Bengtskärin majakka
Wikipedia
Bengtskär '
|
|
![]() |
|
Sijainti | Bengtskärin luoto |
Koordinaatit | |
Suunnittelija | Florentin Granholm |
Rakennettu | 1906 |
Automatisoitu | 1968 |
Korkeus | 45,8 metriä |
Valon korkeus | 51,0 metriä |
Valon kanto | 18 kilometriä |
9,7 merimailia | |
Kunta | Dragsfjärd |
Valtio | Suomi |
Merenkulkuhallitus |
Bengtskärin majakka sijaitsee 15 meripeninkulmaa (28 km) Hangosta länsilounaaseen, tarkat koordinaatit ovat 59°43,4 N ja 22°30,1 E. Majakka rakennettiin vuonna 1906 Bengtskärin matalalle kallioluodolle, johon oli ajanut moni laiva karille. Majakan rakennusmateriaalina on käytetty graniittia ja tiiltä ja sen arkkitehtinä toimi Florentin Granholm. Majakka on Pohjoismaiden korkein, korkeus merenpinnasta on 52 metriä ja korkeus maan pinnasta 45,8 metriä. Bengtskärin majakka on nykyisin suosittu matkailukohde.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Majakkahanke
Bengtskärin luodolle oli ehdotettu valomajakkaa jo 1800-luvun lopulla. Vakavasti majakkahanke otettiin vasta 1905, kun uusi höyrylaiva Helsingfors ajoi karille kohtalokkain seurauksin. Saman vuoden lopulla luotsilaitos antoi arkkitehti Florentin Granholmille tehtäväksi laatia piirustukset uudelle majakalle, josta jo suunnitteluvaiheessa piti tulla Itämeren mahtavin majakka.
Vuoden 1906 alussa tutkittiin Bengtskärin kallioluoto. Sen korkein kohta oli kahdeksan metriä merenpinnan yläpuolella. Kallion kiviaines oli laadukasta graniittia, joten se kelpuutettiin majakan rakennusaineeksi. Helmikuussa valmistuivat rakennustyömaan parakit ja 33 työmiestä pääsivät aloittamaan kallion louhinnan rakennusmateriaaliksi. Maaliskuun puolivälissä työt jouduttiin väliaikaisesti keskeyttämään, kun voimakkaan etelämyrskyn nostattamat hyökyaallot veivät mukanaan suurimman osan rakennustarpeista. Heinäkuussa majakan perustukset olivat valmiit ja muuraustyöt aloitettiin. Östergårdin tiilitehtaalta kuljetettiin yli 448 000 tiiltä. Luodon parakeissa asui sillä hetkellä jo 124 työntekijää, joista 40 apumiestä, 35 kivimiestä, 22 muuraria, 12 lastinkantajaa ja 5 seppää. Työntekijöistä suurin osa oli kotoisin Rosalasta ja Hiittisistä.
Elokuun 11. päivänä pidettiin luodolle rakennetun asuinsiiven harjannostajaiset, johon luotsilaitoksen päällikkölaiva Eläköön toi juhlavieraat. Heidän joukossaan olivat mm. Otto Donner ja Nikolai Sjölman. Majakkatornin perustuksiin muurattiin vanhan tavan mukaan kultarahoja sekä perustamisasiakirja. Tilaisuuteen sisältyi Donnerin juhlapuhe, ilotulitus sekä Maamme-laulu. Tilaisuuden päätyttyä aloitettiin itäpään pyöreän majakkatornin muuraustyöt.
Lokakuussa rakennustyöt saatiin valmiiksi ja luodolle tuotiin majakan valolaite, jonka oli valmistanut pariisilainen Barbier & Turennen tehdas. Niiden polttoaineena oli petroli. Ensi kerran majakan valo sytytettiin 19. joulukuuta 1906.
[muokkaa] Sotatoimien kohteena
[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota
Sotatoimien kohteeksi Bengtskärin majakka joutui 1914 ensimmäisessä maailmansodassa, kun saksalaiset risteilijät ampuivat majakkaa kohti parikymmentä kranaattia. Majakan tärkeät valolaitteet eivät kuitenkaan vahingoittuneet. Saksalaiset selittivät myöhemmin, että ammuskelun tarkoituksena oli houkutella venäläiset Nikolain sotalaivat ulos merelle.
Tuhot korjattiin vuonna 1919, jolloin suurin osa miinakentistä oli raivattu. Vielä korjausten alettua räjähti rannassa ajomiina särkien alakerran ikkunoita.
