Kartano
Wikipedia
Kartano tarkoittaa kylästä erillään olevaa taloa joka oli omavarainen elintarvikkeiden ja muidenkin tavaroiden suhteen. Sen lisäksi kartanoilla oli usein torppia ja runsaasti peltoa ja metsää. Kartanoita ovat asuttaneet aateliset tai varakkaat talonpojat. Kartanoita on ollut itsenäisiä ja niin sanottuja kruununkartanoita. Etymologisesti nimitys juontunee ruotsin herrgårdista.
[muokkaa] Suomen tunnettuja kartanoita
- Brinkhallin kartano, Gabriel von Bonsdorffin rakentama vuonna 1793
- Hagalundin kartano, Espoon Tapiolan maiden aikaisempi omistaja
- Haikon kartano, toimii hotellina, ravintolana sekä kylpylänä
- Hakunilan kartanon historia yltää 1600-luvulle asti ja on nyt Vantaan kaupungin omistuksessa
- Herttoniemen kartano, Helsingin merkittävimpiä kartanoita. Omistajin mm. kreivi Augustin Ehrensvärd, kauppias Johan Sederholm ja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Päärakennuksen suunnitteli Pehr Granstedt. Nykyisin museona.

Herttoniemen kartanon päärakennus.
- Jokioisten kartano
- Kankaisten kartano
- Kytäjän kartano, Linderin suvun omistuksessa 1800-luvulta vuoteen 1921, nykyisin Laakkosten suvun hallussa
- Königstedtin kartano rakennettiin 1500-luvulla, nykyisin kartano on Valtioneuvoston edustuskartano
- Laukon kartano, Kurki-suvun kartano
- Louhisaaren kartano, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti
- Träskändan kartanoa, joka sijaitsee Espoon Järvenperässä, kunnioitti keisari Aleksanteri II vierailullaan 16. syyskuuta 1863
- Vanajanlinna, Rosenlewin rakennuttama
- Vuojoen kartano, Carl Ludvig Engelin piirtämä empire-kartano
- Oulaisten Väinölä
[muokkaa] Katso myös
- Säteri eli ratsutila