HIV

Wikipedia

HI-virus
SELITYS
HI-viruksen poikkileikkaus
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Virus
(unranked) (-)dsRNA viruses
Heimo: Retroviridae
Suku: Lentivirus
Lajit
  • Human immunodeficiency virus 1
  • Human immunodeficiency virus 2

HIV (engl. Human immunodeficiency virus) tai HI-virus on retrovirus, joka tarttuu ihmisen immuunijärjestelmän tärkeisiin osiin – CD4+ T-soluihin ja makrofageihin. Lisäksi se tuhoaa sekä suorasti että epäsuorasti CD4+ T-soluja. Koska nämä solut ovat immuunijärjestelmän toiminnan kannalta elintärkeitä, HIV lamauttaa sen toiminnan, mistä seuraa AIDS.

Sisällysluettelo

[muokkaa] HI-viruksen elinkierto

HI-viruksen elinkierto
Suurenna
HI-viruksen elinkierto
  1. Virus sitoutuu CD4-reseptoriin ja sopivaan ko-reseptoriin, jota seuraa viruksen vaipan fuusio solukalvoon ja viruksen nukleokapsidin vapauttaminen solulimaan.
  2. Viruksen oma käänteiskopioijaentsyymi kopioi viraalisen RNA:n DNA:ksi.
  3. Tuloksena syntynyt kaksijuosteinen proviraalinen DNA vaeltaa solun tumaan ja yhtyy siellä solun DNA:han viruksen integraasin avulla.
  4. Solun RNA-polymeraasi transkriboi viruksen DNA:n.
  5. Lähetti-RNA transloidaan proteiineiksi solun polysomeissa.
  6. Viruksen proteiinit ja genominen RNA kuljetetaan solukalvolle ja järjestetään. Epäkypsät virionit vapautetaan silmikoimalla solukalvon läpi. Viruksen proteaasi käsittelee polypeptidiprekursorit, jolloin syntyy kypsiä virioneja.

[muokkaa] HIV:n alkuperä

AIDSin arvellaan olevan peräisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, ja epidemia on nykyisin maailmanlaajuinen. UNAIDS arvioi vuoden 2004 lopussa, että maailmassa oli lähes 40 miljoonaa HIV-potilasta. WHO:n mukaan AIDS on surmannut 3 miljoonaa ihmistä, ja että samana vuonna oli odotettavissa 5 miljoonaa uutta tartuntaa.

2006 kansainvälinen tutkijaryhmä kertoi Nature-lehdessä paikantaneensa HI-viruksen alkuperän Kamerunissa eläneisiin luonnonvaraisiin simpansseihin, joiden ulosteesta siv, eli immuunikatovirus löydettiin, kun viruksen perimä oltiin selvitetty ja eikä eläimiä enää tarvinnut testata hankalilla verikokeilla. Kamerunin simpanneista noin 35 % kantaa siviä, mutta mikään niistä ei kanna aidsin kaltaista vakavaa muotoa. Mysteerinä on vielä se, mikä eläimiä suojaa.

HIV kuuluu kaksijuosteista RNA:ta sisältäviin viruksiin.

Vaikka viruksen aiheuttama tauti on vakava, virus itsessään ei tartu helposti. Se ei tartu esimerkiksi saunan lauteiden välityksellä, pisaratartuntana tai kosketuksesta. HIV:n ei myöskään yleensä tartu suudellessa, ainoassa dokumentoidussa tapauksessa sekä tartuttajalla että tartunnan saaneella oli verta vuotavat ikenet. Tauti tarttuu kaikkein helpoimmin verensiirtojen ja huumeruiskujen välityksellä. Suurin osa HIV-tartunnoista tulee suojaamattomasta seksistä, vaikka tartuntariski yksittäisellä yhdyntäkerralla onkin pieni. Tauti tarttuu helpommin anaali- kuin vaginaaliyhdynnässä ja helpommin miehestä naiseen kuin toisinpäin.

[muokkaa] HIV sosiaalisena ilmiönä

Ensimmäisen kerran HIV tuli suuren yleisön tietoisuuteen 1980-luvulla, kun kuuluisa yhdysvaltalainen näyttelijä Rock Hudson tunnusti sairastuneensa tuolloin niin salaperäiseen tautiin.

Pitkälle 1990-luvulle HIV:n sairastuneet ihmiset länsimaissa saivat osakseen paljon syyllistämistä, syrjintää ja jopa suoranaista vainoa. Vasta viime vuosina asenteet ovat muuttuneet neutraalimpaan ja asialliseen suuntaa.

HIV-viruksen ilmaantuminen vaikutti osaltaan 1960-luvulla alkaneen seksuaalisen vallankumouksen päättymiseen ja yleisti kondomin käyttöä.

Nykyisin HIV-testit ovat yleistyneet. Testi tehdään verinäytteestä, jolla havaitaan pari kuukautta vanhemmat tartunnat. Yleisimmin käytetyssä testissä etsitään elimistön HI-virusta vastaan tuottamia vasta-aineita. Taudittomuustodistusta tarvitaan esimerkiksi monikertaviisumin saamiseen Venäjälle, joka yrittää hillitä omaa HIV-epidemiaansa rajavalvonnalla.

Nykyään HIV on vakava, niin lääketieteellinen kuin sosiaalinenkin, ongelma laajoilla alueilla, muun muassa useissa Afrikan maissa.

[muokkaa] Tunnettuja HIVin saaneita ihmisiä