Juutalainen kalenteri

Wikipedia

Kuvassa oleva keskiaikainen juutalainen kalenteri muistuttaa juutalaisia tuomaan synagogaan palmun lehden (lulav) ja sitruunan (etrog) ennen sukkotia, joka päättää juhlan kokoonkutsumisen elokuussa.
Suurenna
Kuvassa oleva keskiaikainen juutalainen kalenteri muistuttaa juutalaisia tuomaan synagogaan palmun lehden (lulav) ja sitruunan (etrog) ennen sukkotia, joka päättää juhlan kokoonkutsumisen elokuussa.

Juutalainen kalenteri tai heprealainen kalenteri on juutalainen vuosikalenteri. Siinä on määritelty juutalaisten juhlapyhät sekä ajankohtaan sopivat psalmit luettavaksi. Kalenterista on kaksi pääasiallista muotoa: havaintoihin painottuva muoto, joka oli käytössä pääasiallisesti ennen toisen temppelin tuhoa 70 jaa. Kalenteri perustuu kuun vaiheiden havainnoille, ja sen määrittelyn on kuvannut ensimmäisen kerran Maimonides vuonna 1178, jolloin kalenteri hyväksyttiin siirtymäkauden vuosien 70 - 1178 jälkeen.

Toinen muoto on säännöllinen lunisolaarinen kalenteri, joka muistuttaa kiinalaista kalenteria, jossa mitataan kuukauden pituutta kuunkierron mukaan samalla kun vuoden pituutta mitataan auringonkierron. Se eroaa puhtaasti kuunkiertoon perustuvasta islamilaisesta kalenterista ja puhtaasti auringonkiertoon perustuvasta gregoriaanisesta kalenterista. Koska kalenterissa on noin 11 päivän ero 12 kuukuukauden ja aurinkovuoden välillä, se seuraa 19 vuoden metonista jaksoa, jolloin ylimääräinen kuukuukausi lisätään joka toinen tai kolmas vuosi, yhteensä seitsemän kertaa 19 vuoden aikana.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Raamatun aika

Juutalaiset ovat käyttäneet lunisolaarista kalenteria Raamatun ajoista lähtien, mutta ovat viitanneet kuukausiin nimien sijasta numeroilla. Vain neljä ensimmäistä kuukauden nimeä on saatavilla ennen pakoa olevalta ajanjaksolta; Tanakh (Raamattu): Abib (ensimmäinen, kirjaimellisesti "kevät"), Ziv (toinen), Ethanim (seitsemäs), ja Bul (kahdeksas). Kaikki ovat kanaanilaisia nimiä, kaksi viimeistä myös foinikialaisia. On mahdollista, että kaikki kuukauden nimet perustuvat alkuperäisiin juutalaisiin numeroihin tai muunkielisiin kanaanilais/foinikialaisiin nimiin, mutta muut nimet eivät löydy Raamatusta.

Koska lisäksi aurinkovuosi ei ole jaollinen kuun kiertoa vastaavilla kuukausilla, täytyy kalenteriin lisätä ylimääräinen täytekuukausi, jotta kalenterin aloituspäivä ei siirtyisi liiaksi keväästä. Tästä ei ole mainintaa Raamatussa, mutta 3 Moos 23 kun puhutaan ensimmäisen kuun aloittamisesta pääsiäisellä (jae 5) puhutaan myös toisesta juhlasta samassa kuussa jolloin heilutettiin uutislyhde. Jos lyhde ei vielä ollut kasvanut, jouduttiin pääsiäistä siirtämään kuukaudella.

[muokkaa] Babylonian pakkosiirtolaisuus

Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana 586 eaa juutalaiset ottivat käyttöön kuukausien babylonialaiset nimet, ja jotkut heimot kuten essenesialaiset käyttivät aurinkokalenteria viimeiset kaksi vuosisataa ennen ajanlaskun alkua. Babylonialainen kalenteri taas periytyy suoraan sumerialaisesta kalenterista.

Kuukausien nimet

Kuukausien hepreankielinen nimi ja yhteneväisyys babylonialaisen kuukauden kanssa

  1. Nisan (30 päivää) * Nisanu
  2. Iyar (29 päivää) * Ayaru
  3. Sivan (30 päivää) * Simanu
  4. Tammuz (29 päivää) * Du`uzu
  5. Av (30 päivää) * Abu
  6. Elul (29 päivää) * Ululu
  7. Tishrei (30 päivää) * Tashritu
  8. Cheshvan (lausuttu myös Heshvan tai Marcheshvan) (29 tai 30 päivää) * Arakhsamna
  9. Kislev (30 tai 29 päivää) * Kislimu
  10. Tevet (29 päivää) * Tebetu
  11. Shevat (30 päivää) * Shabatu
  12. Adar (29 päivää) * Adaru
  1. nisan ( abib ) maalis-huhtikuu
  2. ijjar ( siv ) huhti-toukokuu
  3. sivan touko-kesäkuu
  4. tammus kesä-heinäkuu
  5. ab heinä-elokuu
  6. elul elo-syyskuu
  7. tisri ( etanim ) syys-lokakuu
  8. hesvan ( bul ) loka-marraskuu
  9. kislev marras-joulukuu
  10. tebet joulu-tammikuu
  11. sebat tammi-helmikuu
  12. adar helmi-maaliskuu