Kaoliniitti
Wikipedia
Kaoliniitti on tavallisimmin valkeaa, kellertävää tai punertavaa savea, joka on märkänä helposti muovailtavissa. Kaoliniitin tunnistaa savimaisesta hajusta, jonka havaitsee parhaiten saveen henkäistäessä. Suomessa kaoliniittia on kalliorapaumissa, joissakin kallioperän painanteissa, kaoliinisavena maaperässä (esim. Puolangan Pihlajavaara ja Kerkkä) ja pieniä määriä myös sedimenttisavissa.
Kaoliniitin kemiallinen kaava on [Al(OH)2]2Si2O5. Kuivana ja kovana kaoliniitin:
- Väri: Valkoinen, usein hieman likaisenharmaa, kellertävä, punertava
- Viirun väri: Valkoinen viiru
- Kidemuoto: Trikliininen, jauhomainen massa
- Lohkeavuus: Kiteissä etevä lohkeavuus, voi erottaa vain mikroskoopilla
- Ominaispaino: 2,6 g/cm3
- Kovuus: 2-2,5
- Kiilto: Helmiäismäinen tai himmeän multamainen, matta
- Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön
- Magneettisuus: Ei ole magneettinen
- Esiintyminen: Suomessa mm. Enossa, Puolangalla ja Virtasalmella
- Käyttö: Käytetään posliiniin ja fajanssiin, paperin täyteaine
Kaoliniitti on yksinkertaisin savirakenne, jossa kerroksittainen rakenneyksikkö on yksi oktaedrinen ja yksi tetraedrinen levy (1:1 savimineraali). Peräkkäiset 1:1 kerrokset ovat tarttuneet toisiinsa ja pysyvät koossa yhden kerroksen happiatomien ja toisen kerroksen hydroksyyliryhmien välisillä vetysidoksilla. Vetysidokset estävät muita ryhmiä tunkeutumasta kerrosten väliin ja pitävät rakenteen suhteellisen jäykkänä. Kaoliniitti ja illiitti ovat laajentumattomia savia.