John Keats

Wikipedia

John Keats (31. lokakuuta 1795 - 23. helmikuuta 1821) oli englantilaisen romantiikan tärkeimpiä runoilijoita. Lyhyen elämänsä aikana Keats keräsi lähinnä negatiivistä kritiikkiä ja sai mainetta vasta kuolemansa jälkeen. Keatsin runoudelle on ominaista rakkaus kieleen ja aistillinen mielikuvituksellisuus. Keatsin runous oli enemmän subjektiivista kuin ideologista tai uskonnollista.

Keats syntyi vaatimattomiin oloihin Lontooseen. Hänen isänsä kuoli hänen ollessaan seitsemän, jonka jälkeen Keats muutti äitinsä kanssa isoäitinsä luokse. Siellä hän meni kouluun ja kiinnostui ensimmäistä kertaa kirjallisuudesta. Keatsin äiti kuoli 1810. Keats toimi lääkärin oppipoikana vuoteen 1814 ja sen jälkeen vietti vuoden opiskelijana sairaalassa; tänä aikana hän käytti suurimman osan ajastaan kirjallisuuden opiskeluun. Keats sairastui 1810-luvun lopulla tuberkuloosiin, johon hänen äitinsä ja veljensä olivat kuolleet. Hänellä oli lyhyt romanssi Fanny Brawne-nimisen naisen kanssa. Keatsin tila heikkeni 1820-luvun alussa ja hän muutti lääkärin kehotuksesta Roomaan ja kuoli siellä 1821. Talo, jossa hän kuoli, on museona Rooamssa, samoin varhainen kotitalo Hampsteadissa Englannissa.

Keatsin runoja on ilmestynyt suomeksi Jaakko Tuomikosken suomentamassa kokoelmassa Runoelmia sekä Aale Tynnin suomentamina kokoelmassa Tuhat laulujen vuotta.

[muokkaa] Bibliografia

  • On First Looking into Chapman's Homer (1816)
  • Sleep and Poetry (1816)
  • Endymion: A Poetic Romance (1817)
  • When I have fears that I may cease to be (1818)
  • Hyperion (1818)
  • The Eve of St. Agnes (1819)
  • Bright star, would I were stedfast as thou art (1819)
  • La Belle Dame sans Merci: A Ballad (1819)
  • Ode to Psyche (1819)
  • Ode to a Nightingale (1819)
  • Ode on a Grecian Urn (1819)
  • Ode on Melancholy (1819)
  • Ode on Indolence (1819)
  • Lamia (1819)
  • To Autumn (1819)
  • The Fall of Hyperion: A Dream (1819)