Hämähäkkimies
Wikipedia
Hämähäkkimies | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||||||
|
Hämähäkkimies (oikea nimi Peter Benjamin Parker, engl. Spider-Man) on Marvelin sarjakuvissa esiintyvä sarjakuvasankari. Hän esiintyi ensimmäisen kerran Stan Leen sekä Steve Ditkon piirtämänä Amazing Fantasy -lehden 15. numerossa vuonna 1962.
Hämähäkkimies on klassinen Marvelin sarjakuvahahmo. Vaikka hänellä on käytössään uskomattomia lahjoja ja voimia, tavalliset arjen vaikeudet haittaavat jatkuvasti hänen elämäänsä. Hän kykenee voimiensa avulla tekemään hyvää muille, mutta ne eivät paranna hänen omaa elämänlaatuaan. Hämähäkkimies-sarjakuvien teema on "suuri voima tuo suuren vastuun".
Hämähäkkimies on suosittu hahmo useissa sarjakuvissa, elokuvissa, tv-sarjoissa sekä sarjakuvastripeissä. Hän on Teräsmiehen ohella kaikkien aikojen suosituin supersankari.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tulkinta
Hämähäkkimiehen hahmo on erittäin moniulotteinen ja taitavasti kirjoitettu. Sarja ei kärsi tyypillisestä supersankarikompleksista, missä sankari on yksinkertaisesti aivan liian voimakas, jotta viholliset tarjoaisivat todellista vastusta, vaan Hämähäkkimiehen hahmo on jatkuvasti alakynnessä. Tarinat eivät keskity ainoastaan sankarin ja vastustajien väkivaltaisiin edesottamuksiin, vaan hämähäkkimiehen henkilökohtainen elämä ja arki ovat erottamaton osa tarinoita. Peterin perheenjäsenet ja tyttöystävä ovat usein vaarassa, mutta kyseessä ei ole tyypillinen, irrallinen vastustajien keino motivoida hyveellinen ja epäaggressiivinen supersankari taisteluun, vaan kyseiset tapahtumat ovat usein syvälle tarinaan kirjoitettuja.
Ennen kaikkea Hämähäkkimiehen tarinaa voi kuitenkin pitää tyypillisenä murrosikäisen kasvutarinana. Kontekstistaan irrotettuna jopa supersankarimuutoksen voi nähdä liioiteltuna versiona tyypillisesti pojille murrosiässä tapahtuvista muutoksista: ylimääräinen karvojen kasvaminen, lihaksien kasvaminen ja jopa yli-inhimillisinä pidettyjen kykyjen kehittyminen. Tytötkin kiinnostuvat Peteristä vasta muutoksen jälkeen.
Toisaalta Peter ei hyväksy muutosta, vaan pyrkii torjumaan sen ja hylkäämään elämänsä Hämähäkkimiehenä, pystymättä kuitenkaan siihen vastustajiensa, yhteiskunnan ja muiden ulkoisten voimien painostuksesta. Tämä muistuttaa murrosiän vääjäämätöntä kehitystä, jonka monet teini-ikäiset varmasti hylkäisivät pysytellen mieluummin lapsena.
[muokkaa] Voimat ja varusteet
Hämähäkkimies on ruumiillisilta ominaisuuksiltaan tavallista ihmistä moninkertaisesti voimakkaampi, nopeampi ja ketterämpi. Hän kykenee nostamaan nykyään noin 15 tonnia (ennen uudelleensyntymistä, josta kerrotaan myöhemmin lisää, hän nosti noin 10 tonnia) ja hyppäämään useiden metrien loikkia. Hänellä on hyvin tarkat refleksit. Hämähäkkimies kykenee parantamaan nopeasti saamiaan haavoja ja vammoja. Hän kykenee myös kiipeämään seiniä pitkin. Hän voi roikkua jopa katossa putoamatta.
Hämähäkkimiehen tunnetuin supervoima on "hämähäkkivaisto". Se on eräänlainen kuudes aisti, joka varoittaa häntä uhkaavasta vaarasta. Yhdistettynä hänen reflekseihinsä ja ketteryyteensä hämähäkkivaisto tekee Hämähäkkimiehestä vaikean maalin käsiaseille. Hämähäkkivaisto on pelastanut Hämähäkkimiehen hengen lukemattomia kertoja, mutta jotkut hänen vihollistaan ovat keksineet keinon lamauttaa se. Vihreä menninkäinen on käyttänyt kerran Peter Parkeriin kaasua, joka lamautti hämähäkkivaiston. Hämähäkkivaisto ei kykene tunnistamaan Venomia ja Carnagea, ennen kuin Hämähäkkimies on suoraan heidän edessään.
Yliluonnollisilta voimiltaan Hämähäkkimies kuuluu tunnettujen supersankarien keskiraskaaseen sarjaan. Esimerkiksi Lepakkomies on ruumiillisilta avuiltaan Hämähäkkimiehen rinnalla hyvin inhimillinen; toisaalta vaikkapa Ihmeneloset ovat Hämähäkkimieheen verrattuna ylivoimaisia – mittaamattoman vahvoista Hulkista ja Teräsmiehestä puhumattakaan. Hämähäkkimiehen hahmon kannalta olennaista onkin, mihin supervoimia käytetään, ei se, kuinka paljon niitä on.
Vähän aikaa sitten taistellessaan Morlunia vastaan Hämähäkkimies kuoli, mutta hän syntyi uudestaan koska hänen voimansa eivät tulleet radioaktiivisesta hämähäkistä vaan kosmisesta hämähäkistä. Uudelleensyntymänsä jälkeen Hämis huomasi näkevänsä pimeässä, tuntevansa pienimmätkin värähtelyt verkossaan tai karvoissaan, pystyvänsä kantamaan tavaroita selässä samalla voimalla jolla hän kiipeilee seinillä ja erikoisimpana Hämiksen ranteista kasvaa pistimet jotka halvaannuttavat. Tällä hetkellä piikit tulevat esiin vaistonvaraisesti, lisäksi hänen nopeutensa on kasvanut. Tony Stark teki Hämähäkkimiehelle uuden asun joka pohjautuu nanoteknologiaan ja pystyy muuttamaan pukunsa kuviontia halutessaan, selässä on kolme apuraajaa joiden päässä on kamerat kulmien ym. taakse katsomiseen. uusi puku
[muokkaa] Seittisingot
Vaikka Hämähäkkimies osaakin tätä nykyä itse tuottaa seittinsä, ovat seittisingot edelleen yksi Peter Parkerin nerokkaimmista keksinnöistä.
Seittisingot ovat ranteisiin kiinnitettävät laitteet, jotka ampuvat ohuita seittisäikeitä korkeapaineella. Joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa tämä hieman nailonia muistuttava liuos jähmettyy ja muodostaa erittäin kestävän kuidun, joka tarttuu voimakkaasti lähes kaikkiin pintoihin. Yhtyessään happeen seitti menettää tarttuvuuttaan ja noin 1-2 tunnin kuluttua se muuttuu jauheeksi. Koska seittinestettä sisältävät säiliöt ovat täysin ilmatiiviit, eivät seittisinkojen suuttimet pääse tukkeutumaan.
Seittisinkojen rannekkeet ja seittinestesäiliöt ovat mellotettua pronssia, toimintaosat ruostumatonta terästä ja synteettistä safiiria. Varasäiliöitä Hämähäkkimies säilyttää vyössään, joka on valmistettu nahasta ja messingistä, ja johon mahtuu kerrallaan 30 säiliötä.
Itse seittisinkojen laukaisin on sijoitettu lähelle ranteen sisäpintaa vahingonlaukausten välttämiseksi. Syöksyessään suuttimen aukoista erilliset seittisuihkut joutuvat keskinäiseen adheesioon muodostaen monimutkaisia, luonnossa tavattavien hämähäkinseittien kaltaisia kuvioita.
Elokuvissa Spider-Man – Hämähäkkimies ja Spider-Man 2 – Hämähäkkimies 2 Peterillä ei ole seittisinkoja, vaan hänen käsissään ovat hämähäkin verkkoa muistuttavat seittikudokset, joista Peter voi ampua seittiä.
[muokkaa] Viholliset
- Pääartikkeli: Luettelo Hämähäkkimiehen vihollisista
Hämähäkkimiehellä on yksi sarjakuvien tunnetuimmista roistogallerioista. Suurin osa näistä vastustajista sai alkunsa jonkinlaisessa tieteellisessä onnettomuudessa tai tieteellisen vastuun väärinkäyttämisessä. Useimmiten Hämähäkkimiehen vastustajat käyttävät jonkin eläimen mukaan teemoitettuja pukuja ja voimia (Korppikotka ja Lisko).
Hämähäkkimiehen kuuluisimpia ja vaarallisimpina pidettyjä vihollisia ovat:
- Tohtori Mustekala - Tohtori Otto Octavius oli kunnioitettu tiedemies, joka radioaktiivista säteilyä tutkiakseen kehitti itselleen mekaaniset tarttumalonkerot. Erään laboratoriokokeen mentyä pieleen lonkerot kuitenkin kiinnittyivä hänen hermoihinsa, luoden uuden, vaarallisen vastustajan Hämähäkkimiehelle.
- Venom - Hämähäkkimiehen saadessa Salatuissa Sodissa itselleen uuden, mustan asun, paljastui vasta myöhemmin asun olevan todellisuudessa elävä olento. Hankkiuduttuaan asusta eroon, symbioottinen olento sitoutui Eddie Brock- nimiseen reportteriin muodostaen näin Venomin. Symbiootin ansiosta Brockilla on kaikki - ja vähän enemmänkin, Hämähäkkimiehen voimat. Venom tuntee Hämähäkkimiehen salaisen identiteetin Peter Parkerina ja on näkymätön Hämähäkkimiehen vaistolle. Nykyään Venomin titteliä kantaa Skorpioni.
