Juho Alfred Heikkinen
Wikipedia
Juho Alfred Heikkinen (s. 20. heinäkuuta 1863 - k. 5. heinäkuuta 1938) oli kainuulainen itsenäisyysmies, jääkäriliikkeen tukija ja Maalaisliiton kansanedustaja. Hän toimi myös maanviljelijänä, kauppiaana ja poromiehenä. Heikkinen tunnetaan lempinimellä Hallan Ukko asumansa Hallan tilan mukaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koulu ja nuoruus
Juho Heikkisen isä oli seppämestari Johan Heikkinen ja äiti Paltamon rovastin, Carl Fredrik Aejmelaeuksen kasvattitytär Anna, joka sai kasvatusvanhempiensa sukunimen Aejmelaeus.
Juho kävi Kajaanissa kaksiluokkaisen alkeiskoulun 1873 - 1875 ja siirtyi jatkamaan koulunkäyntiä Ouluun. Oulun lyseo jäi häneltä kesken kuudennella luokalla. Koulupohja riitti kuitenkin siihen, että hänestä tuli C. G. Berghin kauppaliikkeen Hyrynsalmen sivumyymälän hoitaja vuonna 1881.
[muokkaa] Kauppias ja kunnan asioiden hoitaja
Jo varhain Juho Heikkisessä näkyi käytännöllisyyden ja kotiseuturakkauden yhdistelmä: hän teki terva- ja turkiskauppaa, mutta otti samalla hoitaakseen Hyrynsalmen pitäjänkirjurin tehtävät. Oululaissyntyisestä opettajatar Lici Sundista tuli hänen vaimonsa 1885.
Perheen alettua kasvaa Heikkinen sanoutui irti Berghin kauppaliikkeestä ja ryhtyi yrittäjäksi perustaen oman puotinsa 1890.
[muokkaa] Tervaa ja poronhoitoa
Hyrynsalmi ei kuulu poronhoitoalueeseen, mutta Heikkinen katsoi siinä piilevän menestymisen mahdollisuuksia. Tervan poltto omassa tervatehtaassa ja erilaisten käyttötarkoitusten kehittely olivat keskeisiä "Hallalaisen" liiketoimissa.
Katovuosien takia maan hinta oli alhainen ja Heikkinen saattoi hankkia omistukseensa Pöytävaaran ja Hallan tilat oltuaan perheineen aiemmin Metsähallituksen vuokralaisena.
Katovuodet ja hänen omaisuuttaan kohdanneet tulipalot koettelivat tilanomistajaa. Monien Kainuun tervanpolttajien tapaan Heikkinenkin velkaantui Oulun tervaporvareille ja hänen oli myytävä tilansa oululaiselle Isak Ravanderille. Asumisoikeus vuokraa vastaan kuitenkin säilyi.
[muokkaa] Hallan ukon aktivismi
Itsenäisyysliikkeen alkuvaiheissa, vuoden 1914 paikkeilla Halla kuului Ab Uleå Oy:lle Heikkisen viljellessä sitä vuokraviljelijänä. Talossa asusti oman väen lisäksi palvelusväkeä, lähistöllä toimivia tervanpolttajia ja -kuljettajia sekä metsätyöntekijöitä. Nämä yöpyivät talon suuressa pirtissä. Jääkärikoulutuksen alettua ja kulkureittien muodostuttua Halla oli syksystä 1915 lähtien ns. Itäisen etapin tärkeä osa, mitä palveli talon syrjäinen sijainti ja erilliset piilopaikoiksi sopivat ladot ja metsäsaunat.
Jääkärien kulkureitin ohella Halla oli - kuten myös Kaleb Savukosken talo Savukoskella - Venäjältä paenneita saksalaisia sotavankeja huoltavan ja Ruotsiin opastavan vankietapin osa.