Jooga
Wikipedia
Jooga on kokoelma muinaisia henkisiä harjoituksia, jotka tulevat alun perin Intiasta. Neljänä tärkeimpänä joogan haarana pidetään Karmajoogaa (epäitsekkään työn jooga), Bhaktijoogaa (antaumuksen jooga), Jnanajoogaa (tiedon jooga) ja Rajajoogaa (henkisen ja fyysisen meditatiivisen harjoituksen jooga), mutta on olemassa myös lukuisia muita tyyppejä. Intian ulkopuolella sana 'jooga' yhdistetään useimmiten lähinnä Hathajooga-asanoihin (asentoihin), jotka ovat suosittuja myös liikunnallisena harjoituksena.
Joogan perustan muodostavat muinaiset hindulaiset tekstit, merkittävin näistä on Patanjalin Yoga Sutra. Muita tärkeitä kirjoja ovat mm. Bhagavad Gita, Hatha Yoga Pradipika, Yoga Yajnavalkya ja Yoga Rahasya.
Patanjalin tekstit esittelevät joogaharjoituksen kahdeksan osa-aluetta, eli angaa. Tiivistetysti nämä ovat:
- Yama - sosiaaliset käyttäytymisohjeet
- Ahimsa - elämän kunnioitus, ystävällisyys
- Satya - totuudessa pysyminen
- Asteya - rehellisyys
- Brahmacharya - elinvoiman säästäminen
- Aparigraha - kohtuullisuus
- Niyama - yksilölliset harjoitusohjeet
- Shaucha - sisäinen ja ulkoinen puhtaus
- Santosha - harjoituksen tuominen pilvilinnoista ja jossittelusta todellisuuteen
- Tapas - puhdistavat harjoitukset, asana ja pranayama
- Svadhyaya - pyhien tekstien ja mantrojen opiskelu
- Ishvarapranidhana - hellittäminen
- Asana - joogan fyysiset harjoitukset, jooga-asennot
- Pranayama - elinvoiman kontrolli - hengitysharjoitukset
- Pratyahara - aisteista vetäytyminen
- Dharana - keskittyminen
- Dhyana - meditaatio
- Samadhi - ykseyden oivaltaminen, vapautuminen
Miespuolista joogan harjoittajaa kutsutaan joogiksi, naista puolestaan jooginiksi.
[muokkaa] Erilaisia joogasuuntauksia
- Astangajooga
- Iyengarjooga
- Sahaja-jooga
- Sivanandajooga