1945
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 5. tammikuuta – Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
- 17. tammikuuta – Neuvostoliitto valloitti Varsovan.
- 27. tammikuuta – Puna-armeija saapui Auschwitziin ja Birkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit.
- 30. tammikuuta – Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana. 9 300 pakolaista hukkui.
- 4.–11. helmikuuta – Presidentti Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Josif Stalin tapasivat Jaltan konferenssissa.
- 8. helmikuuta – Yhdysvaltain pommitus surmasi 35 000 Dresdenissä.
- 10. helmikuuta – S-13 upotti Pillausta (Baltisk) lähteneen SS General von Steubenin, 4 500 hukkui.
- 13. helmikuuta – Neuvostoliitto sai viimein vallattua Budapestin.
- 14. helmikuuta – Kaksipäiväiset rajut Dresdenin pommitukset alkoivat.
- 16. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Corregidorilla, Filippiineillä.
- 19. helmikuuta – Iwo Jiman taistelu: 30 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.
- 23. helmikuuta – Yhdysvallat valtasi Filippiinien pääkaupungin Manilan.
- 24. helmikuuta – Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmattiin parlamentissa.
- 1. maaliskuuta – Anne Frank, natsien tunnetuin uhri, kuoli Bergen-Belsenissä.
- 3. maaliskuuta – Suomi julisti sodan Akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
- 6. maaliskuuta – Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
- 7. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot saivat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittivat joen ylityksen.
- 9.–10. maaliskuuta – USAF hyökkäsi Tokioon palopommein, 100 000 asukasta sai surmansa.
- 17. maaliskuuta – Japanin Kobeen hyökättiin 331:lla B-29-pommittajalla, yli 8 000 kuoli.
- 18. maaliskuuta – 1 250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
- 19. maaliskuuta – Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
- 19. maaliskuuta – Japanin pommikoneet saivat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
- 21. maaliskuuta – Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
- 22. maaliskuuta – Arabiliitto perustettiin Kairossa.
- 30. maaliskuuta – Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.
[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
- 7. huhtikuuta – Japanin taistelulaiva Yamato upotettiin 300 km pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
- 12. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, häntä seurasi varapresidentti Harry S. Truman.
- 13. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Wienin.
- 16. huhtikuuta – Neuvostoliiton L-3 torpedoi pakolaisia kuljettaneen Goya-rahtialuksen Gdanskinlahdella. 7 000 ihmistä hukkui.
- 25. huhtikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien perustamisneuvottelut San Franciscossa.
- 25. huhtikuuta – Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtasivat Elbellä jakaen Saksan kahtia.
- 28. huhtikuuta – Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
- 28. huhtikuuta – Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
- 30. huhtikuuta – Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seurasi Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
- 1. toukokuuta – Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
- 2. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostettiin valtiopäivätalon katolle.
- 2. toukokuuta – Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
- 3. toukokuuta – RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10 000 ihmistä sai surmansa. SS ampui selviytyneet vangit.
- 3. toukokuuta – Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
- 5. toukokuuta – Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
- 7. toukokuuta – Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä.
- 8.–29. toukokuuta – Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistivat kapinan Algeriassa.
- 9. toukokuuta – Amerikkalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling.
- 9. toukokuuta – Neuvostojoukot valtasivat Prahan.
- 9. toukokuuta – Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
- 15. toukokuuta – Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
- 23. toukokuuta – Britit pidättivät Karl Dönitzin ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
- 30. toukokuuta – Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
- 1. kesäkuuta – Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
- 21. kesäkuuta – Okinawan taistelu päättyi.
- 26. kesäkuuta – YK: peruskirja allekirjoitettiin.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 1. heinäkuuta – Saksa jaettiin miehitysjoukkojen kesken.
- 5. heinäkuuta – Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
- 9. heinäkuuta – Kokkola-Kerimäki-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 16. heinäkuuta – Ensimmäinen atomipommikoe "Trinity": 6 kg plutoniumia saa aikaan 19 kilotonnin räjähdyksen.
- 17. heinäkuuta – Potsdamin konferenssi, viimeinen kolmen suurvallan johtajien tapaaminen.
- 21. heinäkuuta – Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön.
- 23. heinäkuuta – Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
- 26. heinäkuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä tappion. Clement Attleesta tuli uusi pääministeri.
