Arto Merenheimo
Wikipedia
Arto Pekka Kalervo Merenheimo (s. 1952 Helsingissä) on suomalainen kirjailija.
Lapsuutensa ja nuoruutensa Merenheimo vietti Helsingin Punavuoressa Viiskulman ja Johanneksen kirkon tienoilla. Merenheimo kävi Helsingin normaalilyseota 1963–1968, ja hän kirjoitti yksityisoppilaana ylioppilaaksi Karjalan yhteiskoulusta vuonna 1973. Merenheimo on koulutukseltaan HuK (tutkielma uskontotieteestä), ja hänellä on opintoja myös teologiasta, filosofiasta, psykologiasta, kotimaisesta kirjallisuudesta, estetiikasta ja valtiotieteistä. Hän on toiminut aiemmin mm. opettajana (lukiossa, yläasteella ja lastentarhassa), sosiaaliterapeuttina alkoholistiparantolassa, nuoriso-ohjaajana, antikvariaatin myyjänä ja satamatyöntekijänä. Nykyisin hän on vapaa kirjoittaja ja asuu Itä-Helsingissä.
Merenheimon esikoisteos Mike vaan only (1988) on avainromaani helsinkiläisistä nuorista 1960–1970 luvuilla. Romaani välittää koskettavasti tuntoja rakkauden nälästä, totuuden etsinnästä ja huumeisesta elämänmenosta. Teos sisältää ajankuvaa pääkaupungista, ja on siksi paikallaan myös Helsinki-aiheisissa kokoelmissa. Mike vaan only antaa myös oivan katsauksen Helsingin eli stadin slangiin. Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirja (1990) mainitsee teoksen yhtenä lähteenä.
Merenheimon runoteokset ovat kristillisyydellä höystetyn zen-hengen läpitunkemia. Kovan ja kaupallisen kulttuurin vastainen "aktiivinen joutilaisuus" ja rakentava kansalaistottelemattomuus on tyypillistä Merenheimon runoissa. 2000-luvulla tuotantoa on sävyttänyt voimakkaasti myös länsimaiden taloudelliset intressit etusijalle asettavien katsomusten vastaisuus sekä maailmanpoliisiaatteiden kritiikki.
[muokkaa] Teokset
- Mike vaan only (Romaani, 1988, 2. painos 2001)
- Kukkaleninki (Tankarunoja, 1997)
- Perhosensydämiä (Tankarunoja, 1998)
- Runoja ja kirjoituksia eri lehdissä, mm. Voimassa.