E. N. Setälä

Wikipedia

Eemil Nestor Setälä (E. N. Setälä) (s. 27. helmikuuta 1864, Kokemäki – k. 8. helmikuuta 1935, Helsinki) oli kielen- ja kansanrunoudentutkija, poliitikko ja valtioneuvos. Hän toimi Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina vuosina 1893-1929, Turun yliopiston kanslerina vuodesta 1926 ja perustamansa Suomen sukututkimuslaitoksen johtajana vuodesta 1930. Hän oli naimisissa kääntäjä, kirjailija ja toimittaja Helmi Krohnin kanssa, mutta liitto päättyi eroon 1913. E. N. Setälä perheineen edusti nousevaa keskiluokkaa ja 1800-1900-luvun henkistä murrosta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Akateeminen ura

Tunnetuimmaksi Setälä on tullut jo lyseovuosinaan opettaja Arvid Genetzin rohkaisemana ja tukemana 15-vuotiaana laatimastaan teoksesta Suomen kielen lauseoppi (1880), jota pitkälle 1900-luvun puolelle asti luettiin kouluissa äidinkielen oppikirjana ja lähdeteoksena. Teoksen ensimmäisen painoksen esipuheessa Setälä sanoo kirjansa olevan pääasiassa olevan Adolf Waldemar Jahnssonin 1871 julkaistusta tohtorinväitöskirjasta lyhennetty ja yksinkertaistettu versio. Setälän tavoitteena oli saattaa vaikeatajuinen tieteellinen teksti oppikirjaksi sopivaan muotoon, missä tavoitteessa hän hyvin nuoresta iästään huolimatta onnistuikin.

Setälä oli kiistelty hahmo ja tämä näkyy myös hänestä julkaistussa materiaalissa. Setälää ovat tutkineet useat henkilöt ja hänestä on julkaistu monia paperimuodossa ilmestyneitä artikkeleita ja kirjoja kuten Saara Peltolan kirja vuodelta 1998 "E. N. Setälä – Kansallinen vaikuttaja", Fred Karlssonin vuodelta 2000 oleva teos E. N. Setälä vaarallisilla vesillä. Tieteellisen vallankäytön, käyttäytymisen ja perinteen analyysi sekä Vesa Vareksen ja Kaisa Häkkisen 2001 ilmestynyt kirja Sanan valta. E. N. Setälän poliittinen, yhteiskunnallinen ja tieteellinen toiminta.

Setälä teki vuosina 18881890 tutkimusmatkoja liiviläisten, vepsäläisten ja vatjalaisten pariin ja matkoilta keräämänsä aineiston pohjalta hän ryhtyi valmistelemaan itämerensuomalaisten kielten vertailevaa äännehistoriaa. Kaarle Krohnin kanssa hän toimitti aikakauskirjaa Finnisch-ugrische Forschungen vuodesta 1901 alkaen. Lisäksi hän oli mukana selvittämässä samojedikielten suhdetta suomalais-ugrilaisiin kieliin, ja kansanrunoudentutkimuksen alalta hän on julkaisi teoksia kuten Sammon arvoitus (1932).

Setälän pysyvimmät tieteelliset ansiot liittyvät suomalais-ugrilaisten kielten äännesuhteiden selvittämiseen. Hänen toimittamansa Yhteissuomalainen äännehistoria (1899) on säilyttänyt asemansa fennougristiikan klassisena tutkimuksena.

Setälä on erittäin tärkeä myös kielitieteellisen keruutoiminnan organisoijana. Hän hahmotteli laajojen suomen kieltä ja suomalais-ugrilaisia kieliä koskevan julkaisuohjelman, joka sittemmin on pitkälti toteutunut. Mm. aloitteet Suomen murteiden sanakirjan, Suomen etymologisen sanakirjan ja Karjalan kielen sanakirjan toimittamisesti teki Setälä.

[muokkaa] Politiikka

Routavuosien aikaan 1899 Setälä liittyi perustuslaillisiin nuorsuomalaisiin. Hän osallistui politiikkaan ensin pappissäädyn jäsenenä vuosina 190406 ja sen jälkeen nuorsuomalaisten kansanedustajana vuoteen 1910. Kymmenluvulla hän oli mukana muodostamassa Kokoomusta ja jatkoi eduskunnassa Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 19171927. Kun vuonna 1918 käytiin kiistaa valtiomuodosta, hän oli monarkistien puolella. E. N. Setälä toimi opetusministerinä kahteen otteeseen vuosina 19171918 ja 1925 sekä ulkoasiainministerinä vuosina 19251926. Lisäksi hän oli Kööpenhaminan ja Budapestin lähettiläänä vuosina 19271930. E.N. Setälän kesähuvila Kallioniemi Ristiinassa on hyvä esimerkki aikakauden hienoston huvilakulttuurista [1] E.N.Setälä tunnetaan myös Suomen hallitusmuodon tekstin muotoilijana ja allekirjoittajana. [2]. Setälä oli ns. itsenäisyyssenaatin jäsen ja Suomen itsenäisyysjulistus on pitkälti Setälän laatima. Hän oli myös keskeinen vaikuttaja hahmoteltaessa Suomen kielipolitiikan periaatteita.

[muokkaa] Muut toimet

Setälä toimi Kustannusosakeyhtiö Otavan alkuaikoina sen johtokunnassa kirjallisena neuvonantajana. Hän oli perustamassa tutkimuskeskus Suomen sukua, joka myöhemmin yhdistettiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Setälän panos oli keskeinen myös perustettaessa Turun yliopistoa.

[muokkaa] Trivia

Setälä on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Hautakiven on pystyttänyt Suomalais-Ugrilainen Seura. Kokemäellä on Setälän elämäntyötä symboloiva muistomerkki Kielioppi.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Kokoomus Edeltäjä:
Hugo Suolahti
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja
1920
Seuraaja:
Antti Tulenheimo
Muilla kielillä