Judith Butler
Wikipedia
Judith Butler (s. 1956) on feminismin teoreetikkona tunnettu amerikkalainen filosofi.
Judith Butler syntyi juutalaiseen perheeseen. Hän opiskeli Yalessa ja opetti valmistuttuaan John Hopkins –yliopistossa ja toimii nykyään Kalifornian Berkeleyn retoriikan laitoksen professorina. Judith Butler on lesbo ja feministi, hänen avoimuuttaan seksuaalisuudestaan voidaan pitää myös poliittisena valintana.
Filosofian kentässä Butleria määrittää analyyttisen filosofian kritiikki, Yhdysvalloissa suosittu psykoanalyyttinen perinne, kuten Sigmund Freud ja Jacques Lacan, ja kiinnostus mannermaiseen filosofiaan, erityisesti ranskalaisiin nykyajattelijoihin, kuten Jacques Derrida, Michel Foucault, Gilles Deleuze, Luce Irigaray, Julia Kristeva ja Jean-Francois Lyotard.
[muokkaa] Genealogia ja performatiivisuus Butlerin filosofiassa
Erityisesti Butlerin ajatteluun on vaikuttanut Foucaultin tapa tulkita Friedrich Nietzschen genealogian ideaa ja toisaalta Derridan ja John Searlen idea performatiivisuudesta. Butlerin ajattelussa tämä on hyvin määräävää: Sukupuolella ei ole alkuperää: sukupuoli ei ole naisen ja miehen välisessä erossa, vaan sukupuoli on tekemistä.
Tarkastelemalla sukupuolta genealogisesti, Butler kyseenalaistaa 1990-luvulle saakka ongelmattomana pidetyn, kokemukseen perustuvan peruskategorian. Genealogia lähestyy aihettaan vallan käytön seurauksena rakentuneena eikä genealogia pyri löytämään tutkimuskohteen ”luonnollista” alkuperäistä tilaa. Tällä Butler mullisti tavanomaisen feministisen tehtävänasettelun, sillä se ei aseta naiseutta lähtökohdakseen, vaan kysyy, miten sukupuoli asiana on rakentunut näyttämään niin itsestään selvältä ja miten tätä itsestäänselvyyttä pidetään yllä.
Feminismissä perinteisesti korostetaan, että naiseus ja miehuus ovat kasvatuksen tuloksia, sosiaalisesti rakentuneita ja että tässä prosessissa ihmiseen kohdistuu valtaa. Tätä ajatusta on 1960-luvulta lähtien ilmaistu sanalla gender, mikä vastakkaisena sanalle sex tarkoittaa, ettei sukupuoli määräydy fyysisesti. Tässä sanaparissa sex merkitsee ”luonnollisempaa” sukupuolta. Butler haluaa kuitenkin muuttaa myös tämän ja kieltäytyy luonnollisen ja sosiaalisen hierarkkisesta erosta. Hän esittää, että myös ruumiillinen sukupuoliero on vastaavalla tavalla sosiaalisesti tuotettu ja se voitaisiin ymmärtää myös toisin. Esimerkiksi, miksi korostetaan juuri nykyisin valittuja sukupuolieroja, miksi sukupuolieroa ei tehdä esim. vasenkätisyyden, silmien värin tai pituuden perusteella. Toisin sanoen, anatomiset erot eivät sinänsä ole perusta niille eroille, jotka sosiaalisessa järjestelmässämme painottuvat sukupuolieroina. Butler tarkoittaa sukupuolieron rakentuneisuudella myös kielellisiä mahdollisuuksia ja seuraa tässä Ludwig Wittgensteinin jälkiä. Butlerin mukaan se, mitä meillä on, on meillä vain ja ainoastaan käsitteittemme, käsityksiemme ja viime kädessä kielemma kautta.
Judith Butlerin työ eroaa keskiverto naistutkimuksesta olemalla poliittisesti aktiivisempaa ja akateemisesti vakuuttavampaa, sillä Butler on teoreettisesti kunnianhimoisempi. Butlerin vaikutus ulottuu myös feminismin ulkopuolelle: häntä seurataan kirjallisuusteoriassa sekä kriittisen teorian parista hänen kielifilosofisten ratkaisujensa vuoksi. Butler on myös innoittanut radikaalija sukupuolipoliittisia liikkeitä, kuten ACT UP.
Butler esittää, että sukupuoli suoritetaan (engl. perform) toistamalla tuttuja eleitä ja että sukupuolen voi ymmärrettävästi esittää (engl. perform), koska on kulttuurisesti vakiintunut eleistö, joka on matkittavissa ja toistettavissa. Kulttuurissa siis vallitsee tietynlaiset sääntöjärjestelmät, jotka ovat omaksuttavissa. Tiettyyn sääntöjärjestelmään liitetään tietynlaisen ruumiin kanssa syntynyt henkilö. Tämä on performatiivisuutta ja tämä tekojen korostaminen olemisen sijaan tulee kielifilosofi J.L Austinilta (1911-1960). Radikaaliksi Butlerin ajattelun tekee, ettei hän oleta sukupuolen esittämisen taakse mitään ”oikeaa” sukupuolta, vaan sukupuoli on kokonaisuudessaan tekemistä.
[muokkaa] Bibliografia
- Subject of Desire: Hegelian Reflections in Twentieth-Century France, 1987
- Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity, 1990
- Erotic Welfare: Sexual Theory and Politics in the Age of Epidemic, 1992 (Linda Singerin kanssa)
- Feminists Theorize the Political, 1992
- Bodies that Matter: On the Discursive Limits of "Sex", 1993
- Excitable Speech: Contemporary Scenes of Politics, 1997
- The Psychic Life of Power: Theories in Subjection, 1997
- What’s Left of Theory? New Work on the State and Politics of Literary Theory, 2000
- Contingency, Hegemony, Universality: Contemporary Dialogues on the Left, 2000
- How to Pray Heavon on Earth, 2001
- Antigone’s Claim: Kinship between Life and Death, 2002
- Undoing Gender, 2004
- Precarious Life: The Powers of Mourning and Violence, 2004
Suomennetut teokset:
- Hankala sukupuoli: feminismi ja identiteetin kumous, Gaudeamus 2006