Etelä-Haaga

Wikipedia

Etelä-Haaga
Södra Haga
Helsingin kartta jossa Etelä-Haaga korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro 291
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Pinta-ala 2,30 km²
Väestö
 - Väkiluku 12 000
 - Väestötiheys 5 200/km²
Postinumerot 00320
Osa-alueet on itse Haagan peruspiirin osa-alue
Lähialueet Pohjois-Haaga, Kivihaka, Ruskeasuo, Niemenmäki, Munkkivuori, Pitäjänmäen teollisuusalue, Lassila

Etelä-Haaga (ruots. Södra Haga) on Länsi-Helsingin kaupunginosa. Se kuuluu osana Haagan peruspiiriin.

Etelä-Haaga oli ennen Huopalahden kunnan keskus. Suuri osa nykyisestä asemakaavasta on Haagan huvilakaupungin ajan perua. Vuonna 1923 Haagasta tuli Haagan kauppala, joka liitettiin Helsinkiin 1946. 1950-luvulla alkanut kerrostalorakentaminen ei muuttanut alueen ilmettä lähiömäiseksi, sillä talot rakennettiin vanhoille huvilatonteille.


Kaupunginosassa on noin 12 000 asukasta, joista noin 1 100 eli 9,2 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia (koko Helsingissä noin 6 prosenttia). Etelä-Haagassa on Haagan peruskoulu, ruotsinkielinen ala-aste sekä lukiot Länsi-Helsingin lukio, Gymnasiet Lärkan ja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK, vuodesta 1972).

Etelä-Haagassa sijaitsee Huopalahden asema, joka on yksi lähijunaliikenteen asemista. Kaupunginosassa on myös Huopalahden kirkko. Kirkkorakennus oli ennen kansakoulu ja sitä kutsuttiin myös Suomalaisuuden pirtiksi.

Etelä-Haagan pohjoisreunalla on aiemmin yliopistollisena koealueena toiminut Rodopuisto (Laajasuonpuisto), jossa useat sadat alppiruusut kukkivat tyypillisesti kesäkuussa. Mäellä Sankaritien varrella sijaitsee Haagan kauppalan sankarihautausmaa.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä Helsinkiin liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.



Muilla kielillä