Iidesjärvi
Wikipedia
Iidesjärvi on järvi Tampereella. Se kaupungin itäosassa Kalevanharjun eteläpuolella ja Nekalan pohjoispuolella. Järven pinta-ala on 60 hehtaaria ja suurin syvyys noin kolme metriä. Pituutta järvellä on noin 1,9 kilometriä ja leveimmillään se on noin 850 metriä. Järven valuma-alueella on runsaasti peltoja ja asutusalueita. Iidesjärvi saa osan vedestään Alasjärvestä ja laskee Viinikanojan kautta Pyhäjärven Viinikanlahteen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Iidesjärven kasvit
Iidesjärvi on ollut alun perin rehevä ja ravinteikas järvi, mikä on johtunut sen sijainnista savikkoalueella ja harjujen pohjavesien vaikutusalueella. Kasvistossa on sen vuoksi ollut runsaasti vaateliaita ja puolivaateliaita vesikasveja, lähes 30 lajia, ja lisäksi muita, tavanmukaisempia lajeja. Järven rannat ovat vyöhykkeittäin muodostuneita luhtia, joihin liittyy paikoin reheviä rantalepikoita, joissa kasvaa korpi-, lehto- ja jopa lähdekasveja. Iidesjärven kasvistosta on täsmällisiä tietoja jo 1930-luvun alusta saakka. Kun kasvillisuutta on tutkittu useaan kertaan, on saatu arvokasta tietoa vesi- ja rantakasvillisuuden muutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista syistä.
Vuosikymmenien aikana on vesikasvistosta ylirehevöitymisen seurauksena kadonnut joitakin lajeja, joskin eräät kasvit ovat myös runsastuneet. Hävinneisiin lajeihin kuuluvat ilmeisesti kaikki pohjaruohot, mutta uusina huomionarvoisina kasveina on löydetty mm. Manner-Suomessa äärimmäisen harvinainen poimuvita sekä etelärannalta nevaimarre.
Rantavyöhykkeen ja -lehtojen kasveista voidaan mainita ilmeisen luonnonvarainen humala, mesimarja ja aivan pohjoisrajoillaan Suomessa kasvava vesinenätti. Muista harvinaisista tai muuten huomionarvoisista kasveista mainittakoon Suomessa omalaatuinen heinäpiuru, vesihierakka ja suomenhierakka.
[muokkaa] Iidesjärven eläimistö
Tampereen Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Iidesjärvellä on tavattu pesimäaikana uhanalaiseksi luokitelluista lajeista rastaskerttunen, pikkutikka, liejukana, naurulokki ja silmälläpidettäväksi luokitelluista lajeista ruisrääkkä, kivi- ja pensastasku ja kottarainen.
Pesimälinnuston lisäksi Iidesjärvellä on tavattu muuttoaikoina lukuisa joukko harvinaisuuksia, mm. pikku-uikku, harmaasorsa ja kirjokerttu
Iidesjärveltä tunnettujen hyönteisten lajimäärä on 1263 lajia. Iidesjärveltä tunnetaan myös harvinaisia lajeja. Varsinaisella kosteikolla elävät silmälläpidettävät sukeltajakuoriainen ja pitkäkämmenmalluainen.
Järven lähiympäristön kuivempien biotooppien lajistoon kuuluvat mm. vaarantuneeksi luokiteltu vajayökkönen, silmälläpidettävät mäkihiilikoi ja niinijäärä.
Iidesjärvi vaikuttaa hyönteistöllisesti maakunnallisellakin tasolla merkittävältä kosteikkokohteelta. Rantametsiköt ja lähiympäristön muut rakentamattomat alueet elättävät niin ikään monipuolista hyönteislajistoa ja suojaavat varsinaisen kosteikon elämää.
[muokkaa] Järven ongelmia
Ongelmia Iidesjärvellä riittää. Läheisiltä, nyt jo viljelemättömiltä, pelloilta on ajautunut järveen lannoitteiden mukana orgaanisia rehevöittäviä aineita. Saamaa ovat aiheuttaneet mattolaiturit, autotiet, Tampereen kaupungin asutusalueet ja vanha kaatopaikka, sekä suunnitelmat sijoittaa Nekalan alueen rantaan kuusi jalkapallokenttää ja ylikulkusilta Iidesjärven selän yli, sekä lisäksi rakentaa koko järven piiriin asuntoja yli 1000 ihmiselle. Muun muassa Viinikka-Nekalan omakotiyhdistys ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton ansiosta suunnitelmat ovat nyt jäässä.
Rehevöityminen ei kuitenkaan ole jäänyt Iidesjärven ainoaksi ongelmaksi, sillä se, pitkät talvet ja veden kerrostuneisuus ovat alkaneet aiheuttaa yhä suurempaa happikatoa. On arvioitu, että nykyisellä menolla Iidesjärvi ruohottuisi umpeen muutamassa vuosikymmenessä. Järvi on herkkä rehevöitymään myös siksi, että sen vesitilavuus on pieni ja veden vaihtuvuus suhteellisen hidasta. Voimakas ravinteiden kertyminen on johtanut läpi kesän kestäviin leväkukintoihin ja talvella täytyy pitää pumpun avulla auki isoa sulaa järven pohjoisrannalla, etteivät kalat kuolisi happikatoon. Järven arvo virkistyskäyttöä ajatellen on pudonnut romahdusmaisesti. Vesi haisee aika ajoin selvästi ja järvi on täysin leväpuuron peitossa.
Iidesjärven moni-ilmeinen luonto ja monimuotoinen eliölajisto ovat kuitenkin sinällään säilyttämisen arvoisia. Järven suojelemiseksi on esitetty, että nykyisten katujen rajaamasta ranta-alueesta muodostettaisiin luonnonsuojelualue ja että alueelle tehtäisiin luontoarvoja ja virkistyskäytön huomioiva hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka laatimiseen kutsutaan myös paikallisia, järven tilan tuntevia, asukkaita.
Iidesjärven merkittävä ranta- ja vesiluonto tekee järvestä kuitenkin ainutlaatuisen ja korvaamattoman kaupungin taajama-alueen luontokohteiden joukossa. Iidesjärvi rantavyöhykkeineen on monipuolinen ja helposti tavoitettava vihreä keidas. Iidesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (1982), mutta suojelua ei ole toteutettu. Tämä Tampereen seudun tunnetuin lintujärvi rantoineen on edelleen merkittävä linnuston levähdys- ja pesimispaikka ranta-alueen pirstoutumisesta huolimatta. Iidesjärvi on myös hyönteislajistoltaan maakunnallisesti, kasvistoltaan jopa valtakunnallisesti arvokas. Järven ja rantavyöhykkeen linnustoa, hyönteislajistoa ja kasvillisuutta on selvitetty useassa otteessa. Iidesjärven rantavyöhyke on jatkuvan suunnittelupaineen alla. Jäljellä olevan rakentamattoman ranta-alueen merkitys luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta, lähiluontoretkien kohteena ja virkistysalueena on kuitenkin kiistaton ja korvaamaton (http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/yhdistykset/2003/iidesjarvi 27.10.2005).
Järven suojelemiseksi on muun muassa julkaistu Iidesjärvi-levy.