AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä

Wikipedia

AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä (Advanced MOrtar System) on suomalaisen Patria Vammas Oy:n ja ruotsalaisen Land Systems Hägglunds AB:n (ennen Alvis Hägglunds AB) rekisteröimä tavaramerkki.

Kyseessä on perästä ladattava 120 mm:n kranaatinheitinjärjestelmä, joka koostuu kahdesta 120 mm:n kranaatinheitinputkesta, jotka on kiinnitetty yhteiseen asekehtoon ja johon on lisätty automatisoitu latausjärjestelmä. Vuonna 2006 Suomessa on koekäytössä suustaladattava versio, mutta Puolustusvoimille koulutuskäyttöön otettavissa AMOS FIN -vaunuissa latausjärjestelmä on putken takana kuten kenttätykeissä, mikä pienentää kaksoislatauksen vaaraa.

Kranaatinheitinjärjestelmän etuna on sen asennettavuus eri alustoille (eri tst-ajoneuvot, laivat, veneet), suuri tulivoima ja nk. ryöppyammunta-ominaisuus (jopa 14 kranaatin ampuminen 60 sekunnissa eri pituisille lentoradoille, siten että ne osuvat samanaikaisesti kohteisiinsa). Ryöppyammunnan vuoksi kohde ei kykene suojautumaan ensimmäisten kranaattien tultua maaliinsa. Heitinjärjestelmä kykenee myös suora-ammuntaan.

AMOS voidaan asentaa useille ajoneuvoalustoille, kuten ruotsalaiselle panssaroidulle tela-ajoneuvoille CV90, M113 tai taisteluveneeseen. Suomen puolustusvoimat käyttää ensimmäisinä lavetteina Patria AMV -miehistönkuljetusvaunuja. Vaunussa on nelihenkinen miehistö: johtaja, ohjaaja, lataaja ja ampuja.

Suomalaisessa järjestelmässä neljän AMOS-ajoneuvon kahdeksan 120 millimetrin putkea korvaavat yhdeksän tavallista kranaatinheitinkomppanian 120 mm raskasta kranaatinheitintä. Tulenavaus voidaan suorittaa 30 sekunnissa, koska järjestelmä osaa laskea ampuma-arvot itse. Etuna on lisäksi se, että AMOS voidaan liikkuvuutensa vuoksi siirtää nopeasti uuteen asemaan ammunnan jälkeen, mikä vaikeuttaa toisen osapuolen vastatykistötoimintaa. Tuliasemasta poistuminen onnistuu nopeimmillaan noin kymmenessä sekunnissa. Tulivoimaltaan AMOS-heitinjärjestelmä vastaa kahta perinteistä kranaatinheitinjoukkuetta, koska järjestelmä osaa itse laskea omat lentoradat kuudelle kranaatille yhdellä kertaa ja tarvittaessa suunnata putket uudelleen latausten välissä.

120 millimetrin raskaita kranaatinheittimiä on siirrelty panssaroiduissa miehistönkuljetusvaunuissa mm. Lähi-idän konflikteissa. Esimerkiksi Israel on käyttänyt sitä telavetoisessa yhdysvaltalaisessa M113-miehistönkuljetusvaunussa Tampellan teknologiaan perustuvia 120 mm:n Soltam-kranaatinheittimiä. AMOS on kuitenkin ensimmäinen umpinainen vaunu kranaatinheittimelle.

Yhdysvaltalainen AAI Corporation hankki AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän tekniikan yksinoikeuslisenssin 29. maaliskuuta 2003.

Ruotsi on tilannut Patrialta ja BAE Systems Hägglundsilta kaksi AMOS-prototyyppiä. Tilaus sisältää kehitystyön, valmistuksen ja mahdolliset maa- ja meriversioiden sarjatoimitukset. Kaupan arvo on noin 55 miljoonaa euroa ja toimitukset aloitetaan mahdollisesti vuonna 2011. [1]

[muokkaa] AMOS Suomessa

Suomen käytössä oleva järjestelmä tunnetaan nimellä AMOS FIN. Ensimmäiset AMOS-järjestelmät luovutettiin Karjalan Prikaatin käyttöön vuoden 2006 maaliskuussa. Suomessa aseen sarjatuotanto aloitetaan vuonna 2007 ja laajamittainen käyttöönotto sekä varusmiesten koulutus vuonna 2009 Porin Prikaatissa ja Karjalan Prikaatissa.

[muokkaa] Lähteet

  1. Helsingin Sanomat, Talous, 28.6.2006

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä