Alatornio
Wikipedia
Tämä artikkeli kertoo entisestä Suomen kunnasta. Ruotsin entisestä kunnasta kertoo artikkeli Alatornio (Ruotsi).
Alatornio, (ruots. Nedertorneå) on entinen kunta ja nykyisin osa Tornion kaupungin aluetta. Alun perin Alatornio on ollut osa laajaa Pohjalahdelta Jäämerelle ulottuvaa pirkkalaisten nautinta-aluetta. Tultaessa 1600-luvulle toteutettiin seurakunnallinen jako alueella niin, että alinen Tornionjokilaakso muodosti oman Alatornion seurakunnan. Alatorniosta erotettiin Tornion kaupunki vuonna 1621. Karunki erotettiin Alatorniosta 1745. Haminan rauhan 1809 jälkeen kolmasosa silloisesta Alatornion seurakunnasta jäi Ruotsin puolelle. Tätäkin osaa kutsuttiin Alatornioksi (Nedertorneå), ja myöhemmin 1900-luvulla Haaparannaksi pääkylän mukaan.
Vuonna 1925 Tornioon liitettiin osia Alatornion kunnan Putaan kylästä. Sen jälkeen Alatorniosta irrotettiin lisää alueita Tornion kaupunkiin ennen lopullista kunnan yhdistämistä Tornion kaupunkiin. Putaan kylän rautatiealue liitettiin 1944 Tornioon. Vuonna 1957 Tornioon liitettiin vielä loput Putaan kylästä, Röyttän kylä satama-alueineen, osa Pirkkiöstä, pieni osa Kivirannan ja Yliraumon kyliä. Lopulta koko Alatornion kunta laajoine maaseutuineen yhdessä Karungin kunnan kanssa liitettiin 1973 Tornion kaupunkiin.
Alatornion kirkko, kivikirkko Tornion joen suistossa Haaparantaa vastapäätä on tunnettu historiallinen Ruotsin vallan loppuvaiheen rakennus (alk. 1400-luvulta, laajennettu 1797, J. Rijf).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät
Alaraumo, Alavojakkala, Arpela, Kaakamo, Kantojärvi, Kiviranta, Kuusiluoto, Könölä, Laivajärvi, Laivaniemi, Liakka, Luotomäki, Pirkkiö, Pudas, Ruottala, Yliraumo, Ylivojakkala
[muokkaa] Alatornio tänään ja tunnettuja alatorniolaisia henkilöitä
Tänä päivänä Alatornio näkyy nimenä tunnetussa torniolaisessa urheiluseurassa Alatornion Pirkat sekä Alatornion seurakunnan nimessä.
Tunnettuja alatorniolaisia ovat olleet mm:.
- Johannes Granö, kirkkoherra, siirtolaispappi Siperiassa
- Uuno Hannula, s. 1891 Pudas - k. 1963 Kemi, lehtimies, kansanedustaja, ministeri, maaherra
- Kalkkimaan pappi, Pietari Aapo Herajärvi, s. 1830 Alatornio - k. 1885, kylähullu.
- Eetu Isto, s. 1865 Alavojakkala - k. 1905, taidemaalari
- Antti Junes, s. 1880 Kiviranta, k. 1963 Kiviranta, maanviljelijä, kunnallispoliitikko, kansanedustaja, ministeri
- Oskari Heikki Jussila, s. 1888 Leppävirta, k. 1955 Alatornio, kirkkoherra, lääninrovasti, kansanedustaja
- Niilo Koivurova, kunnankirjuri, pitkäaikainen kunnanjohtaja
- Niilo Liakka, s. 1864 - k. 1945 Helsinki, kansansivistysmies, kansanopiston johtaja, kansanedustaja, ministeri
- Reino Mähönen, kansanopiston pitkäaikainen johtaja
- Niilo Niilonpoika Oravainen, s. - k. 1597 Alavojakkala, Lapinvouti
- Arvid Oukka, s. 1898 Kantojärvi - k. 1981, lehtimies
- Tuomas Oukka, Kantojärvi, 1800- ja 1900-luvun vaihteen maanviljelijä, kunnallispoliitikko, osuustoimintamies
- Karl Johan Peräntie, Ylivojakkala, 1800-luvun lopun kunnallispoliitikko, säätyvaltiopäivämies
- Esko Rahkonen, s. 1936, Kyläjoki, iskelmälaulaja
- Johan Tuompo, kansanopiston johtaja
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Heikki Rantatupa: Alatornion historia, Gummerus Kirjapaino Oy, ISBN 952-90023-0-0.