Kajaani

Wikipedia

Kajaanin kaupunki
Kajaanin vaakuna Kajaanin sijainti
vaakuna sijainti
www.kajaani.fi
Sijainti 64°13′30″N, 27°44′00″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kajaanin seutukunta
Kihlakunta [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi 1651
Kuntaliitokset Kajaanin mlk (1977)
Vuolijoki (2007)
Pinta-ala
- maa
- sisävesi
1 367,33 km²
1 147,44 km²
219,89 km²
Väkiluku
- väestötiheys
35 555 (1.1.2006)
32 as/km² 
Työttömyysaste {{{työttömyys}}} % 
Kunnallisvero 19,00 % 
Kunnanjohtaja Erkki Vähämaa
Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}

Kajaani (ruots. Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, sen maakuntakeskus.

Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eaa., mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä.

Kaupungin kasvu oli alussa hidasta. Paikan strateginen merkitys oltiin huomattu jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaanijoen saareen alettiin rakentaa Kajaanin linnaa Täyssinän rauhan 1595 jälkeen vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa.

Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.

Tilastojen varjossa Kajaanissa tapahtuu asukaslukuun nähden eniten rasistisia hyökkäyksiä Suomessa.[1]

[muokkaa] Kulttuuri

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen.

Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.

Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko, Kainuun Jazzkevät ja Kajaani tanssii.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

[muokkaa] Tunnettuja kajaanilaisia

[muokkaa] Kajaanissa syntyneitä tunnettuja henkilöitä

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Lähteet

  1. Kajaani Finland's most racist city, statistics reveal. HS. Luettu 22.11.2006.

[muokkaa] Aiheesta muualla