Esisokraatikot
Wikipedia
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600 — 400-luvuilla eaa ennen Sokratesta, josta katsotaan alkaneen varsinaisen filosofian.
Antiikin ajan käsitys filosofiasta poikkesi nykyisestä, se saattoi sisältää mitä tahansa luonnontieteistä politiikkaan ja puhetaidosta hyvän elämän opetuksiin, ja tämä tilanne vallitsi ennen kaikkea aikana ennen Sokratesta. Näin ollen ei ole helppo sanoa, kenet tulisi laskea esisokraatikoiksi nimenomaan filosofisessa mielessä. Mukaan voidaan laskea alla mainittujen ryhmien lisäksi myös esim. sofistit ja yleisesti viisaina tunnettuja miehiä, kuten Kreikan ns. seitsemän viisasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonnonfilosofia
Tunnusomaisin piirre esisokraatikoille oli luonnonilmiöiden ja maailmankaikkeuden fyysisen olemuksen pohtiminen. Tätä heidän harjoittamaansa filosofiaa kutsutaan luonnonfilosofiaksi, ja se oli siis eräänlaista alkukantaista fysiikkaa, metafysiikkaa tai kosmologiaa. Tämäntyyppinen filosofia oli yhteisössään arvostettujen "viisaiden miesten" vapaa-ajan harrastusta, eikä sitä ollut varsinaisesti tarkoitettu mullistamaan rahvaan maailmankuvaa.
Luonnonfilosofit (fysikoi, fysiologoi) hylkäsivät perinteiset mytologiset selitykset havaitsemilleen luonnonilmiöille ja etsivät niille rationaalisempia selityksiä. Tyyppillisiä luonnonfilosofien kysymyksiä olivat:
- Mistä kaikki tulee? (Maailman perussyy)
- Mistä kaikki on tehty? (Maailman peruselementti eli arkhe)
- Kuinka voidaan selittää luonnon monimuotoisuus?
- Miksi kaikki voidaan kuvata matematiikan avulla?
Thales, jota pidetään tällaisen filosofian perustajana, esitti veden olevan kaiken peruselementti. Anaksimenes ja Diogenes Apollonialainen pitivät kaiken alkusyynä ilmaa. Hippasos ja Herakleitos puolestaan selittivät maailman tulen kautta. Empedokles lisäsi peruselementteihin maan ja piti kaikkia näitä neljää yhdessä maailman peruselementteinä. Anaksagoras sanoi ensimmäisiä prinsiippejä olevan äärettömästi ja esitti, että ne ainoastaan muuttuvat toisikseen yhdistymisen ja eroamisen kautta.
Hesiodos ja Parmenides puolestaan selittivät maailman synnyn rakkauden ja riidan kautta. Atomisteille Leukippos ja Demokritos peruselementit olivat täysi ja tyhjä eli oleva ja ei-oleva. Pythagoralaiset taas pitivät numeroita eli lukujen elementtejä maailmankaikkeuden peruselementteinä ja sanoivat, että koko maailmankaikkeus on luvuilla ilmaistavissa olevaa harmoniaa ja luku itsekin.
Periaatteessa kaikki esisokraatikkojen esittämät kosmologiset teoriat on todistettu vääriksi. Myöhemmät filosofit hylkäsivat siis annetut vastaukset, mutta jatkoivat vastausten etsimistä samoihin kysymyksiin.
Luonnonfilosofia oli vallalla filosofiassa Sokrateehen asti. Etiikan katsotaan tulleen filosofiaan Sokrateen aikana, ja dialektiikan Zenon Elealaisen aikana.
[muokkaa] Esisokraatikkojen ryhmät
Esisokraattisista filosofeista ja heidän käyttämistään argumenteista ei ole säilynyt kovin paljon tietoa. Vaikka he kirjoittivatkin merkittäviä teoksia, niistä ei ole säilynyt yhtään kokonaista versiota. Tiedämme heistä vain myöhempien filosofien, historioitsijoiden (merkittävimpänä Diogenes Laertios) ja yksittäisten tekstikappaleiden välityksellä.
Merkittävimmät esisokraatikkojen ryhmät ja esisokraatikot olivat:
- Joonialaiset luonnonfilosofit, miletoslaiset
- Thales (n. 636-546 eaa)
- Anaksimandros (610-546 eaa)
- Anaksimenes (585-525 eaa)
- Anaksagoras (500-428)
- Arkhelaos (400-luku eaa)
- Italialaiset luonnonfilosofit, pythagoralaiset
- Pythagoras (582-496 eaa)
- Theano (500-luku eaa)
- Empedokles (490-430 eaa)
- Filolaos (480-405 eaa)
- Arkhytas (428-347 eaa)
- Elealaiset
- Ksenofanes (570-470 eaa)
- Parmenides (510-440 eaa)
- Zenon Elealainen (490-430 eaa)
- Melissos (n. 470 eaa)
- Atomistit
- Leukippos (500-luku eaa)
- Demokritos (460-370 eaa)
- Ferekydes (n. 540 eaa)
- Herakleitos (535-475 eaa)
- Empedokles (490-430 eaa)
- Filolaos (480-405 eaa)
- Diogenes Apollonialainen (n. 460 eaa)
- Arkhytas (428-347 eaa)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Diels, Hermann Alexander: Die Fragmente der Vorsokratiker, ensimmäinen painos 1903, kuudes uudistettu painos Walther Kranz (Berliini, 1952). Esisokraatikoilta tunnettujen fragmenttien kokoelma.
- Freeman, Kathleen: Ancilla to Pre-Socratic Philosophers: A Complete Translation of the Fragments in Diels, Fragmente der Vorsokratiker. Englanninkielinen käännös Dielsin kokoamista fragmenteista.
Antiikin filosofiset koulukunnat |
Esisokraatikot | Sokraatikot | Akatemialaiset | Peripateetikot | Kyynikot | Stoalaiset | Epikurolaiset | Skeptikot | Uusplatonistit |