- 30. heinäkuuta – Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palanneen USS Indianapolisin. 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
- 31. heinäkuuta – Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.
- 6. elokuuta – Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa.
- 8. elokuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
- 9. elokuuta – Nagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60 000–80 000 ihmistä kuoli heti.
- 14. elokuuta – Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
- 15. elokuuta – Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
- 17. elokuuta – Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät kuitenkaan tätä hyväksyneet.
- 19. elokuuta – Ho Chi Minhin johtama Viet Minh otti vallan Hanoissa.
- 2. syyskuuta – Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
- 2. syyskuuta – Ho Chi Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen.
- 4. syyskuuta – Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
- 8. syyskuuta – Yhdysvallat miehitti Etelä-, Neuvostoliitto Pohjois-Korean.
[muokkaa] lokakuu - joulukuu
- 17. lokakuuta – Eversti Juan Perón kaappasi vallan Argentiinassa.
- 21. lokakuuta – Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.
- 24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
- 13. marraskuuta – Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.
- 20. marraskuuta – Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
- 29. marraskuuta – Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
- 27. joulukuuta – Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Marraskuu – Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone, ENIAC (Electronic Numerical Integrator Analyzer and Computer), valmistui.
- Joulukuu – Nag Hammadin kirjasto löytyi.
[muokkaa] Syntyneitä
- 4. tammikuuta – Vesa-Matti Loiri, näyttelijä
- 10. tammikuuta – Rod Stewart, laulaja.
- 29. tammikuuta – Tom Selleck, näyttelijä.
- 9. helmikuuta – Mia Farrow, näyttelijä.
- 14. helmikuuta – Liechtensteinin Hans Adam II
- 21. maaliskuuta – Bjarne Kallis, poliitikko
- 30. maaliskuuta – Eric Clapton, blues-kitaristi
- 28. toukokuuta – John Fogerty, amerikkalainen laulaja ja lauluntekijä
- 19. kesäkuuta – Aung San Suu Kyi, Nobel-palkittu myanmarilainen runoilija ja aktivisti
- 15. heinäkuuta – Matti Wuori, asianajaja
- 17. elokuuta – Katri Helena, suomalainen laulajatar
- 3. syyskuuta – Aldo Moro, italialainen poliitikko
- 3. syyskuuta – Asko Sarkola, professori, teatterinjohtaja ja näyttelijä
- 21. marraskuuta – Kalervo Kummola, jääkiekkovaikuttaja
- 7. joulukuuta – Marion Rung, suomalainen laulaja
[muokkaa] Kuolleita
- 12. maaliskuuta – Anne Frank (Bergen-Belsenin keskitysleirillä)
- 26. maaliskuuta – David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
- 9. huhtikuuta – Wilhelm Canaris, Abwehrin johtaja (hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä)
- 12. huhtikuuta – Franklin Delano Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti (kuoli virassaan)
- 28. huhtikuuta – Benito Mussolini, Italian diktaattori (teloitettiin)
- 30. huhtikuuta – Adolf Hitler, Saksan diktaattori ja natsijohtaja (itsemurha)
- 1. toukokuuta – Joseph Goebbels, Saksan propagandaministeri (itsemurha)
- 23. toukokuuta – Heinrich Himmler, Gestapon johtaja (itsemurha syanidilla)
- 3. elokuuta – Rudolf Holsti, poliitikko ja pitkäaikainen ulkoministeri
- 10. elokuuta – Robert Goddard, tiedemies
- 23. elokuuta – Stéphanie Clotilde Louise Herminie Marie Charlotte, Belgian kuningas Leopold II:n tytär
- 24. syyskuuta – Johannes Wilhelm Geiger, fyysikko
- 26. syyskuuta – Béla Bartók, unkarilainen säveltäjä ja pianisti
- 15. lokakuuta – Pierre Laval, Vichyn Ranskan päämies (teloitettiin)
- 24. lokakuuta – Vidkun Quisling, miehitetyn Norjan päämies (teloitettiin)
- 20. joulukuuta – Kenraali George S. Patton (auto-onnettomuus)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Wolfgang Pauli
- Nobelin kemianpalkinto: Artturi Ilmari Virtanen
- Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Alexander Fleming, Ernst Chain ja Sir Howard Florey
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gabriela Mistral
- Nobelin rauhanpalkinto: Cordell Hull