Auton vaihtoehtoiset polttoaineet

Wikipedia

Biodiesel -bussi
Suurenna
Biodiesel -bussi

Auton vaihtoehtoiset polttoaineet tarkoittavat muita kuin öljyyn perustuvia auton energianlähteitä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kaasu

Autot voivat toimia kaasulla, yleensä maakaasulla, mutta myös nestekaasulla tai biokaasulla. Kaasun käyttö polttoaineena vähentää saasteita, sillä se palaa öljyä puhtaammin. Olemassa olevat bensiinikäyttöiset autot voidaan muuttaa maakaasulla käyviksi, mutta nykyään yhä suurempi osa maailman autoista valmistetaan suoraan kaasukäyttöisiksi. Usein kaasukäyttöisissä pienemmissä autoissa on myös bensiinitankki, mutta suuremmissa autoissa on pelkkä maakaasusäiliö. Maakaasuautojen käyttöön kannustaa polttoaineen edullisuus, polttoainekulut ovat vain 2-3 €/100 km eli noin puolet bensiinin hinnasta.

Maailmassa oli vuonna 2004 noin 4 miljoonaa kaasukäyttöistä kulkuneuvoa. Eniten kaasukäyttöisiä kulkuneuvoja on Argentiinassa, Brasiliassa ja Pakistanissa. Euroopassa ne ovat suosittuja Italiassa (400 800 kpl), Ukrainassa (42 000 kpl), Venäjällä (36 000 kpl) ja Saksassa (19 600). Jonkin verran autoja on myös Valko-Venäjällä (5 500), Ranskassa (7 200) ja Ruotsissa (4 260). Maakaasun hinta on näissä Euroopan maissa 40-80 % bensiinin hinnasta.

Suomessa henkilö- ja pakettiautoja on 10-20 ja busseja 75 kolmella liikennöitsijällä. Helsingin Bussiliikenne Oy, Tammelundin Liikenne Oy ja Concordia Bus Finland Oy omistavat tällaisia maakaasubusseja. Maakaasubusseilla on pelastuslaitoksen määräämä liikennöintikielto Kampin terminaaliin turvallisuussyistä, johon liikennöitsijät vaativat muutosta.

Maakaasukäyttöisiä pieniä autoja omistavat toistaiseksi lähinnä Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Gasum Oy:n työntekijät ja muutama yksityishenkilökin, mutta VTT ennustaa tällaisten autojen yleistyvän tuhannen auton vuosivauhdilla.

Helsingin Malmilla on Suomen ensimmäinen julkinen maakaasuautojen tankkauspiste. Gasum avaa toisen tankin Hakaniemeen loppuvuodesta 2005 ja tarkoitus on lisätä tankkauspaikkoja pääkaupunkiseudulla nopeasti yli kymmeneen.

Vuoden 2006 kesäkuun alkuun saakka käytettyjen maakaasuautojen tuonti ja tavallisten autojen muuttaminen maakaasulle on estynyt, sillä autoilta on Suomessa vaadittu Euro4-tason läpäisyä, mutta tämän ajankohdan jälkeen tätä vaatimusta ei enää ole, eikä maakaasuautoilta tulla myöskään perimään dieselveroa.

[muokkaa] Sähkö

Pääartikkeli: sähköauto
Toyota Prius hybridiauto
Suurenna
Toyota Prius hybridiauto

Sähkön käyttö autojen voimanlähteenä ulottuu kauemmaksi historiaan kuin nestemäisten polttoaineiden. Ensimmäiset sähköautot rakennettiin 1830-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta 1880-luvulla. 1920-luvulle asti sähköautot olivat suositumpia, kuin vuonna 1885 kehitetty polttomoottoriauto.

Helsingin palolaitos otti vuonna 1909 käyttöön Suomen ensimmäisen sähköauton. Sähköinen paloauto oli käytössä 1920-luvun taitteeseen asti. [1] Sähköautot alkoivat menettää suosiotaan polttomoottoreille kasvavan öljyteollisuuden ja halvan polttoaineen myötä.

Tyypillisessä sähköautossa sähkö varastoidaan akkuihin, joka ladataan yleisestä sähköverkosta. Akulta sähkömoottorille menevää sähkövirtaa säädellään 'kaasupolkimella' ja sähkömoottori pyörittää vetoakselien välityksellä pyöriä tai sähkömoottorit voidaan integroida pyörien sisään. Sähköautossa on yleensä kaksi vaihdetta: Yksi eteen ja yksi taakse.

Akkuun perustuva sähköauto on vuokaaviotasolla murskaavan yksinkertainen verrattuna polttomoottori- tai hybridiautoihin. Tästä on seurauksena se, että vikaantumisherkkyys on aivan eri luokkaa kuin perinteisillä autoilla sähköauton eduksi. Se ei myöskään saastuta lainkaan, mikäli sähkö tuotetaan tuuli- aurinko- vesi tai ydinvoimalla. Fossiilisillakin polttoaineilla tuotetulla sähköllä on öljyä huomattavasti ekologisempaa ajaa. Kehittymätön akkuteknologia on toistaiseksi estänyt sähköautojen yleistymisen, vaikka kehitystä on toki vuosien varrella tapahtunut. 1990-puolivälillä tapahtui murros, jossa useat autovalmistajat toivat markkinoille kaupunkiautoiksi hyvin kilpailukykyisiä malleja. Syystä tai toisesta nämä autot vedettiin pois markkinoilta (ja kerättiin pois kuluttajilta), sen jälkeen kun Kalifornian ilmastolautakunta oli päätynyt luopua myytävien nollapäästö-autojen kiintiöistä.

Öljyn hinnan kallistuessa ennustetaan sähköautojen uutta tulemista. Akkutekniikka on kehittynyt 2000-luvulla ja aikaisemmasta alle 200 kilometrin säteestä päästään jopa 300-500 kilometrin säteeseen. Lataus olisi myös nopeampaa, kun aikaisemmin akun lataus kesti yön yli, nykyään sen voisi tehdä alle tunnissa tai nopeamminkin.

Poliittisella tuella saataisiin sähköautoille latausmahdollisuudet julkisille paikoille, kuten tehtiin Turussa 1990-luvulla. Ruotsissa ja Norjassa ekoautoja tuetaan maksuttomalla pysäköinnillä ja tietullittomuudella. Sähköauton käyttöönotto ei kuitenkaan ole riippuvainen julkisista latausasemista tai latauksen nopeudesta, sillä keskimääräisessä päivittäisessä ajossa nykyinen toimintasäde on jo täysin riittävä: kotona auton voi ladata yön yli ja työpäivän aikana työpaikan pistokkeesta. Eräs ratkaisu rajattuun toimintasäteeseen on luoda akustoille standardi, jolloin akku voidaan pidemmillä matkoilla vaihtaa huoltoasemalla muutamassa minuutissa.

[muokkaa] Biopolttoaineet

Biopolttoaineet käyvät sekä diesel- että bensiinimoottoreihin korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Biopolttoaineita ovat biodiesel, biokaasu ja etanoli. Etenkin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa niitä saa laajasti polttoaineiden jakeluasemilta.

[muokkaa] Vety

Pääartikkeli: Vetytalous
Toyota FCHV polttokennoauto
Suurenna
Toyota FCHV polttokennoauto

Öljystä on reformoinnilla mahdollista valmistaa vetyä, jolla voidaan käyttää polttokennosta energiansa saavaa autoa. Useimmissa tällaista polttoaineenkäyttöä hahmottelevissa suunnitelmissa tarkoitus olisi hyödyntää olemassa olevaa polttoaineen jakeluverkkoa ja tehdä reformointi autossa olevalla laitteistolla. Vaikka polttokennon päästöt ovatkin yksinomaan vettä, syntyy reformoinnista yhtä paljon hiilidioksidia kuin syntyisi jos sama määrä öljyä poltettaisiin moottorissa. Näiden päästöjen suhde polttoaineketjun yli syntyviin päästöihin on siis sama 80–20.

Vetypolttokennon hyötysuhde autossa voi käytännössä olla noin 60 %, mutta koska katalyyttisessä reformoinnissa menetetään hiilen poltosta saatava energia, tulee hyötysuhteeksi parhaimmillaan noin 40 %. Tämä on silti selvästi parempi kuin polttomoottorilla: verrattuna polttomoottoriin päästöjä syntyy noin 60 % vähemmän. Tätä nykyä reformoinnille perustuvien polttokennoautojen hyötysuhde on noin 25 % (McCormick, 2001), mikä riittää alentamaan päästöjä noin 40 %.

[muokkaa] Postin historia ekoautoissa

Suomen Posti on käyttänyt suomalaisia Elcat-sähköautoja vuodesta 1990 päivänpostin ja sanomalehtien jakelussa. Vuonna 1998 sähköautoja oli eniten, 61 kappaletta. [2] Elcatin valmistuksen loputtua 2000-luvun alussa ei ole löytynyt sopivaa seuraajaa korvaamaan loppuun ajettuja kotimaisia sähköautoja, autoja on vaikea löytää myöskään muualta Euroopasta. Niinpä sähköautomäärä on laskenut viime vuosina, kun liikenteestä poistuville sähköautoille ei ole ollut seuraajaa. Tällä hetkellä käytössä on 3 sähköautoa, joista yksi on Citroën Berlingo Electrique. [3] Lisäksi rajoitettu toimintamatka ja kasvaneet lähetysmäärät (kantavuus, kuormatila) ovat alentaneet myös Elcatin tapaisen sähköauton mahdollisuuksia Postin käytössä. Vanhat Elcatin sähköautot myydään yksityishenkilöille ja yrityksille Elcatin kotisivuilla.

Suomessa Elcatin yrityskäyttäjiä olivat myös Fortum ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Nyttemmin ainakin rakennusvirasto suunnittelee siirtymista maakaasuun. [4]

Postilla on käytössään yksi maakaasukäyttöinen jakelukuorma-auto Helsingin keskustassa. Se otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. [5]

Posti kertoo seuraavansa aktiivisesti vaihtoehtoenergia-ajoneuvomarkkinoita, ja jos Postille soveltuvaa kalustoa tulee markkinoille, vaihtoehtoenergia-ajoneuvojen määrää lisätään.

[muokkaa] Viitteet

  1. Motiva, Sähkökäyttöiset autot Suomi. 12. huhtikuuta 2004. Motiva. Luettu 12. joulukuuta 2006.
  2. Suomen Posti, Ajankohtaista 2002 - Posti testaa uutta sähköautomallia Suomi. 20. maaliskuuta 2002. Suomen Posti. Luettu 12. joulukuuta 2006.
  3. Suomen Posti, Ajankohtaista 2002 - Posti testaa uutta sähköautomallia Suomi. 20. maaliskuuta 2002. Suomen Posti. Luettu 12. joulukuuta 2006.
  4. Helsingin kaupunki, Yleisten töiden lautakunta, YTLK kokouksen pöytäkirja - Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman hallintokuntakysely Suomi. 2. maaliskuuta 2006. Helsingin kaupunki, YTLK. Luettu 12. joulukuuta 2006.
  5. M. Nyrö, [http://www.autokanta.com/kk/lehdet/kk0206/42kk.pdf Postilla koeajossa maakaasukäyttöinen MB Sprinter NGT -jakeluauto] Suomi. Helmikuu 2006. Autokanta.com. Luettu 12. joulukuuta 2006.

[muokkaa] Lähteet

  • Spadaro, J. et al.: Greenhouse Gas Emissions of Electricity Generating Chains, IAEA Bulletin Vol.42, Wien, 2000
  • McCormick, J: Fuel Cell Breakthrough, Popular Science, New York, helmikuu 2001
Muilla kielillä