Haiti

Wikipedia

Repiblik d Ayiti
République d'Haïti
Haitin lippu   Haitin vaakuna
lippu vaakuna
Haitin sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
René Préval
Jacques-Édouard Alexis
Pääkaupunki Port-au-Prince
Muita kaupunkeja Carrefour
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
27 750 km² (sijalla 143)
0,7 %
Väkiluku (2005)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
8 121 622 (sijalla 92)
292,7 / km²
2,3 % (2006)
Viralliset kielet ranskan kieli, Haitin kreoli
Valuutta gourde (HTG)
BKT (2005)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 133
12,94 miljardia USD
1 600 USD
HDI (2003) 0,475 (sijalla 153)
Elinkeinorakenne maatalous 28 %,
palvelut 52 %,
teollisuus 20 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC-5
?
Itsenäisyys
 – Ranskasta
 
1. tammikuuta 1804
Lyhenne
Maatunnus
 

ajoneuvot:
lentokoneet:
Kansainvälinen
suuntanumero
+509
Motto L'Union Fait La Force
Kansallislaulu La Dessalinienne

Haitin tasavalta eli Haiti on valtio Karibianmerellä. Haiti jakaa Dominikaanisen Tasavallan kanssa Hispaniolan saaren, jonka länsipuolella Haiti sijaitsee.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Saaren alkuperäiset asukkaat olivat arawak-intiaaneja. Espanjalaisten tullessa 1400-luvun lopulla arawakeja oli eri arvioiden mukaan ainakin miljoona, ehkä kolme miljoonaa. Muutamassa vuosikymmenessä heidän lukumääränsä pieneni alle sadantuhannen. 1540-luvulla heitä oli enää muutamia. Arawakien tuho, joidenkin mukaan kansanmurha, johtui osittain huonosta kohtelusta, osittain ennalta tuntemattomista taudeista kuten isorokko, influenssa ja tuhkarokko. Espanjalaiset käyttivät saarta sokeriruo'on viljelyyn ja Keski- ja Etelä-Amerikan valloitustensa tukikohtana, kunnes se luovutettiin Ranskalle 1697.

Intiaanien tilalle saarelle tuotiin työvoimaksi kaiken kaikkiaan 790 000 orjaa Afrikasta. Plantaasit menestyivät – saarella tuotettiin 1780-luvulla 60% Euroopassa kulutetusta kahvista ja 40% sokerista.

Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa saaren orjat nousivat kapinoimaan. Tämä johti vuonna 1804 maailman ensimmäisen mustan tasavallan perustamiseen. Kaikki Euroopan suurvallat ja Yhdysvallat asettivat Haitin heti sen itsenäistyttä täydelliseen saartoon, joka jatkui useita kymmeniä vuosia. Haiti pakotettiin vuonna 1833 maksamaan entiselle siirtomaaisännälleen, Ranskalle, jättikorvaukset Ranskan menettämästä omaisuudesta, orjista. Korvausten maksaminen saattoi Haitin pysyvän velkataakan alle ja lamautti taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen. Haiti on nykyäänkin Amerikan köyhin maa.

Saarta ovat saarrosta alkaen vaivanneet levottomuudet, köyhyys, sotilaskomento ja väkivalta.

Yhdysvallat miehitti Haitin vuosina 1915-1934. Vuonna 1957 valtaan nostettiin diktaattori François Duvalier ("Papa Doc"), jonka kuoltua 1971 seuraajaksi nousi hänen poikansa Jean-Claude Duvalier ("Baby Doc"). Diktatuurista johtunut korruptio on ollut suuri ongelma. Duvalierien kausi päätyi vuonna 1986 nuoremman Duvalierin hallinnon kaaduttua laajoissa levottomuuksissa.

Presidentti Jean-Bertrand Aristiden syrjäyttäminen on lisännyt kansan liikehdintää kaduilla. Helmikuun 2006 presidentinvaaleissa voittajaksi nousi ensimmäisellä kierroksella Aristidea lähellä oleva René Préval, joka astui virkaansa toukokuussa 2006.

[muokkaa] Osat

Haiti jakautuu yhdeksään osaan. Ne ovat:

Artibonite
Centre (Haiti)
Grand'Anse
Nord
Nord-Est
Nord-Ouest
Ouest
Sud
Sud-Est


[muokkaa] Maantiede

Haiti sijaitsee pääosin Hispaniolan saarella, jonka se jakaa Dominikaanisen tasavallan kanssa. Pienempiä Haitiin kuuluvia saaria ovat La Gonâve, La Tortue (Tortuga), Grande Caye sekä Ile a Vache. Haitin suurin kaupunki on sen pääkaupunki Port-au-Prince. Siellä on noin kaksi miljoonaa asukasta.

Haiti satelliittikuvassa
Suurenna
Haiti satelliittikuvassa

[muokkaa] Talous

Näkymä Cap Haïtienin kaupunkiin.
Suurenna
Näkymä Cap Haïtienin kaupunkiin.

Haiti on yksi maailman köyhimpiä valtioita. Vuonna 2006 Haiti oli maailman korruptoitunein valtio.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet


[muokkaa] Politiikka

6. helmikuuta 2006 pidettiin Haitin presidentin- ja parlamenttivaalit, kaksi vuotta Jean-Bertrand Aristiden syrjäyttämisen jälkeen. Vaaleissa oli yli 30 ehdokasta.

Katso myös: Haitin presidentinvaalit 2006.

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Haiti.


Karibianmeren saaret
Anguilla | Antigua ja Barbuda | Aruba | Alankomaiden Antillit | Bahama | Barbados | Brittiläiset Neitsytsaaret | Caymansaaret | Dominica | Grenada | Guadeloupe | Hispaniola | Jamaika | Kuuba | Martinique | Montserrat | Puerto Rico | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Trinidad ja Tobago | Turks- ja Caicossaaret | Yhdysvaltain Neitsytsaaret


Keski-Amerikan ja Karibianmeren valtiot
Antigua ja Barbuda | Bahama | Barbados | Belize | Costa Rica | Dominica | Dominikaaninen tasavalta | El Salvador | Grenada | Guatemala | Haiti | Honduras | Jamaika | Kuuba | Nicaragua | Panama | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Trinidad ja Tobago
Epäitsenäiset alueet

Alankomaiden Antillit | Anguilla | Aruba | Brittiläiset Neitsytsaaret | Caymansaaret | Guadaloupe | Martinique | Montserrat | Navassa | Puerto Rico | Turks- ja Caicossaaret | Yhdysvaltain Neitsytsaaret

Amerikka | Etelä-Amerikka | Pohjois-Amerikka | Latinalainen Amerikka


Tämä Väli-Amerikkaan tai Karibianmereen liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.