Kaartinkaupunki

Wikipedia

Kaartinkaupunki
Gardesstaden
Helsingin kartta jossa Kaartinkaupunki korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro 03
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala 0,33 km²
Väestö
 - Väkiluku 881 (1.1.2005)
 - Väestötiheys 2670/km²
Postinumerot 00130
Osa-alueet -
Lähialueet Kruununhaka, Kluuvi, Kamppi, Punavuori, Ullanlinna, Katajanokka
Eteläranta. Oikealla näkyy Vanha kauppahalli ja taustalla Tuomiokirkko
Suurenna
Eteläranta. Oikealla näkyy Vanha kauppahalli ja taustalla Tuomiokirkko
Erottajan paloasema
Suurenna
Erottajan paloasema

Kaartinkaupunki (ruots. Gardesstaden) on Helsingin eteläisessä kantakaupungissa sijaitseva kaupunginosa. Sen asemakaava vahvistettiin vuonna 1812, mutta kaupunginosan nimi siitä tuli vasta 1959. Se on Helsingin 3. kaupunginosa, joka kuuluu Ullanlinnan peruspiiriin ja Eteläiseen suurpiiriin. Kaartinkaupunki on saanut nimensä Kasarmitorin vierellä sijaitsevan Kaartinkasarmin mukaan. Kasarmin vanhin osa valmistui 1822. Se rakennettiin alun perin Helsingin opetuspataljoonan, Suomen kaartin alkumuodon, asunnoksi.

Kaupunginosan maapinta-ala on 0,33 neliökilometriä. Vuoden 2005 alussa siellä oli 881 asukasta ja vuoden 2003 lopussa 11 001 työpaikkaa.

Kaupunginosan raja kulkee yleensä kadun jommankumman reunan kohdalla. Suunnilleen se noudattaa seuraavaa reittiä:

Yrjönkatu –––> Uudenmaankatu –––> Erottajankatu –––> Mannerheimintie –––> Pohjoisesplanadi –––> Katajanokan kanavan kohdalla raja kääntyy etelään. –––> Eteläsataman vesialueen keskellä se kääntyy Makasiiniterminaalin pohjoispuolitse terminaalin pysäköintialueen yli kohti Eteläranta neljää. –––> Etelärannan itäreunan suuntaisena se kulkee etelään. Saksalaisten sotilaiden muistomerkki sijaitsee selvästi Kruununhaan puolella. –––> Saksalaisen kirkon eteläpuolelta puistoa pitkin –––> Fabianinkatu –––> Kaartinkuja –––> Kasarmikatu –––> Punanotkonkatu –––> Yrjönkatu.

Kaupunginosan rajan tarkan paikan voi katsoa kartasta, esimerkiksi Helsingin kiinteistökartasta.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

  • Kolera-allas on kauppatorin vieressä sijaitsevan satama-altaan nimi. Se on tuotteitaan myyvien kalastajien ja turisteja kuljettavien alusten suosiossa. Sen sivuitse kulki ennen Katajanokalle vievä rautatie. Satamaradasta on muistona kiskotusta sekä talvella jalankulkijoiden käytössä oleva kääntösilta. Rautatie oli käytössä vuosina 18941980.
  • Esplanadin puistoalueen tasoitus alkoi vuonna 1818. Puiston vanhimman osan niin sanotun Kappeliesplanadin rakentaminen alkoi 1824. Nykyiseen laajuuteensa puisto voitiin tehdä vasta Kluuvinlahden täyttämisen jälkeen.
  • Ruotsalainen Teatteri eli Svenska Teatern valmistui osoitteeseen Pohjoisesplanadi 2 vanhan teatterirakennuksen paikalle vuonna 1866. Rakennuksen nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1936.
  • Erottajan pelastusaseman vanhimmat osat ovat vuodelta 1891 osoitteessa Korkeavuorenkatu 26. Samassa rakennuksessa toimii myös palomuseo. Talon kivijalassa on muistolaatta, jossa lukee: "Tässä kalliosuojassa olleesta johtokeskuksesta johdettiin Helsingin alueen ilmapuolustusta vuosina 19431944".
  • Kasarmitorin alue tasoitettiin 1815. Sen nimi kasarmitori vahvistettiin virallisesti 1836.
  • Rikhardinkadun kirjaston talo on vuodelta 1881.
  • Päivälehden museo sijaitsee Ludviginkadulla.
  • Saksalainen kirkko osoitteessa Unioninkatu 1 on peräisin vuodelta 1864.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Kaija Ollila – Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, Helsinki 1975, ISBN 951-9133-58-5.
  • Riitta Mäkinen: Yksi talo, tuhat tarinaa. Agronomitalon historia 1901–2001, Helsinki 2001, ISBN 951-96301-4-7.

[muokkaa] Aiheesta muualla