Birger-jaarli

Wikipedia

Birger-jaarli. Fantasiamuotokuvassa Birger on kuvattu 1600-luvun asussa
Suurenna
Birger-jaarli. Fantasiamuotokuvassa Birger on kuvattu 1600-luvun asussa

Birger Maununpoika (Birger Magnusson klikkaa linkkiä kuuntele ääntämys?) (n. 121021. lokakuuta 1266) tunnetaan paremmin nimellä Birger-jaarli. Birgeristä tuli Ruotsin jaarli vuonna 1248.

Birger Magnusson kuului mahtavaan Bjälbo-sukuun (joista käytetään myös nimitystä Folkunga-suku). Hän meni naimisiin kuningas Eerik Eerikinpojan siskon Ingeborgin kanssa vuonna 1237. Eerikin kuoltua ilman perillistä, vuonna 1250, Birgerin vanhin poika Valdemar valittiin kuninkaaksi. Koska Valdemar oli tässä vaiheessa vielä lapsi, Birger hallitsi maata hänen nimissään kuolemaansa asti.

Ingeborg Eerikintytär kuoli vuonna 1254. Birger meni uusiin naimisiin Tanskan leskikuningattaren Mechtildin kanssa vuonna 1261. Jaarlin kuoleman jälkeen hänen toinen poikansa Maunu kaappasi vallan Valdemarilta.

Jaarli Birger teki ruotsalaisen Eerikinkronikan ja sekä saksalaisen Lyypekin kronikan mukaan 1249 laajan sotaretken Suomeen (ns. toinen ristiretki), jonka seurauksena ainakin Varsinais-Suomi liitettiin pysyvästi Ruotsin valtakuntaan.

Birger tunnetaan Tukholman perustajana. Hän rakennutti kaupungin vuonna 1252. Tukholmassa Riddarholmin kirkossa on jaarlia esittävä patsas, joka on pystytetty 1884.

Birger oli myös maineikas lainsäätäjä; hänen aikanaan säädettiin ns. rauhanlait (koti-, kirkko-, käräjä- ja naisrauha), sekä perintölaki (sisar peri puolet siitä mitä veli).

Birger-jaarli haudattiin omasta toivomuksestaan Varnhemin luostarin kirkkoon Itä-Göötanmaalle. Tukholman kaupungintaloa rakennettaessa Birgerin maalliset jäännökset oli tarkoitus siirtää uuteen hautaan kaupungintalon tornin juureen, mutta Varnhemin seurakunta ei suostunut tähän, ja hauta jäi tyhjäksi.

Birgeristä tuli Ruotsin viimeinen jaarli. Hänen jälkeensä alettiin jaarli-nimityksen tilalla alettiin käyttää arvonimeä herttua.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla