Haisuhilleri
Wikipedia
Haisuhilleri | ||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
Haisuhilleri (Ictonyx striatus) on haisunäädän tapainen Saharan eteläpuolisen Afrikan savanneilla elävä nisäkäs. Sitä myös kutsuaan raidalliseksi hilleriksi. Haisuhillerin hajurauhanen sijaitsee hännän alapuolella. Haisuhillerin ollessa varuillaan se saattaa ruiskuttaa voimakastuoksuista ainetta. Tunnetaan tapauksia, joissa yksinäinen haisuhilleri on ahdistanut hajullaan suuren joukon leijonia vastakaadetun seepran ruholta pois. Yöeläiminä ne metsästävät öisin ja jäävät päiviksi pesään tai kallionhalkeamiin. Haisuhillerit ovat hyviä uimaan ja kiipeilevät mielellään puissa. Vankeudessa ne voivat saavuttaa viiden vuoden iän.
[muokkaa] Anatomia
Haisuhillereillä on pitkä, paksu mustavalkoraidallinen turkki. Näiden nisäkkäiden ruumiit ovat noin 33-38 cm pitkiä, hännät noin 20-30 cm. Haisuhillerit painavat noin kilon. Haisuhillerillä on pitkä kuono, lyhyet jalat ja vahvat kynnet.
[muokkaa] Syöminen
Haisuhillerit ovat lihansyöjiä ja ruokalistalla on hyönteisiä, sammakoita, matelijoita, jyrsijöitä, lintuja, munia ja joskus jopa isompia eläimiä. Haisuhillerit metsästävät pikkueläimiä itse, mutta isomman saaliin saaminen muilta petoeläimiltä on helppoa, koska ne eivät voi vastustaa haisuhillerin tuottamaa hajua.
[muokkaa] Lisääntyminen
Naaraat synnyttävät pesäkoloissa 2 tai 3 poikasta viiden viikon tiineyden jälkeen.