Apassit
Wikipedia
Apassit (varsinkin aiemmin myös muodossa apaššit) on yhteisnimitys useille Pohjois-Amerikan intiaaniheimoille, joilla on yhteinen etninen ja kulttuurinen tausta. Apassit puhuvat eteläisiä athabasca-kieliä. Navajot ovat kielitieteellisin perustein apassien sukulaiskansa, jota ei kuitenkaan lueta apasseihin kuuluvaksi. Eteläisiin athabasca-kieliin luetaan kaikkiaan seitsemän eri kieltä.
Eurooppalaisten siirtolaisten saapuessa Amerikkaan apassit asuivat nykyisten Yhdysvaltojen lounaisosissa Arizonasta Pohjois-Meksikoon. Apassit olivat kuitenkin vaeltaneet sinne verrattaen myöhään nykyisen Missourin alueelta, preerioilta.
Sana apassi on zuni-intiaanien käyttämä nimitys, joka merkitsee vihollista. Zunit käyttivät sitä heimoista, jotka kutsuivat itseään nimellä Diné. Eurooppalaiset omaksuivat nimityksen, vaikka se oli alun perin pilkkanimitys. Merkittävimmät apassikansat ovat arivaipat, chiricahuat, coyoterot, faraone gilenot, llanerot, mescalerot, mimbrenot, mogollonit, naishat, tchikunit ja tchishit. Tunnetuin yksittäinen apassi lienee intiaanipäällikkö Hän joka haukottelee eli athabascaksi Goyaałé, länsimaissa parhaiten tunnettu nimellä Geronimo. Muita kuuluisia apassijohtajia ovat Cochise ja Mangas Coloradas.
Apassit saivat mainetta taitavina ja hurjina taistelijoina. He olivat voimakas ja sotaisa heimo, joka oli säännöllisesti sotajalalla valkoisten kanssa. Apassien ja eurooppalaisten siirtolaisten välillä oli miltei jatkuvasti kärhämiä. Yhdysvaltain armeija huomasi apassit raivokkaiksi sotureiksi ja taitaviksi strategeiksi. Chiricahua-apassit sinnittelivät Geronimon johdolla valkoisten ylivoimaa vastaan aina vuoteen 1886 asti, jolloin heidät kuljetettiin vankeuteen Floridaan ja Alabamaan. Nykyään apasseja on viitisen tuhatta, ja he asuvat reservaateissa Arizonassa, New Mexicossa ja Oklahomassa.