Europidi

Wikipedia

Europidipoika
Suurenna
Europidipoika
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Europidi tai euripidi on fyysisten antropologien käyttämä nimitys alkujaan pääasiassa Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Intiassa sekä joillakin Keski-Aasian alueilla eläneestä ja elävästä ihmisrodusta, jota puhekielessä usein nimitetään "valkoiseksi roduksi". Europidi ei kuitenkaan ole kaikilta osin täysin sama asia kuin esimerkiksi useiden maiden väestökirjanpidossa käytetty luokittelu "valkoihoinen", vaan perustuu useisiin läntisen Euraasian asukkaiden anatomisiin ominaispiirteisiin. Termillä tarkoitetaankin yleisesti tiettyä rotua monissa ja vaihtelevaan rotujen määrään perustuvissa erilaisissa rotuteorioissa.

Euripidien välillä on suurin hiusten ja silmien värin kirjo. Euripidien valtaosa on ruskea- ja tummasilmäisiä, mutta euripidien joukossa on myös silmien värityyppejä ja näiden alatyyppejä, jotka muilta ryhmiltä lähes tyystin puuttuvat. Näitä ovat esimerkiksi siniset, harmaat ja vihreät silmät. Kuvassa monivärinen silmä.
Suurenna
Euripidien välillä on suurin hiusten ja silmien värin kirjo. Euripidien valtaosa on ruskea- ja tummasilmäisiä, mutta euripidien joukossa on myös silmien värityyppejä ja näiden alatyyppejä, jotka muilta ryhmiltä lähes tyystin puuttuvat. Näitä ovat esimerkiksi siniset, harmaat ja vihreät silmät. Kuvassa monivärinen silmä.

Euripideillä tarkoitetaan lähinnä Euroopan, Lähi-idän, Keski-Aasian, Pohjois-Afrikan ja Intian väestöä, sekä heidän jälkeläisiään muilla mantereilla.

Euripidien ihonväri vaihtelee väestöittäin. Eurooppalaiset ja eurooppalaisperäiset euripidit ovat vaaleaihoisia, ja heitä kutsutaan valkoisiksi tai valkoihoisiksi. Eteläeurooppalaiset, pohjoisafrikkalaiset ja Lähi-idän euripidit ovat hieman tummempia. Euripideihin kuuluu myös tummaihoisia väestöjä, esimerkiksi intialaiset euripidit ovat varsin tummia. Valtaosalla euripideistä on ruskeat silmät ja tummat hiukset. Euripideistä osa on vaalea-, ruskea- tai punahiuksisia, sekä vaaleasilmäisiä (eli sini-, harmaa- tai vihreäsilmäisiä ja näiden yhdistelmiä). Vaaleita silmiä ja hiuksia on yleisimmin pohjoisessa ja luoteisessa Euroopassa, ja piirteet harvinaistuvat itään ja etelään päin. Vielä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on satunnaisesti vaalea- tai punahiuksisia ja sinisilmäisiä.

Euripidit kuuluvat omaan geneettiseen klusteriinsa, eli euripidit ovat geneettisesti sukua toisilleen enemmän kuin muille ihmistyypeille. On tosin tapauksia, joissa geneettinen klusteri ei täsmällisesti vastaa ihmistyyppiä. Esimerkiksi euripideiksi laskettavista populaatioista jotkin, kuten intialaiset, kuuluvat merkittävässä määrin myös toiseen geneettiseen klusteriin (itäaasialaiseen). Euripideiksi laskettavat kalashit kuuluvat omaan klusteriinsa. (katso myös: Rotu)

Europidejä on kutsuttu myös kaukasialaisiksi, mikä perustuu tämän ihmistyypin oletettuun alkuperään Kaukasus-vuoriston seuduilla. Kaukasus-vuoristosta löydettiin euripidin pääkallo, joka katsottiin mittasuhteiltaan täydelliseksi. Tästä pääteltiin, että euripidinen ihmistyyppi on peräisin kutakuinkin Kaukasukselta. Nykyisin tähän teoriaan ei uskota, mutta euripidejä kutsutaan silti esimerkiksi englanniksi termillä "Caucasoid".

Europidit ovat jaettavissa pääasiassa ulkoisten ominaisuuksien perusteella alaryhmiin, joita aikaisemmin nimitettiin tieteellisissä yhteyksissä roduiksi tai alaroduiksi.

Jotkut tahot ovat käyttäneet myös veriryhmiin perustuvaa luokittelua. Tämän ajatellaan olevan vanhentunut käytäntö. Nykyisin biokemiallisista lähestymistavoista ovat yleisimmin käytössä DNA-tutkimukset.

Myös kraniologisia menetelmiä, mm. pääkallon pituus-leveys-suhdetta, on käytetty ihmispopulaatioiden jaotteluun ja käytetään nykyäänkin esimerkiksi kuolleiden tunnistamisessa.

Sekä pääkallon keskimääräinen muoto että veriryhmien osuudet eroavat huomattavasti selkeämmin ihmistyyppien sisällä kuin kunkin ryhmän välillä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty eräs europidien alaryhmien ulkoisiin ominaisuuksiin perustuva luokittelutapa. Taulukossa on myös esitetty joitakin veriryhmien esiintymistiheyksiä sekä mainittujen ihmisryhmien pääkallon pituus-leveys -suhteita. Levinneisyysalueella tarkoitetaan aikaa ennen siirtomaakauden alkua.

Taulukon tiedot ovat mahdollisesti osin vanhentuneet. lähde?

Rotu Päälevinneisyysalue Keskipituus Hiukset/silmät Kasvot Nenä Pääkallon indeksi
(muoto)
A B O Rh-ryhmät D MN-ryhmät M
Luoteis-

eurooppalaiset (pohjoinen rotu)

Luoteis-Eurooppa, Pohjoismaat n. 175cm-180cm vaalea kapea suora 75 25-35
(A2:6-9)
5-10 60-70 60-70 50-60
Alppirotu Keski-Eurooppa, Balkanin niemimaa, Vähä-Aasia lyhyehköjä tumma leveä leveä 85 55-70 55-65 55-70 55-65 55-60
Välimeren rotu / varsinaiset intialaiset Espanja, Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, Intia lyhyehköjä, Intiassa 172-156 kastista riippuen tumma kapea suora 75 15-35 5-25 55-80 55-80 50-65
Dinaarinen rotu Sveitsi, Itävalta, Balkan, Armenia pitkiä tumma kapea iso, kaareva 83 25-35 10-15 55-65 65-70 55-65
Itäbalttilainen Itä- ja Koillis-Eurooppa pitkähköjä vaalea leveä leveä 83 25-30 10-20 50-60 60-65 55-65
Saamelaiset Pohjoiskalotti pienikokoisia tumma tai vaalea lyhyt leveähkö 84 35
(A2: yli 30)
4-10 50-60 75-85
Ainut Pohjois-Japani, Sahalin pienikokoisia tumma leveä, lyhyt leveähkö 77 20-25 28 50 75-80 50-55

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla