Jakomäki
Wikipedia
|
|||
Helsingin alueellinen jako | |||
Kaupunginosa nro | 506 | ||
Suurpiiri | Koillinen suurpiiri | ||
Pinta-ala | 1,92 km² | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 5481 (1.1.2005) | ||
- Väestötiheys | 2855 (1.1.2005)/km² | ||
Postinumerot | 00770 | ||
Osa-alueet | muodostaa itse oman peruspiirinsä | ||
Lähialueet | Kivikko, Heikinlaakso, Tattarisuo ja Vantaan puolella Rajakylä sekä Vaarala |
Jakomäki (ruots. Jakobacka; puhekielessä myös Jakis) on koillishelsinkiläinen noin 5500 asukkaan kerrostalolähiö, joka valmistui 1960-luvun lopulla. Helsingin kaupunginosajaossa Jakomäki on Suurmetsän kaupunginosan osa-alue, ja peruspiirijaossa se muodostaa oman Jakomäen peruspiirin. Jakomäki sijaitsee Lahdenväylän varressa, lähellä sen ja Porvoonväylän yhtymiskohtaa. Naapurialueita ovat Tattarisuo ja Heikinlaakso, ja Vantaan puolella Vaarala ja Rajakylä.
Syrjäiseen ja moottoriteiden eristämään alueeseen liitetään yleisesti paljon ikäviä mielleyhtymiä. Jakomäen huonomaineisuus periytyy levottomilta 1960-, 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin alue oli lähiöongelmien symboli työttömineen ja alkoholisteineen. Jossain Helsinkiä esittelevässä oppaassa turisteja kehotetaan jopa välttämään Jakomäkeä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Jakomäen rakentaminen
Jakomäen talot rakennettiin pikavauhtia korkealle mäelle vuosina 1967–1969. Talot on asemakaavallisesti sijoitettu väljästi kallioiseen maaston, jossa luonto on voimakkaasti läsnä.
Helsingin kaupungille Jakomäki oli suurhanke. Asuntopula oli mahdoton ja vuokra-asunnot tulivat tarpeeseen. Alueelle tuli alussa pelkkiä kaupungin vuokra-asuntoja, mutta myöhemmin rakennettiin myös omistusasuntoja. Rakentamisaikaan ajateltiin, että asuntopula olisi hetkellinen ohimenevä ilmiö ja 30 vuoden päästä mietittäisiin, mitä taloille tehtäisiin. Purkaminen oli esillä tulevana vaihtoehtona.
Jakomäki oli sekä asemakaavana että rakennusten osalta aikansa suunnittelutavoitteiden tyypillinen toteutus. Siellä oli nähtävissä teollisen rakentamisen pääpyrkimys päästä mahdollisimman suuriin valmistussarjoihin. Näillä periaatteilla toteutettujen kerrostalojen ehkä silmiinpistävin ominaisuus oli samankaltaisuus ja yksitoikkoisuus.
Nopeasti rakennetulle alueelle, jota siihen aikaan pidettiin aika syrjäisenä, muutti liki 7000 uutta, pääosin helsinkiläistä asukasta, joita jossain määrin vaivasi uuteen alueeseen liittyvä juurettomuus. Palvelutkin olivat huonot.
[muokkaa] Nykytila
Jakomäki ei ole enää kovinkaan ongelmainen paikka väestön ikäännyttyä. Jakomäen ostoskeskuskin on rauhoittunut pahimpien vuosien jälkeen tavalliseksi lähiön ostoskeskukseksi. Tilastojen valossa Jakomäen työttömyysprosentti on kuitenkin edelleen kaupungin suurin (2004: 17,6 %) ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden asukkaiden määrä alhaisin (31.12.2003: 5,4 %). Osaksi näistä syistä johtuen jakomäkeläisten keskimääräinen tulotaso pienin kaikista kaupungin peruspiireistä. Korkea työttömyysaste on osaksi seurausta Jakomäen suuresta ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrästä (1.1.2005: 15,9%); ulkomaalaisten on Suomessa tunnetusti vaikeampaa saada työtä.
Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on erittäin suuri: 69,7 % (31.12.2003), mikä on suurin luku Helsingissä. Asuntojen hinnan osalta Jakomäki on Helsingin edullisimpia. Vaaleissa alueen äänestysprosentti on usein ollut kaupungin alhaisin [1]. Tony Halmeen kannatus vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oli suurimmillaan juuri Jakomäessä, minkä lehdistö tulkitsi protestiksi nykypolitiikkaa vastaan.
Kaupungin organisoima alueen uudistaminen on onnistunut, rakennuskantaa on saatu saneerattua siistiksi niiltä osin kuin tällaisia remontteja on tehty. Esimerkiksi monessa vanhassa Etelä-Jakomäen elementtikerrostalossa huoneistot on remontoitu perusteellisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana (1996–) ja talot ovat saaneet uuden tiilisen julkisivun. Jakomäkeläiset ihmiset ovat oppineet elämään mukavasti omassa lähiössään ja löytäneet kytkentänsä asuinsijalleen. Satunnainen kulkija ei törmää ikävään reuhaamiseen.
Jakomäen yläasteen viereen on suunniteltu rakentaa monitoiminen palvelutalos. Suurmetsän eteläpuolelle on valmisteilla täydennysrakentamista ja pohjoisemmaksi on kaavoitettu pientaloja.
[muokkaa] Palveluja
Jakomäessä sijaitsee muun muassa
- useita päiväkoteja
- Jakomäen ala-asteen koulu (Huokotie 3) [6]
- Helsingin kristillinen koulu (Somerikkokuja 1) [7]
- Jakomäen yläaste (Somerikkopolku 2) [8]
- Jakomäen nuorisotalo (Huokotie 3) [9]
- Jakomäen terveysasema [10]
- Jakomäen palvelutalo (Vuorensyrjä 7) [11]
- Jakomäen uimahalli (Somerikkopolku 6) [12]
- kirjasto (Jakomäenkuja 3) [13]
- Jakomäen kirkko (Kankarepolku 2; osa Malmin seurakuntaa) [14]
[muokkaa] Joukkoliikenneyhteydet
Helsingin keskustasta Bussit 77, 741 (741N yöaikaan) sekä bussi 97N yöaikaan lähelle Mellunmäkeen
Siltamäestä Malmin kautta Bussi 77A
Siltamäestä Tapulikaupungin ja Puistolan kautta Bussi 75A
Mellunmäestä Bussi 61
Vantaalta Bussit 61, 61N, 56, 88, 741, 741N
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suurmetsä-Jakomäki Seura ry
- Helsinki alueittain (2005). Jakomäen peruspiiri (pdf)
- Jakomäen talotoimikunnan sivut