- Vihreä Menninkäinen - Alun perin tavallinen tiedemies ja kunnianhimoinen liikemies, Norman Osborn kokeili kokeellista supersotilasseerumia itseensä. Aine teki hänestä yli-inhimillisen voimakkaan, mutta myös harhaisen ja psykoottisen. Myöhemmin Menninkäinen omisti itsensä Hämähäkkimiehen tuhoamiselle ja on vastussa mm. Gwen Stacyn kuolemasta. Myöhemmin Normanin oletetun kuoleman jälkeen hänen poikansa Harry peri lyhyeksi aikaa Vihreän Menninkäisen tittelin.
[muokkaa] Sivuhahmot
Hämähäkkimies on lopulta tietenkin tavallinen Peter Parker ja sarjakuvat keskittyvät suuresti myös hänen siviilielämäänsä, perheeseensä ja romansseihinsa yhtä paljon mitä supersankariseikkailuihinkin.
Tärkeimpiin ja tunnetuimpiin sivuhahmoihin kuuluvat:
- May-täti - Peter Parkerin rakastava täti, joka on kasvattanut Peteriä kuin omaansa tämän vanhempien kuoltua. Mayn aviomiehen Ben Parkerin murhan jälkeen May on ollut käytännöllisesti katsoen Peterin ainoa perheenjäsen.
- Gwen Stacy – Peterin opiskeluaikainen tyttöystävä, joka murhattiin traagisesti Vihreän Menninkäisen toimesta.
- J. Jonah Jameson – Daily Bugle- sanomalehden äkäinen kustantaja. Jameson on suuresti vastuussa Hämähäkkimiehen mustamaalaamisesta lehtensä kautta.
- Joseph "Robbie" Robertson – Daily Buglen päätoimittaja, tasapainottava voima äkäiselle Jamesonille ja Peter Parkerin isähahmo.
- Mary Jane Watson – alun perin pelkkä kilpailija Gwen Stacylle, huippumalli Mary Jane on nykyään Peter Parkerin vaimo.
- Flash Thompson – Peter Parkerin kouluaikainen kiusaaja, myöhemmin hänen paras ystävänsä. Aivovaurion takia kärsii nykyään amnesiasta.
- Harry Osborn – Peterin paras opiskeluaikainen ystävä, joka lopulta seurasi isänsä mallia ja peri paikkansa toisena Vihreänä Menninkäisenä. Harryn kuoleman jälkeen tämän vaimo, Liz Allan on ystävystynyt Peterin kanssa.
- Musta Kissa - entinen murtovaras josta myöhemmin tuli Peter Parkerin rakastaja ja kumppani taistelussa rikollisuutta vastaan. Nykyisin pelkkä ystävä ja yksityisetsivä.
- Madame Web - salaperäinen mutantti, joka psyykkisillä voimillaan toimii eräänlaisena deus ex machina- elementtinä sarjakuvissa.
- Ned Leeds - oli Daily Buglen toimittaja, kunnes pääsi liian lähelle Mörön henkilöllisyyden selvittämistä ja tämä aivopesi Nedin luulemaan olevansa Mörkö, joka koitui Nedin kohtaloksi.
- Betty Brant - J. Jonah Jamesonin sihteeri, josta tuli myöhemmin Ned Leedsin vaimo ennen Nedin kuolemaa.
[muokkaa] Hämähäkkimies muissa medioissa
[muokkaa] Televisio
Hämähäkkimiehestä on tehty lukuisia animaatiosarjoja, joista tunnetuin lienee 90-luvulla Suomenkin televisiossa esitetty Hämähäkkimies animaatiosarja. Sarja pyöri yhteensä viisi tuotantokautta (65 jaksoa). Animaatiosarja alkoi 9. marraskuuta 1994 ja päättyi 31. tammikuuta 1998. Käsikirjoittajina sarjassa toimi John Semper Jr. ja sen tuotti Marvel Films Animation.
[muokkaa] Elokuvat
Vuonna 2002 ilmestyi Sam Raimin ohjaama elokuva Spider-Man – Hämähäkkimies. Elokuva oli vuoden menestynein elokuva, ja se päihitti lipputuloissa jopa Star Wars: Episodi II - Kloonien hyökkäyksen. Sitä seurasi 2004 ilmestynyt jatko-osa, Spider-Man 2 – Hämähäkkimies 2.
Kolmas osa, Spider-Man 3 – Hämähäkkimies 3 ilmestyy Yhdysvalloissa elokuvateattereihin 4. toukokuuta 2007. Kaikissa näissä elokuvissa Hämähäkkimiestä esittää Tobey Maguire. Peterin naisystävää Mary-Jane Watsonia on elokuvissa esittänyt Kirsten Dunst.
[muokkaa] Videopelit
Hämähäkkimies esiintyy Marvel: Ultimate Alliance- pelissä yhtenä pelattavista hahmoista. Videopelissä Hämähäkkimiehelle saa pelin aikana aktivoitua neljä erilaista pukua, joista jokainen edustaa jotakin aikakautta Hämähäkkimiehen historiassa. Myös aiemmin mainituista elokuvista: "Spider-Man" ja "Spider-Man2" on tehty videopeliversio.