Japanin keisari
Wikipedia

Japanin keisari on nykyisin perustuslailla tunnustettu Japanin kansan ja sen yhtenäisyyden symboli ja keisarillisen perheen pää. Japanin perustuslain mukaan keisari on perustuslaillisen monarkian seremoniallinen keulakuva.
Japanilaisen perinteisen keisarikultin mukaan keisariperhe polveutuu jumalista. Keisarin rooli on Japanin historiassa vaihdellut lähinnä symbolista valtaa omanneen uskonnollissävyisen keulakuvan ja todellisen vallankäyttäjän välillä. Japanin keisarin todellista valtaa ovat aina rajoittaneet ja kontrolloineet muut poliittiset voimat, vain kontrollin aste on vaihdellut. Monilla keisareilla ei ole ollut käytännössä valtaa lainkaan.
Japanin nykyinen keisari on Akihito.
[muokkaa] Historia
Japanin keisarillinen dynastia on maailman vanhin hallitsijasuku: sitä voidaan seurata luotettavasti 400-luvulle saakka. Tämä johtuu keisarisuvun jumalallisesta asemasta: sitä ei ole periaatteessakaan voitu syrjäyttää nimellisestä asemasta, mutta käytännön vallasta kyllä.
Vuosien 1192–1867 välillä Japanin todellinen päämies oli samuraiarmeijan päällikkö shogun, vaikka shogunin valta olikin aina teoriassa keisarilta saatu. Ensimmäiset Japanissa vieralleet espanjalaiset ja portugalilaiset rinnastivat keisarin ja shogunin suhteen paavin ja kuninkaan suhteeseen Euroopassa. Vuonna 1866 alkanut Meiji-restauraatio vei shogunin vallan ja vuoden 1889 perustuslain myötä keisarikin luovutti suuren osan absoluuttisesta vallastaan kansanedustajille. Perustuslaki ei kuitenkaan ollut demokraattinen, vaan keisarille jäi paljon valtaa, jota pääministeri ja muut keisarin ympärillä olleet tahot hyödynsivät.
1930-luvulle tultaessa Japanin hallitus koostui suurelta osin fasistityyppisistä sotilasjohtajista, jotka käyttivät keisarin jumalallisuusajatusta imperiumin laajentamispyrkimyksiin. Toisessa maailmansodassa keisari oli symboli, jonka puolesta sotilaat passitettiin taistelemaan ja kuolemaan. Keisari Hirohito itse pysytteli taka-alalla ja hänen roolistaan sodassa on kiistelty. Japanin antauduttua Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman olisi halunnut Hirohiton sotasyyllisyysoikeuteen, mutta miehityshallinnon johtaja Douglas MacArthur kannatti keisari-instituution säilyttämistä, koska se edusti jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä Japanissa. Keisarius säilyi, mutta siitä tuli puhtaasti seremoniallinen instituutio. Yhdysvallat poisti perustuslaista samassa yhteydessä epähuomiossa myös naiselta mahdollisuuden toimia hallitsijana.