Hämeen linna

Wikipedia

Hämeen linna ja osa bastionia.
Suurenna
Hämeen linna ja osa bastionia.
Hämeen linna 1650-luvulla.
Suurenna
Hämeen linna 1650-luvulla.

Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Linna sijaitsee Vanajaveden rannalla Hämeenlinnan kaupungissa. Alun perin linna on sijainnut saarella, mutta nykyisin se kuuluu mantereeseen. Linnan tarkka rakentamisajankohta on epäselvä, mutta yleisimmän käsityksen mukaan rakentaminen alkoi 1200-luvun jälkipuoliskolla. Eerikinkronikan mukaan linnan rakennutti Birger-jaarli, joka perinteisen käsityksen mukaan teki ristiretken Hämeeseen noin vuonna 1239 tai 1249. Linnan rakennushistoriasta väitöskirjansa tehneen Knut Draken mukaan Hämeen linnan vanhin rakennusvaihe on kuitenkin hieman Birger-jaarlia myöhäisempi. Eerikinkronikassa mainittu Birgerin rakennuttama linna oli ehkä Hakoisten linna Janakkalassa.

Linnaa laajennettiin harmaakivellä 1300-luvulla ja myöhemmin siirryttiin käyttämään tiiliä. Hämeen linna onkin Pohjoismaiden parhaiten säilynyt keskiaikainen tiililinna. Rakennushistoria on varsin selvästi nähtävissä linnan profiilissa. Myös esilinna noudattaa samaa rakennetta, alimpana on keskiaikainen harmaakivikerros ja sen päällä tiilikerros. Linna oli muodoltaan neliömäinen kastelli, ja hyvin samankaltainen saksalaisten Baltiaan rakentamien keskiaikaisten linnojen kanssa. Saksalaisvaikutteet ovat ilmeisesti määränneet myös tiilen rakennusmateriaalina, joita valmistivat saksalaiset käsityöläiset paikan päällä.[1] 1400-luvun lopulla Hämeen linnan sotilaallinen merkitys pieneni, kun Ruotsi-Suomen itäraja oli huomattavasti idempänä. Tällöin puolustuksen pääpaino oli Olavinlinnalla ja Viipurin linnalla. Linna toimi kuitenkin Hämeen alueen taloudellisena ja poliittisena keskuksena ja Hämeenlinnan kaupunki onkin syntynyt sen kupeeseen.

1700-luvulle tultaessa linna oli päässyt rapistumaan korjausyrityksistä huolimatta ja tällöin linnan ympärille suunniteltiin moderni linnoitus- ja bastionijärjestelmä. Tämä on selvästi nähtävillä keskiaikaisen linnan ympärillä edelleen vallihautoineen. Suomen sodan jälkeen linna toimi ensin venäläisten joukkojen kasarmina ja sitten vankilana aina vuoteen 1953 asti, jolloin Suomen valtio aloitti linnan entisöinti- ja tutkimustyöt. Työt valmistuivat vuonna 1988. Nykyään linna toimii museona ja sen tiloja vuokrataan erilaisia tilaisuuksia varten.

[muokkaa] Lähteet

  1. Carl Jacob Gardberg: Medieval Castles. Ulkoasiainministeriö, 2002. Ladattu 21.8.2005.

[muokkaa] Aiheesta muualla


SUOMEN LINNAT JA LINNOITUKSET
Linnavuoret
Keskiaikaiset keskuslinnat
Turun linna - Viipurin linna - Hämeen linna - Olavinlinna
Muut linnat
Brahenlinna - Kajaanin linna - Kastelholman linna - Korsholman linna - Käkisalmen linna - Kuusiston piispanlinna - Oulun linna - Raaseporin linna - Viipurin kaupunginmuuri
1700- ja 1800-lukujen linnoitukset
Haminan linnoitus - Lappeenrannan linnoitus - Suomenlinna - Svartholman merilinnoitus - Loviisan linnoitus - Hangon linnoitus - Pyhän Annan kruunun linnoitus - Taavetin linnoitus - Ruotsinsalmen merilinnoitus - Kyminlinna - Kärnäkosken linnoitus - Järvitaipaleen linnoitus - Utin linnoitus - Liikkalan linnake - Bomarsundin linnoitus
1900-luvun linnoitteet
Pietari Suuren merilinnoitus - Krepost Sveaborg - Mannerheim-linja - Salpalinja - VT-asema - VKT-asema - U-asema
Muilla kielillä