Coulombin laki
Wikipedia
Ranskalainen Charles Augustin de Coulomb (1736–1806) tutki sähköisesti varattujen kappaleiden vuorovaikutusta, eli niiden välisiä voimia. Tutkimustensa perusteella hän havaitsi lainalaisuuden, jota nykyään kutsutaan Coulombin laiksi:
Hiukkasen toiseen hiukkaseen kohdistama sähköinen voima on verrannollinen hiukkasten varausten tuloon ja kääntäen verrannollinen niiden välisen etäisyyden neliöön.
Matemaattisesti skalaarimuotoinen Coulombin laki muotoillaan:
. k on Coulombin vakio (
Nm²/C²).
Missä ε0 on tyhjiön permittiivisyys ja q1, q2 kummankin hiukkasen sähkövaraus.
Coulombin lain mukaisen voiman F (Coulombin voiman) suunta on saman kuin varaukset yhdistävän suoran suunta. Samanmerkkiset varaukset hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- S. Hassi, J. Hatakka, H. Saarikko, J. Valjakka (1998): Lukion fysiikka: Sähkö ja magnetismi 1, 1. painos. WSOY. ISBN ?.
- Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry. (2000): MAOL-taulukot, 1.-2. uudistettu painos. Otava. ISBN ?.
- H. D. Young, R. A. Freedman (2003): University Physics with Modern Physics, 11th ed.. Addison Wesley. ISBN ?.