[muokkaa] Toinen maailmansota
Talvisodan alettua majakkaa käytettiin rannikkopuolustuksen tulenjohtotornina. Jatkosodan aikaan joutui Bengtskärin majakka jälleen uhatuksi. Se oli lähellä Neuvostoliitolle luovutettua Hankoniemeä. Bengtskärille lähetettiin vartiomiesten lisäksi joukko rannikkojääkäreitä, joten Bengtskärillä oli 32 puolustajaa.
Neuvostoliitto tekikin yllätyshyökkäyksen 26. heinäkuuta 1941. Aamuyöllä neljä venäläistä venettä laski maihin komppanian erikoiskoulutettuja maihinnousujoukkoja. Ylivoima pakotti suomalaiset perääntymään majakan sisätiloihin. Vain kolme miestä jäi tulittamaan asemistaan, ammusten loputtua heistä kaksi ui Dömmaskärin luodolle n. 2 kilometrin päähän ja selvisi hengissä. Kolmas kaatui asemaan.
Taistelut jatkuivat raivokkaana majakkarakennuksessa, johon venäläiset olivat tunkeutuneet. Puolustusta johtava Fred Luther pyysi radiolla apuvoimia rannikkotykistöltä, joka tulitti ensin maihinnousualuksia, jotta venäläiset eivät pääsisi pakenemaan. Muutaman tunnin kuluttua suomalaiset tekivät maihinnousun luodon itäpuolelle ja iskivät venäläisiä takaapäin. Taistelu päättyi suomalaisten voittoon. Suomalaisia kaatui 28 ja venäläisiä yli 60.
Ilmavoimien osallistuttua taisteluun sen loppupuolella pommi räjähti toisessa kerroksessa rikkoen lyhdyn valolaitteineen ja sumumerkinantoaseman. Puiset ulkorakennukset paloivat.
Sodan loputtua korjaustyöt aloitettiin ja ne kestivät vuoteen 1950 asti, jolloin majakka otettiin uudelleen käyttöön.
[muokkaa] Kohti nykyaikaa
Syksyllä 1968 Bengtskär automatisoitiin. Sähkökäyttöiset valolaitteet poistettiin. Majakanvartijoiden virat lakkautettiin, koska majakalla ei ollut enää merkitystä meripelastusasemana. Asetyleenikäyttöiseksi muutetun majakan kaasuvarastot mitoitettiin niin suuriksi, että ne riittävät koko vuodeksi.
Kosteus ja korroosio rappeuttivat majakkaa, mutta huomattavasti suurempaa vahinkoa aiheuttivat ilkivallantekijät, jotka rikkoivat ikkunoita ja sammuttivat majakan kaasuliekin.
Vuonna 1983 Bengtskäristä muutettiin takaisin sähkökäyttöiseksi. Se varustettiin tuulipotkurilla ja generaattorilla. Vuonna 1983 ilmoitettiin lehdessä Bengtskärin olevan vuokralla, vuokraamisen tarkoitus oli saada majakkaan väkeä pitämään ilkivallantekijät poissa. Elokuussa majakka vuokrattiin Pro Bengtskär –nimiselle yhdistykselle. Yhdistys alkoi korjata majakkaa, mutta varojen loputtua työ jouduttiin keskeyttämään. Vuonna 1992 Turun yliopisto ryhtyi jatkamaan majakan korjaustöitä ja muuttamaan Bengtskär museo- ja matkailukohteeksi, mihin tarkoitukseen se valmistui vuonna 1995.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Bengtskärin majakan kotisivut - myös (ruotsiksi) ja (englanniksi)
- Merenkulkulaitoksen infopaketti majakasta
Suomen majakat |
---|
Bengtskär | Bogskär | Flötjan | Gustaf Dalén | Gustavsvärn | Harmaja | Helsinki | Isokari | Jussarö | Kaijakari | Kalbådagrund | Kallan | Kallo | Kemi I | Kemi II | Keminkraaseli | Kokkola | Kotka | Kristiina | Kuuskajaskari | Kylmäpihlaja | Kökarsören | Lågskär | Längden | Marjaniemi | Merikarvia | Märket | Nahkiainen | Norrskär | Nyhamn | Oulu 1 | Oulu 2 | Oulu 3 | Pietarsaari | Pori | Porkkala | Porvoo | Raahe | Rauma | Ritgrund | Russarö | Rönnskär | Sandbäck | Sälgrund | Sälskär | Säppi | Strömmingsbådan | Stubben | Suomen leijona | Suomenlinna | Söderskär | Tainio | Tankar | Tauvo | Tiiskeri | Ulkokalla | Utgrynnan | Utö | Vaasa | Valassaaret | Yttergrund |