Ahvenanmaan väestö
Wikipedia
- Pääartikkeli: Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaan väestö oli vuonna 2005 26 766 henkeä, jotka asuvat yhteensä 65:llä saarella. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 92,0 %. Naisten osuus maakunnnan väestöstä on 51 %. Ulkomaalaisia oli vuonna 2005 1 627 henkeä, eli 6,1 % väkiluvusta. Maakunnan väestöstä noin 40 % asuu Maarianhaminassa. Ahvenanmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa.
Ahvenanmaan bruttokansantuote henkeä kohden on jonkin verran Suomen keskiarvoa suurempi ja samaa luokkaa Uudenmaan maakunnan kanssa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ahvenanmaan asutuksen historia
Ensimmäisten ihmisten arvioidaan saapuneen Ahvenanmalle noin 4200 eaa. Nämä olivat idästä saapuneita kampakeraamista kulttuuria edustaneita metsästäjä-keräilijöitä, jotka asuivat aluella kausiluotoisesti. Pysyvä asutus alkoi noin vuonna 2500 eaa. uuden lännestä suuntautuneen maahanmuuton myötä. [1] Ahvenanmaalta, Jomalan Jettbölestä on löydetty Suomen ainoa kivikautinen luuranko, joka on haudattu sikiöasentoon. Pronssikaudella läntisen pronssikulttuurin ydinalue rajoittui Ahvenanmaalle ja Suomen rannikolle Porvoon- ja Lapuanjokien välille[2]
Ahvenanmaan paikannimistön perusteella on arvioitu, että alueella on asunut suomenkielistä väestöä keskiajalle saakka. Useat Ahvenanmaan paikannimistä uskotaan pohjautuvan suomenkielisestä nimimuodoista. Useasti keskiajalta alkaen kalastajia on muuttanut Ahvenanmaalle ja ulkosaaristoon, jotka ovat säilyttäneet suomenkielen parin sukupolven ajan.[3]. Viimeisimmät kalastajat muuttivat alueelle Turunmaalta 1800-luvulla. Heidän jälkeläisensä muodostivat suomenkielisen väestönosan 1900-luvun alkupuolella. Vielä tänään asuu mm. Eckerön saaristossa vanhuksia, jotka osaavat hatarasti suomea.lähde? Vuonna 1910 Ahvenanmaalla eli vajaa 900 suomalaista[4].
[muokkaa] Ahvenanmaan suomenkieliset
Suomenkielisiä maakunnassa asui 1 346 eli 5,0 prosenttia (2005). [5] Suomenkielinen väestönosa on hieman kasvamassa. Nykyisin suurin osa suomenkielisistä asuu Maarianhaminassa ja Brändössä, joissa kummassakin suomenkielisiksi rekisteröityneitä on yli 10 %. Suomenkielinen toiminta on Ahvenanmaalla vähäistä. Suomenkielisten yhdistys Ahvenanmaalla on Ahvenaiset Ry (puheenjohtaja Leena Raitanen), joka pyrkii mm. tuomaan Ahvenanmaan kirjastoihin lisää suomenkielisiä kirjallisuutta ja lapsille suomenkielisiä satutunteja. Yhdistys on kasvava ja saa koko ajan uusia jäseniä, varsinkin nuorista saarelle mantereelta muuttavista perheistä. [6]
Ahvenanmaa määritellään itsehallintolailla yksikielisesti ruotsinkieliseksi alueeksi. Tämän vuoksi maakunnassa ei ole suomenkielistä peruskoulua eikä muita kunnallisia palveluita. Suomea opetetaan oppiaineena ja sitä pyytäville järjestetään äidinkielen opetusta suomeksi. [7]. Suomen kansalaisilla on kuitenkin oikeus asioida viranomaisissa ja oikeusistuimissa suomeksi. Omaa suomenkielistä seurakuntaa ei ole, mutta Maarianhaminan evankelis-luterilaisessa seurakunnassa järjestetään suomenkielistä toimintaa, kuten suomenkielisiä jumalanpalveluksia. [8]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Historia - Historian virstanpylvätä
- ↑ Etälukio: Muuttuvat uskomukset
- ↑ V.Voionmaa: Suomen uusi asema,Ahvenanmaan kysymys
- ↑ V.Voionmaa:Suomen uusi asema,Ahvenanmaan kysymys
- ↑ http://pxweb2.stat.fi/database/V%E4est%F6/V%E4est%F6rakenne/V%E4est%F6rakenne.asp
- ↑ http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=624720
- ↑ http://www.om.fi/tulostus/13087.htm
- ↑ http://www.evl.fi/srk/mariehamn/finska.htm