AK-47
Wikipedia
AK-47 tunnettu myös nimellä "Kalašnikov" (venäjäksi Автомат Калашникова образца 1947 года, Avtomat Kalašnikova obraztsa 1947 goda) on neuvostoliittolaisen Mihail Kalašnikovin suunnittelema ja vuonna 1949 käyttöön otettu rynnäkkökivääri. Tällä hetkellä AK-47:n rakenteeseen perustuvat rynnäkkökiväärit ovat maailman yleisimpiä aseita. AK-47-tyyppisten aseiden suosio perustuu niiden rakenteelliseen varmatoimisuuteen, helppoon huollettavuuteen ja edullisuuteen.
[muokkaa] Historia
Toisen maailmansodan aikana Mihail Kalašnikov alkoi kehittää Neuvostoliiton joukoille parempia jalkaväen aseita. Kehitystyön tulos oli sodan jälkeen vuonna 1947 esitelty AK-47 (Avtomat Kalašnikova malli 1947). AK-47 hylkäsi perinteisen pitkän kivääripatruunan ja käytti uutta, vuoden 1943 mallia olevaa, muihin silloisiin patruunoihin verrattuna kevyttä 7,62x39 mm:n patruunaa. Tämä patruuna oli otettu jo aiemmin käyttöön Simonovin SKS-puoliautomaattikiväärissä. Vaikka patruuna lyheni aiempaan, Mosin-Naganteissa käytettyyn reunakantaiseen 7,62x54R-patruunaan verrattuna huomattavasti, luodin lähtönopeus säilyi tehokkaalla, yli 700 m/s tasolla. Tuohon aikaan ymmärrettiin, että aseen ei tarvitse kantaa pidemmälle kuin sotilas pystyy yleensä taistelutilanteessa tähtäämään.
Ase ja sen 1959 käyttöön otettu AKM-malli (jonka runko on teräslevystä prässätty, kun taas AK-47:n runko on jyrsitty umpiteräksestä) oli Neuvostoliiton käytössä aina 1980-luvulle, jolloin se korvaantui aseen 5,45x39 mm kaliiperisella muunnoksella AK-74, joskin nykyäänkin esimerkiksi Tšetšeniassa venäläiset käyttävät myös vanhoja AKM-kivääreitä. Pienempi kaliiperi ja siten kevyempiluotinen patruuna valittiin suuremman lähtönopeuden ja suoremman lentoradan saavuttamiseksi. Lisäksi 5,45-kaliiperien luotien pysäytystehoa pidettiin parempana johtuen pitkän luodin niin kutsutusta kaatumisesta maalissa ja nopean luodin kavitaatiosta, joka aiheutti laajemman ja repaleisemman haavakanavan. Myös huollon tarpeet patruunan keventymisen takia sekä patruunan hinta ovat vaikuttaneet valintaan. Lisäksi kevyempää luotia käyttävissä aseissa on pienempi rekyyli, ja ase on helpommin hallittavissa myös sarjatulella. Pienemmästä ruutitilavuudesta ja kevyen luodin mahdollistamasta nopeamman ruudin käytöstä syntyy myös pienempi ampujan viholliselle paljastava suuliekki.
[muokkaa] Ominaisuudet
AK-47:n liikkuvien osien käyttövoimana on ruutikaasujen paine. Se on toimintavarma ja helppo puhdistaa sekä korjata myös kenttäolosuhteissa. Aseessa on vakiona metallinen tai punaruskea bakeliittinen 30 patruunan tankolipas (RPK:n 40 panoksen tanko-, ja 75 panoksen rumpulipasta voidaan myös käyttää) ja sillä voidaan ampua sekä sarja-, että kertatulta.
- Kaliiperi: 7.62 x 39 mm M/43
- Pituus: 870 mm
- Piipun pituus: 415 mm
- Paino
- tyhjänä: 4,3 kg
- täyden 30 panoksen lippaan kanssa: n. 4,9 kg
- Teoreettinen tulinopeus: 600 laukausta/min.
- Luodin lähtönopeus: n. 710 m/s
- Tehokas ampumaetäisyys: n. 300-400 metriä
[muokkaa] Tuotanto
AK-47 on maailman yleisin rynnäkkökivääri. Sitä (ja sen valmistusluvattomia kopioita) on eri versioina valmistettu Neuvostoliitossa/Venäjällä, Kiinassa ja useissa muissa maissa yhteensä arviolta 50 miljoonaa kappaletta. Kalashnikov -sarjan nykyinen virallinen valmistaja on IŽ (ИЖ) Iževskissä.
Kalashnikovin perusrakenteeseen juontuu myös pikakivääri RPK. AK-47:n pohjalta on kehitetty myös Suomen armeijan käyttämä Rk 62.