Ateena
Wikipedia
Αθήνα (Athina) | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
![]() |
|||||
Sijainti | |||||
Valtio | Kreikka | ||||
Maakunta | Attika | ||||
Perustamisvuosi | legendan mukaan 1581 eaa.[1] | ||||
Väkiluku | 745 514 (kaupunki) (2001)
3 738 734 (metropoli)(2005) |
||||
Pinta-ala | 38 km² | ||||
Väestötiheys | 19 618,78 as/km² | ||||
Korkeus | 0-1413 m | ||||
Kaupunginjohtaja | Theodoros Behrakis | ||||
Kotisivu | cityofathens.gr | ||||
Ateena (nykykreikaksi Αθήνα, Athína, muinaiskreikaksi Ἀθῆναι, Athênai) on Kreikan pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki. Antiikin aikaan Ateena hallitsi muuta Attikaa ja oli yksi Kreikan johtavista kaupunkivaltioista. Ateenan nimi pohjautuu kreikkalaisen jumaltaruston Pallas Athene -nimiseen viisauden jumalattareen.
Ateenan asukasluku on 750 000 ja Ateenan metropolin alueella asuu noin 3,7 miljoonaa asukasta, joiden lisäksi alueella on noin 500 000 maahanmuuttajaa, joiden status ei ole pysyvä. Ateenan metropoli on kasvamassa ja levittäytymässä sekä pohjoiseen että itään päin. Ateena on Kreikan politiikan, talouden, yritysmaailman, teollisuuden ja kulttuurin keskus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimen merkitys
Ateenan nimi on johdettu kreikkalaisesta Athene-jumalattaresta, joka toimi kaupungin suojelusjumalana. Kaupungin muinaiskreikkalainen nimi Ἀθῆναι on monikossa ("Ateenat"), kuten monet muutkin antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kaupunkien nimet. Tämä näkyy edelleen monien kielien nimissä Ateenalle, esimerkiksi latinaksi Athenae, espanjaksi Atenas ja englanniksi Athens. Monikollisuus saattaa johtua esimerkiksi siitä, että Ateena on syntynyt useiden kylien yhdistyessä.
[muokkaa] Maantiede
Ateena sijaitsee manner-Kreikassa Attikan niemimaan eteläreunalla. Sen itäpuolella kohoaa Hymettos-vuori, koillispuolella Pentelikon-vuori, pohjoispuolella Parnes-vuori ja länsipuolella Aigaleos-vuori. Lounaassa se ulottuu Saroninlahdelle. Nykyään Ateena on levinnyt koko Attikan tasangon alueelle, mikä vaikeuttaa sen tulevaa laajenemista.
Ateenan alueella sijaitsee useita kukkuloita, joista tunnetuin on Akropolis, muinaisen Ateenan linnavuori. Muita kukkuloita ovat Akropoliin viereiset Areiopagi, Filopappos ja Pnyks sekä Akropoliista jonkin verran itään sijaitseva Likavittos (antiikin Lykabettos). Ilissos- ja Kifissos-jokien laaksot sijaitsevat Ateenan länsiosissa.
Kaupungin nopea kasvu 1900-luvulla ja siihen liittynyt teollisuuden ja autoliikenteen lisääntyminen ovat aiheuttaneet vakavia ympäristöongelmia, muun muassa smogia ja vesistöjen saastumista.
[muokkaa] Ilmasto
Kuukausi | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Päivä ka (°C) | 13°C | 13°C | 16°C | 19°C | 24°C | 29°C | 33°C | 33°C | 29°C | 23°C | 18°C | 14°C |
Yö ka (°C) | 7°C | 7°C | 8°C | 11°C | 16°C | 20°C | 23°C | 23°C | 20°C | 16°C | 12°C | 08°C |
Sade | 8 mm | 7 mm | 7 mm | 7 mm | 3 mm | 1 mm | 1 mm | 1 mm | 4 mm | 4 mm | 8 mm | 13 mm |
[muokkaa] Ateenan historia
[muokkaa] Varhaisvaiheet
Varhaisimmat jäänteet asutuksesta Ateenassa ovat neoliittiselta ajalta. Tuolloin asutus keskittyi Akropolis-kukkulalle, mutta jo varhaisella pronssikaudella asutus oli levinnyt myös kukkulaa ympäröivälle tasangolle. Varsinaisena kaupunkina Ateenasta voidaan kuitenkin puhua vasta 1500-luvulla eaa., jolloin Athene-jumalatar voitti tarun mukaan kaupungin herruuden meren jumala Poseidonilta. Samoihin aikoihin sijoittuu tradition mukaan myös kaupungin perustaminen, joka tapahtui Kekropsin hallituskaudella 1581 eaa.
[muokkaa] Klassinen kausi
Klassisen antiikin aikana Ateena oli merkittävin kreikkalainen kaupunki. Noin vuosina 500 eaa. - 300 eaa. Ateena oli kreikkalaisen maailman kulttuurin ja kaupankäynnin keskus. Sieltä ovat lähtöisin niin länsimainen demokratia-käsite kuin filosofiakin. Demokratia syntyi, kun Solon uudisti Ateenan hallintoa vuonna 594 eaa. Uudessa järjestelmässä Ateenan köyhimmätkin kansalaiset saivat olla mukana päättämässä valtion asioista. Kansalaiset kokoontuivat niin sanotussa kansankokouksessa (Ekklesia). Ehdottomasti kaikkein kuuluisimmat filosofit kautta aikojen, Sokrates, Platon ja Aristoteles, olivat kaupungin lukuisten merkittävien ajattelijoiden joukossa. Kaupungissa toimivat muun muassa Platonin Akatemia ja Aristoteleen perustama Lykeionin peripateettinen koulu.
Jo 500-luvulla Ateena valtasi koko Attikan maakunnan. Kun Vähän-Aasian joonialaiskaupungit kapinoivat Persian valtakuntaa vastaan, Ateena lähetti joukkoja heidän tuekseen. Tämä sai persialaiset lähettämään kaksi retkikuntaa Kreikkaan. Dareios I:n lähettämä retkikunta päätyi Ateenan voittoon Marathonin taistelussa vuonna 490 eaa. Dareioksen poika Kserkses I aikoi vallata koko Kreikan, mutta Ateenan ja muiden kaupunkivaltioiden laivastot löivät persialaisen laivaston Salamiin taistelussa vuonna 480 eaa. Lyötyään persialaiset Ateena perusti niin sanotun Deloksen meriliiton, johon kuului suurin osa Aigeianmeren saarista. Seuraavien vuosikymmenien aikana liitosta muodostui Ateenan imperiumi ja muista liiton jäsenistä tuli Ateenan alamaisia.
Ateenan kasvava valta sai Spartan aloittamaan peloponnesolaissodan vuonna 431 eaa. Sota loppui Ateenan tappioon vuonna 404 eaa. Spartalaiset asettivat Ateenan johtoon niin sanotut kolmekymmentä tyrannia, mutta demokratia saatiin palautettua jo seuraavana vuonna. 300-luvulla eaa. Ateena sai osittain jälleenrakennettua vanhan imperiuminsa, mutta Makedonian kuningas Filippos II kukisti Ateenan ja Theban joukot vuonna 338 eaa. Hellenistisellä ajalla Ateena ei enää ollut itsenäinen, ja vuonna 146 eaa. se joutui Rooman valtakunnan vallan alle.
[muokkaa] Roomalaisaika
Aluksi Ateena kuului Makedonian provinssin alaisuuteen, mutta vuodesta 27 eaa. eteenpäin uuteen Akhaian provinssiin, johon kuuluivat Kreikka, Thessalia ja Epeiros. Vuonna 86 eaa. Sulla hävitti ja ryösti Ateenaa, sillä se oli asettunut Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n puolelle roomalaisia vastaan. Myös Pompeiuksen ja Caesarin sekä Brutuksen ja Octavianuksen & Antoniuksen välisissä taisteluissa kaupunki oli asettunut väärälle puolelle, mutta voittajat kohtelivat kaupunkia kuitenkin lempeästi.
Roomalaisen ylemmän luokan nuorukaisen koulutukseen kuului useimmiten opiskelu Ateenan filosofikouluissa. Rikkaat roomalaiset suosivat kaupunkia myös tekemällä sille lahjoituksia, ja varsinkin keisari Hadrianus (117-138) piti kaupungista erityistä huolta. Hän muun muassa rakennutti sinne yhden kokonaan uuden kaupunginosan ja restauroi useita vanhoja rakennuksia.
Vuonna 267 gootteihin kuulunut herulien heimo tuhosi kaupunkia, ja sata vuotta myöhemmin länsigootit ryöstivät kaupunkia Alarikin johdolla. Kaupunki kuitenkin rakennettiin uudelleen näiden hyökkäysten jälkeen ja se säilyi tärkeänä opiskelukaupunkina vuoteen 529, jolloin keisari Justinianus lakkautti siellä toimineet filosofikoulut.
[muokkaa] Bysantista nykypäivään
Ateena säilyi Bysantin valtakunnan osana 1200-luvun alkuun. 1000- ja 1100-lukuja kutsutaan Ateenan bysanttilaisen taiteen kulta kaudeksi. Tuolloin kaupunki vaurastui saippuan ja väriaineiden tuottajana ja rakennutti lukuisia bysanttilaisia kirkkoja. 1200-1400-luvuilla Ateena jäi Bysantin kreikkalaisten ja italialais- ja frankkiristiretkeilijöiden jalkoihin, kunnes osmaanien valtakunnan sulttaani Mehmed II valloitti sen vuonna 1458. Sulttaani ihastui kaupunkiin ja kielsi tuhoamasta sen raunioita kuoleman uhalla. Parthenon muutettiin moskeijaksi.
Osmaniajalla kaupungin väkiluku laski ja muutoinkin kaupunki taantui muun valtakunnan mukana 1600-luvulla. Ajan myötä antiikin rakennuksista ei enää pidetty huolta, ja Parthenonkin päätyi ammusvarastoksi venetsialaisten hyökkäyksen aikana 1687. Temppeliin osui taistelujen aikana tykinlaukaus, mikä aiheutti sille suurta tuhoa.
Kreikan itsenäisyyssodan (1821-1831) aikana kaupunki oli vuoroin osmaanien, vuoroin itsenäisyystaistelijoiden hallinnassa. Ateenasta tuli vastasyntyneen Kreikan kuningaskunnan pääkaupunki 18. syyskuuta 1834. Tuolloin kapungissa oli asukkaita vain noin 5000. Seuraavien vuosikymmenten aikana Ateenasta rakennettiin moderni kaupunki uusklassiseen tyyliin. 1896 kaupungissa järjestettiin ensimmäiset modernit olympialaiset.
Kaupunki rupesi laajenemaan 1920-luvulla, kun siihen liitettiin useita esikaupunkialueita, jotta saataisiin tilaa Vähästä-Aasiasta tulleille pakolaisille. Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli saksalaisten miehittämä. Sodan jälkeen kaupunki jatkoi kasvuaan kiivaaseen tahtiin aina noin vuoteen 1980. Väkiluvun nousu johti saasteongelmiin, joita on 1990-luvulla pyritty ratkaisemaan muun muassa rajoittamalla autoliikennettä keskustassa ja parantamalla julkista liikennettä. Toimet ovat tehonneet, ja varsinkin smogin aiheuttamat ongelmat pienenneet huomattavasti.
[muokkaa] Nähtävyydet
[muokkaa] Antiikin rauniot
Antiikin aikana kaupunki levittäytyi Ateenan linnavuoren Akropoliin ympärille. Muinaisen kaupungin rakennuksista on jäljellä jonkin verran raunioita eri puolilla keskustaa. Kuuluisin on Akropoliilla sijaitseva Parthenonin temppeli, jota ollaan parhaillaan restauroimassa. Akropoliilla sijaitsi myös muita temppeleitä, muun muassa Erekhtheion, joka on tunnettu naishahmoisista pylväistään eli karyatideista, sekä pieni Nikelle eli voiton jumalattarelle omistettu temppeli kukkulan länsireunalla. Ainoa sisääntuloreitti kukkulalle oli antiikin aikaan, kuten nykyäänkin, sen länsireunalla, jossa edelleen kohoaa mahtava porttirakennelma, propylaia.
