K-19
Wikipedia
![]() |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
K-19 oli Neuvostoliiton ensinmäinen ydinkäyttöinen sukellusvene, jossa oli myös aseistuksena ydinkärjellä varustetut ohjukset. K-19 rakentamisessa oli epäonnea mukana, tapahtui muutama onnettomuus, sekä sukellusvenettä kastaessa shampanjapullo ei mennyt rikki, jonka vuoksi hyvin taikauskoiset merimiehet ajattelivat veneen olevan kirottu.
[muokkaa] Rakentaminen
Venettä alettiin rakentaa 17. lokakuuta 1958 ja se valmistui 30. huhtikuuta 1961, vaikkakin se oli merikelpoinen jo 8. huhtikuuta 1959. Muutama onnettomuus ja kaiken päälle, epäonnistunut kasteyritys, laivan lempinimeksi tuli Widowmaker, eli suomennettuna leskentekijä.
[muokkaa] Ydinonnettomuus
4. elokuuta 1961, Kapteeni Nikolai Vladimirovich Zateyev:n johdolla, K-19 oli tekemässä harjoituksia Pohjoisella Atlantilla lähellä Grönlannin eteläosaa, jolloin kapteeni huomasi vuodon |reaktorin jäähdytysjärjestelmässä, aiheuttaen vedenpaineen tähtimoottorissa, joka taasen aiheutti vaurioita jäähdytyspumppuihin. Erillinen onnettomuus sattui radiojärjestelmään, joka rikkoi K-19 mahdollisuuden kommunikoida Neuvostoliiton tukikohdan kanssa. Reaktorin lämpötila nousi hallitsemattomasti 800 asteeseen. Huolimatta Zateyevin aikaisemmasta vaatimuksesta, K-19 ei omannut erillistä, varajäähdytyssysteemiä, tai sitä ei oltu vielä asennettu käyttökuntoon.
Vaikka ydinreaktorionnettomuutta ei aiheuta ydinräjähdystä missään olosuhteissa, kapteeni uskoi, että räjähdys oli mahdollinen ja uskoi, että Yhdysvallat ottaisi sen suorana hyökkäyksenä ydinsotaa ajatellet.
Kateeni Zateyev otti käyttöön epätoivoisen päätöksensä: Kahdeksan hengen ryhmä tekivät kovasti töitä, laajennetuissa vuoroissa altistuen radioaktiiviselle säteilylle asentaessaan uutta jäähdytysjärjestelmää, leikkaamalla vanhat pois ja liittämällä vesiputket tilalle. Aluksella ei ollut radioaktiivisuojapukuja vaan kemikaalisuojapuvut, jotka eivät suojanneet yhtään radioaktiivisäteilyltä. Korjaustöiden vuoksi, radioaktiivinen höyry levisi ilmastointijärjestelmään jonka seurauksena koko veneessä oli kohonnut säteily ja kaikki laivalla olijat altistuivat korkealle radioaktiiviselle säteilylle. Korjaustöihin osallistuneet sotilaat kuolivat säteilyyn saamiinsa vammoihin viikon sisällä. Kapteeni päätti vaihtaa kurssia, jotta tapaisi dieselkäyttöisen sukellusveneen, ja S-270 kuljetti miehistön turvaan aluksineen. Amerikkalainen sota-alus lähellä kuuli viestinnän ja tarjoutui auttamaan, mutta Kylmän Sodan aikana Zateyev pelkäsi, että Neuvostoliiton sotasalaisuudet leviäisi amerikkalaisten tietoon. Telakalle päästyään, vaurioitunut reaktori vaihdettiin uuteen; korjaustyö kesti 2 vuotta.
Korjaustyönaikana, keskisteltiin, että katastrofi oli saanut alkuunsa huonosti hitsaustyöstä ensisijaisessa jäähdytysjärjestelmässä. Korjaustyön päätyttyä laivalle annettiin toinen lempinimi, Hiroshima.
[muokkaa] Tunnustus
1 helmikuuta 2006 entinen Neuvostoliiton Presidentti Mikahil Gorbatsov esitte kirjeellä pohjoiselle Nobellin komitealle, että K-19 miehistölle tulisi antaa Nobelin palkinto heidän toimestaan 4. elokuuta 1961 suoritetusta työstä, joka tavallaan esti ydinsodan. Kapteeni Nikolai Zateyev palkittiin pokaalilla.