Hrunitšev

Wikipedia

Tämän artikkelin vieraskielisten nimien translitterointia on pyydetty parannettavaksi.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Khrunitsev (venäjäksi ГКНПЦ им. М. В. Хруничева, Gosudarstwenni Kosmitscheski Nautschno-Proiswodstwenni Zentr Imeni M. W. Chrunitscheva) on venäläinen avaruusalusten ja kantorakettien valmistaja.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yhtiön historia

Huhtikuussa 1916 perustettiin venäläis-balttilainen yhteisyritys, joka osti suuren maa-alueen Filistä, Moskovan lähistöltä. Yhtiö rakensi sinne autotehtaan. Siitä tuli vuonna 1917 Toinen Russo-Balt-autotehdas. Vuonna 1922 tehtaasta valmistui ensimmäiset viisi venäläistä autoa, joiden nimi oli "Russo-Balt".

23. tammikuuta 1923 yhtiön omistus siirtyi saksalaiselle lentokonetehtaalle, Junkersille. Se siirtyi Neuvosto-Venäjälle suojaan Versaillesin rauhansopimuksen Saksan teolliselle toiminnalle asettamilta rajoituksilta. Tehdas valmisti kokometallisia lentokoneita ja lentokonemoottoreita. Vuosina 1923 - 1925 tehdas valmisti viisikymmentä Junkers Ju-20-lentokonetta ja sata Junkers Ju-21-lentokonetta.

Neuvostoliiton omien lentokoneiden tuotanto alkoi tehtaassa 1920-luvun puolivälissä perustuen etenkin A. N. Tupolevin suunnitelmiin:

  • Vuonna 1927 valmistettiin ensimmäinen neuvostoliittolainen kokometallikone ANT-3 Filin tehtaassa. Tämä kone, R-3 eli ANT-3, pääsi sarjatuotantoon ja se oli pitkään Neuvostoliiton asevoimien käytössä yhteys- ja tiedustelulentokoneena.
  • TB-1 eli ANT-4 oli kokometallinen kaksimoottorinen pommikone, joka oli Neuvostoliiton ilmavoimien käytössä vuoteen 1936 asti. Syyskuussa 1939 koneella tehtiin maailmanennätyslento Moskovasta New Yorkiin - 20000 km matka 137 tunnissa.
  • TB-3 eli ANT-6 oli nelimoottorinen pommikone, jonka sarjatuotanto jatkui tehtaalla vuoteen 1935 asti.
  • Tehdas valmisti 45 kappaletta R-6 eli ANT-7-tiedustelukoneita 1930-luvulla.
  • Vuosina 1936-38 tehdas alkoi valmistaa SB-pommikoneita, joka oli Neuvostoliiton ensimmäinen nopea pommikone (huippunopeus 480 km/h).
  • Tehdas valmisti Petljakov Pe-2-pommikoneita vuodesta 1940 alkaen.
  • Sodan aikana tehdas valmisti raskaita Il-4 ja Tu-2-pommikoneita.

Tehdas tunnetaan myös nimellä Tehdas 23. Vuonna 1951 siihen liitettiin OKB-23-suunnittelutoimisto.

Vuosina 1947-1949 tehdas valmisti Tu-2-pommittajaa ja teki Tu-12-koelentokoneen. Vuonna 1949 tehdas alkoi Tu-4-pommikoneen sarjatuotannon.

Vuodesta 1951 tehdas valmisti myös V. Myasishchevin suunnittelutoimiston koneita, kuten M-4 ja 3M (Bizon) pommikoneita. Tehdas valmisti ylisoonista pitkän kantaman pommikonetta M-50 1950-luvun puolivälistä alkaen. Myös sen variaatiota, M-52, valmistettiin tehtaalla.

Vuosina 1960-1961 tehdas valmisti Mil Mi-6-helikoptereita.

Vuoden 1959 lopussa hallitus oli tehnyt päätöksen, jonka mukaan Khrunitsev siirtyi ohjusteknologiaan ja avaruusteknologiaan:

  • Khrunitsev valmisti kaikki Neuvostoliiton miehitetyt avaruusasemat: Saljut, Mir ja Almaz.
  • Se valmisti neljä avaruusalusta Kosmos-929, Kosmos-1267, Kosmos-1443 ja Kosmos-1686.
  • UR-100 (NATO-koodi Sego) - mannertenvälinen ohjus
  • UR-100N (NATO-koodi Stilleto) - mannertenvälinen ohjus
  • UR-200 ohjusprototyyppi
  • UR-500, josta tuli Proton-kantoraketti.

Valtion tutkimus- ja valmistuskeskus Khrunitsev perustettiin 7. kesäkuuta 1993. Se muodostui Khrunitsevin koneenrakennustehtaasta ja Saljut-suunnittelutoimistosta.

Lockheed-Khrunitsev-Energia-yhteisyritys perustettiin 15. huhtikuuta 1993. Vuonna 1994 Lockheed ja Martin Marietta yhdistyivät ja yhteisyrityksen osapuoleksi tuli Lockheed–Martin. Yhtiön nimeksi tuli 1995 International Launch Services (ILS). Se myy kantorakettilaukaisuja etenkin satelliittitelevisio- ja -tietoliikenneyhtiöille. Yhtiön päätuote on Proton-kantoraketti.

Khrunitsev rakensi ISS-avaruusaseman päämodulit, mm. ensimmäisenä avaruuteen toimitetun (20.11.1998 Proton-laukaisu). Kuten pääosa ISS-avaruusasemaa, se perustui yhtiön suunnitteleman Mir-2-aseman, jota ei rakennettu, moduleihin.

[muokkaa] Tuotteita

Khrunitsevin teollisia tuotteita ovat

  • Proton ja Angara-raketit, joita markkinoidaan International Launch Services-yhtiön kautta.
  • Eurockot-kantorakettia myy Eurockot-yhtiö, jonka omistaa Khrunitsev ja EADS. Tämä yhteisyritys on toiminut keväästä 1994 alkaen.
  • ISS:n modulit. Niiden toimituksen aikatalu lykkääntyi 1990-luvun lopulla NASAn ja venäläisten kiistellessä mm. rahasta.
  • MONITOR-kaukokartoitussatelliitti
  • KazSat-tietoliikennesatelliitti

[muokkaa] Yhteystiedot

  • KHRUNICHEV STATE RESEARCH AND PRODUCTION SPACE CENTER
  • 18, Novozavodskaya str., Moscow , 121087
  • Puhelin + 7 (495) 145 – 9210
  • Sähköposti proton@khrunichev.com

[muokkaa] Aiheesta muualla

Muilla kielillä