Alasaksa
Wikipedia
Alasaksa | |
Muu nimi | alasaksi |
Omakielinen nimi | nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsche |
Englanti | Low Saxon, Low German |
Ranska | bas saxon, bas allemand |
Tiedot | |
Alue | Saksa, Hollanti |
Virallinen kieli | Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt Brandenburg |
Puhujia | |
Sija | |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmät | germaaniset kielet länsigermaaniset kielet alasaksalaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | - |
ISO 639-2 | nds |
SIL | [1] |
Ohje |
Alasaksa on pohjoisessa Saksassa sekä koillisessa Alankomaissa puhuttava kieli. Vaikka alasaksaa pidetään joskus vain saksan murteena tai murreryhmänä, se kuitenkin useilta osin muistuttaa enemmän hollantia. Joskus alasaksaa pidetään kieliperheenä, johon luetaan alasaksan lisäksi mukaan myös alafrankista kehittyneet hollanti ja afrikaans.
Lyypekissä puhuttuun murteeseen perustuva keskialasaksan kieli oli Hansan käyttämä virallinen kieli keskiajalla. Uskonpuhdistuksen aikaan Raamattu käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
Alasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti hollannin tai saksan kirjakielen oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
Vuonna 1994 Euroopan unioni tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, niihin kuuluvat Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt sekä Brandenburg. Kieltä puhutaan myös Hessenin pohjoisosassa.
Germaaniset kielet |
afrikaans | alasaksa | englanti | friisi | fääri | gootti | hollanti | islanti | jiddiš | luxemburg | norja | ruotsi | saksa | tanska | yola |