Kalevalan maantiede
Wikipedia
Kalevalaisessa runoudessa esiintyy lukuisia paikkoja ja paikannimiä. Osa näistä, kuten esimerkiksi Karjala ja Imatra, ovat selvästi yhdistettävissä nykyisin tunnettuihin paikkoihin. Toisten paikkojen jäljittäminen on kuitenkin ollut vaikeampaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sankarien maan ja Pohjolan sijainti
Tutkijat ja maallikot ovat Kalevalan julkaisusta lähtien olleet kiinnostuneita varsinkin sankarien maan ja Pohjolan sijainneista, joiden sijoittamiseksi kartalle on tehty aikojen kuluessa useita ehdotuksia.
[muokkaa] Länsi-Suomessa ja Pohjanlahden rannikoilla?
Joidenkin tulkintojen mukaan sankarien kotimaa on Karjalassa päin, sillä sieltä on kerätty rikkain runous. Tämä on usein ollut myös haastateltujen runonlaulajien käsitys. Toisen näkemyksen mukaan runoja on laulettu aikoinaan kaikkialla Suomessa, mutta ne olisivat hävinneet luterilaisen puhdasoppisuuden työn tuloksena koko Länsi-Suomesta. Tähän viittaisivat Viron kansanrunojen ja Kalevalan yhteinen paikannimistö. Näkemystä on perusteltu myös Lounais-Suomen rikkailla arkeologisilla löydöillä.
Tämän tulkinnan mukaan Pohjola olisi ollut jossain Pohjanlahden perukoilla, ehkäpä Pohjanmaalla tai Peräpohjolassa. Tätä on perusteltu muun muassa paikannimien Pohjanmaa ja Pohjola yhteneväisyydellä. Mytologiassa Pohjola myös usein esiintyy eri paikkana kuin Lappi, vaikka toisinaan nämä myös samaistetaan. Pohjolan sijaintia Pohjanlahden perukoilla on perusteltu myös runojen maantieteellisillä kuvauksilla, jotka tosin ovat hyvin epävarmoja. Kalevalan Pohjolaan pääsee meritse, kuten myös Länsi-Suomesta Pohjanlahden rannoille. Merelliset teemat ovat muutenkin voimakkaasti esillä monissa eepoksen runoissa.
Yksittäisiä ehdotuksia on ollut myös sijoittaa Pohjola kauemmas ja etelämmäs, esimerkiksi Ruotsiin, Gotlantiin, tai jopa Konstantinopoliin. Nämä teoriat eivät kuitenkaan ole saaneet laajaa kannatusta. Joka tapauksessa Gotlannin vanha nimi Vuojola esiintyy toisinaan kalevalaisessa runoudessa, ja Pohjolan emäntä mainitaan kerran vankkanenäiseksi Vuojolaiseksi.
[muokkaa] Virossa ja Etelä-Suomessa?
Matti Klinge esitti 1980-luvulla teoksessaan Muinaisuutemme merivallat, että Kalevala olisi sijainnut Viron pohjoisosat ja eteläisen Varsinais-Suomen käsittäneellä alueella. Pohjola olisi sijainnut Aurajoen pohjoispuolella, jossa murrepiirteet eroavat eteläisemmistä. Sammosta käyty taistelu kuvaisi tässä mallissa kiistaa Halikon alueen kauppaoikeuksista rautakauden loppupuolella. Tulkinta ei kuitenkaan ole saanut tutkijoiden kannatusta.
[muokkaa] Mytologinen Pohjola
Nykyisin vallitseva käsitys ei enää yritä sijoittaa Pohjolaa kartalle. Pohjolan perusta on mytologinen, vaikka siihen onkin yhdistynyt mielikuvia pohjoisista alueista, kuten Pohjanmaasta tai Lapista. Tämän käsityksen mukaan Pohjolalla olisi selitetty maailmankaikkeuden rakennetta. Vastaavasti kuin äärimmäisessä etelässä taivaankannen reunalla on kuuma Lintukoto, on äärimmäisessä pohjoisessa, maailmanpylvään juurella kylmä Pohjola. Pohjolaa on myös käytetty selittämään tautien, vihollisten, pimeyden, kylmän ja pahan alkuperää.
[muokkaa] Kimmo Aaltosen tulkinta
Kimmo Aaltonen on esittanyt omaperäisen ajatusleikin, jonka mukaan Sampo kuvaisi Saarenmaalle pudonnutta Kaalinjärven synnyttänyttä rautameteoriittia. Varhaisella pronssikaudella pudonneen rautameteoriitin sisältämä, maastoon siruina satanut elementtirauta olisi ollut erittäin arvokasta, sillä vaikka rautaa kyettiin muokkaamaan, sitä ei osattu erottaa malmista. Valtava tapahtuma olisi säilynyt kansan muistissa Sampo-kertomuksena sekä runoina tulen kivuista.[1]
[muokkaa] Muuta aiheesta
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kimmo Aaltonen (2003) Sammon sanoja – Sammon kuvia Kirjoitelma Kaalijärven meteoriitin yhteydestä kansanperinteeseen