Giuseppe Garibaldi

Wikipedia

Giuseppe Garibaldi
Suurenna
Giuseppe Garibaldi

Giuseppe Garibaldi klikkaa linkkiä kuuntele ääntämys? (4. heinäkuuta 1807 Nizza2. kesäkuuta 1882) oli italialainen nationalisti ja Italian yhdistäjä. Hän johti useita taisteluja sekä Euroopassa että Etelä-Amerikassa. Garibaldia kunnioitetaan etenkin Italiassa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Aikaisempi toiminta

Garibaldi toimi kauppalaivan kapteenina. Garibaldi tapasi Taganrogin satamassa Giovanni Batista Cuneon, poliittisen pakolaisen Italiasta ja salaisen "Nuori Italia"-järjestön jäsenen. Hän liittyi Nuori Italia-järjestöön ja otti tavoitteekseen kotimaansa Italian vapauttamisen Itävallan hallinnasta.

Garibaldi tapasi Giuseppe Mazzinin, joka pyrki Italian yhdistämiseen ja liberaalisiin tasavaltalaisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin. Giuseppe Mazzini liittyi Nuori Italia-liikkeeseen ja Garbonari vallankumoukselliseen järjestöön. Garibaldi osallistui epäonnistuneseen kansannousuun Piemontissa helmikuussa 1834. Tuomittuna kuolemaan, hän pakeni vuotta myöhemmin Ranskaan ja sitten hän Tunisiaan.

[muokkaa] Seikkailuja Etelä-Amerikassa

Garibaldi matkasi Brasiliaan, missä hän tapasi "Anitan", Anna Maria Ribeiro da Silvan, eteläisen Brasialian aatelismiehen tyttären. He avioituivat vuonna 1842. Garibaldi liittyi vallankumouksellisiin Etelä-Brasiliassa ja toimi Uruguyan laivaston komentajana.

[muokkaa] Paluu Italiaan

Garibaldi palasi Italiaan vallankumousvuotena 1848, ja tarjosi palveluksiaan Sardinian Carlos Albertille. Monarkki toteutti jotakin liberaalisia uudistuksia, mutta suhteet Garibaldin kanssa olivat viileät ja epäluottavaiset. Rooman tasavalta oli julistautunut itsenäiseksi, mutta ranskalaiset sotavoimat oli lähetetty Napoleon III:n käskystä pysäyttämään itsenäisyyspyrkimykset. Garibaldi otti Mazzinin kehotuksesta johdettavakseen Rooman puolustuksen. Hänen vaimonsa Anita taisteli hänen kanssaan. Kaupunki kuitenkin vallattiin 30. kesäkuuta 1849 ja Garibaldin oli paettava pohjoiseen Itävallan sotilailta. Anita kuoli lähellä Ravennaa heidän pakonsa aikana.

Garibaldi pakeni väliaikaisesti ulkomaille. Hän eli New Yorkissa, missä tapasi Antonio Menuccin. Hän työskenteli jonkin aikaa tehtaassa New Islandilla. Garibaldi teki jotakin matkoja Amerikan mantereella. Garibaldi tapasi Andien vallankumouksellisen Manuela Saenzin Perussa.

Garibaldi palasi Italiaan vuonna 1854. Itävallan-Sardinian sota antoi tilaisuuden osallistua taisteluihin. Garibaldi nimitettiin Sardinian sotajoukkojen johtajaksi, majurikenraaliksi. Garibaldi voitti vapaaehtoisjoukkojen avulla monia taisteluja itävaltalaisia vastaan. Garibaldi oli sodan lopputulokseen erittäin tyytymätön. Hänen kotikaupunkinsa Nizza luovutettiin Ranskalle.

[muokkaa] Vuoden 1860 kampanja

Huhtikuun alussa vuonna 1860, tapahtuivat kansannousut Messinassa ja Palermossa. Hän ja hänen vapaaehtoisjoukkonsa punapaidat tekivät maihinnousun kahdella laivalla Marsakseen Sisilian länsiosassa 11. toukokuuta 1860.

[muokkaa] Sisilian valtaaminen

Garibaldi valtasi nopeasti vapaaehtoisjoukkojen kanssa Sisilian länsiosat. Garibaldi voitti armeijan joukot Calatafilmissä 13. toukokuuta 1860. Garibaldista julisti itsensä Sisilian diktaattoriksi. Hän hyökkäsi Palermoon, saaren pääkaupunkiin ja asetti sen saartoon 27. toukokuuta 1860. Brittiläinen amiraali hyväksyi rauhanehdot.

[muokkaa] Italian niemimaalla

Garibaldin saatettua päätökseen Sisilian valtaamisen, hän ylitti Messinan salmen ja marssi pohjoiseen päin. Garibaldi otettiin vastaan vapauttajana ja kansallisankarina. Hän saapui Molempain Sisiliain kuningaskunnan pääkaupunkiin Napoliin 7. syyskuuta 1860. Hän ei kuitenkaan koskaan voittanut kuningas Frans II:ta. Suurin osa Sisilian armeijasta oli uskollista kuninkaalle ja he olivat linnoittautuneet asemiin Voltarno-joen pohjoisrannalle. Vaikkakin Garibaldin joukkoja oli n. 25 000, Garibaldi ei voinut voittaa heitä. Voltarnon päätaistelut käytiin 1.-2. lokakuuta 1860.

Sardinian pääministerin Cavourin ja Garibaldin välit olivat huonot. Cavour esti Garibaldin pääsyn Roomaan. Cavour laajensi Sardinian kuningaskuntaa ottamalla haltuunsa Sisilian ja Napolin. Garibaldi joutui syrjään vallasta. Viktor Emanuel II teki asian selväksi Garibaldille lokakuussa 1860. Garibaldi luopui heti päällikkyydestä ja vetäytyi Capreran saarelle.

[muokkaa] Sotaretki Roomaa vastaan

Garibaldi purjehti Genovasta ja nousi maihin Palermossa heinäkuussa 1862. Hänen tarkoituksenaan oli kulkea Italian mantereen poikki kahden tuhannen vapaaehtoisen kanssa. Garibaldi arvioi väärin että hänellä olisi Italian hallituksen hyväksyntä sotaretkelleen Rooman kirkkovaltiota vastaan. Kaksi sotajoukkoa kohtasi Aspromantessa 28. elokuuta 1862 yhteenotoissa kuoli muutamia vapaaehtoisia, Garibaldi vangittiin. Hallitus kuljetti Garibaldin Variangoon, missä häntä pidettiin vankina. Garibaldin huonon terveyden vuoksi hänet vapautettiin ja Garibaldi palasi Capreran saarelle.

[muokkaa] Itävalta-Preussin sota

Garibaldi tarttui aseisiin vuonna 1866, ja tällä kertaa hänellä oli Italian hallituksen täysi hyväksyntä asialle. Itävalta-Preussi sodassa Italia oli liittoutunut Preussin kanssa Itävalta-Unkaria vastaan. Toiveena oli Venetsian valtaaminen Itävallalta. Garibaldi oli 40 000 vahvuisen sotajoukon johtajana. Hän johti joukkonsa Tiroliin. Garibaldi voitti itävaltalaiset Bezzeccan taistelussa. Italian viralliset joukot kärsivät tappion merellä ja maalla. Itävalta luovutti Venetsian Italialle. Sodan jälkeen, Garibaldi johti poliittista puoluetta hyökätäkseen paavin kirkkovaltiota vastaan. Garibaldi hyökkäsi Roomaan, paavin armeija voitti ranskalaisjoukkojen avulla Garibaldin vapaaehtoisjoukon. Hänet otettiin vangiksi ja pidettiin vankina jonkin aikaa kunnes hän palasi Capreraan.

[muokkaa] Ranskan-Preussin sota

Garibaldi johti vapaaehtoisjoukkoja Preussia vastaan Ranskan suostumuksella vuonna 1870. Paavin kirkkovaltion ja Rooman valtaaminen tapahtui 20. syyskuuta 1870 ilman Garibaldin joukkoja. Victor Emanuel II otti haltuunsa Rooman. Italiasta oli tullut yhtenäinen valtio.

Garibaldi kuoli Capreran saarella vuonna 1882. Italian laivasto on nimennyt viisi laivaa Garibaldin nimen mukaan. Tunnetuin laivoista on Toisen maailmansodan risteilijä ja tärkeä lippulaiva, lentotukialus Giuseppe Garibaldi. Garibaldin patsaita on mm. New Yorkissa, Yhdysvalloissa ja Italiassa.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Garibaldi, Jasper Ridley (2001)
  • Autobiography, Giuseppe Garibaldi
  • Garibaldin muistelmat
  • Morris, Charles, LL D (1902)
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Giuseppe Garibaldi.


Tämä henkilöstä kertova artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.