Kari Silvennoinen

Wikipedia

Kari Silvennoinen on suomalainen asianajaja. Vuonna 1980 hän valmistui varanotaariksi ja 1985 oikeustieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, 1989 asianajaksi ja 1997 varatuomariksi (Helsingin hovioikeus). Lisäksi hän on suorittanut jatko-opinnot yleisessä siviilioikeudessa Helsingin yliopistossa.

Hän nousi julkisuuteen, kun hän vuonna 2006 nosti esille kysymyksen Suomen sodissa pakkoluovutettujen alueitten kiinteistöjen omistusoikeuksista. Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa ei ole selkeää mainintaa, että luovutettujen alueiden maiden omistusoikeus olisi siirtynyt pois suomalaisilta. Hänen mukaansa vuonna 1944 vain Suomen valtakunnan itäraja siirtyi, mutta omistusoikeudet olisivat jääneet ennalleen. Näillä perusteilla Silvennoinen on kolmen luovutetulla alueella kiinteistöjä omistaneen henkilön asiamiehenä lähtenyt hakemaan suomalaisten omistamia maita takaisin. 29. kesäkuuta haastemies toimitti hänen toimeksiannostaan Venäjän suurlähetystölle haasteen, jossa vaadittiin näiden kolmen tapauksen kohdalla omistusoikeuksien palauttamista ja oikean omistajan merkitsemistä kiinteistörekisteriin.

Myöhemmin Silvennoinen on toimittanut vielä 61 kiinteistöä koskevan haastetiedoksiannon Venäjän suurlähetystölle. Kaikkiaan Venäjälle esittää vaatimuksia Silvennoisen kautta 91 henkilöä (90 luonnollista ja 1 juridinen henkilö).

Silvennoinen on tullut tunnetuksi ihmisen vapausoikeuksien kuten yksilön vapauden ja sananvapauden puolustajana.

Virolaiset tuntevat hänet yksilön perusoikeuksien puolustajana Suomen ja Viron valtioiden välisten sopimusten täytäntöönpanossa.

Hän avusti Suomen Sisun johtoa Muhammed-pilapiirrosjupakan tutkinnassa keväällä 2006. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske teki syyttämäättäjättämispäätöksen tässä asiassa, yhtyen Silvennoisen näkemykseen siitä että kysymyksessä oli sananvapauden käyttäminen, eikä mikään rikos.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä henkilöstä kertova artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.