Karl Oesch

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Karl Lennart Oesch (s. 8. elokuuta 1892, Pyhäjärvi Vpl – k. 28. maaliskuuta 1978) oli suomalainen jääkäri, kenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Jääkäriksi

Oesch kirjoitti ylioppilaaksi 1911 ja lähti opiskelemaan luonnontieteitä Helsingin yliopistoon.

Oesch lähti kuitenkin jääkäriksi Saksaan, kun Venäjän tsaari riisti Suomelta viimeisetkin autonomian rippeet. Nuori ylioppilas Oesch ilmoittautui Lockstedtin leirillä Pohjois-Saksassa helmikuussa 1915. Siellä hän sai sotilaskoulutuksensa jota hän myöhemmin täydensi Ranskan sotakorkeakoulussa vuosina 1924-1926.

[muokkaa] Sisällissota ja aika ennen talvisotaa

Suomeen hän palasi kapteeniksi ylennettynä ja osallistui sisällissotaan Karjalankannaksella. Ranskan sotakorkeakoulun suoritettuaan Oesch ylennettin everstiksi ja vuonna 1930 hänet määrättiin yleisesikunnan päälliköksi. Samana vuonna hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Oeschin johdollaan tehtiin ne liikekannallepanosuunnitelmat, jotka olivat Suomen armeijan menestyksen pohjana talvisodassa.

Vuonna 1932, Mäntsälän kapinan aikana, hän toimi apulaissisäministerinä. Kenraaliluutnantiksi Oesch ylennettiin itsenäisyyspäivänä 1936.

[muokkaa] Talvisota

Talvisodan aikana hän toimi pääasiassa yleisesikunnan päällikkönä. Helmikuussa 1940 hänet määrättiin väliaikaisesti erotetun kenraali Walleniuksen tilalle rannikkoryhmän komentajaksi. Nopeasti siirrettyjen joukkojen avulla kenraaliluutnantti Oesch sai vihollisen etenemisen pysäytetyksi Viipurin länsipuolella.

[muokkaa] Jatkosota

Jatkosodan alun hyökkäysvaiheessa kesällä 1941 hän komensi Karjalankannaksella hyökännyttä armeijakuntaa. Hänen johdollaan vallattiin mm. Viipuri takaisin. Asemasodan aikana hän toimi pääasiassa Aunuksen ryhmän komentajana. Kesällä 1944 torjuntataisteluiden ollessa kiivaimmillaan käynnissä määräsi ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheim Oeschin Kannaksen joukkojen komentajaksi tilanteen ollessa riistäytymässä käsistä. Mannerheim piti Oeschia ainoana oikeana henkilönä pysäyttämään vihollisen etenemisen Kannaksella.

[muokkaa] Mannerheim-ristin ritari

Ansioistaan sodan aikana ja etenkin ansioistaan torjuntataisteluiden johtajana kannaksella nimitti ylipäällikkkö Mannerheim Oeschin Mannerheim-ristin ritariksi no: 131 päivämäärällä 26. kesäkuuta 1944. Rauhan tultua voimaan kenraaliluutnantti Oesch oli jo edennyt maavoimien komentajaksi.

[muokkaa] Sotien jälkeiset vaiheet

Vuonna 1945 Oeschia syytettiin sotarikoksista ja hän erosi puolustusvoimain palveluksesta ja siirtyi reserviin.

Valpo etsintäkuulutti Oeschin, jotta hänet saataisiin kuulusteltavaksi. Oesch yritti paeta Ruotsiin, mutta matkaan tuli ongelmia. Kenraaliluutnantti Oesch luopui paosta ja ilmoittautui itse poliisille. Hän joutui syytteeseen 17 sotavangin ampumisesta vuonna 1941 ja hänet tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen 19. heinäkuuta 1946. Tuomio aleni kolmeen vuoteen Korkeimmassa oikeudessa 2. helmikuuta 1948.

Oesch sai Turun yliopiston kunniatohtorin arvon 1960. Hän kuoli vuonna 1978 ja hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle.

Muilla kielillä