Judo
Wikipedia
Judo (jap. 受動, Jūdō) on itämainen taistelulaji, joka on lähtöisin Japanista. Judo tarkoittaa suomennettuna pehmeää tietä. Judon kehitti Jigoro Kano. Aluksi judoa pidettiin yhtenä ju-jutsun koulukuntana. Kesäkuussa vuonna 1882 Kano perusti Tokioon Kodokanin, oman koulun, jossa hän alkoi opettaa uutta kehittämäänsä kamppailulajia, judoa. Hän lisäsi jujutsun tekniikoihin omia sovelluksiaan ja korosti henkisen kehittymisen tärkeyttä. Suomessa laji esiteltiin ensimmäisen kerran vuoden 1890 lokakuussa Jigoro Kanon toimesta hänen Euroopan matkallaan. Varsinainen judotoiminta alkoi Suomessa 1954, kun Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagami alkoi opettaa judoa Helsingissä. Suomen Judoliitto ry perustettiin Torsten Murenin toimesta vuonna 1958. Ensimmäisiä judoseuroja Suomessa olivat Turun Judoseura, Helsingin Judoseura sekä Helsingin Tarmon judojaosto Chikara ja Meidokan. Nykyisin judoa harrastetaan joka puolella Suomea yli sadassa seurassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Urheilu
Vaikka judo on täysivaltainen taistelulaji on se myös hyvin suurta suosiota nauttiva urheilulaji. Judo on maailman levinnein ja harrastajamäärältään suurin kamppailulaji. Laji hyväksyttiin olympialajiksi vuonna 1964. Lajissa naiset ja miehet kilpailevat omissa sarjoissaan. Kummassakin sarjassa on seitsemän eri painoluokkaa sekä avoin painoluokka, johon kuka tahansa voi osallistua.
Judotekniikat koostuvat heitoista, sidonnoista, käsilukoista ja kuristuksista. Judon pääperiaatteet ovat "maksimaalisen tehon periaate", "yhteisen hyvän periaate" sekä tärkeimpänä "joustavuuden periaate".
Joustavuuden periaattesta onkin judonkehittäjä Jigoro Kano sanonut:
"Jos vastassani on mies, jonka määrittelemme voimaltaan kymmenen yksikön vahvuiseksi, kun taas itse olen seitsemän yksikön vahvuinen, ei minun auta ruveta työntämään häntä. Hänhän työntäisi minut kumoon helposti. Jos taas annan hänelle vastusta sopivasti, jotta hän työntäisi kokovoimallaan minua päin ja sitten väistän, kaatuu hän itse."
Maksimaalisen tehon periaatteella tarkoitetaan sitä, että osaa käyttää tilanteen vaatiman määrän voimaa. Voima on myös osattava käyttää täysin (maksimaalisesti) hyödyksi. Oppilaat tulisi myös opettaa saamaan tarvittaessa itsestään irti mahdollisimman paljon tehoja.
Yhteisen hyvän periaatteen on tarkoitus suojella harrastajia loukkaamasta toisiaan. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei tarkoituksella vahingoiteta toista ja vahinkojakin pyritään välttämään. Esim: heiton jälkeen heittäjä (tori) muistaa kannatuksen, riiputuksen heitetyn (uke) kädestä, jottei tämä putoa täydellä painollaan mattoon (tatamiin) ja alastulo (ukemi) on helpompi tehdä.
[muokkaa] Vyöasteikko
Vyöarvo kertoo harrastajan tason. Arvot jaetaan kyu [kiu] eli oppilasasteisiin ja dan eli opettaja-asteisiin.
Vyöarvot alimmasta arvosta ylimpään:
- 6 kyu, valkoinen
- 5 kyu, keltainen
- 4 kyu, oranssi
- 3 kyu, vihreä
- 2 kyu, sininen
- 1 kyu ruskea
- 1-5 dan, musta
- 6-8 dan, punavalkoinen
- 9-10 dan, punainen
(vyöasteikon värit vaihtelevat eri maissa)
Judon aloittaja saa automaattisesti valkoisen vyön ja yhden natsan ollessaan alle 16v. Harjoituksen edetessä järjestetään nuorille aloittajille natsakokeita, jonka suorittajat saavat yhden tai useamman (max 2) natsan vyöhönsä molempiin päihin merkkinä suorituksesta. Kolme natsaa oikeuttavat vyökokeisiin, jonka suorittajat etenevät seuraavalle vyöasteikolle. Yli 16-vuotiaana judon aloittavat eivät tarvitse natsoja.
Judokalle, jolla on natsoja (alle 16v) ei saa tehdä kuristuksia eikä käsilukkoja judokilpailuissa tai harjoitusotteluissa eli randoreissa.
Vyöarvoa korotetaan vyökokeessa eli graduoinnissa graduoijan läsnä ollessa.
[muokkaa] Muita taistelulajeja
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen Judoliitto
- International Judo Federation (englanniksi)
- European Judo Union (englanniksi)
- Kodokan Judo Institute (englanniksi)
- Polish Judo Competition Results and Community portal
- [1]
- Judoschool Jan Snijders, judo techniques