Eväs

Wikipedia

Eväs tarkoittaa esimerkiksi retkelle, kouluun tai työhön mukaan otettavaa valmista ruokaa. On tavallista käyttää sanaa kokonaisuuteen viittaavassa monikkomuodossa eväät.

Karjalanpiirakka, eväsruoka
Suurenna
Karjalanpiirakka, eväsruoka

Etenkin yksikkömuoto eväs voi tarkoittaa yksittäistä annosta, johon mahdollisesti sisältyy useita osia eri ruoka-aineryhmistä.

Eväitä voidaan ajatella isompana kokonaisuutena, mukaan otettuina muonavaroina (provianttina) kuten sanonnassa: "Ei erämies kairaan kuole, vaikka kotieväät loppuisivatkin."[1]

Tilanteesta riippuu, sisältyykö eväisiin myös juoma. Pyynti- ja agraarikulttuureissa eväsjuomana on ollut (lähde)vesi. Perinteisesti on ajateltu, ettei vettä tai muuta juomaa kuljeteta mukana painon ja tilan säästämiseksi, jos ympäristö tarjoaa sen.

Perinteisiä suomalaisia eväsruokia edustavat esimerkiksi kalakukko ja karjalanpiirakat.

Nykyään eväinä voidaan pitää hampurilaisateriaa tai noutopizzaakin, jotka kotelossa viedään ruokailupaikalle. Kokonaisuuden täydentää virvoitusjuoma.

Eväät liittyvät koulunkäyntiin sellaisissa kulttuureissa, joissa ei ole tapana järjestää kouluruokailua ja jossa ei ole mahdollisuutta palata lounaalle kotiin. Oppilaiden sosiaaliset erot ilmenevät eväiden vertailussa.

Koristeellinen eväslaukku 1970-luvulta
Suurenna
Koristeellinen eväslaukku 1970-luvulta

Työelämässä eväät ovat työpaikkaruokailun edeltäjä tai vaihtoehto.

Sanaa eväät käytetään myös kuvaannollisesti tarkoittamaan menestymisen mahdollisuuksia ("elämän eväät"). Neuvomista voidaan kutsua evästämiseksi, joka konkreettisesti tarkoittaa eväiden antamista lähtijälle. Laajentunutta käyttöä edustaa eväs-sanan tietotekninen johdos eväste, joka tarkoittaa esimerkiksi tietyllä WWW-sivulla käynnistä käyttäjän tietokoneelle jäänyttä merkkiä.

[muokkaa] Viitteet

  1. ^ Haakana, Veikko 1971. Anteri, Lapin poika. Hämeenlinna: Karisto