Eurovision laulukilpailu
Wikipedia
Eurovision laulukilpailuun eli Euroviisuihin (engl. Eurovision Song Contest) saavat osallistua Euroopan televisio- ja radioliiton EBU:n aktiiviset jäsenmaat. Jokainen kisaan osallistuva maa lähettää kilpailuun yhden musiikkiesityksen, ja ne äänestetään paremmuusjärjestykseen. Euroviisut ovat vuosittainen tapahtuma.
Kilpailun nimi Eurovision tulee samannimisestä TV-jakeluverkosta, jota hoitaa EBU (European Broadcasting Union). EBUlla on toisaalta jäseniä myös Euroopan ulkopuolella; esimerkiksi Israel, Armenia, Algeria, Egypti, Libanon, Tunisia, Marokko, Libya ja Syyria ovat EBUn jäseniä. Näistä kuitenkin vain Israel osallistuu kilpailuun säännöllisesti. Armenia osallistui kilpailuun ensimmäistä kertaa vuonna 2006, Marokko on osallistunut kerran, vuonna 1980, ja Libanon ilmoittautui vuoden 2005 kilpailuun, mutta perui osallistumisensa.
Kilpailu on aina televisioitu, mutta alkuvuosina sitä enimmäkseen kuunneltiin radiosta. Nykyään Euroviisut välitetään myös Internetin kautta. Viime aikoina kilpailun suosio on kasvanut myös Euroopan ulkopuolella, varsinkin Australiassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ensimmäiset Euroviisut
Ensimmäinen Eurovision laulukilpailu pidettiin Sveitsin Luganossa vuonna 1956. Idean isä oli EBU:n ranskalainen voimahahmo Marcel Bezençon. EBU:n perustajayhtiöillä oli tarve keksiä kaikkia jäsenmaita kiinnostavia TV-ohjelmia. Pienin yhteinen nimittäjä löytyi laulukilpailusta ja esikuvana oli 1951 alkanut Italian valtion TV-yhtiö RAIn ja Sanremon kasinon järjestämä kansallinen laulukilpailu Festival di Sanremo. Sen jälkeen Euroviisut on yleensä järjestetty edellisen vuoden voittajan maassa.
Ensimmäisiin Euroviisuihin osallistuivat Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Alankomaat, Luxemburg, Belgia ja Sveitsi. Nämä olivat samat kuin Eurovision perustajajäsenet pois lukien Iso-Britannia, jonka korvasi Luxemburg.
Seuraavana vuonna mukaan liittyivät Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia), Tanska, ja Itävalta, joiden piti olla mukana jo ensimmäisissä kisoissa, mutta jotka eivät ilmoittautuneet ajoissa. Seuraavina vuosina osallistujamaiden määrä kasvoi yli kahdenkymmenen.
Ensimmäisiin Euroviisuihin jokainen osallistujamaa sai lähettää kaksi laulua, useimmilla oli myös kaksi solistia. Sveitsiläinen Lys Assia voitti kilpailun kappaleellaan "Réfrain". Assiaa voitiin pitää ennakkosuosikkina, sillä hän oli artisteista ylivoimaisesti nimekkäin.
Voittajan valitsi jury, johon kuului kaksi jäsentä jokaisesta osallistujamaasta. Luxemburgin televisioyhtiöllä ei ollut varaa lähettää yhden solistin lisäksi tuomareita, joten maa pyysi sveitsiläisiä äänestämään heidän puolestaan.
[muokkaa] Menestyneitä lauluja ja esittäjiä
Suomi voitti vuonna 2006 pidetyt Euroviisut Lordin kappaleella Hard Rock Hallelujah 292 pisteellä, joka on suurin koskaan Euroviisuissa annettu pistemäärä. Edellinen Suomen paras sijoitus oli 6. Marion Rungin laulamalla kappaleella Tom tom tom vuoden 1973 kilpailussa, mutta suhteellisesti paremmin sijoittui 1989 kilpailussa Anneli Saaristo ja kappale La dolce vita. Tuona vuonna osanottajia oli 22 maasta, kun vuonna 1973 osanottajia oli vain 17. Lisäksi pisteytysjärjestelmän muutosten takia tulokset ovat vertailukelvottomia ennen vuotta 1975.
Tunnetuimpia ja menestyneimpiä euroviisuvoittaja on ruotsalainen ABBA, jonka kansainvälinen ura käynnistyi "Waterloon" voitettua kilpailun vuonna 1974. Vuonna 1988 Sveitsiä edustanut kanadalainen Céline Dion nousi kansainväliseksi tähdeksi joitakin vuosia viisuvoittonsa jälkeen alettuaan laulaa englanniksi. Irlannin Johnny Logan on voittanut kilpailun kahdesti laulajana (1980 ja 1987) ja kerran säveltäjänä (1992), mutta ei siitä huolimatta ole saavuttanut kovin suurta kansainvälistä menestystä Euroviisujen ulkopuolella.
Muita kansainvälisesti tunnetuimpia Euroviisuihin osallistuneita artisteja ovat mm. Cliff Richard, Olivia Newton-John, Julio Iglesias, Baccara, Lara Fabian, The Shadows, Nana Mouskouri, Alla Pugatsova, t.A.T.u., Las Ketchup ja Kate Ryan.
Myydyin viisusingle lienee englantilaisen Brotherhood of Manin vuoden 1976 voittoesitys "Save Your Kisses for Me", joka myi yli kuusi miljoonaa kappaletta ja nousi listaykköseksi Hollannissa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Kreikassa, Ranskassa, Suomessa ja Tanskassa.
[muokkaa] Euroviisujen säännöt
[muokkaa] Esiintyjät ja kieli
Nykyisten sääntöjen mukaan maan esityksessä saa olla enintään kuusi esiintyjää lavalla, ja jokaisen esiintyjän tulee olla 16 vuotta täyttänyt kilpailuvuoden lopussa. Nykyisten sääntöjen mukaan esiintyjien kansalaisuutta tai esityksen kieltä ei ole rajoitettu eikä EBU puutu siihen miten kukin maa kilpailukappaleensa ja -esittäjänsä valitsee. Kunkin maan oli pakko laulaa jollain virallisista kielistään vuosina 1966-1972 ja 1978-1999. Kielisäännön ansiosta kilpailuissa on kuultu kappaleita monista yleisesti tunnetuista historiallisista henkilöistä, kansainvälisesti ymmärretyistä käsitteistä sekä rallattelua. Ennen vuotta 1966 pidettiin itsestäänselvyytenä, että laulut lauletaan omalla kielellä. Vuonna 1965 Ruotsi esitti laulunsa kokonaan englanniksi, minkä takia laadittiin kielisääntö.
[muokkaa] Säestys
Vuoteen 1998 asti Eurovision laulukilpailussa lauluja säesti sinfoniaorkesteri. Jokainen maa lähetti kilpailuun oman kapellimestarin, joka vastasi laulun sovituksesta ison orkesterin säestämänä. 1970-luvulta lähtien toisenlaisten instrumenttien yleistyessä esityksessä saatettiin käyttää myös taustanauhaa. Useimmiten lauluyhtyeet eivät soittaneet oikeasti lavalla, vaan heidän säestyksenä tuli nauhalta. Tavoitteena oli, että taustanauhalta tulevaa soitantaa oli kyettävä jäljittelemään lavalla, mieluiten alkuperäisten soittajien esittäminä. Taustanauhojen ja orkesterin sekakäyttö yleistyi 1980-luvulla, kun musiikissa käytettiin enemmän elektronisia soittimia. Vuoden 1980 kilpailussa nähtiin ensimmäinen esitys ilman orkesterin säestystä. 1990-luvun alussa viisuissa pyrittiin kieltämään taustanauhat, mutta tuo sääntö ei ollut virallisesti voimassa, vaikka taustanauhan käyttö vähäksi aikaa vähenikin.
Vuodesta 1999 lähtien Euroviisuissa ei olla enää käytetty orkesteria ja musiikki on tullut aina taustanauhalta. Säännöissä ollaan kuitenkin ehdottomia siinä, että nauhat eivät saa missään nimessä sisältää mitään vokaalista. Kaikki mahdollinen ihmisääni on esitettävä livenä. Tämän säännön rikkominen on johtanut esimerkiksi siihen että vuonna 1999 Kroatia menetti osan pisteistään.
[muokkaa] Osallistujamaat
Euroviisulähetyksen pituutena on aina haluttu pitää korkeintaan kolmea tuntia, joten kappaleiden tulisi voida olla esitettävissä kolmessa minuutissa. Vuoteen 1992 asti kaikki halukkaat EBU:n jäsenmaat saivat osallitua halutessaan euroviisuihin ilman rajoituksia. Vuonna 1993 kun Eurovisio ja Intervisio yhdistyivät ja myös Itä-Euroopan maat halusivat mukaan kilpailuun, osallistuvien maiden määrää oli rajoitettava siten, että edellisenä vuonna huonosti pärjänneet maat pakotettiin viettämään välivuotta. Vuodesta 1999 lähtien Ranskalla, Saksalla, Espanjalla ja Iso-Britannialla oli kuitenkin pysyvä osallistumisoikeus. Kyseisiä maita kutsutaankin euroviisuissa BIG4-blokiksi. Koska kiinnostus viisuja kohtaan lisääntyi Euroopassa, vuoden 2003 alkupuolella EBU päätti muuttaa kilpailun kaksipäiväiseksi vuodesta 2004 lähtien, jolloin vuosittain viisuihin voi osallistua korkeintaan 40 maata. Suora finaalipaikka on edellisen vuoden finaalin kymmenellä parhaiten menestyneellä maalla sekä BIG4-mailla. Muut joutuvat lunastamaan finaalipaikan ensimmäisenä kisapäivänä (usein torstai) järjestetyn karsintakilpailun kautta. Karsintakilpailussa valitaan kymmenen maata loppukilpailuun, eikä sen tuloksia ilmoiteta ennen loppukilpailun äänestyksen päättymistä. Karsintakilpailun lopussa ilmoitetaan ainoastaan finaaliin selvinneet satunnaisessa järjestyksessä. Tätäkin systeemiä on pidetty joissain piireissä epäreiluna ja EBU on ollut miettimässä vaihtoehtoisia karsintatapoja. Vuoden 2007 euroviisuissa on kuitenkin vielä käytössä nykyinen systeemi.
Osallistujayhtiöiden on lähetettävä kilpailu suorana TV-lähetyksenä. Euroviisukilpailun isäntämaaksi pääsee edellisen kilpailun voittaja, mutta tästä kunniasta syntyvät suuret kulut ovat ajoittain muodostuneet ongelmaksi televisioyhtiöille.
[muokkaa] Äänestys
Kilpailun voittajaksi valitaan laulu, joka saa eniten pisteitä äänestyksessä. Vuodesta 1957 lähtien jokaisessa maassa kokoontuivat tuomaristot ja pisteet jaettiin puhelinlinjojen välityksellä. Kilpailun järjestäjät ottavat suoran satelliittiyhteyden jokaiseen maan pistelautakunnan edustajaan, joka lukee annetut pisteet ääneen. Juontaja perinteisesti toistaa annetut pisteet englanniksi ja ranskaksi. Omaa maata ei saa äänestää. Vuonna 1997 viidessä maassa kokeiltiin puhelinäänestystä, joka otettiin jo seuraavana vuonna käyttöön lähes jokaisessa maassa. Keväällä 2003 mediassa puitiin paljon tutkimusta, jossa väitettiin euroviisujen tuomaristojen sopineen pisteensä, yleensä naapurivaltioiden kanssa, etukäteen. Tämän vuoksi EBU on määrännyt jokaisen maan käyttämään puhelinäänestystä ainoana mahdollisena tapana äänestää euroviisuissa. Jokaisessa maassa istuu kuitenkin edelleen kahdeksanhenkinen raati, jonka tuloksia käytetään, mikäli puhelinäänestys epäonnistuisi. Raadin äänet otetaan käyttöön myös mikäli puhelinääniä annetaan niin minimaalisen vähän, ettei se edusta tarpeeksi laajan joukon mielipidettä. Esimerkiksi Monacossa raadin ääniä käytetään säännöllisesti edelleen, sillä heillä puhelinääniä annetaan vain satakunta, siinä missä esimerkiksi Saksassa niitä ääniä kertyy vuosittain lähes miljoona. Puhelinäänestyksen aikana pisteidenjakajiksi on kutsuttu monia julkkiksia, useimmiten maan entisiä euroviisuedustajia.
Vuodesta 1975 lähtien äänestyssysteeminä on ollut tapa, että jokaisessa maassa äänestetään kymmenen mielestään parasta esitystä. Paras esitys saa 12 pistettä, toiseksi paras 10 ja seuraavat kukin 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1 pistettä. Vuodesta 2006 lähtien pisteidenlaskun nopeuttamiseksi pisteidenjakaja ilmoittaa ääneen vain kolmen suurimman pistemäärän saanutta maata, alhaisemmat pisteet ilmestyvät välittömästi ruutuun. Ennen vuotta 1975 viisuissa oli erilaisia pisteidenlaskusysteemejä, esimerkiksi jokaisella tuomarilla oli käytettävissään yksi ääni tai paikan päälle lähetettiin jokaisesta maasta kaksi tuomaria arvioimaan kaikki kappaleet samalla arvosteluskaalalla.
Vuonna 1969 neljä maata saivat kärjestä katsottuna yhtä monta pistettä, ja ne kaikki julistettiin voittajaksi. Myöhemmin sääntöjä muutettiin siten, että voittajia tulisi vain yksi. Vuodesta 1975 tasatilanteessa suurimpien pistemäärien lukumäärä ratkaisee. Vuonna 1991 Ruotsi ja Ranska saivat saman pistemäärän ja yhtä monta kertaa täydet 12 pistettä, mutta koska Ruotsi oli saanut toiseksi suurimpia pistemääriä, eli 10 pisteitä, useammin kuin Ranska, Ruotsi julistettiin voittajaksi. Vuodesta 2004 lähtien tätäkin systeemiä on muutettu siten, että tasatilanteen tullessa korkeamman sijoituksen saa laulu, joka on saanut lukumäärältään useammalta maalta pisteitä.
[muokkaa] Viimeisimmät Euroviisut
- 2002 laulukilpailu pidettiin Tallinnassa Virossa 26. kesäkuuta 2002, isäntinä oopperalaulaja Annely Peebo ja näyttelijä Marko Matvere.
- 2003 laulukilpailu pidettiin Riiassa Latviassa 24. toukokuuta 2003, isäntinä Euroviisut 2002 voittanut laulaja Marie N ja Euroviisuissa 2000 kilpaillut laulaja Renars Kaupers.
- 2004 laulukilpailu pidettiin Istanbulissa Turkissa 12. ja 15. toukokuuta 2004, isäntinä Meltem Cumbul ja Korhan Abay.
- 2005 laulukilpailu pidettiin Kiovassa Ukrainassa 19. ja 21. toukokuuta 2005, isäntinä Masha ja DJ Pasha.
- 2006 laulukilpailu pidettiin Ateenassa Kreikassa 18. ja 20. toukokuuta 2006, isäntinä Sakis Rouvas ja Maria Menounos.
- 2007 laulukilpailut pidetään Suomessa, Helsingissä. Asiasta päätettiin keskiviikkona 21. kesäkuuta 2006. Kilpailua hakivat myös muun muassa Turku, Tampere, Oulu ja Rovaniemi.
[muokkaa] Voittajat
* Vuonna 1969 voitto jaettiin neljän maan kesken, koska säännöissä ei mainittu tasapeliä. Kilpailu pidettiin Alankomaiden Amsterdamissa.
Vuoteen 2006 mennessä menestynein maa on ollut Irlanti, joka on voittanut kisat seitsemän kertaa. Ranskalla, Luxemburgilla ja Britannialla on viisi voittoa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuus
Keväällä 2007 ilmestyy kaksi kirjaa Euroviisujen historiasta. Asko Murtomäen 12 points! tulee Teokselta tammikuussa ja John Kennedy O'Connorin Euroviisut - virallinen historia huhtikuussa Ajatus Kirjan käännättämänä ja kustantamana.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Eurovision laulukilpailun viralliset sivut
- Ylen Suomen euroviisukarsintojen sivut
- Kansainvälinen OGAE-euroviisuklubi
- Suomen Euroviisuklubi
- Viisufanit ry.
- Viisukuppila, euroviisuportaali
- Escfinland.eu, Suomalaista viisutietoa englanniksi
- Jarmo Penttilän tilastosivut
- Ulkomaisten euroviisusivujen linkkilista
- ESCtoday, epävirallinen uutissivusto
- Oikotimes, epävirallinen uutissivusto
- Tutkija Mari Pajala: Entä jos Katri Helena olisi voittanut 1965?
Eurovision laulukilpailu |
1956 | 1957 | 1958 | 1959 | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 |