Kehrääjä

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee lintulajia. Kehrääjäperhosista kertoo artikkeli kehrääjät.
Kehrääjä

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kehrääjälinnut Caprimulgiformes
Heimo: Kehrääjät Caprimulgidae
Suku: Caprimulgus
Laji: europaeus

Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) on kehrääjien (Caprimulgidae) lintuheimoon kuuluva laji. Se on tämän heimon ainoa edustaja laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Kehrääjä on jokseenkin räkättirastaan kokoinen. Pitkä pyrstö ja pitkät, leveäpäiset siivet. Pää suuri. Höyhenet pehmeitä, harmaita ja ruosteenruskeita. Naamioväri erittäin hyvä, ei juurikaan liiku päiväsaikaan. Nokka on erittäin pieni mutta aukeaa suureksi. Koiraalla käsisiivellä ja pyrstön kulmissa selkeät valkoiset täplät. Kehrääjän soidinääni on omalaatuinen - pitkä monotoninen "rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr...", joka voi jatkua jopa tuntikausia. Normaalisti pitkiä sarjoja jotka koostuvat vain parista äänenkorkeudesta. Koiras läpsyttää siipiään kovaäänisesti soidintaessaan. Kutsuäänenä sammakkomainen "kruik"-kurahdus.

Vanhin suomalainen rengastettu kehrääjä on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on brittiläinen vähintään 11 vuotta 11 kuukautta vanha lintu.

[muokkaa] Levinneisyys

Kehrääjä on muuttolintu, joka pesii Etelä- ja Keski-Suomessa ja talvehtii Afrikan savanneilla. Suomessa esiintyy Keski- ja Etelä-Suomessa. Saapuu toukokuussa, poistuu elo-syyskuussa.

Kehrääjä pesii lähes koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Idässä sen esiintymisalue ulottuu Kiinan länsiosiin. Euroopassa pesii 224 000 - 264 000 paria, Suomessa noin 4000 paria. Laji on taantunut viime vuosikymmeninä, ja kuuluu silmälläpidettäviin lintulajeihin.

[muokkaa] Elinympäristö

Kehrääjä pesii kuivilla, harvapuustoisilla männikköseuduilla. Viihtyy hakkuuaukeiden, soiden ja kallionlakimänniköiden läheisyydessä.

[muokkaa] Lisääntyminen

Kehrääjä ei rakenna pesää, vaan munii munansa maahan. Muninta alkaa tavallisesti kesäkuun puoliväliin mennessä. Pohjaväriltään vaaleita, tummin kiemuraisin suojavärityksen antavin juovin kuvioituja munia on yleensä 2, joskus 3. Molemmat puolisot hautovat, naaras kuitenkin enemmän. Haudonta-aika on noin 2½ viikkoa. Poikasia ruokkivat molemmat vanhemmat. Auttavasti poikaset osaavat lentää 2-viikkoisina, kunnolla 4 - 5-viikkoisina. Kehrääjä on sukukypsä 1-vuotiaana.

[muokkaa] Ravinto

Kehrääjä syö yöperhosia ja muita yöllä lentäviä hyönteisiä. Jos on sateinen sää, eivätkä hyonteiset lennä, se osaa vaipua horrokseen, ja säästää näin energiaa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • Natura-alueet: FI0100065
    • Peiponen, Valto A. 2004: Kehrääjälintu. - Omakustanne. Gummeruksen Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
  • Pöllänen, P. & Lönnqvist, C. 1968: Kehrääjä tammikuussa Porkkalassa. - Lintumies 4. s. 102. SLY.
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.