Experimental-lentokone

Wikipedia

Experimental-lentokone on joko harrasterakenteinen lentokone tai lentokonetehtaan rakentama koelentokone.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tausta

Ilmailu syntyi 1900-luvun alussa kokeellisten lentokoneiden, ts. Experimental-koneiden, rakentamisesta. Kaikki tehdasrakenteisen sarjatuotannon siviilikoneet ovat experimental-luokan koneita prototyyppivaiheessa.

Kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen harrasterakenteinen eli Experimental-lentäminen oli mm. Yhdysvalloissa kiellettyä, aina 1970-luvun alkuun asti. Tämä johtui yleisilmailun lentokonetehtaiden lobbauksen onnistumisesta ilmailuviranomaisten suuntaan. Peruste tähän oli viranomaisten mukaan tehdasrakenteisten koneiden parempi lentoturvallisuus ja alan teollisuuden kannalta kilpailijan poissa pitäminen niiden markkinoilta. Markkinat olivat sodan jälkeen kyllästetty esim. Piper Cup-tyyppisillä entisillä Yhdysvaltain maavoimien yhteyskoneilla ja myöhemmin teollisuus tarvitsi kysyntää uusille konetyypeilleen.

1960-luvun lopulta alkaen harrastus on kasvanut kautta maailman. Yhdysvalloissa etenkin toisen maailmansodan lentokoneista kiinnostuneet lentäjät kuitenkin pystyivät vaikuttamaan lainsäädäntöön.

[muokkaa] Määritelmä

Euroopan ilmailuviranomaisen (EASA:n) perustamissopimuksen Liite II määrittelee nykyisin koe- ja harrasteluokkaan (experimental) kuuluvat ilma-alukset seuraavasti:

Ilma-alukset, joihin ei sovelleta 4 artiklan 1 kohtaa, ovat ilma-aluksia, joiden tyyppihyväksyntätodistusta tai lentokelpoisuustodistusta ei ole annettu tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti ja jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

a) ilma-alus, jolla on selkeä historiallinen merkitys ("lentävä museokone"), joka liittyy i) osallistumiseen merkittävään historialliseen tapahtumaan, tai ii) huomattavaan vaiheeseen ilmailun kehityksessä, tai iii) merkittävään asemaan jäsenvaltion asevoimissa, ja joka täyttää yhden tai useamman seuraavista perusteista: i) ilma-aluksen alkuperäisestä tyyppisuunnittelusta on yli 40 vuotta; ii) ilma-aluksen tyypin valmistaminen on lopetettu ainakin 25 vuotta sitten; iii) jäsenvaltioissa on edelleen rekisteröitynä vähemmän kuin 50 alkuperäiseltä suunnittelultaan samanlaista ilma-alusta;

b) ilma-alus, joka on erityisesti suunniteltu tai muutettu tutkimus-, kokeilu- tai tieteellisiin tarkoituksiin ja jota valmistetaan todennäköisesti hyvin rajoitettu määrä;

c) ilma-alus, josta vähintään 51 prosenttia on rakentanut harrasterakentaja tai voittoa tavoittelematon amatööriyhdistys omiin tarkoituksiinsa ja ilman kaupallisia tavoitteita;

d) ilma-alus, joka on alun perin suunniteltu vain sotilastarkoituksiin;

e) enintään kaksipaikkaiset lentokoneet, joiden sakkausnopeus tai vakaa lentonopeus laskuasussa on enintään 35 solmua kalibroitua ilmanopeutta ja jonka suurin hyväksytty lentoonlähtömassa on enintään: i) 300 kg yksipaikkaisten maalentokoneiden osalta; tai ii) 450 kg kaksipaikkaisen maalentokoneiden osalta; tai iii) 330 kg yksipaikkaisen amfibiolentokoneen tai vesilentokoneen osalta; tai iv) 495 kg kaksipaikkaisen amfibiolentokoneen tai vesilentokoneen osalta edellyttäen, että toimiessaan sekä vesi- että maalentokoneena se alittaa tarvittaessa molemmat suurinta hyväksyttävää lentoonlähtömassaa koskevat rajoitukset;

f) liitimet, joiden rakenteellinen massa yksipaikkaisina on alle 80 kg tai kaksipaikkaisina alle 100 kg, mukaan lukien jaloilta lähtevät koneet;

g) miehittämätön erityislaatuinen ilma-alus, jonka toimintamassa on alle 150 kg;

h) muut ilmailussa käytettävät laitteet, joiden kokonaismassa ilman ohjaajaa on alle 70 kg.

[muokkaa] Käytön juridiikkaa

Experimental-lentokoneiden ylläpito on halvempaa, koska ne eivät vaadi lentokonemekaanikon lupakirjan omaavaa ihmistä konetta huoltamaan vaan omistaja huoltaa koneensa itse.

Vastaavasti koneen käyttö on rajoitettu, esim. kaupallinen lentotoiminta kyseisillä koneilla ei ole sallittua.

[muokkaa] Experimental-koneet Suomessa

Ennen experimental-termin tuloa Suomeen, on Suomessa rakennettu kyseisiä lentokoneita: esim. Heinonen HK-1 Keltiäinen. PIK-27 on esimerkki Suomessa 2000-luvulla rakennettavasta lentokoneesta, purjelentokoneiden hinauskoneesta, joka rakennetaan aluksi experimental-koneeksi. Suomessa experimental-harrastajat kokoontuvat kesällä Jämi Fly-in-tapahtumaan Jämijärvellä.

[muokkaa] Kevytilmailu

Kevytilmailu on kasvava osa Experimental-lentämistä.

Se sai alkunsa 1960-luvulla liitimistä ja painopisteohjatuista moottoriliitimistä. Niistä kehittyi 1980-luvun loppua kohden ultakevyt lentokone, joka oli harrastajien vastaus yleisilmailun kustannusten nousulle.

[muokkaa] Riippuliitimet

Riippuliitimet ovat osa kevytilmailua - myös moottoroidut riippuliitimet. Ne ovat ns. painopisteohjattuja ilma-aluksia. Niiden lupakirjan myöntää esim. Suomessa Suomen Ilmailuliitto eikä Ilmailuhallinto.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä