Eino Ripatti
Wikipedia
Eino Juhana Ripatti (s. 25. joulukuuta 1920, Sääminki - k. 18. heinäkuuta 1965, Helsinki) oli kapteeni ja Mannerheim-ristin ritari numero 146. Ripatin vanhemmat olivat mylläri Kalle Juhana Ripatti ja Hilda Maria Väänänen. Ripatti sai Mannerheim-ristin 12. heinäkuuta 1944 ollessaan vänrikkinä JR 7:ssä. Toisen maailmansodan aikana Ripatti toimi kiväärijoukkueen varajohtajana, joukkueen johtajana, vääpelinä ja teki väijytys- sekä tiedustelupartiointia.
Rintamatoverit kuvaavat Ripattia esimerkilliseksi esimieheksi. Hän olikin hyökkäystilanteissa yleensä ensimmäisenä. Sodan loppupuolella hän haavoittui jalkaan panssarivaunujen tulesta. (Ks. Henkilökuvaus)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kannaksella talvella 1944 - Veteraanienperintö
- Siiranmäellä
- JR 7.
- Hietaniemen hautausmaa
[muokkaa] Lähteet
- Suomen puolesta, Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945, Ilmari Hurmerinta ja Jukka Viitanen (toim). Saarijärvi 1994.
- Päämajamuseo - Mannerheim ristin ritarit
- Henkilökuvaus