Eero Salisma
Wikipedia
Eero Salisma (s. 16. joulukuuta 1916 Hämeenlinnassa - k. 19. kesäkuuta 1998 Hämeenlinnassa) oli suomalainen jääkiekkoilija.
Salisma edusti pelaajaurallaan hämeenlinnalaisseuroja Tarmoa ja HPK:a vuosina 1938-60. Tarmossa hyökkääjän paikkaa pelannut Salisma voitti kaksi Suomen mestaruutta.
HPK:ssa Salisma pelasi puolustajana. Vuonna 1952 HPK ylsi ensimmäistä kertaa SM-finaaliin, jossa asettui vastaan Tampereen Ilves. Salisma tuli otsikoihin hänen taklattuaan Ilveksen Aarne Honkavaaraa hyökkäysalueella niin, että tämä sai aivotärähdyksen. Tuohon aikaan kontaktipeli oli vielä melko harvinaista ja hyökkäysalueella ei saanut taklata ollenkaan. Salisma ajettiin pois kentältä ja mestaruussarjan johto asetti seuraavaan otteluun uuden säännön, jonka mukaan Salisma ajettaisiin välittömästi pois kentältä, jos hän ottaisi yhden jäähynkin.
Suomea Salisma edusti kerran MM- ja olympiatasolla. Hän oli mukana vuoden 1952 Oslon kisoissa. Yhteensä Salisma pelasin 31 maaottelua.
Salisma oli myös kansallisella huipputasolla sekä pesä- että jääpallossa.
[muokkaa] Saavutukset ja palkinnot
- 2 Suomen mestaruutta (1948, 1949)
- 4 SM-hopeaa ja 1 -pronssi
- HPK on jäädyttänyt Salisman pelinumeron 2
- Suomen Jääkiekkoleijona #11