Blackburn Ripon

Wikipedia

Blackburn Ripon IIF, RI-140
Suurenna
Blackburn Ripon IIF, RI-140

Blackburn Ripon oli englantilainen, kaksitasoinen, yksimoottorinen lentotukialuksilta operoivaksi suunniteltu torpedo- ja tiedustelukone. Konetta valmistettiin useissa sarjoissa vuodesta 1929 lähtien 123 kappaletta, joista 25 konetta Valtion lentokonetehtaalla Suomessa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kehitys

Ripon-koneen suunnittelu aloitettiin Englannin ilmailuministeriön spesifikaation 21/23 pohjalta vuonna 1925. Suunnitelmien valmistuttua rakennettiin kaksi 467 hevosvoiman Napier Lion V -moottorilla varustettua prototyyppiä (Ripon I), joista ensimmäisen ensilento lennettiin maakoneena 17. huhtikuuta 1926. Toinen prototyyppi, joka rakennettiin kellukekoneeksi, lensi ensilentonsa neljä kuukautta myöhemmin. Koneen lento-ominaisuuksien parantamiseksi tehtiin muutostöitä mm. siivistöön, ja suorituskykyä parannettiin vaihtamalla moottori 570 hv:n Napier Lion XI:hin. Muutosten jälkeen ilmailuministeriö tilasi Blackburn Aeroplanelta 20 koneen sarjan nimikkeellä Ripon II.

Ensimmäiset sarjakoneet luovutettiin lentotukialuksille HMS Furious ja HMS Glorious heinäkuussa 1929. Vuonna 1930 tilattu seuraava 40 koneen sarja oli varsinainen päätuotantosarja nimikkeellä Ripon IIA. Viimeinen tuotantoversio oli Ripon IIC, jossa aiempien versioiden puiset siipirakenteet korvattiin metallisilla. Sarjan viimeiset koneet valmistuivat vuonna 1932, jonka jälkeen valmistui vielä prototyyppi kokonaan metallirakenteisesta Ripon III:sta, josta kehitettiin myöhemmin Bristol Pegasus-moottorilla varustettu Blackburn Baffin.

[muokkaa] Käyttö Suomessa

Suomen valtio hankki vuonna 1928 Yhdistyneestä kuningaskunnasta Ripon-koneen valmistuslisenssin ja yhden koneen (tyyppi T.5D II) käytettäväksi mallina valmistuksessa. Tarkoituksena oli korvata vanhentuvat I.V.L. A.22 Hansat. Mallikone, joka sai ilmavoimien yksilötunnuksen RI-121, saapui Suomeen syyskuussa 1929, ja ensimmäisen Valtion lentokonetehtaan valmistaman Riponin (tyyppi V.L. R.29 Ripon IIF) ensilento lennettiin 4. joulukuuta seuraavana vuonna. Lisenssivalmistukseen liittyi ongelmia; kaikkia piirustuksia ei saatu ajoissa, lisäksi lentokonetehtaalta puuttui koneen valmistukseen tarvittavia erikoistyökaluja, joita jouduttiin valmistamaan tai hankkimaan ulkomailta. Valmistusta vaikeutti lisäksi koneeseen sopivan moottorityypin löytäminen; alkuperäisen Gnome&Rhone Jupiter VI -moottorin osoittauduttua liian heikkotehoiseksi, koneeseen kokeiltiin useita moottorityyppejä ennen kuin päädyttiin Bristol Pegasus -moottoriin. Alkuvaikeuksista päästyään Valtion lentokonetehdas valmisti kahdessa sarjassa kaikkiaan 25 Riponia, viimeiset vuonna 1934. Viivästykset tuotannon käynnistämisessä johtivat kuitenkin kotimaisen meritoimintakoneen, VL Kotkan, kehittämiseen.

Suomen ilmavoimissa Riponeja käytettiin vuodesta 1931 lähtien 1930-luvun lopulle ensisijaisesti tiedusteluun ja yhteistoimintaharjoituksiin. Lisäksi yksiköissä harjoiteltiin pommitustehtäviä varten sekä kokeiltiin torpedon käyttöä. Koneita käytettiin myös maalinhinaustehtävissä. Koneiden pääasiallisia käyttäjiä olivat Santahaminan Merilentoasema ja Turkinsaaren Merilentoeskadeeri. Korvaavan koneen puuttuessa Riponeja käytettiin vielä talvi- ja jatkosodassa mm. lentolehtisten pudotuksiin ja huoltolentoihin sekä sukellusveneiden etsintään ja niiden tuhoamiseen syvyyspommeja käyttäen. Konetyypin viimeinen lento Suomessa lennettiin 16. helmikuuta 1945.

[muokkaa] Tekniset tiedot (Ripon IIF)

[muokkaa] Yleiset ominaisuudet

  • Kärkiväli: 13,9 m
  • Pituus: 11,57 m
  • Korkeus: 4,2 m
  • Siipipinta-ala: 63,75 m²
  • Tyhjäpaino: 2 315 kg
  • Lentopaino: 3 452 kg
  • Moottori: Bristol Pegasus II, 9-sylinterinen ilmajäähdytteinen tähtimoottori, teho 620 hv

[muokkaa] Suorituskyky

  • Huippunopeus: 220 km/h
  • Matkalentonopeus: 180 km/h
  • Lakikorkeus: 5 000 m
  • Lentomatka: 900 km

[muokkaa] Aseistus

  • yksi 7,7 mm:n kiinteä Vickers-konekivääri ohjaajan käytössä sekä tähystäjällä Lewis-kaksoiskonekivääri (korvattiin myöhemmin L-33/36-konekiväärillä).
  • 4 x 50-100 kg:n pommia ja 4 x 12,5-25 kg:n pommia tai 4 syvyyspommia

[muokkaa] Museokoneita Suomessa

Päijät-Hämeen ilmailumuseossa (entinen Vesivehmaan varastohalli) on varastoituna maailman ainoa Blackburn Ripon -yksilö (tunnus RI-140). Kone on toistaiseksi entisöimätön.

[muokkaa] Lähteet

  • David Donald (1997): The encyclopedia of world aircraft. Aerospace publishing. ISBN 1-85605-375-X.
  • Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska (1995): Meritoimintakoneet - Suomen ilmavoimien historia 15. Apali Oy, Tampere. ISBN 952-5026-03-5.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä