Kaukolämpöverkko
Wikipedia
Kaukolämpöverkko on eristettyjen putkien verkosto, jolla siirretään lämpöä lämpölaitokselta tai lämpövoimalaitokselta lämmityskohteisiin, tavallisesti erilaisiin rakennuksiin. Kaukolämpö tarkoittaa keskitettyä lämmitystä.
[muokkaa] Kaukolämpöverkon osat
Lämmitysvesi siirtyy lämpöeristettyjä menoputkia pitkin lämpölaitokselta kulutuskohteen lämmönvaihtimeen, jolla lämmitetään asiakkaan lämmitysvettä. Viilentynyt vesi palaa menoputken rinnalla samassa kaivannossa olevaa paluuputkea uudelleen lämmitettäväksi.
Verkossa tarvitaan pumppaamoja veden kierrättämiseksi. Putket mitoitetaan yleensä siten, että painehäviö on 100 kilopascalia per kilometri. Tällä mitoituksella saadaan tavallisesti taloudellisin putki- ja pumppauskustannusten yhdistelmä.
Verkossa on putkien lämpölaajenemisen vuoksi ankkurointiasemia, joilla putket ankkuroidaan maahan. Lisäksi on lukuisia venttiileitä, varsinkin putkien haarautumissa.
Verkkoon on yhdistetty mahdollisen lämpövoimalaitoksen lisäksi varalämpölaitoksia edellisen vikaantumisen varalle sekä huippulämpölaitoksia lyhyen huippulämmönkulutuksen ajan varalle.