CFC-yhdisteet

Wikipedia

CFC-yhdisteet (engl. CFC, chlorine-fluorine-carbon) ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka muodostuvat kloorista, fluorista ja hiilestä. Toiselta nimeltään CFC-yhdisteet ovat freoneja. CFC-yhdisteitä saattaa edelleen esiintyä vanhoissa kylmälaitteissa, sumutinpulloissa ponnekaasuna ja vaahtomuoveissa. Lyijyetyylinkin keksinyt Thomas Midgley kehitti ne korvaamaan siihen asti vastaavissa tarkoituksissa käytettyjä rikkidioksidia ja ammoniakkia, koska ne olivat myrkyllisyydellään aiheuttaneet useita ihmiskuolemia. CFC-kaasujen tuotanto alkoi 1930-luvun alussa. Nykyään CFC-yhdisteiden käyttöä rajoitetaan kansainvälisin sopimuksin. Rajoitusten tavoitteena on päästä kokonaan eroon CFC-yhdisteiden käytöstä. CFC-yhdisteiden on todettu tuhoavan ilmakehän homosfäärin otsonikerrosta. Tämä otsonin hajoaminen johtaa otsonikerroksen ohenemiseen eli otsonikatoon, joka on voimakkainta maapallon navoilla ja niitä ympäröivällä alueilla.

Tämän lisäksi otsonien uskotaan voimistavan kasvihuoneilmiötä ja sitä kautta kiihdyttävän ilmastonmuutosta. CFC-molekyylit ovat jopa kymmenentuhatta kertaa hiilidioksidimolekyyliä pahempi kasvihuoneilmiön kiihdyttäjä. [1] Se säilyy ilmakehässä hyvin pitkään, keskimäärin sata vuotta, tuhoten otsonia koko ajan.

[muokkaa] Lähteet

  1. http://www.grida.no/climate/ipcc_tar/wg1/248.htm

[muokkaa] Aiheesta muualla