Antiikin aikaisen kaupungin keskusta sijaitsi kuitenkin Akropoliilta pohjoiseen agoralla eli torilla. Alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia 1930-luvulta lähtien, ja löytöihin kuuluu muun muassa useita pylväshalleja (esim. Stoa Poikile), roomalaisaikainen Agrippan odeion, temppeleitä ja hallintorakennuksia (esim. bulen kokoontumispaikka buleuterion). Alueen näyttävimpiä rakennuksia ovat ns. Theseuksen temppeli (oikeasti Hefaistoksen temppeli) sekä 1950-luvulla uudelleen rakennettu Attaloksen stoa.
Klassisen Ateenan maamerkkejä olivat myös Akropoliin etelärinteellä sijainnut Dionysos-teatteri, jolla useimmat meille säilyneistä antiikin kreikkalaisista näytelmistä on kantaesitetty. Akropoliin etärinteessä sijaitsevat myös Asklepioksen kulttipaikka, Eumeneen stoa ja hyvin säilynyt Herodes Atticuksen odeion, jossa järjestetään edelleen näytelmä- ja musiikkiesityksiä.
Roomalaisaikana kaupungin painopiste siirtyi agoralta hieman itään, minne muodostui uusi torialue, roomalainen agora. Roomalaisajan innokkaimpia kaupungin uudistajia oli keisari Hadrianus 100-luvulla jaa. Hän rakennutti muun muassa suuren kirjastorakennuksen roomalaisen agoran tuntumaan, nykyisen Monastiraki-aukion lähelle, sekä saattoi loppuun noin 650 vuotta aiemmin aloitetun Zeus Olympioksen temppelin (Olympieion) rakentamisen noin puoli kilometriä Akropoliista kaakkoon sijaitsevalla alueella, jossa on tehty myös muita arkeologisia löytöjä. Kyseinen temppeli on suurin antiikin kreikkalaisista temppeleistä.
Mielenkiintoinen arkeologinen alue on myös Akropoliista luoteeseen sijaitseva Kerameikoksen hautausmaa. Alue sijaitsi kaupungin muurien ulkopuolella – hautaaminen kaupungin muurien sisäpuolelle oli antiikin aikaan kiellettyä. Alueella sijaitsee hautakivien lisäksi jäänteitä myös muun muassa kaupungin muureista ja Dipylon-portista. Sana keramiikka on johdettu alueen nimestä, sillä siellä oli myös paljon savenvalajien pajoja.
Muita antiikin raunioita kaupungissa ovat muun muassa Pnyks-kukkulalla säilyneet jäänteet kansankokouspaikasta (muun muassa puhujan koroke) sekä Lysikrateen muistomerkki Plakassa. Myös Platonin Akatemiasta on joitain jäänteitä noin 1,5 kilometriä Dipylon-portilta luoteeseen.
[muokkaa] Uudempi Ateena
Elävän Ateenan suosituimpia ja idyllisimpiä alueita on Plaka eli vanha kaupunki, jonka kadut säästyivät 1960- ja 1970-luvulla suurimmassa osassa kaupunkia tapahtuneelta uudelleenrakentamiselta. Alueen kadut ovat kapeita ja sokkeloisia ja vanhoissa taloissa toimii paljon ravintoloita, kauppoja ja hotelleja. Plakassa sijaitsevat myös useat Ateenan lukuisista bysanttilaisista kirkoista. Kuuluisin niistä on Ateenan entinen piispankirkko Pikku-Mitropolis, joka on rakennettu 1100-1200-luvulla ja jossa on upeat seinämaalaukset. Pikkuruinen kirkko sijaitsee aivan nykyisen tuomiokirkon eli Suuren Mitropoliksen kyljessä Platia Mitropoleos -aukiolla.
Modernin Ateenan keskusaukio on Sintagma, jonka laidalla sijaitsee muun muassa entinen Kuninkaanlinna eli nykyinen Parlamenttitalo sekä joitakin kaupungin kalleimmista hotelleista, esim. kaupungin ensimmäinen hotelli Grande Bretagne. Aukio on myös tärkeä liikenteen solmukohta: kaksi Ateenan kolmesta metrolinjasta kulkee sen ali ja lisäksi sieltä lähtee useita linja-autolinjoja. Parlamenttitalon takana levittäytyy Kansallispuisto, joka on vihreä keidas kaupungin keskellä.
