Eteeni
Wikipedia
Yleistä |
|
---|---|
Nimi | Eteeni |
Kemiallinen kaava | CH2CH2 |
Molekyylimassa | 28,05 g/mol |
Synonyymit | Etyleeni |
CAS-numero | 74-85-1 |
YK-numero | 1038 |
Fysikaaliset ominaisuudet |
|
Sulamispiste | 104 K (−169,1 °C) |
Kiehumispiste | 169,4 K (−103,7 °C) |
Itsesyttymislämpötila | 763,1 K (490 °C) |
Kolmoispiste | 104 K (−169 °C) 120 Pa |
Kriittinen piste | 282,5 K (9,4 °C) 5,06 MPa |
ΔsubH | 44,5 kJ/mol |
ΔsulamisH | 3,35 kJ/mol |
ΔsulamisS | 32,2 J/(mol·K) |
ΔhaihtumisH | 13,5 kJ/mol |
Liukenevuus | Liukenematon |
Nesteen ominaisuudet |
|
ΔfH0neste | ? kJ/mol |
S0neste | 117,8 J/(mol·K) |
Cp | 67,4 J/(mol·K) |
Tiheys | 577 kg/m3 |
Kaasun ominaisuudet |
|
ΔfH0kaasu | 52,47 kJ/mol |
S0kaasu | 219,32 J/(mol·K) |
Cp | 42,9 J/(mol·K) |
Eteeni (etyleeni) (C2H4 / CH2=CH2) on yksinkertaisin alkeeni. Eteenimolekyyli koostuu kahdesta hiiliatomista ja neljästä vetyatomista. Hiiliatomien välillä on kaksoissidos. Sisältämänsä kaksoissidoksen takia eteeniä kutsutaan tyydyttymättömäksi hiilivedyksi tai olefiiniksi.
Molekyyli ei kykene kiertymään kaksoissidoksen ympäri ja kaikki kuusi atomia sijaitsevat samassa tasossa. Kahden hiili-vety-sidoksen välinen kulma on 117°, joka on erittäin lähellä ideaalista sp2-hybridisaatiota (120°).
Eteeniä tuotetaan öljyteollisuudessa lämpökrakkaamalla. Tässä prosessissa kaasumaisia tai kevyitä nestemäisiä hiilivetyjä lämmitetään pikaisesti 750–950 °C:ssa, jolloin aiheutuu lukemattomia vapaiden radikaalien reaktioita. Yleisesti näiden reaktioiden aikana suuremmat hiilivedyt hajoavat pienemmiksi ja tyydyttyneistä hiilivedyistä tulee tyydyttymättömiä.
Prosessin tuloksena on monimutkainen hiilivetysekoitus, jossa eteeni on yksi pääainesosista. Sekoituksesta erotellaan aineet kompressoimalla se nesteeksi ja tislaamalla useaan kertaan.
[muokkaa] Käyttö
Eteeni on useiden kemianteollisuuden tuotteiden raaka-aine, erityisesti muovien. Eteeniä polymeroimalla saadaan polyeteeniä, maailman käytetyintä muovia. Eteeniä klooraamalla saadaan 1,2-dikloorietaania (C2H4Cl2), josta valmistetusta vinyylikloridista (C2H3Cl) tehdään polyvinyylikloridi ((C2H3Cl)n). Eteenin reaktio bentseenin (C6H6) kanssa tuottaa etyylibentseeniä (C8H10), joka dehydrogenoidaan styreeniksi (eli fenyylietyleeniksi) (C6H5C2H3), joka polymeroidaan polystyreeniksi ((C8H8)n).
Eteeniä käytettiin myös aikoinaan yleisanestesiaan, mutta se on korvattu vuosien saatossa syttymättömillä kaasuilla.
Koska eteeni on myös kasvihormoni, sitä voidaan hyödyntää kasvituotannossa. Esimerkiksi hedelmäpuiden käsittely eteenillä saa hedelmät kypsymään samaan aikaan.
[muokkaa] Eteeni kasvihormonina
Eteeni aikaansaa kasveissa mm. hedelmien kypsymistä ja lehtien vanhenemista. Eteeniä tuottuu etenkin kypsyvissä hedelmissä ja ikääntyvissä solukoissa. Mikäli kukkiva kasvi sijoitetaan hedelmäkorin läheisyyteen, saattaa hedelmistä erittyvä eteeni aikaistaa kasvin lakastumista.
Eteeni aiheuttaa myös solujen leveyskasvua muuttamalla solun kasvusuuntaan vaikuttavien mikrotubulusten orientaatiota. Eteenin vaikutuksesta kaksisirkkaisella itävällä taimella säilyy sen koukkumainen mullan läpi tunkeutumista helpottava rakenne, kunnes taimi on päässyt valoon. Eteenillä on vaikutusta myös juurikarvojen muodostumiseen ja kasvin kasvamiseen maata pitkin vaakasuoraan.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Eteenin kansainvälinen kemikaalikortti
- Etyleeni ja kasvikset, jotka tuottavat etyleenia tai ovat sille arkoja
Alkeenit | |||||||||||||||||||||||||||||||
eteeni |
| |
propeeni |
| |
buteeni |
| |
penteeni |
| |
hekseeni |
|||||||||||||||||||||||
hepteeni |
| |
okteeni |
| |
noneeni |
| |
dekeeni |
| |
undekeeni |
| |
dodekeeni |
|