Canopus
Wikipedia
Canopus | |
---|---|
Nimen alkuperä | |
Bayerin designaatio | α Carinae, α Car |
Flamsteedin designaatio | |
HR-designaatio | {{{HR}}} |
HD-designaatio | HD 45348 |
Muut designaatiot | |
Fyysiset ominaisuudet | |
Näennäinen kirkkaus (mv) | −0,62 (2.) |
Absoluuttinen kirkkaus (Mv) | −5,53 |
Valovoima (Aurinko = 1) | 15 800 |
Spektriluokka | F0 Ib |
Väri-indeksi | 0,16 |
Pintalämpötila | 7 800 K |
Massa (Aurinko = 1) | 8–9 |
Säde (Aurinko = 1) | 60–65 |
Muuttujatyyppi | – |
Pyörimisnopeus | {{{pyörimisnopeus}}} |
Metallipitoisuus | {{{metallipitoisuus}}} |
Ikä | {{{ikä}}} |
Elinkelpoisen planeetan etäisyys |
{{{ekokehä}}} |
Astrometriset ominaisuudet | |
Tähdistö | Köli |
Rektaskensio (J2000) | 6 h 23 m 57,119 s |
Deklinaatio (J2000) | −52° 41' 44,5" |
Etäisyys | 313,6 |
Parallaksi mas | 10,4 |
Säteisnopeus | 20,5 km/s |
Ominaisliike mas/v | 0,0304 |
Näkyy leveysasteiden 37° N ja 90° S välillä. |
Canopus, α Carinae, on Kölin tähdistön päätähti ja taivaan toiseksi kirkkain tähti Siriuksen jälkeen. Se sijaitsee suunnilleen Siriuksen ja eteläisen taivaannavan puolessavälissä, eikä siten nouse lainkaan horisontin yläpuolelle esimerkiksi Euroopassa. Kreikkalaisessa mytologiassa Canopus oli Menelauksen laivan kapteeni tämän matkatessa pelastamaan Heleneä, jonka Paris oli ryöstänyt. Nimi annettiin tähdelle, koska sen katsottiin olevan Argo-laivan, nykyisin jo käytöstä poistuneen suuren tähdistön, kapteeni. Toinen selitys nimelle on koptinkielinen sana Kahi Nub, joka tarkoittaa ’kultaista Maata’, sillä näkyessään Egyptissä matalalla horisontissa se on saattanut näyttää punertavalta. Samoin lähellä Niilin suistoa on todennäköisesti tähden mukaan nimetty muinainen satama.
Canopus on kellertävänvalkoinen F-spektriluokan ylijättiläinen. Ennen Hipparcos-satelliitin astrometrisiä mittauksia tähden etäisyydeksi oli arvioitu 96–1 200 valovuotta; jälkimmäisessä tapauksessa se olisi ollut yksi koko Linnunradan valovoimaisimmista tähdistä. Hipparcoksen mittaukset antoivat tähden etäisyydeksi 313,6 valovuotta 4,7 prosentin virhemarginaalilla. Tällöinkin Canopus on valovoimaisin tähti 700 valovuoden säteellä Auringosta; seuraava kirkkaampi tähti on Orionin Rigel noin 773 valovuoden päässä. Sirius voittaa Canopuksen näennäisessä kirkkaudessa, koska se sijaitsee yli 30 kertaa lähempänä.
Sijaitessaan Auringon paikalla Canopuksen pinta ulottuisi etäisyydelle, joka on kolme neljännestä Merkuriuksen radan säteestä. Canopuksen korona on kymmenen kertaa Auringon koronaa kuumempi ja lähettää havaittavia röntgen- ja radioaaltoja. Tähti on ehtinyt kehityskaarensa jättiläisvaiheeseen, ja siitä saattaa tulla tai se on jo saattanut olla Betelgeuzen kaltainen punainen ylijättiläinen. Se ei ole tarpeeksi massiivinen räjähtääkseen supernovana, joten se tulee päätymään Sirius B:n kaltaiseksi valkoiseksi kääpiöksi menetettyään ensin ulko-osansa avaruuteen.
Taivaan kirkkaimmat tähdet |
---|
Aurinko |
Achernar | Acrux | Adhara | Aldebaran | Alfa Centauri | Alnilam | Altair | Antares | Arcturus | Bellatrix Betelgeuze | Canopus | Capella | Castor | Deneb | Elnath | Fomalhaut | Gacrux | Hadar | Miaplacidus Mimosa | Pollux | Procyon | Regulus | Rigel | Shaula | Sirius | Spica | Vega |