Bosnia ja Hertsegovina
Wikipedia
Bosna i Hercegovina Босна и Херцеговина |
|||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | liittovaltio | ||||||
Presidenttiys1 | Nebojša Radmanović (serbi) Željko Komšić (kroaatti) Haris Silajdžić (bosniakki) |
||||||
Pääkaupunki | Sarajevo (383 604 as.) |
||||||
Muita kaupunkeja | Banja Luka (173 748 as.), Tuzla (88 521 as.) |
||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
51 129 km² (sijalla 124) merkityksetön |
||||||
Väkiluku (2002) – väestötiheys – väestönkasvu |
3 922 205 (sijalla 119) 78 / km² 0,44 % (2005) |
||||||
Viralliset kielet | bosnia, kroatia (serbokroaatti) | ||||||
Valuutta | konvertibilna marka (BAM) | ||||||
BKT (2003) – yhteensä – per asukas |
sijalla 95 24 390 miljoonaa USD 6 100 USD |
||||||
HDI (2002) | 0,781 (sijalla 66) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 14,2 %, palvelut 55 %, teollisuus 30,8 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+1 UTC+2 |
||||||
Itsenäisyys Jugoslaviasta |
5. huhtikuuta 1992 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
BA ajoneuvot: BIH lentokoneet: T9 |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+387 | ||||||
Motto | ei mottoa | ||||||
Kansallislaulu | Intermeco | ||||||
1 Presidenttiys on jaettu kolmen eri kansallisuuksien edustajan kesken. Uudet jäsenet astuivat asemaan 6. marraskuuta 2006 nelivuotiskaudelle. |
Bosnia ja Hertsegovina (bosniksi ja kroaatiksi Bosna i Hercegovina, lyh. BiH; serbiksi Босна и Херцеговина, lyh. БиХ), käytössä myös nimi Bosnia-Hertsegovina, on valtio Balkanilla. Sen rajanaapureita ovat Kroatia, Serbia ja Montenegro. Bosnia ja Hertsegovinan valtio jakautuu kahteen poliittiseen entiteettiin, Bosnia ja Hertsegovinan federaatioon sekä Bosnian serbitasavaltaan (Republika Srpska). Bosnia ja Hertsegovina ovat historiallis-maantieteellisiä käsitteitä, eikä niillä nykyisin ole hallinnollista merkitystä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Slaavilaiset kansat asuttivat Bosnia-Hertsegovinan 600-luvulla ja 800-luvulla alueen hallinta jakautui Serbian ja Kroatian kuningaskuntien kesken. 1000-luvulla alue tuli Unkarin kuningaskunnan hallintaan ja itsenäistyi omaksi kuningaskunnakseen noin vuonna 1200. Bosnia säilyi itsenäisenä vuoteen 1463, jolloin se liitettiin Ottomaanien valtakuntaan. Ottomaanien valtakunnan aikana monet asukkaat kääntyivät islamin uskoon.
1800-luvun lopulla slaavilaiset nationalistiliikkeet alkoivat voimistua Bosnia-Hertsegovinassa ja 1875 maassa puhkesi kristittyjen talonpoikien kapina Turkin hallintoa vastaan. Serbian, Montenegron ja Venäjän tultua kapinallisten avuksi Turkki luovutti Berliinin sopimuksessa 1878 Bosnia-Hertsegovinan Itävalta-Unkarin hallintaan, vaikka muodollisesti alue säilyi osana Ottomaanien valtakuntaa. Vuonna 1908 Bosnia-Hertsegovina liittettiin osaksi Itävalta-Unkaria.
Serbiopiskelija Gavrilo Principin murhattua arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle ja Eurooppa ajautui ensimmäiseen maailmansotaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Bosnia-Hertsegovinasta tuli osa uutta Jugoslavian kuningaskuntaa.
Kun Jugoslavia oli joutunut Saksan miehittämäksi vuonna 1941, Bosnia-Hertsegovina alistettiin kroaattinationalistiselle Ustaša-hallinnolle. Ustashan hallinto tappoi tuhansia serbejä, juutalaisia ja romaneja. Titon johtamat kommunistipartisaanit ja monarkistiset četnikit taistelivat Ustašaa ja saksalaisia miehitysjoukkoja vastaan. Toisen maailmansodan jälkeen Bosnia-Hertsegovinasta tuli yksi sosialistisen Jugoslavian liittotasavallan kuudesta tasavallasta.
