Anabaptismi
Wikipedia
Anabaptismi oli vuosien 1524-25 Ulrich Zwinglin uudistusten jälkiseurauksena Zürichissä syntynyt radikaali reformiliike, jolla oli yhtäläisyyksiä taboriittien kanssa. Mm. Conrad Grebelin mukaan Zwingli ei ollut uskollinen sola scriptura -periaatteelleen säilyttäessään lapsikasteen, kirkon ja viranomaisten yhteyden ja kristittyjen osallistumisen sodankäyntiin.
Anabaptistit saivat jäsenensä pääasiassa alemmista yhteiskuntaluokista ja olivat eräänlainen evankelinen sekularisoitunut munkkiyhteisö: he hylkäsivät uskonnollisen tradition, lapsikasteen, Kolminaisuuden, Kristuksen jumalallisuuden, maallisen yhteiskunnan, virat, sotapalveluksen, valan vannomisen jne., vaativat aikuiskastetta ja toteuttivat sovellettua kirkkokuria (pitäen sitä yllä pannaanjulistamisen avulla). He edustivat radikaalia raamattukristillisyyttä korostaen kirkon jäsenten pyhyyttä (vrt. donatolaisuus) ja sitoutuen Vuorisaarnan sanatarkkaan noudattamiseen sekä esittivät toisaalta, että jokaisella yksilöllä on oikeus olla piittaamatta Raamatusta saatuaan suoran jumalallisen ilmoituksen.
Liike tuhoutui pian sen johtajien jouduttua kerettiläislakien uhreiksi. Baptistit ovat kuitenkin monessa mielessä anabaptistien seuraajia.