Kaarina Maununtytär

Wikipedia

Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär. Georg von Rosenin maalauksessa vuodelta 1886 (vasemmalta oikealle) Kaarina Maununtytär, Eerik XIV ja kuninkaan sihteeri Jöran Persson.
Suurenna
Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär. Georg von Rosenin maalauksessa vuodelta 1886 (vasemmalta oikealle) Kaarina Maununtytär, Eerik XIV ja kuninkaan sihteeri Jöran Persson.

Kaarina Maununtytär (6. marraskuuta 155013. syyskuuta 1612) oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso.

Kaarina Maununtytär oli Ruotsin kuningattarena hetken aikaa vuonna 1568. Kaarina Maununtyttären menneisyydestä ennen kuninkaan rakastetuksi tuloa ei tiedetä juuri mitään. Hänen vanhempansa olivat syntyisin Upplandista. Äiti Ingrid oli syntyisin talonpoikaissäädystä, ja hänen kerrotaan kuolleen Kaarinan ollessa pieni. Isä Maunu (Måns) oli sotamies ja kaupungin nihti.

Kaarinan ja Eerikin kohtaamisesta on useita kertomuksia. Johannes Messeniuksen kronikan mukaan Eerik kohtasi Kaarinan Tukholman torilla pähkinöitä myymässä. Eerik hurmaantui kauniiseen neljätoistavuotiaaseen Kaarinaan ja kutsui tämän prinsessa Elisabethin seurueeseen. Vakavat historiankirjoitukset kuitenkin kumoavat tämän väitteen. Todennäköisempänä pidetään sitä, että Kaarina olisi työskennellyt linnan lähellä sijainneessa Gert Cantorin krouvissa. Mika Waltarin Kaarina Maununtyttärestä kertovassa historiallisessa romaanissa molempia vaihtoehtoja pidetään mahdollisina. Eerik tapasi Kaarinan torilla ja pyysi Gert Cantoria ottamaan tämä krouviinsa töihin. Pian Kaarina tiedettiin kuninkaan rakastetuksi ja prinsessa Elisabethin hovineidoksi. Muutos sotamiehen tyttärestä hovinaiseksi tapahtui nopeasti. Toisin kuin muut aikalaisensa tytöt hän sai oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

Vuonna 1566, ollessaan vasta 15-vuotias, Kaarina synnytti ensimmäisen lapsensa. Tyttö syntyi lokakuussa Svatrsjön linnassa. Tytär sai nimekseen Sigrid. Kaksi vuotta myöhemmin, tammikuussa 1568 syntyi poika Gustav. Hieman ennen Gustavin syntymistä Eerik ja Katariina avioituivat salaa. Heinäkuun 1568 alussa Kaarina ja Eerik vihittiin virallisesti. Kuninkaan veljet eivät olleet häissä läsnä, mutta Kaarina Maunutyttären enot olivat. Vihkimistä seuraavana päivänä Kaarina kruunattiin Ruotsin kuningattareksi. Aatelittoman Kaarina Maununtyttären nostaminen Ruotsin kuningattareksi oli yksi syy kuningas Eerik XIV:n syrjäyttämiseen.

Kaarina Maununtyttären hautakammio Turun tuomiokirkossa.
Suurenna
Kaarina Maununtyttären hautakammio Turun tuomiokirkossa.

Syyskuussa 1568 aatelisto pakotti Eerikin antautumaan. Eerik perheineen suljettiin linnan tilikamarin huoneisiin. Vaikka olot eivät olleet huonot, Eerikin mielenterveys järkkyi ja hän raivosi myös Kaarina Maunutyttärelle. Leskikuningatar Katarina Stenbock otti Kaarinan ja Eerikin lapsen huostaansa ja antoi nämä heille vain määräajoiksi. Vankeusaikana Kaarina synnytti kaksi poikaa. Henrik syntyi tammikuussa 1570 ja kuoli 1574. Toinen poika Arnold kuoli myös hyvin pienenä.

Juhana päätti lähettää vankinsa Suomeen. Perhe eristettiin Turun linnaan, mutta olot eivät olleet huonot. Kaarina ja Eerik viettivätkin Turun linnassa avioliittonsa onnellisimman ajan. Eerikin perheen kasvu ja Eerikin pakoaikeet aiheuttivat Juhanassa pelkoa. Puolisot erotettiin toisistaan kesäkuussa 1573. Eerik ei tiennyt perheestään mitään mutta kaipasi puolisoaan palavasti. Gustav erotettiin äidistään Juhanan käskystä vuonna 1575. Vuonna 1596 Kaarina sai Kaarle-herttualta luvan tavata poikansa Gustavin Tallinnassa. Gustav oli unohtanut äidinkielensä. Tämä tapaaminen oli heidän ensimmäinen ja viimeinen erottamisen jälkeen.

Eerik XIV kuoli Örbyhusissa vuonna 1577. Miehensä kuolemaan saakka Kaarina Maununtytär asui Turun linnassa. Juhana III antoi Kaarina Maunutyttärelle Kangasalla sijaitsevan Liuksialan kartanon. Ruotsalainen Kaarina Maununtytär oli Suomessa suosittu ja nautti köyhälistön laajaa arvostusta, mikä näkyi muun muassa siinä, että nuijamiehet jättivät hänen kartanonsa rauhaan nuijasodan aikana. Kaarina Maununtytär kuoli 13. syyskuuta 1612 Liuksialassa 61-vuotiaana lyhyen sairauden jälkeen. Hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon.