Ateistien osuus väestöstä

Wikipedia

Ateismi on yleisintä Länsi-Euroopassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa, Venäjällä, Itä-Euroopassa. Edellisiä vähemmän ateisteja on Yhdysvalloissa.

Encyclopædia Britannican vuonna 1995 tekemän kyselyn mukaan uskonnottomia on maailman väestöstä 14,7 %. [1]

Adherents.comin vuonna 2002 tekemän tutkimuksen mukaan sekulaareja, uskonnottomia, agnostikkoja ja ateisteja on maailman väestöstä noin 14 %.[2]

Joidenkin tutkimusten mukaan ateismi on erityisen yleistä tieteenharjoittajien keskuudessa. Vuonna 1914 James H. Leuba havaitsi, että 58 % tuhannesta satunnaisesti valitusta yhdysvaltalaisesta luonnontieteilijästä ei uskonut jumalaan. Tiedelehti Nature toisti tutkimuksen vuonna 1996. Tulosten mukaan 60,7 % tieteenharjoittajista oli uskonnottomia. Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan valituista huippututkijoista 93 % oli uskonnottomia.[3]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maailmanlaajuisia tilastoja

BBC:n vuonna 2004 kymmenessä eri maassa tekemässä kyselyssä tutkituissa maissa väestöstä keskimäärin 17 % on uskonnottomia. Eniten uskonnottomia oli Britanniassa (39 %). Yhdysvaltain väestöstä 10 % oli uskonnottomia. [4]

AP/Ipsos teki vuonna 2005 kyselyn kymmenessä maassa. Teollisuusmaista eniten uskonnottomia oli Etelä-Koreassa (41 %) ja Ranskassa (35 %) ja vähiten Italiassa (5 %) ja Yhdysvalloissa (6 %).[5] Vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain väestöstä 14,1 % sanoi olevansa ilman uskontoa. [6]

[muokkaa] Ateismi Euroopassa

Jumalaan uskovien prosenttiosuus väestöstä Euroopan valtioissa.
Suurenna
Jumalaan uskovien prosenttiosuus väestöstä Euroopan valtioissa.

Eurostatin vuonna 2005 tekemän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 18 % Euroopan unionin asukkaista ei uskonut minkäänlaiseen jumalaan, henkeen tai elämänvoimaan. 52 prosenttia sanoi uskovansa jumalaan ja 27 % jonkinlaiseen henkeen tai voimaan. Vähiten jumalaan uskovia oli Virossa (16 %). [7]

Useiden tutkimusten mukaan Ruotsi on maailman uskonnottomimpia maita. Davien (1999) mukaan 85 % ruotsalaisista ei usko jumalaan.[8] Eurostatin kyselyssä 23 % ruotsalaisista uskoi jumalan olemassaoloon, 53 % uskoi jonkinlaiseen henkeen tai voimaan ja 23 % ei uskonut mihinkään jumalaan, henkeen tai voimaan. Tämä tekisi Ruotsista Euroopan unionin kolmanneksi ateistisimman maan Viron ja Tshekin jälkeen. Vuonna 2001 tehdyn väestölaskennan mukaan 59 % väestöstä oli uskonnottomia, 32,2 % uskovia ja 8,8 prosenttia ei vastannut kysymykseen.[9]

Vuonna 2006 norjalainen sanomalehti Aftenposten teki kyselytutkimuksen, jonka mukaan 29 % uskoi jumalaan 23 % uskoi korkeampaan voimaan, jonka luonteesta heillä ei ole tietoa, 26 % oli uskonnottomia ja 22 % epäilijöitä. Määritelmästä riippuen Norjassa olisi siis ateisteja 49–71 % väestöstä.

Vuonna 2003 tehdyssä kyselyssä ranskalaisista 54 % sanoi olevansa uskovia, 47 % uskonnottomia ja 26 % välinpitämättömiä.[10] (Tutkimuksessa luokat eivät olleet toisensa poissulkevia, koska kokonaisprosenttiluvut olisivat 127 %).

BBC:n Isossa-Britanniassa vuonna 2004 tekemässä kyselyssä uskonnottomia oli 40 % väestöstä. Samana vuonna tehdyn YouGov-kyselyn mukaan uskonnottomia oli 35 %, epävarmoja 21 %.[11] Kyselyssä miehet ja nuoret olivat keskimäärin uskonnottomampia kuin naiset ja vanhempi osuus väestöstä.

Vuonna 2002 VTsIOM-tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksenn mukaan 32 % venäläisistä oli uskonnottomia. 58 % kutsui itseään ortodokseiksi, mutta vain 42 % heistä sanoi, ettei ole käynyt koskaan kirkossa.

[muokkaa] Ateismi Suomessa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan suomalaisista 12 % katsoo olevansa ateisteja. Kuitenkin vain 74 % suomalaisista sanoo jollain tavoin uskovansa Jumalan olemassaoloon ja 16 % on selvästi epäuskomääritelmän mukaisia ateisteja (Kirkon tutkimuskeskus 2003)[12]. Ulkomaalaisten tutkimusten[13] mukaan suomalaisista ateisteina, agnostikkoina tai persoonalliseen Jumalaan uskomattomina itseään piti 28-60 %. Samaisen tutkimuksen mukaan Suomi olisi maailman seitsemänneksi jumalaan uskomattomin maa.

Vapaa-ajattelijain liitto teki yhdessä Suomen Gallupin kanssa vuonna 1973 kyselytutkimuksen [14], jonka mukaan vuonna 1973 jumalatodistuksilla oli seuraava kannatus:

Väite ja %

  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska kaikkeudella on luoja (38 %)
  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska joku ohjaa luonnon järjestystä (30 %)
  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska jumala antaa kaikelle elämälle tarkoituksen (34 %)
  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska muuten ei tiedettäisi, mikä on hyvää/pahaa (24 %)
  • Uskon jumalan olemassaoloon, koska olen kokenut jumalan avun (17 %)
  • En tiedä, onko jumalaa olemassa, mutta uskon, että joku korkeampi voima on (29 %)
  • Kysymys on mielestäni yhdentekevä/pohtiminen tarpeeton (4 %)
  • Jumalaa ei ole olemassa (3 %)
  • Tieteen avulla ei voida sanoa mitään jumalan olemassaolosta (8 %)
  • Tieteeseen perustuen voidaan osoittaa, ettei jumalaa ole olemassa (1 %)
  • Ei osaa sanoa (3 %)

Tutkimuksen tekoon osallistuneen Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtajan Erkki Hartikaisen mukaan tutkimusta ei ole voitu toistaa, koska mahdolliset rahoittajat (Vapaa-ajattelijain liitossa) pelkäävät jakauman edelleen pitävän paikkansa. [15]

[muokkaa] Tutkimusmenetelmien ongelmia

Tutkimusmenetelmissä on omat ongelmansa. Esimerkiksi monissa tutkimuksissa ihmisiltä kysytään, ovatko he ”ateisteja” tai ”agnostikkoja”, mikä voi olla harhaanjohtavaa, koska näiden käsitteiden merkitys tulkitaan eri tavoin ja jotkut voivat sanoa olevansa sekä ateisteja että agnostikkoja.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

Muilla kielillä