Alankomaat

Wikipedia

Nederland
 
lippu vaakuna
Kuva:LocationNetherlands.png
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Kuningatar
Pääministeri
Beatrix
Jan Peter Balkenende
Pääkaupunki Amsterdam, Haag1
Muita kaupunkeja Rotterdam
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
41 526 km² (sijalla 131)
18,41
Väkiluku (2003)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
16,336,346 (sijalla 59)
477 / km²
0,53 % (2005)
Viralliset kielet hollanti, friisi
Valuutta Euro (€) (EUR)
BKT (2004)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 23.
481 100 miljoonaa USD
29 332 USD
HDI (2003) 0,943 (sijalla 12.)
Elinkeinorakenne maatalous 2,4 %,
palvelut 73,1 %,
teollisuus 24,5 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+1
UTC+2
Itsenäisyys
80-vuotinen sota
 
26. heinäkuuta 1581
Lyhenne
Maatunnus
 
NL
ajoneuvot: NL
lentokoneet: PH
Kansainvälinen
suuntanumero
+31
Motto Je Maintiendrai ('Minä tulen ylläpitämään')
Kansallislaulu Het Wilhelmus
1 hallinnollinen pääkaupunki

Alankomaat on Alankomaiden kuningaskunnan läntisessä Euroopassa sijaitseva osa. Se rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Belgiaan ja pohjoisessa sekä lännessä Pohjanmereen. Pinta-ala on 41 526 km² ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Alankomaita kutsutaan myös nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa vanhaa Hollannin provinssia, joka nykyään on jaettu Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinsseihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on käypä nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä suuri osa siitä sijaitsee merenpinnan tason alapuolella.

Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on Euroopan suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Etelä- ja Pohjois-Hollannin, Utrechtin ja Flevolandin provinssit) kutsutaan Randstadiksi.

Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Nykyisten Alankomaiden alue oli aiemmin kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eaa. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eaa. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan kuten nykyinen Belgiakin. Frankkien valtakunnan jaon (843) jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöhemmin joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen.

Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, jonka kiihkokatolinen politiikka julmine uskonvainoineen johti vapaussotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohjoisissa maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi (Yhdistyneet provinssit) vuonna 1581, kun taas eteläiset maakunnat (nykyinen Belgia) jäivät Espanjan yhteyteen. Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaiden itsenäisyyden Westfalenin rauhassa 1648.

Alankomaat oli vallannut jo vapaussodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöhemmin siirtomaitaan mm. Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652–1654 ja 1665–1667 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskaan.

Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Orania-Nassaun suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nykyinen Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830. Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi 1890 kuningatar Wilhelmina. Luxemburg erosi itsenäiseksi kuningas Vilhem III:n kuoltua.

Alankomaat pysyi puolueettomana ensimmäisessä maailmansodassa, ja julistautui puolueettomaksi myös toisen maailmansodan puhjetessa. Saksalaiset kuitenkin miehittivät maan 1940, jolloin kuningasperhe ja hallitus pakenivat Lontooseen. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan päätyttyä kuningatar Wilhelmina palasi takaisin 1945 ja luopui kruunusta 1948 tyttärensä Julianan hyväksi. Tämä puolestaan luovutti valtaistuimen 1980 tyttärelleen Beatrixille. Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat on tukeutunut länteen. Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä. Siirtomaista on enää jäljellä Alankomaiden Antillit, kun Indonesia itsenäistyi 1949 ja Surinam 1975.

[muokkaa] Politiikka

Alankomaat on ollut perustuslaillinen kuningaskunta vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (Minister-president). Hallitukset ovat rakentuneet vuoroin keskustan ja vasemmiston, vuoroin keskustan ja oikeiston yhteistyölle.

Parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneessa (Tweede Kamer; toinen kamari) on 150 jäsentä, ja heidät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla on vähemmän vaikutusvaltaa, ja sen jäsenet valitsevat Alankomaiden provinssien parlamenttien jäsenet aina provinssi-parlamenttivaalin jälkeen.

