Puistossa”, jotka ovat kaikki hänen vuonna 2001 ilmestyneeltä esikoissooloalbumiltaan Nummela. Kyseinen albumi on kaikkien aikojen 11. myydyin albumi Suomessa. Sitä on myyty yli 150 000 kappaletta eli viisinkertaisesti platinaa. Albumista Nummela julkaistiin myös erikoispainos, jonka mukana on elokuvassa Minä ja Morrison oleva singlekappale ”Milla”. Kappaleen ”Puistossa” kertosäkeen laulaa Kirkan tytär Alexandra Babitzin.
Vuonna 2003 ilmestyi Kelan toinen sooloalbumi Suuria kuvioita, jolla on mukana muun muassa radiossa paljon soinut ”1972”. Kolmas sooloalbumi, kultaa myynyt Rakkaus on murhaa, ilmestyi 19. lokakuuta 2005. Tämän levyn lauluja ovat muun muassa singlejulkaisut ”Karhusaari”, ”Jennifer Aniston” ja ”Älä mene pois”.
Anssi Kela soitti ensimmäisenä soittimenaan viulua seitsemänvuotiaana. Vuoden päästä soitin vaihtui selloon ja uudestaan vuoden päästä kontrabassoon yhdeksänvuotiaana, niin ikään huonoin tuloksin. Kelan vanhemmat soittivat kummatkin ammatikseen ja isä Juha Kela soitti kosketinsoittimia suositussa gospel-yhtyeessä Pro Fide vuodesta 1974 kuolemaansa auto-onnettomuudessa toukokuussa 1985 asti. Vuonna 1986, Kelan ollessa 14-vuotias, hän perusti luokkatovereidensa kanssa yhtyeen nimeltä Yhdeksäs hetki. Yhtyeen rumpali oli Anssi Kelan veli Ville Kela, jonka nykyinen yhtye on Bilmo. Ville Kela oli aiemmin myös Anssi Kelan kiertueyhtyeen toinen rumpali ja nykyisin toinen kitaristi. Anssi Kela aloitti varsinaisen musiikkiuransa lauluntekijänä sekä basistina ja myöhemmin siirtyi myös laulajaksi; soololevyillään hän on soittanut lähes kaikkia soittimia. Yhdeksäs hetki vaihtoi nimekseen Pekka ja Susi vuonna 1993. Pekka ja Susi voitti rockin Suomen mestaruuden vuonna 1993 ja heidän vuonna 1994 julkaistulta levyltä Pekka ja Susi kappale ”Karhun elämää” sai paljon radiosoittoa. Yhtye ei löytänyt luontevaa tyylilajia ja ainoaksi myöhemmäksi julkaisuksi jäi single ”Tähtilaulu” vuodelta 1997. Yhtye hajosi tammikuussa 1999.
Kela osti helmikuussa 1999 akustisen kitaran ja alkoi tehdä uusia kappaleita. Samoihin aikoihin hän perehtyi Raymond Carverin runokokoelmaan Rivi riviltä, lyönti lyönniltä. Nide vaikutti vahvasti Kelan tapaan kirjoittaa lauluja: hänen aiemmat symbolisuutta viljelevät sanoituksensa vaihtuivat arkipäivän tarinoihin. Hän nosti melodian sijasta tekstin kappaleen tärkeimmäksi osuudeksi ja muutti laulutyylinsä puhemaisemmaksi. Huhtikuussa 1999 Kela toimitti levy-yhtiö BMG:lle viiden laulun demonauhan. Asko Kallonen innostui kappaleista ja viikon päästä sovittiin levyn tekemisestä. Heinäkuussa 2000 Kelan ensimmäinen oma työ julkistettiin lähettämällä radioasemille promosingle kappaleesta ”Mikan faijan BMW”. Syyskuussa Radiomafia otti kappaleen soittolistalleen ja kappale alkoi soida muillakin asemilla.
Kela asui lapsuutensa Kauniaisissa ja 12-vuotiaana ollessaan hänen perheensä muutti Vihtiin. Hän eli pitkään Nummelassa, mutta asuu nykyisin Helsingin Punavuoressa.
[muokkaa] Diskografia
- Nummela (2001) – myöhemmin ilmestynyt triplaplatinapainos sisälsi erillisellä levyllä myös Milla-singlen.
- Suuria kuvioita (2003)
- Rakkaus on murhaa (2005) – ilmestyi CD-levynä sekä DualDisc-versiona.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- http://www.anssikela.com – virallinen sivusto.
- http://www.harhaa.com – epävirallinen Anssi Kela -sivusto.
- Anssi Kela Last.fm-sivustolla.