Akkad

Wikipedia

Akkad (Agade) oli muinainen seemiläinen valtio keskisessä Mesopotamiassa noin 2350-2150 eaa. Akkadin perusti Sargon Suuri, Kishin kuninkaan juomanlaskija noin 2350 eaa. Sargon valloitti Persianlahdelta Välimereen ulottuvan suuren imperiumin ja mm tuhosi Syyriaa hallineen Eblan kauppavaltion. Myös Kishin kuninkaat olivat usein seemiläisiä. Akkad on ehkä seemiläinen muoto sumerilaisesta sanasta aga.de, Ishtarin (Inanna) tulikruunu. Alussa Akkadissa palvottiin Ishtaria, myöhemmin Anunitia ja Shamashia.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Sargon Suuri

Kishin kuninkaat olivat seemiläisiä, ja esim Alusarsid,Sumerin suurkuninkaan Lugalzaggesin aikalainen valloitti lyhyeksi aikaa Elamin ja Barahin.

Akkadi oli tai pyrki olemaan aina suurvalta. Sargon Suuri (Sharru-kin, "oikea kuningas") 2334 - 2279 (lyhyessä kronologiassa) oli taitava sotapäällikkö ja valloitti suuren imperiumin. Sargon kukisti eteläisen Mesopotamian eli Sumerin, Lugalzaggesin valtakunnan, suuntasi valloitusretkensä Assyriaan ja Syyriaan Aleppon lähellä sijaitsevaan Eblaan asti ja ehkä osaan Turkkia. Sargon valtasi Marin, Libanonin Amanusvuoret joilta sai Setriä sekä Taurusvuoret, joilta sai hopeaa. Sargon pyrki valloituksillaan turvaamaan kauppareitit Mesopotamiaan. Myös Elam valloitettiin. Amurru lännessä ja Subartu pohjoisessa joutuivat Akkadin sotaretkien kohteeksi. Sargon perusti oman pääkaupungin Akkadin Sipparin ja Kishin välille. Aikaisemmin oltiin sitä mieltä että vasta Sargon olisi aloittanut Mesopotamian alueen laajenemisen, mutta nyt ollaan sitä mieltä, että Sargon jatkoi siitä mihin Lugalzaggesi jäi. Myös Lugalannemudu 2490 - 2400 eaa oli valloittanut suuren valtakunnan. Aikaisemmin suurkuninkaita kutsuttiin "Kishin kuninkaiksi" mutta Sargon I Suuri julistautui "neljän maailmanäären kuninkaaksi". Akkadilaisten menestys perustui mm. jousiin ja tehokkaisiin armeijoihin sekä nopeisiin sotavaunuihin. Sumerilaisten aseistus oli kömpelöä, heillä hitaita sotavaunuja ja keihäitä sekä sotakirveitä aseina. Akkadia pidetään ensimmäisenä aitona valtiona Lähi-idässä. Akkadin valtakunta merkitsi lopun alkua sumereille ja seemiläisten esiinmarssia. Akkadin kielestä tuli Mesopotamian "ranska", virallinen kieli. Sumerilaiset eivät olleet lainkaan kuuliaisia Akkadin alamaisia vaan kapinoivat. Sargon kukisti kapinoita vanhoilla päivillään kaikkialla maassaan ja mm Subartussa.

[muokkaa] Naram-Sin

Akkadin kuningas Narâm-Sînin muistokivessä juhlitaan hänen voittojaan, n. 2250 eaa.
Suurenna
Akkadin kuningas Narâm-Sînin muistokivessä juhlitaan hänen voittojaan, n. 2250 eaa.

Akkadin valtiailla oli taipumus kuolla vallankaappauksissa, joissa ei kaihdettu veljesmurhiakaan. Sargonia seurasivat Rimush ja Manishtusu jotka molemmat kuolivat väkivaltaisesti palatsijuonittelujen tuloksena. Heidän aikanaan Akkadin imperiumi kutistui huomattavasti. Manishtusu kuitenkin piti lyhyen aikaa Elamin pääkaupunkia Susaa vallassaan. Toinen tunnettu akkadilainen hallitsija oli Naram-Sin 2250 eaa. joka valloitti takaisin joitain alueita joitka oli menetetty Sargonin kuoltua. Naram-Sin taisteli armeniassa asuvia heimoja vastaan. Akkadin viimeinen kuningas, SharkaliSharri "kaikkien kuninkaiden kuningas" , kävi tuloksetonta taistelua maahan hyökkääviä heimoja, mm. gutilaisia vastaan.

[muokkaa] Akkadi ja kulttuuri

Akkadi tuki Sumerin kulttuuria. Akkadissa oli postilaitos ja teitä, siellä tehtiin astronomisia havaintoja.


[muokkaa] Akkadin tuho ja historian kulku eteenpäin

Noin 2215 tai 2150 eaa Akkadi romahti ja alue joutui Zagrosvuorilta hyökänneiden raakojen gutilaisten valtaan. Gutilaiset ryöstivät Agaden, Akkadin pääkaupungin. Gutilaisajalta on säilynyt hyvin vähän kirjoitettuja dokumentteja. Koska gutilaiset eivät huollattaneet kastelukanavia, nälänhätä pyyhki maan yli. Gutilaisten valta oli voimakas ehkä vuoteen 2100 eaa asti. He vallitsivat maata 80-120 vuotta.

[muokkaa] Katso myös


Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Akkad.