Alahuoneessa ovat edustettuina kristillisdemokraattis-konservatiivinen Christen Democratisch Appèl (vuoden 2006 vaaleissa 41 paikkaa), sosiaalidemokraattinen Partij van de Arbeid (32 paikkaa), vasemmistolainen Socialistische Partij (26), liberaali Volkspartij voor Vrijheid en Democratie (VVD; 22), konservatiivinen Partij voor de Vrijheid (vapauspuolue; PvdV, 9 paikkaa), GroenLinks (vihreävasemmisto, 7), protestanttien ChristenUnie (6), sosiaaliliberaali Democraten 66 (3), eläinten oikeuksien puolesta toimiva Partij voor de Dieren (2) ja protestanttien Staatkundig Gereformeerde Partij (2).

[muokkaa] Provinssit

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin (provincies):

Drenthe Groningen Overijssel
Flevoland Limburg Utrecht
Friisinmaa Pohjois-Brabant Zeeland
Gelderland Pohjois-Hollanti Etelä-Hollanti

Provinssit jaetaan kuntiin (gemeenten), joita on 483.

Alankomaiden kartta
Suurenna
Alankomaiden kartta
Alankomaat satelliittikuvassa toukokuussa
Suurenna
Alankomaat satelliittikuvassa toukokuussa


[muokkaa] Väestöjakauma

Alankomaissa puhutaan hollantia, maan pohjoisosassa on friisinkielinen ja eteläisimmässä osassa limburginkielinen vähemmistö. Itärajan tuntumassa puhutaan myös saksaa. Väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoituja protestantteja tai katolilaisia.

[muokkaa] Talouselämä

Alankomaat lähti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijöiksi. Se oli mukana mm. hiili- ja teräsunionissa.

Luopuessaan siirtomaastaan Indonesiasta hollantilais-brittiläinen öljy-yhtiö Royal Dutch/Shell joutui uuteen asetelmaan raakaöljyn ostajana.

Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin toimesta, mm. CD-levy on Philipsin lanseeraama.

1990-luvulla Hollannin 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön vallatessa sen markkinat.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Alankomaat.
Euroopan valtiot
Alankomaat | Albania | Andorra | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Espanja | Islanti | Irlanti | Italia | Itävalta | Kroatia | Kreikka | Latvia | Liechtenstein | Liettua | Luxemburg | Makedonia | Malta | Moldova | Monaco | Montenegro | Norja | Puola | Portugali | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | San Marino | Serbia | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Ukraina | Unkari | Yhdistynyt kuningaskunta | Valko-Venäjä | Vatikaanivaltio | Viro

Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: Armenia | Azerbaidžan | Georgia | Kazakstan | Kypros | Turkki | Venäjä

Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni


Euroopan unioni
Alankomaat | Belgia | Espanja | Irlanti | Italia | Itävalta | Kreikka | Kypros | Latvia | Liettua | Luxemburg | Malta | Portugali | Puola | Ranska | Ruotsi | Saksa | Slovakia | Slovenia | Suomi | Tanska | Tšekki | Unkari | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta
NATO
Alankomaat | Belgia | Bulgaria | Espanja | Islanti | Italia | Kanada | Kreikka | Latvia | Liettua | Luxemburg | Norja | Portugali | Puola | Ranska | Romania | Saksa | Slovakia | Slovenia | Tanska | Tšekki | Turkki | Unkari | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta | Yhdysvallat
Euro
Euromaat: Alankomaat | Belgia | Espanja | Irlanti | Italia | Itävalta | Kreikka | Luxemburg | Portugali | Ranska | Saksa | Suomi

1.1.2007 euroalueeseen liittymässä : Slovenia

Muut valtiot ja alueet, joissa euro on virallinen valuutta: Andorra | Kosovo | Monaco | Montenegro | San Marino | Vatikaanivaltio