Doorilainen pylväsjärjestelmä
Wikipedia
Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka kehittyivät antiikin Kreikassa. Kaksi muuta ovat joonialainen ja korinttilainen. Pylväsjärjestelmiin kuuluu pylväiden lisäksi myös palkisto.
Doorilainen tyyli on pylväsjärjestelmistä vanhin. Se vakiintui Kreikassa 600-luvulla eaa, ja on muodoltaan yksinkertainen, raskas ja karu. Doorilaisissa pylväissä ei ole jalustaa, vaan ne kohoavat suoraan alustalta eli stylobaatilta. Pylvään varressa on 16–20 pystysuuntaista uurretta, ja pylväs kapenee ylöspäin. Kapiteeli muodostuu ulospäin kaarevasta tyynymäisestä pyörölaatasta eli ekinuksesta ja neliskulmaisesta katelaatasta.
Doorilaiset pylväät kannattelevat koristelematonta arkkitraavia, jonka yläpuolella on friisi, jossa vuorottelevat uurretut laatat eli triglyfit ja reliefikentät eli metoopit. Friisin yläpuolella on kattolista, korniisi, joka muodostaa päätykolmion alareunan.
Esimerkkinä doorilaisesta tyylistä on Ateenan Akropoliille rakennettu, kaupungin suojelusjumala Pallas Athenelle omistettu Parthenon.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8.
- Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Jyväskylän yliopisto - Taidehistorian sanasto