Avokado

Wikipedia

Avokado
Kuva:Avocado.jpeg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Laurales
Heimo: Laakerikasvit Lauraceae
Suku: Persea
Laji: americana

Avokado (Persea americana) tarkoittaa sekä Keski-Amerikasta kotoisin olevaa puuta että sen päärynänmuotoista hedelmää.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ulkonäkö

Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25 cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10 mm. Hedelmä on 7–20 cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5 cm kokoinen siemen.

[muokkaa] Levinneisyys

Avokado on kotoisin Keski-Amerikasta, mutta sitä viljellään nykyisin ympäri maailman paikoissa, joissa se on ilmaston ja lämpötilan puolesta mahdollista.

[muokkaa] Elinympäristö

Kasvupaikan tulee olla melko tyyni ja kuohkeamultainen. Puu ei kestä pakkasia (sen hedelmät putoavat), joten sitä voidaan kasvattaa vain subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä.

[muokkaa] Käyttö

Suurimmat avokadontuottajamaat 2004
(tonnia)
Meksiko 1040390 33 %
Indonesia 270000 8 %
Yhdysvallat 200000 6 %
Brasilia 173000 5 %
Kolumbia 158000 5 %
Dominikaaninen tasavalta 140000 4 %
Chile 135000 4 %
Espanja 135000 4 %
Peru 95000 3 %
Kiina 85000 3 %
Etiopia 81500 3 %
Etelä-Afrikan tasavalta 66500 2 %
Israel 65000 2 %
Muut valtiot 543144 17 %
Maailma yhteensä 3187534

Yleensä avokado poimitaan raakana, mutta kypsän kokoisena. Poiminnan jälkeen se kypsyy muutamassa päivässä, ja esimerkiksi banaanien kanssa säilöttäessä vielä nopeammin eteenikaasun vaikutuksen vuoksi. Hedelmää ei tarvitse poimia heti, vaan sen voi jättää puuhun kunnes poiminnalle on tarvetta. Kaupallisista syistä avokadot tulee kuitenkin kerätä heti, kun se on mahdollista. Hedelmää voidaan pitää puussa 4–6 kuukautta kehittymisen jälkeen, mutta jos sitä ei poimita ajoissa, se putoaa maahan.

Vuonna 1935 postinkantaja Rudolph Hass patentoi kehittämänsä Hass-lajikkeen, joka kestää −1°C lämpötilan. Sen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen ja hedelmäliha hyvin kermainen. Nykyisin suurin osa Yhdysvaltain sadosta on tätä lajiketta. Viljelyn lisäksi avokadoa voidaan kasvattaa huonekasvina. Se ei normaalisti tuota sisätiloissa hedelmiä, mutta monet ihmiset pitävät siitä sen vihreyden vuoksi.

Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 hedelmää vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin 7 tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon. Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi. Suuri hedelmätuotanto kuitenkin kuluttaa varastoituneet hiilihydraatit, joten seuraava vuosi on jälleen heikompi.

Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät, mutta suurin osa rasvasta on kertatyydyttymätöntä. Kokonainen keskikokoinen avokado sisältää noin neljänneksen päivittäisestä tyydyttyneen rasvan saantisuosituksesta. Avokadoissa on 60 prosenttia enemmän kaliumia kuin banaaneissa. Niissä on myös paljon B- E- ja K-vitamiinia. Avokadon painosta noin kaksi kolmasosaa on vettä.

Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä sitruuna- tai limettimehulla. Niiden sisältämä C-vitamiini toimii hapettumista estävänä antioksidanttina. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (n. 40°C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat entsyymit vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen.

Avokadon kukkia
Suurenna
Avokadon kukkia

Avokado on erityisen suosittu kasvisruokavaliossa, jossa sitä käytetään korkean rasvapitoisuutensa vuoksi lihan korvikkeena mm. voileivissä ja salaateissa. Se ei ole makea, vaan rasvainen ja aromikas. Rakenteeltaan hedelmä on lähes kermainen. Avokado on guacamolen perusraaka-aine, ja lisäksi sitä käytetään sushin täytteenä, kanan lisukkeena ja levitteenä. Brasiliassa ja Vietnamissa avokadoa käytetään pirtelöissä ja joskus jäätelöissäkin. Filippiineillä valmistetaan jälkiruokajuomaa sokerista, maidosta ja soseutetusta avokadosta. Keski-Amerikassa hedelmiä tarjoillaan riisin kera.

Avokadoa ei tulisi antaa syötäväksi eläimille, sillä se sisältää persiiniä, joka on vaarallista monille eläimille. Avokadon lehtien, kuoren tai hedelmien on todettu olevan haitallista tai jopa tappavaa esimerkiksi karjalle, hevosille, vuohille, jäniksille, linnuille, koirille, kissoille ja jopa kaloille. Erityisesti linnut vaikuttavat olevan herkkiä persiinin vaikutuksille. Ihmisille se ei ole tavallisesti vaarallista.

[muokkaa] Avokado huonekasvina

Voidaan kasvattaa siemenestä myös huonekasviksi. Kaljuuntuu aikaa myöten, jolloin kasvin voi heittää pois. Itää siemenestä helposti. Aseta halkaistu avokado mullan pinnalle niin, että suippo kärki on 1-2cm mullanpinnan yläpuolella. Tämän jälkeen kasvualusta pidetään tasaisen kosteana. Siemen itää n. 3-5 viikon kuluttua. Siemenen voi idättää myös puoliiksi täytetyssä vesilasissa ja siirtää sen multaa, kun se on itänyt. Viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, valoisassa paikassa. Mullan tulee olla tasaisen kostea, mutta on hyvä antaa pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä. Kuivuus saa lehdet veltostumaan, eivätkä ne tokene enää entiselleen. Kaljuuntuessaan kasvia voi leikata haluamastaan kohdasta, jolloin se kasvataa tilalle pari, kolme uutta versoa.

[muokkaa] Nimet

Avokadon nimi tulee Meksikon intiaanien sanasta ahuacatl, joka tarkoittaa kivestä. Espanjassa nimitys avokado on poistunut käytöstä, koska se kuulostaa liikaa lakimiestä tarkoittavalta sanalta abogado. Joissakin Etelä-Amerikan maissa avokadoa kutsutaan sen ketšuankielisellä nimellä palta. Muissa espanjankielisissä valtioissa käytetään nimitystä aguacate.

[muokkaa] Historia

Ensimmäiset tiedot avokadosta Euroopassa ovat peräisin vuodelta 1519. Kasvia tavattiin Indonesiassa ensimmäisen kerran vuonna 1750, Brasiliassa vuonna 1809, Palestiinassa 1908 ja Australiassa sekä Etelä-Afrikassa 1800-luvun loppupuolella.

[muokkaa] Lähteet

(Lipponen, Hilpo, 2001, Kodin kukoistavat kasvit)

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta avokado.