Adiafora

Wikipedia

Adiafora (kr. yhdentekevä) eli ehdonvallan asiat tarkoittaa asioita, joita ei pidetä uskonopin suhteen ehdottomia, ja jotka siksi sallitaan kirkossa. Tällaisia ovat esimerkiksi kynttilät, pappien koreat puvut ja hengelliset laulut, mutta ei vaikkapa Neitsyt Marian palvonta.

Tällaisia asioita kristinuskossa oli esillä jo Uuden testamentin kirjoittamisen aikoina. Osa Paavalin Ensimmäisestä kirjeest korinttilaisille lienee kirjoitettu vastauksena Korinttin seurakunnan kysymykseen oliko sallittua syödä epäjumalille uhrattua ruokaa. Vastauksessaan Paavali kirjoittaa:

Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme. Pitäkää kuitenkin huoli siitä, ettei tämä teidän vapautenne saa heikkoja kompastumaan. (1Kor 8:8-9)

Vuonna 1577 Yksimielisyyden ohjeessa päädyttiin määrittelemään ehdonvallan asiat sellaisina "kirkollisina tapoina, joista Jumalan sanassa ei ole käskyä eikä kieltoa". Herätyskristillisyyden piirissä ehdonvallan asioita ei useinkaan rajoiteta kirkollisiin tapohin vaan käsitetään niillä tarkoitettavan sellaisia omantunnon asioita, joissa Raamatussa ei ole selkeää käskyä eikä kieltoa.

Filosofiassa ja etiikassa adiafora tarkoittaa moraalisesti neutraaleja asioita.

Muilla kielillä