Esperanton kielioppi

Wikipedia

Pääartikkeli: Esperanto

Esperanto on keinotekoinen apukieli, jonka kielioppi on luonnollisiin kieliin verrattuna hyvin helppo. Vaikka useimmat esperanton kieliopin piirteistä onkin lainattu eurooppalaisista kielistä, on kielen oppiminen säännöllisistä ja loogisista rakenteista johtuen helppoa myös muiden kielten puhujille.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Joitakin ominaisuuksia

[muokkaa] Artikkeli

Esperantossa on ainoastaan määräinen artikkeli, la, jota käytetään sekä yksikössä että monikossa. Määräistä artikkelia käytetään ilmaisemaan jotain joukkoa edustavaa yksilöä, aikaisemmin mainittua asiaa, tai tilanteen vuoksi tuttua asiaa. Joskus se voidaan suomentaa sanalla se.

  • ”Bonvolu malfermi la pordon.”Ole hyvä ja avaa ovi.
  • ”La mondo estas tro eta por ni ĉiuj.”Maailma on liian pieni meille kaikille.
  • ”La gepardo estas la plej rapida de la bestoj.”Gepardi on eläimistä nopein.
  • ”Mi volas havi tiun ĉemizon, la bluan.”Haluan tuon paidan, (sen) sinisen.

Koska määräisen artikkelin käyttö voi olla vaikeaa erityisesti sellaisten kielten puhujille, joissa määräistä artikkelia ei esiinny, aloittelijan ei yleensä katsota tarvitsevan käyttää sitä.

[muokkaa] Sanojen päätteet

Esperantossa pääte -o tarkoittaa substantiivia, -a adjektiivia, -i verbin infinitiiviä ja -e adjektiivista johdettua adverbiä. Kun substantiivin tai adjektiivin jälkeen lisätään -j, tulee sanasta monikollinen. Viimeiseksi tulee mahdollisen akkusatiivin pääte -n. Substantiivilla ja sitä kuvaavalla adjektiivilla tulee olla samat päätteet.

  • bona knabo, bonan knabon, (la) bonaj knaboj, bonajn knabojnhyvä poika, hyvää poikaa, hyvät pojat, hyviä poikia

Sanojen päätteitä vaihtamalla voi helposti muodostaa uusia eri sanaluokkien sanoja. Lisää kohdassa Sanojen muodostaminen.

  • koro, kora, koresydän, sydämellinen, sydämellisesti

Akkusatiivin päätteen vuoksi sanajärjestyksellä ei ole väliä:

  • La knabino feliĉan knabon kisisTyttö suuteli iloista poikaa
  • La knabino feliĉa knabon kisisIloinen tyttö suuteli poikaa

[muokkaa] Pronominit

mi - minä
vi - sinä
li - hän (mies)
ŝi - hän (nainen)
ĝi - se
ni - me
vi - te
ili - he, ne

Lisäksi esperantossa on suomen kielestä puuttuva passiivipronomini oni, joka suomennetaan passiivilla. Vanhanaikaisessa, raamatullisessa tekstissä saatetaan käyttää myös pronominia ci (sinä). Nykyesperantossa sitä ei kuitenkaan enää käytetä.

Refleksiivipronominia si käytetään, kun yksikön tai monikon kolmannen persoonan tekeminen kohdistuu itseensä.

Pronominit taipuvat myös akkusatiivimuodossa. Lisäämällä pronominin perään pääte -a, saadaan aikaan omistusmuoto, jolla on myös monikko ja akkusatiivimuoto.

Mi amas vin! Ĉu liaj amikoj havas siajn pasportojn?
"Minä rakastan sinua! Onko hänen ystävillään passinsa?
Vi duŝas lin, ĉar li ne povas duŝi sin mem.
"Sinä peset hänet, koska hän ei voi pestä itseään.

[muokkaa] Verbit

Kaikki esperanton verbit ovat säännöllisiä. Perusmuodon pääte on aina -i, jonka korvaamalla muilla päätteillä saadaan eri aikamuotoja. -as on preesens, -is on imperfekti ja -os on futuuri. Suomen kielestä tuttuja perfektiä ja pluskvamperfektiä ei varsinaisesti ole, mutta ne voidaan muodostuaa partisiipeillä. Verbit eivät taivu subjektin mukaan.

