1918
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- 27. tammikuuta – Suomen sisällissota alkoi.
- 14. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan.
- 16. helmikuuta – Liettua julistautui itsenäiseksi Saksasta ja Venäjästä.
- 24. helmikuuta – Viro julistautui itsenäiseksi.
- 25. helmikuuta – Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan, Vaskiluodon satamaan, jäänsärkijä Sammolla.
- 3. maaliskuuta – Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan. Venäjä vetäytyi sodasta.
- 5. maaliskuuta – Venäjän pääkaupunki siirrettiin Petrogradista Moskovaan.
- 7. maaliskuuta – Valkoinen Suomi liittoutui Saksan kanssa.
- 21. maaliskuuta – Toinen Sommen taistelu alkoi Länsirintamalla.
- 25. maaliskuuta – Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.
- 1. huhtikuuta – Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
- 26. toukokuuta – Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
- 28. toukokuuta – Armenia sai itsenäisyytensä Osmanien valtakunnasta.
- 1. kesäkuuta – Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkoi.
- 1. elokuuta – Brittijoukot miehittivät Arkangelin. Komentajan käskettiin tukea valkoisia joukkoja.
- 8. elokuuta – Amiensin taistelu: kanadalais- ja australialaisjoukot aloittivat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsui päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
- 30. elokuuta – Sosiaalivallankumouksellinen Fanja Kaplan ampui Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhattiin samana päivänä.
- 3. lokakuuta – Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
- 28. lokakuuta – Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
- 3. marraskuuta – Itävalta-Unkari solmi aselevon Ympärysvaltojen kanssa.
- 6. marraskuuta – Uusi Puolan hallitus perustettiin Lublinissa.
- 8. marraskuuta – Saksan armeija poisti uskollisuutensa keisarilta.
- 9. marraskuuta – Saksan keisari Vilhelm II luopui kruunusta.
- 11. marraskuuta – Saksa solmi aselevon Ympärysvaltojen kanssa.
- 11. marraskuuta – Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
- 16. marraskuuta – Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
- 18. marraskuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 1. joulukuuta – Islannista tuli Tanskan alainen autonominen kuningaskunta.
- 1. joulukuuta – Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
- 1. joulukuuta – Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
- 1. joulukuuta – Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen.
- 27. joulukuuta – Poznańin suurherttuakunnan puolalaiset nousivat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.
[muokkaa] Suomi
- 25. tammikuuta – Suojeluskuntien johtoon kutsuttiin Carl Gustaf Emil Mannerheim ja ne julistettiin Suomen senaatin armeijaksi.
- 27. tammikuuta – Suomen sisällissota alkoi.
- 29. tammikuuta – Tampere punaisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 31. tammikuuta – Suinulan verilöyly Kangasalla.
- 23. helmikuuta – Mannerheim piti kuuluisan Miekkavala-puheensa.
- 6. maaliskuuta – Suomen (valkoiset) ilmavoimat perustettiin. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
- 26. maaliskuuta – Antautumistarjous punaisille Suomen sisällissodassa ennen Tampereen valtausta.
- 6. huhtikuuta – Punainen Tampere kukistui Suomen sisällissodassa ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
- 29. huhtikuuta – Viipuri valkoisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 1. toukokuuta – Helsinki vallattiin punaisilta sisällissodassa.
- 14. toukokuuta – Suomen sisällissota päättyi, kun venäläiset sotilaat luopuivat Inon linnoituksesta Karjalankannaksella.
- 1. syyskuuta – Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyi Suomeen.
- 1. lokakuuta – Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 15. lokakuuta – Vuokra-alueiden lunastuslaki eli ns. torpparivapautus.
- 9. joulukuuta – Kansallinen Kokoomus perustettiin.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Heinäkuu – Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakki-legioonan aseista.
- Suomen kommunistinen puolue perustettiin Moskovassa.
[muokkaa] Syntyneitä
- 15. tammikuuta – Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
- 26. tammikuuta – Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
- 26. helmikuuta – Theodore Sturgeon, tieteiskirjailija
- 5. maaliskuuta – James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
- 7. toukokuuta – Marjatta Kurenniemi, suomalainen kirjailija (k. 2004)
- 11. toukokuuta – Richard Feynman, Nobel-palkittu fyysikko (k. 1988)
- 12. toukokuuta – Julius Rosenberg, vakoilijana teloitettu yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
- 4. heinäkuuta – Taufa'ahau Tupou IV, Tongan kuningas
- 14. heinäkuuta – Ingmar Bergman, ruotsalainen elokuvaohjaaja
- 18. heinäkuuta – Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja
- 11. joulukuuta – Aleksandr Solženitsyn, venäläinen kirjailija
- 25. joulukuuta – Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)
[muokkaa] Kuolleita
- 25. maaliskuuta – Claude Debussy, ranskalainen säveltäjä
- 3. heinäkuuta – Mehmed V, osmanien sulttaani
- 17. heinäkuuta – Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettiin Leninin käskystä)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
[muokkaa] Kirjoja
- Ilkan ja Putun pojat – Artturi Leinonen
- Uusi pirtti – Arvi Järventaus
- Kuolleet omenapuut – Joel Lehtonen
- Kultainen vasikka – Maria Jotuni
- Ahven ja kultakalat. Tarina syvyyksistä – Eino Leino
- Helsingin valloitus. Muistelmia ja vaikutelmia – Eino Leino
- Vapauden kirja – Eino Leino
- Vöyrin sotakoulu. Haastatteluja ja historiikkia – Eino Leino
- Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle – Ilmari Kianto
- Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä – Ilmari Kianto
- Vielä niitä honkia humisee – Ilmari Kianto