Kameraseura
Wikipedia
- Kameraseura on myös yhdistys, nimittäin Helsingissä toimiva kameraseura Kameraseura ry, joka mm. julkaisee tunnettua suomalaista valokuvauksen harrastajien julkaisua nimeltään Kamera-lehti.
Kameraseura on yleistermi valokuvauksen harrastajien yhdistyksille. Nimi juontaa juurensa 1900-luvun alkupuolelle, jolloin sillä haluttiin korostaa sitä, että valokuvaajat ja kaitafilmikuvaajat voivat kuulua samaan yhdistykseen. Myöhemmin on kameraseuran käsitettä tulkittu - hieman ilkeästi - myös niin, että ne keskittyvät välineisiin varsinaisen valokuvan sijaan. Tämän vuoksi myöhempinä vuosina perustettuja seuroja on nimetty "kameraseuran" sijaan esim. valokuvausseuroiksi, valokuvayhdistyksiksi jne.
Kameraseurojen toiminta keskittyy yleensä oman jäsenistönsä taitojen kehittämiseen ja samasta asiasta kiinnostuneiden henkilöiden yhteisiin tapaamisiin. Tyypillinen kameraseura kokoontuu noin kerran kuukaudessa katselemaan jäsentensä ottamia valokuvia ja keskustelemaan niistä, järjestää kilpailuita ja näyttelyitä ja pyrkii myös kouluttamaan jäsenistöään. Yllättävän moni seura julkaisee pientä jäsenlehteä, jossa seuran toimintaa ja sen jäsenten valokuvia esitellään kotikaupungin/-kunnan muille asukkaille. Yhä edelleenkin monen kameraseuran palveluihin kuuluu myös jäsenistölle ilmainen pimiö tai kuvankäsittelytyöasema, jonka käyttöön seura kouluttaa.
[muokkaa] Historiaa
Suomen vanhin kameraseura Amatörfotografklubben i Helsingfors rf eli AFK perustettiin vuonna 1889 Fotografiamatörklubben i Helsingfors -nimisenä. 1800-1900-lukujen vaihteessa Suomessa toimi useampiakin ruotsinkielisiä seuroja ainakin Turussa, Tampereella ja Kotkassa, ja suomenkielisiäkin ainakin Viipurissa vuodesta 1894 lähtien.
Vuonna 1932 kameraseurat järjestäytyivät, ja perustettiin Suomen Kameraseurojen Liitto eli SKsL. Perustajajäseniä oli viisi: koollekutsuja Karjalan Kameraseura (Viipuri), sekä Kameraseura (Helsinki), Turun Kamerat, Kuopion Museoseurojen Valokuvauskerho ja Lahden Kamerakerho.
Nykyisin Suomessa toimii noin 100 liittoon kuuluvaa kameraseuraa, sekä lisäksi järjestäytyneen yhteistyön ulkopuolella lukuisia enemmän tai vähemmän epävirallisia yhdistyksiä, kuten työpaikkojen kameraseuroja, ylioppilaskuntien kerhoja jne.
[muokkaa] Merkitys suomalaiselle valokuvaukselle
Kameraseurojen merkitys suomalaiselle valokuvaukselle on suuri ja kiistaton. Vielä sotien jälkeenkin ne vastasivat lähes yksinomaan myös ammattilaisten kouluttamisesta, ennen kuin Lahden muotoiluinstituutti ja Taideteollinen korkeakoulu aloittivat valokuvauksen (kamerataiteen) opetuksen, ja muita vastaavia oppilaitoksia alkoi syntyä 1960-1970-luvuilla.
Yksityishenkilöiden pitämät valokuvanäyttelyt olivat vielä 1970-luvullakin hyvin harvinaisia, joten kameraseurojen yhteisnäyttelyt ja erityisesti SKsL:n näyttelyt olivat myös ammattikuvaajille tärkeä kanava tuoda omaa osaamistaan esille.
Nykyisin kameraseurojen merkitys ammattipuolella on vähentynyt, mutta edelleenkin niihin kuuluu myös sellaisia ammattilaisia, jotka ovat erityisen kiinnostuneita valokuvista tai jakavat tietojaan ja taitojaan edelleen toimimalla seurojen muun jäsenistön kouluttajina tai kilpailuiden kuva-arvostelijoina.