Iitin kirkko
Wikipedia
Iitin kirkko on vuonna 1693 valmistunut puukirkko Iitin kunnassa Pohjois-Kymenlaaksossa. Kirkko sijaitsee Iitin kirkonkylässä, seitsemän kilometriä pohjoiseen kuntakeskus Kausalasta.
Iitin seurakunnan ja pitäjän perustamispäivänä pidetään 2. kesäkuuta 1539, jolloin kuningas Kustaa Vaasa vahvisti Hollolan suuren kirkkopitäjän jaon. Sen itäosasta, johon kuuluivat nykyiset Iitin, Jaalan, Kuusankosken, Kouvolan ja Valkealan kunnat, muodostettiin Iitin kirkkopitäjä. Ensimmäinen puukirkko rakennettiin nykyisen kirkon paikalle 1500-luvun lopulla. Aikana, jolloin vesireitit olivat tärkeitä liikenneväyliä, Kymijoen vesistön ympäröimä kannas oli ihanteellinen ja helposti tavoitettava sijaintipaikka.
Nykyinen Iitin kirkko on järjestyksessä toinen ja valmistunut 1693, rakennusmestarinaan Taavi Juhonpoika. Kirkko on tasavartinen ristikirkko, tyyliä, joka tuolloin oli kirkonrakentajien suosiossa Tukholman Katariinan kirkon valmistumisen jälkeen. Kirkossa on korkea ja teräväharjainen hollantilainen aumakatto. Ulkoseinät maalattiin punaiseksi ensimmäisen kerran 1800-luvun alussa, ja siitä lähtien "iitinpunaiseksi" kutsuttu syvänpunainen väri on ollut kirkon tunnusmerkki.
Kirkossa oli erikseen "maakansan puoli" ja "vesikansan puoli". Salpausselän harju näet jakoi kirkkopitäjän kahteen osaan: Uudenmaan saviseen maanviljelyalueeseen kuuluvaan eteläosaan ja järvi-Suomeen kuuluvaan vesistöiseen ja metsäiseen pohjoisosaan. Maakansa saapui kirkolle hevoskyydillä ja vesikansa kirkkoveneillä, molemmat menivät sisälle kirkkoon omista eteisistään ja istuivat eri puolilla kirkkosalia: maakansa eteläsivulla, vesikansa pohjoissivulla. Tätä vanhaa tapaa noudatetaan osin vieläkin, varsinkin perinnejumalanpalvelusten aikaan.
Riihimäki-Pietari-rautatien valmistuttua 1870-luvulla Kausala alkoi kasvaa pitäjän uudeksi keskukseksi ja kirkonkylä menettää merkitystään. 1800-1900-lukujen taitteessa pitäjänkokouksissa suunniteltiin uuden kirkon rakentamista Kausalaan rapistuneen ja syrjään jääneen vanhan kirkon tilalle. Suunnitelmista kuitenkin luovuttiin ja tyydyttiin vanhan kirkon peruskorjaukseen. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuosina 1913-1914 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Vuosisatojen aikana vajonnutta kirkkoa nostettiin metrillä ja sen alle rakennettiin uusi kivijalka. Kirkko vuorattiin uudelleen sisältä ja ulkoa ja sen ikkunoita suurennettiin, jolloin ennen tummasta ja pimeästä kirkkosalista tuli valoisa ja valkea.
Korjaustöiden jälkeen kirkkoon hankittiin uusi alttaritaulu, Felix Frangin maalaama Ristiinnaulitseminen (1917), sekä alttari-ikkunoihin italialaiset lasimaalaukset. Puuseppä Jacob Nygrénin rakentama komea saarnatuoli on vuodelta 1833, ja jalustaan maalatun tekstin mukaan se on tullut kirkolle lahjoituksena "Herras miehiltä ja talon Isänniltä koko Maakansasta, Wuolenkoskesta ja Kymikunnasta". Nykyiset 28-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1960 ja Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Vaalean kirkkosalin ainoat maalaukset alttaritaulun lisäksi ovat urkulehterin kaiteeseen maalatut Jeesuksen ja apostolien muotokuvat. Mielenkiintoinen yksityiskohta kirkon sisustuksessa ovat myös seinäkynttelikköjä kannattelevat puiset kädet.
Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia |
---|
Tuomiokirkkoja: Espoo - Helsinki - Kuopio - Lapua - Mikkeli - Oulu - Porvoo - Turku - Tampere Suuria: Heinävesi - Johannes - Kaleva, Tampere - Kerimäki - Nurmes - Pori - Uspenskin katedraali Vanhoja: Hollola - Muhos - Naantali - Nousiainen - Petäjävesi, vanha - Sammatti - Tyrvää, vanha - Ulvila - Vöyri Muita: Hyvinkää - Kallio, Helsinki - Kotka - Köyliö - Suomenlinna - Tampere, ort - Taivallahti, Helsinki - Vantaa |