Kalkoliittinen kausi
Wikipedia
Kalkoliittinen kausi eli kuparikausi noin 5500–3300 eaa: kuparia osattiin takoa sulattaa, mutta se oli vielä harvinaista ja yleensä työkalut tehtiin kivestä. Tämän takia varsinkin varhaisempaa kuparikautta pidetään monesti nuoremman kivikauden osana. Kuparikauden ensimmäisessä vaiheessa taottiin luonnonkuparia, myöhemmin sitä sulatettiin. Kuparin lisäksi saatettiin tuntea muitakin metalleja, esim lyijyä. Kuparin lisäksi tunnettiin saviastiat ja maanviljely. Lähi-idässä tapahtui kehitys kohti sivilisaatiota kalkoliittisella kaudella. Kuparin keskuskehitysalueita olivat Lähi-idässä vuoristoiset Turkki, Iran ja Turkestan. Etelä- ja Väli-Amerikan intiaanit elivät eurooppalaisten saapuessa kuparikautta. Euroopassa ei monilla alueilla varsinaista kuparikautta ollutkaan. Vasarakirveskulttuurin kirveet olivat suoranaisia kuparikirveiden jäljitelmiä. Muottiin kuparia alettiin valaa vasta 3200-3000 eaa suurten sivilisaatioiden synnyn aikoihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kalkoliittisen kauden aikataulu
Kalkoliittinen eli kuparikausi voidaan jakaa ainakin kahteen vaiheeseen. Ensin huomattiin, että kivestä sulatettua kuparia voidaan muokata takomalla, sitten huomattiin, että sitä voidaan sulattaa, ja lopuksi kuparia alettiin valaa muotteihin. Kuparin sulatuksen löytäminen on voinut tapahtua niin, että tulisijan kupariset kivet ovat sulaneet. Kuparia on luonnossa mm vapaana ja malakiittina.
- 8000-7000 eaa varhaisin taottu luonnonkupari, ehkä jo 9500-9000 eaa, kupari hyvin harvinaista.
- 6000 eaa taottu kupari yleistyi
- 5000 (-4500) eaa ensimmäinen sulatettu kupari Lähi-idässä (Israelissa, Iranissa?)
- 3200 eaa ensimmäinen muottiin valettu kupari Mesopotamiassa ja pian myös Turkissa
- 3000-2500 eaa "kadonnut vaha" valumenetelmä pronssikaudella.
[muokkaa] Kalkoliittinen kausi
Kuparikausi, kivi-kuparikausi tai kalkoliittinen kausi khalkoliittinen kausi, kreikan χαλκος chalcos, kupari, λίθος lithos, kivi) oli noin 5000/4500-3500 eaa, jos ei lasketa mukaan varhaisinta kylmänä taottua luonnonkuparia jotka osattiin käsitellä ehkä jo 8000 eaa (haarukassa 9500-6000 eaa). Kuparin lisäksi osattiin varhain käsitellä muitakin metalleja, mm lyijyä. Kuparin sulatus alkoi, kun huomattiin että kupari sulaa savenpolttouunissa. Noin 5000 eaa keramiikka olikin laajalle levinnyt Lähi-idässä. Kuparikaudelle tapahtui monilla alueilla pronssikautta enteilevää kehitystä. Kuparikaudella yhteisöt alkoivat kerrostua (ylimystö ilmestyi näkyviin, vaikka on epäilty, että jonkinlainen johtoporras ihmisyhteisöissä olisi hyvin vanha) ja hautausmaita ilmestyi asuinalueiden ulkopuolelle. Sulattaminen oli tehty savenpolttouunissa. Lähi-idässä kuparikaudella tapahtui kehitystä kohti sivilisaatiota, väkiluku kasvoi ja oli melko suuria kyliä. Joskus kalkoliittinen kausi luetaan kivikauteen, joskus metallikauteen. Siksi kalkoliittista kautta sanotaankin toisinaan kivi-kuparikaudeksi eli eneoliittiseksi kaudeksi. Tällä kaudella osattiin monesti viljellä maata ja tehdä saviastioita. Kuparin käytön kehitys oli hidasta ja vei tuhansie vuosia. Aluksi kuparia ei osattu käsitellä taitavasti. Pronssikausi alkoi, kun kupariin opittiin sekoittamaan tinaa.
[muokkaa] Varhaiset teotut kupariesineet
Kuparin varhainen taonta eli kylmämuokkaus lienee saanut alkunsa eteläisessä Turkissa 9000 eaa, missä on kupariesiintymiä esim itäisillä Taurusvuorilla ja monilla muillakin vuorialueilla. Nämä taotut kupariesineet yleistyivät 6000-luvulla eaa. Kuparin sulattaminan alkoi luultavasti Iranissa josksu 4000-luvulla eaa, ja varhainen sulatusalue oli Iranissa ja Turkestanissa. Toisaalta väitetään varhaisen sulatetun kuparin löytyneen vuodelta 4500 eaa Etelä-Jordaniasta.
[muokkaa] Sulatettu kupari
Kuparia alettiin sulattaa 5000 eaa, viimeistään 4500 eaa. Lähi-idässä.