1800-luvun uusklassisen tyylin parhaita esimerkkejä kaupungissa ovat Panepistimou-kadulla sijaitsevat yliopisto, tiedeakatemia ja kansalliskirjasto. Kaikki kokonaisuuden kolme rakennusta ovat kööpenhaminalaisten Hansenin veljesten suunnittelemia. Ensimmäisenä valmistui Christian Hansenin suunnittelema yliopisto 1841, sitten Theophil Hansenin suunnittelemat tiedeakatemia 1885 ja kansalliskirjasto 1891.
Urheilun ystäviä kiinnostaa epäilemättä Ateenan Panathinaikos stadion Kansallispuiston läheisyydessä. Se rakennettiin 1800-luvun lopulla antiikin mukaisen mallin mukaan ensimmäisiä moderneja olympialaisia varten. Stadion tunnetaan myös nimellä Kallimarmaron eli Kauniin marmorinen, sillä se on maailman ainoa stadion, joka on rakennettu täysin valkoisesta marmorista.
[muokkaa] Museot
Ateenassa toimii lukuisia museoita. Osa niistä on valtion, osa yksityisten tahojen ylläpitämiä. Akropoliin, Agoran ja Kerameikoksen arkeologisten alueiden yhteydessä olevien museoiden lisäksi tärkeitä ovat muun muassa:
- Kansallinen arkeologinen museo
- Benaki-museo
- Kykladisen taiteen museo
- Kansallisgalleria
- Kansallinen historiallinen museo
- Bysanttilainen museo
- Sotamuseo
[muokkaa] Väestö
[muokkaa] Asukasmäärän kehitys
1853: 30 600 | 1879: 65 500 | 1896: 123 000 |
1925: 443 000 | 1961: 1 800 000 | 1981: 2 550 000 |
2001: 3 761 810 |
[muokkaa] Liikenne
Ateenan julkisen liikenteen muodostavat linja-auto-, raitiovaunu- sekä metroliikenne.
[muokkaa] Metroliikenne
Ateenan metro on yksi maailman moderneimpia. Metro koostuu kolmesta linjasta.
Metrolinja 1 vihittiin alun perin käyttöön 27. helmikuuta 1869 höyryjunayhteytenä Ateenan ja Piraeuksen välillä. Linja sähköistettiin vuonna 1904. Nykyään Metrolinja 1 ulottuu Kifisian esikaupunkialueelle, ja se tunnetaan myös vihreänä linjana.
Metrolinjojen 2 ja 3 rakentaminen alkoi marraskuussa 1991. Metrolinjojen lisäämisellä tavoiteltiin liikenneruuhkien pienentämistä ja Ateenan yllä leijuvan savusumun vähentämistä. Linjat vihittiin käyttöön vuonna 2000. Metrolinjasta 2 käytetään myös nimitystä punainen linja, metrolinja 3 puolestaan on sininen linja.
Kaikki kolme metrolinjaa on yhdistetty Ateenan raitiovaunu- ja junaverkkoon.
[muokkaa] Lentoliikenne
Ateenasta 20 kilometrin päässä sijaitsee Eleftherios Venizelosin kansainvälinen lentoasema. Kenttä aloitti toimintansa vuonna 2001 ja korvasi vanhan vuonna 1938 rakennetun Ellinikonin lentoaseman, joka suljettiin uuden lentoaseman valmistuttua.
[muokkaa] Olympialaiset
Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset pidettiin Ateenassa vuonna 1896. Ateena on ollut kesäolympialaisten isäntäkaupunki myös vuosina 1906 (niin sanotut välikisat) ja 2004.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
Ateenalla on kuusi ystävyyskaupunkia:
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ateenan viralliset kotisivut (kreikaksi)
- Ateena 2004 -kisasivut
- Ateenan lentokenttä (englanniksi)
- Historiallinen Ateena (englanniksi)
[muokkaa] Lähdeviitteet
- ↑ Antiikin käsikirja s. 65