Järvisimpukka
Wikipedia
Pikkujärvisimpukka | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Pikkujärvisimpukka (Anadonta piscinalis) on Suomen yleisin makean veden simpukkalaji.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Niiden kuori on melko ohut ja hauras. Väri vaihtelee vaaleankeltaisesta ja ruskenvihreästä lähes mustanruskeaan. Uloimman värin alta voi pilkoittaa hopeahkoa väriä. Kuorenpuoliskojen liitoskohdassa ei ole lukko-hampaita, kuten jokisimpukoilla tai joki-helmisimpukalla.
[muokkaa] Levinneisyys
Laji esiintyy koko maassa lähes pohjoisimpaan lappiin asti.
[muokkaa] Elinympäristö
Järvisimpukat elävät pehmeäpohjaisissa ja runsasravinteisissa vesissä, mutta tulevat toimeen jopa kivikkopohjalla. Ne liikkuvat pystyasennossa puoliksi pohjaan kaivautuneena. Pehmeäpohjaisissa vesissä Järvisimpukat saattaa kulkea lihaksikkaan jalkansa avulla useita metrejä vuorokaudessa
[muokkaa] Lisääntyminen
Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöitumisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidiumtoukiksi. Tuokalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulko-reunssa on hammas; kuorenpuoliskjen välistä tulee ulos rihmamainen säie.
Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emo-simpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tart-tuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymis-paikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5-10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2-3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.
[muokkaa] Ravinto
Järvisimpukka myllää pohjaa jalallaan, ja ottaa pohjasta nousevaa eliöstöä hengitysveden mukana ravinnokseen.