Indikatiivin lisäksi esperantossa voidaan muodostaa kaksi muuta modusta: imperatiivi päätteellä -u ja konditionaali päätteellä -us. Imperatiivi tunnetaan esperantossa myös nimellä volitiivi ja se voi toimia myös konjunktiivina.

Kahdesta peräkkäisestä verbistä jälkimmäinen on aina perusmuodossa.

Mi volus vidi vin.
"Haluaisin nähdä sinut."
Paĉjo kisu sian filinon.
"Isukki suudelkoon tytärtään."

Mi petas, ke vi foriru.

"Pyydän sinua lähtemään."

[muokkaa] Kieltäminen

Väitelauseesta tehdään kielteinen käyttämällä sanaa ne, tai jotakin neni- -alkuisista korrelatiiveista. Yhdessä lauseessa voi olla vain yksi kieltävä sana.

  • Mi ne faris nenion ajn. Mi ne faris ion ajn.En tehnyt mitään.

Kieltosana tulee ennen kiellettävää sanaa, useimmiten ennen verbiä.

  • Mi ne skribis tion.Minä en kirjoittanut tuota.
  • Ne mi skribis tion.En minä tuota kirjoittanut. (joku muu kirjoitti)
  • Mi skribis ne tion.Tuota minä en kirjoittanut. (mutta jotain muuta kirjoitin)

[muokkaa] Omistus

Omistuspronominien lisäksi omistusta voi ilmaista sanalla de. Yleensä omistettava sana tarvitsee tällöin määräisen artikkelin. De-prepositiolla voidaan korvata myös persoonapronominien omistusmuoto.

  • La flugiloj de la birdo.Linnun siivet.
  • Mia ĉambro. = La ĉambro de mi.Minun huoneeni.

[muokkaa] Sanojen muodostaminen

Esperanton erikoisominaisuus on sanojen helppo muodostaminen. Yhdestä juurisanasta voidaan päätteitä vaihtamalla ja liitteitä lisäämällä saada jopa kymmeniä uusia sanoja täysin säännönmukaisella muodostustavalla.

[muokkaa] Päätteiden vaihtaminen

amo - rakkaus ama - rakas ame - rakkaasti ami - rakastaa

intereso - mielenkiinto interesa - mielenkiintoinen interese - mielenkiintoisesti interesi - kiinnostaa

Vi estas ama, ĉar mi amas vin.
"Olet rakas, koska rakastan sinua."


[muokkaa] Yhdyssanat

Yhdyssanat muodostetaan liittämällä sanat yhteen. Ensimmäisen sanan sanaluokkapääte voidaan jättää pois, jos se kuulostaa paremmalta. Esimerkiksi maanosa on mondoparto ja pääkaupunki on ĉefurbo.

[muokkaa] Liitteet

[muokkaa] Etuliitteet

  • bo- - sukulaisuus avioliiton kautta
    • bofrato - lanko
  • dis- - hajalleen, erilleen
    • disdoni - jakaa
  • ek- - aloittaa, toimia äkillisesti
    • eklerni - aloittaa opiskelemaan
  • eks- - entinen
    • eksinstruisto - entinen opettaja
  • fi- - huono
    • fivorto - kirosana
  • ge- - molemmat sukupuolet yhdessä
    • gepatroj - vanhemmat
  • mal- - päinvastainen
    • malami - vihata
  • mis- - väärin,
    • misuzi - väärinkäyttää
  • pra- - menneisyydessä, esi-
    • prapatro - esi-isä
  • re- - uudelleen
    • reveni - palata

[muokkaa] Jälkiliitteet

[muokkaa] Vertailu

Esperantossa komparatiivi muodostetaan sanalla pli ja superlatiivi sanalla plej. Vertailusana "kuin" on ol. Superlatiivissa substantiivi vaatii määräisen artikkelin. Myös vertailumuodot tarvitsevat monikon ja akkusatiivin päätteen.

rapida - pli rapida - plej rapida
"nopea - nopeampi - nopein"
rapide - pli rapide - plej rapida
"nopeasti - nopeammin - nopeimmin"
Hundoj estas pli rapidaj ol katoj, sed leonoj estas plej rapidaj.
"Koirat ovat nopeampia kuin kissat, mutta leijonat ovat nopeimpia.
La plej eta homo de la mondo.
"Maailman pienin ihminen."