[muokkaa] Kuparin käytön leviäminen
Iran oli varhainen kuparikeskus. Jossain Kermanin kaupungin lähellä oli kuparivuoria, samoin Elbrus-vuoristossa. Ehkä vuoteen 4500 eaa mennessä kupari oli levinnyt melko laajalle Etelä-Turkkiin, Iranin vuorille ja Palestiinaan. Eurooppaan kupari alkoi levitä Romanian tienoille ehkä noin 4500 eaa. Esim. Ukrainassa kuparikausi oli 2500-2000 eaa. Kupari levisi mm. Maikopiin Kaukasiaan ja ns kurgaanikulttuuriin. Kaukasus-vuoristokin oli kuparialuetta. Kupari levisi Euroopassa ns Tonavan maanviljelijöiden mukana. Itävallan Alpeilla oli vanhan ajan tärkein kuparikaivosalue, josta saatiin kuparia koko Euroopan alueelle.
Euroopassa kuparia käytettiin noin 4000 eaa Balkanin niemimaalla ja muualla Kaakkois-Euroopassa.
[muokkaa] Kuparin valaminen muottiin
Muottiin valettiin ensimmäistä kertaa Mesopotamiassa 3200 eaa ja Turkissa noin 3000 eaa. vanhin Mesopotamian esine on kuparisammakko. Mutta vasta pronssikaudella 3000-2500 eaa opittiin menetelmä, jossa muotteja tehtiin tarkasti vahan avulla, sitä enen käytettiin savisia tai kivisiä muotteja. Kaakkois-Aasiassa oli muottivalua 4500-4000 eaa. Siellä on myös merkkejä maanviljelyn hyvin varhaisesta kehityksestä.
[muokkaa] Kalkoliittinen kausi Lähi-idässä
Noin 9500 eaa vanhasta shanidarin luolasta on löydetty kylmätaoottua kuparia, seuraava kupariesine on noin vuodelta 7200 eaa Cayonustä (7250-6750 ea) 60 km Diyarbakiristä pohjoiseen. Jarmossa tunnettiin kupari 7250 eaa. Catal Huyukissa Kaakkois-Turkissa oli erään tiedon mukaan maailman vanhin kuparityö 7250 eaa - 6750 eaa tai n. 6400 eaa. Kuparia ja lyijyä osattiin sulattaa täällä. Hacilarissa. toisessa vanhassa tutkkilaiskylässä Burdurin lähellä, oli kuparia 5500 eaa. kerrostumassa 5.
Kalkoliittinen kausi saatetaan merkitä alkavaksi vasta keskikalkoliittisella ajalla, jolloin kuparia alettiin sulattaa noin 5000-4500 eaa. Kalkoliittisella kaudelle oli ominaista kiihtyvä kehitys kohti sivilisaatiota, joka syntyi Mesopotamiassa kauden lopulla. Lähi-idässä ilmestyi kalkoliittisella kaudella 4500-3300 eaa temppeleitä vielä melko pieniin asutuskeskuksiin esim. Tepe Gawra, Tell Halaf, Eridu. Egyptissä oli Badarin ja Amrahin kulttuurit. Egyptissä muodostui Ylä- ja Ala-Egypti kauden lopulla. Mesopotamiassa syntyivät porrastemppelit, sylinterisinetit, kirjoitus ja matematiikka. Varhaista sulatettua kuparia oli Tepe Yahyassa Iranissa 3800 eaa ja Egyptissä 3500 eaa (tasakirves).
Kalkoliittinen Israelissa, esim Beershebassa ja Ghassulissa. Ghassul-kausi oli 4300-3300 eaa.
- Varhainen 4600 kuparin sulatus?
- Keskinen 4300
- Myöhäinen 4000
- Pronssikausi 3300
Kalkoliittisen kauden jako Anatoliassa eli Turkissa.
Turkki oli siirtymä-aluetta varhaista sivistystä luovan Lähi-idän ja Euroopan välillä. Turkin kautta levisi Kreikkaan myös maanviljely.
- Varhaiskalkoliittinen (5500 - 4500 eaa.) kuparin kylmätaonta?
- Keskikalkoliittinen (4500 - 4000 eaa.) kuparin sulatus?
- Myöhäiskalkoliittinen (4000- 3000 eaa.)
Turkin kalkoliittisia löytöpaikkoja olivat mm. Beycesultan, Canhasan, Mersin Yumuktepe, Elazig Tepecik, Malatya Degirmentepe, Norsuntepe, Istanbul Fikirtepe.
[muokkaa] Kalkoliittisen kauden kirjava nimistö
Kalkoliittista kautta kutsutaan monilla nimillä.
- kalkoliittinen
- khalkoliittinen
- kuparikausi
- kivi-kuparikausi
- eneoliittinen kausi
- aneoliittinen kausi
- aeneoliittinen kausi
[muokkaa] Kuparikaudelle ominaisia piirteitä
- maanviljely
- keramiikka
- hyvin rakennetut talot, paalukylät
- kuparin kylmätaonta
- kudotut kankaat
- alkeellinen kuvakirjoitus
- usko jumaliin
- temppelit