Biotooppi

Wikipedia

Biotooppi on eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samankaltaiset ja eliöstö siksi tietynlainen. Jokaisesta biotoopista löytyvät juuri sille biotoopille tyypilliset eliöt. Ympäristön jakaminen erilaisiin biotooppeihin kertoo oletuksesta, että tietynlainen ympäristö on edellytys tietyn lajin menestymiselle.

Suurenna
Suurenna
Suurenna

Sisällysluettelo

[muokkaa] Erilaisia biotooppeja Suomessa

[muokkaa] Kuiva kangasmetsä

Kuivan kangasmetsän pohja on hiekkaisaa ja ravinteista niukkaa. Metsä on syntynyt yleensä jääkauden muovaamille harjuille ja hiekkakankaille. Sadevesi valuu hiekan läpi nopeasti kasvien ulottumattomiin ja vie ravinteita mennessään. Siksi puusto on harvaa, ja aurinko pääsee paistamaan suoraan maahan asti. Kangasmetsissä menestyvät sellaiset lajit, jotka eivät haihduta liikaa vettä lehtiensä kautta.

Mänty on yleisin tällaisen biotoopin puu. Sen ohuet, vahapintaiset neulaset estävät tehokkaasti liiallista haihtumista. Maata peittävät mm. erilaiset jäkälät, kanerva, puolukka ja variksenmarja.

Koska kasvusto on kankaalla niukkaa, on myös kasveja syöviä eläimiä harvassa. Pohjoisessa poro on sopeutunut laiduntamaan karuilla, jäkälän peittämillä alueilla. Etelämpänä kankaalla voi törmätä hirveen, kettuun, mäyrään tai oravaan. Tyypillisiä lintuja kankaalla ovat metso, kehrääjä, leppälintu, käki ja kulorastas.


[muokkaa] Lehto

Lehdossa kasvillisuus on rehevää ravinteikkaan ja multaisan maaperän ansiosta. Maaperää hoitavat kuolleita eliöitä hajottavat bakteerit, sienet ja lierot. Kosteassa kasvillisuudessa viihtyvät monet hyönteiset ja kotilot. Puusto koostuu monipuolisesti lehtipuista: koivu, haapa, pihlaja, leppä ja tuomi ovat yleisiä lehtipuita suomalaisessa lehdossa. Kuivemmat lehdot ovat usein koivuvaltaisia, tuoreita täyttävät myös lepät. Jaloja lehtipuita edustavat mm. vaahtera, metsälehmus, tammi, saarni ja jalavat.

Monet lintulajit pesivät lehdossa. Siellä voi kuulla mm. satakielen, lehtokertun, kirjosiepon, sinitiaisen, mustarastaan, kuhankeittäjän tai lehtopöllön ääniä. Lehto on uhanalaisena pidetyn liito-oravan asuinympäristö. Muita pieniä nisäkkäitä siellä edustavat lepakko ja metsähiiri.


[muokkaa] Tuore kangasmetsä

Tuoreessa kangasmetsässä biodiversiteetti on suurempi kuin kuivassa kangasmetsässä, mutta pienempi kuin lehdossa. Maaperä on moreenia, jossa on mukana kaikkia kivennäismaalajeja. Moreeni pidättää vettä hyvin ja on ravinteikkaampaa kuin hiekkamaat.

Sammalet peittävät tuoreen kangasmetsän maata yhtenäisenä mattona. Siitä nousee yleisimpänä varpukasvina mustikkaa, riidenliekoa, oravanmarjaa, metsälauhaa ja vanamoa. Valtapuu on kuusi. Eläimiä tuoreessakaan kangasmetsässä ei ole kovin paljoa, sillä havumetsät ovat karua ympäristöä. Hirvi, orava, kettu ja metsämyyrä ovat tyypillisiä tuoreiden kangasmetsien nisäkkäitä.