Ilias
Wikipedia
Ilias on muinaiskreikkalainen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia. Suomennettuna Ilias tarkoittaa "laulu Ilionista"
Antiikin perimätiedon mukaan eeposparin Ilias ja Odysseia on luonut sokea kiertelevä runolaulaja Homeros. Välillä Homeroksen historiallisuutta on epäilty. Nykytutkimuksen valossa arvellaan, että teoksista vanhempi Ilias syntyi noin 750 eaa ja nuorempi Odysseia satakunta vuotta myöhemmin n. 650 eaa ja että teoksista ainakin Ilias voisi olla Homeros-nimisen runoilijan laatima.
Teoksen nimi tulee Homeroksen käyttämästä Troijan kaupungin nimestä Ilios.
Ilias koostuu noin 15 600 heksametrisäkeestä, jotka myöhemmin jaettiin 24 lauluksi. Aikojen kuluessa Ilias on muuttunut vain hyvin vähän.
[muokkaa] Tarina
Ilias kertoo kymmenvuotisen Troijan sodan toisiksi viimeisen vuoden noin 50 päivän ajasta.
Runoelma alkaa kreikkalaisten päällikön Agamemnonin ja hänen urhoollisimman sotilaansa Akhilleuksen välisestä kiistelystä. Akhilleus oli kyllästynyt Agamemnonin mielivaltaan. Sen seurauksena myrmidonien päällikkö Akhilleus veti myrmidonit pois taistelusta ja uhkasi viedä heidät takaisin Kreikkaan. Kirjan keskeinen teema on Akhilleuksen viha Troijan prinssiä Hektoria kohtaan, koska tämä oli surmannut Akilleuksen parhaan ystävän Patrokloksen. Patroklos oli Akhilleuksen tietämättä vienyt myrmidonit taisteluun itse Akhilleukseksi naamioituneena ja Hektor oli luullut taistelevansa Akhilleuksen kanssa.
Akhilleus haastoi Hektorin kaksintaisteluun ja surmasi tämän. Vihoissaan Akhilleus häpäisee Hektorin ruumista raahaamalla sitä vaunujen perässä Troijan muurien ympäri. Hektorin isä, Troijan kuningas Priamos, ilmestyi yöllä Akhilleuksen telttaan vihollisleiriin ja pyysi Hektorin ruumista haudattavaksi asiaan kuuluvin menoin. Ruumiin hautaaminen oli hellenistisessä maailmassa ihmisarvon mitta. Esimerkiksi barbaarivihollisia ei haudattu.
Muistaessaan oman isänsä Akhilleus heltyi ja suostui pyyntöön. Vihan ja silmittömän koston jälkeen Akhilleus löytää siis lopuksi vihollisesta ihmisen ja kunnioittaa tätä. Ilias päättyy Hektorin hautajaisiin. Troijan tuho vuotta myöhemmin on jo nähtävissä Iliaan loppuessa.
[muokkaa] Muut Iliasta sivuavat kirjat
Muissa Troijan sotaa sivuavissa teoksissa kerrotaan sodan taustoista ja kaupungin tuhosta ja Iliaan henkilöiden kohtaloista sodan jälkeen.
Vergiliuksen Aeneiaan mukaan sota oli alkanut Troijan prinssin Pariksen ryöstettyä kauneudestaan tunnetun Menelaoksen vaimon Helenan ja vietyään hänet mukanaan Troijaan. Rakkauden jumalatar Afrodite oli luvannut Parikselle palkkioksi maailman kauneimman naisen, mikäli jumalattarien Heran, Athenen ja Afroditen välisen kauneuskilpailun tuomariksi valittu Paris valitsisi jumalittarista kauneimmaksi juuri Afroditen. Maailman kaunein nainen oli kuitenkin Spartan kuninkaan Menelaoksen vaimo Helena, jonka Afroditen avulla Paris sieppasi Troijaan. Menelaoksen veli Agamemnon kokosi kreikkalaiset sotaan Troijaa vastaan. Aeneiaassa kerrotaan myös Pariksen surmaneen myöhemmin Akhilleuksen ampumalla nuolen soturin ainoaan heikkoon kohtaan, kantapäähän.
Kymmenen vuoden piirityksen lopuksi kreikkalaiset onnistuvat valloittamaan Troijan Odysseuksen salajuonen avulla. Odysseus käski kreikkalaisia rakentamaan jättikokoisen puuhevosen. Tämän jälkeen kreikkalaisten laivasto vetäytyi Troijan lähistöllä olevan saaren taakse. Seuraavana päivänä troijalaiset näkivät hylätyn kreikkalaisten leirin ja Troijan hevosen. Odysseuksen ystävä selitti sodanjumalatar Athenan suojelevan hevosen omistajia. Troijalainen pappi Laokoon yritti varoittaa salajuonesta, mutta Athena lähetti kolme jättiläiskäärmettä, jotka kuristivat Laokoon ja hänen poikansa hengiltä.
Troijalaiset uskoivat jumalten rankaiseen Laokoota epäuskon vuoksi ja veivät puuhevosen Troijan muurien sisälle. Seuraavana yönä hevosen sisältä ilmestyivät Odysseus ja kreikkalaisia sotilaita. He sytyttivät merkkitulen, minkä ansiosta laivasto tiesi Odysseuksen olevan sisällä. Troijalaisten nukkuessa Odysseus miehineen avasi Troijan portit ja kreikkalaisten armeija marssi sisään. Priamos ja muut Troijan asukkaat tapettiin ja Troija poltettiin maan tasalle. Menelaos sai takaisin Helenan ja kreikkalaiset purjehtivat pois.
Homeroksen Odysseiassa kerrotaan Odysseuksen kymmenvuotisesta paluumatkasta Ithakaan.