Kaalijärvi

Wikipedia

Kaalijärvi
Suurenna
Kaalijärvi

Kaalijärvi, viroksi Kaali järv on lampi Saarenmaalla, Virossa (N 58° 24' / E 22° 40'). Se on syntynyt meteoriitin törmättyä noin 4000 vuotta sitten (±1000 vuotta lähteestä riippuen), eräiden tietojen mukaan noin 800–400 eaa. Kraatterijärven halkaisija on 30-60 metriä. Veden määrä vaihtelee voimakkaasti. Kraatterin reunojen korkeus on 6 – 7 m ja kraatterin syvyys 16 m. Meteorikraatterin halkaisija on hieman yli 100 m. Tämä kraatteri on syntynyt meteoriitin räjähtämisestä sen kaasuunnuttua, 6 sivukraatteria ovat läpimitoiltaan 10 – 15 metriä ja syntyneet törmäyksien iskuista, ei räjähdyksistä. Kaalijärvessä on ollut paalujen varassa seisova rautakautinen linnake.

Kalevalaisessa runoudessa saattaa olla muistumia tuon meteoriitin putoamisesta. Vallitsee pimeys, tulikipuna putoaa ilman immen käsistä ”läpi kuuden kirjokannen, halki taivahan yheksän” Maahan osuttuaan tulikeränen polttaa taloja ja ihmisiä, ja joutuu lopulta järven aaltoihin, ja saa sen veden kuohumaan yli äyräidensä. Tämä tapahtuu ”Nevan joen takana”. Myös virolaisesta mytologiasta arvellaan löytyvän muistumia tapahtumasta. Uskottiin, että Taarapita-sodanjumala syntyi Virumaalla, ja lensi sitten Saarenmaalle. Kraatteria on käytetty jumalten palvontapaikkana ja järvestä käytetään nimeä Pyhäjärvi.

Asiasta on kirjoittanut laajasti Lennart Meri teoksessa Hopeanvalkea (1983, 3.p. 2005). Hän todistelee, että meteoriitti on antanut aiheen myös Ultima Thule -nimitykselle ja heijastuu kreikkalaisessa ja roomalaisessa kirjallisuudessa (Tulimaa).

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä