Imatra
Wikipedia
Imatran kaupunki | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.imatra.fi | |||||
Sijainti | |||||
Lääni | Etelä-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta | ||||
Seutukunta | Imatran seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1948 | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
191,6 km² 155,3 km² 36,3 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
29 400 (31.10.2006) 191,4 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 18,00 % | ||||
Kunnanjohtaja | Pertti Lintunen | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Imatra on noin 30 000 asukkaan kaupunki Suomen itärajalla Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Imatran naapurikuntia ovat Joutseno ja Ruokolahti. Imatra tunnetaan parhaiten Imatrankoskesta ja kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enso, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat. Myös Rajavartiolaitos ja VR työllistää jonkin verran. Ohessa on lista Imatra suurimmista työnantajista.
Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle on luonteenomaista sen hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Monesti on sanottu ettei Imatralla ole keskustaa. Väite on kuitenkin ainakin jossain määrin virheellinen. Nykyään kaupungin keskusta on virallisesti Imatrankoskella, käytännössä keskustan muodostavat Imatrankosken ja Mansikkalan kaupunginosat yhdessä. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, Urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit sijaitsevat puolestaan Mansikkalassa. Viime aikoina Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta on alettu rakentamaan. Kaupungin itäosassa sijatsevalla Vuoksenniskalla on myös huomattava palvelukeskittymä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Imatran suurimmat työnantajat
- Stora Enso Oyj 2 800
- Imatran kaupunki 1 870
- Oy Ovako Ab 720
- VR-yhtiöt 240
- Kaakkois-Suomen Rajavartiosto 200
- Tieto-Enator Oyj 170
- Etelä-Karjalan Osuuskauppa 170
- Tradeka-yhtymä 160
- Imatran kylpylä 100
- Imatran kihlakunnan virasto 100
[muokkaa] Historia

Imatra on alun perin merkinnyt ilmeisesti Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka, ja ilmeisesti siellä on palvottukin. Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lähistöllä on kuitenkin ilmeisesti ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse. 1800-luvulta lähtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin.
Imatran kauppala perustettiin vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971.
[muokkaa] Kulttuuri
Imatralla valitaan joka vuosi uusi "Imatran Inkeri". Vuosina 1964–1982 Imatralla ajettiin MotoGP-kilpailu Imatran ajot. 2000-luvulla on järjestetty parina vuonna Muistojen Imatran ajot -näytöstapahtuma. Vuosittain järjestettävistä tapahtumista mainittakoon Imatra Big Band Festival, joka kerää yli 50 000 kuulijaa ja katsojaa kesä-heinäkuun vaihteessa, ollen näin Suomen toiseksi suurin jazz-tapahtuma Pori Jazzin jälkeen. Muita tapahtumia on Imatrankosken urheilukentällä järjestettävä Rock to the River, Ugrijuhla, Balettigaala ja lukuisia muita pieniä ja suuria tapahtumia kesällä ja talvella.
Imatralla on monia museoita: Karjalainen kotitalo, Veteraanimuseo, Imatran taidemuseo, Imatran kaupunginmuseo, Rajamuseo ja Työväen asuntomuseo. Imatran kulttuurikeskus, joka sijaitsee kaupungin hallintokeskuksessa, Mansikkalassa, pitää sisällään useita kulttuuripalveluita. Kulttuurikeskuksessa toimivat Imatran kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo, lehtisali, Lippupalvelu, lähes 600-paikkainen Karelia-sali, pienempi Kaleva-sali, kahvila ja Imatran seudun musiikki-instituutti. Kulttuurikeskus valmistui vuonna 1986.
Samana vuonna Imatralla järjestettiin Asuntomessut, joiden teemana oli maatilarakentaminen. Teatteri Imatra, osana kaupungin kulttuuritoimea, sijaitsee keskustassa, Kallenkujalla. Teatterissa on 173-paikkainen päänäyttämö ja 60-paikkainen pieni näyttämö. Teatterirakennus sisältää lisäksi kahvila-ravintolan. Teatterin omistuksessa on myös Valtionhotellin puistossa sijaitseva katettu kesäteatteri.Ohjelmisto löytyy osoitteesta www.teatteri-imatra.fi Lisäksi Imatralla on pienempi harrastajateatteri.
Imatran evankelisluterilaisella seurakunnalla on kolme kirkkoa: Imatrankosken kirkko, Tainionkosken kirkko ja Kolmen Ristin kirkko. Tainionkosken kirkko on näistä vanhin ja se on seurakunnan pääkirkko. Ortodoksinen kirkko sijaitsee Sienimäellä.
[muokkaa] Urheilu
Imatralla on monia liikuntapaikkoja niin sisällä kuin ulkona. Mansikkala pitää sisällään suurimman osan kaupungin urheilupaikoista, kuten vuonna 1966 valmistunut Imatran Uimahalli, joka antaa loistavat mahdollisuudet niin kunto- kuin virkistysuintiinkin. Uimahallin peruskorjaus valmistui elokuussa 2004. Uimahallin yhteydessä sijaitsee Urheilutalo (1986), josta löydät suuren palloiluhallin ja sen 1200 katsomopaikkaa, judosalin, nyrkkeilysalin, painisalin, kuntosalin, voimistelusalin ja 22 pukuhuonetta. Rakennuksesta löydät myös kahvilan, kampaamon ja 10-rataisen yksityisen keilahallin, jonka pihalla on 18-ratainen minigolf. Kompleksia täydentää laajat parkkitilat.
Mansikkalasta löydät myös Linnalan Pesäpallostadionin, jossa pelaa Imatran Pallo-Veikot. Pesäpallostadion remontoitiin keväällä 2006. Vuoksenniskalla sijaitsee Imatran Jäähalli, jossa pelaa Suomi-sarjan Imatran Ketterä, nuoriso-osastoineen. Ukoskassa, Imatran Vapaa-aikakeskuksessa, sijaitsee 1951 valmistunut Keskusurheilukenttä, josta löydät jalkapallokentän, heitto -ja hyppylajien harjoituspaikat, huoltorakennuksen ja suuren katsomon. Kentän ympäristöstä löydät myös lukuisia tenniskenttiä, jalkapallon harjoitteluun hiekkakentän, jousiammuntaradan ja erittäin laajan, valaistun kuntorataverkoston. Keskusurheilukenttää, on sitäkin korjattu ja remontoitu historiansa varrella monia kertoja, viimeisimmin vuonna 2002 kun juoksuratojen pinnat uusittiin.
Lisäksi Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella sijaisee suuret urheilukentät. Kaupungin uimarannat sijaitsevat Ukoskassa, Lempukassa, Hosseinlahdella, Mellonlahdella, Varpasaaressa ja Immalanjärvellä. Immolassa sijaitsee purjelentoon ja muuhun vapaa-ajan ilmailuun tarkoitettu lentokenttä. Liikuntapaikkoja täydentää lukuisat kuntoradat, koulujen liikuntasalit, koulujen urheilukentät ja mahdollisuus kalastaa niin Vuoksella kuin Saimaalla ja lukuisilla pienemmillä lammilla ja järvillä.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
- Kitimat, Kanada
- Ludvika, Ruotsi
- Salzgitter, Saksa
- Szigetvár, Unkari
- Tihvinä, Venäjä
- Zvolen, Slovakia
[muokkaa] Tunnettuja imatralaisia
- Saska Helmikallio (tangokuningas 2005)
- Sinikka Hurskainen (poliitikko, syntynyt Kuusankoskella, mutta oli imatralainen tullessaan valituksi eduskuntaan)
- Ossi Karttunen (pikajuoksija)
- Jarmo Koski (näyttelijä)
- Jussi Markkanen (jääkiekkomaalivahti)
- Väinö Markkanen (kilpa-ampuja)
- Sinikka Mönkäre (poliitikko, syntynyt Sippolassa, mutta oli imatralainen tullessaan valituksi eduskuntaan)
- Petteri Nokelainen (jääkiekkohyökkääjä)
- Osmo's Cosmos -yhtye
- Scent of Flesh -yhtye
- Einari Teräsvirta (telinevoimistelija, olympiavoittaja ja arkkitehti)
- Twilightning-yhtye
- Riitta Uosukainen (poliitikko ja eduskunnanpuhemies)
- Hilja Valtonen (kirjailija)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Imatran kirja (1997, toim. Anu Talka)
- Maisemia ja makuelämyksiä Vuoksen varrelta (1996, Leena Valtonen ja Imatran seudun kotitalousopettajat)
Romaaneja:
- Laila Hirvisaari: Kruununpuisto (2005)
- Laila Hirvisaari: Myrskyn edellä (2006)
[muokkaa] Triviaa
- Imatra mainitaan Kalevalassa, kun Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon: "Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran".
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Entiset kunnat
Lappee - Lauritsala - Nuijamaa - Saari - Simpele - UukuniemiKatso myös luovutetun Etelä-Karjalan kunnat