Kehrääjä
Wikipedia
Kehrääjä | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) on kehrääjien (Caprimulgidae) lintuheimoon kuuluva laji. Se on tämän heimon ainoa edustaja laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kehrääjä on jokseenkin räkättirastaan kokoinen. Pitkä pyrstö ja pitkät, leveäpäiset siivet. Pää suuri. Höyhenet pehmeitä, harmaita ja ruosteenruskeita. Naamioväri erittäin hyvä, ei juurikaan liiku päiväsaikaan. Nokka on erittäin pieni mutta aukeaa suureksi. Koiraalla käsisiivellä ja pyrstön kulmissa selkeät valkoiset täplät. Kehrääjän soidinääni on omalaatuinen - pitkä monotoninen "rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr...", joka voi jatkua jopa tuntikausia. Normaalisti pitkiä sarjoja jotka koostuvat vain parista äänenkorkeudesta. Koiras läpsyttää siipiään kovaäänisesti soidintaessaan. Kutsuäänenä sammakkomainen "kruik"-kurahdus.
Vanhin suomalainen rengastettu kehrääjä on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on brittiläinen vähintään 11 vuotta 11 kuukautta vanha lintu.
[muokkaa] Levinneisyys
Kehrääjä on muuttolintu, joka pesii Etelä- ja Keski-Suomessa ja talvehtii Afrikan savanneilla. Suomessa esiintyy Keski- ja Etelä-Suomessa. Saapuu toukokuussa, poistuu elo-syyskuussa.
Kehrääjä pesii lähes koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Idässä sen esiintymisalue ulottuu Kiinan länsiosiin. Euroopassa pesii 224 000 - 264 000 paria, Suomessa noin 4000 paria. Laji on taantunut viime vuosikymmeninä, ja kuuluu silmälläpidettäviin lintulajeihin.
[muokkaa] Elinympäristö
Kehrääjä pesii kuivilla, harvapuustoisilla männikköseuduilla. Viihtyy hakkuuaukeiden, soiden ja kallionlakimänniköiden läheisyydessä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kehrääjä ei rakenna pesää, vaan munii munansa maahan. Muninta alkaa tavallisesti kesäkuun puoliväliin mennessä. Pohjaväriltään vaaleita, tummin kiemuraisin suojavärityksen antavin juovin kuvioituja munia on yleensä 2, joskus 3. Molemmat puolisot hautovat, naaras kuitenkin enemmän. Haudonta-aika on noin 2½ viikkoa. Poikasia ruokkivat molemmat vanhemmat. Auttavasti poikaset osaavat lentää 2-viikkoisina, kunnolla 4 - 5-viikkoisina. Kehrääjä on sukukypsä 1-vuotiaana.
[muokkaa] Ravinto
Kehrääjä syö yöperhosia ja muita yöllä lentäviä hyönteisiä. Jos on sateinen sää, eivätkä hyonteiset lennä, se osaa vaipua horrokseen, ja säästää näin energiaa.