Innocentius II
Wikipedia
Paavi Innocentius II (k. 24. syyskuuta 1143) hallitsi paavina vuosina 1130—1143. Hänen oikea nimensä oli Gregory Papareschi. Paavi Paschal II teki hänestä kardinaalin. Tässä ominaisuudessa hän seurasi paavi Gelasius II:sta tämän pakomatkalla Ranskaan. Paavi Calixtus II käytti häntä useissa tärkeissä tehtävissä, kuten Wormsissa, jossa solmittiin rauha Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kanssa 1122 (ks. Wormsin konkordaatti).
14. helmikuuta Innocentius valittiin pikaisesti kuolleen Honorius II:n seuraajaksi. Hänen oppositionsa valitsi kohta Pietro Pierleonin vastapaavi Anacletus II:ksi. Innocentius ei pystynyt pitämään asemiaan Roomassa, vaan lähti Pisan ja Genovan kautta Ranskaan, jossa Bernhard Clairvauxlainen varmisti hänelle papiston ja hovin tuen. Samana vuonna lokakuussa Saksan Lothar II ja tämän piispat hyväksyivät hänet kirkolliskokouksessa Würzburgissa. Tammikuussa 1131 hän keskusteli hyvässä hengessä Englannin kuninkaan Henrik I:n kanssa. Elokuussa 1132 Lothar lähti sotilaineen Italiaan tarkoituksenaan sekä vastapaavin syrjäyttäminen, että oma kruunaamisensa keisariksi. Kruunajaiset pidetiin Lateraanikirkossa 4. heinäkuuta 1133, mutta muuten sotaretki osoittautui hedelmättömäksi. Myöskään vuoden 1136 sotaretki ei lopettanut paavien väliseen kiistaan, joka ratkesi vasta Anacletus II:n kuolemaan 25. tammikuuta 1138. Rauha palautui kirkkoon lopulta toisessa lateraanikonsiilissa 1139.
Paavin viimeiset vuodet olivat tulosten puolesta yhtä köyhiä kuin ensimmäisetkin. Hänen työnsä Rooman puolesta lähes kumoutui Rooman ja Tivolin välisessä riidassa, johon Innocentius sekaantui, sekä riidassa Ranskan kuninkaan Ludvig VII:n kanssa.
Edeltäjä: Honorius II |
Luettelo paaveista | Seuraaja: Celestinus II |