Kauppatori (Helsinki)
Wikipedia
Kauppatori on Helsingin toreista suurin ja turistien suurimmassa suosiossa. Se sijaitsee Helsingin historiallisen keskustan etelälaidalla ja rajautuu etelässä mereen, pohjoisessa Pohjoisesplanadiin, lännessä Esplanadin puistoon ja idässä Katajanokan kanavaan.
[muokkaa] Historia
1800-luvun alkuun asti Kauppatorin paikalla oli mutaisen Kaupunginlahden pohjukka kalalaitureineen. Lahtea käyttivät markkinapaikkanaan lähiseudun kalastajat, jotka kiinnittivät veneensä laitureihin ja myivät kalojaan helsinkiläisille. Noin nykyisen Pohjoisesplanadin paikalla kulki Eteläinen Rantakatu, jonka takaa alkoi kaupunkiasutus. Varsinaisena kauppatorina käytettiin tuolloin Suurtoria, joka sijaitii nykyisen Senaatintorin paikalla.
Kauppatori syntyi 1800-luvun alussa, jolloin Helsingin keskusta rakennettiin uudelleen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuodelta 1812 vanhasta Suurtorista tehtiin uusi monumentaaliaukio Senaatintori ja entisten kalalaiturien paikalle sijoitettiin uusi kauppatori. Mutaiseen ja matalaan lahdenpohjukkaan piti ajaa runsaasti täyttömaata, jotta siihen saatiin rakennettua leveä ja laivaliikenteelle sopiva tori. Torille rakennettiin kolme satama-allasta: itäpäähän allas Viaporin liikentelle (nyk. Linnanallas), länsipäähän allas kalastajaveneille (nyk. Kolera-allas) ja sen eteläpuolelle allas höyrylaivoille (nyk. Vironallas). Torin rakennustöiden yhteydessä kaivettiin myös Katajanokan kanava.
1890-luvulla Kauppatorin rantaa pitkin vedettiin Katajanokalle kulkenut satamarata; tämän vuoksi toria laajennettiin merelle päin ja sen päihin rakennettiin kaksi kääntösiltaa, jotta junat pääsisivät kolera-altaan suun ja Katajanokan kanavan yli. Rautetieliikenne Katajanokalle lakkautettiin ja kiskot purettiin 1980-luvulla.
[muokkaa] Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksia
Keskellä Kauppatoria on Keisarinnankivi, Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka pystytettiin Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandran ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi 1835. Se paljastettiin 1835 paikalla, jossa keisari ja keisarinna olivat astuneet maihin laivastaan. C. L. Engelin suunnittelema Keisarinnan kivi on punagraniittinen obeliski jonka huipulla on pronssinen maapallo ja sen päällä keisarillisen Venäjän kaksoiskotka. Venäläiset matruusit kivittivät pallon ja kotkan alas vallankumousvuonna 1917, mutta ne säilyivät tallessa ja palautettiin kunnostettuina paikalleen 1972.
Torin länsiosassa, Esplanadin puiston rajalla on suihkulähde Havis Amanda (Ville Vallgren 1906), yksi Helsingin tunnetuimpia veistoksia.
Kauppatorin ympäristössä on lukuisia huomattavia historiallisia rakennuksia:
- Vanha kauppahalli, Gustav Nyström 1889; Helsingin ja koko Suomen vanhin kauppahallirakennus (Eteläranta 1)
- Helsingin kaupungintalo, C. L. Engel 1833 (Pohjoisesplanadi 11-13)
- Ruotsin suurlähetystö, A. F. Granstedt 1837 (Pohjoisesplanadi 7)
- Korkeimman oikeuden palatsi, F. A. Sjöström 1883 (Pohjoisesplanadi 3)
- Presidentinlinna, C. L. Engel 1843 (Pohjoisesplanadi 1)
- Päävartio, C. L. Engel 1843 (Mariankatu 1)
- UPM:n pääkonttori, Karl Lindahl 1912 (Eteläesplanadi 2)
- Uspenskin katedraali, A. M. Gornostajev 1868 (Kanavakatu 1)
- Stora Enson pääkonttori, Alvar Aalto 1962 (Kanavanranta 1)
[muokkaa] Turistikohde ja kansanjuhlien areena
Kauppatori on turistien suosima kohde. Torilta lähtee lauttoja Suomenlinnaan ja Korkeasaareen sekä Helsingin saariston sightseeing-risteilyille. Ennen kaikkea turistien iloksi myös aloitettiin 1980-luvulla iltatorikokeilu. Lokakuun ensimmäisellä viikolla Kauppatorilla järjestetään perinteiset silakkamarkkinat, joiden historia juontaa juurensa 1700-luvulle ja Kaupunginlahden kalalaitureiden aikaan asti.
Kauppatorilla on järjestetty myös suuria yleisötilaisuuksia, mm. Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruuden kunniaksi 8. toukokuuta 1995. Vuoden 2006 helmikuussa Kauppatorille pystytettiin kaksi suurta televisioruutua Torinon olympialaisten jääkiekkofinaalin Suomi-Ruotsi kunniaksi, joka televisioitiin suorana ympäri maan. Vaikka Suomi hävisikin tuon ottelun, Kauppatorilla järjestettiin heti seuraavana yönä juhlatilaisuus hopeaa voittaneiden Leijonien kunniaksi. Tilaisuuteen osallistuivat myös Suomen maajoukkueen jäsenet, joilla ei ollut seuraavana yönä NHL-ottelua. 26. toukokuuta 2006 torilla järjestettiin myös suuret juhlallisuudet Lordin Eurovision laulukilpailuvoiton kunniaksi. Jälkimmäiseen tilaisuuteen osallistui n. 90 000 henkeä eli enemmän kuin mihinkään Suomessa aiemmin järjestettyyn tilaisuuteen.