Aimo Halila
Wikipedia
Aimo Oskari Halila (s. 9. marraskuuta 1912 Lahdessa - k. 15. tammikuuta 1998 Helsingissä) oli historioitsija ja professori, joka tunnetaan erityisesti sosiaali- ja kulttuurihistorian tutkijana.
Aimo Halila kirjoitti 1931 ylioppilaaksi Lahden lyseosta ja valmistui 1935 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. Historian tohtoriksi hän väitteli 1942 väitöskirjalla Suomen kaupunkien kunnallishallinto 1600-luvulla. Halila työskenteli 1950 - 1954 Yhteiskunnallisen korkeakoulun (nyk. Tampereen yliopisto) ensimmäisenä historian professorina, ja 1954 - 1975 Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina.
Halilan ensimmäinen julkaistu teos Iitin historia (1939, toinen osa 1966) oli maamme ensimmäisiä moderneja pitäjänhistorioita, joissa oli siirrytty tapahtumien kuvailusta syvempään sosiaali- ja yhteiskuntahistorialliseen analysointiin. Hänen pääteoksenaan pidetään neliosaista Suomen kansakoululaitoksen historiaa (1949-50), ja huomattavia myöhempiä teoksia olivat mm. Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 1721-1775 (1954) sekä Tanskan ja Norjan historia (1972). Halilan laajaan tuotantoon kuuluu myös lukuisia kaupunki- ja järjestöhistorioita sekä elämäkertoja. Suomalaisen historiankirjoituksen klassikoksi muodostuneeseen Suomen historian käsikirjaan (1948) hän kirjoitti 1600-luvun osuuden.
[muokkaa] Keskeinen tuotanto
- Iitin historia (1939)
- Suomen kaupunkien kunnallishallinto 1600-luvulla I-II (1942-43)
- Me raatimiehet ja porvarit (1944)
- Suomen kansakoululaitoksen historia I-IV (1949-50)
- Suomen vanhin kansakoulunopettajisto (1949)
- Oulun kaupungin historia II (1953)
- Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia V (1954)
- Lahden historia (1958)
- Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915 (1959)
- Tuokko: Antti Törneroos 1835-1896 (1959)
- Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Iitin historia II (1966)
- Suomen rakennushallinto 1811-1961 (Ole Gripenbergin ja Esko Järventauksen kanssa, 1967)
- Haminan historia III (1969)
- Väinö Voionmaa (1969)
- Tanskan ja Norjan historia (1972)
- Alfred Kordelin (1974)
- Helsingin kaupungin sosiaalitoimen historia (1977)
- Opin teillä oppineita (1980)
- Venäläinen välinäytös - pakinoita Vanhasta Suomesta (1982)
- Helsingin kaupunkilähetys 1883-1983 (Olavi Päivänsalon kanssa, 1983)
- Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia IV (1984)
- Suomi suurvalta-aikana (1985)
- Suomalainen Tiedeakatemia 1908-1983 (1987)
- Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto 1918-1988 (1990)