Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

Wikipedia

Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat Suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Tornioon asti. Raja keski- ja pohjoispohjalaisen murrealueen välillä kulkee Raahen kohdalla. Alueen ylärajan pohjoispuolelta alkaa peräpohjalainen murrealue.

Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet lasketaan kuuluvaksi länsimurteisiin, vaikka niissä on paljon itämurteiden piirteitä, etenkin savolaismurteista tulleita. Näinpä keski- ja pohjoispohjalaiset murteet luetaankin sekamurteisiin. Savolaisvaikutteet kuuluvat enemmän keskipohjalaisissa murteissa, mutta ne lisääntyvät yleisesti ottaen aina, mitä kauemmas rannikolta mennään. Keski-Pohjanmaan murteissa on alueellista vaihtelua jopa siinä määrin, että jokainen jokilaakso erottuu omaksi murrealueekseen.

Keski-Pohjanmaan lounaisosissa puhuttavat ruotsin kielen murteet vaihtelevat suuresti pienelläkin alueella.


Sisällysluettelo

[muokkaa] Keskipohjalaisia murrepiirteitä

Yleiskielen d:

  • käet ~ käjet ~ käret 'kädet'
  • paan ~ pajan ~ paran 'padan'
  • meiät ~ meijät 'meidät'

Yleiskielen ts:

  • kasso ~ kahto 'katso'
  • messä ~ mehtä 'metsä'
  • kussua ~ kuhtua 'kutsua'

Välivokaalin esiintyminen:

  • pohoja 'pohja'
  • jalaka 'jalka'
  • lehemä 'lehmä'

Inessiivin päätteet:

  • talosa ~ talossa 'talossa'
  • maasa ~ maassa 'maassa'
  • taskusa ~ taskussa 'taskussa'
  • seurosa ~ seuroissa 'seuroissa'

Jälkitavujen vokaalien välinen h:

  • tupahan ~ tuphaan 'tupaan'
  • aletahan ~ alethaan 'aletaan'

Konsonanttien geminoituminen:

  • sannoo 'sanoo'
  • mittään 'mitään'
  • makkaa 'makaa'

Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus:

  • korkia 'korkea'
  • pimiä 'pimeä'

Pääpainottoman -oa-yhtymän vastineena -ua:

  • maitua 'maitoa'
  • pipua 'pipoa'
  • peltua 'peltoa'

Yhteinen omistusliite -nna monikon 1. ja 2. persoonassa:

  • talonna 'talomme, talonne'
  • autonna 'automme, autonne'

Monikon 1. persoonan pääte -mma, -mmä:

  • olimma 'olimme'
  • tulimma 'tulimme'
  • menimmä 'menimme'

[muokkaa] Keskipohjalaisten murteiden paikkakuntia

Alavieska Haapajärvi Haapavesi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kestilä Kälviä Kärsämäki Lestijärvi Lohtaja Merijärvi Nivala Oulainen Perho Piippola Pulkkila Pyhäjoki Pyhäntä Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska


[muokkaa] Pohjoispohjalaisia murrepiirteitä

Yleiskielen d:

  • käjet 'kädet'
  • pajan 'padan'
  • meijät 'meidät'

Yleiskielen ts:

  • mettä: mettän, metän 'metsä'

Diftongit uo,, ie:

  • kuari 'kuori' (Oulun seudulla)
  • työ 'tyä' (Oulun seudulla)

Välivokaalin esiintyminen:

  • pohoja 'pohja'
  • jalaka 'jalka'
  • lehemä 'lehmä'

Konsonanttien geminoituminen:

  • sannoo 'sanoo'
  • mittään 'mitään'
  • makkaa 'makaa'

Inessiivin päätteet:

  • talosa 'talossa'
  • maasa 'maassa'
  • taskusa 'taskussa'
  • seurosa 'seuroissa'

Jälkitavujen vokaalien välinen h:

  • tupahan 'tupaan'
  • aletahan 'aletaan'

Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus:

  • korkia 'korkea'
  • pimiä 'pimeä'

Assimilaatio (samankaltaistuminen) tk -> kk:

  • ookkona 'oletko sinä?'
  • tuukkona 'tuletko sinä?'


[muokkaa] Pohjoispohjalaisten murteiden paikkakuntia

Hailuoto Haukipudas Ii Kempele Kiiminki Kuivaniemi Liminka Lumijoki Muhos Oulunsalo Rantsila Siikajoki Raahe Oulu Vaala Temmes Tyrnävä Utajärvi Vihanti Yli-Ii Ylikiiminki

[muokkaa] Lähteet

Internetix - Suomen murteet


Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.