Grete Waitz
Wikipedia
Grete Waitz (os. Andersen, s. 1. lokakuuta 1953, Oslo) on norjalainen entinen kestävyysjuoksija.
Waitz kilpaili nuoruudessaan keskimatkoilla ja osallistui Münchenin olympialaisiin 1500 metrin juoksukilpailuun. Tämän jälkeen hän alkoi siirtyä pidemmille matkoille. Vuonna 1975 hän teki kahdesti 3000 metrin maailmanennätyksen. 1978 hän osallistui New Yorkin maratonille, jonka voitti. Seuraavana vuonna hän rikkoi ensimmäisenä naisena kahden ja puolen tunnin haamurajan saavuttamalla ajan 2.27.33. Hän voitti maastojuoksun maailmanmestaruuden viisi kertaa (1978–1981, 1983).
Helsingin MM-kilpailuissa 1983 Waitz voitti maratonin kolmen minuutin erolla kakkoseen. Seuraavana vuonna Los Angelesin olympialaisissa hän sijoittui hopealle. Hän voitti urallaan New Yorkin maratonin yhdeksän kertaa (1978–1980, 1982–1986, 1988) sekä Lontoon maratonin kahdesti (1983 ja 1986).
Urheilu-uransa jälkeen Waitzista on tullut Norjassa elävä legenda. Hänen patsaansa on Oslon Bislett Stadionin ulkopuolella. Hänen mukaansa on myös nimetty juoksukilpailuja. Nykyisin Waitz harrastaa yhä juoksua ja järjestää juoksutapahtumia, joissa pyrkii jakamaan tietoa kestävyysjuoksusta ja terveydestä. Vuonna 2005 julkisuuteen tuli tieto, että hän sairastaa syöpää.
Naisten maratonin maailmanmestarit |
1983: Grete Waitz | 1987: Rosa Mota | 1991: Wanda Panfil | 1993: Junko Asari | 1995: Manuela Machado | 1997: Hiromi Suzuki | 1999: Song-Ok Jong | 2001: Lidia Simon | 2003: Catherine Ndereba | 2005: Paula Radcliffe |