Slovenian ja Kroatian erottua Jugoslaviasta 1991 myös Bosnia-Hertsegovinassa alkoivat kypsyä itsenäistymispyrkimykset. Samalla etnisten ryhmien väliset jännitteet kiristyivät. Parlamentin bosniakki- ja kroaattienemmistö julisti Bosnia-Hertsegovinan itsenäiseksi 5. huhtikuuta 1992, mutta serbit julistivat oman serbitasavaltansa perustetuksi 7. huhtikuuta ja maa oli nopeasti verisessä sisällissodassa. Sisällisodan sekavuutta ja verisyyttä lisäsi kroaattien ja bosniakkien kääntyminen toisiaan vastaan 1993. Kaikki kolme osapuolta syyllistyivät sotarikoksiin joista ehkä suurin oli serbiarmeijan toimeenpanema Srebrenican kaupungin n. 8000 miespuolisen asukkaan joukkomurha heinäkuussa 1995. Sota loppui viimein 21. marraskuuta 1995 allekirjoitettuun Daytonin rauhansopimukseen. Bosnian sodassa kuoli tai katosi yhteensä 278 000 ihmistä.
Bosnia-Hertsegovina on nykyään turvallista seutua matkailijoille, tosin luodinreiät talossa saattavat yllättää. Merkitsemättömille reiteille metsään ei kannata mennä miinavaaran takia.
[muokkaa] Talous
Bosnia-Hertsegovinan valuutta "konvertibilna marka" (vaihdettava markka) tuli käyttöön 1996 ja oli alkuun sidottu Saksan markkaan suhteessa 1:1. Euron käyttönoton jälkeen se on sidottu kiinteällä kurssilla euroon.
[muokkaa] Väestöjakauma
Lähinnä uskontosyistä väestö on tapana ryhmittää bosniakkeihin, serbeihin ja kroaatteihin. Kielellisesti tasavallan väestöä ei todellisuudessa voida jakaa näihin kolmeen pääryhmään, vaan kieli on käytännössä yhteinen serbokroaatti, jonka käyttäjien välillä on murretason eroja ja jotka erot voivat olla suuremmat kansanryhmän sisällä kuin välillä.
Bosniakeiksi kutsutaan tasavallan niitä serbokroaatteja, jotka ovat muslimeja tai polveutuvat muslimeista. Serbeiksi on 1900-luvulla ryhdytty kutsumaan niitä bosnialaisia, jotka tunnustavat ortodoksista kristinuskoa – eikä heidän yhteisönsä ole ollut kovin valmis antamaan tästä poikkeusta. Kroaateiksi puolestaan on 1900-luvulla ryhdytty kutsumaan niitä jotka polveutuvat katolisista.
Vuoden 1991 väestölaskennassa Bosnia-Hertsegovinan väestöstä 44 % oli bosniakkeja, 31 % serbejä, 17 % kroaatteja ja 6 % ilmoitti olevansa "jugoslaaveja". Vuonna 2000 esitetyn arvion mukaan väestöstä olisi 48 % bosniakkeja, 37,1 % serbejä, 14,3 % kroaatteja ja 0,6 % muita. (Nykyäänkin uskonnon suhteen bosniakit ovat pääosin muslimeita, kroaatit katolisia ja serbit ortodokseja.)
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Bosnia and Herzegovina online
- Matkaopas aiheesta Bosnia and Herzegovina Wikitravelissa (englanniksi)
- Kohtuullinen selostus yhteisestä kielestä, jonka joitakin käyttäjiä erinäisistä syistä kutsutaan bosniakeiksi, joitakin serbeiksi ja joitakin kroaateiksi, on olemassa englanniksi
- Bosnia ja Hertsegovina Google Mapsissa
Euroopan valtiot |
Alankomaat | Albania | Andorra | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Espanja | Islanti | Irlanti | Italia | Itävalta | Kroatia | Kreikka | Latvia | Liechtenstein | Liettua | Luxemburg | Makedonia | Malta | Moldova | Monaco | Montenegro | Norja | Puola | Portugali | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | San Marino | Serbia | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Ukraina | Unkari | Yhdistynyt kuningaskunta | Valko-Venäjä | Vatikaanivaltio | Viro |
Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: Armenia | Azerbaidžan | Georgia | Kazakstan | Kypros | Turkki | Venäjä |
Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni |