Eero Paloheimo
Wikipedia
Eero Paloheimo on työskennellyt suunnittelijana, poliitikkona ja korkeakoulun opettajana. Hän on kirjoittanut kahdeksan ympäristöä ja tulevaisuutta käsittelevää teosta sekä lukuisia artikkeleita lehtiin ja kokoomateoksiin. Hänen tuoreimmat teoksensa ovat vuonna 2002 ilmestynyt Megaevoluutio ja syksyllä 2004 ilmestynyt Struktuuri.
Hän toimi suunnittelijana ja toisena omistajana Insinööritoimisto Eero Paloheimo & Matti Ollilassa 1965–1994. Vihreiden kansanedustajana hän työskenteli 1987–1995 ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana 1994–1995. Teknillisen korkeakoulun puurakentamisen professuuria hän hoiti 1995–2000.
Paloheimon tämänhetkisiä hankkeita on uusi liikennesysteemi, jonka idea on esitelty teoksessa Syntymättömien sukupolvien Eurooppa. Hän valmistelee kirjaa Afrikan tulevaisuudesta.
Eero Paloheimolla on kaksi tohtorintutkintoa. Väitöskirja Münchenin yliopistossa oli nimeltään Das Problem der Sicherheit besonders der durch Biegung beanspruchten Spannbetonbrücken. Väitöskirja Teknillisestä korkeakoulusta on nimeltään On the Reliability of Structures and Structural Elements.
Paloheimon mukaan ekokatastrofi etenee rinnan sosiaalisen katastrofin kanssa. Ne tukevat useimmiten toisiaan ja ovat maailmanlaajuisia. Molempien perussyy on väestönkasvu.
Ekokatastrofin ja sosiaalisen katastrofin yhdistelmää Paloheimo kutsuu maailmanlopuksi. ”Se ei ole tulossa vaan menossa. Me elämme sen keskellä.” Loppu kestää hänen mukaansa noin 200 vuotta siitä hetkestä, jolloin sen merkit olivat näkyvissä siihen hetkeen, jolloin valtaosa arvokkaimmista asioista on peruuttamattomasti menetetty.
[muokkaa] Muuta
Eero Paloheimo on intohimoinen shakkimies, kanta- ja pelipaikkanaan kulttuuriväen suosima ravintola Messenius Helsingissä. Paloheimon pelikavereihin lukeutuu myös hänen vuoden 2006 presidentinvaaleisa kannattamansa Sauli Niinistö.
[muokkaa] Teoksia
- Paloheimo, Eero (2004): Struktuuri. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 952-5202-87-9.