Järvi-Suomi

Wikipedia

Järvi-Suomi on Suomen maantieteellinen osa-alue, jolle on tunnusomaista runsasjärvisyys ja vaihteleva maisema. Se sijaitsee Sisä-Suomessa lähinnä maan itäisissä ja keskisissä osissa. Järvi-Suomi kuuluu ns. maisemamaakuntiin. Siitä käytetään myös nimitystä Itäinen järvi-Suomi, erottamaan se läntisemmän Suomen järvialueista.

Järvi-Suomen rajat eivät ole selväpiirteiset, mutta se rajoittuu sitä reunustaviin korkeampiin, vähävesistöisiin alueisiin. Näitä ovat etelässä Salpausselät, luoteessa Suomenselän vedenjakajaseutu, pohjoisessa Maanselkä ja koillisessa Vaara-Karjala (myös Vaara-Suomi). Lounaassa raja on kaikkein epäselvin, sillä Järvi-Suomi liittyy saumattomasti Hämeen järvimaahan. Joskus Hämeen järvimaa lasketaan kokonaisuudessaan kuuluvaksi Järvi-Suomeen, kun taas esimerkiksi maisemamaakuntajako pitää näitä kahta erillisinä alueina, ja lukee myös Päijänteen kuuluvaksi Hämeeseen. Samaten koillisessa on epäselvyyttä siitä, pitäisikö Vaara-Karjalan järvet, erityisesti Pielinen, laskea osaksi Järvi-Suomea.

Nimensä mukaisesti Järvi-Suomi tunnetaan nimenomaan lukuisista järvistään. Siihen kuuluu Suomen puolinen Vuoksen vesistöalue lähes kokonaisuudessaan, sekä suuri osa Kymijoen vesistöalueesta. Suomen suurin järvi Saimaa (Suur-Saimaa) on Järvi-Suomessa, samoin monet muut suuret järvet, kuten Puula, Keitele ja Kallavesi. Vaihtelevan maaston ansiosta suurten järvien lisäksi on monia pieniä vesistöjä ja järvissä on paljon kaikenkokoisia saaria. Myös Suomen suurin saari Soisalo sijaitsee täällä. Korkeuseroissa on enemmän vaihtelua kuin muualla Etelä-Suomessa, joskaan ei enempää kuin muutamia kymmeniä metrejä.

Ilmasto Järvi-Suomessa on suotuisa ja talvet sisämaan alueeksi suhteellisen leutoja. Metsämaat ovat paljolti tuoreita kankaita, ja muutenkin maa on viljavampaa kuin Suomenselän ja Vaara-Karjalan karuilla alueilla. Suhteessa Järvi-Suomen maa-alasta on suurempi osuus metsää kuin muualla Suomessa, vastaavasti soita on vähemmän. Alueen eläinlajeista on saimaannorppa luultavasti tunnetuin.

Asutusta Järvi-Suomessa tiedetään olleen jo esihistoriallisella ajalla, mutta se on ollut harvaa, ja maanviljelys on alueelle tullut myöhemmin kuin muuhun Etelä-Suomeen. Alueella liikkui hämäläisiä ja karjalaisia, mutta sittemmin sen pääväestönä ovat olleet savolaiset. Historiallinen Savo kuuluu kokonaan Järvi-Suomeen, kuten myös nykyiset Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnat. Hämeeseen kuuluneessa Keski-Suomessakin on puhuttu pitkään savolaismurteita, ja tämä murrealue on levittäytynyt varsinaisen Järvi-Suomen lisäksi myös muille runsasvesistöisille alueille, kuten Pohjanmaan Järviseudulle ja Kainuun maakuntaan.

[muokkaa] Aiheesta muualla