Aceh

Wikipedia

Nanggroe Aceh Darussalam
Acehin sijainti
Virallinen kieli indonesia
Pääkaupunki Banda Aceh
Kuvernööri Azwar Abubakar
Pinta-ala
 - Yhteensä

55390 km²
Sijainti Sumatralla Indonesiassa
Väkiluku
 - Yhteensä (2002)
 - Tiheys

4,323,300
77,3/km2
ISO AC
Aikavyöhyke UTC +7

Aceh on Indonesiaan kuuluva erityisalue Sumatran saaren pohjoisosassa. Aceh rajoittuu etelässä Pohjois-Sumatran provinssiin.

Alueella käydään sotaa aseelliseen Vapaa Aceh -liikkeen ja Indonesian armeijan välillä. 2000-luvulla on käyty kolmet Acehin rauhanneuvottelut, josta viimeisimmät presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Hallinto

Acehin kartta.
Suurenna
Acehin kartta.

Aceh kuuluu Indonesiaan ensimmäisen luokan erityishallintoalueena (daerah istimewa tingkat 1.), mikä asema sillä on ollut vuodesta 1961 alkaen. Erityishallintoalue jakautuu 17 piiriin (kabupateniin) ja neljään kaupunkiin (kota). Kabupateneita johtavat bubatit. Suurin kaupunki ja samalla erityishallintoalueen pääkaupunki on Banda Aceh, mikä sijaitsee Sumatran saaren aivan pohjoiskärjessä. Muut hallinnollisesti kaupungin asemassa olevat merkittävät keskukset ovat Langsa, Lhokseumawe ja Sabang. Pääartikkeli Acehin aluejako)

[muokkaa] Historia

Acehin lippu
Suurenna
Acehin lippu

[muokkaa] Islamilainen kauppa-alue

Acehin alueen ensimmäinen sulttaanikunta, Perlak, perustettiin vuonna 804. Muita alueelle muodostuneita islamilaisia sulttaanikuntia olivat vuonna 1042 perustettu Samudera Pasai sekä vuonna 1184 perustettu Tamiah.

Ensimmäinen eurooppalainen maininta alueesta on vuodelta 1292, kun Marco Polo kävi Sumatran rannikkoseuduilla. Hän havaitsi, että väestö oli islaminuskoinen. Alueen historiasta kertovat myös, Unescon maailmanasiakirjojen joukkoon rekisteröimät, Sejarah Melayu sekä Malajin annaalit.

Acehin sulttaanikunta syntyi vuonna 1205. Sulttaanikunta liittoutui 1500-luvulla Osmanien valtakunnan kanssa, sotiakseen Intiaan ja Malakaan asettuneita portugalilaisia vastaan. Darrussalamin sulttaanikunta syntyi myöhemmin vuonna 1511.

Ensimmäiset portugalilaiset tulivat Indonesiaan vuonna 1509. Heidän valloituksensa joutuivat kuitenkin ensin hollantilaisten ja sittemmin myös brittiläisten haltuun.

Acehin sulttaanikunta nousi 1600-luvun alkuun mennessä merkittäväksi sotilaalliseksi, taloudelliseksi ja kulttuuriseksi mahdiksi, mutta 1600-luvun loppupuolella se alkoi heiketä.

[muokkaa] Acehin vakiintuminen Hollannin vaikutuspiirin

Aceh joutui 1700-luvulla Hollannin ja Ison-Britannian etupiirikiistojen kohteeksi. Lontoon vuoden 1824 sopimuksen mukaan Aceh liitettiin Hollanin Itä-Intiaan, joskin samalla taattiin Acehin itsenäisyys. Britannia sai Hollannilta Intian ja Singaporen alueita vastineeksi Sumatran alueiden luovuttamisesta. Pääartikkeli Acehin sota 1873-1903)

[muokkaa] Kansallinen tietoisuus nousee

Vuosisadan alussa, ensimmäisen maailmansodan jälkeen Hollannin Itä-Intiaan muodostui kansallismielisiä opiskelijaliikkeitä, joiden johtajista tuli myöhemmin Indonesian itsenäisyysliikkeen johtajia. Eräs näistä johtajista oli Hollannissa opiskellut Muhammed Atta.

[muokkaa] Aceh Japanin vallan aikana

Acehin itsenäisyysliikkeen, Sumatran Acehin kansallisen vapautusrintaman (ASNLF / GAM):in, näkökulmasta Aceh kävi taistelua Hollannin Itä-Intiaa vastaan vuosina 1873-1942. Japanilaisten tunkeutuivat Malajilta Acehiin vuonna 1942. Japanilaiset lupasivat poistua Acehista sen jälkeen, kun hollantilaiset olisi voitettu.

Acehin itsenäisyystaistelijoiden ja japanilaisten välinen liitto solmittiin Malaijilla vuonna 1942, kun acehilaiset neuvottelijat kävivät Malaijilla Japanin laivaston amiraali Fujikawan luona. Hollannin Itä-Intia oli hieman aiemmin julistanut sodan Japanille, Pearl Harborin pommituksen vuoksi. Acehilaisten neuvottelijoiden ja Japanin välinen itsenäisyyssopimus allekirjoitettiin Singaporessa sen brittiläisten puolustajien antautumisen jälkeen. GAM:in näkemyksen mukaan Aceh miehitettiin jälleen syys-lokakuussa 1945, kun britit tulivat alueelle japanilaisten jälkeen. Lopulta hollantilaiset korvasivat britit ja Indonesian hallitus antoi luvan jatkaa hollantilaisten miehitystä.

Japanilaisten näkökulmasta Acehille ei myönnetty miehitysaikana itsenäisyyttä kuten ei muillekaan Indonesian alueille. Japanilaisten tarjoama itsenäisyys olisi käytännössä tarkoittanut sitoutumista Itä-Aasian hyvinvointivyöhykkeeseen eli käytännössä Japanin sotatalouteen.

ASNLF / GAM on vaatinut Acehille itsenäisyyttä Indonesiasta, mihin Indonesia ei ole suostunut. Indonesia on valtiosäännöltään edelleen yhtenäisvaltio, vaikka erityishallintoalueet kertovat haluista siirtyä liittovaltiomuotoiseen valtiomuotoon.

[muokkaa] Japanilaisten miehitys 1942-1945

Japanilaiset miehittivät Hollannin Itä-Intian 1942-1945. Ensiksi acehilaiset ja pohjoissumatralaiset solmivat hollantilaisvastaisen liiton Japanin laivaston amiraali Fujikawan kanssa. Japanilaisten tunkeutuessa Malaijilta Sumatralle ja Hollannin Itä-Intian jäädessä sotilaallisesti heikoille acehilaiset aloittivat hollantilaisvastaisen kapinan. Japanilaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita myöntämään Acehille, saati sitten Indonesialle, itsenäisyyttä Burman ja Filippiinien tapaan. Acehilaiset neuvottelijat kieltäytyivät muslimeina kunnioittamasta Japanin keisaria šintolaisena jumalana neuvotteluissa Tokiossa. Japanin 25. armeijan ankaraksi koetusta miehityksestä johtuen acehilaiset nousivat spontaaniin kapinaan. Kun Japanin oli antautunut liittoutuneille, jaavalaispoliitikot Ahmed Sukarno ja Muhammed Atta julistivat Indonesian itsenäiseksi 17. elokuuta 1945. Acehilaiset tukivat muita indonesialaisia taistelussa sodan jälkeen palaavia hollantilaisia vastaan. Pääartikkeli Japanilaisten miehitys Acehissa)

[muokkaa] Hollannin paluuyritys ja Indonesian itsenäisyyssota

Hollanti yritti palauttaa valtansa Hollannin Itä-Intiassa, jo itsenäiseksi julistautuneessa Indonesian tasavallassa, mutta ei kykenyt siihen. Johtuen maan omasta saksalaismiehityksestä toipumisesta. Alkuvaiheessa Hollannin Itä-Intian hallinto jäi liittoutuneiden Kaakkois-Aasian ylipäällikölle, amiraali Louis Mountbattenille. Jaavalle tuli Brittiläisen kansainyhteisön joukkoja vasta syyskuun 1945 aikana. Siihen asti japanilaisia kehotettiin ylläpitämään yleistä turvallisuutta ja järjestystä. Japanilaiset komentajat sallivat nationalistien hankkia aseita ja passiivisesti tukivat näitä.

Hollannin päämääränä oli palauttaa Hollannin Itä-Intia siirtomaaksi sekä tuomita Sukarno ja Hatta yhteistyöstä Japanin kanssa. Hollantilaiset pitivät Sukarnon ja Hatan itsenäiseksi julistamaa Indonesian tasavaltaa "japanilaisen fasismin" aikaansaannoksena. Indonesialaiset kokivat hollantilaisten paluun pelkäksi aikaisemman siirtomaavallan palauttamiseksi ja ryhtyivät vastarintaan. Acehilaiset tukivat Indonesian hallitusta Indonesian itsenäisyyssodassa vuosina 1945-1949.

[muokkaa] Vuoden 1953 kapinasta alkavat levottomuuksien vuosikymmenet

Alueella käynnistyi kuitenkin islamilainen kapina 20. syyskuuta 1953 ja sen lopullinen tukahduttaminen kesti vuosia. Rauhoittakseen tyytymättömyyden Indonesian keskushallitus teki Acehista erityisalueen 1959 ja lupasi sille autonomian.

Acehin alue kärsi erityisen pahoin vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksestä ja sen aiheuttamasta tsunamista. Alueen islamistit ovat pitäneet tsunamia Jumalan rangaistuksena maallistuneille, ja alueella onkin aloitettu šari'an ankara noudattaminen.

[muokkaa] Väestö

Acehin väestö koostuu lukuisista etnisistä ryhmistä, joista suurin on malaijin sukuista acehin kieltä puhuvat acehilaiset. Uskonnollisesti 98 % on muslimeja, 1,5 % kristittyjä ja 0,4 % buddhalaisia. Alueen väestö on kasvanut voimakkaasti muun Indonesian tapaan viime vuosikymmenien aikana:

1 628 983 (1961-10-31)
2 008 918 (1971-09-24)
2 611 271 (1980-10-31)
3 416 156 (1990-10-31)
3 930 905 (2000-06-30)

Luonnollisen väestönkasvun lisäksi Indonesia on tukenut siirtolaisuutta Jaavalta mm. Maailmanpankin tuella. Tätä väestöpaineen tasoittamista ympäri Indonesiaa pitävät itsenäisyysliikkeen kannattajat Papuan tapaisena siirtokuntapolitiikkana.

[muokkaa] Talous

Alueella on Indonesian suurimmat öljy- ja maakaasuvarat, joita hyödyntävät Exxon Mobilin 35-prosenttisesti omistama valtion öljy-yhtiö Pertamina ja Exxon Mobil. Alueen itsenäistyminen aiheuttaisi epävarmuuden niin Indonesian keskushallinnolle kuin aluetta hyödyntäville kansainvälisille yhtiöille.

Acehista saadaan myös palmuöljyä ja puutavaraa. Suurin osa alueen asukkaista saa kuitenkin yhä elantonsa maanviljelystä. Alueen talous on kärsinyt sodasta.

[muokkaa] Media