's-Hertogenbosch
Wikipedia
's-Hertogenbosch | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
![]() |
|||||
Sijainti | |||||
Valtio | Alankomaat | ||||
Provinssi | Pohjois-Brabant | ||||
Perustamisvuosi | Kaupunkioikeudet 1185 | ||||
Väkiluku | 134 989 (1.7.2006) | ||||
Pinta-ala | 91,26 km² | ||||
Väestötiheys | 1 588 as/km² | ||||
Korkeus | ? | ||||
Kaupunginjohtaja | Ton Rombouts | ||||
Kotisivu | www.s-hertogenbosch.nl | ||||
's-Hertogenbosch (ransk. Bois-le-Duc) on Pohjois-Brabantin provinssin pääkaupunki Alankomaissa. Kaupungissa on 134 989 asukasta (1.7.2006).
Kaupungin nimen lähde on des hertogen bosch, herttuan metsä. Kyseinen herttua oli Brabantin Henrik I, jonka suvulla oli kartano neljä vuosisataa läheisessä Orthenissa. Kaupunginoikeudet 's-Hertogenbosch sai 1185. Se tuhottiin vuonna 1203 Gelren ja Hollannin hyökkäyksessä, mutta rakennettiin uudelleen. Vuonna 1475 pystytettiin uusi muuri ja vallihautoja, joihin johdettiin Dommelin ja Aan vesi.
Vuoteen 1520 kaupunki oli Alankomaiden toiseksi suurin Utrechtin jälkeen ja useiden pohjoisen renessanssin taiteilijoiden työskentelypaikka. Uskonpuhdistus ja uskonsodat muuttivat kuitenkin tilanteen. 's-Hertogenbosch liittyi Habsburgien puolelle ja Yhdistyneiden provinssien joukot piirittivät sitä useaan kertaan. Sen valloitti viimein 1629 Fredrik Henrik Oranialainen, rakennettuaan 40 km pitkän padon ja pumpattuaan ympäröivän veden pois myllyillä. Katolilaisille tämä oli suuri isku ja protestantit pitivät kaupunkia sota-alueena ilman poliittisia vapauksia.
Vuodesta 1806 kaupunki liitettiin Ranskaan. Preussilaiset kuitenkin valloittivat sen 1814 ja seuraavana vuonna Napoleonin kukistuttua siitä tehtiin Noord-Brabantin pääkaupunki perustettaessa Alankomaiden kuningaskuntaa. Kaupunki oli edelleen linnoitus ja vuoteen 1878 oli kiellettyä rakentaa linnoitusten ulkopuolelle. Tämä johti kasvun taantumiseen ja väen suureen kuolleisuuteen. Kaupunkia hallittiin konservatiivisesti, eikä työläisten määrää haluttu lisätä, eikä uusia oppilaitoksia perustaa. Toisesta maailmansodasta 's-Hertogenbosch selvisi lähes naarmuitta, vaikka lähelle perustettiinkin Herzogenbuschin keskitysleiri.
Merkittävin nähtävyys on goottilainen Sint Jans kathedraal noin vuodelta 1220.
[muokkaa] Aiheesta muualla
![]() |
Pohjois-Brabant |
Aalburg | Alphen-Chaam | Asten | Baarle-Nassau | Bergeijk | Bergen op Zoom | Bernheze | Best | Bladel | Boekel | Boxmeer | Boxtel | Breda | Cranendonck | Cuijk | Deurne | Dongen | Drimmelen | Eersel | Eindhoven | Etten-Leur | Geertruidenberg | Geldrop-Mierlo | Gemert-Bakel | Gilze en Rijen | Goirle | Grave | Haaren | Halderberge | Heeze-Leende | Helmond | 's-Hertogenbosch | Heusden | Hilvarenbeek | Laarbeek | Landerd | Lith | Loon op Zand | Maasdonk | Mill en Sint Hubert | Moerdijk | Nuenen, Gerwen en Nederwetten | Oirschot | Oisterwijk | Oosterhout | Oss | Reusel-De Mierden | Roosendaal | Rucphen | Schijndel | Sint Anthonis | Sint-Michielsgestel | Sint-Oedenrode | Someren | Son en Breugel | Steenbergen | Tilburg | Uden | Valkenswaard | Veghel | Veldhoven | Vught | Waalre | Waalwijk | Werkendam | Woensdrecht | Woudrichem | Zundert |