David Irving

Wikipedia

Irving luentokiertueella 2005 Yhdysvalloissa
Suurenna
Irving luentokiertueella 2005 Yhdysvalloissa

David John Cawdell Irving (s. 24. maaliskuuta 1938) on kiistelty brittiläinen historioitsija ja kirjailija, joka on erityisesti ollut kiinnostunut toisesta maailmansodasta. Hänen teoksiaan on pidetty niin vaikutusvaltaisina kuin hölynpölynäkin. Häntä on syytetty historian vääristelystä erityisesti holokaustin kieltämisen johdosta.

Essexissä syntyneen Irvingin vanhemmat ovat molemmat julkaisseet kirjoja. Äiti oli kuvataiteilija ja isä kuninkaallisen laivaston komentaja. Vanhemmat erosivat varhaisessa vaiheessa, mikä lienee vaikeuttanut pojan mahdollisuuksia rahoittaa opintojaan. Hän ei olekaan onnistunut hankkimaan yliopistotutkintoa. David Irving aloitti fysiikan opiskelun Imperial Collegessa Lontoossa, mutta reputti matematiikassa. Yliopistossa Irving herätti huomiota Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa puolustavilla näkemyksillään sekä natsisympatioillaan. Siksi hänet erotettiin yliopiston Carnival Times -lehden toimitustehtävistä. Kun opinnotkaan eivät edistyneet, Irving jätti yliopiston.

Hän pyrki suorittamaan asepalvelusta ilmavoimiin, mutta vapautettiin terveydellisistä syistä kaikesta asepalveluksesta. Syistä hän ei ole tehnyt tarkemmin selkoa.

Seuraavaksi hän hakeutui Saksaan töihin terästehtaalle. Komennuksella hän hankki saksan taidon sekä kuuli kertomuksia liittoutuneiden ilmahyökkäysten maassa aiheuttamista tuhoista.

Vuonna 1961 Irving päätti vielä uudelleen yrittää yliopistouraa ja pääsikin Lontoon University Collegeen. 60-luvun alussa hän alkoi myös kirjoittaa artikkeleita kokemuksistaan Saksassa sekä työsti ensimmäistä kirjaansa The Destruction of Dresden. Kirjallisten töiden tuotto kaiken kaikkiaan vaikutti niin lupaavalta, että Irving jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi parin vuoden opiskelujen jälkeen.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla holokaustin tutkija Deborah Lipstadt mainitsi Irvingin olevan yksi vaarallisimmista holokaustin kieltäjistä. Irving haastoi Lipstadtin oikeuteen kunnianloukkauksesta, mutta hävisi paljon julkisuutta saaneen oikeudenkäynnin [1]. Tuomari tuki Lipstadtin näkemyksiä siitä, että Irving on "aktiivinen holokaustin kieltäjä", juutalaisvastainen ja rasisti. Kuutisen vuotta myöhemmin, Itävallan poliisi pidätti Irvingin ja helmikuussa 2006 hänet tuomittiin Itävallassa kolmeksi vuodeksi vankilaan holokaustin kieltämisestä. Irvingin vapauttamista on useasti vaadittu, mutta Itävallan hallitus ei ole ottanut kantaa aiheeseen. Amnesty ei ole adoptoinut Irvingiä mielipidevangiksi, vaikka hänen tilanteensa täyttää joidenkin mielestä selvästi Amnestyn mielipidevangille asettamat kriteerit [2]. Amnestyn oman määritelmän mukaan holokaustin kieltäminen on vihanlietsontaa, jonka harjoittajia se ei laske mielipidevangeiksi. Esimerkiksi Kanadan Amnestyn osasto on päinvastoin esittänyt, että hallitus nimeäisi holokaustirevisionismin viharikokseksi. [1] Jotkut Amnestyn vastustajat ovat käyttäneet Irvingiä esimerkkinä Amnestyn väitetystä puolueellisuudesta.

Itseoppineen Irvingin historiankerronnasta poikkeavat näkemykset toisesta maailmansodasta, Adolf Hitleristä ja holokaustista ovat tuoneet hänelle ikonin aseman uusnatsien ja muiden holokaustin kieltäjien keskuudessa. Häntä on puheidensa ja kirjojensa vuoksi estetty astumasta Saksan ja Itävallan maaperälle. Molemmissa valtioissa on rikos esittää julkisesti holokaustin kieltämistä. Häntä on myös estetty menemästä Kanadaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Holokaustiin liittyvien mielipiteidensä sekä kahden oikeusjuttunsa vuoksi Irvingin uskottavuus historiantutkijana on pudonnut hyvin alas.

David Irvingin kirjoista on suomeksi julkaistu sotamarsalkka Erwin Rommelin elämäkerta Rommel (Kirjayhtymä, 1979). Tässä kirjassa Irvingin näkemykset holokaustista eivät vielä tulleet esiin. Lisäksi on suomennettu nk. kostoaseista ("ihmeaseista") kertova "V2 - Hitlerin unelma".

[muokkaa] Lähteet

  • Petri Luomanen: David Irving - huijari vai huippututkija? (Vartija 2/2006)
  1. http://www.amnesty.ca/canada/un_cerd.php

[muokkaa] Aiheesta muualla