Alkueliöt
Wikipedia
Alkueliöt | ||||
---|---|---|---|---|
![]() Ripsieläimiin kuuluva Stylonychia. |
||||
Tieteellinen luokittelu | ||||
|
||||
Pääjaksot | ||||
|
Alkueliöt eli protistit (Protista) ovat ryhmä sellaisia aitotumaisia yksisoluisia eliöitä, jotka eivät ole kasveja, sieniä tai eläimiä. Alkueliöt muodostavat oman kuntansa muun muassa Robert Whittakerin viiden eliökunnan ja Carl Woesen kuuden eliökunnan järjestelmässä. Alun perin alkueliökuntaa ehdotti Ernst Haeckel, kun kävi selväksi, ettei monia yksisoluisia eliöitä voinut luokitella eläin- tai kasvikuntaan.
Alkueliöt ovat hyvin monimuotoinen ja lisäksi parafyleettinen ryhmä, mikä tarkoittaa, että kaikki viimeisimmästä yhteisestä kantamuodosta kehittyneet eliöt eivät kuulu siihen. Monet alkueliöt ovat läheisempää sukua toiseen kuntaan kuuluville eliöille kuin muille alkueliöille. Alkueliöiden luokittelu on kokenut viime aikoina suuria muutoksia, eikä yleisesti hyväksyttyä luokittelujärjestelmää ole saatu toistaiseksi aikaan.
Alkueliöihin kuuluvat alkueläimet (Protozoa), yksisoluiset levät (Algae) ja yksisoluiset limasienet (Myxomycetes). Alkueliöt puolestaan kuuluvat protoktisteihin (Protoctista), joihin kuuluvat lisäksi monisoluiset levät ja monisoluiset limasienet. Alkeiseliöillä tarkoitetaan lähteestä riippuen joko protoktisteja, protisteja tai esitumaisia eliöitä (bakteerit ja arkkieliöt). Samoin useat lähteet pitävät taksonomisia ryhmiä Protista ja Protoctista synonyymeinä. Alkueliöitä tunnetaan noin 200 000 lajia, joista suuri osa on fossiilisia.
[muokkaa] Ominaisuudet
Alkueliöille on yhteistä ainoastaan muita aitotumaisia kuntia yksinkertaisempi ja alkukantaisempi rakenne. Niillä on kalvon ympäröimä tuma ja lisäksi kalvorakenteisia soluelimiä. Useimmat alkueliöt kasvattavat jossakin elämänsä vaiheessa siiman tai ripsiä. Alkueliöt vaativat kostean elinympäristön; niitä esiintyy itsenäisinä tai yhdyskuntina vesistöissä ja maaperässä, loisina, päällysvieraina ja symbiontteina.