Isoverenimijä

Wikipedia

Isoverenimijä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Lepakot Chiroptera
Alalahko: Pienlepakot Microchiroptera
Heimo: Leikot Phyllostomidae
Alaheimo: Vampyyrilepakot Desmodontinae
Suku: Desmodus
Laji: rotundus

Isoverenimijä (Desmodus rotundus) on yksi kolmesta vampyyrilapakoiden alaheimon jäsenestä ja on näistä yleisin. Se on keskikokoinen, harmaanruskea lepakko, jonka ruumiin pituus on 7,5-9 cm, kyynärvarren 5-6,3 cm ja paino 18-42 g. Lajilla ei ole häntää.

Isoverenimijää tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa, Meksikosta Pohjois-Chileen, Pohjois-Argentiinaan ja Uruguayhin asti sekä Isla de Margaritalla ja Trinidadissa. Ne piileskelevät päivät luolissa 100-1000 yksilön yhdyskunnissa ja lähtevät yöllä saalistamaan. Ravintonaan isoverenimijät käyttävät pääasiassa isojen nisäkkäiden verta, jota ne voivat jouda yhdessä yössä omaa painoaan enemmän. Ne purevat uhriinsa pienen haavan, josta ne litkivät verta. Isoverenimijän syljessä oleva aine estää verta hyytymästä.

Isoverenimijöiden lisääntymisaika jatkuu läpi vuoden. Naaras saa kerrallaan poikasen.