Heettiläiset

Wikipedia

Hattušan raunioita nykyisessä Turkissa. Kuvassa näkyvät leijonaportin jäännökset.
Suurenna
Hattušan raunioita nykyisessä Turkissa. Kuvassa näkyvät leijonaportin jäännökset.

Heettiläiset (joskus myös heetit) olivat nykyisen Turkin alueella asunut sotainen kansa. Heettiläiset oppivat raudan käytön ehkä ensimmäisenä kansana Lähi-idässä noin 1350 eaa. Heetin kieli oli luultavasti indoeurooppalainen. Heettiläisten pääkaupunki oli Keski-Turkissa Halys-joen mutkan sisällä sijaitseva muinainen Hattushas (Hattuša).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Heettien kieli ja kulttuuri

Heettien kieli oli ilmeisesti indoeurooppalainen, mutta sen arkaaisten piirteiden vuoksi jotkut ovat pitäneet sitä pikemminkin indoeurooppalaisten kielten sisarkielenä joka olisi eronnut jo ennen kantakielen eriytymistä. Sitä on säilynyt nuolenpääkirjoituksena. Heettiläisillä oli myös oma hieroglyfikirjoitus. Historian edistyessä heettiläiset omaksuivat monia mesopotamialaisvaikutteita ja luultavasti ensimmäisenä kansana alkoivat käyttää rautaa joskus 1350 eaa. Heettiläiset olivat tunnettuja taidokkaasti tehdyistä sotavaunuistaan.

[muokkaa] Heettiläisten historia

Heettiläiset kutsuivat itseään luultavasti nimellä Nesili ja Anatolian alkuasukkaita nimellä Hatti. Hattilaiset asuivat maassa 3000-2000 eaa. Varsinaisesti hattilaiset olivat alueen asukkaita ennen heettiläisten saapumista 2000 eaa. Assyrialla oli alueella kauppasiirtokuntia esim Kaneshissa (Kültepe). Turkista vietiin tinaa Assyriaan. Heettiläisten kantamaa oli Keski-Turkissa Halys-joen mutkassa, ja pääkaupunki Hattuša Bozhagoyn lähellä.

Heettiläisten varhaishistoriasta on hyvin vähän tietoa. Ilmeisesti he saapuivat Turkin Anatoliaan noin 2000 eaa. Eri heimot yhdistyivät yhdeksi valtakunnaksi noin 1650 eaa. Heettiläiset laajensivat valtakuntaansa ja ottivat pääkaupungikseen Hattušan, jonne he rakensivat monia loistavia julkisia rakennuksia. Heettiläisten valtakunta kasvoi tänä aikana suureksi ja mahtavaksi. Heettiläisten kuningas Mursilis I teki jopa sotaretken Babyloniaan 1595/1532 (riippuen ajoituksesta) hävittäen kaupunkia. Kuningas kuitenkin murhattiin hänen palattuaan sotaretkeltä, minkä jälkeen heettiläisten valtakunta hajaantui joksikin aikaa.

Heettiläisten valtakunta punaisella. (Vihreä on Egyptin valtakunta.)
Suurenna
Heettiläisten valtakunta punaisella. (Vihreä on Egyptin valtakunta.)

Heettiläisten uusi valtakunta perustettiin 1400-luvulla eaa. jolloin Tudhalija I n. 1400 eaa kukisti Syyrian hurrilaiset valtiot Aleppon ja Mitannin. Valta ulottui Arzawaan asti, mutta pian heettiläisten viholliset hyökäsivät maahan monesta suunnasta ja uhkasivat vallata pääkaupunki Hattušan.

Tämän valtakunnan mahti oli suurimmillaan kuningas Suppiluliuma I:n valtakaudella. Hän oli noussut valtaan noin 1375 eaa. Suppiluliuma kukisti hurrilaisten valtakunnan Mitannin sekä myöskin Syyrian ja Palestiinan alueen pienet valtakunnat. Häntä seurasi yhtä mahtava Mursili II joka koetti vallata läntisen Arzawan ja rannikon Ahhiyawan Millawandan kaupungin.

Näin heettiläiset ajautuivat kilpailuun ja sotiin Palestiinassa ja Syyriassa noin 1300 eaa. Noin 1274 käytiin Kadeshissa suuri taistelu egyptiläisten ja heettiläisten välillä. Faarao Ramses II johti egyptiläisiä, kuningas Muwatelli heettiläisiä. Assyria oli alkanut muodostua uhaksi heettiläisille. Egyptiläisillä oli säilyneiden tietojen mukaan 2 000 sotavaunua ja 16 000 jalkaväen sotilasta, heettiläisillä 3 000 sotavaunua ja 20 000 sotilasta. Kaatuneiden ja haavoittuneiden määrästä ei ole merkitty muistiin tietoja. Molemmat väittivät jälkikäteen voittaneensa taistelun, mutta varsinkin Egypti kärsi huomattavia tappioita ja Ramses palasi sotatoimiin vasta 1269 eaa. Heettiläiset estivät egyptiläisiä laajentamasta aluettaan. Lopulta tasavahvat valtakunnat päätyivät rauhansopimukseen 1258 eaa, jossa Syyria jaettiin heettiläisten ja syyrialaisten etupiireihin. Rauha lujitettiin henkilökohtaisin sitein: heettiläisten kuningas Hattušilis III antoi tyttärensä faarao Ramses II:n puolisoksi.

Hattusili III kaappasi Mursili III:lta vallan sisällissodan jälkeen. Tudhalija IV oli vielä voimakas heettiläisjohtaja, joka onnistui pitämään Assyrian irti Syyriasta ja jopa vähäksi aikaa valtaamaan Kyproksen. Suppiluliuma II voitti maata uhkaavat merikansat meritaistelussa. Mutta heettiläisten pääkaupunki Hattuša hävitettiin kun merikansat hyökkäsivät sinne noin 1180 eaa, heettiläisvaltakunta tuhoutui. Heettiläisiä pikkuvaltioita jäi Itä-Turkkiin ja Syyriaan, missä ne selvisivät Assyrian laajemiseen 700 eaa asti. Suurin osa heettiläisten valtakunnasta liitettiin sittemmin Fryygiaan.

[muokkaa] Heettiläisten historian jako

  • Vanha valtakunta 1750–1500 eaa
  • Keskimmäinen valtakunta 1500–1430 eaa
  • Uusi valtakunta 1430–1180 eaa
  • Anatolian heettiläiset pikkuvaltiot n 1180-700 eaa


[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Hittite Empire.


Tämä historiaa käsittelevä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.