Ilmarinta
Wikipedia
Ilmarinta (pneumothorax) merkitsee ilman pääsyä keuhkopussinonteloon keuhkorakkulan seinämän petettyä. Seurauksena on, että normaalisti alipaineiseen keuhkopussiin syntyy yhteys normaalipaineiseen ilmakehään, jolloin ilmarinnan puoleinen keuhko ei sisäänhengittäessä laajene eikä siten osallistu hengitykseen.
Ilmarinta syntyy tavallisesti yskimisen tai fyysisen rasituksen yhteydessä, kun joko synnynnäisesti heikon tai keuhkolaajentuman heikentämän keuhkorakkulan seinämä pettää (spontaani ilmarinta). Vammapotilailla ilmarinta syntyy, kun kylkiluu, puukko tai muu esine rikkoo sekä keuhkopussin että keuhkon (traumaattinen ilmarinta). Yksittäiseen kylkiluumurtumaan liittyy ilmarinta ani harvoin.
Ilmarinta voi syntyä vähitellen päivien kuluessa tai hyvin nopeasti. Myös ilmarinnan koko vaihtelee hyvin pienestä ja oireettomasta koko keuhkon kokoonpainumiseen. Hengitystilavuuden pieneneminen aiheuttaa eriasteisia hengitysvaikeuksia, joiden syy varmistuu usein vasta röntgenkuvauksessa. Hengitysäänten vaimeneminen tai puuttuminen voi olla merkkinä ilmarinnasta.
Ilmarintaa ei voi hoitaa ilman erikoisvälineitä ja -osaamista, ja se vaatii aina kiireellistä sairaalahoitoa. Ilmarinnan ensiapu on vammojen mukainen hoito, puoli-istuva asento ja hapen annostelu varaajamaskilla hapetuksen parantamiseksi ja hengenahdistuksen vähentämiseksi.
[muokkaa] Lähteet
- Castrén, Maaret et al. (2005): Ensihoidon perusteet. Pelastusopisto & Suomen Punainen Risti. ISBN 951-98649-5-4.
- Lääkärikirja Duodecim