Analyyttinen kone

Wikipedia

Analyyttinen kone (Analytical Engine) on englantilaisen matematiikan professorin Charles Babbagen 1800-luvulla suunnittelema yleiskäyttöinen mekaaninen tietokone, joka ei koskaan valmistunut. Babbage kuitenkin rakensi konetta vuodesta 1837 aina kuolemaansa saakka vuoteen 1871, ja hänen poikansa Henry P. Babbage oli saanut vuonna 1910 rakennettua koneeseen kuuluvan tulostuslaitteen ja osan laskentayksiköstä eli myllystä. Tämän jälkeen Analyyttinen kone unohdettiin suurimmaksi osaksi.

Analyyttinen kone oli seuraaja Babbagen aiemmalle keskeneräiseksi jääneelle projektille, differenssikoneelle. Sen oli tarkoitus perustua hammaspyörien kaltaisiin mekaanisiin perusosiin ja kymmenjärjestelmään samaan tapaan kuin aiemmat mekaaniset laskimet. Käyttövoimaksi kaavailtiin höyrykonetta.

Joitakin koneen suunniteltuja ominaisuuksia:

  • Arvioitu pituus noin 30 metriä ja leveys 10 metriä. Käyttövoimana höyry.
  • Ohjelmien ja käsiteltävän tiedon syöttö koneelle reikäkorttien avulla.
  • Konekieli, jossa kolmentyyppisiä käskyjä: aritmeettiset toiminnot, numeeriset vakiot ja muistinkäsittely. Kullekin käskylle oma reikäkorttinsa ja kullekin käskytyypille oma reikäkortinlukijansa.
  • Aritmeettinen yksikkö ("mylly"), jossa toteutettuna yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut.
  • Keskusmuistia 1000 lukua, kussakin 50 kymmenjärjestelmän numeroa. Tämä oli varsin suuruudenhullu määrä: ensimmäisen toimivan mekaanisen tietokoneen rakentajalle Konrad Zuselle riitti 64 luvun muisti, ja luvut olivat 22-bittisiä binäärilukuja.
  • Tulostuslaitteina kirjoitin ja käyräpiirturi. Myös operaattorin huomion kiinnittämiseen tarkoitettu "kilikello".

Analyyttisen koneen konekieli on todistettu Turing-täydelliseksi, joten se pystyy periaatteessa suorittamaan samat tehtävät kuin mikä tahansa nykyinen tietokone.

Babbagen tietokoneprojekti toimi myös innoittajana William Gibsonin ja Bruce Sterlingin tieteisromaanille The Difference Engine. Kirja sijoittuu vaihtoehtohistoriaan, jossa Charles Babbage saakin koneensa valmiiksi ja aloittaa siten tietoteknisen vallankumouksen sata vuotta ennen aikojaan.