Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata

Wikipedia

Hyrynsalmen–Kuusamon kenttäradan rakennuttivat saksalaiset jatkosodan aikana vuosina 19421944 Pohjois-Suomen huoltokuljetuksia varten. Rata oli kapearaiteinen, sen raideleveys oli 750 mm.

Rata kulki Hyrynsalmen, Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon kuntien kautta, ja Hyrynsalmi–Kuusamo -osuuden yhteispituudeksi muodostui noin 178 kilometriä. Rata rakennettiin osittain sotavankien pakkotyönä, tästä ovat merkkinä tänäkin päivänä radan linjauksen varrella nähtävissä olevat joukkohaudat. Tämän vuoksi kenttärata sai puhekielessä nimekseen Kuolemanrata.

Rakentamisesta vastasivat Saksan Lapin Armeijan pioneerijoukot. Rata alkoi Valtionrautateiden Hyrynsalmen asemalta, johon tuolloin keskeneräinen Taivalkosken-Ämmänsaaren rata päättyi. Myöhemmin rakennettu leveäraiteinen Hyrynsalmi–Taivalkoski -osuus seurasi kenttäradan pohjaa aina Korvuan asemalle saakka. Radan päätekohta oli lähellä nykyistä Kuusamon keskustaa. Saksalaiset suunnittelivat radan jatkamista 130 km:llä, aina Kiestinkiin saakka.

Rata ja asemat tuhottiin saksalaisten vetäytyessä vuonna 1944. Radan kalusto luovutettiin Neuvostoliitolle rauhansopimuksen mukaan Suomeen jääneenä saksalaisena omaisuutena (sitä ei laskettu varsinaiseen sotakorvaussummaan vaan tuli erikseen sen päälle!). Kiskotuksen purkaminen osoittautui saksalaisella perusteellisuudella tehdyn miinoituksen takia niin hitaaksi, että saataviaan kiirehtineelle Neuvostoliitolle luovutettiin raskaampaa 30 kilon kiskomateriaalia noin 70 kilometrin matkalta sekä suoraan pystymetsästä tehdyt kyllästämättömät ratapölkyt tätä kiskotusmatkaa varten. Kenttäradan 15-kiloiset kiskot jäivät VR:n haltuun ja myytiin suomalaisille teollisuusradoille Juankoskelle ja Riihimäkeen. Aivan viimeiset kiskot myytiin Riihimäeltä liikenteen loputtua Konnunsuon vankilan radalle. Kiskotuksen erikoisuus oli kapearaiteisella rautatiellä harvinainen ruuvikiinnitys pölkkyihin. Jotain näistä kiskoista on tiettävästi vielä jäljellä: ratojen purkamisen jälkeen parhaista kiskoista tehtiin aitapylväitä teollisuusalueiden aitaamista varten. Purkutyössä mukana olleet paikalliset kuitenkin kätkivät mm. raidemateriaalia, josta vuonna 1948 luettiin tuomioita käräjillä.

[muokkaa] Mitä radasta on jäljellä?

Kenttäradan linjaus on yhä suurelta osin nähtävissä. Helpoiten linjaukseen ja räjäytettyyn rautatiesiltaan voi tutustua Sänkikankaan kylän koululta alkaen. Koulurakennus sijaitsee Kuusamosta noin viisi kilometriä Kajaanin suuntaan.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli tai artikkelin osa on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.